Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

17 vastausta artikkeliin “Onko Garden Helsinki järkevä hanke?”

1. Mihin tässä ana­ly­y­sis­sa uno­h­tui Veikkaus Areena, sen kat­so­jaka­p­a­siteet­ti on kon­sert­tikäytössä 15 500 henkeä ja jääkiekko-otteluis­sa 13 500. Gar­den Helsin­gin kap­a­siteet­ti on noin 5000 henkeä suurem­pi kuin Veikkaus Areenan, kuitenkin monis­sa tapah­tu­mis­sa ne kil­pail­i­si­vat keskenään. Toukoku­us­ta lokaku­uhun on Helsingis­sä lisäk­si käytössä Olympias­ta­dion­in 40 000 — 50 000 henkeä vetävä areena. Gar­den Helsin­ki tuskin lisää Helsin­gin vetovoimaa merkit­tävästi etenkin nyt, kun tie Pietari­in on sul­jet­tu. Gar­den Helsin­gin tapah­tu­mat voisi­vat tuo­da tur­is­te­ja muual­ta Suomes­ta, mut­ta ulko­mail­ta — mis­tä, Ruot­sista, Viros­ta, Venäjältä???????
   Tam­pereen Nokia Areenaa helpot­ti Ukrainan sota, oli­han Veikkaus Areena sul­jet­tu sodas­ta johtuen keväästä 2022 syksyyn 2025. Jatkos­sa Veikkaus Areena kil­pailee suurista tapah­tu­mista. Van­taan Areenan rak­en­t­a­mi­nen alka­nee tämän vuo­den syksyl­lä, joten se on toimin­nas­sa näil­lä näkymin ennen Gar­den Helsinkiä.

   Vastaa

   1. Suomeen ei tule ulko­maalaisia huip­pu­rartis­te­ja vaik­ka olisi minkälainen hal­li, syynä se että Venäjän raja on kiin­ni eikä yhtye voi jatkaa Helsingistä Pietari­in. Logis­tis­es­ti on kan­nat­tam­a­ton­ta tul­la laival­la mon­ta rekkaa käsit­tävän kalus­ton kanssa Helsinki­in pelkästään yhtä keikkaa varten vaan pitävät keikan Tukhol­mas­sa tai Tallinnan Laul­ulaval­la jonne suo­ma­laiset kyl­lä osaa­vat mennä.
      Toinen syy on suo­ma­lais­ten outo musi­ikki­maku, halu­taan kuun­nel­la etupäässä suo­ma­laista ja suomek­si laulet­tua musi­ikkia. Sen huo­maa jo kun selaa FM-kanavien radioasemia, on tusi­nan ver­ran pelkästään suo­ma­laisia iskelmiä soit­tavia asemia.
      Katri-Hele­na ja Ultra Bra saa kyl­lä sta­dion­in täy­teen yleisöä ja olisi noloa jos kan­sain­välistä tähteä ei tulisi kat­so­maan edes 10.000 kat­so­jaa. Eli Katri-helenoi­ta varten on turha rak­en­taa Gar­den, kos­ka lip­pu­jen hin­natkin oli­si­vat liian kovat.

      Sit­ten se jääkiekko. HIFK ei arvo­val­ta­sy­istä halua jakaa Veikkaus-Areenaa Jok­erei­den kanssa, HIFK:n johdon ja fanien mielestä he ovat jol­lain taval­la “hienom­pia” eivätkä sovi rah­vaan seu­ran kanssa samaan hal­li­in. Ennen oli taustal­la riidat Harki­mon ja Mober­gin välil­lä sit­ten Hart­wall siir­tyi venäläi­somis­tuk­seen eikä tietenkään sopin­ut pela­ta siel­lä mut­ta nyt kun suo­ma­lainen liikemies omis­taa Veikkaus-Areenan niin ihmette­len mik­si HIFK halu­aa yhä jatkaa van­has­sa kämäsessä Nordik­ses­sa ja yrit­tää epä­toivois­es­ti puffa­ta Gar­de­nia vaik­ka se on todet­tu kan­nat­ta­mat­tomak­si ilman kaupun­gin ja val­tion tukea.

      Vastaa

2. En ota lainkaan kan­taa itse hal­li­tus­pros­es­si­in, Orpoon tms.
   Totean vain mielestäni ihan selvän asian.
   Helsin­gin näivet­tymiske­hi­tys jatkuu jos kyseisen tasoista hal­lia ei maan pääkaupungis­sa ole. 

