Valtio pakottaa Helsingin nostamaan maapohjan kiinteistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimenomaan maapohjaan – ei rakennuksiin –kohdistuva kiinteistövero on hyvä ja oikeudenmukainen vero. Sillä verotetaan yhteiskunnalle osa ansiottomasta ansionnoususta, joka johtuu siitä, että tontin ympärille on rakennettu kaupunki. Millään muulla ei voi selittää sitä, että rantatontti Katajanokalla on tuhat kertaa arvokkaampi kuin samanlainen rantatontti Inkoossa.
Kiinteistövero nostaa omistusasujan kustannuksia, jos hän omistaa asunnon sillä hetkellä, kun korotuksesta päätetään, mutta ei niiden asumiskustannuksia, jotka ostavat asuntonsa sen jälkeen. Kiinteistövero kapitalisoituu asuntojen hintoihin tässä tapauksessa niitä alentaen. Nuorten ikäluokkien tulisi rakastaa kiinteistöveroa.
Niille, jotka pitävät kiinteistöveroa sosialismina, haluan huomauttaa, että kiinteistövero on paljon Suomea merkittävämpi vero Yhdysvalloissa. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että markkinatalouden perusteet tunnetaan siellä paremmin.
Helsingissä kiinteistöveron korotus ei osu vuokratonteilla asuviin. Tässä ei ole mitään kadehtimista. Kaupunki on nostanut tonttien vuokria kiinteistöveroa reippaammin.
Kunnallisveroa parempi vero
Kiinteistöveroa on kunnallisveroa parempi vero, sillä tuloverona kunnallisvero tuottaa palvelualoille verokiilaa, ja se on niille myrkkyä. Helsinki on hyvin palveluvaltainen kaupunki, joten tämä on Helsingille jopa elinkeinopoliittinen kysymys.
Rahoja, jotka kerätään kiinteistöveroina, ei tarvitse periä kunnallisverona. Kiinteistöveron korotus tekisi siis mahdolliseksi laskea kunnallisveroa. Nyt kuitenkin kaupungin omien ennusteiden mukaan verojen tuotto laskee niin paljon, ettei tilaa kunnallisveron laskulle oikein ole. Tosin nämä ennusteet ovat olleet rajusti alakanttiin niin kauan kuin muistan ja muistan kauas taaksepäin. Mutta näillä ennusteilla mennään.
Tekee kaupungin parantamisesta kannattavaa
Kiinteistöverolla on myös toinen ominaisuus, jonka takia erityisesti vihreiden pitäisi sitä suosia. Jos se perustuu todelliseen maan arvoon, ja näin kai on jatkossa tarkoitus, se palkitsee kaupunkia kaikesta, mikä tekee kaupungista paremman, koska hyvät puistot, ratikkayhteydet ja kaikki muu kiva kapitalisoituu maan arvoon.
Helsinkiin suunnitellut pikaratikat maksavat itsensä maan arvon nousuna ja niin maksaa myös Vantaan ratikka. Tämä tekee ratikkayhteyksien rakentamisen ja kauniit puistot kannattaviksi uusilla asuinalueilla, mutta vanhoilla hyöty menee asuntojen nykyisille omistajille. Jos kiinteistövero perustuu maan todelliseen arvoon, kaupunki saa rahaa myös vanhojen asuinalueiden parantamisesta, koska nämä toimet nostavat tonttimaan arvoa ja siten siis kiinteistöveroa.
Voisi korottaa enemmänkin
Vaikka kiinteistöveroa nyt korotetaan pakon edestä, näin järkeviä päätöksiä voi tehdä myös kaupungin omasta aloitteesta. Jos taloudellinen tilanne on silloin muuten vakaa, kiinteistöveron korotus kannattaa kytkeä kunnallisveron alennukseen.
Minulla ei ole tiedossa, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa rikkaiden ja köyhien väliseen tulonjakoon, mutta koska se kohdistuu vain omistustonteilla oleviin, uskoisin sen kohdistuvan vähintään yhtä sosiaalisesti kuin kunnallisveron. Tätä pitäisi jonkun tutkia, niin ei tarvitsisi mutuilla.
Ikäluokkien välisessä tulonjaossa se haittaa minun ikäisiäni mutta hyödyttää nuoria ikäluokkia.
Mielestäni kunnilta pitäisi ottaa loputkin ansiotulon verotuksesta pois, ja jättää jäljelle vain kiinteistövero. Kiinteistövero korreloi paljon paremmin kunnille sote-uudistuksessa jääneiden tehtävien kanssa. Tämän jälkeen voidaan siirtää osa valtion tuloverosta sote-maakuntien veroksi, ilman että kokoomuksen kammoamien ansiotuloveroa keräävien tahojen määrä kasvaa.
Kiinteistöveroa voisi tosiaan korottaa hissukseen ja kohdistaa sitä entistä paremmin ‘arvotonteille’. Jos haluaa asua hyvällä ja hienolla paikalla, maksaa siitä enemmän. Eräänlainen kulutusvero. Ei sen kummempaa kuin, että jos haluaa hienon auton, se maksaa enemmän tai jos ostat kaviaaria, maksat alvia enemmän kuin kaurahiutaleista. Ansiotuloverotus sen sijaan olisi hyvä pitää kohtuullisena. Kiinteistöveron tuotto on kyllä nykyisellään varsin pieni ansiotuloverotukseen nähden
Vähän tyhmää, että valtion pitää oikein pakottaa kiinteistöveron nosto. Helsingissä taitaa olla kaikki kiinteistöveroprosentit lain sallimassa minimissä. Mikään puolue ei muistaakseni ole kunnallisvaaleissa kampanjoinut kiinteistöveron noston puolesta. (Lilja Tamminen taisi vähän sellaista ehdottaa, mutta hän oli vain yksi puolueen ehdokas.)
Vihreät ovat kannattaneet kiinteistöveron korotusta pitkään.
ònko joku vero, jota Virheät ovat vaatineet alennettavaksi‘?
entä jos Helsingin tonttien ja kiinteistöjen arvot satttuis vaiks rommaammaan, niin saako siittä veronpalautusta?
Vihreät ovat vaatineet muuttoveron, siis varainsiirtoveron, poistamista.
