Perintöveron poisto – mitä ajattelen nyt

38 vastausta artikkeliin “Perintöveron poisto – mitä ajattelen nyt”

1. Oletko vai­h­tanut muuten aja­tus­tasi leppoistamisesta?

   Vastaa

   1. En nyt tarkoit­tanut lep­pois­tamisel­la koroil­la elävää jouti­las­ta luokkaa.

      Vastaa

      1. Mil­laista lep­pois­tamista tarkalleen kannatat?

      2. Pk-yri­tys­ten exo­dus Suomesta. 

         Tässä syitä:

         1. Suomen markki­noiden pieni koko ja syrjäisyys

         Suomen markki­nat ovat pienet ver­rat­tuna moni­in mui­hin mai­hin, kuten Yhdys­val­toi­hin. Tämä tarkoit­taa, että pk-yri­tyk­sil­lä on rajal­liset mah­dol­lisu­udet kas­vaa ja laa­jen­tua koti­markki­noil­la. Pienet koti­markki­nat rajoit­ta­vat liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia, mikä tekee ulko­mai­sista osta­jista houkut­tele­via, jot­ka voivat tar­jo­ta suurem­pia resursse­ja ja laa­jem­pia markkinoita.

         2. Vero­tus

         Suomes­sa on tun­netusti eräs maail­man korkeim­mat verot, eri­tyis­es­ti yri­tysvero­tuk­ses­sa. Tämä vaikut­taa pk-yri­tys­ten kil­pailukykyyn, kan­nat­tavu­u­teen ja investoin­ti­halukku­u­teen. Korkea vero­tus voi myös tehdä yri­tyk­sistä vähem­män houkut­tele­via paikallisille sijoit­ta­jille, mikä puolestaan johtaa siihen, että yri­tyk­set myy­dään mielu­um­min ulko­maisille toim­i­joille. Niil­lä on taval­lis­es­ti enem­män mah­dol­lisuuk­sia ja osaamista vero-opti­moin­nis­sa, kil­pailukykyä ja markki­na-poten­ti­aalia, sekä voivat näin tar­jo­ta parem­pia ehto­ja ja ostohintoja.

         3. Mas­si­ivi­nen sääte­ly / regulaatio

         EU:n sään­te­lyjär­jestelmä on tun­net­tu siitä, että se pyrkii har­mon­isoimaan lain­säädän­töä jäsen­val­tioiden kesken. Tämä tarkoit­taa, että mon­et sään­nök­set ovat voimas­sa kaikissa jäsen­val­tiois­sa samal­la taval­la. Esimerkik­si EU:n tieto­suo­ja-ase­tus (GDPR) on yksi esimerk­ki laa­jas­ta sään­telystä, joka vaikut­taa kaikki­in jäsenvaltioihin.

         Suomes­sa tämä har­mon­isoin­ti tuo mukanaan mas­si­ivis­es­ti lisä­vaa­timuk­sia ja byrokra­tia-kuor­maa, mikä on kohtu­u­ton­ta varsinkin pie­nille uuden tekni­ikan pk-yrityksille.
         Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa vas­taa­va har­mon­isoin­ti ei ole yhtä kat­tavaa; osaval­tiot voivat säätää omia lake­jaan ilman liit­to­val­tion vaatimuksia.

         Valai­se­va esimerk­ki: Yhtiö halusi tehdä EU:ssa puhe­limeen täl­laisen AI-ohjel­man: “Tee min­ulle pöytävä­taus lähim­mässä kiinalaises­sa rav­in­to­las­sa”. Ei olisi kan­nat­tanut halu­ta, sil­lä tähän olisi tarvit­tu yli 270 eri­laisen lain ja reg­u­laa­tion ehto­jen täyttämistä! 

         4. Kan­sain­välistymi­nen

         Kan­sain­välistymi­nen on yleistynyt rajusti viime vuosi­na. Suo­ma­laiset pk-yri­tyk­set koke­vat usein ulko­maisen kil­pailun vah­vana jo kotomaas­sa, usein ulko­mais­ten vähän-verotet­tu­jen sis­aryri­tys­ten toimes­ta. Kun yri­tys myy­dään ulko­maille, se saa suo­ran pääsyä uusi­in markki­noi­hin sekä asi­akaskun­ti­in, mikä voi olla houkut­tel­e­vaa omistajille.