   Tam­pere on nyt Suomen in-kaupun­ki numero yksi aivan selvästi.
   Niiden hal­li, mikä sen nimi nyt olikaan, Nokia? on tietenkin yksi iso tekijä.
   Tam­peretta hypet­tävät jo stadi­laiset nuoretkin.
   Ja maaseudul­la asu­vat aikuiset ovat jo ennenkin pitäneet Mansea maan ykköskaupunk­i­na, erään­laise­na sisä­maalais­ten henkisenä pääkaupunkina.
   Nykyään vetovoimaise­na se alkaa olla sitäkin enemmän.
   Helsin­ki on “pieni ja syrjässä.”
   Väärin san­ot­tu ja havait­tu, ja ver­rat­tu, mut­ta mieliku­vathan tässä ratkai­se­vat paljon. 

   Helsin­gin keskus­ta on menet­tänyt, tai ainakin menet­tämässä, vetovoimansa. City-kult­tuuri on vähäistä. Per­jan­tai-iltaisin kuin kuol­lut kaupun­ki kun ver­taa vaikka­pa Stokikseen. 

   Kaupun­ki mukaan rahoituk­seen pian. Eikös se ollut niin että val­tu­us­tossa demar­itkin kan­nat­ti­vat. Eivät he ole Tup­pu­raisen talutusnuorassa.
   Pyörätiein­fraan upotet­tu stadis­sa sato­ja miljoo­nia viime vuosi­na. Talvel­la tyhjiin.
   Kyl­lä tuol­lainen 30 milj. sum­ma kult­tuurin tukemiseen pitäisi löy­tyä. Niin, ja tiedok­si nuiv­ille: myös urheilu ja pop­u­laarikult­tuuri on kulttuuria.

   Vastaa

3. Purran tai jokun muun val­tio­varain­min­is­terin esikun­nas­sa huo­mat­taisi­in, että Helsin­gin vero­tu­lot ovat kas­va­neet, joten leikataan Helsin­gin rahoi­tus­ta. Kun selkei­den pelisään­tö­jen tilal­la on mieli­v­al­tainen hark­in­ta, mikään järkevä ei ole kan­nat­tavaa – tai ei ainakaan voi olla var­ma siitä, että se on kannattavaa.

   Tämä on sivu­men­nen sanoen samal­la voimakas argu­ment­ti korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ja vas­taan Suomen poli­it­tisen kult­tuurin ollessa mitä on. Kuten itsekin huo­mau­tit tääl­lä yhdek­sän vuot­ta sitten:

   Opiske­li­jat kär­sivät nyt merkit­tävästi korkeak­oulu­jen rahoituk­sen leikkaamis­es­ta. Niin paljon, että korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­sut oli­si­vat hei­dän kannal­taan ehkä järkevä val­in­ta, jos lukukausi­mak­sut jäi­sivät korkeak­oulu­jen tulok­si. Mitään sel­l­aista mekanis­mia ei kuitenkaan ole esitet­ty, mikä tämän takaisi. Jos maas­sa on hal­li­tus, joka kat­soo, ettei Suomes­sa tarvi­ta hyviä yliopis­to­ja, hal­li­tus voi leika­ta yliopis­to­jen rahoi­tus­ta yhtä paljon kuin lukukausi­mak­sut tuot­ta­vat. Tuskin kukaan enää uskoo lupauk­si­in, että koulu­tuk­ses­ta ei leikata.

   https://www.soininvaara.fi/2017/05/15/huomioita-korkeakoulujen-lukukausimaksuista/

   Minä pidän tätä argu­ment­tia edelleen pait­si pätevänä, myös keskeisenä. Vesa Vihriälä ‑tyyp­pisel­lä aja­tus­maail­mal­la ei ole antaa vas­taus­ta tuo­hon huomioon, että Suomes­sa “tuskin kukaan enää uskoo lupauk­si­in, että koulu­tuk­ses­ta ei leika­ta”. Varsinkin kun siitä on tuon tuol­loisen vuo­den 2017 jäl­keen leikat­tu vielä paljon lisää.