En ainakaan kunnallisvaalikampanjoissa ole sellaisesta mainintaa nähnyt (paitsi sen yhden kerran Lilja Tammiselta).
Onko kokoomus koskaan kampanjoinut, että heidän tarkoituksensa on heikentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa?
Vaikkei kiinteistöveroa haluttaisikaan pitää sosialismina, niin se edustaa veropolitiikkaa jota on pidetty nimenomaan vasemmistolaisena. Ja kun se on samalla myös varallisuusvero, niin on se ainakin vasemmistossa ollut jatkuvasti esillä varallisuusveroon sisältyvänä. Toisaalta taas se että samalla alennetaan yhteiskunnan muita tuloja laskemalla mm. kunnallisveroa ja leikkaamalla sitten yhteiskunnan peruspalveluista kun tulot tippuvat, on vahvasti oikeistolaista politiikkaa.
Varallisuuden verottamista, jota myös kiinteistövero edustaa, on esitetty jopa maailmanlaajuiseksi ratkaisuksi yhteisö- ja pääomatuloverotuksen ohella yhä kasvaviin tulo- ja varallisuuseroihin niin ettei ainakaan ansiotulojen verotusta tarvitsisi nostaa, vaan mieluummin jopa alentaa. Ohesta saa käsityksen millaista tulo- ja varallisuuserojen kehitys on ollut ja siitä mistä on kyse jos sitä kehitystä hillittäisiin:
https://yle.fi/a/3–12021169
https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/varallisuuserojen-kimppuun-verolla-sak-esittaa-yleista-varallisuusveroa
Se täytyy kyllä todeta ettei sinimusta hallitus ole tulo- tai varallisuuseroja kuitenkaan kokonaisuudessaan kaventamassa , vaikka korottaakin kiinteistövarallisuuden verotusta, vaan päinvastoin, koska sen muut toimet lisäävät noita eroja.
Jottei kaikkien ihmisten perustarvetta eli asumista tarvitsisi verottaa liian ankarasti kiinteistöveron avulla, niin eikö silloin olisi parempi että verotettaisiin muutakin, vaikkapa yli miljoonan euron ylittävää, varallisuutta pienellä veroprosentilla tai vaikka 100000€ ylittävää varallisuutta vieläkin maltillisemmalla veroprosentilla? Pienistä puroista ne isotkin virrat syntyvät ja sitähän kattavat veropohjat joissa ei ole aukkoja juuri tarkoittaa.
Yksi syy kiinteistöveron “suosion” takana on kai myös se, että sitä ei pääse pakoon. Kiinteistö on ja pysyy paikallaan. Jos kunta nostaa tuloihin kohdistuvaa kunnallisveroa, tuo voi johtaa muuttoon toiselle paikkakunnalle. Kiinteistövero on tässä mielessä harmittomampi, kun on kahle kiinni jalassa. Sama ongelma myös valtion tasolla siinä mielessä, että tuloveron nostaminen voi johtaa muuttoon pois maasta.
Tietenkin kiinteistöveroon liittyy myös se ajatus, että sitä peritään vain “rikkailta”, joilla on noihin veroihin varaakin. Helpompaa poliitikoille noin. Kuten totesit, kyse on myös varallisuuden verottamisesta. Jos veroa nostetaan liikaa, tuo voi johtaa myös pääomien “muuttamiseen” pois maasta.
En tiedä, onko Helsingissä ajateltu niin, että kiinteistöveron pitäminen matalalla kannustaa lisärakentamiseen Helsingin alueella. Helsinkihän haluaa kovasti kasvaa. Ovelaa olisi kai ensin rakentaa paikka täyteen, ja vasta sitten nostaa kiinteistöverot korkealle. (En tosin pidä siitä ajatuksesta, että Helsinki rakennetaan umpeen, jäljellä oleva vihreys, puistokaupunkimaisuus ja puutarhat mukaanlukien.)
Nyt puhutaan tonttimaan kiinteistöverosta, ei rakennuksen kiinteistöverosta.
OS: “Nyt puhutaan tonttimaan kiinteistöverosta, ei rakennuksen kiinteistöverosta.”
Ok. Molemmat kuitenkin kiinteää omaisuutta, jota ei voi viedä toiselle paikkakunnalle. (Sitä en tiedä, kuinka paljon Helsinki painostaa rakentamaan tyhjille tonteille.)
tajutonta juttuu…Verojen korottamista voi estää verottamalla lisää?
miljoonan euron jotain omaisuutta verotetaan, ettei 1000 000 omaisuutta veroteta? Mene hoitoon kommari
Niin kuin miksi? Siksi, etttä joku säästää rahansa? Ihmisillä on jo ihan tarpeeksi syitä muuttaa täältä pois.. Jotkut säästävät ikänsä, että saisivat vanhana olla rauhassa.. Mitä jos verotettaisiin poliitiikkoja niiden tekemistä “vahingoista” ja tappioista suomelle voidaan aloittaa viimevuosituhannelta niistä puolueista jotka veivät fortumin pörssiin(kappas siellä on eräs joka myös siunasi caruna kaupat joka tarkoitaa sekin sitä, että suomalaisen työn hedelmät valuvat jatkuvasti rikkaiden taskuun ulkomaille) kun jokainen ihminen tarvitsee suomessa myös lämpöä.
Mikä on kokoomuksen motiivi hallituksessa korottaa kiinteistöveroa? Helsingissä on peritty minimiveroa ja Espoossa melkein, joten ainakin niissä tämä korotus konkretisoituu maksimaalisesti. Samalla nämä kaupungit ovat kokoomusjohtoisia. Vai onko kyseessä perussuomalaisten ehdotus, joka kumpuaa kasvukeskusvihasta?
Tämän päätöksen jälkeen kiinteistövero on Helsingissä selkeästi toiseksi suurin menoerä lämmityksen jälkeen omalla tontilla sijaitsevalle taloyhtiölle. Näin ollen ainakin Helsingissä omistusasumisen kaksi suurinta kuluerää ovat tiukasti kaupungin hallussa ja tuottavat sille suoraan tuloja.
