Asuntotuotanto ei saisi sakata

Asun­to­jen tuotan­to on rom­ah­tanut korko­jen nous­tua. On haaskaus­ta pitää raken­nuska­p­a­siteet­tia käyttämättömänä.

EKP:n ratkaisu­ista tul­laan vielä puhu­maan. Keskus­pankin tulee tor­jua suh­dan­tei­den yliku­umen­e­mis­es­ta johtu­vaa inflaa­tio­ta, mut­ta tämä inflaa­tio on Putin-peräistä.

Vaikut­taa kysyn­tä tietysti raken­nuskus­tan­nuk­si­inkin. Alan yliku­umen­e­misen takia saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muualle maa­han. Kaik­ki tahot ovat kah­m­i­neet tästä osansa. Sikäli pieni hidas­t­a­mi­nen on hyväkin, mut­ta nyt hidas­tuu aivan liikaa.

Asun­to­tuotan­to on han­kala asia markki­na­t­aloudelle, kos­ka uus­tuotan­non osu­us asun­noista on pieni. Lyhyel­lä aikavälil­lä asun­to­jen tar­jon­ta on jäykkää ja asun­to vält­tämät­tömyys. Sik­si pieni kysyn­nän vai­htelu syn­nyt­tää iso­ja vai­htelu­ja hin­nas­sa. Pitäisi kat­soa kauem­mak­si eikä antaa hin­to­jen ylio­h­ja­ta tuotan­toa. Jotenkin vain pitäisi asun­to­tuotan­to rahoit­taa matal­ien hin­to­jen aikoina.

Suo­ma­lais­ten muut­to suuri­in kaupunkei­hin ei ole lop­pumas­sa vielä pitkään. Sik­si tasainen asun­to­tuotan­to kan­nat­taisi. Ehkä Suomes­sa ei oltu aivan tyh­miä, kun suuren maal­ta­muu­ton aikoi­hin val­tio rahoit­ti val­taosan asun­to­tuotan­nos­ta erityislainoin.

Kaupunkei­hin muut­to on jatkunut pitkään, mut­ta sen kohde on vai­hdel­lut. Vielä 20 vuot­ta sit­ten kymme­nen yliopis­tokaupunkia vetivät kaik­ki asukkai­ta, sit­ten vain viisi, ja lop­ul­ta Helsin­gin seu­tu melkein yksin. Nyt Tam­pere on ryn­ninyt liki kärkeen.

Tam­pereel­la on tehty paljon hyviä päätök­siä. Kai ratikkaa vas­tus­ta­neet osaa­vat edes hävetä?

Yksi aja­tus on tor­jut­ta­va heti. Val­tion rahaa jaka­mal­la ei kaupunkien her­raon­nea paran­neta. Heikon men­estyk­sen kom­pen­soin­ti tarkoit­taisi huonoista päätök­sistä palk­it­semista, eikä siitä seu­raisi mitään hyvää. Kaupun­git ovat oman onnen­sa seppiä.

Erot asumisen hin­nas­sa ker­to­vat muut­topaineesta. Jos joku on valmis mak­samaan asumis­es­ta enem­män paikas­sa A kuin paikas­sa B, eikö se ker­ro, että hän asuu mielu­um­min paikas­sa A?

Hin­to­jen perus­teel­la Helsin­ki on yhä Tam­peretta paljon vetovoimaisem­pi, mut­ta tässä saat­taa iner­tia vaikut­taa. Pääkaupunkiseudul­la on tar­jol­la yli 12 000 vuokra-asun­toa. Asun­tosi­joit­ta­jat eivät ole vielä tun­nus­ta­neet tosi­a­sioi­ta vaan pitävät asun­to­ja tyhjil­lään mielu­um­min kuin alen­ta­vat vuokria. Eivät voi jatkaa sitä pitkään.

Pääkaupunkiseudul­la tyhjien vuokra-asun­to­jen määrä on kas­vanut eniten Espoos­sa ja Van­taal­la, mikä menee aivan oppikir­jan mukaan. Jos asun­top­u­la joskus helpot­tuu, huonos­ti sijait­se­vat asun­not halpenevat rajusti ja pää­tyvät köyhyystaskuiksi.

Hin­to­jen ja vuokrien laskua­han tässä on tavoitel­tu. Täl­lä tiel­lä pitää jatkaa. Asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten – eri­tyis­es­ti siis Helsinkiin.

Helsingillä on niin halutes­saan keinot pitää yllä asun­to­tuotan­toa, kos­ka se omis­taa pääosan raken­nus­maas­ta. Pitää vain antaa tont­te­ja tasais­es­ti tar­jolle ja edel­lyt­tää rak­en­tamista määräa­jas­sa. Jotkut raken­nus­li­ik­keet eivät ehkä halu­aisi rak­en­taa, kos­ka niil­lä on paljon myymät­tömiä asun­to­ja, mut­ta onnek­si on muitakin raken­nus­li­ikkeitä. Ton­tin vuokrista joudu­taan kyl­lä tinkimään.

Asum­i­nen halpe­nee, mut­ta hitaasti. ARA-asun­not ja asum­is­tu­ki ovat tehneet pieni­palkkaisille mah­dol­lisek­si asua pääkaupunkiseudul­la. Hal­li­tu­so­hjel­man aikoo viedä heiltä molem­mat. Sil­loin esimerkik­si hoita­jille ja poli­i­seille pitää jatkos­sa mak­saa Helsingis­sä korkeam­paa palkkaa. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus on varautunut tähän.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä

 

41 vastausta artikkeliin “Asuntotuotanto ei saisi sakata”

  1. “Suo­ma­lais­ten muut­to suuri­in kaupunkei­hin ei ole lop­pumas­sa vielä pitkään.”

    Tässä on jonkin asteinen harha. Vuodes­ta 2019 vuo­teen 2022 suomenkielis­ten määrä Helsingis­sä ‑5 510 ja vierask­ielis­ten määrä +15 620.

  2. Muka­va huo­ma­ta että ihmiset heräilevät siihen, etteivät asun­not ja asum­i­nen ehkä olekkaan pelkkä vapaiden markki­noiden hyödyke muiden hyödykkei­den joukos­sa. Sama taisi nous­ta esi­in myös tuoreessa uutises­sa Suomen heikos­ta työvoiman liikku­vu­ud­es­ta, eli nos­tet­ti­in esi­in tarve edulliselle vuokra-asumiselle.

    Tästä pitääkin nos­taa esi­in, että Suomes­sa saa ilmeis­es­ti helpom­min tukea työn vuok­si kakkosasun­non vuokraamiseen kuin itse muut­to­tukea. Jälleen ker­ran pal­jas­tuu, että suo­ma­lainen työ­markki­na­jär­jestelmä on viritel­ty ihan mui­ta kuin pien­i­t­u­loisia varten. Kum­ma muuten ettei Kokoomus esit­tänyt työa­sun­tovähen­nyk­sen leikkaamista? Tai eihän siinä ole mitään kum­maa ettei Kokoomus leikkaa verovähen­nyk­siä (jota voidaan myös kut­sua tulon­si­ir­roksi) joi­ta sen äänestäjät käyttävät.

  3. Inflaa­tio ei ole pelkästään Putin-peräistä . Inflaa­tio alkoi jo nous­ta syksyl­lä 2021 kun tuotan­toketjut Kiinas­sa oli puo­lik­si kiin­ni jon­ka seu­rauk­se­na län­si­mais­sa ole­va voimakas COVID elvy­tyk­ses­tä kas­vanut rahavir­ta alkoi etsiä kohdet­ta jon­ka seu­rauk­se­na hin­nat nousi­vat kun tuotan­toketjut alkoi­vat purkau­tua hitaasti. 

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi inflaa­ti­olle vain lisää voimia joka näkyy ener­gian hin­nan nousuna. EKP ei ole ain­oa keskus­pank­ki joka nos­taa korko­ja. Ruot­sis­sa inflaa­tio on suh­teessa kru­u­nun kurssi­in korkeampi kuin Suomes­sa samaan aikaan kun Ruotsin keskus­pank­ki nos­taa korko­ja. Ruot­sis­sa keskustel­laan vakavasti pitäisikö kru­unu kor­va­ta euroon .

  4. Onko­han käsi­tys sairaan­hoita­jista asumas­sa ara-asun­nois­sa myyt­ti? Tun­te­mani lähi­hoita­jat asu­vat omis­tusasun­nois­sa Pohjois-Hgis­sä ja Jär­ven­päässä. Tun­te­mani heka-asukkaat ovat saa­neet asun­non nuo­ri­na opiske­li­joina jopa kan­takaupungista ja jääneet asukkaik­si vuosikym­meniksi, kun tulo­ja ei enää myöhem­min tark­iste­ta. Todel­lisia asun­tomarkki­noiden väli­in­putoa­jia ovat suuria lain­o­ja otta­maan joutuneet nuoret, työssä käyvät perheet.

  5. Kaupunki­talousti­eteil­i­jät ovat tois­telleet että kaavoitus on rak­en­tamisen pul­lonkaula Helsingis­sä. Rak­en­tamisen pysähtymi­nen osoit­ta­nee että kaavoitus/tonttien luovu­tus ei ollut pul­lonkaula. Pul­lonkaula näyt­tää ole­van rak­en­tamisen heikko kan­nat­tavu­us. Mah­dol­liset ratkaisut:
    ‑osta­jien ja vuokralais­ten mak­set­ta­va enemmän
    ‑asumisen/rakentamisen vero­tus­ta suitsittava
    ‑tont­tien myyjien/vuokraajien tin­git­tävä hinnoista

    1. Rak­en­t­a­mi­nen pysähtyy kos­ka rak­en­ta­jat olet­ta­vat saa­vansa raken­nuk­selle parem­man hin­nan odot­ta­mal­la. Eli hin­to­jen lasku nähdään väli­aikaise­na tilanteena. Ja vaikea uskoa että se olisi väärä näkemys.