   Vastaa

   1. Tom­mi. Työsken­te­len suo­ma­laisen perusk­oulu­tuk­sen “sisätilois­sa.” Kan­natankin juuri sik­si ns. koulu­tusleikkauk­sia noin 30 vuo­den koke­muk­sel­la ja sil­lä perus­teel­la mitä olen näh­nyt, havain­nut ja kokenut. 

      EN tietenkään kan­na­ta enkä tarkoi­ta tutkimus­ta enkä ope­tus­toim­intaa frontaal­i­ta­sol­la. EN perusk­oulu­tuk­sen mate­ri­aalileikkauk­sia, EN opiske­li­jat­uen tasoa joka on hälyt­tävän pieni. EN opiske­li­javai­h­to­jen tasolla. 

      Mut­ta tarkoi­tan KYLLÄ koulu­tuk­sen ja opetuk­sen kehäl­listä tasoa, ns. suun­nit­teli­ja- ja kehit­täjä­por­ras­ta, usein hyvinkin epämääräistä koulut­ta­jien jatkok­oulut­ta­jata­soa ja tietenkin pie­neen ja köy­hään maa­han mitat­tuna todel­la suur­ta Ope­tushal­li­tus­ta, jon­ka bud­jet­ti ja henkilöku­nan määrä ver­rat­tuna vaikut­tavu­u­teen on muuten tajuton. 

      Use­an varsi­naista koulu­tus­ta anta­van, siis opet­ta­jan, peruskoke­mus on että mainit­semil­lani tasoil­la ei ole lainkaan, tai ei juuri lainkaan, vaiku­tus­ta opetuk­sen laatu­un tai vaikuttavuuteen. 

      Koulutus“leikkausten” vas­tus­t­a­mi­nen kuten kan­nat­ta­mi­nen pelkästään poli­it­tis-ide­ol­o­giselta poh­jal­ta on aivan perustelematonta.
      Vaikut­tavu­us itse koulu­tuk­seen, opetuk­seen, tutkimuk­seen on tässä se keskeinen tekijä.
      En usko että poli­it­tisille päät­täjille tämä viesti ei ole men­nyt kun­nol­la läpi. Ei edes persuille.
      Yksinker­tais­taen: kaik­ki koulu­tuk­seen, opetuk­seen, varhaiskas­vatuk­seen tai tutkimuk­seen tässä maas­sa bud­je­toitu raha ei mene noi­hin asioi­hin, vaan erinäiseen toimis­to­työhön jon­ka tehokku­us ei vält­tämät­tä ole paras­ta mah­dolli­nen. Tai suun­nit­te­lu­työhön joka on jo tehty. Etä­työhön koneen ääressä jos­ta ei siir­ry mitään luokkati­laan tai luentosaliin.
      Opetuk­sen ja koulu­tuk­sen paras ja var­masti paras suun­nit­teli­ja on tietenkin opettaja.
      Ne sähkö­pos­tit jot­ka tule­vat mainit­semis­tani suun­nista jäävätkin sik­si suurim­mal­ta osin avaa­mat­ta. Ne eivät liity itse koulu­tuste­htävään vält­tämät­tä mitenkään. 

      Kehäl­liseltä sek­to­ril­ta olisi leikat­tavaa sato­ja miljooniakin.
      Mut­ta kuka­pa sen uskaltaa tehdä kos­ka kaik­ki mah­dolli­nen ko. sek­to­rille suun­nat­tu ajatel­laan ja las­ke­taan “koulu­tuk­sek­si” ja koulu­tusleikkaa­ja ei halua olla kukaan. OAJ:kin on men­nyt tähän lankaan vaik­ka siel­lä on sen ver­ran opet­ta­jia ehkä töis­sä että kyl­lä tämä siel­läkin pitäisi tietää.

      Vastaa

      1. Hyvin san­ot­tu koulu­tusleikkauk­sista! Todel­la kan­natan heikko­laa­tu­is­ten ammat­tiko­rkeak­oulu­jen lakkaut­tamista eri­tyis­es­ti maaseudul­la. Nämä ovat hui­jan­neet sinne ulko­maisia opiske­li­joi­ta köy­histä ETA-alueen ulkop­uoli­sista maista, eivätkä opiske­li­jat lainkaan ymmär­rä että lentävät Suomes­ta työt­töminä pois valmis­tut­tuaan. Kukaan ei palkkaa tääl­lä ulko­maalaisia eikä suo­ma­laisel­la kökkö-amk-tutkin­nol­la tee mitään. Tämän tajuami­nen, että on ajanut 4 vuot­ta Ube­ria turhaan ja kulut­tanut suvun rahat on jopa ajanut itsemurhiin.