         Johtopäätös: EU:sta on tul­lut hir­muinen reg­u­laa­tio-mon­steri ja siitä syys­tä globaal­isti kil­pailukyvytön. Se on jäänyt KAIKISSA tärkeis­sä kasvusek­tor­eis­sa USA:sta ja Kiinas­ta 5–10 vuot­ta jälkeen…

         Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 suo­ma­laista teknolo­giavi­en­tiä. Keski­tyn nyky­isin uuteen mikro­bi­olo­giaan ja tekoäly-projekteihin…

      3. Suomen yri­tysvero­tus on kyl­lä aika lievää noin kansainvälisesti.Jo Ruot­sis­sa ankarampi.

      4. ODE hyvä, on yleis­es­ti tiedos­sa, että kan­sain­väliset yri­tyk­set ”vuo­ta­vat” Suomen voit­ton­sa ulko­maille sisäisen lasku­tuk­sen kaut­ta ja mak­sa­vat näin huo­mat­tavasti pienem­piä vero­ja. Näitä ”veror­eik­iä” on mon­en­laisia muitakin…

         Ei siitä pääse mihinkään, että globaalis­sa verokil­pailus­sa olemme altavas­taa­jia. Kat­so vaikka­pa Viroa…

      5. https://www.verkkouutiset.fi/a/verohelvetti-onkin-viro-51040/#b962a6f9

2. Per­in­töveron rooli kasvuyri­tys­ten rahoituk­ses­sa saa mielestäni ihan nau­ret­ta­vat mit­ta­suh­teet. Kasvuyri­tyk­set ovat nuo­ria; jos yri­tys on niin van­ha että sen omis­ta­jan kuole­ma ja hänen jät­tämän­sä perin­nön vero­tus aiheut­taa ongel­ma yri­tyk­sen toimin­nalle, kyseessä ei ole kasvuyritys.

   Kasvuyri­tys­ten rahoi­tus­ta kyl­lä kan­nat­taisi paran­taa, mut­ta siihen tarvi­taan ihan toiset keinot kuin per­in­töveron pois­to. Ensim­mäisek­si pitäisi yhden­mukaistaa pörssiyri­tys­ten ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­tus; pörssi­in lis­tau­tu­mi­nen ja osakean­nit ovat äärim­mäisen tehokkai­ta tapo­ja kerätä rahoi­tus­ta yri­tyk­sen kasvua varten, valitet­tavasti lis­tau­tu­mi­nen tarkoit­taa myös vero­tuk­sen merkit­tävää kiristymistä.

   Toinen olisi tosi­aan asun­to­var­al­lisu­u­den säätö. Kaikkein paras­ta olisi kaavoit­taa niin saatanas­ti lisää, että asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat, ja asun­noista tulisi nor­maalia kestoku­lu­tus­tavaraa, ei sijoituskohde.

   Vastaa

3. Mikä ongel­ma se on että jotkut ovat rikkai­ta? Jo rene­sanssin aikana luovut­ti­in siitä harhalu­u­losta että vau­rau­den määrä on vakio ja nollasummapeliä.

   Vastaa

   1. Kak­si sanaa: Elon Fuck­ing Musk. Val­lan keskit­tymi­nen har­voille ei joh­da mihinkään hyvään.

      Vastaa

   2. Talous ei ole nol­la­summapeliä, mut­ta se ei myöskään ole ääretön­summapeliä. Ainakaan niin kauan kuin mitään rajat­tomasti ja hal­li­tusti täysin hai­ta­ton­ta ener­giaa tuot­tavaa ener­gialähdet­tä ei meil­lä ole käytettävissä.