Kokoomuksen ja etenkään perussuomalaisten motiiveista ei tietysti voi koskaan tietää, mutta on toki teoriassa mahdollista että he ovat vain kerrankin tehneet hyvän ja järkevän päätöksen pelkän eturyhmä- ja identiteettipolitiikan sijaan.
Hyvin suurella osalla Helsingin taloyhtiöistä on mahdollista siirtyä maalämpöön. Monessa yhtiössä on jo käynnissä selvitykset maalämmön käyttöönotosta. Ja tiedä vaikka myös ilma-vesilämpöpumppu olisi tai voisi olla kaukolämpöä edullisempi ratkaisu. Nämä eivät ole sidoksissa Heleniin sähkön siirtoa enempää.
Ihan yksinkertaisesti se, että kokoomuksen jättiomasuuksia omaaville eturyhmille tuo kiinteistövero ei ole mitenkään merkittävä mutta sitä korottamalla nämä eturyhmät tulevat saamaan omistuksiinsa asuntoja niiltä joille tuo korotus on viimeinen niitti, hyvin yksinkertaista.
> Niille, jotka pitävät kiinteistöveroa sosialismina, haluan huomauttaa, että kiinteistövero on paljon Suomea merkittävämpi vero Yhdysvalloissa.
Sitä että on kiinteistövero, ei tosiaan voi pitää sosialismina. Sitä että säädetään uusi kiinteistövero kohteille, joiden ei ole ennen sitä tarvinnut sitä maksaa (tai ovat maksaneet vähemmän), voi kuitenkin pitää sosialisointina, joka kohdistuu epäreilusti vain joihinkin veronmaksajiin. Näin voi sanoa ainakin, jos vaikutus on riittävän suuri, omistajat eivät ole osanneet ennakoida muutosta vuosia aiemmin, ja/tai siirtymän aiheutamaa haittaa / arvon alenemaa ei riittävästi kompensoida.
> Sillä verotetaan yhteiskunnalle osa ansiottomasta ansionnoususta, joka johtuu siitä, että tontin ympärille on rakennettu kaupunki. Millään muulla ei voi selittää sitä, että rantatontti Katajanokalla on tuhat kertaa arvokkaampi kuin samanlainen rantatontti Inkoossa.
Juuri noin. Mutta samalla pitää todeta, että Katajanokan korkeat hinnat johtuvat pitkälti siitä, että Helsingistä on aikanaan tehty Suomen pääkaupunki. Kyse on siis samaan tapaan ansiottomasta arvonnoususta. Yhdestä Suomelahden niemennokasta on tehty hallinnollisin toimin kallis alue. Veron tuotto kuuluu siis antaa valtiolle, joka on tuon ansiottoman edun aikaansaanut, Helsingin pääkaupungiksi “kaavoittamalla”. Helsingille pääkaupunkistatuksesta (ja valtion uusista säännöistä) koituva etu on ansiotonta etua, joka Inkoolta puuttuu, koska se ei ole pääkaupunki.
Sellainen kiinteistöveromalli, jossa veroilla tasataan tilanne niin, että asunto Inkoossa maksaa saman verran kuin asunto Katajanokalla, ja tämä saadaan aikaan säätämällä kiinteistöjen verotusta, voisi olla oikein reilu. Tuo malli ei tuottaisi kiinteistöjen ja tonttien omistajille ansiottomia sattumavoittoja kaavoituksen kautta. Ongelmana tässä on vanhasta mallista uuteen siirtyminen. Tuo prosessi pitäisi hoitaa erityisellä huolella, jotta ei sosialisoitaisi epäreilusti, ja toisia ei palkittaisi ansiottomasti arvonnousulla.
Kiinteistöjen arvon nousu ei johdu pääkaupunkiasemasta vaan siitä että kaupankäynti ja muut ihmisten kohtaamiset tapahtuvat kaupungeissa. Inkoo ei täytä millään niitä kaupankäynnin ja kohtaamisen edellytyksiä että se nostaisi kiinteistöjen hintoja. Minkä takia pitäisi ehdottamillasi fiskaalisilla toimenpiteillä pakottaa ihmiset kaupungeista jonnekin korpeen jossa ei tapahdu mitään kauppaa eikä kohtaamisia? Ja jos haluaa rauhallisemmassa ympäristössä asua niin Helsingissä ja sen naapurikaupungeiasa voi asua ihan kohtuuhinnalla pientalossakin ilman että pitää tuhlata omaisuutta autoihin.
Kaupankäynti ei kuitenkaan ole ohjautunut Helsinkiin itsestään ja orgaanisesti vaan hyvin monivaiheisten hallintopäätösten kautta 1600–1700-luvuilla jolloin kauppaa ja varsinkin ulkomaankauppaa käytiin vain siellä missä valtiokoneisto oli päättänyt sen olevan sallittua ja valinnut (lobbauksen johdattamana) Helsingille paremman aseman Inkooseen verrattuna.
Monet muut kaupungit kuin Helsinki saivat myös oikeuksia ulkomaankauppaan. Ennen höyrykoneiden aikaa kauppa nyt oli eri tavalla säädeltyä kuin nyt koko Euroopassa.
Jos Turku olisi saanut jäädä Suomen pääkaupungiksi niin sen asukasluku olisi vähintään miljoona, ja Helsingforsin olisi 10.000, ja tällä ja muilla keskustelufoorumeilla ja somessa valitettaisiin siitä että miksi Turussa on kaikki niin paljon paremmin kuin Ypäjällä tai Somerolla, miksi Turun virastoja ja työpaikkoja ei voisi siirtää niihin? Kaikkihan suoran hinkuvat muuttamista sinne tekemään etätöitä. Jotkut taas valittaisivat taas sitä että miksi Turusta pitäisi rakentaa uusi rautatie Helsingforsin kautta Porvooseen (200.000 asukasta) , että eikö nykyinen joka kiertää Karjaan ja Hyvinkään kautta riitä, ja että miksi turkulaisten pienkoneella lentämistä pitää hankaloittaa sulkemalla Artukaisen lentokenttä ja rakentaa sen paikalle asuntoja?
@Polkupyöräilijäautoilijajalankulkija
Kustaa Vaasa perusti Helsingin, koska Turun ja Viipurin väliltä puuttui rannikkokaupunki, joka toimisi rauhan aikana verotettavan kaupankäynnin ja sodan sattuessa armeijan huollon keskuksena.