4. Sinän­sä voi olla perustel­tua rak­en­taa Helsinki­in julkisel­la rahal­la suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in sovel­tu­va tila. Kysymys on kuitenkin ehkä enem­män siitä, minkälainen tämän tapah­tu­mati­lan tulisi olla, ja onko mil­lään logi­ikalla järkevää yhdis­tää tähän tapah­tu­mati­laan lätkähal­lia. Tuot­taako lätkä niin paljon tulo­ja että sen vuok­si kan­nat­taa mak­saa jäähallin ylimääräiset kus­tan­nuk­set ja hyväksyä jäähal­likäytöstä koitu­vat sille oikealle tapah­tu­makäytöl­lle aiheutu­vat negati­iviset kompromissit?

   Jotenkin tun­tu­isi että jos tapah­tu­makäytön alue­taloudel­liset hyödyt ovat se areenan todel­li­nen julk­istaloudelli­nen peruste, kan­nat­taisi tila rak­en­taa puh­taasti tapah­tu­makäytön ehdoil­la. Täl­löin se toimisi parem­min tapah­tu­makäytössä, ja niitä tapah­tu­mia voisi myös jär­jestää huo­mat­tavasti tiheäm­mäl­lä ryt­mil­lä kun sekaan ei tarvit­sisi yrit­tää tunkea mata­lan kat­teen amatööri­jääkiekkoa ja sen vaa­ti­maa tilan rak­en­tamista uudelleen niiden tapah­tu­mien välillä.

   Vastaa

5. Uudessa Jutus­sa Oskari Onni­nen käy ansiokkaasti läpi näi­den hal­lien edel­ly­tyk­siä. Ongel­ma on että maail­mal­la on saa­mas­sa val­taa ns res­i­denssi­malli, eli isot star­bat käy vain paris­sa kaupungis­sa mut­ta tekevät niis­sä sit­ten vaik­ka kymme­nen keikkaa. Fan­it matkus­taa, ei esi­in­tyjät. Täl­laista res­i­denssiä tänne voisi saa­da lähin­nä jos Suomes­ta alka­isi tul­la iso­ja tähtiä.

   Toise­na blo­gis­til­ta puut­tuvana point­ti­na, hallil­la pitää olla peruskäyt­töä kuten lätkää tai futista. Edes 20 isoa tapah­tu­maa vuodessa ei riitä kat­ta­maan kulu­ja (vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sista puhumattakaan).

   Vastaa

6. Kuten jo todet­ti­in, Tam­pereen hal­li sai vuosia boos­t­ia kun veikkaus areena oli sul­jet­tuna. Mut­ta Tam­pereen keskus­tan men­estys ei ole vain hal­lista kiin­ni, Tam­pereen keskus­tan etu on se että se on hyvin kom­pak­ti ja käveltävis­sä, ja esim. Ratikan takia vuosia remon­toitu kun­toon ihmisille. Ja Tam­pere on toki tur­valli­nen myös iltaisin lap­siper­heille ja naisille, katuku­vas­ta puut­tuvat eri­laiset porukat joi­ta Helsin­ki on täynnä. 

   Helsin­ki vaikut­taa usein iltaisin kuolleem­mal­ta, tai ihmiset ovat hajau­tuneet kym­me­nien kilo­me­trien alueelle eri­laisi­in pienem­pi­in keskuk­si­in. Ja iltaisin kaduil­la tun­tuu vilistävän lähin­nä wolt kuske­ja. En usko että yksi uusi hal­li vaikut­taisi yhtään mitään. Ongel­ma on minus­ta yleis­es­ti ulkona syömisen ja juomisen kalleus, ja wolt tyyp­piset palve­lut. Ihmiset pysyvät kotona.

   Lisäk­si Venäjän tilanne vaikut­taa Suomeen suuresti, asi­as­ta ei ilmeis­es­ti ole halut­tu medi­as­sa keskustel­la, mut­ta tutut yrit­täjät ovat valit­ta­neet vuosia kuin­ka ulko­maiset asi­akkaat eivät halua tul­la Suomeen kun Venäjä on lähel­lä, ja viimek­si kevääl­lä drone uuti­soin­ti pelot­ti taas ulko­maalaisia asi­akkai­ta peru­maan matkansa. 

