Kiitos hallitukselle kiinteistöverosta

Val­tio pakot­taa Helsin­gin nos­ta­maan maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimeno­maan maapo­h­jaan – ei raken­nuk­si­in –kohdis­tu­va kiin­teistövero on hyvä ja oikeu­den­mukainen vero. Sil­lä verote­taan yhteiskun­nalle osa ansiot­tomas­ta ansion­nousus­ta, joka johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Mil­lään muul­la ei voi selit­tää sitä, että ranta­tont­ti Kata­janokalla on tuhat ker­taa arvokkaampi kuin saman­lainen ranta­tont­ti Inkoossa.

Kiin­teistövero nos­taa omis­tusasu­jan kus­tan­nuk­sia, jos hän omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun koro­tuk­ses­ta päätetään, mut­ta ei niiden asumiskus­tan­nuk­sia, jot­ka osta­vat asun­ton­sa sen jäl­keen. Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin tässä tapauk­ses­sa niitä alen­taen. Nuorten ikälu­okkien tulisi rakas­taa kiinteistöveroa.

Niille, jot­ka pitävät kiin­teistöveroa sosial­is­mi­na, halu­an huo­maut­taa, että kiin­teistövero on paljon Suomea merkit­tävämpi vero Yhdys­val­lois­sa. Tämä johtuu ilmeis­es­ti siitä, että markki­na­t­alouden perus­teet tun­netaan siel­lä paremmin.

Helsingis­sä kiin­teistöveron koro­tus ei osu vuokra­ton­teil­la asu­vi­in. Tässä ei ole mitään kade­htimista. Kaupun­ki on nos­tanut tont­tien vuokria kiin­teistöveroa reippaammin.

Kunnallisveroa parempi vero

Kiin­teistöveroa on kun­nal­lisveroa parem­pi vero, sil­lä tuloverona kun­nal­lisvero tuot­taa palvelu­aloille veroki­ilaa, ja se on niille myrkkyä. Helsin­ki on hyvin palvelu­val­tainen kaupun­ki, joten tämä on Helsingille jopa elinkei­nop­o­li­it­ti­nen kysymys.

Raho­ja, jot­ka kerätään kiin­teistöveroina, ei tarvitse per­iä kun­nal­lisverona. Kiin­teistöveron koro­tus tek­isi siis mah­dol­lisek­si laskea kun­nal­lisveroa. Nyt kuitenkin kaupun­gin omien ennustei­den mukaan vero­jen tuot­to las­kee niin paljon, ettei tilaa kun­nal­lisveron laskulle oikein ole. Tosin nämä ennus­teet ovat olleet rajusti alakant­ti­in niin kauan kuin muis­tan ja muis­tan kauas taak­sepäin. Mut­ta näil­lä ennusteil­la mennään.

Tekee kaupungin parantamisesta kannattavaa

Kiin­teistöverol­la on myös toinen omi­naisu­us, jon­ka takia eri­tyis­es­ti vihrei­den pitäisi sitä suosia. Jos se perus­tuu todel­liseen maan arvoon, ja näin kai on jatkos­sa tarkoi­tus, se palk­it­see kaupunkia kaikesta, mikä tekee kaupungista parem­man, kos­ka hyvät puis­tot, ratikkay­htey­det ja kaik­ki muu kiva kap­i­tal­isoituu maan arvoon.

Helsinki­in suun­nitel­lut pikaratikat mak­sa­vat itsen­sä maan arvon nousuna ja niin mak­saa myös Van­taan ratik­ka. Tämä tekee ratikkay­hteyk­sien rak­en­tamisen ja kau­ni­it puis­tot kan­nat­taviksi uusil­la asuinalueil­la, mut­ta van­hoil­la hyö­ty menee asun­to­jen nyky­isille omis­ta­jille. Jos kiin­teistövero perus­tuu maan todel­liseen arvoon, kaupun­ki saa rahaa myös van­ho­jen asuinaluei­den paran­tamis­es­ta, kos­ka nämä toimet nos­ta­vat tont­ti­maan arvoa ja siten siis kiinteistöveroa.

Voisi korottaa enemmänkin

Vaik­ka kiin­teistöveroa nyt korote­taan pakon edestä, näin järke­viä päätök­siä voi tehdä myös kaupun­gin omas­ta aloit­teesta. Jos taloudelli­nen tilanne on sil­loin muuten vakaa, kiin­teistöveron koro­tus kan­nat­taa kytkeä kun­nal­lisveron alennukseen.

Min­ul­la ei ole tiedos­sa, miten kiin­teistöveron koro­tus vaikut­taa rikkaiden ja köy­hien väliseen tulon­jakoon, mut­ta kos­ka se kohdis­tuu vain omis­tus­ton­teil­la ole­vi­in, uskoisin sen kohdis­tu­van vähin­tään yhtä sosi­aalis­es­ti kuin kun­nal­lisveron. Tätä pitäisi jonkun tutkia, niin ei tarvit­sisi mutuilla.

Ikälu­okkien välisessä tulon­jaos­sa se hait­taa min­un ikäisiäni mut­ta hyödyt­tää nuo­ria ikäluokkia.

 

49 vastausta artikkeliin “Kiitos hallitukselle kiinteistöverosta”

  1. Mielestäni kun­nil­ta pitäisi ottaa lop­utkin ansio­tu­lon vero­tuk­ses­ta pois, ja jät­tää jäl­jelle vain kiin­teistövero. Kiin­teistövero kor­reloi paljon parem­min kun­nille sote-uud­is­tuk­ses­sa jäänei­den tehtävien kanssa. Tämän jäl­keen voidaan siirtää osa val­tion tuloveros­ta sote-maakun­tien veroksi, ilman että kokoomuk­sen kam­moamien ansio­tuloveroa keräävien taho­jen määrä kasvaa.

  2. Kiin­teistöveroa voisi tosi­aan korot­taa hissuk­seen ja kohdis­taa sitä entistä parem­min ‘arvo­ton­teille’. Jos halu­aa asua hyväl­lä ja hienol­la paikalla, mak­saa siitä enem­män. Erään­lainen kulu­tusvero. Ei sen kum­mem­paa kuin, että jos halu­aa hienon auton, se mak­saa enem­män tai jos ostat kavi­aaria, mak­sat alvia enem­män kuin kau­rahi­u­taleista. Ansio­tulovero­tus sen sijaan olisi hyvä pitää kohtu­ullise­na. Kiin­teistöveron tuot­to on kyl­lä nykyisel­lään varsin pieni ansio­tulovero­tuk­seen nähden

  3. Vähän tyh­mää, että val­tion pitää oikein pakot­taa kiin­teistöveron nos­to. Helsingis­sä taitaa olla kaik­ki kiin­teistövero­pros­en­tit lain sal­li­mas­sa min­imis­sä. Mikään puolue ei muis­taak­seni ole kun­nal­lis­vaaleis­sa kam­pan­join­ut kiin­teistöveron nos­ton puoles­ta. (Lil­ja Tam­mi­nen taisi vähän sel­l­aista ehdot­taa, mut­ta hän oli vain yksi puolueen ehdokas.)

      1. ònko joku vero, jota Virheät ovat vaati­neet alennettavaksi‘?

        entä jos Helsin­gin tont­tien ja kiin­teistö­jen arvot satt­tuis vaiks rom­maam­maan, niin saako siit­tä veronpalautusta?

      2. En ainakaan kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jois­sa ole sel­l­ais­es­ta main­in­taa näh­nyt (pait­si sen yhden ker­ran Lil­ja Tammiselta).

      3. Onko kokoomus koskaan kam­pan­join­ut, että hei­dän tarkoituk­sen­sa on heiken­tää jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den asemaa?