Paikalliset eivät tätä lobanneet, päinvastoin, kaupunki vei heiltä mahdollisuuden käydä verottamatonta (periaatteessa laitonta) kauppaa suoraan Tallinnan saksalaisten porvarien kanssa, heiltä vietiin maita kaupungille ja kuninkaankartanolle, ja he joutuivat osallistumaan kaupungin rakennustöihin.
Jos Turku olisi edelleen Suomen pääkaupunki, tai Inkoo olisi aikanaan valittu Suomen uudeksi pääkaupungiksi Helsingin sijaan, korkeimmat hinnat olisivat nyt muualla kuin Helsingissä. Kaupankäynti, valton hallinto, ooppera ja pääkonttorit tosiaan nostavat hintoja, mutta noiden sijainti Helsingissä johtuu eniten siitä, että Helsinki on valittu maan pääkaupungiksi. Se että maan pääkaupungissa on paljon toimeliaisuutta, on koko maan etu ja ansio, eikä se ajatus ole luonteva, että pääkaupunkistatuksen tuottamat suuret edut hyödyttäisivät vain helsinkiläisiä, eivätkä koko maata.
> Minkä takia pitäisi ehdottamillasi fiskaalisilla toimenpiteillä pakottaa ihmiset kaupungeista jonnekin korpeen jossa ei tapahdu mitään kauppaa eikä kohtaamisia?
Ei ole syytä pakottaa erityisesti Helsinkiin tai muualle maahan. Talous toimii sekä Helsingissä että muualla. Molemmilla omat etunsa. Suuri osa Suomen hyvinvoinnista rakennetaan “korvessa”. Rahan ja vallan taipumus keskittyä on lähes luonnonlaki, mutta se ei tarkoita sitä, että olisi edullista keskittää kaikki toiminta yksiin käsiin tai yhteen paikkaan.
Ehdottamani malli ei myöskään pakottaisi pääkaupunkilaisia pois. Kiinteistöjen hankintahinta halpenisi jonnekin muun maan tasolle, vastapainona sille, että niistä kerättäisiin blogin käsittelemää (suunnilleen vastaavan rasitteen aheuttavaa) korkeampaa veroa.
Pikkupaikkakunnilla on yleensä se etu, ettei tarvitse tuhlata omaisuutta asumiseen, eikä usein myöskään aikaa työmatkoihin. Auto on yleensä myös paljon halvempi hankinta kuin kalliin paikan asunto.
Jos sinun ehdotukset toteutettaisiin niin pitäisi metsästäkin alkaa periä veroa pinta-alan ja mahdollisesti puunkasvun oletetutun tuoton mukaan , kaatoi metsää tai ei, kuten ennenkin ymmärtääkseni perittiin. Tasapuolisuuden vuoksi koska metsänomistajat ovat aina huutamassa yhteiskuntaa apuun jos heidän bisnes ei kannata, ja väittämässä että vihervasemmisto haluaa muka sosialisoida heidän metsänsä, eli jos aletaan kaupunkikoteja sosialisoimaan niin sosialisoidaan sitten kaikki kiinteistöt!
Ja noihin pieninin paikkakuntiin vielä, niihin ei haluta muuttaa koska niistä ei löydy töitä eikä mieluisaa vapaa-ajan tekemistä ja se monen auton omistaminen että kaikki perheenjäsenet pääsee töihin ja opiskelemaan tms pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin ei kannata rahalliesti sekään ja on ympäristöä ajatellen kyseenalaista.
> Jos sinun ehdotukset toteutettaisiin niin pitäisi metsästäkin alkaa periä veroa pinta-alan ja mahdollisesti puunkasvun oletetutun tuoton mukaan
Ei tarvitse, sillä metsän tuottoa voi pitää vakiona. Kuvailemassani mallissa verot muuttuivat vain kaavoitushyödyn perusteella. Jos joku metsäkappale kaavoitetaan vaikkapa kerrostalotontiksi, veroa voisi kerätä sen mukaan, paljonko tuo kaavoituspäätös on nostanut maapalan arvoa _verrattuna_ siihen, mikä metsän arvo oli luonnontilaisena. Verotus voi siis lähteä siitä oletuksesta, että perustaso on Suomen luonnon alkuperäinen, tai jo vakiintunut taso (esimerkiksi peltojen kohdalla). Eteläisemmässä Suomessa metsän arvon voidaan katsoa olevan korkeampi kuin Lapissa. (Esittämäsi mallikaan ei olisi täysin mahdoton, mutta ehkä turhan monimutkainen, ja ehkä tarpeeton muutoksen tavoitteiden saavuttamiseksi.)
> kaatoi metsää tai ei
Tuo on ehkä erillinen kysymys. Sekä myyntivoittoon että metsäpohjaan perustuva verotus on mahdollinen.
> metsänomistajat ovat aina huutamassa yhteiskuntaa apuun jos heidän bisnes ei kannata
En muista tuollaista.
> Ja noihin pieninin paikkakuntiin vielä, niihin ei haluta muuttaa koska niistä ei löydy töitä eikä mieluisaa vapaa-ajan tekemistä
Töiden teko pienellä paikkakunnalla on kansantalouden kannalta ihan yhtä ok, kuin työn teko Helsingissä. Oopperalaulajalle ja kansanedustajalle ei löydy töitä Utsjoelta, mutta monia muita mahdollisuuksia kuitenkin on. Etätyö lisääntyy, ja avaa uusia mahdollisuuksia. Vapaa-ajallaan joku viihtyy luonnossa, toinen asfaltilla. Rahalla ja vallalla on taipumus keskittyä, joten siksi Helsingistä muodostuu jonkinlainen hotspot. Valtion ei tarvitse tukea Helsinkiä, sillä se pärjää muutenkin. Saattaa olla, että tehokkain Suomi olisi sellainen, jossa tuota vallan ja rahan keskittymistaipumusta tasapainotetaan hieman niin, että vähän jarrutellaan kaiken keskittymistä Helsinkiin. Ihmiset hakeutuvat Helsinkiin siksikin, että uraohjuskandidaateille tuo on ehkä paras strategia. Ihmisten asumismieltymykset ovat kuitenkin eri asia, kuin nuo uraan liittyvät asiat. Asumiseen liittyvät ja tyhön liittyvät asumispaikkapreferenssit voivat siis olla erilaisia. https://yle.fi/a/3–9251768
Voiko tästä päätellä että jos kiinteistövero syntyi alkuräjähdyksessä samaan aikaan universumin kanssa, se ei ole sosialismia, mutta tässä vaiheessa sellaisesta päättäminen on.