   Halleista en henkilöko­htais­es­ti väl­itä, sinäl­lään 35M on tässä kon­tek­stis­sa vähän rahaa, mut­ta siitä halut­ti­in nyt vain nos­taa kor­rup­tio­ta­paus Orpoa vastaan.

   Vastaa

   1. Veikkaus areena on huonos­ti käveltävä ja ympäristö on epävi­ihty­isä. Lisäk­si vai­h­toe­hdot ovat vain Tripla, muu ympäröivä Pasi­la on melko kuollutta.

      Helsingis­sä kaupunkisu­un­nit­telu jatkaa yhä jotain kylmän sodan pelkoa, eli kaupunkia hajaute­taan kun pelätään Venäjän pom­mi­tuk­sia??? Tot­ta­han se näivet­tyy kun raken­netaan pikkukeskuk­sia joka paikkaan ja kaupun­ki on muutenkin niin hajal­laan ja hajaan­nus lähin­nä lisään­tyy vuodes­ta toiseen. Mik­si minäkään menisin keskus­taan, muutenkin keskus­tan “parem­mil­la” klubeil­la tun­tuu pyörivän vain bile­hu­umei­den käyt­täjiä, huumekaup­pi­ai­ta ja mui­ta rikollisia.

      Vastaa

7. Olisi perustel­tua lait­taa julk­ista painet­ta S‑ryhmän, Scan­dicin, NoHon, Restelin ja muiden han­kkeesta merkit­tävästi hyö­tyvien toim­i­joiden suun­taan ja edel­lyt­tää heitä osal­lis­tu­maan han­kkeen rahoituk­seen. Mik­si tätä keskustelua ei halu­ta käy­dä julkisuudessa?

   Vastaa

   1. Kun Suomes­sa on jotenkin sel­l­ainen asenne, että julk­isten organ­isaa­tioiden tulee mak­saa 50€ jot­ta yksi­tyiset yri­tyk­set ja omis­ta­jat saa­vat 100€.

      Sit­ten taas yksi­ty­ishenkilöi­den tukien (toimeen­tu­lo­tu­ki ja täy­den­tävät tulon­si­ir­tot) kanssa on asenne, että pitää mak­saa 50€ ettei työtön vahin­gos­sakaan työl­listy ja saa 100€.

      Vastaa

8. Isos­ta 20000 hal­lista vaan puhutaan Helsinki­in, mut­ta ei Helsingis­sä ole edes mod­er­nia 3000–5000 moni­toimi­a­reenaa, johon saisi sisä­pal­loilul­la paljon tapah­tu­mia ja pienem­piä kulttuuritapahtumia/keikkoja paljon helpommin.

   Vastaa

9. Jos se on järkevä han­ke ja tuo rahaa Helsinki­in niin Helsin­ki voi tukea. 

   Jos ei tue ei tarvi­ta. Kun­nat turkki­in vas­taa­vat ja kan­takoon järke­vien ja ri järke­vien kus­tan­nuk­setkin. Pan­dat­alot ovat tyh­miä päätöksiä

   Vastaa

10. Helsin­ki Gar­denis­sa ei ole varsi­naista mieltä, kuin ain­oas­taan HIFK:n liiga­jääkiekon kannal­ta, joka tarvit­sisi uuden hallin. Jääkiekos­sa liikkuu sen ver­ran vähän lip­putu­lo­ja, että kak­si joukkuet­ta ei sovi samaan hal­li­in, jos hal­li on markki­nae­htoinen. Hal­li tarvit­see myös riit­tävästi hyvin mak­savia kon­sert­te­ja, niille ei enää kah­den jääkiekko­joukkueen pelien jäl­keen jää tarpeek­si päiviä.

    Se kuin­ka paljon HIFK:n jääkiekko­joukkueen areenaon­gel­man ratkaisem­i­nen on kaupun­gin tai val­tion asia on sit­ten makukysymys. Ilmeis­es­ti puuhamiehillä riit­tää vaiku­tus­val­taa, kos­ka poli­it­tiset päät­täjätkin saati­in käve­lytet­tyä kuilun reunalle han­ket­ta run­not­taes­sa. Tilanteessa jos­sa Helsin­gin pääa­reena Olympias­ta­dion on ollut koko kesän vail­la kon­sert­te­ja ei oikein voi vakavasti puhua aidos­ta areenaka­p­a­siteetin lisä­tarpeesta. Tämä peru­songel­ma näkyy siinä mik­si Gar­den on nyt 15 vuo­den jahkailun jäl­keen rese­toitu ja nollapisteessä.

