Puheenvuoroni työmarkkinoista

Val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta jär­jesti viikko sit­ten mah­ta­van dekaanin­sa Han­na Wassin johdol­la pyöreän pöy­dän keskustelun otsikol­la ”Työ­markki­noiden ruu­ti­tyn­nyri”. Keskustelu käyti­in Chatham House ‑sään­nöil­lä, joten muiden puheen­vuoroista en ker­ro, mut­ta omas­tani saan kertoa.

Jotain täl­laista sanoin:

Lähtöko­hdas­tani: olen lukenut tässä tiedekun­nas­sa tilas­totiedet­tä ja kansan­taloustiedet­tä, mut­ta har­mi kyl­lä, en juuri sosi­aal­i­ti­eteitä.  Tämä on muo­van­nut näkemystäni.

Olen kat­sel­lut näitä työ­markki­nakysymyk­siä etäältä. Aihe on lähin­nä ahdis­tanut. Talousti­eteis­sä on opetet­tu etsimään Pare­to-opti­maal­isia tilantei­ta. Eräis­sä työ­markki­nakysymyk­sis­sä tun­nu­taan ole­van todel­la kaukana Pare­to-opti­mista. Parem­mal­la sopimisel­la molem­mat osa­puo­let voisi­vat voittaa.

Suomen työ­markki­noil­la on paljon huono­ja van­hen­tunei­ta sään­töjä, jot­ka on tehty paperite­hdas­ta ajatellen, mut­ta toimi­vat huonos­ti mod­ernissa taloudessa. Muut Euroopan maat ovat tässä meitä parempia.

Olisi tietysti hyvä, jos työ­markki­noiden uud­is­tamis­es­ta voitaisi­in sopia. Nykyisen hal­li­tuk­sen halu selkävoit­toi­hin pelot­taa. Tulee myös uusia vaale­ja, jot­ka voivat tuot­taa taas täyskään­nök­seen.  Toisaal­ta, jos toinen osa­puoli on sitä mieltä, ettei mitään uud­is­tamisen tarvet­ta ole, niin ymmär­rän halua toimia yksin.

Vaikea irtisanominen ei paranna työllisyyttä

Vähän tästä nimeno­mais­es­ta kysymyk­ses­tä irti­sanomisen helpot­tamis­es­ta. Intu­itioni sanoo, että hyvä irti­sanomis­suo­ja ei paran­na työl­lisyyt­tä, pikem­minkin var­maankin heiken­tää sitä, kos­ka se lisää palkkaamisen riskiä. Se on sik­si edulli­nen niille, jot­ka ovat päässeet töi­hin ja vas­taavasti epäedulli­nen niille, jot­ka eivät ole.

Irtisanomissuoja lisää valikoivuutta työhönotossa

Eri­tyis­es­ti vah­vas­sa irti­sanomis­suo­jas­sa min­ua arve­lut­taa se, että se pakot­taa yri­tyk­set ole­maan hyvin selek­ti­ivisiä palkates­saan, kos­ka mitä vaikeam­paa on virherekry­toin­nin irti­sanomi­nen, sitä korkeampi hin­ta on virherekry­toin­nil­la. Se siis lisää syr­jin­tää työmarkkinoilla.

Jos olisin lukenut sosi­aal­i­ti­eteitä, ajat­telisin ehkä enem­män voima­suhtei­ta työ­markki­noil­la: miten help­po irti­sanomi­nen estää työn­tek­i­jöitä puo­lus­ta­mas­ta oikeuk­si­aan ja vaa­timus­ta työlain­säädän­nön noudattamisesta.

Vaik­ka hyvä irti­sanomis­suo­ja heiken­tää työ­markki­noiden huono-osais­ten ase­maa työ­markki­noil­la, työ­suhtei­den jatku­va epä­var­muus heiken­tää kaikkien elämän laat­ua. Minä en ole ollut koskaan tois­taisek­si voimas­sa olevas­sa työ­suh­teessa enkä ole kokenut sitä ongel­mak­si, mut­ta tiedän, että moni kai­h­taa elämän epä­var­muut­ta. On vaikea tehdä päätöstä las­ten han­k­in­nas­ta tai asun­non ostos­ta, jos kol­men kuukau­den päästä voi olla työtön.

Kysymys paikallis­es­ta sopimis­es­ta on ei ole niin yksinker­tainen kuin voisi olla. Joskus hyvä ystäväni, sil­loin vielä vah­va demari Juhana Var­ti­ainen sai min­ut ymmärtämään, että jos paikalli­nen sopimi­nen saa palkan jous­ta­maan alaspäin, kun yri­tys on vaikeuk­sis­sa – tämähän on käytän­tö Sak­sas­sa –  se on tuki huonos­ti toimiville yri­tyk­sille. Sak­sas­sa var­maankin tul­laan havait­se­maan, että käytän­tö hidas­taa tuot­tavu­u­den kehitystä.

Ei meil­lä sähköäkään myy­dä halvem­mal­la yri­tyk­sille, joil­ta on jäänyt ener­gian säästö­toimet tekemättä.

Eri säännöt kasvukeskuksiin ja haja-asutusalueille?

Tältä tämä näyt­tää Helsingis­sä. Pienel­lä paikkakun­nal­la ehkä kan­nat­taisi tin­kiä mielu­um­min palka­s­ta kuin ajaa paikalli­nen yri­tys nurin, joutua luop­umaan uud­es­ta omakoti­talosta puoli-ilmaisek­si tai jät­tämään se kesämökik­si ja muut­ta­maan vuokrakak­sioon Van­taan Koivukylään.

Hyvät toimi­vat työ­markki­nat ovat työn­tek­i­jän tur­va Helsingis­sä, mut­ta maal­la ay-toimin­nan tur­vaa tarvit­taisi­in. Jos paikalli­nen K‑kauppias yrit­täisi alen­taa palkkaa, kos­ka yri­tyk­sel­lä menee niin huonos­ti, henkilökun­ta vai­h­taisi suju­vasti toiseen kaup­paan. Voisi­vatko sään­nöt olla eri­laisia kasvukeskuk­sis­sa ja muuttotappioalueilla?

Paikallisella soimisella eroon hölmöistä määräyksistä

Sen sijaan paikallisel­la sopimisel­la voitaisi­in päästä muis­sa määräyk­sis­sä lähem­mäs Pare­to-opti­mia kar­si­mal­la määräyk­siä, joista on hyvin vähän hyö­tyä työn­tek­i­jöille mut­ta paljon hait­taa työ­nan­ta­jalle. Paikalli­nen sopimi­nen voisi tässä tuot­taa etua molem­mille. Työn­tek­i­jöitä tulee kohdel­la sivistyneesti. Tätä on kuitenkin vaikea kir­joit­taa mihinkään määräyk­si­in. Sen sijaan on kir­joitet­tu joukko hyvin yksi­tyisko­htaisia määräyk­siä siitä ja tästä. Ne toimi­vat hyvin paperite­htaas­sa, mut­ta huonos­ti vaikka­pa pienessä ravintolassa.

Paikallisen sopimisen hyväksymisessä ei olisi san­ot­tavaa riskiä työvoima­pu­la-alueil­la, kos­ka työ­nan­ta­jal­la ei ole varaa kohdel­la henkilökun­taansa huonos­ti. Muut­to­tap­pioalueil­la tilanne olisi toinen.

 

79 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni työmarkkinoista”

  1. Selvää lie­nee että sopi­mal­la kaik­ki voivat voit­taa, mut­ta kult­tuu­ri­na on että piiru­akaan ei anneta mis­sään perik­si kenenkään toimesta.

    Irti­sanomis­suo­jaa liioitel­laan mielestäni, sinäkin. Jos työ­nan­ta­ja ei huo­maa 6kk koea­jan puit­teis­sa tehneen­sä virherek­ty­toin­tia, niin vika on työ­nan­ta­jas­sa, eikä siinä että virherekry­toin­tia on mah­do­ton perua. Jos taas vika ei ole työn­tek­i­jän sovel­tuvu­udessa vaan olo­suh­teet muut­tuvat, niin taloudel­liset ja tuotan­nol­liset perus­teet on jo nyt tehty hyvin helpoiksi.

      1. Toki näin voi tehdä, mut­ta 6kk on pitkä aika yrit­tää esit­tää jotain muu­ta kuin on, moniko siihen sit­ten pystyy. Toisaal­ta se, että koea­jal­la vähän ylit­tää itsen­sä sen jäl­keen vähän rentoutuu, on mielestäni ihan nor­maalia. Aivan samal­la taval­la kuin rekry­toin­nis­sa yritetään antaa itses­tä mah­dol­lisim­man posi­ti­ivi­nen kuva.

        Yksi selkeä ongel­mako­h­ta ainakin tieto­työläisil­lä on se, miten työn­tek­i­jän tavoit­teet koea­jalle asete­taan ja kom­mu­nikoidaan. Uudelle työn­tek­i­jälle pitäisi heti selkeästi ker­toa, mitä hänen odote­taan oppi­van, saa­van aikaan ja näyt­tävän siitä ulospäin ensim­mäisen 6kk aikana. Näin myös työn­tek­i­jäl­lä olisi selkeä käsi­tys siitä, mil­lä perusteil­la hänen koeai­ka-arvioin­ti­aan tehdään. Ja toisaal­ta muu tii­mi ja esi­henkilöt saisi­vat tukea sille, miten uuden tek­i­jän sopivu­ut­ta arvioidaan. Muuten sopivu­u­den arvioin­nis­sa pain­ot­tuvat hel­posti liikaa per­soon­al­lisuuk­sien erot.

    1. “Jos työ­nan­ta­ja ei huo­maa 6kk koea­jan puit­teis­sa tehneen­sä virherek­ty­toin­tia, niin vika on työ­nan­ta­jas­sa, eikä siinä että virherekry­toin­tia on mah­do­ton perua.”

      Ainakin oma­l­la työ­paikallani usein heit­etään uusien työn­tek­i­jöi­den kanssa jut­tua, ja vain puo­lik­si vit­sil­lä, tyyli­in “heh heh, sun pitää vielä pari kuukaut­ta tehdä töitäkin että koeai­ka päät­tyy. Olen todel­lakin havain­nut, että mitä pidem­pään ihmi­nen on samas­sa työssä, sitä laiskem­mak­si hän muut­tuu, ja osit­tain var­maankin juuri sik­si, että tajuaa ole­vansa aika hyvässä ase­mas­sa suh­teessa työnantajaan.