Tämä ei ainakaan päde siinä tapauksessa että yhteiskunta on auttanut kiinteistön arvonnousussa aiemmin, esim. kehittämällä kaupunkia tai muuta infraa. Tällöin muutoksella ja sen aiheuttamalla arvonalenemalla otetaan yhteiskunnalle vähän takaisin sitä hyötyä joka on aiemmin käänteissosialisoitu yksityiselle kiinteistönomistajalle.
Toki tämä ei päde kaikissa tapauksissa. Yhteiskunnan kehitys ei ole ollut suotuisaa tasapuolisesti. Kuten sanoit esimerkiksi pääkaupunkistatus on nostanut ansiottomasti helsinkiläisten kiinteistöjen arvoja, eli jälleen on käänteissosialisoitu yhteistä omaisuutta yksityisiin taskuihin. Saisi siis olla paikallisesti suurempia eroja kiinteistöverossa mitä tällä hetkellä on, ja toisaalta kuten sanoit sen verotuottoa voisi ihan perustellusti maksaa myös valtiolle.
Ja toki on paljon tapauksia missä aiempi yhteiskunnan aiheuttama arvonnousu ei ole osunut nykyiselle kiinteistönomistajalle, vaan jollekulle aiemmista ja kiinteistö on tosiaan vaihtanut omistajaa sen jälkeen. Tämä on ihan validi argumentti.
Vakavasti ottaen, kyllä jos nostamme kiinteistöveroa merkittävästi, esim. moninkertaistetaan. Mutta niin kauan kuin puhutaan jostain prosentin kymmenyksien nostamisesta, en näe tarvetta millekään kompensoinneille. Veroja yms. rukataan jatkuvasti, ja osa häviää ja osa voittaa. Historian valossa ne joilla on merkittävästi omaisuutta on yleensä olleet voittavina muutoksissa, mutta ei se mikään luonnonlaki ole, eikä kaikkia “leikkauksia” tarvitse “kompensoida”. Ei nykyhallituskaan kompensoi mitenkään viemällä köyhiltä asumistukia ja sosiaalitukien suojaosia.
> Voiko tästä päätellä että jos kiinteistövero syntyi alkuräjähdyksessä samaan aikaan universumin kanssa, se ei ole sosialismia, mutta tässä vaiheessa sellaisesta päättäminen on.
Oikeastaan kyllä. Jos joku ensin ostaa kiinteistön miljoonalla, olettaen että sen pitäminen on totuttuun tapan halpaa, ja sitten yhteiskunta tekee kiinteistön omistamisesta hallinnollisin toimin kallista, mikä johtaa myös kiinteistön arvon huomattavaan alenemiseen, tuota voi kutsua tuon yksityisomaisuuden osittaiseksi sosialisoinniksi.
> Tämä ei ainakaan päde siinä tapauksessa että yhteiskunta on auttanut kiinteistön arvonnousussa aiemmin …
Tuossa on tärkeää muutoksen yllätyksellisyys, eli se, että kansalainen on tehnyt ostopäätöksensä luottaen valtion valitseman politiikan vakauteen, mutta sitten sääntöjä yhtäkkiä ja yllättäen muutetaan, tuon kansalaisen tappioksi.
> … otetaan yhteiskunnalle vähän takaisin sitä hyötyä joka on aiemmin käänteissosialisoitu yksityiselle kiinteistönomistajalle
Sekään ei ole hyvä, jos on aiemmin “käänteissosialisoitu” omaisuutta. Yhtä epävarmuutta luovia ja huonoja tekoja molemmat teot — ilmaiset lahjat joillekin kansalaisille, ja joidenkin kansalaisten omaisuuden omimiset. Politiikan tulisi olla mielellään vakaata. Ja mahdollisten politiikan äkkinäisten ja suurivaikutuksisten muutosten aikana menetykset ja voitot tulisi kompensoida niin, että kukaan ei saa ansiotonta arvonnousua, eikä myöskään menetä omaisuuttaan.
> Kuten sanoit esimerkiksi pääkaupunkistatus on nostanut ansiottomasti helsinkiläisten kiinteistöjen arvoja, eli jälleen on käänteissosialisoitu yhteistä omaisuutta yksityisiin taskuihin.
Helsingin hinnat ovat tosiaan nousseet paljon hallinnollisista syistä. Tilanne ei ole onneksi pahinta mahdollista “käänteissosialisointia” siksi, että politiikka on ollut aika vakaata, ja jatkuvaa hinnannousua on osattu odottaa. Kiinteistöjen hinnat ovat siksi olleet jo valmiiksi korkealla, eli niistä on pitänytkin maksaa usein aika suolainen hinta. Parempi tietenkin, jos tilanne olisi se, että hinnat olisivat vakaat. Tuollainen keskusteltu kiinteistöjen aluekohtaiseen verottamiseen perustuva malli olisi yksi keino luoda tällaista vakautta, jossa yllättäviä arvonnousuja ja ‑laskuja olisi nykyistä selvästi vähemmän.
> … niin kauan kuin puhutaan jostain prosentin kymmenyksien nostamisesta, en näe tarvetta millekään kompensoinneille
Se on tosiaan hyvä keino hallita tilannetta, että muutokset ovat hitaita, ja tapahtuvat pienin, ja myös ennustettavin askelin. Tällaisessa tilanteessa erillisiä tapauskohtaisia kompensointeja ei tosiaan tarvita, sillä kaikki osaavat sopeutua luontevasti tuollaiseen hitaaseen ja ennakoitavaan muutokseen, ilman mitään merkittäviä tappioita (tai voittoja). Hidas muutos siis toimii. Nopeissa muutoksissa epäoikeudenmukaisuuksia syntyy helposti, ja siksi niiden kohdalla pitää olla varovainen.