      Kaavoitus on edelleen rak­en­tamisen pul­lonkaula: jos kaavoitus­ta olisi reilusti enem­män, yhdenkään rak­en­ta­jan ei kan­nat­taisi jäädä odot­ta­maan hin­to­jen nousua, kos­ka hin­to­jen lasku _ei olisi_ väliaikaista.

      1. Plus että suh­dan­teen muu­tut­tua ton­tilu­ovu­tuk­ses­sa ongel­mak­si on tul­lut tont­tien kytkök­set viereisi­in tont­tei­hin. Jos esim. pysäköin­ti ja jäte­huolto on kort­telin ton­teil­la yhteistä, niin yhden raken­nut­ta­jan aloituk­sen jäädy­tys han­kaloit­taa myös muiden raken­nut­ta­jien aloit­tamista. Tiedän ainakin kak­si tapaus­ta Hkin kan­takaupungis­sa, jos­sa yksi raken­nut­ta­ja on käytän­nössä lait­tanut koko kort­telin rak­en­tamisen aloituk­sen jäihin.

        Tämä on tietysti kaavoit­ta­jan itse virit­tämä ansa. Vaik­ka nyky­isin värikynäresurssit on kaavo­jen piirte­lyyn keskus­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa aivan toista luokkaa kuin vaikka­pa Punavuoren ruu­tukaavaa tupakki­askin kan­teen hah­motel­lessa, niin a) ei syn­ny parem­paa kaupunkia ja b) tois­tu­vasti sohlataan han­kkei­ta hamaan tule­vaisu­u­teen, kuten jok­eriko­rt­telin tai Pasi­lan tornien tapauksissa.

        Tilanteeseen olisi tietysti sikäli yksinker­taisia ratkaisu­ja, että a) parhaatkin raken­nu­s­paikat jaet­taisi­in tarpeek­si pieniksi ton­teik­si ilman kytkök­siä toisi­in­sa, jon­ka myötä kil­pailun myötä tont­tien voisi olet­taa rak­en­tu­van jou­tu­isam­min ja b) lakat­taisi­in tavoit­tele­mas­ta laat­ua sel­l­aisil­la vaa­timuk­sil­la kuin kul­mien lisäämisel­lä taloon tai ikku­na-auko­tuk­sen arpomisel­la lottokoneella. 

        Tulos ei olisi kaavoit­ta­jan havit­tele­maa jälki­mod­ernistista seka­van näköistä onnelaa yhteis­tiloi­neen ja viherkat­toi­neen, mut­ta ehkä kuitenkin ihan hyvää kaupunkia.

  6. Rak­en­tamisen suh­teen on hyvä muis­taa, mihin suurin osa uuden asun­non myyn­ti­hin­nas­ta menee. Verot ja verolu­on­teiset mak­sut 40%, tont­ti 30% ja rak­en­tamiselle, markki­noin­nille, rahoituk­selle, raken­nut­ta­jan kat­teille yms. jää 30%. Talon­rak­en­tamisen tar­joush­in­tain­dek­si on jäänyt huo­mat­tavasti jäl­keen kiinteistöjen/asuntojen hin­tain­dek­sistä viimeisen 20 vuo­den aikana, joten jos keskus­pank­ki tekee huono­ja päätök­siä, val­tio ja kun­nat voisi­vat ehkä vaikut­taa järkeväl­lä taval­la suurim­paan kus­tan­nu­so­su­u­teen asuntotuotannossa…

    Tar­tun vielä yhteen lauseeseen: “Tam­pereel­la on tehty paljon hyviä päätök­siä. Kai ratikkaa vas­tus­ta­neet osaa­vat edes hävetä?” Ratikas­ta on tul­lut Tam­pereel­la suosit­tu, mut­ta samaan aikaan on oltu Hämeenkadun suh­teen huolis­saan samas­ta kuin Helsingis­sä Hämeen­tiel­lä: muu­tosten jäl­keen kadut tun­tu­vat hiljen­neen — varsinkin kau­pal­lises­sa mielessä. HS:n mielipi­dekir­joituk­ses­sa Helsin­gin yliopis­ton saavutet­tavu­us­tutk­i­jat kri­ti­soi­vat esim. Vallilan­laak­son jät­tämistä ilman ratikkapysäkkiä. Muutenkin pysäkkiväle­jä jatku­vasti piden­netään, esim. Kata­janokalla lakkautet­ti­in juuri pari pysäkkiä. Niiden vähen­tämisen väitetään nopeut­ta­van liiken­net­tä, mut­ta se johtaa siihen, että käve­ly­mat­ka ja ‑aika pysäkille on pidem­pi. Olin ennen akti­ivi­nen ratikan käyt­täjä, mut­ta olen kor­van­nut sen suurelta osin kävelemäl­lä tai välil­lä henkilöau­tol­la ihan vain nopeu­den vuoksi.

    1. Olen parhail­laan Tam­pereel­la. Hämeenkatu on vilkas. Auto­ja ei ole, mut­ta sku­ut­te­ja ja fil­lare­i­ta on vaik­ka kuin­ka paljon, samoin jalankulk­i­joi­ta. Tyhjiä liiketilo­ja ei ole oikeas­t­aan ollenkaan. Ero Helsin­gin keskus­taan on silmiinpistävä.

      Ohikulke­via ratikoi­ta kat­sel­lessani olen ihme­tel­lyt, mis­tä ne kaik­ki ihmiset oikein tule­vat, kun ratikat ovat sei­so­makuor­mas­sa. Olisi muka­va nähdä tutkimus siitä, ovatko ratikka­matkus­ta­jat entisiä autoil­i­joi­ta, pyöräil­i­jöitä, bus­si­matkus­ta­jia vaiko mitä.

      Sitä ihmette­len, minne kaik­ki autot ovat kadon­neet, kun sekä Sam­monkatu että Teiskon­tie oli­vat aamu­ru­uhkas­sa jos eivät nyt autioi­ta niin huomio­ta­herät­tävän hil­jaisia. Ennen ratikkaa ne oli­vat hyvinkin vilkkai­ta autokatu­ja. Onko tuos­sa toteu­tunut käytän­nössä se iki­van­ha kuva­pari, jon­ka toises­sa kuvas­sa on 4‑kaistainen tie täyn­nä auto­ja ja toises­sa yksi raitio­vaunu, sama väkimäärä kumassakin?

      1. Itse olen tänä kesänä käynyt käytän­nössä kaikissa Etelä-Suomen suuris­sa kaupungeis­sa pl. Turku ja Lappeen­ran­ta. Tam­pere on nykyään varsin kiva, vaik­ka ratik­ka ja tietyö­maat hait­taa­vat autoilua. Mut­ta sel­l­aista havain­noin­tia myös tein, että Helsin­gin keskus­tan ongelmista lät­inää vaivaa melkoinen perspektiiviharha. 

        Helsin­gin keskus­tas­sa on tyhjää liiketi­laa sik­si, että kiin­töistön­o­mis­ta­ja on huolis­saan rahoituk­sen hin­nas­ta ja pri­or­isoi tasear­voa kas­savir­ran kus­tan­nuk­sel­la. Käytän­nössä ei ole valmis tin­kimään jopa 200e/m2 tasol­la kiep­pu­vaa vuokraa alaspäin. Porin, Kotkan tai Lah­den keskus­tas­sa on tyhjää liiketi­laa sik­si, etteivät ne kiin­nos­ta ketään mil­lään hin­nal­la. Noista kylistä liiketilo­ja saa vuokrat­tua käytän­nössä vähän päälle hoitoku­lu­jen hin­nal­la, alle kympil­lä neliö, mut­ta pidem­män päälle sil­lä vuokral­la ei kiin­teistöstä pide­tä huol­ta. Siltikään ei löy­dy yrittäjiä. 

        Lahdessa myyti­in juuri huu­tokau­pal­la 90 neliön liike­huoneis­to keskus­tan tun­tu­mas­ta 1600 euron hin­nal­la. Tai en tiedä myyti­inkö, mut­ta tar­jous oli hyväksyt­ty. Siis tuhat kuu­sisa­taa euroa 90 neliön liiketi­las­ta hyväl­lä sijain­nil­la isoil­la näyteikkunoil­la. Toki korkeahko vastike ja remont­tia tulos­sa, mut­ta Helsingistä ei sel­l­aista läpeä löy­dy Hakamäen­tien eteläpuolelta, jos­ta ei ton­nia neliöltä saisi. 

        Ja jos luulette, että Lah­den tai Porin keskustal­la menee heikosti, niin luokkaa tai kah­ta pienem­mis­sä kylis­sä on toi­vo jo paljolti menetet­ty. Niis­sä hau­tausurakoit­si­jat (ps.) tekevät bisnestä osta­mal­la nimel­lisel­lä hin­nal­la liikeki­in­teistön vuokrat­u­lot tois­taisek­si ja jät­tävät vasti­keet mak­samat­ta, menet­tävät tilo­jen hallinnan yhtiölle tai jopa aja­vat kiin­teistön konkurssiin.