      Vastaa

   3. Et ilmeis­es­ti ole Oden jut­tu­ja kovin kauaa seu­ran­nut. Fak­tapo­h­jaiset argu­men­tit tulo­ero­ja vas­taan mon­elta kan­til­ta ovat tullee täl­lä blogilla esille aika mon­esti. Kts. vaik­ka kir­joi­tus viime kesältä tulo­ero­jen vaiku­tuk­ses­ta talouteen: https://www.soininvaara.fi/2024/08/07/miksi-suuret-tuloerot-eivat-ole-hyvaksi-taloudelle/

      Sum­meer­at­tuna: tulo­eroil­la vaikut­taisi empi­irisen tutkimuk­sen perus­teel­la ole­van huono vaiku­tus mon­een asi­aan talouskasvus­ta läh­tien, riip­pumat­ta siitä mis­tä tulo­erot johtuvat.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Anonyymille kom­ment­ti­na että Soin­in­vaara tote­si mon­es­sa omas­sa kom­men­tis­sa että var­al­lisu­us ja tuloverot ovat ongel­ma mut­ta sijoi­tus­var­al­lisu­udel­la on toinenkin funk­tio. Jos ote­taan esim Walls Street sijoi­tus­var­al­lisu­us esimerkkinä kuitenkin 60% amerikkalai­sista omis­taa osakkei­ta vaik­ka niistä enem­mistön (93%) omis­taakin muu­ta­ma kymme­nen rikkkain­ta henkilöä. Juuri tästä syys­tä osake­markki­noiden jyrkkä lasku kuri­taa Yhdys­val­lois­sa isoa osaa kansalai­sista ei vain miljardöörejä.

4. Yksi merkit­tävä syy yri­tys­ten myyn­ti­in on se, että niistä ei saa oikein mitenkään järkevästi rahaa ulos. Järkevyy­del­lä tarkoi­tan tässä sitä, ettei mak­saisi aivan moninker­tais­es­ti vero­ja. Jos taseeseen on ker­tynyt omaisu­ut­ta, joka on siis jo ker­taalleen verotet­tu tulok­se­na, on 40% han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma paras keino saa­da omansa edes jotenkin pois. Sit­ten on valitet­tavaa, juuri kuten kir­joi­tat, että tämä osta­va raha löy­tyy usein ulkomailta.

   Per­heyri­tyk­siä halu­aisi tukea kaikin tavoin. (Jos ei usko miten raskas­ta yrit­tämi­nen saat­taa olla, kan­nat­taa kat­soa Raha-Suomen kuudes jak­so.) Kuten kir­joi­tat, vain hyvin kohtu­ulli­nen per­in­tövero, jon­ka ehkä yri­tys voisi mak­saa, ja riit­tävä mak­suai­ka, eivät hait­taisi toim­intaa liikaa.

   Vastaa

5. Hyvän kuvan siitä onko per­in­tövero todel­li­nen ongel­ma yri­tys­ten jatku­vu­udelle , ja mitä kor­jat­tavaa siinä voisi olla, saa vaikka­pa oheis­es­ta raportista.

   https://sorsafoundation.fi/ihana-kamala-perintovero/

   Vastaa

6. Sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa lah­javeron mak­suai­ka on 10 vuot­ta eikä korkoa per­itä. Onko tosi­aan niin, että jos yri­tys siir­tyy per­in­tönä (yrit­täjä kuolee) niin per­in­töverol­la on tuo ‘nor­maali’ 8 pros­en­ti korko? Omi­tu­ista ja pitäisi tietys­tikin muuttaa.

   Vastaa

   1. Ehkä on hyvä, että “hal­li­t­ulle” sukupol­ven­vai­h­dok­selle” on joku insentiivi?

      Vastaa

7. Aivan eri­tyis­es­ti tässä manööveris­sä ketut­taa se, että joku Kova­nen Cap­i­tal­in toim­i­tusjo­hta­ja valit­taa Talouselämä-lehdessä kuin­ka se hait­taa koko Suomen talout­ta että hold­ing-yhtiötä perivät kol­man­nen sukupol­ven pikkuserkut joutu­vat mak­samaan per­in­töveroa osakkeis­taan. Mikä on hyväk­si Fam­i­ly Offi­ceille on hyväk­si Suomelle!

   The Econ­o­mist oli hil­jan muuten vah­vasti per­in­töveron puolel­la mm. sik­si että tulos­sa ole­va per­in­töt­suna­mi johtaa laa­jo­jen ihmisjoukko­jen laiskistu­miseen koroillaeläjiksi.