> Ei nykyhallituskaan kompensoi mitenkään viemällä köyhiltä asumistukia ja sosiaalitukien suojaosia.
Tuo on tosiaan äkkinäinen ja yllättävä suurehko muutos. En pidä esimerkiksi Helsingin korotettuja asumistukia perusteltuna ratkaisuna (ei rikkaan alueen tulisi elää aluetuilla, vaan sen tulisi tuottaa tuloja valtiolle muitakin enemmän). Tilanne pitäisi hoitaa muin keinoin. Mutta jos korotetut tuet poistetaan (ja asumistukia yleisemminkin, kaikissa kunnissa), siisteintä olisi tehdä se vähitellen, pitkän ajan kuluessa, niin että ihmiset ja yritykset osaisivat varautua muutokseen.
Juho Laatu: “Sitä että säädetään uusi kiinteistövero…”
Tässähän ei säädetä uutta veroa vaan ainoastaan korotetaan olemassa olevan veron prosenttia.
Ok, katsoin nuo samanarvoisiksi muutoksiksi.
Täytyy muistaa että Inkoo voi verottaa vapaa-ajan asuntokiinteistöjä aivan eri prosentilla kuin kiinteään asumiseen tarkoitettuja. Jos ei se sitä tee niin on aika tyhmää. Länsi-Uusimaa on haluttua seutua vapaa-ajan asunnoille koska on korkeintaan tunnin matkan päästä Helsingistä. Kuvittelisi että paikalliset maanomistajat ovat maksimaalisesti osanneet hyödyntää sitä merenrannassa sijaitsevan maansa arvonnousua.
On eri juttu kun mennään kauas sisämaahan mutta siellä maan arvo nousee metsäteollisuuden yhä kasvavien sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran tuotantomäärien mukaan eli ei voi sanoa että maaseutuasukkaat olisi järjestään heikommassa asemassa varallisuuden jakautumisen suhteen kuin kaupunkilaiset.
Inkoonkin mökkeilyyn liittyvät hyödyt ovat samaann tapaan “ansiotonta arvonnousua”. Tuossa alueiden erilaisuutta tasoittavassa verotuksessa Inkoon kiinteistöiltä perittävät verot voisivat olla hieman korkeampia kuin vaikkapa Iisalmen kiinteistöiltä perittävät verot.
Tuollaisessa taloudellisten tekijöiden muuttumisen mukana muuttuvassa verotuksessa olisi se etu, että kaikkea ansiotonta kaavoituksesta johtuvaa hyötyä (ja haittaa) saataisiin vähennettyä. Jos vaikkapa päätetään, että sote-keskus tulee kaupunkiin A tai B, tuo ei ole kummankaan kaupungin asukkaille lottovoitto tai lottotappio, jos olisi selvää, että verot muuttuvat jokseenkin tasan sen mukaan, miten kaavoitushyödyt ovat muuttuneet.
Vaikea nähdä kuinka maapohjaan perustuva kiinteistövero voisi olla sosiaalisesti epäreilu. Jos kerrostalossa asuu 50 ihmistä ja omakotitalossa 4 niin 50 asukkaan kerrostalon asukkailla on varaa noin 12 kertaa suurempaan tonttiin. Toki parkkipaikka vaatii tilaa, mutta autoilijat saavat minun puolestani maksaa maankäytöstään ja eli valinnoistaan. Maapohjan veroa pitäisi korottaa voimakkaammin vuosi vuodelta ja samalla lopettaa kaupungin määräykset kerrosten määristä ja talojen korkeuksista. Saataisin kerrankin verot oikeaan paikkaan, eli leveästi eläville ja mm. Okt-perijöille. Suomessahan on pitkään ollut maan tapa että regressiivisesti käyttäytyviä kulutusveroja on lisätty ja sitten ihmetelty miksi sosiaaliturvan varassa elely on niin kannattavaa kun elinkustannukset ovat niin kalliita. Ruokaa on syötävä ja nykymaailmassa on pakko omistaa elektroniikkaakin jos haluaa työllistyä.
Veikkaan että maapohjan vetoon nähdään koviakin korotuksia tulevan 10 v aikana kun valtion talous kriisiytyy lisää, ehkä jopa IMFn ohjauksessa.
Soininvaara kirjoitti:
“Valtio pakottaa Helsingin nostamaan maapohjan kiinteistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimenomaan maapohjaan – ei rakennuksiin –kohdistuva kiinteistövero on hyvä ja oikeudenmukainen vero. Sillä verotetaan yhteiskunnalle osa ansiottomasta ansionnoususta, joka johtuu siitä, että tontin ympärille on rakennettu kaupunki.”
Tuo perustelu pätee vain niihin omistajiin, joiden maanomistus on ajalta ENNEN kuin ympärille on rakennettu kaupunki. Joka on ostanut maapohjan sen jälkeen kun kaupunki on jo ympärillä ollut, on joutunut maksamaan korkeamman hinnan tontista jo alunperinkin, jolloin heidän osaltaan maapohjan vero ei välttämättä varsinaisesti kohdistu ympärille rakentamisesta aiheutuneeseen ansiottomaan arvonnousuun.
“Kiinteistövero nostaa omistusasujan kustannuksia, jos hän omistaa asunnon sillä hetkellä, kun korotuksesta päätetään, mutta ei niiden asumiskustannuksia, jotka ostavat asuntonsa sen jälkeen.”
Kiinteistövero kapitalisoituu asuntojen hintoihin kyllä, mutta muutokset kiinteistöverossa kapitaloisoituvat hintoihin usein korotuksen päättämishetken sijaan vasta viiveellä, eli käytännössä mekanismi hintaan toimii mm. taloyhtiön vastikkeiden kautta — joiden muutokset eivät välttämättä ajoitu identtisesti kiinteistöverojen muutosten päätösajankohtien eikä edes määrien kanssa. Esimerkiksi kerrostaloasunnon ostaja harvoin selvittää talon maapohjan kiinteistöveron määrää erikseen, vaan tutkailee taloyhtiöön liittyviä menoja yleensä vastikkeiden kokonaissumman kautta.
