Tekijä: Osmo Soininvaara

Kertooko lapsikiista Suomen ja Venäjän suhteiden huononemisesta?

2) Kyl­lä

Tarkem­min sanoen jotkut pyrkivät tahal­lis­es­ti huonon­ta­maan suhtei­ta: moni venäläi­nen poli­itikko ja yksi suo­ma­lainen dosent­ti. Tässä on ilmeis­es­ti kyse venäjän sisäpoli­ti­ikas­ta, mut­ta ulkop­uolisen on vaikea sanoa asi­as­ta enem­pää. Kansal­liski­ihkoa nos­tate­taan tarkoituk­sel­lis­es­ti, ja se on aina vaar­al­lista. Venäläi­nen tulk­in­ta siitä, että ulko­mail­la Venäjä edus­taa myös ulko­mail­la asu­via venäläisiä ja että nämä ovat taval­laan Venäjän eivätkä asuin­maansa lakien alaisia, on huolestut­ta­va. Eri­tyisen huolestut­ta­va se on Balt­ian maid­en kannal­ta. Jat­ka lukemista “Ker­tooko lap­siki­ista Suomen ja Venäjän suhtei­den huononemisesta?”

Miksi ruuhkamaksut

(Laitoin Vihreän liiton sivuille lähet­tämäni kir­joituk­sen myös tänne)

Mitä vikaa on autoilussa?

Auto polt­taa fos­si­ilista öljyä hiilid­iok­sidik­si, se vie tilaa ihmisiltä tilaa kaupungeis­sa ja tekee niistä epävi­ihty­isiä, pakokaa­sut ovat epäter­veel­lisiä ja pilaa­vat hen­gi­tysil­maa, liiken­teen melu häir­it­see ja autol­la aja­va hidas­taa ruuhkau­tu­misen vuok­si muiden matkaa.

Pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on aivan saman­laista kuin savupi­i­pus­ta tule­va. Ilmas­ton kannal­ta autol­la ajami­nen on yhtä haitallista kuin talo­jen läm­mit­tämi­nen. Muut autoilun hai­tat koske­vat melkein pelkästään auton käyt­töä kaupungeis­sa. Auton viemä tila ei ole mikään ongel­ma haja-asu­tusalueil­la. Pakokaa­su­jen epäter­veel­lisyys tai meluhai­tat ihmisille riip­pu­vat kär­simään joutu­vien ihmis­ten määrästä, ja ihmisiä on kaupungeis­sa paljon tiheäm­mässä kuin maaseudul­la. Ruuhkaa on haja-asu­tusalueil­la vaikea aiheut­taa. Pääosa autoilun haitoista tulee kaupunkili­iken­teestä, mut­ta autoilun hait­tavero polt­toaineessa rokot­taa yhtäläis­es­ti ajamista kaupungeis­sa ja maal­la. Maal­la autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliv­erotet­tua. Jat­ka lukemista “Mik­si ruuhkamaksut”

Kruunuvuorenranta ja ratikkasilta

Pidin eilen val­tu­us­tossa lyhyen puheen Kru­unuvuoren­ran­nan kaavas­ta ja kehuin, kuin­ka hienoa aluet­ta sinne ollaan tekemässä. Puheeni lopus­sa sanoin, että kaik­ki tämä hienous voi toteu­tua vain, jos suun­nitel­tu ratikkasil­ta toteu­tuu. Kan­takaupunki­mais­es­ti raken­net­tu lähiö Kor­son etäisyy­del­lä keskus­tas­ta ei toi­mi mitenkään. Niin kauas keskus­tas­ta ei kan­na­ta rak­en­taa kuin pien­talo­ja. Täl­löin kokoomuk­sen etu­penkistä protestoiti­in voimakkail­la väli­hu­u­doil­la. Tämä antoi syytä vakavaan huoleen.

Kun kävin tätä ihmettelemässä, vas­taus oli, että sil­ta on liian kallis. Liityn­täbus­si Hert­toniemen metroase­malle saa riit­tää. Tai jos sil­ta tehdään, se pitää kokoomuk­sen mukaan tehdä myös henkilöau­toille. Jat­ka lukemista “Kru­unuvuoren­ran­ta ja ratikkasilta”

Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita

Moni kansalaisjär­jestö tar­joaa hyvää omaatun­toa ilmas­tosyn­tiä tehneille, eri­tyis­es­ti lentokoneel­la matkus­taneille. Jos halu­aa ostaa anei­ta hal­val­la mut­ta tehokkaasti, ostaa markki­noil­ta pois päästöoikeuk­sia. Ei mak­sa paljon: kahdek­san euroa ton­nil­ta. Vaik­ka se on näin hal­paa, se tehoaa, ellei päästökaup­pa kaadu. Jos miljoona ihmistä ostaa markki­noil­ta pois miljoona ton­nia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoon­al­la ton­nil­la. Jat­ka lukemista “Halpo­ja mut­ta tehokkai­ta ilmastoaneita”

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.