      1. Aika erikoinen työ­paik­ka teil­lä. Sitä että koet muut­tuneesi itse laiskem­mak­si on turha kiistää. Sen sijaan se että leimaat samal­la kaik­ki pidem­pään samas­sa työ­suh­teessa olleet laiskistuneik­si ei kyl­läkään kestä kri­it­tistä tarkastelua. Eikä siinä ole edes mitään järkeä.

        Korp­poon “potkukurssi“on myös oivalli­nen esimerk­ki siitä miten julkeak­si työ­nan­ta­jien kie­lenkäyt­tökin on muut­tunut. Olisiko­han siihen vaikut­ta­mas­sa Orpon hal­li­tuk­sen anta­ma tuki ja siitä kumpua­va itseluottamus.Sinällään kurssin sisältö saat­taa olla työlain­säädän­töä ihan asial­lis­es­tikin valai­se­vaa, mut­ta otsikko Potkut alisuo­ri­u­tu­mis­es­ta! ei edus­ta mil­lään taval­la rak­en­tavaa asen­net­ta koulu­tuk­sen jär­jestäjän tai koulu­tuk­si­in osal­lis­tu­vien työ­nan­ta­jienkaan puolelta. No, olkoon se varoit­ta­va esimerk­ki siitä mik­si paikalliseen sopimiseen eikä kaikki­in työ­nan­ta­ji­in kan­na­ta suh­tau­tua ilman varauksia.

      2. “Olen todel­lakin havain­nut, että mitä pidem­pään ihmi­nen on samas­sa työssä, sitä laiskem­mak­si hän muut­tuu, ja osit­tain var­maankin juuri sik­si, että tajuaa ole­vansa aika hyvässä ase­mas­sa suh­teessa työnantajaan.”

        Ihan mah­dol­lista, tosin väitän että tämä riip­puu aika hur­jasti myös työn­tek­i­jän omas­ta moti­vaa­tios­ta sekä siitä, miten esi­henkilöt ja työ­nan­ta­ja motivoivat ja johta­vat työtä. Tietenkin voi ja pitää odot­taa sitä, että työn­tek­i­jät ovat motivoitunei­ta tekemään työn­sä riit­täväl­lä ahkeru­udel­la, tehol­la ja tarkku­udel­la. Mut­ta jos esimiehet kohtel­e­vat alaisi­aan epäreilusti ja epäasial­lis­es­ti niin mis­sä se ongel­ma sil­loin on? Minus­ta ei ole ollenkaan outoa jos työn­tek­i­jöiltä katoaa täl­löin moti­vaa­tio ja alka­vat alisuo­ri­u­tu­maan tai alisuorit­ta­maan. Omas­sa työssä näen jatku­vasti kuin­ka alisuorit­ta­jien työ­taakkaa keven­netään ja mikään ei muu­tu, samal­la esimiehet käyt­täy­tyvät epäasial­lis­es­ti ja kaiken lisäk­si nimeno­maan oikein mah­dol­lis­ta­vat alisuorit­tamisen kun eivät puu­tu siihen vaan keven­tävät työtä alisuorit­ta­jalle. Taas sopii pohtia, että ketkä ja mitkä mekanis­mit sitä alisuorit­tamisen kult­tuuria edis­tävät, läh­eskään aina se ongel­ma ei ole vain työn­tek­i­jä vaan usein esimies ja työ­paikan myrkylli­nen ilmapi­iri ja kult­tuuri. Yksi huonoa ilmapi­ir­iä ruokki­va tek­i­jä muuten on paikallisen sopimisen puute — täl­lä tarkoi­tan ihan todel­lista paikallista sopimista, mikä tapah­tuu esimiehen ja työn­tek­i­jän kesken, mis­sä jous­t­a­mi­nen tapah­tuu molem­pi­in suun­ti­in eikä vain niin että työn­tek­i­jä jous­taa kun pyy­de­tään eikä työnantaja/esimies koskaan. Tämä yksipuo­li­nen jous­tavu­us kun on sitä sanelupoli­ti­ikkaa eikä mitään sopimista, työ­nan­ta­jat tietysti aivan var­masti halu­a­vat 100% jous­tavia työn­tek­i­jöitä joi­ta voi määräil­lä miten halu­aa. Esimi­estyöhän olisi todel­la help­poa jos ei tarvit­sisi ikinä neu­votel­la tai sopia mis­tään, määräilee vaan men­emään ja heti potkut kun joku pistää vas­taan, ongel­ma vain on ettei täl­läi­nen toi­mi käytännössä.

      3. Korp­poon oksen­nuk­set jatku­vat tutul­la tasol­laan. Taidan itse jär­jestää kurssin “Näin Teet Kusipäis­es­tä Työ­nan­ta­jas­ta Parem­man Ihmisen Kos­ke­tuk­sen Voimalla”.

      4. Nuo “Potkut alisuo­ri­u­tu­mis­es­ta” ‑kurssit eivät ole mitenkään harv­inaisia, isois­sa fir­moissa HR-yksikkö jär­jestää niitä esimiehille, ja on jär­jestet­ty jo usei­ta vuosia, ennen nyky­istä hallitusta.

        Ker­ran kuun­telin ilman lupaa esimiehille tarkoitet­tua video-infoa kun oli YT-neu­vot­te­lut menos­sa, esimieheni oli epähuomios­sa jät­tänyt linkin näkyvi­i­in out­look-kalen­teri­in­sa, joten menin kuun­tele­maan. HR-johta­jan puheen­vuoro sai ihan voimaan pahoin. Esim ker­roti­in että kun YT-lais­sa on takaisinot­tovelvol­lis­us, niin kun vapaista työ­paikoista ilmoite­taan niin kan­nat­taa osaamiskri­teer­it lait­taa niin korkeik­si että alisuorit­ta­jat eivät pysty niitä paikko­ja hakemaan.

      5. AKK:
        ” Korp­poon “potkukurssi“on myös oivalli­nen esimerk­ki siitä miten julkeak­si työ­nan­ta­jien kie­lenkäyt­tökin on muuttunut”

        No se toinen vai­h­toe­hto on, että potku­ja jael­laan väärin eli siis laittomasti. 

        Jon­ka jäl­keen perus­val­i­tus on,
        että ”yri­tyk­set eivät jak­sa tutus­tu työlain­säädän­töön, kun se mah­dol­lis­taa kyl­lä alisuo­ri­u­tu­miseen puut­tumisen, mik­seivät yri­tyk­set ota selvää! ”

        Ilmeis­es­ti nämä mah­dol­lisu­udet pitäisi vain tietää, eikä mis­sään nimessä kouluttautua.

        Mut­ta alisuo­ri­u­tu­mi­nen on kyl­lä todel­li­nen ongelma. 

        En tietenkään voi puhua kuin omista koke­muk­sista esimiehenä, mut­ta harvem­min alisuo­ri­u­tu­mi­nen asiantun­ti­jatyössä johtuu totaalis­es­ta tym­pään­tymis­es­tä itse työhön tai suo­ranais­es­ta laiskot­telus­ta, joitakin poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Asiantun­ti­jalle­han työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen kyl­lästymisen koit­taes­sa on useim­mis­sa tapauk­sis­sa kohtu­ullisen helppoa. 

        Ongel­mana voi kuitenkin olla itsen­sä motivoin­ti tekemään niitä ruti­in­in­ut­tu­ja tai sit­ten ihan yleinen osaamisen/
        tai huolel­lisu­u­den puu­tos. Asiantun­ti­jatyössähän pitää yleis­es­ti olla huolelli­nen, sil­lä pelkkä osaami­nen ei riitä, jos työ jää täy­teen vaikka­pa näp­päi­lyvirheitä ja unohduksia. 

        Ja sit­ten on tietenkin vielä nopeus, tai pikem­minkin työn hitaus. Joil­lakin työn suorit­ta­mi­nen tun­tuu kestävän hirvit­tävän pitkään mui­hin näh­den. Yleen­sä vielä niin, että heikoim­mil­la tek­i­jöil­lä vie myös kaikkein eniten aikaa ja huolel­lisem­min tekevät nopeit­en. Täl­löin hop­ut­ta­mi­nen yleen­sä johtaa vielä virhei­den määrän maksimointiin. 

        Omien koke­musten perus­teel­la todel­lisia alisuo­ri­u­tu­jia on n. 15% niistä, jot­ka tule­vat meille töi­hin. Olisikin mie­lenk­in­toista tietää, kuin­ka vinoutunut meille työhake­muk­sen lähet­tämä joukko on ja kuin­ka hyvin taik­ka huonos­ti rekry­toin­nit tästä porukas­ta onnistuvat.

    2. Juuri näin. Edelleenkin huonoista työn­tek­i­jöistä pääsee eroon. 

      Min­ulle herää kysymys ja pelko siitä että lähde­tään sille lin­jalle jos­sa työ­nan­ta­ja potkaisee pihalle kaik­ki muut pait­si ns. ylisuorit­ta­jat, sil­loin kun taloudessa on tiukkaa. Jos työelämästä alkaa tul­la kil­pailu siitä kuka suorit­taa eniten alkaa burnout­te­ja tul­la aika paljon lisää. Se todel­lisu­udessa heiken­tä tuot­tavu­ut­ta kun moni pää­tyy pitkille sairaslomille. Tehokku­u­den tui­jot­ta­mi­nen myös tap­paa luovu­u­den. Ihmiset ovat luovem­pia kun työym­päristö on “tur­valli­nen”. Eli sel­l­ainen jos­sa voi sanoa mielip­i­teen­sä avoimesti ilman lyt­täämistä tai nauramista.

  2. “Intu­itioni sanoo, että hyvä irti­sanomis­suo­ja ei paran­na työl­lisyyt­tä, pikem­minkin var­maankin heiken­tää sitä, kos­ka se lisää palkkaamisen riskiä.”

    Koea­jal­la irti­sanomi­nen on jo ihan riit­tävän helppoa. 

    On yhden­tekevää, miten riskitön­tä palkkaamis­es­ta tehdään, niin työ­nan­ta­ja ei silti palkkaa ihmisiä, joil­la on aukkoinen ansi­oluet­te­lo, mie­len­ter­veystaus­ta tai puut­teelli­nen koulu­tus, osaami­nen tai koke­mus. Myös ikä rajaa mon­et pois.

    Ongel­ma on rak­en­teelli­nen. Sen nimi on tehokku­us­vaa­timus. Mitä enem­män työn­tek­i­jöiltä vaa­di­taan, sitä use­ampi jää työn ulkopuolelle. 

    Työl­listymisongel­ma ei ratkea työl­listämistä helpot­ta­mal­la vaan tuot­tavu­us­vaa­timuk­sia laskemalla.