   Vastaa

   1. “The Econ­o­mist oli hil­jan muuten vah­vasti per­in­töveron puolel­la mm. sik­si että tulos­sa ole­va per­in­töt­suna­mi johtaa laa­jo­jen ihmisjoukko­jen laiskistu­miseen koroillaeläjiksi.”

      Rikkaat lib­er­aalit ovat huolis­saan jostain asi­as­ta vas­ta sil­loin, kun kaik­ki muut alka­vat elämään kuin rikkaat lib­er­aalit. Kos­ka he tiedosta­vat syväl­lä sisäl­lään, ettei yhteiskun­ta pyöri sil­lä taval­la, että iso osa ihmisiä vain omis­taa, hallinnoi ja kiskoo vuokraa samal­la kun lop­ut tekevät oikei­ta töitä. Tämähän on jo klas­sis­ten lib­er­aalien kek­simä totu­us, jota har­va kiistää. Unearned income, land­ed gen­try jne. eli elin­ta­so tulee siitä, että henkilöt vain omis­ta­vat, mut­ta eivät itse tee töitä.

      Tässä taas koros­tuu se, mik­si pääo­mat­u­lo­jen vero­jen pitäisi olla kovem­pia ja pro­gres­si­ivisem­pia kuin palkkat­u­lo­jen. Mut­ta tätähän eivät lib­er­aalit ikinä tule toteut­ta­maan, valit­tel­e­vat vain että “kan­sain­vä­li­nen kil­pailu”, jon­ka he itse mah­dol­lis­ti­vat globalisaatiolla.

      Vastaa

   2. Aikalail­la samaa mieltä. 

      Sinän­sä on taval­lista, että jokin rajat­tu etu­ryh­mä julkaisee omaa ase­maansa voimakkaasti agi­toivan “selvi­tyk­sen”. Nämä selvi­tyk­set saa­vat oman medi­ati­lansa ja uno­htu­vat sit­ten. Valitet­tavasti nyky­hal­li­tus on sel­l­ainen, että vähän erikoisem­matkin ideat tun­tu­vat menevän läpi, kun esit­täjä on oikea. Tai idea on eduk­si kapealle mut­ta nyky­hal­li­tuk­sen etupi­iri­in lukeu­tu­valle ryhmälle.

      Käsit­tääk­seni hold­ing-yhtiöt eivät juurikaan ole kun­nos­tau­tuneet vero­jen mak­samises­sa, vaan ennem­min luo­tu niiden vält­te­lyyn. Näin ollen moi­sen toimin­nan merk­i­tys suo­ma­laiselle kansan­taloudelle ei ehkä sit­tenkään ole ratkaiseva.

      Lopuk­si: onko niinkään negati­ivi­nen asia, että suo­ma­laisia kasvu­vai­heen yri­tyk­siä myy­dään ulko­maille? Kaup­pa syn­tyy, kun osta­ja ja myyjä ovat yksimielisiä hin­nas­ta + muus­ta ehdos­ta. Tässä tapauk­ses­sa ulko­maista pääo­maa vir­taa Suomeen, ja vasti­neena nykyään usein ainee­ton hyödyke ja osaami­nen. Kyl­lähän Woltillekin olisi Suomes­ta osta­ja var­masti löy­tynyt — vaan olisiko kaup­pahin­ta ollut lähel­läkään Door­dashin maksamaa?

      Vastaa

      1. Satosen sanoin “lie­nee itses­tään­selvää”, että fir­mo­jen myyn­ti on kep­pi­hevo­nen per­in­töveron alasajolle.

         Tot­takai voidaan speku­loi­da, että jos Suomes­sa olis usei­ta wal­len­berge­jä, niin koti­mainen osta­ja olis mak­sukykyi­nen. Lisäk­si voidaan speku­loi­da, että myyn­ti tapah­tuu usein liian aikaisin eli liian pienel­lä hin­nal­la. Ja että osta­ja vie sit­ten toimin­nan pois Suomesta.

         Kaik­ki nämä ovat tari­noi­ta, joi­ta käytetään vain sik­si, ettei asi­as­ta ole tutkit­tua tietoa ja sik­si voidaan vedo­ta stetsoniin.