Yksi ongelma maapohjan kiinteistöverossa on se, että sitä ei osata määrittää alueittain. Verotusarvo on tällä hetkellä sama koko kunnassa. Eli jos jollekin tulee kivemmat puistot ja kivemmat liikenneyhteydet, voi toisella puolella kaupunkia asuvan verotus periaatteessa nousta sen takia. Tällä hetkellä tosin mikään maapohjan verotusarvoista ei vastaa lähellekään todellisuutta. Monin paikoin maapohjan kiinteistöverotusarvo on esimerkiksi neljäsosa markkinahinnasta. Joissain muuttotappiokunnissa tilanne on kai päinvastoin, eli niissä kiinteistöverotusarvo voi nykyisin ylittää reilustikin alueen maapohjan markkinahinnan, jota sitäkin itse asiassa kiinteistövero kuitenkin alentaa.
Korkea kiinteistövero vähentää pitkällä tähtäimellä uudisrakentamista, ja siirtää pääomien sijoittamisten kannattavuutta rakennuksista muihin kohteisiin sekä sellaisille globaaleille alueille, joissa tällaista verorasistusta ei ole. Amerikassakin uudisrakentaminen suuntautuu nimenomaan verotuksellisesti alempien verokantojen alueille. Suomessa yksi vertailukohta voisi olla Ahvenanmaa, jossa asuinrakennuksissa kiinteistövero on laajalti 0 %, ja jossa uudisrakentaminen on muun Suomen rakentamisen hiljennyttyäkin yhä suhteellisen vilkasta.
Nyt käsiteltänvää oleva kiinteistöveronkorotus ei koske rakennuksia vaan pelkästään tonttimaata.
Asia ei todellakaan ole noin. Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu vero koskee ensinnäkin myös joitakin rakennettuja rakennuspaikkoja. Kuten esimerkiksi Taloustaidossa juristi on todennut vastauksena kysymykseen, jossa kysyjä kyseli verottajalta saamastaan laskusta rakentamattoman rakennuspaikan korotetusta kiinteistöverosta tilanteessa, jossa rakennuspaikalla nimenomaan on rakennus (joskaan ei asuinkäytössä):
https://www.taloustaito.fi/Vero/miksi-minun-on-maksettava-korotettua-kiinteistoveroa-ostamastani-rakennetusta-rakennuspaikasta/#1daef4b5
Tuon veron saa siis saa, jos rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuinrakentamiseen, ja tontilla sijaitsee yksinomaan muuta rakennuskantaa kuin asuinrakennuksia. Jos asuinrakennukseen kaavoitettu tontille on rakennettu vuosia sitten kaupungin luvalla kaavasta huolimatta vaikka hotelli, ja rakennuspaikka on rakennettu jo täyteen, voi tontin omistaja saada pysyvästi rakentamattoman rakennuspaikan veron rasitteekseen.
Lisäksi tuo vero rasittaa keskeneräisiä asuinrakennushankkeitakin ainakin ensimmäisen kalenterivuoden osalta, ja lisää käytännössä osaltaan asuinrakennushankkeidenkin kustannuksia.
Puhumme eri asiasta. Minä tarkoitin sitä kiinteistöveron korotusta, jonka Helsinki joutuu tekemään. Se koskee vain maapohjan kiinteistöveroa. Tuo rakentamattoman tonttimaan korotettu kiinteistövero on vanha juttu. Siinä ei muutu mikään. Se tehtiin maakeinottelua vastaan
Koskeeko oikeasti pelkästään tonttimaata? Luulin, että tontteja koskee ns. yleinen kiinteistöveroprosentti (pl. ne, joita koskee rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti), ja se koskee tonttien lisäksi myös joitain rakennuksia.
Harmi, jos tämä kannustaa asumaan etäällä keskuksista. Täällä maaseudulla kiinteistörakenteen hajaannuttamiseen ei tarvita lisää kannusteita.
Veron perimisessä pitäisi mielestäni ottaa huomioon veronmaksukyky, eli veroa maksettaisiin tulojen mukaan. Mitä enemmän olisi tuloja, sitä enemmän joutuisi maksamaan veroa.
Nykyään on menty monissa asioissa tasaveron suuntaan, eli kaikilta peritään sama määrä veroa riippumatta siitä, mitä ihminen ansaitsee. Pidän tätä huonona kehityksenä.
Sillä ei ole merkitystä, kutsutaanko vallitsevaa käytäntöä sosialismiksi vain kapitalismiksi. Puhtaina näitä ilmiöitä ei taida ollakaan, vaan nykyiset järjestelmät ovat yhdistelmiä niistä. Kapitalismissa käytetään sosialismin keinoja voittojen maksimoimiseen. Vallitsee eräänlainen piilokorruptio, jossa liike-elämän eturyhmät lobbaavat lainsäätäjiä luomaan lakeja, jotka on räätälöity näiden eturyhmien voittojen takaamisesi. Mistään aidosta “vapaasta kilpailusta” ei aina ole kyse, vaikka sen nimiin vannotaan.
En kannata asuinkiinteistöstä perittävää kiinteistöveroa, koska se on luonteeltaan tuloista riippumaton tasavero, ja sen lisäksi se on “omistamisen” perusajatuksen vastainen. Veron ideahan on se, että ellet maksa kiristäjälle, lennät kodistasi. Minun mielestäni riittää, kun verotetaan siinä vaiheessa, kun kiinteistö myydään ja siitä tulee myyjälle arvonnoususta aiheutuvaa voittoa eli tuloa.
Se, että maan arvo rakennuksen alla nousee kaavoituksesta ja ympärillä tapahtuvasta rakentamisesta johtuen, on rakennuksessa asuvalle pelkkä kirous niin kauan, kun hän ei aio muuttaa pois ja myydä kotiaan. Rakennuksessa asuvan ihmisen kyky maksaa veroa ei lisäänny sillä, että hänen asuintonttinsa laskennallinen arvo nousee. Omakotitaloissa asuu pienituloisia vanhuksia ja muita ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa korkeita veroja. Ahneet grynderit hamuavat tällaisten ihmisten tontteja, joten niiden kannalta lienee hyvä asia, jos asukkaiden taloudellista rasitetta nostetaan verotuksen avulla. Näin saadaan mummot nopeammin laitoksiin ja tontit tuottavampaan käyttöön. Missä on inhimillisyys?