        Kau­pan mur­ros koet­telee kivi­jalkaa, mut­ta niin kauan kuin ongelmis­sa on kyse vuokrata­sos­ta ja kiin­teistöomis­ta­jien viivanalus­es­ta, en olisi yhtään huolissani.

  7. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “EKP:n ratkaisu­ista tul­laan vielä puhu­maan. Keskus­pankin tulee tor­jua suh­dan­tei­den yliku­umen­e­mis­es­ta johtu­vaa inflaa­tio­ta, mut­ta tämä inflaa­tio on Putin-peräistä.”

    Kyl­lä taustal­la lie­nee myös takavu­osien LOTRaus. Eli se että EKP kaa­toi vuosien ajan markki­noille rahaa. Talousti­eteil­i­jät arvioi­vat, että vaik­ka markki­nat jonkin aikaa sitä voivat kestää, rahan vyöryt­tämi­nen markki­noille jos­sain kohtaa johtaa ajan myötä isom­paan inflaa­tioon. EKP:lle tilanne on vaikea, kos­ka se ei itse voi hel­posti myön­tää aiheut­ta­neen­sa nyky­istä korkea­ta inflaa­tio­ta ihan omil­la toimillaan.

    “Vaikut­taa kysyn­tä tietysti raken­nuskus­tan­nuk­si­inkin. Alan yliku­umen­e­misen takia saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muualle maahan.”

    Helsingis­sä raken­nus­ma­te­ri­aalit ovat monien ihmis­ten koke­musten mukaan päin­vas­toin pääsään­töis­es­ti halvem­pia kuin alueil­la, jois­sa rautakaup­po­ja ja samal­la kil­pailua on vähem­män, tai joi­hin kul­je­tus­matkat ulko­maan­tuot­teil­la ovat pidem­mät. Asi­aa on help­po tes­ta­ta kysymäl­lä tar­jous­ta muu­ta­malle raken­nus­tuot­teelle vaik­ka Helsinki­in, Utsjoelle ja Kuo­pi­oon. Toden­näköis­es­ti Helsingis­sä hin­ta on ver­rokke­ja halvem­pi pääosas­sa tuot­teista. Palkat Helsingis­sä ovat toki kuitenkin muu­ta maa­ta korkeampia.

    Helsin­gin muu­ta maa­ta korkeampi kus­tan­nus­ta­so rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa johtuu ensisi­jas­sa paikallisen kaupun­gin omista, muu­ta maa­ta tiukem­mista ohjeis­tuk­sista ja paikalli­sista määräyk­sistä sekä siitä, että hel­posti ja samal­la edullisem­min raken­net­ta­vat maa-alueet on jo pitkälti käytet­ty. Meren­ran­tarak­en­t­a­mi­nen on tun­netusti kallista, kos­ka tuu­likuor­mat ja kor­roosio-olo­suh­teet johta­vat kalli­im­paan rak­en­tamiseen. Se lie­nee kaupun­gin oma laadulli­nen val­in­ta, ei alan yliku­umen­e­mis­es­ta johtu­va kus­tan­nus­vaiku­tus. Meren­ran­nal­la asun­noista saa kyl­lä tavanomaista korkeam­man hin­nan, mut­ta myös rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat tavanomaista korkeampia.

    Tasaisem­pi asun­to­tuotan­to olisi ehdot­tomasti hyvä asia. Ei siinä ole kansan­taloudel­lista järkeä, että välil­lä raken­nusalan työvoima on yli­työl­lis­tet­tyä ja välil­lä vuorostaan työt­tömyysko­r­vauk­sia nostamassa.

    “Asun­tosi­joit­ta­jat eivät ole vielä tun­nus­ta­neet tosi­a­sioi­ta vaan pitävät asun­to­ja tyhjil­lään mielu­um­min kuin alen­ta­vat vuokria. Eivät voi jatkaa sitä pitkään.”

    Las­ke­taan kuvit­teelli­nen esimerk­ki. Jos vai­h­toe­htona on se, että 90 % asun­noista on täyn­nä ja vuokrat­tu hin­taan A tai se, että ne vuokrataan käytän­nössä täy­teen eli 98 pros­entin vuokrausas­teelle vaikka­pa hin­taan 0,9 A, niin vuokratuot­to on kuitenkin sil­lä alem­mal­la vuokrausas­teel­la ja korkeam­mal­la vuokrata­sol­la parem­pi, ja kus­tan­nuk­setkin pienem­mät (kun kulu­via asun­to­ja on vain 90 % 98 %:n sijaan). Tosi­a­sioiden tun­nus­tamista voi olla sekin, että havait­see, että osan vuokranan­ta­jista voi olla järkevää puo­lus­taa korkeam­paa yleistä vuokrata­soa ja tyy­tyä alem­paan vuokrausas­teeseen pitkäänkin. Osa tutkimuskir­jal­lisu­ud­es­ta muual­ta maail­mas­ta on myös viitan­nut sellaiseen.

    “Asun­to­tuotan­to on han­kala asia markki­na­t­aloudelle, kos­ka uus­tuotan­non osu­us asun­noista on pieni. Lyhyel­lä aikavälil­lä asun­to­jen tar­jon­ta on jäykkää ja asun­to vält­tämät­tömyys. Sik­si pieni kysyn­nän vai­htelu syn­nyt­tää iso­ja vai­htelu­ja hin­nas­sa. Pitäisi kat­soa kauem­mak­si eikä antaa hin­to­jen ylio­h­ja­ta tuotan­toa. Jotenkin vain pitäisi asun­to­tuotan­to rahoit­taa matal­ien hin­to­jen aikoina.”

    Nyt ei ole kai kyse niinkään pien­estä tar­jon­nan tai kysyn­nän jous­tos­ta joka olisi aiheut­tanut iso­ja hin­ta­muu­tok­sia, vaan koko euroalueen (ja sitäkin laa­jem­mas­ta) rahoi­tus­markki­noiden nopeasti tapah­tuneesta muu­tok­ses­ta, jos­sa korot ovat pom­pan­neet nopeasti ylöspäin. Esimerkik­si kutakin lainat­tua 100 000 euroa kohti pelkät korkoku­lut ovat pom­pan­neet liki 4000 euroa vuodessa ylöspäin viimeisen 2 vuo­den aikana. Jos asun­to­lainaa on 300 000 euroa, korkoku­lut ovat nousseet 12000 euroa vuodessa eli 1000 euroa kuukaudessa. Sama pätee myös taloy­htiöi­den nimis­sä ole­vi­in lain­oi­hin ja niiden mak­samisek­si kerät­ty­i­hin vastikkeisi­in, sekä kaikki­in vuokranan­ta­ji­in, joil­la itsel­lään on lainaa. 

    Keskitet­ty suh­teel­lisen mata­lan yleisko­ro­tuk­sen palkkaratkaisu voi olla yksi suo­ma­lainen eri­tyi­nen lisäsyy asun­to­tuotan­non sakkaamiselle, kos­ka palkat ovat nyt jous­ta­neet heikosti yleisen hin­tata­son muu­tok­si­in. Jos vaikka­pa koti­talouden korkoku­lut ovat nousseet 1000 euroa kuukaudessa, mut­ta ansio­tu­lot kohon­neet selvästi sitä vähem­män edel­lisvuodes­ta, käytän­nössä koti­talouk­sien ostovoima on voin­ut rom­ah­taa, mikä on voin­ut hei­jas­tua sit­ten mm. asuntoinvestointeihin.

    Vuon­na 2022 myös Heka kutisti tilin­päätök­sen­sä mukaan investoin­te­jaan edel­lisvuo­teen näh­den 44 miljoon­al­la eurol­la. Eli edes kaupun­gin vuokrat­aloy­htiö ei lisän­nyt sel­l­aises­sa markki­nas­sa investointejaan.

    On help­po sanoa, että asun­to­tuotan­to pitäisi rahoit­taa “jotenkin”. Vaikeampi kysymys on, että miten se “jotenkin” rahoitetaan?

    1. ööpä öö kir­joit­ti näin:

      “Las­ke­taan kuvit­teelli­nen esimerk­ki. Jos vai­h­toe­htona on se, että 90 % asun­noista on täyn­nä ja vuokrat­tu hin­taan A tai se, että ne vuokrataan käytän­nössä täy­teen eli 98 pros­entin vuokrausas­teelle vaikka­pa hin­taan 0,9 A, niin vuokratuot­to on kuitenkin sil­lä alem­mal­la vuokrausas­teel­la ja korkeam­mal­la vuokrata­sol­la parem­pi, ja kus­tan­nuk­setkin pienem­mät (kun kulu­via asun­to­ja on vain 90 % 98 %:n sijaan). Tosi­a­sioiden tun­nus­tamista voi olla sekin, että havait­see, että osan vuokranan­ta­jista voi olla järkevää puo­lus­taa korkeam­paa yleistä vuokrata­soa ja tyy­tyä alem­paan vuokrausas­teeseen pitkäänkin. Osa tutkimuskir­jal­lisu­ud­es­ta muual­ta maail­mas­ta on myös viitan­nut sellaiseen.”