      2. Tutk­i­ja Punavuores­ta kom­ment­ti­na että Wolt on huono esimerk­ki kos­ka se ei työl­listä ketään muu­ta kuin Wolt kuske­ja. Wolt ei pyöritä omia rav­in­toloi­ta tai vähit­täiskaup­po­ja vaan rahas­taa niitä. Jos Wolt olisi rav­in­to­la tai vähit­täiskaup­pa alal­la niin tilanne olisi toinen. On yksi sama se että kun Wolt myyti­in Door­dashille mut­ta jos kokon­ainen vähit­täiskaup­pasek­tori myy­dään ulko­maille se on yksi askel tytäryhtiötaloutta

8. Lot­tovoit­ta­jaa ei mielestäni voi ver­ra­ta per­he­fir­man per­i­jään. Että varakku­us yleis­es­ti laiskistaisi, ei voi pitää paikkaansa. Eihän ruot­salainen yhteiskun­takaan sel­l­aista todista.

   Vastaa

   1. Kyl­lä pas­si­ivi­nen omis­t­a­mi­nen laiskistaa. On ole­mas­sa jopa käsite leisure class eli jouti­las (omis­ta­va) luok­ka. Varsi­naisen yrit­täjän osalta tämä ei pidä paikkaansa ja sik­si yri­tys­var­al­lisu­us on käytän­nössä vapautet­tu per­in­töveros­ta (sukupol­ven vai­h­dos: omis­taa vähin­tään 10 % yri­tyk­ses­tä) mut­ta kun omis­tus hajoaa kol­man­sille serkuille, he ovat vain pas­si­ivisia koroil­la eläjiä. Se tutk­i­tusti laiskistaa.
      Ovatko lot­tovoit­ta­jat mielestäsi geneet­tis­es­ti eri­laisia vai mihin peru­s­tat väitteesi?

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle komm­net­ti­na että hyvä esimerk­ki mainit­se­mas­tasi jouti­las (omis­ta­va) luokas­ta on klassi­nen esimerk­ki 1800-luvun kar­tanon isän­nästä joka ei itse vil­jele maa­ta vaan torp­par­it tai sit­ten hänel­lä on siel­lä pehtoori joka hoitaa käytän­nön asi­at alus­ta lop­pu­un. Nykyään läh­es kaik­ki maanvil­jelil­i­jät ovat yrittäjiä.

9. Sit­ten on myös ne lapset jot­ka perii kotin­sa kun elät­täjä kuolee. Tähän voisi aut­taa 20t rajan nos­to esim 100t tai ainakin se mak­su pitäisi voi­da viivästyt­tää koroit­ta aikuisuuteen
   Muutenkin täl­laiset lapset ovat heikos­sa asemassa

   Ja lisäk­si inflaa­tio on kyl­lä syönyt tuo­ta euromäärää pahasti

   Vastaa

10. Asun­non myyn­tivoiton verova­paut­ta pitäisi rajoit­taa, mut­ta ei pois­taa asun­non vai­h­ta­jil­ta. Sen sijaan, jos muute­taan hau­taan tai ulko­maille asun­non myyn­tivoit­to pitäisi lait­taa verolle samal­la taval­la kuin muutkin kaik­ki muutkin myyntivoitot. 

    Ruot­sis­sa asia on ymmärtääk­seni ratkaistu niin, että asun­non myyn­tivoit­to on verova­paa vain, mikäli uusi asun­to han­ki­taan jonkun tietyn ajan kuluessa.

    Vastaa

11. > Ruot­sis­sa on isän­maal­lista sijoitusvarallisuutta

    Suomes­sa yliopis­to­jen oppi­las­val­in­takokei­ta ei per­in­teisen tavan mukaan ole voin­ut ohit­taa rahal­la (yliopis­tolle tehdyl­lä lahjoituk­sel­la). — Vaik­ka sopi­val­la hin­noit­telul­la sisään mak­set­tu opiske­li­ja kus­tan­taa parin muunkin opiske­li­jan opin­topaikan siinä ohes­sa. — Tämän seu­rauk­se­na Rikkaan per­heen per­il­liset, jot­ka eivät pysty läpäisemään val­in­takoet­ta, menevät yliopis­toon Amerikassa.