Joku tuleva perijä soitti minulle ja valitti, että hänen vanha äitinsä joutuu maksamaan kiinteistöveroa rakennusoikeudesta, jota tämä ei ole käyttänyt. Kerroin, että tähän on helppo ratkaisu. Pyytäkää poistamaan käyttämätön rakennusoikeus tontilta, niin ei tarvitse maksaa tyhjästä. Tämä ratkaisu ei tulevaa perijää tyydyttänyt.
Rakennusoikeuden vähentäminen ei tapahdu vain “pyytämällä”. Rakennusoikeuden vähentäminen on maksullinen kaavoitusprosessi, joka menee saman protokollan mukaan kuin rakennusoikeuden lisääminenkin osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen sekä kaavoitusesityksen julkisine esilläpitoineen, jonka toteuttamisesta kaupungit tapaavat periä kaavoituskorvauksen — ja kestää yleensä vuosia silloinkin, vaikkei kukaan edes valittaisi päätöksistä. Eli tuollaisen pyynnön voi esittää, mutta jotta kaupunki lähtee viemään asiaa eteenpäin, se voi vaatia nimen paperiin, jossa rakennusoikeuden vähennystä pyytävä sitoutuu maksamaan esimerkiksi kymmenien tuhansien eurojen kaavoituskorvausmaksut, mikäli kaupunki vie toivotun kaavamuutoksen läpi.
Ihan kuin Jari Mäki tuossa komannessa kappaleessa viittaisi maailman rehellisimmät poliitiikot omaavaan suomeen jossa kerran vuodessa kerrotaan kuin P‑koreassa ikään, että suomi on maailman vähiten korruptoituinein maa ja mittariksi riittää käytännössä se, että poliisi ei huoli viidenkympin seteliä 🙂
Neljännestä ja viidennestä kappaleesta olen samaa täysin mieltä vaikka olen käytännössä varaton, mutta faktathan ei ole mielipiteitä..
Tähän hieman liittyen otti päähän kun malmin kentän äänestäjille lobbaus alkoi jo yheksänkymmentäluvun lopulla valheellisinen mielipidekirjoituksineen lehdissä “melu” haitoista ja kaikesta muusta mahdollisesta, koko ajan kiivastuvaan tahtiin, ketään tuntemaani vieressä asuvaa se ei kuitenkaan haitannut selväähän se oli, että sopparit tehtiin jo silloin.
Miksi muuten täällä jossa joskus kuului satunnaista pärinää kuuluu nykyään suihkareiden ääni?
Miten tontin arvo arvioidaan kiinteistöveron määrittämisesksi?
Jos taloyhtiö investoi itse tonttiinsa, sanotaan vaikka ottamalla käyttöön maalämpöön perustuvan lämmitysenergian, sen arvo tietysti nousee. Nostaako taloyhtiö nyt lyhytnäköisellä ratkaisullaan omaa kiinteistöveroaan?
Mun käsittääkseni maalämpö ei vaikuta kiinteistöveroon. Niilläkin on tietty elinkaari ja voi olla että seuraava lämmitysratkaisu on joku muu.
Ei nosta.
Kiinteistöveron pohjana oleva verotusarvo määräytyy alueellisesti, ei tonttikohtaisesti. Toki jos alueen kaikki kiinteistöt investoivat maalämpöön ja näin alueen kiinteistöjen arvo kokonaisuutena nousee huomattavasti, on mahdollista että tästä arvonnoususta osa päätyy korkeammaksi verotusarvoksi laskentatavan rajoitteiden vuoksi.
Kiinteistöverouudistus on hallituskausi toisensa jälkeen jäänyt tekemättä, mutta VM:n sivuilta löytyy varsin hyvää edellisen hallituksen tausta-aineistoa miten verotusarvot on tulevaisuudessa tarkoitus määrittää, mikäli verouudistus joskus viimeinkin saadaan maaliin.
https://vm.fi/kiinteistoverouudistus
No et sitten julkaissut sitä mutta olen kyllä lukenut noi tukipaketeja, rahoitusmenetlemiä, sertifikaatteja koskevat jätepaperivuoret ja selväähän se on keiden taskuihin ne rahat ohjautuu, josta sopiikin kysyä miksi elokapina ei tuki koneen toimistoihin vieviä väyliä kun valmistavat kuitenkin “likaisia” rullaportaita kiinassa ja vaadi tuotannon siirtämistä tänne puhtaan sähkön suomeen? Miksi eivät suostu olemaan menemättä kiinasta tilattuihin busseihin kiina on kuitenkin maa jo kiduttaa, raiskaa, vainoa, kiduttaa ja kiduttaa kansalaisiaan ja sieltä ei pitäisi ostaa mitään, etenkään sellaisten jotka väittävät kunniottavan ihmisarvoa jne.. Minä en enää kulje bussilla, kun ei voi tietää onko kidutus-kiinalainen bussi tulossa vai ei. boikotoin siksi julkista liikennettä lukuunottamatta junia.
https://mobiili.fi/2021/08/10/omistajasuvun-nokkamiehena-toiminut-samsung-pomo-paasee-pois-vankilasta-tuomio-jatkuu-ehdonalaisena/
Tälläisestä ei koskaan joutuisi suomessa vannkilaan, no suomessa tosin noin isoja firmojakaan enää ole.
Säätiötätä kyllä onhan tämä niiden luvattu maa.
Ymmärsinkö oikein että alueen asukkaat säästävät kiinteistöverossa jättämällä remontit tekemättä ja pitämällä alueen talot huonossa kunnossa korjausvelka kun vähentää verotettavaa arvoa mutta oikea investoitu velka nostaa talon verotettavaa arvoa? Täyttä sosialismiä verottaa siitä että hoitaa asiat hyvin ja pitää rakennukset ja alueet kunnossa..
Nyt puheena oleva kiinteistöveron korotus koskee tonttia, ei rakennusta. Tontin arvo riippuu siitä, mitä on sen tontin ympärillä, kaupungin keskusta esimerkiksi. Rakennukseen kohdistuvalla kiinteistöverolla on huonoja puolia, mutta se on eri asia.