      Sama toimii muuten myös työvoiman kanssa. Jos toimi­alal­la ei ole kun­non kil­pailua, niin yri­tyk­sen on kan­nat­tavam­paa myy­dä ei-oota vaik­ka kysyn­tää olisi kuin palkata työn­tek­i­jöitä liian korkeil­la palkoil­la. Tapa voi toimia myös kil­pailu­ti­lanteessa jos kil­pail­i­jat päät­tävät olla liikaa hake­mat­ta markki­nao­su­u­den kas­vat­tamista, eikä se markki­nao­su­u­den kas­va­tus sinän­sä ole itseis­ar­vo kun mon­es­sa tuotan­nos­sa tulee nopeasti myös mui­ta pul­lonkaulo­ja kuin pelkkä työvoiman saan­ti, eli monikaan yri­tys ei pysty puh­taasti skaalaa­maan ylöspäin pelkästään lisä­työvoimal­la ilman lisäin­vestoin­te­ja. Täl­löin markki­nao­suuk­sien kas­vat­ta­mi­nen palkkaa­mal­la kalli­impia työn­tek­i­jöitä ja tekemäl­lä tätä varten kalli­ita investoin­te­ja las­kee sekä kan­nat­tavu­ut­ta että nyky­isil­lä koroil­la itse investoin­nit voivat ajaa yri­tyk­sen ongelmi­in, jol­loin varovais­es­ti him­mail­e­va yri­tys voit­taa lopulta.

      Kum­ma jut­tu muuten, hil­jalleen hiip­ivää lamaa tai taan­tu­maa ei näytä todel­lakaan aja­van itse työvoima­pu­la. Päin­vas­toin näyt­tää, että lieväl­lä työvoima­pu­lal­la on ollut huo­mat­tavia posi­ti­ivisia dynaamisia vaiku­tuk­sia, ainakaan Yhdys­val­to­jen taloudessa työvoima­pu­la ja tätä kaut­ta nou­se­vat palkat suh­teessa yri­tys­ten kat­teisi­in näyt­tävät aja­van talout­ta parem­paan ja ter­veem­pään suun­taan. Tämä menee vas­toin kaikkia meille opetet­tu­ja ekon­o­mistien val­tavir­ran ‘dog­mia’, että talous toimii parhait­en sil­loin kun työvoimas­ta on jopa reilumpaa yli­tar­jon­taa ja tätä kaut­ta muo­dos­tuu tulp­pa pitämään palkat kuris­sa. Tosin tässä var­maan ekon­o­mistit sekoit­ta­neet yri­tyk­sille parhaan ja kokon­aistalouden kannal­ta parhaan.

      Mut­ta niin se vain pal­jas­tuu jälleen ker­ran ettei Taloustiede ole oikeas­t­aan oikea tiede vaan erään­lainen uskon­to uskonlauseineen.

      1. Ööpä öö ja Stadist avaa­vat mielestäni asun­tomarkki­noista varsin oleel­lisia asioi­ta, jot­ka varsinkin markkin­ausko­vaiset mielel­lään uno­hta­vat. Ekon­o­mis­teil­la, ainakin niil­lä markki­nanoiden kaikkivoipaisu­u­teen uskovil­la on tosi­aan tapana uno­htaa se mikä on kokon­aistalouden kannal­ta paras ratkaisu ja tuput­ta­vat ratkaisu­ja jot­ka ovat parhai­ta vain sijoit­ta­jille ja yri­tyk­sille. Silti he saat­ta­vat esi­in­tyä kuin oli­si­vat aja­mas­sa koko Suomen etua.

        Taloustiede ei tosi­aankaan ole ainakaan mikään eksak­ti tiede, vaan hyvin pitkälti poli­it­tis­es­ti virit­täy­tynyt tapa hah­mot­taa talout­ta ja yhteiskun­taa. Toki talouteen liit­tyy tiet­tyjä yleisiä totuuk­si­akin, mut­ta todel­la paljon pelkkää uskoa ja varsinkin ide­olo­giaa uskon­lau­sei­neen. Niil­lä sit­ten vedätetään ihmisiä halut­tuun suun­taan, ovatko suun­ta ja val­i­tut toimet sit­ten oikei­ta on sit­ten ikuisen selit­te­lyn paik­ka. Asi­aa mutk­istaa myös se että suuri osa ihmi­sistä sekot­taa kansan­talouden ja yksi­tyisen talouden ja keinot joil­la niihin vaikute­taan. Yksi esimerk­ki vedä­tyk­ses­tä on velka­pelon liet­somi­nen. Velka­pelol­la ohjataan myös julkisen sek­torin osal­lis­tu­mista asun­to­tuotan­toon jne. Ne jot­ka eivät tajun­neet että heitä vedätetään mak­sa­vat siitä raskaasti ja ne jot­ka vedät­tivät keräävät potin. Ohes­sa fak­to­ja eri­tyis­es­ti niille jot­ka menivät tuo­hon vedä­tyk­seen. Itse olen aina ymmärtänyt että aina kan­nat­taa tarkastel­la yhtä aikaa sekä velko­ja että var­al­lisu­ut­ta kuten myös meno­ja ja tulo­ja! Sikäli kun seu­raa yleistä keskustelua, niin varsin moni ei sitä tun­nu kuitenkaan tajua­van vaan ovat hel­posti vedätet­tävis­sä mil­loin mihinkin suun­taan. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapio-tuomaala/suomi-on-eun-toiseksi-nettovelattomin-maa-silti-orpo-ja-purra-jakavat-velkakauhupropagandaa/

    2. ööpä öö: “Kyl­lä taustal­la lie­nee myös takavu­osien LOTRaus. Eli se että EKP kaa­toi vuosien ajan markki­noille rahaa. […] EKP:lle tilanne on vaikea, kos­ka se ei itse voi hel­posti myön­tää aiheut­ta­neen­sa nyky­istä korkea­ta inflaa­tio­ta ihan omil­la toimillaan.”

      Ain­oa vika “takavu­osien LOTRauk­ses­sa” oli, ettei sitä tehty tarpeek­si; nimel­lisen BKT:n kasvu oli pitkään aneemista. Vuodes­ta 2021 alka­en EKP:n poli­ti­ik­ka taas on ollut hyvää; nimel­lisen BKT:n kasvu on ollut vah­vaa mut­tei liiallista.

  8. Olen muuten sitä mieltä, että val­tion ehkä kuitenkin pitäisi nyt kaataa rahaa asun­to­tuotan­non tukemiseen tässä suh­dan­teessa. Vaik­ka sit­ten pääomit­ta­mal­la asun­to­ja raken­nut­tavaa val­tion 100 %:sti omis­ta­maa val­tiony­htiötä. Vuon­na 2024 raken­nusalal­la voi olla melkoinen mas­satyöt­tömyys, jos mitään ei tehdä uud­is­tuotan­non voimis­tamisek­si tilanteessa, jos­sa korko­jen nousu ja rahoi­tuse­hto­jen tiuken­tu­mi­nen on syönyt asun­toaloituk­sil­ta edel­ly­tyk­siä monin paikoin, ja jos­sa palkko­jen yleisko­ro­tuk­set on EK:n johdol­la vedet­ty niin alas, että ihmis­ten ostovoima putoaa ja EK:n alai­sista yri­tyk­sistä moni on koh­ta ongelmis­sa kysyn­tä­va­jeen kanssa kun palkko­jen ostovoima ei riitä palvelu­iden ja tuot­tei­den ostamiseen entiseen tapaan nykyisessä korko- ja inflaatioympäristössä.

    Ns. vien­tive­toisen palkka­neu­vot­telumallin yhteiskun­nal­lista kan­nat­tavu­ut­ta lie­nee syytä tarkoin harki­ta ensi vuon­na uudelleen, kos­ka se lie­nee yksi osasyy nyky­isi­in taloudel­lisi­in haasteisi­in monis­sa yri­tyk­sis­sä. Vaik­ka vien­ti vetäisi sel­l­aisel­la mallil­la parem­min, koti­markki­nan sakkaamis­riskitkin pitäisi huomioida.

    1. Rajut suh­dan­nevai­hte­lut liit­tyvät markki­na­fun­da­men­tal­is­mi­in ja siihen että usko­taan uusklas­siseen talousti­eteeseen ymmärtämät­tä tai tun­nus­ta­mat­ta sen heikkouk­sia. Vaikkei nykyi­nen hal­li­tus tun­nus­takaan ole­vansa uus­lib­er­al­isti­nen, niin se pyrkii selvästi ratkaise­maan ongelmia uus­lib­er­al­is­tisin opein ja siten vain lisäämään myös niitä ongelmia joi­ta markki­na­fun­da­men­tal­is­mista aiheutuu mm. raken­nusalalle, nimeno­maan työn­tek­i­jöille ja asun­non tarvit­si­joille, niille taval­lisille ihmisille. Varakkaat sijoit­ta­jat kestävät yleen­sä suuri­akin heilahtelu­ja, kos­ka heil­lä on varaa odot­taa pidem­päänkin seu­raavaa nousua ja kui­tata tili sil­loin, mut­ta niille joil­la var­al­lisu­us­puskuria ei ole tilanne käy vaikeak­si. Jos on riit­tävän varakas, eivät suuretkaan sum­mat merk­itse oikeasti juuri mitään ja sil­loin omaisu­udel­la voi vaik­ka pela­ta riskeistä huoli­mat­ta ilman minkään­laista vaiku­tus­ta omaan arkeen. Se selit­tää paljolti sitä mik­si yli­tar­jon­tati­lanteessakaan hin­nat eivät jous­ta ja asun­to­jakin on varaa pitää tyhjil­lään vaikkei se varat­tomam­malle olisikaan mah­dol­lista, eikä järkevästi lask­ien juuri kenellekään. Var­al­lisuuk­sien keskit­tymisel­lä on vaiku­tuk­sia joi­ta ei tosi­aankaan tun­nu­ta ymmärtävän ja joi­ta varsinkin uus­lib­er­al­is­mia aja­vat halu­a­vat jopa peit­el­lä. Myös sil­lä että palkko­jen ostovoima heikke­nee on laa­jat vaiku­tuk­set myös asun­to­jen kysyn­tään ja laa­jem­minkin talouteen! Liian pienet palkanko­ro­tuk­set ja palkat eivät ole lop­ul­ta kenenkään etu, vaik­ka ahneim­mat oman edun tavoit­teli­jat niin luule­vatkin, kuten luulee myös Orpon hal­li­tus kun se pyrkii kyykyt­tämään ja halpu­ut­ta­maan työn­tek­i­jöitä kas­vat­taak­seen talout­ta. Kyl­lä se vaan on niin, että sitä talout­ta kas­vate­taan kuitenkin parhait­en pitämäl­lä kaik­ki kasvus­sa mukana, ei niin että vain har­vat siitä kasvus­ta hyötyvät.
      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007776397.html
      https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/uusliberalismi