    Rikkaan per­heen lap­si joka tapauk­ses­sa perii merkit­tävä yri­tys­var­al­lisu­u­den, mut­ta fir­man omis­ta­jana sit­ten soveltaa sen johtamiseen AMERIKKALAISIA OPPEJA. Eikö olisi parem­pi, että suo­ma­laisia fir­mo­ja johdet­taisi­in ja omis­tet­taisi­in suo­ma­laisen per­in­teen ja suo­ma­lais­ten oppi­en mukaan kuin aivan eri olo­suhteisi­in kehitet­ty­jen ulko­mais­ten oppi­en mukaan?

    Perus­tuuko opiskelun estämi­nen niiltä, jot­ka pystyvät itse rahoit­ta­maan kus­tan­nuk­sen­sa, kateudelle vaiko sille käsi­tyk­selle, että kap­i­tal­is­mi ja omaisu­u­den per­im­isjär­jestelmä tule­vat joskus tule­vaisu­udessa ennen pitkää kumou­tu­maan. — Mut­ta eikö tuo­ta tule­vaisu­ut­ta odotel­lessa olisi kuitenkin parem­pi duu­narinkin tehdä töitä suo­ma­laiselle isän­nälle kuin globaalin pääo­man renkinä.

    Kiitos kuitenkin amerikkalais­ten yliopis­to­jen siitä, että otta­vat myös «mak­savia opiske­li­joi­ta». — Muuten mei­dän yri­tys­maail­mamme vähitellen olisi jo siir­tynyt per­in­töinä «taivaan­ran­nan maalarei­den», runoil­i­joiden ja muiden taiteil­i­ja-ham­pu­usien käsi­in ja lop­ul­ta myy­ty ulko­maisille omis­ta­jille pilkkahintaan.

    Vastaa

    1. Kun tulin yliop­pi­laak­si kauan sit­ten, koulus­samme oli erän rikkaan suvun vesa, joka ker­toi aiko­vansa kaup­pako­rkeaan. Hänen yliop­pi­las­todis­tuk­sen­sa oli niin huono, että sisään päästäk­seen hänen piti saa­da pääsykokeis­sa 110 % mak­simip­is­teistä, Ei siis näyt­tänyt hyvältä, mut­ta pääsi sittenkin.

       Vastaa

       1. Niin min­unkin koulus­sa oli niitä keskinker­taisia ja jopa huono­ja oppi­lai­ta joista tuli insinööre­jä ja tohtor­e­i­ta. Koulus­sa piti olla kaikessa hyvä. He eivät olleet vaan ihan surkei­ta mon­es­sakin asi­as­sa. Mut­ta oma­l­la alal­laan lois­tavia. Suomes­sa nyt koulu­tuk­sen saami­nen perus­tuu yliopis­tois­sa yleiseen hyvään osaamiseen. Jätetään koulut­ta­mat­ta monia kyvykkyyk­siä. Ja rahal­la saa koulu­tuk­sen ulko­mail­ta. Pitäisi olla mah­dol­lista tääl­läkin — hukkaamme resursseja.

          On väärin olet­taa että vain koulus­sa hyvät on älykkäitä tai kelvollisia.

    2. Tähän aiheeseen liit­tyy myös OPISKELUN VAPAUS, jota Suomes­sa ei ole. — Ja mitä järkeä val­tion olisikaan antaa rahaa opiskelu­un, jos täl­lä ei voitaisi tukea hal­lit­se­vaa poli­it­tista agendaa!

       Yhteen aikaan Suomes­sa oli muoti lähteä Amerikkaan, opiskel­la siel­lä itseään kiin­nos­ta­va aihe, soveltaa oppi Suomeen ja tul­la upporikkaaksi.