  4. Vaikkei kiin­teistöveroa halut­taisikaan pitää sosial­is­mi­na, niin se edus­taa veropoli­ti­ikkaa jota on pidet­ty nimeno­maan vasem­mis­to­laise­na. Ja kun se on samal­la myös var­al­lisu­usvero, niin on se ainakin vasem­mis­tossa ollut jatku­vasti esil­lä var­al­lisu­usveroon sisäl­tyvänä. Toisaal­ta taas se että samal­la alen­netaan yhteiskun­nan mui­ta tulo­ja laske­mal­la mm. kun­nal­lisveroa ja leikkaa­mal­la sit­ten yhteiskun­nan perus­palveluista kun tulot tip­pu­vat, on vah­vasti oikeis­to­laista politiikkaa. 

    Var­al­lisu­u­den verot­tamista, jota myös kiin­teistövero edus­taa, on esitet­ty jopa maail­man­laa­juisek­si ratkaisuk­si yhteisö- ja pääo­mat­ulovero­tuk­sen ohel­la yhä kas­vavi­in tulo- ja var­al­lisu­useroi­hin niin ettei ainakaan ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta tarvit­sisi nos­taa, vaan mielu­um­min jopa alen­taa. Ohes­ta saa käsi­tyk­sen mil­laista tulo- ja var­al­lisu­usero­jen kehi­tys on ollut ja siitä mis­tä on kyse jos sitä kehi­tys­tä hillittäisiin:
    https://yle.fi/a/3–12021169
    https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/varallisuuserojen-kimppuun-verolla-sak-esittaa-yleista-varallisuusveroa

    Se täy­tyy kyl­lä tode­ta ettei sin­imus­ta hal­li­tus ole tulo- tai var­al­lisu­usero­ja kuitenkaan kokon­aisu­udessaan kaven­ta­mas­sa , vaik­ka korot­taakin kiin­teistö­var­al­lisu­u­den vero­tus­ta, vaan päin­vas­toin, kos­ka sen muut toimet lisäävät noi­ta eroja. 

    Jot­tei kaikkien ihmis­ten perus­tarvet­ta eli asum­ista tarvit­sisi verot­taa liian ankarasti kiin­teistöveron avul­la, niin eikö sil­loin olisi parem­pi että verotet­taisi­in muu­takin, vaikka­pa yli miljoo­nan euron ylit­tävää, var­al­lisu­ut­ta pienel­lä vero­pros­en­til­la tai vaik­ka 100000€ ylit­tävää var­al­lisu­ut­ta vieläkin maltil­lisem­mal­la vero­pros­en­til­la? Pienistä puroista ne isotkin vir­rat syn­tyvät ja sitähän kat­ta­vat veropo­h­jat jois­sa ei ole aukko­ja juuri tarkoittaa.

    1. Yksi syy kiin­teistöveron “suo­sion” takana on kai myös se, että sitä ei pääse pakoon. Kiin­teistö on ja pysyy paikallaan. Jos kun­ta nos­taa tuloi­hin kohdis­tu­vaa kun­nal­lisveroa, tuo voi johtaa muut­toon toiselle paikkakun­nalle. Kiin­teistövero on tässä mielessä har­mit­tomampi, kun on kahle kiin­ni jalas­sa. Sama ongel­ma myös val­tion tasol­la siinä mielessä, että tuloveron nos­t­a­mi­nen voi johtaa muut­toon pois maasta.

      Tietenkin kiin­teistöveroon liit­tyy myös se aja­tus, että sitä per­itään vain “rikkail­ta”, joil­la on noi­hin veroi­hin varaakin. Helpom­paa poli­itikoille noin. Kuten tote­sit, kyse on myös var­al­lisu­u­den verot­tamis­es­ta. Jos veroa nos­te­taan liikaa, tuo voi johtaa myös pääomien “muut­tamiseen” pois maasta.

      En tiedä, onko Helsingis­sä ajatel­tu niin, että kiin­teistöveron pitämi­nen mata­lal­la kan­nus­taa lisärak­en­tamiseen Helsin­gin alueel­la. Helsinki­hän halu­aa kovasti kas­vaa. Ove­laa olisi kai ensin rak­en­taa paik­ka täy­teen, ja vas­ta sit­ten nos­taa kiin­teistöverot korkealle. (En tosin pidä siitä ajatuk­ses­ta, että Helsin­ki raken­netaan umpeen, jäl­jel­lä ole­va vihreys, puis­tokaupunki­maisu­us ja puu­tarhat mukaanlukien.)

      1. OS: “Nyt puhutaan tont­ti­maan kiin­teistöveros­ta, ei raken­nuk­sen kiinteistöverosta.”

        Ok. Molem­mat kuitenkin kiin­teää omaisu­ut­ta, jota ei voi viedä toiselle paikkakun­nalle. (Sitä en tiedä, kuin­ka paljon Helsin­ki pain­os­taa rak­en­ta­maan tyhjille tonteille.)

    2. taju­ton­ta juttuu…Verojen korot­tamista voi estää verot­ta­mal­la lisää?

      miljoo­nan euron jotain omaisu­ut­ta verote­taan, ettei 1000 000 omaisu­ut­ta verote­ta? Mene hoitoon kommari

    3. Mitä jos verot kerättäisiin vaikka ruumiin osina, esim munuaisella saisi maksettua 1000€ sanoo:

      Niin kuin mik­si? Sik­si, ett­tä joku säästää rahansa? Ihmisil­lä on jo ihan tarpeek­si syitä muut­taa täältä pois.. Jotkut säästävät ikän­sä, että saisi­vat van­hana olla rauhas­sa.. Mitä jos verotet­taisi­in poli­iti­ikko­ja niiden tekemistä “vahin­go­ista” ja tap­pi­oista suomelle voidaan aloit­taa viime­vu­osi­tuhan­nelta niistä puolueista jot­ka veivät for­tu­min pörssiin(kappas siel­lä on eräs joka myös siu­nasi caruna kau­pat joka tarkoitaa sekin sitä, että suo­ma­laisen työn hedelmät val­u­vat jatku­vasti rikkaiden tasku­un ulko­maille) kun jokainen ihmi­nen tarvit­see suomes­sa myös lämpöä.

  5. Mikä on kokoomuk­sen moti­ivi hal­li­tuk­ses­sa korot­taa kiin­teistöveroa? Helsingis­sä on perit­ty min­imiveroa ja Espoos­sa melkein, joten ainakin niis­sä tämä koro­tus konkreti­soituu mak­si­maalis­es­ti. Samal­la nämä kaupun­git ovat kokoomusjo­htoisia. Vai onko kyseessä perus­suo­ma­lais­ten ehdo­tus, joka kumpuaa kasvukeskusvihasta?

    Tämän päätök­sen jäl­keen kiin­teistövero on Helsingis­sä selkeästi toisek­si suurin meno­erä läm­mi­tyk­sen jäl­keen oma­l­la ton­til­la sijait­se­valle taloy­htiölle. Näin ollen ainakin Helsingis­sä omis­tusasumisen kak­si suur­in­ta kuluerää ovat tiukasti kaupun­gin hal­lus­sa ja tuot­ta­vat sille suo­raan tuloja.

    1. Kokoomuk­sen ja etenkään perus­suo­ma­lais­ten moti­iveista ei tietysti voi koskaan tietää, mut­ta on toki teo­ri­as­sa mah­dol­lista että he ovat vain ker­rankin tehneet hyvän ja järkevän päätök­sen pelkän etu­ryh­mä- ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan sijaan.