    Van­taan 3.3‑areena taas on ehkä enem­män sel­l­aista Jurase Park ‑kamaa. Sen rak­en­tu­mi­nen riip­puu siitä halu­aako Van­taa sen taval­la tai toisel­la maksaa.

    Vastaa

11. En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet? 

    Tämä on tosi­aan hyvin mie­lenki­in­toista, sil­lä yhteiskun­ta­han perus­tuu ikäänkuin jaet­tuun ajatuk­seen että asi­at nimeno­maan eivät ole näin. Aja­tus enem­mänkin on että eri­laiset han­kkeet kil­pail­e­vat markki­noil­la, etsivät rahoi­tus­ta, ja parhaat voit­ta­vat, sel­l­aiset jot­ka vai­h­toe­hdoista tuot­ta­vat eniten kollek­ti­ivista hyv­in­voin­tia. Tuo­ma­ri­na toimii markki­na­t­alous ja ratio­naaliset argu­men­tit kan­nat­tavu­ud­es­ta ja niin edelleen, jot­ka samal­la indikoi­vat sitä että toteu­tu­vat han­kkeet ovat niitä jot­ka tuot­ta­vat eniten hyv­in­voin­tia kaikille. Hom­ma on kaik­in­puolin ratio­naal­ista, perus­tuu reilu­un kil­pailu­un, ja julki­nen päätök­sen­teko on läpinäkyvää ja edus­taa kansan kollek­ti­ivista hyv­in­voin­tia. San­o­taan tätä vaik­ka markki­nademokra­tisek­si näke­myk­sek­si yhteiskuntaan.

    Tuo on se ajatel­tu yhteiskun­ta­sopimus näiltä osin. Mut­ta sit­ten kun julkises­ti pal­jas­tuu asioi­ta että asi­a­han ei ole lainkaan näin, vaan asioi­ta junail­laan kavereille ja omille etu­ryh­mille sielä minne ajatel­laan että julki­nen katse ei näe, niin asenne on että näin­hän se asia oikeasti toimii. Val­ta ja vaiku­tus­val­ta ei toi­mi kuten edel­lä ole­timme “markki­nademokra­t­ian näke­myk­sessä”, vaan yhteiskun­ta on täyn­nä suh­muroin­tia, junailua, runt­tailua, epäreilua suosimista, rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta ja niin edelleen. San­o­taan tätä vaik­ka realismidemokratiaksi.

    On mie­lenki­in­toista miten silti samo­jen ihmis­ten mielis­sä jot­ka tietävät yhteiskun­nan “real­is­midemokra­ti­ak­si”, kuitenkin käyt­tävät “markki­nademokra­ti­aa” perustelu­na yhteiskun­nan kehit­tämiselle. Jos yhteiskun­taa hal­lit­se­vat mon­imutkaiset val­ta­suh­teet ja niiden epäreilu hyväk­sikäyt­tö, sen luulisi johta­van jonkin­laiseen val­ta-ana­lyy­sei­hin melkein mis­sä tahansa laa­jasti yhteiskun­taa kos­ket­tavis­sa kysymyk­sis­sä. Silti usein samat henkilöt jot­ka perustel­e­vat esim. työ­markki­noiden uud­is­tuk­sia markki­nademokraat­tisen ana­lyysin poh­jal­ta, vaik­ka tietävät sen puut­tel­lisek­si, ja jät­tävät huomiotta esim. val­ta­dy­nami­ikoiden mon­imutkaiset verkot ja sen että asi­at mene oike­as­sa maail­mas­sa yhtä kirka­sot­sais­es­ti kuin mitä ne markki­nademokra­t­ian ole­tuk­set anta­vat ymmärtää.