      Jos suh­dan­nevai­htelui­ta halu­taan jol­lain taval­la tasoit­taa, niin tarvit­taisi­in enem­mänkin key­ne­siläistä talous­poli­ikkaa. Mut­ta siihen­hän nykyi­nen hal­li­tus ei ole valmis, kos­ka se viit­taa enem­mänkin sosi­aalidemokra­ti­aan eli sekat­alouteen, pohjo­is­maiseen hyv­in­voin­ti­val­tioon. Se on kuitenkin selvää ettei nykyisen hal­li­tuk­sen markki­na­fun­da­men­tal­is­mil­la asun­to­tuotan­non ongelmia kyetä ratkaise­maan, kuten ei paran­neta myöskään kulut­ta­jien ase­maa anta­mal­la luon­nol­lisia monopole­ja tai sote-palvelui­ta yksi­ty­is­ten rahastet­tavak­si. Sil­lä pure­taan vaan hyvinvointivaltiota!
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesil%C3%A4inen_taloustiede

      1. Höpö, höpö AKK — nykyiset kuplat johtu­vat yksi­no­maan etatismin kasvus­ta ja val­taapitävien omak­sum­ista virheel­i­sistä käsi­tyk­sistä (sekamel­s­ka pseudokey­ne­siläisyyt­tä, huuhaa­mon­e­taris­mia jne.), joiden yti­menä on se, että hal­li­tuk­sil­la ja keskus­pankeil­la olisi hal­lus­saan simp­peli maagi­nen nup­pi (korko­ta­so, rahan­määrä, val­tion­vel­ka), jota käätelemäl­lä voisi ohja­ta kansan­talouk­sien kehi­tys­tä. Suurin väärinymmär­rys tässä on se, että kaik­ki ongel­mat voisi hoitaa yksinker­tais­es­ti joko pyörit­tämäl­lä setelipain­oa (de fac­to) ympärivuorokautis­es­ti — tai sit­ten rykäisemäl­lä korot kat­toon, kuten nyt.

        Tämä sekopäisyys on johtanut siihen, että ter­mi­naali­vai­heessakin ole­via rak­en­teel­lisia ongelmia on hoidet­tu setelira­hoituk­sel­la luo­den samal­la zom­biyri­tys­ten laa­jan talouselämää hal­vaan­nut­ta­van ekosys­teemin. Tätä ei ole edes jätet­ty pahimpi­en kri­isien var­alle vaan samaan tapaan on alet­tu hoita­maan ihan jokapäiväisiä raken­neon­gelmia. Ja nyt sit­ten ollaan tilanteessa, jos­sa ollaan “vih­doin” ajaudut­tu inflaa­tioon poikkeuk­sel­lis­ten ulkois­t­en tek­i­jöi­den vuok­si — niin sit­ten ei joko ole elvy­tys varaa — tai mikä ehkä pahin­ta ja toden­näköis­in­tä — ei ymmär­retä luop­ua omas­ta väärästä par­a­dig­mas­ta (“min­ul­la on kansan­talouden säätönup­pi ja siitä vään­tämäl­lä hom­mat palaa­vat oikeille urilleen”) vaan ennem­min vede­tään hom­ma alas jyrkään­teen reunal­ta päin seiniä ihan vain jääräpäisyyttään.

        Jos meil­lä olisi aidosti lib­er­al­isti­nen vapaa markki­na­t­alous, tämän kokolu­okan ongelmia ei pää­sisi syntymään.

      2. Kseelle, niin­hän ne uus­lib­er­aalit väit­tävät että siir­tymäl­lä yövar­ti­jat­alouteen ja anta­mal­la kaik­ki markki­noiden hoidet­tavak­si kaik­ki järjesty­isi. Mut­ta todel­lisu­us on kuitenkin muu­ta kuin uus­lib­er­al­is­tiset teo­ri­at jot­ka poh­jau­tu­vat utopi­aan jostakin täy­del­lis­es­tä kil­pailus­ta ilman mitään häir­iöitä jne. Niistä puut­tuu ns maalaisjär­ki ja ne uno­hta­vat sen että ihmi­nen ei ole jonkun yhden teo­ri­an mukaan käyt­täy­tyvä kone. 

        Nämä aidos­ta lib­er­al­is­tis­es­ta markki­na­t­aloud­es­ta haaveil­e­vat elävät vähän saman­laises­sa kuplas­sa kuin ne jot­ka kuvit­tel­e­vat kom­mu­nis­min ratkai­se­van kaiken. Ei vät ne ratkaise vaan tarvi­taan sekä markki­na­t­alout­ta että sitä ihmiskasvoisek­si ohjaavaa “sosial­is­mia” tai mik­si val­tioiden roo­lia sit­ten kut­su­taankin. Tarvi­taan sekat­alout­ta joka ohjaa kehi­tys­tä yhteisen edun nimissä. 

        Markki­noiden kaikkivoipaisu­u­teen usko­vat eivät ymmär­rä maail­man menoa juurikaan oman kuplansa ulkop­uolelta. Kan­nat­taa miet­tiä miten esimerkik­si maat­aloudelle kävisi Suomes­sa jos sitä pyöritet­täisi­in pelkästään uus­lib­er­al­is­tisin opein, tai kuin­ka sähkö­markki­naa tai asun­to­tuotan­to saataisi­in palvele­maan koko yhteiskun­taa jne. Kan­nat­taa miet­tiä myös yhteiskun­nan kokon­aisu­ut­ta eikä vaan haaveil­la jostakin uusliberalismista.

        Ei kai kukaan täysjärki­nen kuvit­tele että olisi ole­mas­sa joku yksi nup­pi mis­tä vään­tämäl­lä kaik­ki hoi­tu­isi. Vai kuvit­teleeko joku ken­ties että se nup­pi olisi utopia nimeltä aidosti lib­er­al­isti­nen markkinatalous.

      3. Kuka tässä jotain yövar­ti­javal­tio­ta on ollut ehdot­ta­mas­sa? No, “keskustelu” tun­tuu aina etenevän niin, että jos ei täysin rin­noin kan­na­ta nyky­istä puolisosial­is­tista hol­hous­val­tio­ta vaan kehtaa men­nä epäilemään sen opti­maal­isu­ut­ta, niin tulee välit­tömästi leimatuk­si jok­sikin reaal­i­todel­lisu­ud­es­ta täysin irral­lisek­si anarko-lib­er­taarik­si. Kuitenkin ääripäi­den välis­sä lie­nee ainakin muu­ta­ma vai­h­toe­htoinen ske­naario — vaik­ka itse toki uskon, että parem­pi yhteiskun­ta olisi lähempänä yövar­ti­javal­tio­ta kuin nyky­istä menoa.

        Kaikessa­han on lop­ul­ta kyse (rajal­lis­ten) resurssien opti­maalis­es­ta allokoin­nista “reilusti” (se, mikä on reilua toki vai­htelee — yhden mielestä se on samankokoinen kakun­pala kaikille — tois­t­en mielestä taas saali­in leiri­in tuonut on oikeutet­tu para­haisi­in paloi­hin, kun­han lau­man rai­h­naisem­mallekin riit­tää lihaisa luu kalut­tavak­si — kol­man­net ovat taas mielestään “fik­susti” ohjaa­mas­sa jakoa, mut­ta onnis­tu­vat vain siinä, että lau­man ove­lim­mat koi­jari pop­si­vat fileet omi­in sui­hin­sa keit­tion suo­jis­sa, hei­mon parhaat met­sästäjät pohti­vat kan­nat­tiko se gasel­li tuo­da jaet­tavak­si vai olisiko pitänyt syödä itse ja suurin osa muista saa vain niitä lui­ta kalut­tavak­si). Jos markki­noiden toim­intaa häir­itään “sosi­aalisel­la ohjauk­sel­la”, niin allokaa­tion opti­maal­isu­us riip­puu ohjak­sis­sa ole­vien käytössä olev­as­ta tiedos­ta (ja tai­dos­ta…) — teo­ri­as­sa voidaan toki olet­taa, että meil­lä olisi jos­sain keskus­pankissa ja/tai val­tioneu­vos­ton­lin­nas­sa ere­htymätön orakke­li, jon­ka voisi olet­taa tietävän kaiken. Näin ei kuitenkaan reaal­i­mail­mas­sa ikinä ole eikä kukaan pääse karku­un von Mis­esin esit­tämältä ja talousti­eteen nobelisti Hayekin laa­jen­ta­mal­ta talous­lasken­nan ongelmalta.