    2. Hyvin suurel­la osal­la Helsin­gin taloy­htiöistä on mah­dol­lista siir­tyä maaläm­pöön. Mon­es­sa yhtiössä on jo käyn­nis­sä selvi­tyk­set maaläm­mön käyt­tööno­to­s­ta. Ja tiedä vaik­ka myös ilma-vesiläm­pöpump­pu olisi tai voisi olla kaukoläm­pöä edullisem­pi ratkaisu. Nämä eivät ole sidok­sis­sa Heleni­in sähkön siir­toa enempää.

    3. Ihan yksinker­tais­es­ti se, että kokoomuk­sen jät­tioma­suuk­sia omaav­ille etu­ryh­mille tuo kiin­teistövero ei ole mitenkään merkit­tävä mut­ta sitä korot­ta­mal­la nämä etu­ryh­mät tule­vat saa­maan omis­tuk­si­in­sa asun­to­ja niiltä joille tuo koro­tus on viimeinen niit­ti, hyvin yksinkertaista.

  6. > Niille, jot­ka pitävät kiin­teistöveroa sosial­is­mi­na, halu­an huo­maut­taa, että kiin­teistövero on paljon Suomea merkit­tävämpi vero Yhdysvalloissa.

    Sitä että on kiin­teistövero, ei tosi­aan voi pitää sosial­is­mi­na. Sitä että sääde­tään uusi kiin­teistövero kohteille, joiden ei ole ennen sitä tarvin­nut sitä mak­saa (tai ovat mak­sa­neet vähem­män), voi kuitenkin pitää sosial­isointi­na, joka kohdis­tuu epäreilusti vain joi­hinkin veron­mak­saji­in. Näin voi sanoa ainakin, jos vaiku­tus on riit­tävän suuri, omis­ta­jat eivät ole osan­neet ennakoi­da muu­tos­ta vuosia aiem­min, ja/tai siir­tymän aiheuta­maa hait­taa / arvon alen­e­maa ei riit­tävästi kompensoida.

    > Sil­lä verote­taan yhteiskun­nalle osa ansiot­tomas­ta ansion­nousus­ta, joka johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Mil­lään muul­la ei voi selit­tää sitä, että ranta­tont­ti Kata­janokalla on tuhat ker­taa arvokkaampi kuin saman­lainen ranta­tont­ti Inkoossa.

    Juuri noin. Mut­ta samal­la pitää tode­ta, että Kata­janokan korkeat hin­nat johtu­vat pitkälti siitä, että Helsingistä on aikanaan tehty Suomen pääkaupun­ki. Kyse on siis samaan tapaan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Yhdestä Suome­lah­den niemen­nokas­ta on tehty hallinnol­lisin toimin kallis alue. Veron tuot­to kuu­luu siis antaa val­ti­olle, joka on tuon ansiot­toman edun aikaansaanut, Helsin­gin pääkaupungik­si “kaavoit­ta­mal­la”. Helsingille pääkaupunkistatuk­ses­ta (ja val­tion uusista sään­nöistä) koitu­va etu on ansioton­ta etua, joka Inkool­ta puut­tuu, kos­ka se ei ole pääkaupunki.

    Sel­l­ainen kiin­teistövero­ma­lli, jos­sa veroil­la tasa­taan tilanne niin, että asun­to Inkoos­sa mak­saa saman ver­ran kuin asun­to Kata­janokalla, ja tämä saadaan aikaan säätämäl­lä kiin­teistö­jen vero­tus­ta, voisi olla oikein reilu. Tuo malli ei tuot­taisi kiin­teistö­jen ja tont­tien omis­ta­jille ansiot­to­mia sat­tumavoit­to­ja kaavoituk­sen kaut­ta. Ongel­mana tässä on van­has­ta mallista uuteen siir­tymi­nen. Tuo pros­es­si pitäisi hoitaa eri­tyisel­lä huolel­la, jot­ta ei sosial­isoitaisi epäreilusti, ja toisia ei palkit­taisi ansiot­tomasti arvonnousulla.

    1. Kiin­teistö­jen arvon nousu ei johdu pääkaupunki­ase­mas­ta vaan siitä että kau­pankäyn­ti ja muut ihmis­ten kohtaamiset tapah­tu­vat kaupungeis­sa. Inkoo ei täytä mil­lään niitä kau­pankäyn­nin ja kohtaamisen edel­ly­tyk­siä että se nos­taisi kiin­teistö­jen hin­to­ja. Minkä takia pitäisi ehdot­tamil­lasi fiskaal­isil­la toimen­piteil­lä pakot­taa ihmiset kaupungeista jon­nekin kor­peen jos­sa ei tapah­du mitään kaup­paa eikä kohtaamisia? Ja jos halu­aa rauhal­lisem­mas­sa ympäristössä asua niin Helsingis­sä ja sen naa­purikaupungeiasa voi asua ihan kohtu­uhin­nal­la pien­talos­sakin ilman että pitää tuh­la­ta omaisu­ut­ta autoihin.

      1. Kau­pankäyn­ti ei kuitenkaan ole ohjau­tunut Helsinki­in itses­tään ja orgaanis­es­ti vaan hyvin moni­vai­heis­ten hallintopäätösten kaut­ta 1600–1700-luvuilla jol­loin kaup­paa ja varsinkin ulko­maankaup­paa käyti­in vain siel­lä mis­sä val­tiokoneis­to oli päät­tänyt sen ole­van sal­lit­tua ja valin­nut (lob­bauk­sen joh­dat­ta­mana) Helsingille parem­man ase­man Inkooseen verrattuna.

      2. Mon­et muut kaupun­git kuin Helsin­ki sai­vat myös oikeuk­sia ulko­maankaup­paan. Ennen höyrykonei­den aikaa kaup­pa nyt oli eri taval­la säädel­tyä kuin nyt koko Euroopassa.

        Jos Turku olisi saanut jäädä Suomen pääkaupungik­si niin sen asukasluku olisi vähin­tään miljoona, ja Hels­ing­forsin olisi 10.000, ja täl­lä ja muil­la keskustelu­foo­rumeil­la ja somes­sa valitet­taisi­in siitä että mik­si Turus­sa on kaik­ki niin paljon parem­min kuin Ypäjäl­lä tai Somerol­la, mik­si Turun viras­to­ja ja työ­paikko­ja ei voisi siirtää niihin? Kaikki­han suo­ran hinku­vat muut­tamista sinne tekemään etätöitä. Jotkut taas valit­taisi­vat taas sitä että mik­si Turus­ta pitäisi rak­en­taa uusi rautatie Hels­ing­forsin kaut­ta Por­vooseen (200.000 asukas­ta) , että eikö nykyi­nen joka kiertää Kar­jaan ja Hyvinkään kaut­ta riitä, ja että mik­si turku­lais­ten pienkoneel­la lentämistä pitää han­kaloit­taa sulke­mal­la Artukaisen lento­kent­tä ja rak­en­taa sen paikalle asuntoja?

      3. @Polkupyöräilijäautoilijajalankulkija
        Kus­taa Vaasa perusti Helsin­gin, kos­ka Turun ja Viipurin väliltä puut­tui ran­nikkokaupun­ki, joka toimisi rauhan aikana verotet­ta­van kau­pankäyn­nin ja sodan sattues­sa armei­jan huol­lon keskuksena.
        Paikalliset eivät tätä loban­neet, päin­vas­toin, kaupun­ki vei heiltä mah­dol­lisu­u­den käy­dä verot­tam­a­ton­ta (peri­aat­teessa laiton­ta) kaup­paa suo­raan Tallinnan sak­salais­ten por­varien kanssa, heiltä vieti­in mai­ta kaupungille ja kuninkaankar­tanolle, ja he jou­tu­i­v­at osal­lis­tu­maan kaupun­gin rakennustöihin.

