Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?

On toki hyvä, että maan tapaa puhdis­te­taan askel askeleelta. Siinä on se ongel­ma, että kun maan tapa muut­tuu lait­tomak­si, huonos­ti käy sen, joka on juuri sil­loin puikois­sa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukaut­ta ehdol­lista vankeut­ta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatku­va ja yleis­es­ti tiedos­sa ollut yleishyödyl­liseen asumiseen tarkoitet­tu­jen raho­jen ohjaami­nen Suomen keskustalle todet­ti­in – aivan oikein – lainvastaiseksi.

Min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa se, olisiko Gar­den Helsin­ki han­ke kan­natet­ta­va, kun ote­taan huomioon sen ulkoiset hyödyt.

Jääkiekon yleishyödyl­lisyy­teen on osaa ottaa kan­taa. Aika har­vas­sa ovat ne jääkiekko-otte­lut, joi­hin nykyiset jäähal­lit eivät riitä. Tosin HIFK:in nykyi­nen iki­van­ha koti­hal­li on tulos­sa elinkaaren­sa päähän.

Tapahtumien ja kulttuurin taloudellinen merkitys kasvaa

Min­ua kiin­nos­ta­vat kaik­ki ne muut tapah­tu­mat, joi­ta voidaan suurhal­lis­sa jär­jestää. Eri­lais­ten tapah­tu­mien alue­taloudelli­nen vaiku­tus on suuri. Tapah­tu­mat ja kult­tuuri yleen­säkin on yhä suurem­pi osa kansan­talout­ta. Tam­pere on hyö­tynyt huo­mat­tavasti Nokia-areenas­taan. Olisiko saman­lainen piristys­ruiske tarpeen myös Helsingille?

Nokia-areenal­la jär­jestet­tävät tapah­tu­mat hyödyt­tävät tam­pere­laisia hotelle­ja ja rav­in­toloi­ta, mut­ta itse hal­li on tap­pi­olli­nen ja tulee aina ole­maan. Kuvit­teel­lises­sa opti­maalises­sa taloudessa hal­li saisi provikkaa sen tilaisuuk­sista hyö­tyviltä hotelleil­ta ja rav­in­toloil­ta, mut­ta me emme elä sel­l­aises­sa taloudessa. Julkisen val­lan on katet­ta­va hallin tap­pi­ot ja kerät­tävä vero­ja hotelleil­ta ja ravintoloilta.

Riit­täisikö Nokia-areena Suomelle? Voisiko se tuo­da Suomeen niitä maail­man­tähtiä, jot­ka jät­tävät Suomen nyt väli­in konserttikiertueillaan?

Helsin­gin seudul­la asuu 1,5 miljoon­aa asukas­ta, läh­es kuusi ker­taa niin paljon kuin Tam­pereen seudul­la. Seudul­la on kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä ja ennen kaikkea Helsin­gin hotel­lika­p­a­siteet­ti on aivan toista luokkaa. Olen jät­tänyt Suo­mi areenan viime vuosi­na väli­in, kos­ka majoi­tus Poris­sa on tolkut­toman kallista ja huone pitää vara­ta kuukau­sia etukä­teen. Nyt kun Porin Jazz ja Suo­mi areena ovat eri aikaan, tilanne on ehkä vähän parem­pi.  En ole tarkistanut.

Vastuu hankkeesta kuuluisi Helsingille

Nyt sanon jotain helsinkiläisit­täin epäisän­maal­lista: jos han­kkeen tarkoi­tus on tukea Helsin­gin alue­talout­ta, val­tion tehtävä ei olisi sen sub­ven­toin­ti vaan Helsin­gin. Sama kos­kee tietysti kaikkia muitakin han­kkei­ta maas­sa. Nokia-areenaa val­tio tuki 15 miljoon­al­la eurolla.

Valta ja vastuu siirtyvät kaupungeille

Helsin­gin sanomat kir­joit­ti muu­ta­ma päivä sit­ten, että Trump on tah­tomat­taan tehnyt palveluk­sen  USA:n suuril­la kaupungeille. Kun val­tio on vetäy­tynyt vas­tu­us­ta, vas­tuu on siir­tynyt kaupungeille. Niin sen pitäisi olla Suomes­sakin. Sen voinee saa­da aikaan ilman Trumpiakin?