    Kun automa­ti­soin­ti tule­vaisu­udessa lisään­tyy tekoä­lyn tuke­m­ana, samal­la kas­vaa joukko, joka ei pysty vaa­dit­tavaan tuottavuuteen.

    1. Möl­li: “Työl­listymisongel­ma ei ratkea työl­listämistä helpot­ta­mal­la vaan tuot­tavu­us­vaa­timuk­sia laskemalla.”

      Tämä sit­ten vaatisi myös työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sen laskemista.

      1. Eli käytän­nössä mata­lampia palkko­ja ja palkankorotuksia.

    2. Koea­jal­la irti­sanomisen lisäk­si on ole­mas­sa vuokratyö tai ali­hank­in­ta jär­jestelmä. Oma­l­la alal­lani on paljon kon­sult­tiyri­tyk­siä jos­sa itsekin työsken­te­len. Peri­aat­teessa jos asi­akasyri­tys ei ole min­u­un tyy­tyväi­nen voi se käskeä min­ut lähtemään eikä huomen­na tarvitse tul­la töi­hin. Siitä eteen­päin olen sit­ten oman työ­nan­ta­jani kon­tol­la. Jos min­ulle ei löy­dy muu­ta työtä niin luul­tavasti sit­ten lomaute­taan tai irti­san­o­taan. Näin riskiä väärästä rekry­toin­nista on jo vähen­net­ty min­imi­in. Omil­la palkkalis­toil­la ole­vaa työn­tek­i­jää ei voi heit­tää tänään ulos ja kulut hänestä katkeaa samana päivänä.

  3. Hal­li­tus, elinkei­noelämä ja yrit­täjät perustel­e­vat help­poa irti­san­omista ain­os­taan sil­lä, että ”huonot työn­tek­i­jät” tulee voi­da irti­sanoa. Tai ainakin siltä se kuu­losta. Tämä luo aikamoi­sen stig­man, muille kuin tuotan­nol­li­sista syistä, irtisanotuille.

    Mielestäni kan­nat­taisi jo vai­h­taa laulua ja saa­da työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät ymmärtämään, että irti­sanomisenkin jäl­keen voi työl­listyä. Menee tosin var­maan 10v ennenkuin tuo irti­sanomisen luo­ma ”huonon työn­tek­i­jän” mieliku­va saataisi­in pois­tet­tua. Jenkeis­sä irti­sanomi­nen ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta, että työn­tek­i­jä olisi jotenkin huono.

    1. Minus­ta kom­men­taat­tori Zet pureutuu hyvin asian ytimeen.
      Jos oikein ymmärsin, niin kom­men­tis­sa puol­letaan irti­sanomis­suo­jan heikentämistä.
      Vah­vas­sa irti­sanomis­suo­jas­sa on tuo kään­töpuoli, että joku työ­nan­ta­ja on pitänyt sin­ua huonona työntekijänä.
      Helpote­tus­sa irti­sanomis­suo­jas­sa on kään­töpuole­na, että ei tule huonon työn­tek­i­jän leimaa.
      Minus­ta etenkin täl­lä, ettei leimaudu huonok­si työn­tek­i­jäk­si, on ratkai­se­va merk­i­tys uudelleen työllistymisessä.

  4. Sopimi­nen on ilman muu­ta kaikkien kannal­ta paras­ta, mut­ta sil­loin sopi­jaos­a­puo­lil­la pitää olla tasaver­taiset mah­dol­lisu­udet neu­votel­la ja sopia. Ja jos jonkun mielestä palkko­ja pitäisi laskea alle sopimusten min­imin, niin hän ei ymmär­rä mitään siitä mik­si työtä ylipäätään tehdään palkkaa, jos­ta työn­teet­täjä kerää voit­ton­sa, vas­taan. Ja jos halu­taan että palkat jous­ta­vat tilanteen mukaan, niin aina voidaan sopia tulospalkkioista jois­sa asia on otet­tu huomioon. 

    Se että joku pitää irti­san­omista Suomes­sa vaikeana, mitä se ei todel­lakaan ole, on vain osoi­tus siitä ettei hän tunne irti­sanomiseen liit­tyvää lain­säädän­tö, halua toimia lakien puit­teis­sa tai vaan halu­aa luo­da työn­tek­i­jöi­den elämästä hankalampaa.
    Lomaut­ta­mi­nen on sit­ten vieläkin helpompaa

    Ei ole myöskään mitään näyt­töä siitä että irti­sanomisen help­pous lisäisi työ­paikko­ja tai työl­lisyyt­tä. Siis jos uno­hde­taan Var­ti­aisen teo­ri­at jot­ka ovat osoit­tau­tuneet pelkäk­si vedä­tyk­sek­si, kuten nyt nähdään mm. hal­li­tuk­sen suh­tau­mises­sa osa-aikatyöhön ja työn tekemiseen niin että yhteiskun­ta tukee pieni­palkkaista työtä teke­viä muuten. Vai että tuol­lais­ten kanssa pitäisi vielä sopia jostakin ja luot­taa niihin sopimuksiin.

    Valitet­tavasti talousti­eteet eivät huomioi sitä mikä todel­lisu­us työ­paikoil­la on ja mik­si on päädyt­ty siihen että tarvi­taan yhteisiä sopimuk­sia ja tasaver­taiset sopijaosapuolet. 

    Ei kai kukaan luule etteivätkö työn­tek­i­jät halu­aisi sopia paikallis­es­ti kun­han vaan taataan se että hei­dän oikeuten­sa ja ase­mansa sopi­joina on tasaver­tainen työ­nan­ta­jaan näh­den. Ja että sopia on jär­jestäy­tynyt nou­dat­ta­maan yhteisiä pelisääntöjä.

    Vinkkinä vaan että otta­mal­la työn­tek­i­jä tasver­taisek­si osakkaak­si yri­tyk­seen, voidaan työn­teon ehdoista ja tulon­jaos­ta var­masti aina sopia.

    Ja jos osaa­jia haetaan 1600€ kuukausi­pal­ka­lla, kuten Orpon hal­li­tus hakee työperäisiä maa­han­muut­ta­jia, niin jokainen var­masti ymmärtää mitä järkeä on epämääräisel­lä paikallisel­la sopimisel­la sal­lia tin­kimi­nen vielä siitäkin. Ei mitään järkeä ainakaan työn­tek­i­jöi­den, työt­tömien eikä koko Suomenkaan näkökul­mas­ta. Ei lop­ul­ta työ­nan­ta­jienkaan. Herä­tys omis­sa kuplis­sanne elävät, talous on ihmisiä varten, eikä päinvastoin!

  5. Ihan hyvä kirjoitus.

    Jos keskimääräisen palka­nsaa­jan neu­vot­telu­voima olisi parem­min, asi­a­han olisi yksinker­tainen — Paikallista sopimista vain. Valitet­tavasti useimpi­en työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­voima ei ole kum­moinen, joten työ­nan­ta­ja voimansa tun­nos­sa tekee kaiken­laista type­r­ää ja siirtää riske­jään työntekijöille.

    Kuten oli tässä Bron­to Skyliftis­sä joka oli men­nävi­ikol­la lehdis­sä. Työ­nan­ta­ja halusi “paikallis­es­ti sopia”, anta­mal­la työn­tek­i­jöille vai­h­toe­hdot että alat­teko tekemään kym­men­tun­tista työpäivää vai tehdäänkö lauan­tais­takin työpäivä. Täl­lä tasol­la nämä paikalliset sopimiset valitet­tavasti suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöistä on, työ­nan­ta­ja vie ja ilman ay:n luo­mia suo­javerkko­ja ja tukea oltaisi­in täysin työ­nan­ta­jan mieli­v­al­lan alla.

    Soin­in­vaara tykkää paljon piikitel­lä AY-liiket­tä, mut­ta onko sil­lä paljon oikeastikaan tilaa neu­votel­lakaan kokon­aise­tu­ja paran­tavia kom­pro­mis­se­ja, vaan yrit­tää vain hidas­taa väjäämät­tömän tun­tu­ista kehi­tys­tä. Työ­nan­ta­japuoli ja poli­it­ti­nen oikeis­to halu­aa selkeästi täy­del­lisen selkävoiton kun sen ana­lyysi että vastapuoli on heikko.

    Kuten Churchill sanoi, et voi neu­votel­la tiik­erin kanssa kun pääsi on jo sen kidassa.

    1. Nykyisessä sopimises­sa työn­tek­i­jäpuolen neu­vot­telu­voimaa suurem­pana kysymyk­senä pitäisi täl­lä het­kel­lä sen hajanaisu­ut­ta. Meil­lä on muu­ta­maa tuhat­ta työn­tek­i­jää edus­tavia liit­to­ja joiden jäsenkun­ta on hyvin jakaan­tunut, ja täl­lais­ten neu­vot­telu­voima on työ­tais­te­lu­toimen­piteitä vaa­ti­vas­sa tilanteessa hyvin heikko. Ja työ­nan­ta­japuoli tietää tämän hyvin ja mielel­lään edis­tää tätä jakaan­nus­ta aina kun voi. Paikalli­nen sopimi­nen on vain jatkoa tälle alennustilalle.

      On masen­tavaa kat­sel­la, kun työn­tek­i­jäli­itot ampu­vat itseään jalka­an riitelemäl­lä keskenään ja kyräilemäl­lä ettei kukaan vain saa enem­pää kuin muut. Työn­tek­i­jäli­it­to­jen pitäisi siis kasa­ta riv­in­sä, myös ver­tikaalis­es­ti eli työn­tek­i­jä-toim­i­henkilö-ylem­mät akselil­la. Aivan eri­tyis­es­ti osoi­tan syyt­täväl­lä sormel­la tässä myös omaa Akavalaista liit­toani, jos­sa ei halu­ta lähteä tekemään mitään, elleivät oman jäsenkun­nan edut ole konkreet­tis­es­ti ja akuutisti uhat­tuna. Ellei yhteistyöhön pystytä edes tässä niin huk­ka vie ja osasyylli­nen löy­tyy peilistä.

      Tähän­hän hal­li­tus on iskemässä myös poli­it­tis­ten ja tuk­i­lakko­jen rajoituk­sil­laan, sik­si kaikkien työn­tek­i­jäli­it­to­jen kan­nat­taisi vas­tus­taa ainakin niitä yhdessä ja raivokkaasti.

      1. Erit­täin hyvin san­ot­tu Jv. Olen jo pitkään ihme­tel­lyt mikä Akavaa oikein vaivaa, enkä vähiten sen jäl­keen kun Twit­teris­sä tutus­tu­in Sture Fjäderin ulostuloihin.