      4. Jos Turku olisi edelleen Suomen pääkaupun­ki, tai Inkoo olisi aikanaan valit­tu Suomen uudek­si pääkaupungik­si Helsin­gin sijaan, korkeim­mat hin­nat oli­si­vat nyt muual­la kuin Helsingis­sä. Kau­pankäyn­ti, val­ton hallinto, oop­pera ja pääkont­torit tosi­aan nos­ta­vat hin­to­ja, mut­ta noiden sijain­ti Helsingis­sä johtuu eniten siitä, että Helsin­ki on valit­tu maan pääkaupungik­si. Se että maan pääkaupungis­sa on paljon toimeli­aisu­ut­ta, on koko maan etu ja ansio, eikä se aja­tus ole luon­te­va, että pääkaupunkistatuk­sen tuot­ta­mat suuret edut hyödyt­täi­sivät vain helsinkiläisiä, eivätkä koko maata.

        > Minkä takia pitäisi ehdot­tamil­lasi fiskaal­isil­la toimen­piteil­lä pakot­taa ihmiset kaupungeista jon­nekin kor­peen jos­sa ei tapah­du mitään kaup­paa eikä kohtaamisia?

        Ei ole syytä pakot­taa eri­tyis­es­ti Helsinki­in tai muualle maa­han. Talous toimii sekä Helsingis­sä että muual­la. Molem­mil­la omat etun­sa. Suuri osa Suomen hyv­in­voin­nista raken­netaan “korves­sa”. Rahan ja val­lan taipumus keskit­tyä on läh­es luon­non­la­ki, mut­ta se ei tarkoi­ta sitä, että olisi edullista keskit­tää kaik­ki toim­inta yksi­in käsi­in tai yhteen paikkaan.

        Ehdot­ta­mani malli ei myöskään pakot­taisi pääkaupunki­laisia pois. Kiin­teistö­jen han­k­in­tahin­ta halpenisi jon­nekin muun maan tasolle, vastapain­ona sille, että niistä kerät­täisi­in blo­gin käsit­telemää (suun­nilleen vas­taa­van rasit­teen aheut­tavaa) korkeam­paa veroa.

        Pikku­paikkakun­nil­la on yleen­sä se etu, ettei tarvitse tuh­la­ta omaisu­ut­ta asumiseen, eikä usein myöskään aikaa työ­matkoi­hin. Auto on yleen­sä myös paljon halvem­pi han­k­in­ta kuin kalli­in paikan asunto.

      5. Jos sin­un ehdo­tuk­set toteutet­taisi­in niin pitäisi met­sästäkin alkaa per­iä veroa pin­ta-alan ja mah­dol­lis­es­ti puunkasvun olete­tu­tun tuo­ton mukaan , kaa­toi met­sää tai ei, kuten ennenkin ymmärtääk­seni perit­ti­in. Tas­a­puolisu­u­den vuok­si kos­ka met­sän­o­mis­ta­jat ovat aina huu­ta­mas­sa yhteiskun­taa apu­un jos hei­dän bisnes ei kan­na­ta, ja väit­tämässä että viher­vasem­mis­to halu­aa muka sosial­isoi­da hei­dän met­sän­sä, eli jos ale­taan kaupunkikote­ja sosial­isoimaan niin sosial­isoidaan sit­ten kaik­ki kiinteistöt!

        Ja noi­hin pieninin paikkakun­ti­in vielä, niihin ei halu­ta muut­taa kos­ka niistä ei löy­dy töitä eikä mieluisaa vapaa-ajan tekemistä ja se mon­en auton omis­t­a­mi­nen että kaik­ki per­heen­jäsenet pääsee töi­hin ja opiskele­maan tms pieneltä paikkakunnal­ta suureen kaupunki­in ei kan­na­ta rahal­li­esti sekään ja on ympäristöä ajatellen kyseenalaista.

      6. > Jos sin­un ehdo­tuk­set toteutet­taisi­in niin pitäisi met­sästäkin alkaa per­iä veroa pin­ta-alan ja mah­dol­lis­es­ti puunkasvun olete­tu­tun tuo­ton mukaan

        Ei tarvitse, sil­lä met­sän tuot­toa voi pitää vakiona. Kuvaile­mas­sani mallis­sa verot muut­tui­v­at vain kaavoitushyö­dyn perus­teel­la. Jos joku met­säkap­pale kaavoite­taan vaikka­pa ker­rostalo­ton­tik­si, veroa voisi kerätä sen mukaan, paljonko tuo kaavoitus­päätös on nos­tanut maa­palan arvoa _verrattuna_ siihen, mikä met­sän arvo oli luon­non­ti­laise­na. Vero­tus voi siis lähteä siitä ole­tuk­ses­ta, että perus­ta­so on Suomen luon­non alku­peräi­nen, tai jo vaki­in­tunut taso (esimerkik­si pel­to­jen kohdal­la). Eteläisem­mässä Suomes­sa met­sän arvon voidaan kat­soa ole­van korkeampi kuin Lapis­sa. (Esit­tämäsi mallikaan ei olisi täysin mah­do­ton, mut­ta ehkä turhan mon­imutkainen, ja ehkä tarpee­ton muu­tok­sen tavoit­tei­den saavuttamiseksi.)

        > kaa­toi met­sää tai ei

        Tuo on ehkä erilli­nen kysymys. Sekä myyn­tivoit­toon että met­säpo­h­jaan perus­tu­va vero­tus on mahdollinen.

        > met­sän­o­mis­ta­jat ovat aina huu­ta­mas­sa yhteiskun­taa apu­un jos hei­dän bisnes ei kannata

        En muista tuollaista.

        > Ja noi­hin pieninin paikkakun­ti­in vielä, niihin ei halu­ta muut­taa kos­ka niistä ei löy­dy töitä eikä mieluisaa vapaa-ajan tekemistä

        Töi­den teko pienel­lä paikkakun­nal­la on kansan­talouden kannal­ta ihan yhtä ok, kuin työn teko Helsingis­sä. Oop­per­alaula­jalle ja kansane­dus­ta­jalle ei löy­dy töitä Utsjoelta, mut­ta monia mui­ta mah­dol­lisuuk­sia kuitenkin on. Etä­työ lisään­tyy, ja avaa uusia mah­dol­lisuuk­sia. Vapaa-ajal­laan joku viihtyy luon­nos­sa, toinen asfaltil­la. Rahal­la ja val­lal­la on taipumus keskit­tyä, joten sik­si Helsingistä muo­dos­tuu jonkin­lainen hotspot. Val­tion ei tarvitse tukea Helsinkiä, sil­lä se pär­jää muutenkin. Saat­taa olla, että tehokkain Suo­mi olisi sel­l­ainen, jos­sa tuo­ta val­lan ja rahan keskit­tymis­taipumus­ta tas­apain­ote­taan hie­man niin, että vähän jar­rutel­laan kaiken keskit­tymistä Helsinki­in. Ihmiset hakeu­tu­vat Helsinki­in sik­sikin, että urao­hjuskan­di­daateille tuo on ehkä paras strate­gia. Ihmis­ten asum­is­miel­tymyk­set ovat kuitenkin eri asia, kuin nuo uraan liit­tyvät asi­at. Asumiseen liit­tyvät ja tyhön liit­tyvät asum­i­s­paikkapref­er­enssit voivat siis olla eri­laisia. https://yle.fi/a/3–9251768

    2. Sitä että on kiin­teistövero, ei tosi­aan voi pitää sosial­is­mi­na. Sitä että sääde­tään uusi kiin­teistövero kohteille, joiden ei ole ennen sitä tarvin­nut sitä mak­saa (tai ovat mak­sa­neet vähem­män), voi kuitenkin pitää sosial­isointi­na, joka kohdis­tuu epäreilusti vain joi­hinkin veronmaksajiin. 