Valitet­tavasti val­tion ja kun­tien pelisään­nöt eivät ole lainkaan kun­nos­sa. Helsin­ki voisi hyvinkin tukea hal­lia, jos se saisi pitää alue­taloudel­lis­es­ta hyödys­tä koitu­vat vero­tu­lot itsel­lään. Ensik­sikin vero­tu­lo­jen kasvus­ta hyö­ty­isi enem­män val­tio ja siltäkin osin, kun niistä hyö­ty­isi kaupun­ki,  ei ole mitään takui­ta, että kaupun­ki saisi pitää rahat. Purran tai jokun muun val­tio­varain­min­is­terin esikun­nas­sa huo­mat­taisi­in, että Helsin­gin vero­tu­lot ovat kas­va­neet, joten leikataan Helsin­gin rahoi­tus­ta. Kun selkei­den pelisään­tö­jen tilal­la on mieli­v­al­tainen hark­in­ta, mikään järkevä ei ole kan­nat­tavaa – tai ei ainakaan voi olla var­ma siitä, että se on kan­nat­tavaa. Suomen kan­nat­taisi tukea sään­töpo­h­jaisu­ut­ta myös sisäpoli­ti­ikas­sa eikä vain ulkopolitiikassa.

 

Yksityisenä halli ei kannata, sen pitäisi olla kaupungin omistama

Jos Gar­den Helsin­ki toteutet­taisi­in ajatellen jääkiekon sijas­ta ennen kaikkea niitä tapah­tu­mia, joi­ta se mah­dol­lis­taa, han­kkeen kan­nat­taisi olla kaupun­gin omis­ta­ma ja kaupun­gin pitäisi ulkois­vaiku­tusten hengessä sal­lia hallin itsen­sä tap­pi­ol­lisu­us, kun­han kokon­aisu­us on kan­nat­ta­va. Jääkiekkoväel­lä pas­si­ivi­nen vuokral­la olo kaupun­gin omis­ta­mas­sa hal­lis­sa ei käy, kos­ka tarkoi­tus on myy­dä yli­hin­taista olut­ta kat­so­jille ja tehdä muutenkin bisnestä jääkiekon ohel­la, mut­ta jotenkin tästä pitäisi voi­da sopia.

Jos hallin ensisi­jainen tarkoi­tus on tukea alue­talout­ta, sil­lä on vaiku­tus­ta myös sen opti­maaliseen sijain­ti­in. Suvi­lahti olisi paljon parem­pi, tai jos­sain Hele­niltä vapau­tuvil­la voimalaitosalueilla.

Kivistön hal­lia en saa mielessäni van­taalais­ten kannal­ta kan­nat­tavak­si mitenkään, mut­ta van­taalaisil­la on asi­as­ta var­maan tietoa, jota min­ul­la ei ole.

Kir­joitin tästä aiheesta jo ker­ran, mut­ta kehi­tys on kehit­tynyt ja on tul­lut lisää sanottavaa.

5 vastausta artikkeliin “Onko Garden Helsinki järkevä hanke?”

  1. Mihin tässä ana­ly­y­sis­sa uno­h­tui Veikkaus Areena, sen kat­so­jaka­p­a­siteet­ti on kon­sert­tikäytössä 15 500 henkeä ja jääkiekko-otteluis­sa 13 500. Gar­den Helsin­gin kap­a­siteet­ti on noin 5000 henkeä suurem­pi kuin Veikkaus Areenan, kuitenkin monis­sa tapah­tu­mis­sa ne kil­pail­i­si­vat keskenään. Toukoku­us­ta lokaku­uhun on Helsingis­sä lisäk­si käytössä Olympias­ta­dion­in 40 000 — 50 000 henkeä vetävä areena. Gar­den Helsin­ki tuskin lisää Helsin­gin vetovoimaa merkit­tävästi etenkin nyt, kun tie Pietari­in on sul­jet­tu. Gar­den Helsin­gin tapah­tu­mat voisi­vat tuo­da tur­is­te­ja muual­ta Suomes­ta, mut­ta ulko­mail­ta — mis­tä, Ruot­sista, Viros­ta, Venäjältä???????
    Tam­pereen Nokia Areenaa helpot­ti Ukrainan sota, oli­han Veikkaus Areena sul­jet­tu sodas­ta johtuen keväästä 2022 syksyyn 2025. Jatkos­sa Veikkaus Areena kil­pailee suurista tapah­tu­mista. Van­taan Areenan rak­en­t­a­mi­nen alka­nee tämän vuo­den syksyl­lä, joten se on toimin­nas­sa näil­lä näkymin ennen Gar­den Helsinkiä.