       Jos esimerkik­si Kalle Antti­la (joka ensim­mäisenä toi pos­timyyn­nin Suomeen) olisi vaik­ka rahal­la ostanut itsen­sä suo­ma­laiseen yliopis­toon ja vaik­ka siel­lä olisi opetet­tu pos­timyyn­nin taito parem­min kuin USA:ssa, niin hän edelleen istu­isi siel­lä tankkaa­mas­sa pakko­ruot­sia ja hänen unel­mansa pos­timyyn­tifir­mas­ta olisi jäänyt toteutumatta.
       – Kos­ka Suomes­sa on OPISKELUN PAKKO.

       Vastaa

12. Jot­ta yri­tys­tä ei joudu­ta tyh­jen­tämän per­in­töveron mak­samisek­si, verolle pitäisi antaa paljo lisäaikaa eikä perit­tävä korko saisi kovin korkea. Nyt se on järkyt­tävät kahdek­san prosenttia.

    Per­in­tövero on niin hyvä vero että ennen siitä luop­umista pitäisi kokeil­la kaik­ki mah­dol­lisu­udet sen saamisek­si suositummaksi. 

    Ehdotankin että kiin­teistö- ja asun­to­var­al­lisu­u­den per­in­töverolle pitäisi myön­tää automaat­tis­es­ti vähin­tään kymme­nen vuo­den koro­ton (tai perusko­ron tms mata­lan koron mukainen) mak­suai­ka. Ole­tuk­se­na sään­nölli­nen kuukausit­tainen mak­suerä , mut­ta mak­susu­un­nitel­maa voi säätää halu­tun mukaan. Jäl­jel­läol­e­va per­in­töveron määrä lai­etaan kiinteistölle/huoneistolle rasit­teek­si ja sen voi siirtää uudelle omis­ta­jalle jos per­i­jä myy tuon. Luon­nol­lis­es­ti veron voi mak­saa halutes­saan kos­ka vain pois. Vas­taavasti yri­tyk­sen per­i­jät voivat halutes­saan siirtää per­in­töveron yri­tyk­sen mak­set­tavak­si niin että per­in­tövero laite­taan yri­tyk­sen velak­si , joka on tyyp­il­lisen pankkive­lan ala­puolel­la mut­ta osakkaiden yläpuolel­la velko­jien pri­or­i­teet­ti­järjestyk­sessä. Jos yri­tys mak­saa osinkoa tai palkkaa omis­ta­jilleen, pitää myös per­in­töverov­elkaa mak­saa samas­sa suhteessa. 

    Vähän eksoot­tisem­pi ratkaisu olisi tehdä per­in­töveros­ta vapaae­htoinen. Asunnon/kiinteistön/yrityksen omis­ta­ja voisi halutes­saan jät­tää osan eli­naikanaan syn­tyvistä veroista mak­samat­ta ja lait­taa ne kiinteistön/yrityksen verov­e­lak­si, edel­lisen ajatuk­sen mukaises­ti, ja perikun­ta voi sit­ten keskenään miet­tiä miten tuo verov­el­ka hoidetaan.

    Vastaa

13. Ode: “Kitenkin Ruotsin talous on val­ta­van palon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suomen talous suurelta osin, kos­ka Ruot­sis­sa on isän­maal­lista sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta. Siitä hyö­tyvät kaik­ki ruotsalaiset.”

    “Ruot­salais­ten koti­talouk­sien keskimääräi­nen var­al­lisu­us on selvästi suorem­pi kuin Suomes­sa, mut­ta sen medi­aani on Suomes­sa korkeampi. Var­al­lisu­userot ovat Ruot­sis­sa hyvin suuria.”

    Et näe ris­tiri­itaa näi­den kah­den välillä?

    Vastaa

    1. En näe ris­tiri­itaa. Ruot­salainen talous ja työl­lisyys hyö­ty sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta mut­ta var­al­lisu­us on jaku­atunut hyvin epätasaisesti.

       Vastaa

       1. Ookoo, mä ker­ron ristiriidan:
          Var­al­lisu­ud­es­ta eivät hyödy kaik­ki. Siitä hyö­tyvät vain varakkaat.
          Jos halu­at yhä uskoa murusten val­u­miseen muille, niin voidaan keskustel­la lisää Trck­le down ‑teo­ri­an debunkkauksesta.