      Voiko tästä päätel­lä että jos kiin­teistövero syn­tyi alkuräjähdyk­sessä samaan aikaan uni­ver­sum­in kanssa, se ei ole sosial­is­mia, mut­ta tässä vai­heessa sel­l­ais­es­ta päät­tämi­nen on.

      Näin voi sanoa ainakin, jos vaiku­tus on riit­tävän suuri, omis­ta­jat eivät ole osan­neet ennakoi­da muu­tos­ta vuosia aiem­min, ja/tai siir­tymän aiheuta­maa hait­taa / arvon alen­e­maa ei riit­tävästi kompensoida. 

      Tämä ei ainakaan päde siinä tapauk­ses­sa että yhteiskun­ta on aut­tanut kiin­teistön arvon­nousus­sa aiem­min, esim. kehit­tämäl­lä kaupunkia tai muu­ta infraa. Täl­löin muu­tok­sel­la ja sen aiheut­ta­mal­la arvonalen­e­mal­la ote­taan yhteiskun­nalle vähän takaisin sitä hyö­tyä joka on aiem­min kään­teis­sosial­isoitu yksi­tyiselle kiinteistönomistajalle.

      Toki tämä ei päde kaikissa tapauk­sis­sa. Yhteiskun­nan kehi­tys ei ole ollut suo­tu­isaa tas­a­puolis­es­ti. Kuten sanoit esimerkik­si pääkaupunkista­tus on nos­tanut ansiot­tomasti helsinkiläis­ten kiin­teistö­jen arvo­ja, eli jälleen on kään­teis­sosial­isoitu yhteistä omaisu­ut­ta yksi­ty­isi­in taskui­hin. Saisi siis olla paikallis­es­ti suurem­pia ero­ja kiin­teistöverossa mitä täl­lä het­kel­lä on, ja toisaal­ta kuten sanoit sen vero­tuot­toa voisi ihan perustel­lusti mak­saa myös valtiolle.

      Ja toki on paljon tapauk­sia mis­sä aiem­pi yhteiskun­nan aiheut­ta­ma arvon­nousu ei ole osunut nykyiselle kiin­teistön­o­mis­ta­jalle, vaan jollekulle aiem­mista ja kiin­teistö on tosi­aan vai­h­tanut omis­ta­jaa sen jäl­keen. Tämä on ihan vali­di argumentti.

      Ongel­mana tässä on van­has­ta mallista uuteen siir­tymi­nen. Tuo pros­es­si pitäisi hoitaa eri­tyisel­lä huolel­la, jot­ta ei sosial­isoitaisi epäreilusti, ja toisia ei palkit­taisi ansiot­tomasti arvonnousulla. 

      Vakavasti ottaen, kyl­lä jos nos­tamme kiin­teistöveroa merkit­tävästi, esim. moninker­tais­te­taan. Mut­ta niin kauan kuin puhutaan jostain pros­entin kym­menyk­sien nos­tamis­es­ta, en näe tarvet­ta millekään kom­pen­soin­neille. Vero­ja yms. rukataan jatku­vasti, ja osa häviää ja osa voit­taa. His­to­ri­an val­os­sa ne joil­la on merkit­tävästi omaisu­ut­ta on yleen­sä olleet voit­tavina muu­tok­sis­sa, mut­ta ei se mikään luon­non­la­ki ole, eikä kaikkia “leikkauk­sia” tarvitse “kom­pen­soi­da”. Ei nyky­hal­li­tuskaan kom­pen­soi mitenkään viemäl­lä köy­hiltä asum­is­tukia ja sosi­aal­i­tukien suojaosia.

      1. > Voiko tästä päätel­lä että jos kiin­teistövero syn­tyi alkuräjähdyk­sessä samaan aikaan uni­ver­sum­in kanssa, se ei ole sosial­is­mia, mut­ta tässä vai­heessa sel­l­ais­es­ta päät­tämi­nen on.

        Oikeas­t­aan kyl­lä. Jos joku ensin ostaa kiin­teistön miljoon­al­la, olet­taen että sen pitämi­nen on totut­tuun tapan hal­paa, ja sit­ten yhteiskun­ta tekee kiin­teistön omis­tamis­es­ta hallinnol­lisin toimin kallista, mikä johtaa myös kiin­teistön arvon huo­mat­tavaan alen­e­miseen, tuo­ta voi kut­sua tuon yksi­ty­i­so­maisu­u­den osit­taisek­si sosialisoinniksi.

        > Tämä ei ainakaan päde siinä tapauk­ses­sa että yhteiskun­ta on aut­tanut kiin­teistön arvon­nousus­sa aiemmin …

        Tuos­sa on tärkeää muu­tok­sen yllä­tyk­sel­lisyys, eli se, että kansalainen on tehnyt ostopäätök­sen­sä luot­taen val­tion val­it­se­man poli­ti­ikan vakau­teen, mut­ta sit­ten sään­töjä yhtäkkiä ja yllät­täen muute­taan, tuon kansalaisen tappioksi.

        > … ote­taan yhteiskun­nalle vähän takaisin sitä hyö­tyä joka on aiem­min kään­teis­sosial­isoitu yksi­tyiselle kiinteistönomistajalle

        Sekään ei ole hyvä, jos on aiem­min “kään­teis­sosial­isoitu” omaisu­ut­ta. Yhtä epä­var­muut­ta luovia ja huono­ja teko­ja molem­mat teot — ilmaiset lah­jat joillekin kansalaisille, ja joidenkin kansalais­ten omaisu­u­den omimiset. Poli­ti­ikan tulisi olla mielel­lään vakaa­ta. Ja mah­dol­lis­ten poli­ti­ikan äkkinäis­ten ja suuri­vaiku­tuk­sis­ten muu­tosten aikana mene­tyk­set ja voitot tulisi kom­pen­soi­da niin, että kukaan ei saa ansioton­ta arvon­nousua, eikä myöskään menetä omaisuuttaan.

        > Kuten sanoit esimerkik­si pääkaupunkista­tus on nos­tanut ansiot­tomasti helsinkiläis­ten kiin­teistö­jen arvo­ja, eli jälleen on kään­teis­sosial­isoitu yhteistä omaisu­ut­ta yksi­ty­isi­in taskuihin.

        Helsin­gin hin­nat ovat tosi­aan nousseet paljon hallinnol­li­sista syistä. Tilanne ei ole onnek­si pahin­ta mah­dol­lista “kään­teis­sosial­isoin­tia” sik­si, että poli­ti­ik­ka on ollut aika vakaa­ta, ja jatku­vaa hin­nan­nousua on osat­tu odot­taa. Kiin­teistö­jen hin­nat ovat sik­si olleet jo valmi­ik­si korkeal­la, eli niistä on pitänytkin mak­saa usein aika suo­lainen hin­ta. Parem­pi tietenkin, jos tilanne olisi se, että hin­nat oli­si­vat vakaat. Tuol­lainen keskustel­tu kiin­teistö­jen alueko­htaiseen verot­tamiseen perus­tu­va malli olisi yksi keino luo­da täl­laista vakaut­ta, jos­sa yllät­täviä arvon­nousu­ja ja ‑lasku­ja olisi nyky­istä selvästi vähemmän.

        > … niin kauan kuin puhutaan jostain pros­entin kym­menyk­sien nos­tamis­es­ta, en näe tarvet­ta millekään kompensoinneille

        Se on tosi­aan hyvä keino hal­li­ta tilan­net­ta, että muu­tok­set ovat hitai­ta, ja tapah­tu­vat pienin, ja myös ennustet­tavin aske­lin. Täl­laises­sa tilanteessa eril­lisiä tapausko­htaisia kom­pen­soin­te­ja ei tosi­aan tarvi­ta, sil­lä kaik­ki osaa­vat sopeu­tua luon­tev­asti tuol­laiseen hitaaseen ja ennakoitavaan muu­tok­seen, ilman mitään merkit­täviä tap­pi­oi­ta (tai voit­to­ja). Hidas muu­tos siis toimii. Nopeis­sa muu­tok­sis­sa epäoikeu­den­mukaisuuk­sia syn­tyy hel­posti, ja sik­si niiden kohdal­la pitää olla varovainen.

