Tekijä: Osmo Soininvaara

Miksi perustulo on ajankohtainen

Min­un lähtöko­htani tukea perus­tu­loa on prag­maat­ti­nen. Perus­tu­loa on parem­pi tapa toteut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­lu­va tulon­jako kuin nykyi­nen hyvin sir­paleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.

Perus­tu­loa mak­set­taisi­in vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suo­ma­laiselle kuus­sa. Muut tulot eivät perus­tu­loa pienen­täisi, mut­ta veroa niistä menisi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Itse perus­tu­lo on vero­ton. Sik­si se vas­taa suun­nilleen työ­markki­natukea. Nor­maalia palkkat­u­loa saa­van tilanne ei muu­tu. Käteen jää jok­seenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työt­tömän tilanne ei myöskään muu­tu. Lisää rahaa tulee niille, joil­la on pieniä ansio­tu­lo­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si perus­tu­lo on ajankohtainen”

Pärjäisimme, jos osaisimme tehdä parempia tuotteita

Tämä väite on itsepetos­ta. Onhan meil­lä kehitet­ty joitakin ihan kelpo tuot­tei­ta joil­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen maine. Kulut­ta­jaseg­men­tis­sä on esimerkik­si Marimekko ja Ara­bi­an kerami­ik­ka. Isom­mas­sa mit­takaavas­sa Koneen hissit ovat lähel­lä maail­man käreä. Tuot­teis­sa ei siis ainakaan näi­den kohdal­la ole vikaa.

Näitä hyviä Suomes­sa kehitet­tyjä tuot­tei­ta ei kuitenkaan valmis­te­ta Suomes­sa. Koneen hissien osalta saat­taa olla jotain mar­gin­aal­ista koti­maista valmis­tus­ta. Sil­loin ei vika ole huonois­sa tuot­teis­sa vaan kil­pailukyvyt­tömyy­dessä. Jat­ka lukemista “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuotteita”

Työvoimakustannusten alentaminen

Minus­ta hal­li­tus on oike­as­sa siinä, että palkkakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Kaik­ki muut ovat taas oike­as­sa siinä, että oli aivan päätön aja­tus pan­na mak­sajik­si epä­mukavaa työaikaa tekevät ja vapaut­taa maanan­taista per­jan­tai­hin 8–16 työsken­televät kaikesta.

(Sinän­sä sun­nun­taiko­r­vauk­sia voisi pienen­tää, mut­ta sen voisi tehdä lauan­taiko­r­vauk­sia kas­vat­ta­mal­la, kos­ka lauan­tai on vapaapäivänä jopa tärkeämpi kuin sunnuntai.)

Jos palkkakus­tan­nuk­sia alen­netaan, sen pitäisi kohdis­tua tas­a­puolis­es­ti kaikki­in. Van­han loma­l­ta­palu­u­ra­han pois­to kokon­aan olisi jos­sain vai­heessa ihan paikallaan. Onhan rik­si jäädä kesälo­ma­l­la töi­hin Ruot­si­in pienen­tynyt merkit­tävästi. Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä tääl­lä. Jat­ka lukemista “Työvoimakus­tan­nusten alentaminen”

Siuntion junayhteys

Junan lopet­ta­mi­nen Siun­tioon on han­kala asia. Tähän liit­tyy kak­si näköko­htaa, jot­ka johta­vat eri tulokseen.

  1. Voiko Suomes­sa suun­nitel­la pitkäjän­teis­es­ti? Siun­tio on tehnyt aivan oikein ja kaavoit­tanut omas­sa mit­takaavas­saan run­saasti asu­tus­ta ase­man lähistölle. Kun­nan pitäisi voi­da luot­taa siihen, että asi­at toimi­vat niin kuin on luvat­tu tai kuten kun­ta ainakin on kuvitel­lut luvatun. Tämä ei nyt men­nyt oikein hyvin.
  2. Onko järkevää kul­jet­taa 130 ihmistä päivässä junal­la? Hyvin mah­tu­isi­vat bussiin.

Jat­ka lukemista “Siun­tion junayhteys”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2015

En ollut tehnyt tästä etukäteiskir­joi­tus­ta, kos­ka ain­oa asia listal­la oli Finnairin entisen pääkont­torin poikkeamis­lu­pa Mannerheimintiellä.

Finnairin van­ha pääkont­tori varastoksi!

Tuo arvokas kont­tori (jos­sa isäni oli töis­sä) muute­taan irtaimis­to­varas­tok­si. Tästä on ollut paljon keskustelua. On oudok­sut­tu sitä, ettei tuo­hon tehdä asum­ista. Paljon huomio­ta herät­ti myös lis­tatek­stis­sä esit­telijän peruste­lut, että melu- ja saastesy­istä tont­ti ei sopisi asumiseen.