      2. Samoin akavalaise­na olen aina ihme­tel­lyt sitä kuin­ka Aka­van joh­dos­sa on annet­tu olla sel­l­ainen myyrä kuin Fjäder on. Itsel­leni on ollut aivan selvää jo kauan mitä hän on miehiään, nyt se ei voi olla enää kenellekään epä­selvää jos vähänkin seu­raa hänen toim­intaansa räikeästi työn­tek­i­jä­vas­taise­na kokoomuspoliitikkona. 

        Valitet­tavasti hän ei ole ain­oa laat­u­aan, vaan ns. työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jik­si on solut­tau­tunut muitakin jot­ka kan­nat­ta­vat todel­lisu­udessa poli­ti­ikkaa joka on vas­toin työntekijöiden,joihin lasken myös työt­tömät työn­hak­i­jat, etua. Valitet­tavasti vaan kaik­ki työn­tek­i­jätkään eivät ymmär­rä sitä että jos työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jan esi­in­tyvän kokoomuslaisen/perussuomalaisen on valit­ta­va työn­tek­i­jöi­den edun tai kokoomuslaisen/perussuomalaisen poli­ti­ikan väliltä, niin hän val­it­see aina lop­ul­ta mielu­um­min työn­tek­i­jä­vas­taisen puolue­poli­ti­ikan tukemisen. Nyt siitä mak­se­taan sit­ten kovaa hin­taa kun näi­den kokoomuslaisten/perussuomalaisten työn­tek­i­jöi­den ja työt­tömienkin äänil­lä val­i­tut kansane­dus­ta­jat kurit­ta­vat työn­tek­i­jöitä Orpon hal­li­tuk­ses­sa oikein olan takaa. Pidä siinä sit­ten puo­liasi, kun omis­sa joukois­sakin on niitä jot­ka tekevät kaikken­sa ettei se onnistuisi.

  6. Globaaleil­la kor­po­raa­tiomarkki­noil­la Suo­mi on itse asi­as­sa kärsinyt liian heikos­ta irti­sanomis­suo­jas­ta. Nokian irti­sanomiset vält­televät Ran­skaa ja Sak­saa kos­ka näis­sä mais­sa väen vähen­tämi­nen on kovin vaikeaa ja kallista. Huo­mat­tavasti halvem­paa on irti­sanoa Suomes­ta. Tämä näkyi varsinkin Siemens ja Alca­tel-Lucent fuu­sioiden aikaan. Saa sit­ten nähdä, miten käy tule­vien vuosien irtisanomisissa.

    1. Nojaa — seu­rauk­sen Sak­sa ja Ran­s­ka ovat täyn­nä puo­likuollei­ta teko­hen­gi­tyk­sel­lä pystyssä pysyviä fir­mo­ja joiden ain­oa funk­tio on jotenkin keikkua nol­lat­u­lok­sen kieppeil­lä ja mak­saa palkkaa työn­tek­i­jöille, sen sijaan että ne oli­si­var globaal­isti kilpailukykyisiä.

      Suomes­sa sen­tään yksi­tyisel­lä puol­lel­la tapah­tuu luo­vaa tuhoa kun nok­su­laiset jalka­u­tu­i­v­at perus­ta­maan ohjelmis­toalan firmoja.

      Ei ole sat­tumaa, että Suomen kaltainen talous on vetänyt hyvin 50v ajan­jak­sol­la. Pitäisi vaan saa­da sama ulotet­tua julkiseen puoleen joka senkun vaan paisuu kuin pul­lataik­i­na ja jos­sa luo­vaa tuhoa ei ole nähty koskaan.

      Julkkaripuolen osu­us BKT:sta sopisi pudot­taa puoleen nykyis­es­tä. Etenkin ter­veyspuoli pitäisi lopet­taa eilen. Halu­aisin nähdä miten keikkalääkärit laskut­ta­vat vas­taan­oto­s­ta kun ihmiset mak­sa­vat oma­l­la rahal­la käyntinsä.

      Jäisi meinaan aika moni buranare­sep­ti hakematta.

    2. Ei tuo niin yksiselit­teistä ollut — kun fuu­sioähky oli saatu sulatel­tua ja Nokia alkoi taas kas­vat­taa tuoteke­hi­tys­panok­si­aan, niin suh­teel­lis­es­ti merkit­tävä panos­tus kohdis­tui Suomeen ja käsit­tääk­seni Ran­skan ja Sak­san toimip­is­teet jäivät tässä aika vähälle.

    3. Kil­go­re
      ” Globaaleil­la kor­po­raa­tiomarkki­noil­la Suo­mi on itse asi­as­sa kärsinyt liian heikos­ta irtisanomissuojasta”

      Ei ole, vaan päinvastoin. 

      Tässä on kyse taloudel­lis­es­ta väärinymmär­ryk­ses­tä, kos­ka irti­san­otut työn­tek­i­jät eivät tietenkään jää työt­tömik­si, vaan itseasi­as­sa he siir­tyvät tuot­tavampi­in töi­hin. Vaikka­pa Oulus­sa on nytkin enem­män IT-alan työl­lisiä, kuin Nokian kulta-aikoina.

      Se, että estetään yri­tyk­siä irti­san­omista tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä, estää suo­raan luo­vaa tuhoa. Se pistää yri­tyk­set jatka­maan huonos­ti kan­nat­tavaa toim­intaa, vaik­ka olisi paras­ta, jos sel­l­ainen ajet­taisi­in alas. Lakkaut­ta­mal­la huonos­ti tuot­ta­va toim­inta, työn­tek­i­jät vapau­tu­vat ja parem­min asiansa hoi­ta­neet ja siis tuot­tavam­mat yri­tyk­set voivat palkata heidät.

      Jos pitää vali­ta, onko t&t‑syillä irti­sanomi­nen help­poa ja työn­tek­i­jöistä johtuvil­la vaikeaa vai toisin päin, niin ehdot­tomasti kan­nat­taa vali­ta t&t help­poa, heko vaikeaa.

      1. Ei toi­mi Suomes­sa. Suomes­sa irti­san­o­taan sieltä van­him­mas­ta päästä työvoimaa jol­loin luo­vaa tuhoa ei tapah­du, vaan tapah­tuu pelkkä tuho. Yli 55v poruk­ka ei käytän­nössä enää työl­listy. Soini­vaar­al­ta on asi­as­ta van­ha blogi.

        Ruot­sis­sa on laki: first on, last out kollek­ti­ivi­sis­sa irti­sanomi­sis­sa, sik­si siel­lä ikään­tyneet ovat töis­sä ja luo­va tuho toimii. Työ­nan­ta­ja pääsee velvoit­teesta eroon mak­samal­la vain rahal­la sopimalla.

  7. Olisiko johtopäätös Tehokku­us­vaa­timuk­sen alen­tamis­es­ta että yri­tyk­sen joka sel­l­aisen päätök­sen tekee, tulos las­kee, kil­pailukyky huononee ja myös mah­dol­lisu­us työl­listää. Riip­puu tietysti mon­es­ta muus­ta tek­i­jästä onko se kuin­ka kohtalokasta.

    ..järkeilee yksi ajas­ta jo jäl­keen­jäänyt Kauppis.ekonomi v. 1959 ‑61.

    1. “Olisiko johtopäätös Tehokku­us­vaa­timuk­sen alen­tamis­es­ta että yri­tyk­sen joka sel­l­aisen päätök­sen tekee, tulos las­kee, kil­pailukyky huononee ja myös mah­dol­lisu­us työllistää.”

      Tämän men­estyk­sel­lisem­pään toteut­tamiseen on ole­mas­sa keino, jota tietois­es­ti toteutet­taes­sa kut­su­taan Key­ne­siläisyy­dek­si, elvyt­tämisek­si tms, tarkoit­ta­mat­ta tapahtues­saan nousukaudek­si ja ylikuumenemiseksi.

      Alenevien tuot­to­jen laki:
      Kysyn­täve­toises­sa taloudessa osta­jil­la on rahaa ostaa myös kallista ja tuotan­non piiri­in tulee tehot­tomam­paa ja tehot­tomam­paa tuotan­toa, kunnes saavute­taan raja, jos­sa joko kaik­ki resurssit ovat käytössä tai ihmiset eivät ole valmi­ita (tai kykeneviä) mak­samaan enem­pää. Tähän perus­tu­vat kaik­ki taloudel­liset nousukaudet, joskin tietenkin nousun alus­sa on kyse vain vajaakäytössä olleen kap­a­siteetin ottamis­es­ta täy­teen käyt­töön, toki sil­loinkin palkkaa­mal­la “huonom­paa” henkilöstöä kuin se, joka laman irti­sanomi­sis­sa jätet­ti­in töihin.

      Alenevien tuot­to­jen laki johtaa moni­in seurauksiin:
      — hin­to­jen nousuun
      — merkit­tävi­in tuot­to­eroi­hin tuotan­non alo­jen sisäl­lä ja siten pääo­man kasautu­miseen niiden käsi­in, joil­la tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat luon­tais­es­ti alim­mat (nykykielel­lä windfall-ilmiö)
      — keskimääräisen tuo­ton ja tehon laskuun

      Käsit­tääk­seni ilmiön kuvasi jo Adam Smith, kuka lie antanut laille nimen. Se on kuitenkin poh­jana myös David Ricar­don lukui­sis­sa teo­ri­ois­sa, kos­ka se on jatku­van suh­teel­lisen niukku­u­den ohel­la kaiken talous­teo­ri­an perusfundamentteja.

      Ollak­seen sel­l­ainen, har­va sitä nykyään näyt­tää tun­te­van. Eikä syy ole se, että alenevien tuot­to­jen laki olisi van­hen­tunut, sil­lä se on luon­teeltaan kuin pain­ovoi­ma­teo­ria. Alenevien tuot­to­jen laki on ole­mas­sa niin kauan kuin on ole­mas­sa ero­ja kyvyssä tuot­taa, joh­tu­i­v­at ne ihan mis­tä tahansa ihan mis­sä tahansa tuotan­non tekijässä.

      Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja tulon­si­ir­toy­hteiskun­ta pitävät talouden kysyn­täve­toise­na, kuten ajal­ta ennen 1990-luvun lamaa tiedämme. Kysyn­täve­toinen talous on aina infla­tori­nen ja kos­ka se tuot­taa täystyöl­lisyy­den, se jatku­vasti häi­lyy yliku­umen­e­misen rajoil­la, se ajoit­taan nos­taa hin­to­ja myös huo­mat­tavasti enem­män palkkain­flaa­tion takia huo­mat­tavasti enem­män kuin alenevien tuot­to­jen laki edel­lyt­täisi. Täystyöl­lisyy­den olois­sa inflaa­tio­ta on syytä hillitäkin ja sen voi tehdä koron­nos­ton ohel­la esim palkka­sulku­jen muo­dos­sa. Käytet­ti­in mitä keino­ja tahansa, ne ovat aina enem­män tai vähem­män tehot­to­mia ja alueil­la, joil­la tuotan­to on luon­nos­taan tehot­tomam­paa, kuten Suomes­sa ver­rat­tuna esim Sak­san Ruhri­in tai Po-joen laak­soon Ital­ias­sa, päädytään yleen­sä kil­pailukyvyn vielä suurem­paan heikken­e­miseen kuin pelk­istä luon­nonolo­suhteista seu­raisi ja yleen­sä ain­oa tapa kor­ja­ta tilanne on del­val­vaa­tio, tai sitä parem­pi ja talousti­eteil­i­jöi­den aikanaan opti­mi­ratkaisuna suosit­tele­ma kel­lu­va val­u­ut­ta, joka devalvoituu automaat­tis­es­ti. Mikäli talous jostain syys­tä on selvästi mui­ta vahvem­pi (kuten vaikka­pa ener­giao­mavaraises­sa maas­sa, vaik­ka se olisi miten syr­jäi­nen ja kallis, sil­loin kun muut tuotan­toon parem­min sopi­vat alueet kär­sivät ener­gia­pu­las­ta) val­u­ut­ta voi myös revalvoitua ihan itsekseen.

      Luon­tais­es­ti markki­na­t­alous aina pyrkii kohti deflaa­ti­o­la­maa, kos­ka jokainen kulut­tu­ja pyrkii mak­si­moimaan hyv­in­vointin­sa osta­mal­la niin hal­paa (mut­ta riit­tävän laadukas­ta) kuin voi. Tilanteessa, jos­sa rahan määrä lakkaa kas­va­mas­ta, eli kun talous tör­mää resurssir­a­joi­hin ja todel­li­nen kasvu lakkaa yliku­umen­e­miseen ja velka­kan­nan kat­teet­tomaan kasvu­un, joka pysähtyy tuot­toarviopo­h­jaisen lain­oituk­sen luon­nol­liseen vähen­e­miseen, kulut­ta­ja ei enää käytä yhdessä tuot­teessa saavut­ta­maansa säästöä ostaak­seen jotain muu­ta, varsinkaan jos on velkainen ja korot nou­se­vat. Kysyn­tä ei enää kas­va ja teknolo­gian tehos­tu­mi­nen alkaa tuot­taa työt­tömyyt­tä, joskin sitäkin nopeam­min työt­tömyyt­tä tuot­ta­vat ker­ran­nais­vaiku­tuk­set, jot­ka suis­ta­vat merkit­tävän määrän ihmisiä köyhyyteen.

      Niin­pä kuten 1900-luvun taloudel­lis­es­ta his­to­ri­as­ta voi hel­posti nähdä, nousukaudet ovat AINA val­ti­ol­lis­ten toim­i­joiden käyn­nistämiä, yleen­sä julk­isten investoin­tien kaut­ta (suuret varustelupäätök­set, ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen, mikä tahansa niin ylevä tai uhkaa­va syy, että se saa itarim­mankin löy­häämään kukkaron nyöre­jään, tai parem­minkin sal­li­maan tun­tu­van julkisen velka­an­tu­misen) ja AY-liike ja tulon­si­ir­rot pitävät niistä syn­tynyt­tä kasvua joskus hyvin pitkäänkin yllä. Hie­man lyhyem­män aikaa siihen pystyy sijoi­tus­ma­nia, joka luo rahaa sijoi­tus­lu­o­toil­la, sil­lä mani­avai­he ker­too jo aika pitkälti siitä, että on edet­ty yliku­umen­e­miseen ja vai­heeseen, jos­sa voit­to­jen ja talouden edelleenkasvu tapah­tuu pyra­midiku­vi­o­l­la ja ain­oas­taan ker­ryt­tää velka­vuor­ta, joka tulee kaa­tu­maan mas­si­ivis­es­ti ensin yksi­tyisen ja sen jäl­keen julkisen talouden päälle sit­ten, kun kupla puhkeaa.

      Suomen olois­sa kysyn­täve­toista talout­ta voi har­joit­taa vain omas­sa val­u­u­tas­sa riit­tävien tul­li­ra­jo­jen takana. Ilman niitä se on mah­dol­lista vain jät­timäisin alueel­lispe­rusteisin tulon­si­ir­roin, eli nykyisel­lä asul­laan inte­groituneena Kes­ki-Euroop­paan Suomen talous tulee näivet­tymään siihen saak­ka, kunnes olemme köy­htyneet net­tomak­sajista net­tosaa­jik­si ja sen jäl­keen taloutemme tule­vaisu­us on rikkaampi­en enem­mistöpäätösten varassa.

      Edes oma val­u­ut­ta ja tul­li­ra­jat eivät ole kuin erit­täin onnis­tunut viivy­tys­tais­telu. Suomen kaltaisen syr­jäisen alueen kehi­tys riip­puu vain ja täysin kotiseu­tu­rakkaud­es­ta. Adam Smith osaa ker­toa siitäkin tarkemmin:

      “But the annu­al rev­enue of every soci­ety is always pre­cise­ly equal to the exchange­able val­ue of the whole annu­al pro­duce of its indus­try, or rather is pre­cise­ly the same thing with that exchange­able val­ue. As every indi­vid­ual, there­fore, endeav­ours as much as he can, both to employ his cap­i­tal in the sup­port of domes­tic indus­try, and so to direct that indus­try that its pro­duce maybe of the great­est val­ue; every indi­vid­ual nec­es­sar­i­ly labours to ren­der the annu­al rev­enue of the soci­ety as great as he can. He gen­er­al­ly, indeed, nei­ther intends to pro­mote the pub­lic inter­est, nor knows how much he is pro­mot­ing it.

      By pre­fer­ring the sup­port of domes­tic to that of for­eign indus­try, he intends only his own secu­ri­ty; and by direct­ing that indus­try in such a man­ner as its pro­duce may be of the great­est val­ue, he intends only his own gain; and he is in this, as in many oth­er cas­es, led by an invis­i­ble hand to pro­mote an end which was no part of his inten­tion. Nor is it always the worse for the soci­ety that it was no part of it. By pur­su­ing his own inter­est, he fre­quent­ly pro­motes that of the soci­ety more effec­tu­al­ly than when he real­ly intends to pro­mote it. I have nev­er known much good done by those who affect­ed to trade for the pub­lic good.”

      AN INQUIRY INTO THE NATURE AND CAUSES OF THE WEALTH OF NATIONS
      CHAPTER II.
      OF RESTRAINTS UPON IMPORTATION FROM
      FOREIGN COUNTRIES OF SUCH GOODS AS CAN BE PRODUCED AT HOME

      https://www.gutenberg.org/cache/epub/3300/pg3300.txt

      Tuo on muuten ain­oa koh­ta koko teok­ses­sa kun Smith mainit­see sen kuu­luisan näkymät­tömän käden, ja ei tarkoi­ta sil­lä hin­tamekanis­mia tai mitä tahansa keskinäistä kil­pailua, vaan sitä kotiseu­tu­rakkaut­ta, jon­ka takia ne heleku­tan kepu­jen kakarat vaan ostaa niitä RKP:n kan­nat­ta­jien När­piössä kas­vat­tamia tomaat­te­ja, vaik­ka Espan­jas­ta saisi halvem­mal­la ja ehkä jopa luontoystävällisemmin.

      Se on erit­täin huvit­taaa, kos­ka yleen­sä näkymät­tömästä kädestä puhu­vat vapaakaup­paa kan­nat­ta­vat talousliberaalit.

      Saman on toki ker­tonut myös vuo­den 1972 talousti­eteen nobelisti ja mm Oslon, Upp­salan, Helsin­gin ja Jyväskylän kun­ni­a­to­htori Gun­nar Myrdal teok­ses­saan “Eco­nom­ic The­o­ry and Under­de­vel­oped Regions” (1957)

      Minä en usko suo­ma­lais­ten kotiseu­tu­rakkau­teen, vaan uskon suo­ma­laisille käyvän, kuten on käymässä monille muillekin suoa­malaisug­ri­laisille kan­soille, kuten liiviläisille, jot­ka ovat inte­groituneet niin hyvin, että heitä on jäl­jel­lä 30 toise­na kie­lenään liiviä puhu­vaa ihmistä. Mer­jalai­sista ei ole jäl­jel­lä kuin net­ti­sivut. Eikä heitä hävit­tänyt vain­o­laisen vaino, vaan suo­ma­laisug­ri­lainen per­imä ja kult­tuuri, johon on sisään­raken­net­tuna “inte­groi­tu­mi­nen”. Kale­vala ei ole Van­ha Testamentti.

  8. Kuvasi työ­markki­noista on aika ruusuinen. Itse olen hyvä­palkkaises­sa val­tion viras­sa, mut­ta olen toimin­ut Lakimies­li­itossa ja voin vaku­ut­taa että edun­valvon­ta ei ole ollut turhaa. Työelämässä on aika paljon rak­en­teel­lisia ongelmia: jos yhtään ajat­telee esimerkik­si nuo­ria (aka­teemisia) naisia, tajuaa, että ketjute­tut määräaikaiset työ­suh­teet rasit­ta­vat eri­tyis­es­ti heitä. Nyt esitet­ty ensim­mäisen sairaus­päivän pal­ka­llisu­us on asia, joka saat­taa tul­la vahvoillekin ammat­tiryh­mille eteen nyky­is­ten työ- ja virkae­htosopimusten tul­lessa katkolle. 

    Työelämässä on paljon laadullisia asioi­ta, jois­sa vah­vat ammat­tili­itot saavut­ta­vat paljon sel­l­aisia tulok­sia, joi­hin pätevinkään ja halu­tuinkaan työn­tek­i­jä ei neu­vot­teluis­saan. Ja onko ”maal­la” juurikaan sel­l­aisia yri­tyk­siä, joi­hin mallisi sopisi. Min­ul­la on mök­ki Itä-Suomes­sa, ja alueel­la toimii myös suuryri­tyk­siä, jot­ka rekry­toi­vat henkilöitä mm. ammat­tiko­rkeak­ouluista. Eivät nämä insinöörit ym. ole mitään rep­panoi­ta, jot­ka tyy­tyvät pie­neen palkkaan, kos­ka nyt sat­tuvat asumaan vaik­ka Mikkelissä.