        > Ei nyky­hal­li­tuskaan kom­pen­soi mitenkään viemäl­lä köy­hiltä asum­is­tukia ja sosi­aal­i­tukien suojaosia.

        Tuo on tosi­aan äkkinäi­nen ja yllät­tävä suurehko muu­tos. En pidä esimerkik­si Helsin­gin korotet­tu­ja asum­is­tukia perustel­tuna ratkaisuna (ei rikkaan alueen tulisi elää alue­tu­il­la, vaan sen tulisi tuot­taa tulo­ja val­ti­olle muitakin enem­män). Tilanne pitäisi hoitaa muin keinoin. Mut­ta jos korote­tut tuet pois­te­taan (ja asum­is­tukia yleisem­minkin, kaikissa kun­nis­sa), siis­tein­tä olisi tehdä se vähitellen, pitkän ajan kulues­sa, niin että ihmiset ja yri­tyk­set osaisi­vat varautua muutokseen.

    3. Juho Laatu: “Sitä että sääde­tään uusi kiinteistövero…”

      Tässähän ei sääde­tä uut­ta veroa vaan ain­oas­taan korote­taan ole­mas­sa ole­van veron prosenttia.

    4. Täy­tyy muis­taa että Inkoo voi verot­taa vapaa-ajan asun­toki­in­teistöjä aivan eri pros­en­til­la kuin kiin­teään asumiseen tarkoitet­tu­ja. Jos ei se sitä tee niin on aika tyh­mää. Län­si-Uusi­maa on halut­tua seu­tua vapaa-ajan asun­noille kos­ka on korkein­taan tun­nin matkan päästä Helsingistä. Kuvit­telisi että paikalliset maan­omis­ta­jat ovat mak­si­maalis­es­ti osan­neet hyö­dyn­tää sitä meren­ran­nas­sa sijait­se­van maansa arvonnousua.

      On eri jut­tu kun men­nään kauas sisä­maa­han mut­ta siel­lä maan arvo nousee met­sä­te­ol­lisu­u­den yhä kas­vavien sel­l­un, paperin, kar­ton­gin ja sahatavaran tuotan­tomäärien mukaan eli ei voi sanoa että maaseu­tu­a­sukkaat olisi jär­jestään heikom­mas­sa ase­mas­sa var­al­lisu­u­den jakau­tu­misen suh­teen kuin kaupunkilaiset.

      1. Inkoonkin mökkeilyyn liit­tyvät hyödyt ovat samaann tapaan “ansioton­ta arvon­nousua”. Tuos­sa aluei­den eri­laisu­ut­ta tasoit­tavas­sa vero­tuk­ses­sa Inkoon kiin­teistöiltä perit­tävät verot voisi­vat olla hie­man korkeampia kuin vaikka­pa Iisalmen kiin­teistöiltä perit­tävät verot.

        Tuol­laises­sa taloudel­lis­ten tek­i­jöi­den muut­tumisen mukana muut­tuvas­sa vero­tuk­ses­sa olisi se etu, että kaikkea ansioton­ta kaavoituk­ses­ta johtu­vaa hyö­tyä (ja hait­taa) saataisi­in vähen­net­tyä. Jos vaikka­pa päätetään, että sote-keskus tulee kaupunki­in A tai B, tuo ei ole kum­mankaan kaupun­gin asukkaille lot­tovoit­to tai lot­to­tap­pio, jos olisi selvää, että verot muut­tuvat jok­seenkin tasan sen mukaan, miten kaavoitushyödyt ovat muuttuneet.

  7. Vaikea nähdä kuin­ka maapo­h­jaan perus­tu­va kiin­teistövero voisi olla sosi­aalis­es­ti epäreilu. Jos ker­rostalos­sa asuu 50 ihmistä ja omakoti­talos­sa 4 niin 50 asukkaan ker­rostalon asukkail­la on varaa noin 12 ker­taa suurem­paan tont­ti­in. Toki parkkipaik­ka vaatii tilaa, mut­ta autoil­i­jat saa­vat min­un puolestani mak­saa maankäytöstään ja eli valin­nois­taan. Maapo­h­jan veroa pitäisi korot­taa voimakkaam­min vuosi vuodelta ja samal­la lopet­taa kaupun­gin määräyk­set ker­rosten määristä ja talo­jen korkeuk­sista. Saataisin ker­rankin verot oikeaan paikkaan, eli lev­eästi eläville ja mm. Okt-per­i­jöille. Suomes­sa­han on pitkään ollut maan tapa että regres­si­ivis­es­ti käyt­täy­tyviä kulu­tusvero­ja on lisät­ty ja sit­ten ihme­tel­ty mik­si sosi­aal­i­tur­van varas­sa ele­ly on niin kan­nat­tavaa kun elinkus­tan­nuk­set ovat niin kalli­ita. Ruokaa on syötävä ja nyky­maail­mas­sa on pakko omis­taa elek­tron­i­ikkaakin jos halu­aa työllistyä.

    Veikkaan että maapo­h­jan vetoon nähdään kovi­akin koro­tuk­sia tule­van 10 v aikana kun val­tion talous kri­isiy­tyy lisää, ehkä jopa IMFn ohjauksessa.

  8. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Val­tio pakot­taa Helsin­gin nos­ta­maan maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimeno­maan maapo­h­jaan – ei raken­nuk­si­in –kohdis­tu­va kiin­teistövero on hyvä ja oikeu­den­mukainen vero. Sil­lä verote­taan yhteiskun­nalle osa ansiot­tomas­ta ansion­nousus­ta, joka johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupunki.”

    Tuo perustelu pätee vain niihin omis­ta­ji­in, joiden maan­omis­tus on ajal­ta ENNEN kuin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Joka on ostanut maapo­h­jan sen jäl­keen kun kaupun­ki on jo ympäril­lä ollut, on joutunut mak­samaan korkeam­man hin­nan ton­tista jo alun­perinkin, jol­loin hei­dän osaltaan maapo­h­jan vero ei vält­tämät­tä varsi­nais­es­ti kohdis­tu ympärille rak­en­tamis­es­ta aiheutuneeseen ansiot­tomaan arvonnousuun.

    “Kiin­teistövero nos­taa omis­tusasu­jan kus­tan­nuk­sia, jos hän omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun koro­tuk­ses­ta päätetään, mut­ta ei niiden asumiskus­tan­nuk­sia, jot­ka osta­vat asun­ton­sa sen jälkeen.”

    Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin kyl­lä, mut­ta muu­tok­set kiin­teistöverossa kap­i­taloisoitu­vat hin­toi­hin usein koro­tuk­sen päät­tämishetken sijaan vas­ta viiveel­lä, eli käytän­nössä mekanis­mi hin­taan toimii mm. taloy­htiön vastikkei­den kaut­ta — joiden muu­tok­set eivät vält­tämät­tä ajoitu ident­tis­es­ti kiin­teistövero­jen muu­tosten päätösa­janko­h­tien eikä edes määrien kanssa. Esimerkik­si ker­rostaloa­sun­non osta­ja har­voin selvit­tää talon maapo­h­jan kiin­teistöveron määrää erik­seen, vaan tutkailee taloy­htiöön liit­tyviä meno­ja yleen­sä vastikkei­den kokon­ais­sum­man kautta.