        Tässä kan­nat­taa huomio­da myös se, että vaik­ka talousjär­jestelmä olisi mikä, niin kaik­ki ihmiset toimi­vat aina omien insen­ti­ivien­sä poh­jal­ta — näin ollen kan­nat­taa ehkä vähän käyt­tää pohd­in­taan insen­ti­ive­jä luo­taes­sa, että saa­vatko uudet ohjeet, sään­nöt ja/tai kan­nus­timet ihmiset keskimäärin ahkeroimaan omak­si (ja siinä samal­la muiden) hyödyk­si, lep­ois­ta­maan työ­tah­tia kan­nustei­den puit­teis­sa vai varas­ta­maan kol­hoosin työka­lut myytäväk­si toril­la. Kah­den jälkim­mäisen luokan insen­ti­ive­jä syn­tyy hel­posti sil­lä, että päätök­sen teko on mallia “jos vain poli­it­tista tah­toa löy­tyy” / “kir­jataan X mitoi­tus laki­in” — kun (harha)kuvitelma on se, että asi­at muut­tuvat halut­tuun suun­taan kun vain poli­itikko niin kovasti halu­aa ja ne kir­jataan laki­in, niin — no tässä me nyt sit­ten ollaan ongelmiemme kanssa.

        Sinän­sä hyökkäyk­set (uus)liberalismia vas­taan “täy­delli­nen kil­pailu on utopi­aa” argu­menteil­la on pahim­man luokan olk­iukkoilua — kukaan uusklas­sisen koulukun­nan tutk­i­joista ei ole­ta “täy­del­lisen kil­pailun” ole­van real­is­tista — kaik­ki tun­nus­ta­vat käytet­tävis­sä ole­vien tieto­jen epätäy­del­lisyy­den ja ‑sym­metrisyy­den. Täy­delli­nen kil­pailu on vain matemaat­ti­nen työkalu, jol­la voidaan helpoiten hah­mot­taa eri asioiden vaiku­tuk­sia — sitä ei pidä mitenkään olet­taa jok­sikin fun­da­ment­taa­lik­si ole­tuk­sek­si teo­ri­an taustal­la tai muuk­si dogmiksi.

        Täl­laiset harhaku­vat näyt­tävät vah­vasti vaikut­ta­van siihen miten aiheesta argu­men­toidaan vaikka­pa omavaraisu­u­den suh­teen — mielestäni nk. uus­lib­er­al­is­min toteut­tamises­sa ei ole kyse vaikka­pa siitä, että lopete­taanko maat­alous­tuotan­to Suomes­ta tukien lop­pumisen myötä vai ei tai pitäisikö maamme olla sähkön tuotan­nos­sa omavarainen vai ei. Tärkein päätöshän on yksin ker­tais­es­ti se, että halu­taanko tiety­il­lä kri­it­tisil­lä sek­tor­eil­la olla (riit­tävän) omavaraisia vai ei. Jos päätös on posi­ti­ivi­nen — ei vaik­ka halu­ta, että leipälop­pu­uu pöy­dästä vakavis­sa kri­isi­ti­lanteis­sa — niin näin sit­ten päätetään. Tämän jäl­keen sit­ten pitäisi tehdä ratio­naal­isia päätök­si siitä, miten asetet­tu tavoite saavute­taan opti­maalis­es­ti — ja tätähän ei nykyään tehdä vaan maat­alous ja elin­tarvike­te­ol­lisu­us rämpii sekavas­sa tukivi­idakos­sa, jos­sa moni tuki on joko täysin hyödytön tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa mon­es­sa suh­teessa haitalli­nen. Tämä on suo­raa seu­raus­ta siitä, että hom­mia hoide­taan “sosi­aalisel­la ohjauk­sel­la” eli puh­taal­la mutul­la ja päätök­siä tehdään vil­lien päiväu­nien poh­jal­ta sen sijaan, että asi­at analysoitaisi­in huolel­la ja vas­ta sit­ten ryhdyt­täisi­in toimeen.

      4. ksee
        ” Jos meil­lä olisi aidosti lib­er­al­isti­nen vapaa markki­na­t­alous, tämän kokolu­okan ongelmia ei pää­sisi syntymään.”

        Höp­sistä. Markki­na­t­alouteen kuu­lu­vat kuplat ja niiden puhkeamiset, taan­tu­mat ja nousukaudet. Ilman keskus­pankkia ja val­i­toiden toimia suh­dan­teet oli­si­vat vieläkin jyrkempiä.

      5. ksee kir­joit­ti:

        Jos meil­lä olisi aidosti lib­er­al­isti­nen vapaa markki­na­t­alous, tämän kokolu­okan ongelmia ei pää­sisi syntymään.

        Ihan vil­pit­tömästi kysyn: Mikä olisi ollut kan­nat­ta­masi aidosti lib­er­al­isti­nen vapaan markki­na­t­alouden ratkaisu 2008 talouskriisiin?

      6. Sylt­ty: teo­ri­as­sa toki voisi olla noin, mut­ta käytän­nössä val­tioiden toimet ovat olleet joko myöhästyneitä tai myötäsyk­lisiä (vaiku­tus toki sama, mut­ta voi vali­ta seli­tyk­sen onko toimi­ta vain epäpätevää vai myös lyhyt­näköisen oppor­tunis­tista äänien ostelua). Lisäk­si keskus­pankit ovat astuneet ulos roolis­taan hin­tavakau­den takaa­jana ja siir­tyneet akti­ivisik­si markki­noiden manip­u­loi­jik­si — osakekurssit laske­vat? pan­naan kun­nol­la lisää rahaa liikkelle! kiin­teistö­markki­nat kipuil­e­vat? pan­naan kun­nol­la lisää rahaa liikkelle ja kan­nuste­taan lainanantoon/ottoon! val­tiove­lanko­rkoku­lut uhkaa­vat kaat­ua syli­in? oste­taan markki­noil­ta kaik­ki likenevät val­tion­velka­kir­jat omaan taseeseen vaik­ka heikom­pia hirvittää!

        Kil­go­re: 2008 kri­isi oli keskus­pankkien junaile­ma, markki­noiden riskien hin­noit­telu oli lamautet­tu, kos­ka riskien hin­ta oli nol­lat­tu ja sijoit­ta­jat oli­vat oppin­neet, että keskus­pank­ki kyl­lä pelas­taa pulas­ta — tuskin­pa vapaiden markki­noiden olois­sa kupla olisi päässyt sil­loisi­in mit­toi­hin. Kos­ka kyseessä oli jär­jestelmän virhe, niin eipä sitä oikein olisi voin­ut “oikeaop­pis­es­ti” hoitaa vaan käsil­läol­e­va kri­isi piti hoitaa parhaan mukaan — mut­ta tästä olisi suonut käyn­nistyvän uud­is­tuk­set, jot­ka oli­si­vat johta­neet vakaam­paan ja vapaan­paan järjestelmään.

        Vielä parisen vuot­ta sit­ten ihailti­in, miten Kiina pystyy ohjaa­maan ja elvyt­tämään talout­taa val­tio­jo­htois­es­ti erit­täin tehokkaan näköis­es­ti. Eikös tiukem­pi val­tio­jo­htoisu­us olekin hyvä jut­tu! No, nyt velka­ra­hal­la pumpat­tu kiin­teistöku­pla on puhkea­mas­sa, pankit ja paikall­ishallinto ovat kri­i­sis­sä ja mon­et ovat alka­neet pohti­maan, että onko Kiinan talous rom­ah­duk­sen par­taal­la vai onnis­tuuko Nalle Puh vielä vetämään jonkun kanin hatusta. 

        Län­si­mais­sa jatke­taan vielä itse­tyy­tyväisyy­den val­las­sa busi­ness as usu­al, mut­ta saa­pa nähdä, miten takavu­osien hal­van rahan kirouk­ses­ta ja zom­biyri­tys­ten legioon­ista selvitään — varsinkin kun nyt näyt­tää läht­e­neen liikkelle varsi­naisen val­tio­tuk­i­hu­la­baloon uus­in­ta kier­ros kaiken­maail­amn vihrei­den siir­tymi­enn yms. nimissä.

  9. Muu­ta­ma ansiokkaan kir­joituk­sen kir­voit­ta­ma huomio:
    1. Ihmette­len suuresti raken­nus- ja remont­tikus­tan­nusten eroa Stadis­sa vs. lähialueil­la. Saman­laa­juinen putkire­mont­ti saman­laiseen 70-luvun ele­ment­ti­taloon on Lahdessa tai Salos­sa paljon halvem­pi kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Jol­lain aikavälil­lä markki­na­t­alouden tulisi oikaista vääristymä. Viisaat isän­nöit­si­jät kil­pailut­ta­vatkin remont­ti­porukoi­ta ympäri Suomea. 

    2. Hal­li­tu­so­hjel­ma näyt­tää jar­rut­ta­van ARA-tuotan­toa nyt, kun pitäisi painaa kaa­sua. Jos raken­nusala ajau­tuu suh­dan­nekuop­paan mut­ta muual­la val­lit­see työvoima­pu­la, vai­h­ta­vat kyvykkäät uusi­in hom­mi­in. Muu­ta­man vuo­den päästä ihme­tel­lään, mik­sei osaavia rak­en­ta­jia löy­dy mis­tään. Sama kuvio kuin MARA-alal­la koro­nan jälkeen.