    Ikäänkuin nämä kak­si mallia eivät ihmis­ten mielis­sä kohtaa vaik­ka ne ovat keskenään ris­tiri­idas­sa. Se ris­tiri­ita ei kai usein tule iholle, joten sitä ei tarvitse käsitel­lä ja ris­tiri­itaiset mallit voidaan pitää kumpikin voimas­sa, että niistä tarvisi vetää johtopäätök­siä että ehkä tarvit­taisi­in parem­pi ana­lyysi maail­maan. Maail­ma tiede­tään suh­muroivak­si ja epäreiluk­si ja eri­lais­ten val­lan väärinkäytösten riivaamik­si, mut­ta silti val­ta­suhtei­ta ei akti­ivis­es­ti käsitel­lä kun tehdään teo­reet­tisia pohd­in­to­ja yhteiskun­nan kehittämisestä.

    En siis syytä tässä Soin­in­vaaraa eri­tyis­es­ti mis­tään tai halua nos­taa eri­tyisem­min framille asian suh­teen. Tämä tun­tuu ole­van yleisem­minkin poli­itikko­jen eri­ty­ispi­irre, että eletään eri­lai­sis­sa maail­moissa. Siinä mis­sä teesken­nel­lään yhtä, mut­ta sit­ten kun kabi­net­tien ovet sulkeu­tu­vat niin sielä tapah­tu­va maail­ma on ihan eri­lainen, ja ne jonkin mekanis­min kaut­ta akti­ivis­es­ti pyritään osal­lis­tu­jien kesken pitämään eril­lis­inä. Tulee mieleen tästä vaik­ka Län­simetro, mis­sä mukana olleet päät­täjät sanoi­vat tyyli­in että tietävät mik­si bud­jet­ti ylit­tyi ja aikataulu pet­ti, mut­ta eivät voi sanoa sitä julk­isu­u­teen kos­ka jou­tu­isi­vat oikeu­teen jos sanois­i­vat ne syyt. Teesken­te­lyä piti siis jatkaa. Var­maan raskas­ta olla poli­itikolle henkilöille joille täl­läi­nen kak­soiselämä on vaikeaa.

    Tulee myös mieleen Kanadan päämin­is­teri Car­neyn puhe Davo­sis­sa, mis­sä puhui yhdestä täl­läis­es­tä kak­soisa­jat­telus­ta, eli sään­töpo­h­jaisen maail­man­järjestyk­sen ole­mas­saolosta, jon­ka kaik­ki Car­neyn mukaan tiesi val­heek­si, mut­ta hyödyl­lisek­si sel­l­aisek­si joten kaik­ki (läh­es) jatkoi­vat teesken­te­lyä kunnes Trump romut­ti senkin hyödyl­lisyy­den ja pal­jasti sen valheellisuuden.
    https://www.weforum.org/stories/forum-institutional/davos-2026-special-address-by-mark-carney-prime-minister-of-canada/

    Täl­läisiähan siis on meil­lä yhteiskun­nas­sa paljon muitakin, yhteisiä usko­mus­sopimuk­sia jot­ka “kaik­ki tietävät” val­heek­si, joi­hin “sovi­taan usko­van” kos­ka ne kat­so­taan hyödyllisiksi.

    Toisaal­ta merkit­tävä osa ihmi­sistä aidosti uskoo siihen val­heeseen ilman kak­soisa­jat­telua, osa ei aidosti ymmär­rä niitä val­heik­si. Suurin osa ei ole ollut sielä val­lan kabi­neteis­sa näkemässä mitä se todel­lisu­us oikeasti on. Eli Soin­in­vaar­alle vas­tauk­se­na: Ei, emme me (kaik­ki) tien­neet hal­li­hankkei­den aina ole­van päivän­val­oa kestämätön­tä häikäilemätön­tä suh­muroin­tia ellei suo­ras­taan rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta. Emme koskaan ole olleet val­lan kabi­neteis­sa sitä pros­es­sia näkemässä, ja medi­an ylläpitämä julki­nen todel­lisu­us keskit­tyy 90% ajas­ta sen ide­al­isoidun todel­lisu­u­den rak­en­tamiseen ja sen ylläpitämiseen. Onnek­si toki on myös se 10%, jol­loin myös iso yleisö saa pienen kurk­istuk­sen sinne “todel­liseen todel­lisu­u­teen” ja totuuteen.

    Vastaa

    1. Tämä maan tapa kos­kee siis urheiluhankkei­ta, ei yhteiskun­taa kokon­aisuute­na. Toki täl­laisia piirteitä on myös maat­alous­poli­ti­ikas­sa ja alue­poli­ti­ikas­sa, mut­ta kyl­lä peli noin yleis­es­ti ottaen on reilua.

       Vastaa