    Yksi ongel­ma maapo­h­jan kiin­teistöverossa on se, että sitä ei osa­ta määrit­tää alueit­tain. Vero­tusar­vo on täl­lä het­kel­lä sama koko kun­nas­sa. Eli jos jollekin tulee kivem­mat puis­tot ja kivem­mat liiken­ney­htey­det, voi toisel­la puolel­la kaupunkia asu­van vero­tus peri­aat­teessa nous­ta sen takia. Täl­lä het­kel­lä tosin mikään maapo­h­jan vero­tusar­voista ei vas­taa lähellekään todel­lisu­ut­ta. Monin paikoin maapo­h­jan kiin­teistövero­tusar­vo on esimerkik­si neljä­sosa markki­nahin­nas­ta. Jois­sain muut­to­tap­piokun­nis­sa tilanne on kai päin­vas­toin, eli niis­sä kiin­teistövero­tusar­vo voi nyky­isin ylit­tää reilustikin alueen maapo­h­jan markki­nahin­nan, jota sitäkin itse asi­as­sa kiin­teistövero kuitenkin alentaa. 

    Korkea kiin­teistövero vähen­tää pitkäl­lä tähtäimel­lä uud­is­rak­en­tamista, ja siirtää pääomien sijoit­tamis­ten kan­nat­tavu­ut­ta raken­nuk­sista mui­hin kohteisi­in sekä sel­l­aisille globaaleille alueille, jois­sa täl­laista verora­sis­tus­ta ei ole. Amerikas­sakin uud­is­rak­en­t­a­mi­nen suun­tau­tuu nimeno­maan vero­tuk­sel­lis­es­ti alem­pi­en verokan­to­jen alueille. Suomes­sa yksi ver­tailuko­h­ta voisi olla Ahve­nan­maa, jos­sa asuin­raken­nuk­sis­sa kiin­teistövero on laa­jalti 0 %, ja jos­sa uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on muun Suomen rak­en­tamisen hiljen­nyt­tyäkin yhä suh­teel­lisen vilkasta.

      1. Asia ei todel­lakaan ole noin. Rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan korotet­tu vero kos­kee ensin­näkin myös joitakin raken­net­tu­ja raken­nu­s­paikko­ja. Kuten esimerkik­si Talous­tai­dos­sa juristi on toden­nut vas­tauk­se­na kysymyk­seen, jos­sa kysyjä kyseli verot­ta­jal­ta saa­mas­taan laskus­ta rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan korote­tus­ta kiin­teistöveros­ta tilanteessa, jos­sa raken­nu­s­paikalla nimeno­maan on raken­nus (joskaan ei asuinkäytössä):

        https://www.taloustaito.fi/Vero/miksi-minun-on-maksettava-korotettua-kiinteistoveroa-ostamastani-rakennetusta-rakennuspaikasta/#1daef4b5

        Tuon veron saa siis saa, jos raken­nu­s­paikan raken­nu­soikeud­es­ta yli puo­let on kaavoitet­tu asuin­rak­en­tamiseen, ja ton­til­la sijait­see yksi­no­maan muu­ta raken­nuskan­taa kuin asuin­raken­nuk­sia. Jos asuin­raken­nuk­seen kaavoitet­tu ton­tille on raken­net­tu vuosia sit­ten kaupun­gin luval­la kaavas­ta huoli­mat­ta vaik­ka hotel­li, ja raken­nu­s­paik­ka on raken­net­tu jo täy­teen, voi ton­tin omis­ta­ja saa­da pysyvästi rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan veron rasitteekseen.

        Lisäk­si tuo vero rasit­taa kesken­eräisiä asuin­raken­nushankkeitakin ainakin ensim­mäisen kalen­terivuo­den osalta, ja lisää käytän­nössä osaltaan asuin­raken­nushankkei­denkin kustannuksia.

      2. Puhumme eri asi­as­ta. Minä tarkoitin sitä kiin­teistöveron koro­tus­ta, jon­ka Helsin­ki joutuu tekemään. Se kos­kee vain maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Tuo rak­en­ta­mat­toman tont­ti­maan korotet­tu kiin­teistövero on van­ha jut­tu. Siinä ei muu­tu mikään. Se tehti­in maakeinot­telua vastaan

      3. Kos­keeko oikeasti pelkästään tont­ti­maa­ta? Luulin, että tont­te­ja kos­kee ns. yleinen kiin­teistövero­pros­ent­ti (pl. ne, joi­ta kos­kee rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan kiin­teistövero­pros­ent­ti), ja se kos­kee tont­tien lisäk­si myös joitain rakennuksia.

  9. Har­mi, jos tämä kan­nus­taa asumaan etääl­lä keskuk­sista. Tääl­lä maaseudul­la kiin­teistörak­en­teen hajaan­nut­tamiseen ei tarvi­ta lisää kannusteita.

  10. Veron per­im­isessä pitäisi mielestäni ottaa huomioon veron­mak­sukyky, eli veroa mak­set­taisi­in tulo­jen mukaan. Mitä enem­män olisi tulo­ja, sitä enem­män jou­tu­isi mak­samaan veroa. 

    Nykyään on men­ty monis­sa asiois­sa tasaveron suun­taan, eli kaik­il­ta per­itään sama määrä veroa riip­pumat­ta siitä, mitä ihmi­nen ansait­see. Pidän tätä huonona kehityksenä. 

    Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, kut­su­taanko val­lit­se­vaa käytän­töä sosial­is­mik­si vain kap­i­tal­is­mik­si. Puh­taina näitä ilmiöitä ei tai­da ollakaan, vaan nykyiset jär­jestelmät ovat yhdis­telmiä niistä. Kap­i­tal­is­mis­sa käytetään sosial­is­min keino­ja voit­to­jen mak­si­moimiseen. Val­lit­see erään­lainen piiloko­r­rup­tio, jos­sa liike-elämän etu­ryh­mät lob­baa­vat lain­säätäjiä luo­maan lake­ja, jot­ka on räätälöi­ty näi­den etu­ryh­mien voit­to­jen takaamis­esi. Mis­tään aidos­ta “vapaas­ta kil­pailus­ta” ei aina ole kyse, vaik­ka sen nimi­in vannotaan. 

    En kan­na­ta asuinki­in­teistöstä perit­tävää kiin­teistöveroa, kos­ka se on luon­teeltaan tuloista riip­puma­ton tasavero, ja sen lisäk­si se on “omis­tamisen” perusa­jatuk­sen vas­tainen. Veron idea­han on se, että ellet mak­sa kiristäjälle, lennät kodis­tasi. Min­un mielestäni riit­tää, kun verote­taan siinä vai­heessa, kun kiin­teistö myy­dään ja siitä tulee myyjälle arvon­nousus­ta aiheutu­vaa voit­toa eli tuloa. 

    Se, että maan arvo raken­nuk­sen alla nousee kaavoituk­ses­ta ja ympäril­lä tapah­tu­vas­ta rak­en­tamis­es­ta johtuen, on raken­nuk­ses­sa asu­valle pelkkä kirous niin kauan, kun hän ei aio muut­taa pois ja myy­dä koti­aan. Raken­nuk­ses­sa asu­van ihmisen kyky mak­saa veroa ei lisään­ny sil­lä, että hänen asuin­tont­tin­sa lasken­nalli­nen arvo nousee. Omakoti­talois­sa asuu pien­i­t­u­loisia van­huk­sia ja mui­ta ihmisiä, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa korkei­ta vero­ja. Ahneet gryn­der­it hamua­vat täl­lais­ten ihmis­ten tont­te­ja, joten niiden kannal­ta lie­nee hyvä asia, jos asukkaiden taloudel­lista rasitet­ta nos­te­taan vero­tuk­sen avul­la. Näin saadaan mum­mot nopeam­min laitok­si­in ja ton­tit tuot­tavam­paan käyt­töön. Mis­sä on inhimillisyys?