Minäkin oikein soitin hak­i­jalle kysyäk­seni, ovatko kaupun­gin nui­v­at virkamiehet ilmoit­ta­neet, ettei asum­i­nen tule kysymyk­seen. Näin ei ollut, vaan tämän varas­tokon­septin kat­sot­ti­in ole­van taloudel­lis­es­ti edullisem­pi. Neliövuokra noista varas­toista on yllät­tävän suuri. Taloa ei tarvitse remon­toi­da asumiseen kel­paavak­si ja iso osa autopaikoista saadaan tuot­taviksi muut­ta­mal­la nekin varastoiksi.

Esit­telijä muut­ti peruste­lutek­stiään ymmär­ret­täväm­mäk­si. Nyt siinä ei enää san­o­ta, että tont­ti ei sovel­lu asumiseen vaan, että sen muut­ta­mi­nen asumiseen sopi­vak­si olisi noiden ympäristöon­gelmine takia kallista.

Kyl­lä Man­ner­heim­intiel­lä voi asua ja sinne voi edelleen kaavoit­taa uusia asuin­talo­ja, kun­han niis­sä on kun­nolli­nen äänieristys ja puh­taan ilman saamis­es­ta huole­hdi­taan otta­mal­la ilma pihan puolelta ja suo­dat­ta­mal­la. Kun­han bus­sit saadaan sähkökäyt­töisik­si, katu­il­ma puhdis­tuu huo­mat­tavasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.9.2015”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 22.9.2015

Marskia laa­jen­netaan

Lön­nrotinkadun puolel­la raken­nus­ta korote­taan kolme ker­rosta. Lisäk­si osa maanalaisia autopaikko­ja ote­taan hyö­tykäyt­töön. Ihmette­len, miten tässä tarvi­taan kaava­muu­tos­ta, kos­ka voimas­sa ole­van kaa­van mukaan ton­til­la saa olla yhdek­sänker­roksi­nen raken­nus. Ehkäpä kaavaa pidet­ti­in van­hen­tuneena niin, ettei sen poh­jal­ta enää voin­ut myön­tää rakennuslupaa

Punav­ihreää kuplaa tiivis­tetään Kalliossa

Käenku­ja 6:ssa kaupun­gin vuokrat­alo­ton­tin autopaikko­jen päälle raken­netaan pis­te­ta­lo, 1400 k‑m2. Kaupunkiku­va ei ainakaan voi huonon­tua. 1400 k‑m2 eli noin 35 asukas­ta. Pysäköin­tipaikkanor­mi: 121 fil­lar­i­paikkaa ja 13 autopaikkaa (1/280k‑m2 ). Ton­til­la ole­va talo raken­net­ti­in sil­loin, kun raken­nuk­set piti pan­na kauas kadus­ta ja väli­in pysäköinti.

Käenkuja 6
Tästä on help­po pan­na paremmaksi.
Käenkuja suunnitelma
Tältä sen pitäisi näyttää.

 

Hyvä koulu kilpailutekijänä

Yhdys­val­lois­sa asuinaluei­den vetovoi­matek­i­jöinä maini­taan usein koulu­jen taso. Hyväo­saiset per­heet pyrkivät vält­tämään osoit­tei­ta, joista lapset joutu­vat huonona pidet­tyyn koulu­un; tai oikeam­min huonoon koulu­un, kos­ka Yhdys­val­lois­sa koulu­jen taso­erot ovat suuret.

Suomes­sa on kri­ti­soitu perusk­oulun yläastei­den sovel­tuvu­uskokeik­si kut­sut­tu­ja pääsykokei­ta, jota jotakin eri­ty­is­taitoa pain­ot­ta­vat perusk­oulut sovelta­vat. Keskilu­okkaiset per­heet eivät halua pan­na lap­si­aan huono­maineisi­in koului­hin ja käyt­tävät tätä por­saan­reikää hyväk­seen. Tämän esit­tämisek­si on vaa­dit­tu koulushop­pailun kieltämistä.