Kaupunkisu­un­nit­telu­pam­flet­timme “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” on nyt julka­istu net­tiver­siona. Paper­ille painet­tuna se on saatavis­sa viikon sisällä.

Helsin­gin seudulle ennuste­taan tule­van 25 vuodessa 400 000 asukas­ta lisää. On seudun suurimpia päätök­siä, mihin tälle väestömäärälle raken­netaan asun­not. Kir­ja on voimakas kan­nan­ot­to ehyem­män ja tiivi­im­män yhdyskun­tarak­en­teen puoles­ta, kaupun­gin, jos­sa voidaan liikkua, jalan, pyöräl­lä ja raitiovaunuilla.

Kokeilemme net­tiver­sios­sa mikro­ra­hoi­tus­ta nähdäk­semme, voiko täl­lä peri­aat­teel­la rahoit­taa kir­jan tekemistä Suomes­sa. Kir­jan voi lada­ta ilmaisek­si, mut­ta toivomme vapaae­htoista viiden euron mak­sua lahjoituk­se­na. Tuo­tot jae­taan tekemiseen osal­lis­tunei­den kesken käytet­täväk­si vaa­likam­pan­jan rahoituk­seen. Jat­ka lukemista “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”

Vaaliohjelmaani: Ryhmärakennuttamiselle tontteja

Berli­inis­sä rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia on saatu alas ohit­ta­mal­la raken­nut­ta­jay­htiö. Ryh­märak­en­tamises­sa toisen­sa tule­vat asukkaat muo­dosta­vat asun­to-osakey­htiön, joka raken­nut­taa talon. Se voi tässä käyt­tää ammat­ti­a­pua. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­maani: Ryh­märaken­nut­tamiselle tontteja”

Vaaliohjelmaani: Lisää tarjontaa rakentamiseen

Helsingis­sä ei kaik­ki ole kun­nos­sa rak­en­tamisen osalta. Saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muual­la Suomes­sa tai muual­la EU:ssa. Jotain vikaa on alan kil­pailu­olo­suhteis­sa. Helsin­gin on houkutelta­va alalle huo­mat­tavasti lisää tar­jon­taa käyt­täen kaikkia niitä keino­ja, joi­ta kaupungilla on käytet­tävis­sään. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­maani: Lisää tar­jon­taa rakentamiseen”

Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!

Kaik­ki eivät halua asua kan­takaupungis­sa, mut­ta asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että huo­mat­tavasti nyky­istä use­ampi halu­aisi. Sik­si kan­takaupunkia – tiivi­isti raken­net­tua ratik­ka ja hissi –aluet­ta tulee kaavoit­taa lisää ja paljon.

Emme pysty maakun­takaa­van kaut­ta estämään kaupunki­rak­en­teen hajoamista, mut­ta voimme tor­jua sitä tar­joa­mal­la paljon lisää asun­to­ja keskeisiltä paikoil­ta. Sata­mal­ta vapau­tu­vat alueet ovat hyvin ter­ve­tullei­ta, mut­ta ne eivät riitä. Helsin­gin seudulle on tulos­sa 400 000 uut­ta asukas­ta. Huo­mat­tavalle osalle tästä – ellei jopa pääos­alle – kan­nat­taisi tar­jo­ta kaupunki­mainen vai­h­toe­hto Kehä I:n sisäpuolelta. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

Vaaliohjelmani: asukaspysäköintitunnus

Helsin­ki myy asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia kan­takaupungis­sa asuville koti­talouk­sille 105 euron hin­taan vuodessa. Koti­talous voi ostaa niitä yhden jokaista huoneis­tossa asu­vaa ajoko­rtin omis­ta­jaa kohden. Muille pysäköin­ti on mak­sullista ja mak­saa neljä euroa tun­nis­sa. Kan­takaupungis­sa toimiville yri­tyk­sille on omat yrityspysäköintitunnukset.

  • Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on nos­tet­ta­va alueit­tain niin, että liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrä vas­taa tar­jol­la ole­via paikko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta voi vai­hdel­la eri puo­lil­la kaupunkia. Tämä ei ole sen suurem­pi vääryys kuin se, ettei tun­nus­ta vaa­di­ta kaikkial­la kaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: asukaspysäköintitunnus”