    1. Joku tule­va per­i­jä soit­ti min­ulle ja valit­ti, että hänen van­ha äitin­sä joutuu mak­samaan kiin­teistöveroa raken­nu­soikeud­es­ta, jota tämä ei ole käyt­tänyt. Ker­roin, että tähän on help­po ratkaisu. Pyytäkää pois­ta­maan käyt­tämätön raken­nu­soikeus ton­til­ta, niin ei tarvitse mak­saa tyhjästä. Tämä ratkaisu ei tule­vaa per­i­jää tyydyttänyt.

      1. Raken­nu­soikeu­den vähen­tämi­nen ei tapah­du vain “pyytämäl­lä”. Raken­nu­soikeu­den vähen­tämi­nen on mak­sulli­nen kaavoitus­pros­es­si, joka menee saman pro­tokol­lan mukaan kuin raken­nu­soikeu­den lisäämi­nenkin osal­lis­tu­mis- ja arvioin­tisu­un­nitelm­i­neen sekä kaavoitus­esi­tyk­sen julk­i­sine esil­läpi­toi­neen, jon­ka toteut­tamis­es­ta kaupun­git tapaa­vat per­iä kaavoitusko­r­vauk­sen — ja kestää yleen­sä vuosia sil­loinkin, vaikkei kukaan edes valit­taisi päätök­sistä. Eli tuol­laisen pyyn­nön voi esit­tää, mut­ta jot­ta kaupun­ki läh­tee viemään asi­aa eteen­päin, se voi vaa­tia nimen paperi­in, jos­sa raken­nu­soikeu­den vähen­nys­tä pyytävä sitoutuu mak­samaan esimerkik­si kym­me­nien tuhan­sien euro­jen kaavoitusko­r­vaus­mak­sut, mikäli kaupun­ki vie toiv­o­tun kaava­muu­tok­sen läpi.

    2. Ihan kuin Jari Mäki tuos­sa koman­nes­sa kap­paleessa viit­taisi maail­man rehellisim­mät poli­iti­ikot omaavaan suomeen jos­sa ker­ran vuodessa ker­ro­taan kuin P‑koreassa ikään, että suo­mi on maail­man vähiten kor­rup­toi­tu­inein maa ja mit­tarik­si riit­tää käytän­nössä se, että poli­isi ei huoli viidenkympin seteliä 🙂

      Neljännestä ja viidennestä kap­paleesta olen samaa täysin mieltä vaik­ka olen käytän­nössä vara­ton, mut­ta fak­tathan ei ole mielipiteitä..

      Tähän hie­man liit­tyen otti päähän kun malmin ken­tän äänestäjille lob­baus alkoi jo yhek­sänkym­men­tälu­vun lop­ul­la val­heel­lisi­nen mielipi­dekir­joituksi­neen lehdis­sä “melu” haitoista ja kaikesta muus­ta mah­dol­lis­es­ta, koko ajan kiivas­tu­vaan tahti­in, ketään tun­temaani vier­essä asu­vaa se ei kuitenkaan hai­tan­nut selväähän se oli, että sop­par­it tehti­in jo silloin. 

      Mik­si muuten tääl­lä jos­sa joskus kuu­lui sat­un­naista pärinää kuu­luu nykyään suihkarei­den ääni?

  11. Miten ton­tin arvo arvioidaan kiin­teistöveron määrittämisesksi?

    Jos taloy­htiö investoi itse tont­ti­in­sa, san­o­taan vaik­ka otta­mal­la käyt­töön maaläm­pöön perus­tu­van läm­mi­ty­sen­er­gian, sen arvo tietysti nousee. Nos­taako taloy­htiö nyt lyhyt­näköisel­lä ratkaisul­laan omaa kiinteistöveroaan?

    1. Mun käsit­tääk­seni maaläm­pö ei vaiku­ta kiin­teistöveroon. Niil­läkin on tiet­ty elinkaari ja voi olla että seu­raa­va läm­mi­tys­ratkaisu on joku muu.

    2. Ei nos­ta.

      Kiin­teistöveron poh­jana ole­va vero­tusar­vo määräy­tyy alueel­lis­es­ti, ei tont­tiko­htais­es­ti. Toki jos alueen kaik­ki kiin­teistöt investoi­vat maaläm­pöön ja näin alueen kiin­teistö­jen arvo kokon­aisuute­na nousee huo­mat­tavasti, on mah­dol­lista että tästä arvon­nousus­ta osa pää­tyy korkeam­mak­si vero­tusar­vok­si lasken­tata­van rajoit­tei­den vuoksi.

      Kiin­teistöver­ou­ud­is­tus on hal­li­tuskausi toisen­sa jäl­keen jäänyt tekemät­tä, mut­ta VM:n sivuil­ta löy­tyy varsin hyvää edel­lisen hal­li­tuk­sen taus­ta-aineis­toa miten vero­tusar­vot on tule­vaisu­udessa tarkoi­tus määrit­tää, mikäli ver­ou­ud­is­tus joskus viimeinkin saadaan maaliin.

      https://vm.fi/kiinteistoverouudistus

  12. No et sit­ten julkaissut sitä mut­ta olen kyl­lä lukenut noi tukipakete­ja, rahoi­tus­menetlemiä, ser­ti­fikaat­te­ja koske­vat jätepa­perivuoret ja selväähän se on kei­den taskui­hin ne rahat ohjau­tuu, jos­ta sopi­ikin kysyä mik­si elokap­ina ei tuki koneen toimis­toi­hin vieviä väyliä kun valmis­ta­vat kuitenkin “likaisia” rul­la­por­tai­ta kiinas­sa ja vaa­di tuotan­non siirtämistä tänne puh­taan sähkön suomeen? Mik­si eivät suos­tu ole­maan men­emät­tä kiinas­ta tilat­tui­hin bus­sei­hin kiina on kuitenkin maa jo kidut­taa, raiskaa, vain­oa, kidut­taa ja kidut­taa kansalaisi­aan ja sieltä ei pitäisi ostaa mitään, etenkään sel­l­ais­ten jot­ka väit­tävät kun­niot­ta­van ihmis­ar­voa jne.. Minä en enää kul­je bus­sil­la, kun ei voi tietää onko kidu­tus-kiinalainen bus­si tulos­sa vai ei. boiko­toin sik­si julk­ista liiken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta junia.

    https://mobiili.fi/2021/08/10/omistajasuvun-nokkamiehena-toiminut-samsung-pomo-paasee-pois-vankilasta-tuomio-jatkuu-ehdonalaisena/

    Täl­läis­es­tä ei koskaan jou­tu­isi suomes­sa vannki­laan, no suomes­sa tosin noin iso­ja fir­mo­jakaan enää ole.
    Säätiötätä kyl­lä onhan tämä niiden luvat­tu maa.

  13. Ymmärsinkö oikein että alueen asukkaat säästävät kiin­teistöverossa jät­tämäl­lä remon­tit tekemät­tä ja pitämäl­lä alueen talot huonos­sa kun­nos­sa kor­jausvel­ka kun vähen­tää verotet­tavaa arvoa mut­ta oikea investoitu vel­ka nos­taa talon verotet­tavaa arvoa? Täyt­tä sosial­is­miä verot­taa siitä että hoitaa asi­at hyvin ja pitää raken­nuk­set ja alueet kunnossa..

    1. Nyt puheena ole­va kiin­teistöveron koro­tus kos­kee tont­tia, ei raken­nus­ta. Ton­tin arvo riip­puu siitä, mitä on sen ton­tin ympäril­lä, kaupun­gin keskus­ta esimerkik­si. Raken­nuk­seen kohdis­tu­val­la kiin­teistöverol­la on huono­ja puo­lia, mut­ta se on eri asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.