Lähik­oulu­pe­ri­aat­teen saat­ta­mi­nen pakol­lisek­si voisi johtaa ojas­ta allikkoon, sil­lä se voisi kan­nus­taa per­heitä muut­ta­maan hyvän koulun perässä, jol­loin seg­re­gaa­tio vain syve­nee. Monis­sa mais­sa asun­to­jen hin­nat vai­htel­e­vat saman kadun eri puo­lil­la, kos­ka koulupi­irin raja kul­kee kat­ua pitkin. Näin on myös Helsingis­sä. VATT:ssa teh­dyn tutkimuk­sen (1) mukaan jo nyt Helsingis­sä perusk­oulu­jen oppimis­tu­lok­sil­la näyt­tää ole­van tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä vaiku­tus asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, kun on ver­rat­tu saman­laisia asun­to­ja koulupi­irin rajan molem­min puolin. Tämä vaiku­tus vain kas­vaisi, jos koulushop­pailu kiel­let­täisi. Jos koulu­jen välil­lä on taso­ero­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­ti­ivisel­la diskrim­i­naa­ti­ol­la voimavaro­ja kohden­ta­mal­la. Jat­ka lukemista “Hyvä koulu kilpailutekijänä”

Yksityinen vai julkinen terveydenhuolto

Tari­na ker­toi 1970-luvul­la, että Kiinas­sa poti­laat mak­sa­vat lääkärille niin kauan kuin ovat ter­veitä. Sairas­tu­mi­nen lopet­taa mak­samisen joka alkaa uud­estaan vas­ta, kun lääkäri on saanut poti­laan ter­veek­si. Lääkärin kan­nat­taa neu­voa sairauk­sien ehkäisyssä toisin kuin län­si­maisen lääkärin, joka tien­aa siitä, että poti­laat sairastuvat.

Tari­na tuskin on tot­ta, kuten ei juuri mikään, jota sil­loin Kiinas­ta ker­rot­ti­in. Mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri: perii vero­ja asukkail­taan niin kauan kuin nämä ovat työkyky­isä. Sairas­tut­tuaan kansalainen siir­tyy tulon­si­ir­roil­la eläväk­si ja aloit­taa veron­mak­sun uud­estaan parannuttuaan.

Viime aikoina on ollut paljon tieto­ja, joiden mukaan yksi­tyiset sote-palve­lut tekevät saman työn julk­isia halvem­mal­la. Kuu­den suurim­man kaupun­gin selvi­tys esimerkik­si ker­too, että tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut ovat 27 % halvem­pia kuin kaupunkien itse tuot­ta­mat. Pitäisikö siis kun­tien tuot­ta­mat sote-palve­lut siirtää sote-piirien sijaan yksi­ty­isille? Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vai julki­nen terveydenhuolto”

Hallitus: tahtoa on, olisipa vielä taitoa.

Olen yrit­tänyt olla arvostelemat­ta hal­li­tus­ta sen olo­jenkur­jis­tamis­poli­ti­ikas­ta, kos­ka olin viime vaa­likaudel­la osa hal­li­tuskoali­tio­ta, joka ei tehnyt juuri mitään. Han­kala sanoa, että väärin säästet­ty, jos oli itse mukana vält­telemässä vastuuta.

Itse asi­as­sa olin aluk­si hil­jaa tyy­tyväi­nen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, joka uskaltaa tehdä päätök­siä. Oli­han 12 vuot­ta päät­tämät­tömyyt­tä on tehnyt maallemme suur­ta tuhoa.

Viime aikoina on kuitenkin alka­nut tun­tua siltä, että vaik­ka meil­lä on hal­li­tus, jol­la edeltäjistään poiketen on uskallus­ta tehdä iso­ja ratkaisu­ja, taitoa soisi ole­van enem­män. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus: tah­toa on, olisi­pa vielä taitoa.”

Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko

Laut­tasaar­ta vaivaa paha koulu­tilo­jen puute, joka on vain pahen­tu­mas­sa, kos­ka lisää asun­to­tuotan­toa on tulos­sa. Huomises­sa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa hyväksytään taas yksi asuintalokaava.

En tiedä, mikä on men­nyt suun­nit­telijoil­ta pieleen. Toden­näköis­es­ti per­hei­den käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt. Enää ei per­heen kas­vaes­sa muute­ta kehyskun­ti­in omakotitaloon.

Oli miten oli. Nyt tarvit­taisi­in uusi koulu ja aika nopeasti. Muuten laut­tasaare­laiset ryhtyvät aivan ratio­naal­isin perustein vas­tus­ta­maan kaavoitus­ta. Yleen­sähän uudet asukkaat merk­it­sevät palve­lu­ta­son paran­tu­mista, mut­ta tässä tapauk­ses­sa ne merk­it­sevät palve­lu­ta­son heikkenemistä.

Koulun tiel­lä on kak­si ongel­maa. Pitäisi löytää tont­ti tai valmis raken­nus ja pitäisi löytää rahaa han­kkeen toteut­tamiseen. Puu­tun tässä vain tuo­hon rahaan. Jat­ka lukemista “Laut­tasaaren koulu­ti­lanne ja negati­ivi­nen reaalikorko”