  9. Eräs ongel­ma on myös jyrkkä raja työn­tek­i­jän ja yrit­täjän välillä.

    Nykyään ero “verokir­jan” ja yrit­täjän statuk­sen välil­lä pitäisi olla pienem­pi, ehkä hyvinkin matala.

    Lop­ul­ta statuk­sen taitaa edelleen määrit­tää verottaja.

    Verot­ta­ja pyrkii mak­soimaan tulon­sa. Joskus tämä johtaa mah­dot­tomi­in tilanteisi­in — yritän sanoa tämän nätisti nyt.

    Val­ti­olle kor­po­ratisti­nen malli sopii hyvin kos­ka sen etu on liikutel­la vain suuria kuviota. 

    Val­tion halu hal­li­ta kaikkea on johta­mas­sa siihen ettei hal­litse mitään ja on täysin muiden armoilla. 

    Eläke­jär­jestelmän iso ongel­ma on fiat- tai velka­ra­ha jon­ka arvo laskee.

    Liian isot toim­i­jat — ylikansal­liset kor­po­raa­tiot — ovat voineet sanel­la ehdot joiden puit­teis­sa val­tiot ja niiden kansalaiset — orjat — saa­vat elää.

    Liian moni on suos­tunut jär­jeste­lyyn ahneuten­sa takia.

    Myös val­lan­hi­mo näyt­telee omaa osaansa.

    Ja tämä oli vain pienen pieni viit­taus ongelmien vyy­hti­in joja on hyvin iso ja mah­do­ton oikaista.

    1. Ei verot­ta­ja määrit­tele sitä mitä verote­taan ja kuin­ka paljon, vaan siitä päät­tävät mei­dän suo­ma­lais­ten val­it­se­mat kansanedustajat.

      Eikä val­tio päätä mis­tään, päätök­set tekevät ne jot­ka säätävät lait eli demokraat­tis­es­ti val­i­tut kansane­dus­ta­jat. Ja niitä lake­ja sit­ten nou­date­taan val­lan kolmi­jako-opin mukaisesti.

      Demokra­ti­as­sa myös ylikansal­lis­ten ja muidenkin kor­po­raa­tioiden val­taan voidaan puut­tua jos vaan äänestäjien enem­mistö niin halu­aa. Mut­ta halu­aako se? Moni var­masti halu­aisi, mut­ta jos enem­mistö ei halua niin asioista ei voi­da korjata.

      1. Valitet­tavasti ainakin joitakin vuosia sit­ten viimeinen sana siitä ollaanko yrit­täjiä vai palkan­naut­ti­joi­ta oli verottajalla.

        Ja käytän­nöis­sä oli ilmeis­es­ti paljonkin eroa, näin ainakin ymmärsin kun kuun­telin koke­muk­sia eri puo­lil­ta maa­ta ja eri aloilta.

        Kyl­lä päätösten takana vaikut­taavahvem­mineri etu­jär­jestö­jen lob­baus ja muu toim­inta kuin pelkkä par­la­men­taa­likko­jen toiminta.

  10. Hal­li­tuk­sen esit­tämät muu­tok­set työe­htoi­hin on syytä ottaa vakavasti, ainakin jos hark­it­see men­e­mistä töi­hin pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la sijait­se­vaan yri­tyk­seen. Kos­ka lait ja TES-sopimuk­set eivät vält­tämät­tä enää tar­joa työ­suhde­tur­vaa, kan­nat­taa työ­sopimuk­seen kir­ja­ta vah­va suo­ja (pitkä irti­sanomi­sai­ka, irti­sanomisko­r­vaus, sairaslo­ma-asi­at jne.) tai jät­tää työ­sopimus tekemät­tä. Pienel­lä paikkakun­nal­la kun on sit­ten tämän yhden työ­nan­ta­jan varas­sa, isol­la paikkakun­nal­la on vai­h­toe­hto­ja jos työ­nan­ta­jan kanssa tulee ongelmia.

    Hal­li­tuk­ses­ta san­o­taan, ettei ensim­mäisen sairaus­päivän omavas­tuu koske kuin pien­tä osaa työn­tek­i­jöistä (kos­ka on sovit­tu myös TES:ssa). Tämä ei lohdu­ta lainkaan niitä, jot­ka työsken­televät aloil­la, joil­la työ­nan­ta­ja ei ole suos­tunut TES:ia tekemään, kuten met­sä­te­ol­lisu­u­den ylem­mät toimihenkilöt.

    1. “Kos­ka lait ja TES-sopimuk­set eivät vält­tämät­tä enää tar­joa työ­suhde­tur­vaa, kan­nat­taa työ­sopimuk­seen kir­ja­ta vah­va suoja”

      Eikö ammat­tili­it­to­jen kan­nat­taisi hyö­dyn­tää tämä tilanne siten, että alka­vat tar­jo­ta sopimus­neu­von­taa tai jopa sopimus­neu­vot­telu­palvelua kor­vaus­ta tai liit­toon liit­tymistä vastaan?

      Liiton lakimiehet voisi­vat laa­tia neu­von­tao­hjeet aktiiveille.

    2. lait tar­joaa ihan yhtä­paljon suo­jaa kuin ennekin. se jos kah­den sanan kuvauk­ses­ta, joka ei ole objek­ti­ivi­nen, ote­taan toinen saadaan vain aav­is­tuk­sen tulkin­nan varaisem­pi lause. Jah­ka oikeuskäytän­töä ker­tyy lop­putule­ma on että mikään ei muut­tunut. Ja val­taosa irti­sanomi­sista on tuotan­nol­lis /taloudellisia ja näis­sä ei ole edes pieniä muu­tok­sia. Pieni paikkakun­ta on vähänkään harv­inaises­sa amma­tis­sa aina riski.

  11. Työ­markki­noiden osalta saate­taan nyt todis­taa tilan­net­ta, jos­sa yhden osa­puolen lob­baus onnis­tuu ”liian hyvin”.

    Nykyi­nen hal­li­tus toteut­taa ripeäl­lä tahdil­la EK:n ja Suomen Yrit­täjien villeimpiä päiväu­nia. Jär­jestöis­sä ken­ties ajatel­laan, että oikea momen­tum muu­tok­sille on nyt.

    …vai onko sit­tenkään? Mikäli uud­is­tuk­set koitu­vat oikeasti kaikkien työ­markki­naos­a­puolten hyödyk­si, tulee niistä pysyviä. Kos­ka toden­näköis­es­ti uud­is­tuk­set ilah­dut­ta­vat vain yrit­täjiä, muo­dostaa seu­raa­van hal­li­tuk­sen nykyi­nen oppo­si­tio, joka ensi töik­seen kumoaa uud­is­tuk­set työikäis­ten äänestäjien vah­val­la man­daatil­la. Yri­tyk­sil­lä kun ei ole äänioikeutta. 

    Oppo­si­ti­olle on tar­jol­la todel­la herkulli­nen paik­ka vahvis­taa kan­na­tus­taan, jos Q4/23-H1/24 käy­dään Suomes­sa kun­non yt-karnevaale­ja talousti­lanteen heiken­tyessä. Työn­tek­i­jöi­den sopimuse­hto­ja heiken­netään, mut­ta työt­tömyys kas­vaa silti.

    Itse ajat­te­len, että työvoiman kysyn­tään ei vaiku­ta se, kuin­ka help­poa työl­listämi­nen tai irti­sanomi­nen on. Ratkai­se­vaa on se, tarvit­seeko yri­tys työvoimaa vai ei.

    1. Ei onnis­tu hal­li­tuk­sen muo­dost­a­mi­nen nykyisen oppo­si­tion kanssa kos­ka Keskus­ta on kanssa oppo­si­tios­sa ja he kan­nat­ta­vat hal­l­li­tuk­sen työ­markkin­au­ud­is­tuk­sia ja leikkaus­poli­ti­ikkaa suurim­malti osin. Ain­oas­taan jos PS menet­tää paljon paikko­ja ja Vihreät ja SDP ja Vas saa­vat roimasti lisää ja RKP antaa kenkää Hen­rikssonille niin voi onnis­tua suunnanmuutos.

      1. Kom­ment­ti­na R.Silfverbergille että toden­näköis­es­ti nykyi­nen hal­li­tus­po­h­ja jak­taa vielä 2027 jälkeen.Vaikka perus­suo­ma­laiset menet­tävät paikko­ja ja hei­dän kan­na­tus las­kee mut­ta ei rom­ah­da hei­dän kakkosase­ma maan toi­sista suurim­pana puolueena pysyy ennal­laan. Keskus­ta pyrkii haas­ta­maan seu­raavis­sa kun­ta-ja alue­vaaleis­sa perus­suo­ma­laiset vetoa­mal­la lähipalvelu­iden tärkey­teen vaik­ka puolue tun­nus­taa epä­suo­rasti Sote uud­is­tuk­sen katast­faaliset ongel­mat. Veikkaan että seu­raa­va hal­li­tus 2027 on Orpon II hal­li­tus jos­sa on Kokoomuk­sen lisäk­si Perus­suo­ma­laiset ja Keskusta.

      2. Rahul:
        Perus­suo­ma­laiset tule­vat menet­tämään ääniä demareille seu­raavis­sa vaaleis­sa ja demar­it nou­se­vat vähin­tään 2. suurim­mak­si. Osa palaa takaisin Keskus­taan. Kokoomuskin voi menet­tää ääniä Vihreälle Liitolle ja RKP:lle jos heil­lä on äänestäjiä parem­min puhut­tel­e­va puolueo­hjel­ma kuin Orpon oikeis­to­jun­tal­la, ja jos työt­tömyys kas­vaa niin myös demareille.

      3. Sil­fver­bergille vas­tauk­sen­sa perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen lasku­un seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa. Tässä välis­sä on kun­tavaalit. Yleen­sä oppo­si­tio voit­taa kun­tavaalit ja hal­li­tus­puolueet kär­sivät vaal­i­tap­pi­on. Nykyi­nen oppo­si­tio on kuitenkin sen ver­ran hajanainen että en usko että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus romahtaa . 

        Sote on sen ver­ran kural­la joten sen puo­lus­tamisel­la ei voite­ta tule­via vaale­ja kos­ka koko Sote oli jo susi syn­tyessään vaik­ka Keskus­ta yrit­tää täl­lä het­kel­lä puo­lus­taa sitä vetoa­mal­la lähipalveluihin.RKP:n pitäisi itse asi­as­sa vai­h­taa nimen uudelleen ja pro­filoitua aidol­la lib­er­aalipuolueena ei pelkästään kielipuolueena jot­ta sen kas­vat­taisi kan­na­tus­ta. Vihrei­den täy­tyy pro­filoitua muu­na kuin ympäristöpuolueena jos se halu­aa saa­da ääniä Kokooomuk­sen äänestäjiltä.