    3. Helsingis­sä asuu paljon pieni­palkkaista väkeä — joi­ta työl­listää kak­si val­takun­nan suur­in­ta työ­nan­ta­jaa (so. Helsin­gin kaupun­ki ja HUS). Taset­taan opti­moi­vat julk­ishallinnon toim­i­jat ovat viime vuosi­na real­isoi­neet työ­suhdea­sun­to­jansa. Kuitenkin työ­suhdea­sun­not voisi­vat osin ratkaista pieni­palkkaisen työvoiman saatavuusongelmaa. 

    Julkisel­la sek­to­ril­la palkanko­ro­tuk­set tavataan jakaa ammat­tiryh­mit­täin ja kaikille: kaupun­ki ei voi mak­saa yhdelle las­ten­tarhanopet­ta­jalle harkin­nan­varais­es­ti enem­män kuin toiselle, ja jos LTO:ien palkkaa nos­te­taan, täy­tyy nos­taa myös päiväkodin johta­jan palkkaa.

    Työ­suhdea­sun­noil­la voitaisi­in ratkoa tarkem­min työvoiman saatavu­u­songel­maa: kohdis­taa tuki sille, joka sitä tarvit­see ja jota työ­nan­ta­ja tarvitsee.

    1. “Ihmette­len suuresti raken­nus- ja remont­tikus­tan­nusten eroa Stadis­sa vs. lähialueil­la. Saman­laa­juinen putkire­mont­ti saman­laiseen 70-luvun ele­ment­ti­taloon on Lahdessa tai Salos­sa paljon halvem­pi kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Jol­lain aikavälil­lä markki­na­t­alouden tulisi oikaista vääristymä. Viisaat isän­nöit­si­jät kil­pailut­ta­vatkin remont­ti­porukoi­ta ympäri Suomea. ”

      Kil­pailu on vapaa­ta, ja remont­ti­porukat kyl­lä liikku­vat. Hin­taero silti säi­lyy, vaik­ka markki­na­t­alous toimi­ikin. Siihen on syyn­sä. Tiheään raken­netus­sa keskus­tas­sa remon­tin tekem­i­nen on huo­mat­tavasti kalli­im­paa Helsin­gin sisäl­läkin kuin kaupun­gin laidan harvem­paan raken­ne­tuis­sa lähiöis­sä. Tiheään raken­ne­tuis­sa paikois­sa raken­nuk­sen ulkop­uolel­la tulee vas­taan heti kadut jalankulk­i­joi­neen ja samal­la korkeampine ja kalli­impine tur­val­lisu­us­vaa­timuksi­neen myös sivullis­ten tur­val­lisu­u­den takaamisen osalta, eikä ole varas­toin­ti­tilo­ja sen enem­pää jät­teille kuin uusille raken­nus­tuot­teillekaan. Jos logis­ti­ikalle ei ole tilaa, joudu­taan tekemään eri­tyiskalli­ita ratkaisu­ja, jot­ka viime kädessä asi­akas mak­saa. Ruuhki­in ja pysäköin­ti­mak­sui­hin pitää keskus­tas­sa toimies­sa bud­je­toi­da sekä aikaa että rahaa. Työpäivä alkaa putk­i­fir­moissa usein fir­man toimip­is­teeltä, jos­ta sit­ten ajel­laan paket­ti­au­tol­la kohteeseen, ja jokainen ruuhkamin­u­ut­ti on mak­sullista työaikaa. Salos­sa ja Lahdessa ei ole liiken­neru­uhkia ja pysäköin­ti on ilmaista. Niis­sä kohteis­sa on yleen­sä hyvin tilaa pihal­la niin jätelavoille kuin rakennustuotteillekin.Ihmettelen suuresti raken­nus- ja remont­tikus­tan­nusten eroa Stadis­sa vs. lähialueil­la. Saman­laa­juinen putkire­mont­ti saman­laiseen 70-luvun ele­ment­ti­taloon on Lahdessa tai Salos­sa paljon halvem­pi kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Jol­lain aikavälil­lä markki­na­t­alouden tulisi oikaista vääristymä. Viisaat isän­nöit­si­jät kil­pailut­ta­vatkin remont­ti­porukoi­ta ympäri Suomea. Lisäk­si Helsingis­sä raken­nus­valvon­nal­la on yleen­sä korkeampi vaa­timus­ta­so kuin muual­la Suomes­sa niin suun­nit­telijoiden pätevyyk­siä koskien kuin mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa. Laadun varmis­tamisen kannal­ta se on hyvä asia, mut­ta nos­taa toki myös hintoja.

  10. Yksi iso hait­ta tästä jyrkästä raken­nusvolyymi­vai­htelus­ta on vielä mainit­se­mat­ta: Rak­en­tamisen laatu. Huip­pukaut­e­na tehdään sut­ta ja sekun­daa, aikataulut lipeävät jne. kun osaavaa porukkaa ja ehkä ei mate­ri­aale­ja ja kalus­toakaan vaan ole tarpeek­si. Mata­lana aikana, siis nyt, huip­pukaut­e­na han­ki­tut taidot ja koneet “ruos­tu­vat” , ali­hank­in­takana­vat ja suh­teet uno­htu­vat , han­k­in­taketjut katkeavat(konkurssit) ja sit­ten on taas suh­dan­teen parantues­sa uudelleenkäyn­nistämisen kitkahäviöt kun palapelin osat taas pitää koo­ta uusil­la paloil­la. Hölmölän hommia.

  11. Asun­to­ja on raken­net­tu viime vuosi­na ihan tarpeek­si niin että jois­takin asun­to­tyypeistä on yli­tar­jon­taa jo.
    Vuokral­la asum­i­nen pk-seudul­la tulee halpen­e­maan kos­ka asun­tosi­joit­ta­jil­la on pakkoti­lanne edessä kun korot nou­se­vat. Myös omis­tusasun­noista jois­sa on korkea yhtiölaina pyritään eroon.
    Huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa tois­tuu 1990-luvun laman tilanne että asun­to­jen arvos­ta katoaa puo­let. Toiv­ot­tavasti ei. 

    Raken­nus­li­ik­keet voisi­vat ennem­min alkaa rak­en­taa työ­paikko­ja, ja jos ei niitä syn­ny kaupunkei­hin, niin sit­ten siirtää koneen­sa ja miehen­sä ympäri maa­ta syn­tyville tehdastyö­maille tai kaivoksiin.

    1. R.Silfversber:
      ” Asun­to­ja on raken­net­tu viime vuosi­na ihan tarpeek­si niin että jois­takin asun­to­tyypeistä on yli­tar­jon­taa jo.”

      No jos hin­nat kak­siois­sa ovat luokkaa 5000€/m2, niin ei se kyl­lä min­un silmääni yli­tar­jonnal­ta näytä.

      1. Pelkästään Helsingis­sä on melkein 2000 myytävää kak­sio­ta. Halvimpi­en neliöhin­ta on n 2000 €. Jos lisää vielä Espoon ja Van­taan kohteet niin vielä halvem­mik­si muut­tuvat. Minkä takia jotkut ihmiset eivät voi ajatel­la asu­vansa kan­takaupun­gin ulkopuolella? 

        Asun­to­jen hin­ta-ale alkaa piakkoin kun tämä uusi hal­li­tus alkaa toteut­ta­maan leikkauksia.

    2. Yli­tar­jon­ta on suh­teelli­nen käsite. Yksiöi­den rak­en­t­a­mi­nen pitkin perälähiöitä oli virhe jo lähtöko­hdil­taan. Yksiöa­su­jat halu­a­vat pääsään­töis­es­ti asua Stadin kantakaupungissa. 

      Itsel­läni on kak­si yksiötä vuokral­la kan­takaupungis­sa. Ei mitään vaikeut­ta vuokra­ta, kun ei vain yritä ottaa sitä viimeistä hin­taa. Myös vuokralais­ten pysyvyys on hyvä.

  12. Osmo: “EKP:n ratkaisu­ista tul­laan vielä puhu­maan. Keskus­pankin tulee tor­jua suh­dan­tei­den yliku­umen­e­mis­es­ta johtu­vaa inflaa­tio­ta, mut­ta tämä inflaa­tio on Putin-peräistä.”

    Väit­täisin kyl­lä, että EKP:n poli­ti­ik­ka on ollut tähän asti hyvää (siis vuodes­ta 2021 alka­en, ei sitä aiem­min). Euroalueen nimelli­nen BKT kasvoi viime vuon­na 8,3% ja tänä vuon­na kas­vaa ennuste­tusti 6,7% (lähde: OECD). Mun mielestä se on riit­tävä määrä nimel­listä kasvua eikä suurem­pi määrä olisi hyödyl­listä. Eri asia olisi, jos meil­lä olisi vain inflaa­tio­ta mut­tei juurikaan nimel­listä kasvua.

  13. Ehkä ongel­ma on se, että suurin osa val­tu­ute­tu­ista on asun­tosi­joit­ta­jia (jos oma asun­to las­ke­taan) eikä kukaan halua tehdä päätök­siä jot­ka alen­taa sijoituk­sien hin­taa. En kyl­lä todel­lisu­udessa tiedä kuin­ka moni on omistusasuja.

  14. Tam­pereen Hämeenkadul­la ei näe auto­ja, kos­ka siinä on autoilu kiel­let­ty. Vain tak­sit ja huoltoa­jo sal­lit­tu. Toimii Tam­pereel­la, mut­ta voiko ratkaisua siirtää suo­raan Helsinki­in, en tiedä.