    Vastaa

    1. Suomeen ei tule ulko­maalaisia huip­pu­rartis­te­ja vaik­ka olisi minkälainen hal­li, syynä se että Venäjän raja on kiin­ni eikä yhtye voi jatkaa Helsingistä Pietari­in. Logis­tis­es­ti on kan­nat­tam­a­ton­ta tul­la laival­la mon­ta rekkaa käsit­tävän kalus­ton kanssa Helsinki­in pelkästään yhtä keikkaa varten vaan pitävät keikan Tukhol­mas­sa tai Tallinnan Laul­ulaval­la jonne suo­ma­laiset kyl­lä osaa­vat mennä.
      Toinen syy on suo­ma­lais­ten outo musi­ikki­maku, halu­taan kuun­nel­la etupäässä suo­ma­laista ja suomek­si laulet­tua musi­ikkia. Sen huo­maa jo kun selaa FM-kanavien radioasemia, on tusi­nan ver­ran pelkästään suo­ma­laisia iskelmiä soit­tavia asemia.
      Katri-Hele­na ja Ultra Bra saa kyl­lä sta­dion­in täy­teen yleisöä ja olisi noloa jos kan­sain­välistä tähteä ei tulisi kat­so­maan edes 10.000 kat­so­jaa. Eli Katri-helenoi­ta varten on turha rak­en­taa Gar­den, kos­ka lip­pu­jen hin­natkin oli­si­vat liian kovat.

      Sit­ten se jääkiekko. HIFK ei arvo­val­ta­sy­istä halua jakaa Veikkaus-Areenaa Jok­erei­den kanssa, HIFK:n johdon ja fanien mielestä he ovat jol­lain taval­la “hienom­pia” eivätkä sovi rah­vaan seu­ran kanssa samaan hal­li­in. Ennen oli taustal­la riidat Harki­mon ja Mober­gin välil­lä sit­ten Hart­wall siir­tyi venäläi­somis­tuk­seen eikä tietenkään sopin­ut pela­ta siel­lä mut­ta nyt kun suo­ma­lainen liikemies omis­taa Veikkaus-Areenan niin ihmette­len mik­si HIFK halu­aa yhä jatkaa van­has­sa kämäsessä Nordik­ses­sa ja yrit­tää epä­toivois­es­ti puffa­ta Gar­de­nia vaik­ka se on todet­tu kan­nat­ta­mat­tomak­si ilman kaupun­gin ja val­tion tukea.

      Vastaa

  2. En ota lainkaan kan­taa itse hal­li­tus­pros­es­si­in, Orpoon tms.
    Totean vain mielestäni ihan selvän asian.
    Helsin­gin näivet­tymiske­hi­tys jatkuu jos kyseisen tasoista hal­lia ei maan pääkaupungis­sa ole. 

    Tam­pere on nyt Suomen in-kaupun­ki numero yksi aivan selvästi.
    Niiden hal­li, mikä sen nimi nyt olikaan, Nokia? on tietenkin yksi iso tekijä.
    Tam­peretta hypet­tävät jo stadi­laiset nuoretkin.
    Ja maaseudul­la asu­vat aikuiset ovat jo ennenkin pitäneet Mansea maan ykköskaupunk­i­na, erään­laise­na sisä­maalais­ten henkisenä pääkaupunkina.
    Nykyään vetovoimaise­na se alkaa olla sitäkin enemmän.
    Helsin­ki on “pieni ja syrjässä.”
    Väärin san­ot­tu ja havait­tu, ja ver­rat­tu, mut­ta mieliku­vathan tässä ratkai­se­vat paljon. 

    Helsin­gin keskus­ta on menet­tänyt, tai ainakin menet­tämässä, vetovoimansa. City-kult­tuuri on vähäistä. Per­jan­tai-iltaisin kuin kuol­lut kaupun­ki kun ver­taa vaikka­pa Stokikseen. 