    2. Rahul Somani: Mitä Kokoomus ja PS ja RKP ja KD aikoo tehdä Sote-sek­to­rille että se saataisi­in kus­tan­nuste­hokkaam­mak­si? Ei var­maan mitään kos­ka on helpom­pi leika­ta pien­i­t­u­loisil­ta, työt­tömiltä ja opiskelijoilta.

  12. Osmo: “jos paikalli­nen sopimi­nen saa palkan jous­ta­maan alaspäin, kun yri­tys on vaikeuk­sis­sa […] se on tuki huonos­ti toimiville yrityksille”

    Onko tämä iso ongel­ma? Yri­tyshän joutuu kuitenkin kil­paile­maan työvoimas­ta. Jos työvoimalle on käyt­töä parem­min toimivis­sa yri­tyk­sis­sä, ne voivat houkutel­la sitä parem­mal­la pal­ka­lla. Jos taas ei ole, niin täl­lainen “tuki” kuu­lostaa silti parem­mal­ta kuin työn­tek­i­jöi­den lait­ta­mi­nen toimet­tomak­si kortistoon.

    1. Kuin­ka alas palkko­jen pitäisi sit­ten jous­taa eli työn­tek­i­jän tukea yri­tys­tä omaa palkkaansa alen­ta­mal­la ja mil­lä reunae­hdoil­la? Ja pitäisikö pal­ka­lla tul­la ainakin toimeen?

      1. “Ja pitäisikö pal­ka­lla tul­la ainakin toimeen?”

        Ei. On tyh­mää, jos sal­li­taan ihmisen elävän vain kokon­aan pal­ka­lla tai kokon­aan tuil­la, mut­tei osit­tain molemmilla.

      2. Kai nyt sen­tään edes täysipäiväisen työn pal­ka­lla pitäisi tul­la toimeen. On toki tyh­mää jos ihmisen sal­li­taan elävän vain täysipäiväisel­lä työl­lä, varsinkin kun täysipäiväistä työtä ei ole tar­jol­la kaikille. Valitet­tavasti vaan nykyi­nen hal­li­tus heiken­tää ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia tul­la toimeen osa-aikatyöl­lä tai työt­tömänä vaikkei kaikille olekaan työtä tar­jol­la. Tyh­määhän se on, mut­ta jos oman ide­olo­gian mukaan kaik­ki jot­ka eivät ole kokopäivä­työssä ovat vain laiskure­i­ta, niin sil­loin hyväksytään vain elämi­nen ilman tukia. Tämä on tietysti vain kär­jistys mut­ta kuvaa sitä mihin suun­taan kokoomus ja perusuo­ma­laiset ovat Suomea viemässä “juh­la­puheis­taan” huolimatta.

      3. Osa-aikaisi­akin on mon­en­laisia. Jos on alle 10 tun­tia viikos­sa töis­sä, on ter­ve ja nuori, eikä opiskele, niin sil­loin se viit­taa johonkin ongel­maan työl­listymisessä. Sil­loin kan­nat­taa harki­ta alan vai­h­toa ja koulut­tau­tu­mista ja sitä pitäisi tukea että tulisi mahdolliseksi.

        Jos on yli 25 tun­tia ja on ainakin yrit­tänyt päästä kokopäivä­työhön kiin­ni, mut­ta työ­nan­ta­ja ei sal­li, niin sil­loin työ­nan­ta­jas­sa on vikaa, ja olisi oikeas­t­aan annet­ta­va piiskaa sel­l­aisille työ­nan­ta­jille, mut­ta miten?

    2. Minus­ta Ossi on oike­as­sa tässä palka­nalen­nus kysymyksessä.
      Sama se on yksinyrit­täjän tapauk­ses­sa. Jos on hiukan hitaan­puoleinen töis­sään niin tekee sit­ten hiukan pitem­pää päivää. Pääa­sia on, että työ tulee tehdyk­si. Ei se ole keneltäkään pois.

      1. Kyl­lä työn­tek­i­jä kuitenkin halu­aa ja tarvit­see kor­vauk­sen siitä että hän antaa työ­panok­sen­sa työn teet­täjälle joka sit­ten tekee oman tulok­sen­sa myymäl­lä työn tai sen tulok­sen eteenpäin.
        Ei työn tekem­i­nen toiselle ole kuitenkaaan mitään hyvän­tekeväisyyt­tä, tehdään se sit­ten yri­tyk­selle tai suo­raan jollekin lop­puasi­akkaalle. Ilmainen tai ali­palkat­tu työ on aina pois työntekijältä.

      2. AKK: “Kyl­lä työn­tek­i­jä kuitenkin halu­aa ja tarvit­see kor­vauk­sen siitä että hän antaa työ­panok­sen­sa työn teettäjälle”

        Jos työn­tek­i­jä kokee palkan liian alhaisek­si, hän voi ottaa lop­putilin. Ei kai tässä kukaan ehdo­ta sitä, että irti­sanou­tu­mi­nen kiel­let­täisi­in. Nythän on niin, että, vaik­ka työn­tek­i­jä olisi valmis jäämään töi­hin pienem­mäl­läkin pal­ka­lla, ei sitä vält­tämät­tä sal­li­ta. Irti­sanomiset taloudel­li­sista syistä sen sijaan ovat joka tapauk­ses­sa sallittuja.

      3. Ossi Sare­so­ja, on pakko kysyä oletko työn­tek­i­jä. Ja jos olet niin oletko halun­nut tehdä töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Ja tek­isitkö itse tehdä töitä mil­lä tahansa palkalla.

        Toki aina voi hakea toista työtä ja suosit­te­lenkin sitä mikäli oma työ ei motivoi tai jos työ­nan­ta­ja tekee lakien, määräsyten tai sopimusten vas­taisia ehdotuksia.

  13. Ain­oa keino saa­da palkat jous­ta­maan alaspäin on sitoa osa palka­s­ta fir­man tulok­seen ja johdon palkkata­soon. Tosin menekin lask­ies­sa joudu­taan vähin­täänkin työa­jan lyhen­nyk­si­in, jos sama jous­tosys­tee­mi on käytössä kilpailijoillakin.

    Viha ammat­tili­it­to­ja kohtaan on kum­malli­nen. Palvelusek­torin yri­tys­ten ja maat­alous­tuotan­non menek­ki riip­puu aika lail­la juuri työssäkäyvän väestön osan ostovoimas­ta, eli hei­dän saa­mas­taan palka­s­ta. Kun palkko­ja pol­je­taan, he osta­vat vähem­män tai siir­tyvä osta­maan halvem­paa ulko­maista. Ovat suo­ras­taan pakotet­tu­ja siihen. Juuri sik­si AY-liitot ovat vält­tämät­tömiä kasvun kannal­ta. Liit­to­jen ongel­ma on vain se, että ne eivät ole maail­man­laa­juisia, eivät edes Euroopanlaajuisia.

  14. Itse näen suure­na ongel­mana sel­l­aiset tilanteet jois­sa työ­nan­ta­jan etu ja yleinen etu tai laki ovat vah­vasti vas­takkaiset. Mietin itsel­leni tut­tua kul­je­tusalaa. Onko alisuo­ri­u­tu­ja sel­l­ainen työn­tek­i­jä joka ei ota ylikuor­maa, ei suos­tu tin­kimään ajo- ja lep­oaikamääräyk­sistä ja antaa aikataulu­jen jous­taa jos keli tai liiken­neti­lanne sitä vaatii? Pitäisikö täl­lainen lakia nou­dat­ta­va työn­tek­i­jä saa­da irti­sanoa helpom­min? Näis­sä rikko­muk­sis­sa työ­nan­ta­ja kerää hyö­dyn ja vas­tuu ja mah­dol­liset sakot kaatu­vat työn­tek­i­jän niskaan.

    1. Ei ole alisuo­ri­u­tu­ja vaan työ­nan­ta­ja joka sel­l­aista vaatii on rikolli­nen. Valitet­tavasti vaan hal­li­tus kaavailee muu­tok­sia juuri noi­ta työ­nan­ta­jia kuun­nellen. Kun­nol­lisil­la työ­nan­ta­jil­la ei ole mitään tarvet­ta vaa­tia työn­tek­i­jöitä rikko­maan lake­ja, vaan päin­vas­toin valvoa ettei lake­ja ja määräyk­siä riko­ta. Heil­lä ei ole myöskään ongelmia nou­dat­taa sään­töjä joiden mukaan töitä johde­taan ja joiden mukaan voidaan puut­tua siihen jos työn­tek­i­jä ei täytä omia velvol­lisuuk­si­aan. Nyt hal­li­tus on muut­ta­mas­sa työ­markki­noi­ta noiden huono­jen työ­nan­ta­jien ehdoil­la ja se on paha virhe! Varsinkin jos työ­nan­ta­ja ei itse ole jär­jestäystynyt tai ei tun­nus­ta työn­tek­i­jöi­den oikeut­ta valvoa työ­paikalla omaa etu­aan jär­jestäy­tymäl­lä, niin varoi­tuskel­lo­jen on syytä soi­da. Sil­loin puut­tuu yleen­sä ainakin jol­lain taval­la halu nou­dat­taa työelämän sovit­tu­ja sään­töjä. Usein työelämän jäykkyyk­sistä valit­ta­vat eivät edes tunne työlain­säädän­töä ja sopimuk­sia, eivätkä ide­ol­o­gi­sista syistä halu­akaan ymmärtää niitä kuin omas­ta näkökulmastaan.

    2. Tai suos­tuu aja­maan määräys­ten vas­taisel­la tur­vat­toma­l­la kalustolla.

  15. “Intu­itioni sanoo, että hyvä irti­sanomis­suo­ja ei paran­na työl­lisyyt­tä, pikem­minkin var­maankin heiken­tää sitä, kos­ka se lisää palkkaamisen riskiä.”

    Olisiko esit­tää intu­itio­ta vahvem­paa näyt­töä siitä, että heikom­pi irti­sanomis­suo­ja paran­taisi työl­lisyyt­tä? On hive­nen ikävää, että kansalais­ten toimeen­tu­lon riske­jä kas­vatet­taisi­in pelkästään mutu-tun­tu­mal­la, hei­dän elämästään tässä on kuitenkin kyse.

  16. Suo­ma­laiset äänes­tivät nykyisen hal­li­tuk­sen val­taan. Eikö ole ok että ne tekevät mitä oikeis­to­hal­li­tus nyt aina tekee. Äänestäkää seu­raa­van ker­ran viisaammin.