       2. Osmolle kom­ment­ti­na että olet oike­as­sa tuos­sa että talous ja työl­lisyys hyö­ty sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta etenkin Ruotsin kohdal­la jos­sa se on sijoitet­tu hyvi­in men­estyvi­in sek­tor­ei­hin kuten sel­l­aisi­in yhtiöi­hin kuten ABB, AstraZeneca, Elec­trolux, Eric­s­son, Saab, Husq­var­na. Mut­ta Suomes­sa taas sijoi­tus­var­al­lisu­us on kiin­ni paljolti ihmis­ten asun­nois­sa. Asun­not eivät luo uusia työ­paikko­ja toisin kuin teol­lisu­us ja palve­lut. Trick­le down teo­ria toimii ja ei toi­mi riip­puen mihin kohteisi­in var­al­lisu­ut­ta on käytet­ty. Yhdys­val­lois­sa Trump yrit­tää houkutel­la tulleil­la teol­lista työ­paikko­ja takaisin Yhdys­val­toi­hin mut­ta ongel­ma tulee siinä kun nämä tul­lit ovat kaikille tuon­ti tuot­teille. Kohdis­te­tut tuon­ti­t­ul­lit ja sel­l­aisen verokan­nus­ti­men luomi­nen jos­sa yri­tyk­set investoisi­vat uusi­in työ­paikkoi­hin on juuri se mis­sä Trick­le down teo­ria toteu­tuu posivi­ivis­es­ti mut­ta ei toteudu kun kaikille sek­tor­eille annetaan tul­lit­mak­sut tai veronkeven­nyk­siä ilman kannustinta.

    2. Tokelle kom­ment­ti­na että kun varakkaat sijoit­ta­vat tuot­tavaan talouden sek­tori­in (teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin) joka luo uusia työ­paikko­ja eri muodois­sa tuo mainit­se­masi ja kri­ti­soimasi trick­le down ‑teo­ria itse asi­as­sa toimii ihan käytän­nössä kos­ka uusi­in työ­paikkkoi­hin syn­tyy ja niihin palkataan työn­tek­i­jöitä joille mak­se­taan palkaa ja jot­ka mak­sa­vat vero­ja. Jos sijoituk­set ovat taas esim asun­nois­sa tai pas­si­ivisia osakkei­ta (pörssis­sä) joi­ta varakkaat osta­vat ja vuokraa­vat eteen­päin tuo tir­ck­le down ‑teo­ria ei toi­mi kos­ka asun­tosi­joit­ta­mi­nen tai pörssi keinot­telu ei luo työ­paikko­ja. Ruotsin vah­va koti­mainen pääo­ma on luonut men­estyviä ruos­alaisia yri­tyk­siä joi­ta ei ole myy­ty ulko­maille toisin kuin Suomes­sa on tapah­tunut joka on johtanut siihen että Suomes­ta on tul­lut tytäry­htiö­talous. Tiedän ett­tä Toke sanoisi että tämä on markki­na­t­alouden syk­li . Kyl­lä tässä kohtaa nimeno­maan mut­ta huono syk­li ja on ole­mas­sa myös toinen markki­na­t­alouden syk­li eli se että pääo­ma ei karkaa maas­ta vaan pysyy maas­sa ja luo sinne työtä. Ain­oa tapa on kon­trol­loi­da pääo­maa on vero­tus (mukana lukien tul­lit) ja korot. Suo­mi voi säädel­lä vain täl­lä het­kel­lä vero­tus­ta emme voi määritel­lä korko­ja kos­ka olemme eurossa.

       Vastaa

14. Ode:
    “Vaik­ka inflaa­tio jostain oudos­ta syys­tä nousisi vuodessa kahdessa pros­en­tis­sa, hin­nat nousi­si­vat 20 vuodessa noin 50 %. Tästä inflaa­tios­ta pitäisi asun­non vai­h­don yhtey­dessä mak­saa veroa.”

    Tuon takia meil­lä on HANKINTAMENO-OLETTAMA.

    Kuten moni muukin type­r­yys, se on por­tais­tet­tu oikein kahdel­la por­taal­la: 0–9,999 vuot­ta = ‑20% ja ≤10 vuot­ta 40%.

    Mut­ta siis, mikä estää tekemästä tuos­ta fiksua?

    Vastaa