    Olen asunut sekä Tam­pereel­la että Helsingis­sä, ja oma mielipi­de on että Helsin­ki vie Tam­peretta 6–0. Olen Tam­pereelta kotoisin, eli kyse ei koti­in­päin vedosta.

    Helsin­ki pär­jää niin kauan kuin päiväkodit ja koulut on hyviä koko kaupungis­sa. Osa joiden kanssa puhunut asi­as­ta, ovat main­in­nut osasyyk­si muu­tolle Tam­pereelle ja Tam­pereen naa­purikun­ti­in, esikoisen koulun alotuksen.

    Poli­isien ja hoita­jien palkat ei ole niin huonot kuin aina puhutaan. Olen itse toimin­ut koti­hoi­dos­sa hoita­jana ennen Helsinki­in muut­toa, ja tien­asin net­tona sen minkä nyt saan brut­tona toi­sista duuneista. Jopa enem­män. Asun kan­takaupungis­sa sairaan­hoita­ja vai­moni ja lapsen ja koiran kanssa. Vaimo tekee pelkkää päivävuoroa ark­isin. Eli lisiä viikon­lopuista jne ei tule. Ei tee edes tiukkaa pär­jätä. Autoa ei tietenkään ole, eikä kumpikaan tupakoi. Alkoa har­voin ja maltil­la. Elääkö ihmiset sit niin eri­lail­la. Joka päivä pitää pää märkänä kulut­taa ja ostel­la tavaroi­ta, vaik­ka kaikkea on liikaa.

    1. @Ex Demari: Molem­pi parem­pi, ovat virk­istävän eri­laisia ja sopi­van lähel­lä toisi­aan vaik­ka päivävisi­iteille kum­mankin hyvistä puolista naut­timiseen. Viimeinen lauseesi oli top.

    2. Se että ei ole varaa kun­nol­liseen asun­toon ja säädyl­liseen elämään Helsin­gin seudul­la kos­kee lähin­nä yksi­na­su­via. Joko eron jäl­keen yksin­huolta­jak­si joutunei­ta tai nuo­ria sinkku­ja joiden elämän­tyyli on sel­l­ainen että kalli­it har­ras­tuk­set vievät kaik­ki ylimääräiset rahat, en lähde nyt erit­telemään mitä ne har­ras­tuk­set ovat.
      Kol­mas ryh­mä on ne joil­la on ollut epäon­nea esim sairau­den isket­tyä tai työt­tömyyy­den takia, tai jonkun muun odot­ta­mat­toman tapah­tu­man takia kaik­ki säästöt ovat men­neet. Joku on voin­ut joutua rikol­lisen toimin­nan kohteek­si. Näi­den joukos­sa on myös perheellisiä.

      Se ratkaisu ei ole aina se että muut­taa maaseudulle halvem­paan asun­toon. Esim sairaan on vaikea saa­da asian­mukaista hoitoa pienel­lä paikkakun­nal­la ja työtön ei saa töitä. 

      Olen aikaisem­min jo main­in­nut että muut­to ulko­maille voisi olla ratkaisu jos Suomes­sa ei saa töitä ja asum­i­nen vie kaik­ki rahat, varsinkin jos on vielä nuori ja ter­ve. Tukhol­ma on huono vai­h­toe­hto kos­ka siel­lä asum­i­nen on vielä kalli­im­paa kuin Helsingis­sä . Jos suo­ma­laisia alka­isi joukol­la muut­taa pois maas­ta kuten 1960-luvul­la niin päät­täjät ehkä heräisivät.

      1. “Se ratkaisu ei ole aina se että muut­taa maaseudulle halvem­paan asun­toon. Esim sairaan on vaikea saa­da asian­mukaista hoitoa pienel­lä paikkakun­nal­la ja työtön ei saa töitä. ”

        Nyky­isin moni sairas saa vielä hoitoa pienel­läkin paikkakun­nal­la, mut­ta parhail­laan use­at Hyv­in­voin­tialueet ovat lakkaut­ta­mas­sa sekä ter­veyskeskuk­sia että vuodeosas­to­ja pienem­miltä paikkakun­nil­ta. Hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus jätet­ti­in monil­la alueil­la niin pienek­si, ettei aiem­min ollei­ta palvelui­ta ole nyt käytössä ole­val­la rahoituk­sel­la varaa pyörit­tää. Jos Hyv­in­voin­tialue ei edes saa Hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­mall­in mukaista kak­sikielisyys­lisää ja muu­ta rahoi­tus­ta paran­tavaa erikois­tukea, niin sit­ten käytän­nössä leikataan ter­veyspalve­lut pois. Siinä mis­sä vuodeosas­to­ja ja ter­veyskeskuk­sia kar­si­taan nyt koval­la kädel­lä, jäl­jelle jää isot sairaalat paisu­vine kuluineen. Kalli­iden erikois­sairaan­hoitopalvelu­iden ennal­taehkäisy­palve­lut kar­si­taan ja se kallis pää eli erikois­sairaan­hoito jatkaa paisum­is­taan. Mut­ta esimerkik­si neu­vola­palve­lut voivat jäädä mon­elta jatkos­sa Suomes­sa käyt­tämät­tä, jos lähiter­veysase­mat lakkaute­taan pie­niltä paikkakun­nil­ta ja lähin neu­vola voi olla yli tun­nin matkan päässä eikä sinne ole edes julk­ista liiken­net­tä. Ainakin jos on use­ampia lap­sia tai jos van­hem­mat koit­ta­vat tehdä töitäkin. Neu­volapäivä kauak­si matkat­en kun voisi tarkoit­taa töistä poissaolopäivää.

  15. Nyt on kiire aset­taa asun­to­lainan korkovähen­nys takaisin parik­si vuodek­si. Siitä tulisi pien­tä vetoa uud­is­tu­tan­nolle samal­la helpot­taen lähi­aikoina asun­to­lainan ottanei­ta. Muu­toin rak­sasek­tori sekä asun­non pakkomyyjät siir­tyvät pian kelan asi­akkaik­si aiheut­taen sitäkin enem­män meno­ja val­ti­olle, eivätkä pahim­mas­sa tapauk­ses­sa enää jää työelämään.

    1. “Muu­toin rak­sasek­tori sekä asun­non pakkomyyjät siir­tyvät pian kelan asi­akkaik­si aiheut­taen sitäkin enem­män meno­ja val­ti­olle, eivätkä pahim­mas­sa tapauk­ses­sa enää jää työelämään.”

      Hehän voivat sit­ten uudelleenk­oulut­tau­tua vaik­ka sote-alalle, omin kus­tan­nuksin, kuten kaik­ki muutkin joiden alaval­in­ta on osoit­tau­tunut huonoksi.

      Hähähää, naut­tikaa hal­li­tu­so­hjel­mas­ta ja yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta. Se on NIIN kivaa kunnes osuu oma­lle kohdalle.

  16. Mikä olisi Osmo sopi­va määrä uus­tuotan­toa Helsin­gin kokoiselle kaupungille? Kysyn kos­ka min­ul­la ei mitään käsi­tys­tä asiasta.

    Oikotiel­lä on myyn­nis­sä 2204 uud­is­as­un­toa koko Helsingis­sä. Luvus­sa vain omis­tusasun­not. 6513 on kaikkien myytävänä ole­vien omis­tusasun­to­jen määrä.

    https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/tassa-syita-miksi-asuntorakentaminen-on-suomessa-paljon-itavaltaa-kalliimpaa/

    Artikke­li kuu­den vuo­den takaa, mut­ta kai tuos­sa paljon järkeä on.

  17. Kolumnin kir­joit­ta­ja toteaa, että asun­to­ja tulee rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten. Hin­nat kieliv­ät tarpeesta. Tarvet­ta näyt­täisi ole­van eniten kaupun­gin ran­noil­la ja viheralueilla.

    1. Ja isom­man kokolu­okan saaris­sa. Ei pidä uno­htaa saaria. Esimerkik­si Suomen­lin­nas­sa asun­to­jen keski­hin­ta oli viime vuon­na asun­tokaup­pati­las­tois­sa yli 10 000 euroa neliöltä. Jos asun­to­ja tulee rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten, kan­nat­taisi saari­rak­en­tamista har­joit­taa paljon enemmän.

      Itse olen vähän eri mieltä koko peri­aat­teesta. Omas­ta mielestäni asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa eniten sinne, mis­sä asun­to­jen hin­to­jen ja rak­en­tamisen kus­tan­nusten väli­nen ero­tus on suh­teel­lis­es­ti suurin, ei sinne, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten.

      1. Sel­l­aiset alueet kuin Suomen­lin­na on mar­gin­aal­i­ta­paus. Melkein kaik­ki asun­not siel­lä ovat työ­suhde-vuokra-asun­to­ja, joko hoitokun­nan tai puolustusvoimien.

        Saari­in halu­a­vat jotkut sik­si että niil­lä on oma miljöön­sä, mut­ta ei nihin halu­ta uud­is­rak­en­tamista. Kulosaa­reenko pilvenpiirtäjiä?

        Käytän­nössä Helsin­gin kan­takaupun­ki alkaa olla täyn­nä ja uut­ta asun­tokan­taa saadaan vain muut­ta­mal­la työ­paikkaki­in­teistöjä asun­noik­si. Van­ho­jen tehdas- ym kiin­teistö­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si mak­saa usein enem­män kuin uuden asuin­talon rak­en­t­a­mi­nen “neit­seel­liselle maalle” eivätkä ne ole ratkaisu­ja asun­top­u­laan vaan ovat vain yksi vai­h­toe­hto hifistelijöille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.