    1. Juuri näin, niin­hän se on että tyh­mien eväät syödään ensik­si ja tyh­myy­destä sakote­taan. Jos joku työtön, opiske­li­ja, työn­tek­i­jä tai sosi­aal­i­tur­vaa saa­va äänesti vaik­ka per­su­ja, niin hän saa syyt­tää vain itseään siitä mitä nyt saa, siis jos ei ole tyy­tyväi­nen. Ne jot­ka äänes­tivät niitä puoluei­ta jot­ka ovat nyt oppo­si­tios­sa voivat sit­ten aiheesta syyt­tää niitä puoluei­ta, ja hei­dän äänestäjiään, jot­ka toteut­ta­vat poli­ti­ikkaa jota ei itse tilan­nut. Ja ne jot­ka jät­tivät äänestämät­tä saa­vat aina syyt­tää vain itseään, jos toteutet­ta­va poli­ti­ik­ka tekee kipeää tai ei vain miel­lytä epäoikeudenmukaisuudessaan.

    2. Äänestän jatkos­sakin perus­suo­ma­laisia, kun muut puolueet suo­ras­taan imuroi­vat Ruotsin malli­in Suomeen roska­joukkoa Afrikas­ta ja Lähi-idästä.

      1. Niin, ei kai rasis­tisin perustein maa­han­muut­toa vas­tus­ta­va voi kan­nat­taa muu­ta kuin rasis­tisin perustein maa­han­muut­toa vas­tus­tavia. Ei vaik­ka hän saisi kär­siä siitä kaikessa muus­sa. Mitä mieltä muuten siitä että per­sut ovat kuitenkin hal­li­tu­so­hjel­man mukaan jatkos­sakin tuo­mas­sa Suomeen “osaa­jia” 1600€ kuukausi­pal­ka­lla EU:n ulkop­uolelta kil­paile­maan suo­ma­lais­ten työt­tömien kanssa, varsinkin mata­la­palk­ka-alo­jen, työpaikoista.

        Sen lisäk­si per­sut halu­a­vat heiken­tää kaikkien työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia jot­ta he suos­tu­isi­vat työe­hto­jen­sa heiken­nyk­si­in ja polke­maan palkko­jaan vedoten siihen että “osaa­jia” saa tilalle 1600€/kk pal­ka­lla EU:n ulkop­uolelta. Valitet­tavasti rasis­tit eivät edes huo­maa sitä kuin­ka heitä vedätetään hei­dän oman rasis­min­sa avulla.

      2. Olisiko syytä ottaa nim­imerk­istä e pois ja lait­taa l:n tilalle s.

      3. Kult­tuuri­sista ja arvosy­istä maa­han­muu­ton vas­tus­t­a­mi­nen ei ole rasis­mia. Samoista syistä min­ulle ei kel­paa maa­han­muut­to myöskään Ryssälästä ja Kiinasta.

        1600€/kk on poli­it­ti­nen lehmäkaup­pa. Olisi pitänyt olla vähin­tään 2500€/kk, jot­ta när­piöläisyys saataisi­in kitket­tyä työnantajista.

      4. Aina voi tietysti kiistää kaiken. Afrikkalais­ten nimit­te­ly roskaväek­si täyt­tää kuitenkin hyvin yksiselit­teis­es­ti rasis­tisen puheen tun­nus­merk­it. Siinä ei viita­ta mil­lään tavoin kult­tuuri­in tai arvoihin, ain­oas­taan syntyperään.

      5. Ei siinä ole mitään rasis­tista. Eikä nimitel­ty ketään. Todet­ti­in imuroita­van roska­joukkoa Afrikas­ta ja Lähi-idästä. Roska­joukkoa kai esi­in­tyy kaikkial­la, ja sen imuroimista voi esi­in­tyä. Rasis­tista kai on se, että kun Afrik­ka maini­taan, kat­so­taan paikallis­ten ole­van niin heikko­lah­jaisia, että heitä pitää erik­seen suojella.

      6. Jaa. Mitenkähän mah­taisi käy­dä jos noiden argu­ment­tien kanssa jou­tu­isi oikeu­teen syytet­tynä kansan­ryh­mää vas­taan kiihot­tamis­es­ta. Olisiko pokkaa sanoa tuo­mar­ille noin? Tämähän on vain keskustelu­pal­s­ta. Aina voi kiistää, vaik­ka lop­ut­tomi­in ja niin härskisti kuin vain kehtaa. Vähän niin kuin Hakkarainen, joka väit­ti vaa­likam­pan­jansa aikana, että “matu”, jon­ka hän käs­ki painua sinne mis­tä on tul­lutkin, ei tarkoi­ta maa­han­tuli­jaa vaan maaseudun tulevaisuutta.

      7. Luul­lak­seni kukaan ei kor­vaansa lotkau­ta, jos johonkin örveilyl­lä kun­nos­tau­tuneeseen suo­ma­lais­porukkaan viitataan roska­joukkona. Ruot­sis­sakin oli aika vahvo­ja näke­myk­siä suo­ma­lai­sista 70-luvun maa­han­muu­ton aikoi­hin. Mik­si saman sanan käyt­tö herät­tää selkäy­d­in­reak­tion kun sitä käytetään aivan tiety­istä ihmisryhmistä?

      8. Rasistin erot­taa siitäkin että kun hän puhuu roska­joukos­ta, niin hän kohden­taa sen Afrikkaan tai Lähi-Itään. Sen jäl­keen hän sössöt­tää tarkoit­ta­vansa jotain yleistä roska­joukkoa tai muu­ta sekavaa.

        Vas­ten­mielistä sakkia nuo rasis­tit jot­ka ilmeis­es­ti luule­vat että selit­telemäl­lä sekavia he voit­taisi­vat jotain. Eivät voita, vaan päin­vas­toin korosta­vat omaa hölmöyt­tään muiden silmis­sä. Rasisti on rasisti vaik­ka rasisti ei itse sitä ymmärtäisikään tai muuk­si selit­telisi, muut kyl­lä ymmärtävät.

      9. Voisiko ajatel­la ettei sitä roska­joukkoa kan­nat­taisi haalia muual­takaan kuin Afrikas­ta ja lähi-idästä.

        T. Mikko

  17. Epäilen, että hal­li­tuk­sen EKs­ta ja Yrit­täjistä saatu työo­hjel­ma onnis­tuu niin hyvin, että Suo­mi kät­telee parhaan ja osaav­im­man nuorehkon työvoiman mui­hin Pohjo­is­mai­hin 60-/70-luku­jen malliin. 

    Hom­maa vauhdit­taa lama muu­tosneu­vot­telu­iden kaut­ta irti­sanomisi­in. Suo­ma­lais­ten työe­hto­jen kohen­tu­mi­nen alkoi vas­ta tuos­ta edel­lis­es­tä maastamuuttoaallosta.

    1. Seu­raavas­ta ei enää toivu­takkaan kun yhteiskun­talu­ot­ta­mus on menetet­ty kult­tuurista plu­ral­is­mia tavoitel­lessa. Itsekin kat­se­len pro­jek­tioi­ta maa­han­muu­tos­ta niin eipä houkut­tele ainakaan pääkaupunkiseudulle jäämi­nen, varsinkin kun Kokoomus ja Per­sut näköjään halu­a­vat niitä 1600€/kk osaa­jia tuo­da maahan.
      Nyt vielä samaan aikaan näyt­tää siltä, että isoa taan­tu­maa on luvassa.

      1. Hom­ma haisee lamal­ta. Rak­en­t­a­mi­nen on rom­ah­tanut. Met­sä­te­ol­lisu­us ajaa alas tehtaitaan Kaakkois-Suomes­sa puupu­lan takia rajan sulkeudut­tua. Nokia ja ICT-puolen fir­mat tekivät huono­ja osavu­osikat­sauk­set ja aloit­tel­e­vat muu­tosneu­vot­teluil­la. En tun­nista kasvua ja investoin­te­ja merkit­tävästi missään.

        Ain­oa kas­va­ja on pöhöt­tynyt julki­nen sek­tori, jota pitäisi supis­taa kovil­la otteilla.

      2. @Realisti

        “Ain­oa kas­va­ja on pöhöt­tynyt julki­nen sek­tori, jota pitäisi supis­taa kovil­la otteilla.”

        Julkisel­la kas­vaa vain hallinto. Käytän­nön palveluitahan on todel­la vähän ja kaikki­in val­ta­va jono.

        Onnek­si meil­lä ovat Kokoomuk­sen talousosaa­jat ja ennen kaikkea mer­i­tokra­t­ian paras anti huole­hti­mas­sa julk­istalouden kun­nos­ta ja julk­isten palvelu­iden tehokkaas­ta tuot­tamis­es­ta. Eli mitään ei tehdä kun Kokoomus osaa vaal­i­tak­tikoi­da sen ver­ran kaikessa tyh­myy­dessään että moni julkisen puolen riit­tävästi tien­aa­va pomo on toden­näköis­es­ti Kokoomuk­sen äänestäjä.

  18. Kan­nat­taa muis­taa että näistä roska­joukkoon kuu­lu­vista mamuista hyvin suuri osa on EU-kansalaisia.

      1. Siito­nen tarkoit­ta­nee sitä, että on tul­lut aiem­min ja näistä ihmi­sistä on tul­lut EU-kansalaisia ajan myötä. Pelkästään naa­mataulun perus­teel­la on vaikea tietää kuka on kansalainen ja kuka ei. Osa on saat­tanut syn­tyä EU-alueel­la, mut­ta luokitel­laan silti toisen pol­ven mamuk­si ja ehkä toisen luokan kansalaisek­sikin. Tätä luokit­telua perustel­laan turmi­ol­lisil­la arvoil­la ja haitallisel­la kult­tuuril­la. Otta­mat­ta nyt kan­taa siihen onko perustelu asialli­nen vai ei, luokit­telun kohde on usein aika tietoinen siitä, että hän­tä pide­tään kakkosko­rin ihmisenä. Tai jopa roskaväkenä.

      2. Juuri täl­lais­ten stereo­ty­p­i­oiden kaut­ta ihmis­mieli toimii. Kun tarpeek­si iso osa Ruotsin puuko­tuk­sista ja häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä meni suo­ma­lais­ten kon­tolle, riit­ti se leimaa­maan suun­nilleen koko ryhmän.

      3. Tarkoit­taako tuo sitä, että kos­ka tuo on niin luon­nol­lista käyt­täy­tymistä, se pitää vain hyväksyä? Ihmi­nen on peto, eli pitääkö väki­val­ta ja tap­pami­nenkin vain sit­ten hyväksyä, kos­ka sekin on luonnollista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.