    Kaupun­ki mukaan rahoituk­seen pian. Eikös se ollut niin että val­tu­us­tossa demar­itkin kan­nat­ti­vat. Eivät he ole Tup­pu­raisen talutusnuorassa.
    Pyörätiein­fraan upotet­tu stadis­sa sato­ja miljoo­nia viime vuosi­na. Talvel­la tyhjiin.
    Kyl­lä tuol­lainen 30 milj. sum­ma kult­tuurin tukemiseen pitäisi löy­tyä. Niin, ja tiedok­si nuiv­ille: myös urheilu ja pop­u­laarikult­tuuri on kulttuuria.

    Vastaa

  3. Purran tai jokun muun val­tio­varain­min­is­terin esikun­nas­sa huo­mat­taisi­in, että Helsin­gin vero­tu­lot ovat kas­va­neet, joten leikataan Helsin­gin rahoi­tus­ta. Kun selkei­den pelisään­tö­jen tilal­la on mieli­v­al­tainen hark­in­ta, mikään järkevä ei ole kan­nat­tavaa – tai ei ainakaan voi olla var­ma siitä, että se on kannattavaa.

    Tämä on sivu­men­nen sanoen samal­la voimakas argu­ment­ti korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ja vas­taan Suomen poli­it­tisen kult­tuurin ollessa mitä on. Kuten itsekin huo­mau­tit tääl­lä yhdek­sän vuot­ta sitten:

    Opiske­li­jat kär­sivät nyt merkit­tävästi korkeak­oulu­jen rahoituk­sen leikkaamis­es­ta. Niin paljon, että korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­sut oli­si­vat hei­dän kannal­taan ehkä järkevä val­in­ta, jos lukukausi­mak­sut jäi­sivät korkeak­oulu­jen tulok­si. Mitään sel­l­aista mekanis­mia ei kuitenkaan ole esitet­ty, mikä tämän takaisi. Jos maas­sa on hal­li­tus, joka kat­soo, ettei Suomes­sa tarvi­ta hyviä yliopis­to­ja, hal­li­tus voi leika­ta yliopis­to­jen rahoi­tus­ta yhtä paljon kuin lukukausi­mak­sut tuot­ta­vat. Tuskin kukaan enää uskoo lupauk­si­in, että koulu­tuk­ses­ta ei leikata.

    https://www.soininvaara.fi/2017/05/15/huomioita-korkeakoulujen-lukukausimaksuista/

    Minä pidän tätä argu­ment­tia edelleen pait­si pätevänä, myös keskeisenä. Vesa Vihriälä ‑tyyp­pisel­lä aja­tus­maail­mal­la ei ole antaa vas­taus­ta tuo­hon huomioon, että Suomes­sa “tuskin kukaan enää uskoo lupauk­si­in, että koulu­tuk­ses­ta ei leika­ta”. Varsinkin kun siitä on tuon tuol­loisen vuo­den 2017 jäl­keen leikat­tu vielä paljon lisää.

    Vastaa

  4. Sinän­sä voi olla perustel­tua rak­en­taa Helsinki­in julkisel­la rahal­la suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in sovel­tu­va tila. Kysymys on kuitenkin ehkä enem­män siitä, minkälainen tämän tapah­tu­mati­lan tulisi olla, ja onko mil­lään logi­ikalla järkevää yhdis­tää tähän tapah­tu­mati­laan lätkähal­lia. Tuot­taako lätkä niin paljon tulo­ja että sen vuok­si kan­nat­taa mak­saa jäähallin ylimääräiset kus­tan­nuk­set ja hyväksyä jäähal­likäytöstä koitu­vat sille oikealle tapah­tu­makäytöl­lle aiheutu­vat negati­iviset kompromissit?

    Jotenkin tun­tu­isi että jos tapah­tu­makäytön alue­taloudel­liset hyödyt ovat se areenan todel­li­nen julk­istaloudelli­nen peruste, kan­nat­taisi tila rak­en­taa puh­taasti tapah­tu­makäytön ehdoil­la. Täl­löin se toimisi parem­min tapah­tu­makäytössä, ja niitä tapah­tu­mia voisi myös jär­jestää huo­mat­tavasti tiheäm­mäl­lä ryt­mil­lä kun sekaan ei tarvit­sisi yrit­tää tunkea mata­lan kat­teen amatööri­jääkiekkoa ja sen vaa­ti­maa tilan rak­en­tamista uudelleen niiden tapah­tu­mien välillä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.