Covid-19: miten uusi variantti pystyi nujertamaan vanhan?

Viimeis­te­len muis­telmi­ani. Tänään oli vuorossa Covid-19 pan­demia. Siihen liit­tyy ilmiö, joka ei sovi minus­ta malli­in. Kun havain­not ja malli ovat ris­tiri­idas­sa, vika on yleen­sä mallissa.

Virus muun­tui koko ajan parem­min tart­tuvak­si, kuten oli ennustet­tavis­sa. Täl­löin uusi vari­ant­ti syr­jäyt­ti van­han, mikä tun­tuu ymmär­ret­tävältä, mut­ta onko se sitä silti?

Olete­taan, että ensin on vari­ant­ti A, joka lev­iää maltil­lista nopeut­ta. Sanokaamme, että sen r‑luku on 1,5. Yksi sairas­tunut tar­tut­taa siis keskimäärin 1,5 uutta.

Sit­ten ilmestyy vari­ant­ti B, jon­ka r‑luku on 2 eli se lev­iää selvästi nopeam­min ja muut­tuu val­taviruk­sek­si. Vari­ant­ti A katoaa nopeasti.

On ymmär­ret­tävää, että B lev­iää A:ta nopeam­min, mut­ta mil­lä lihak­sil­la se saa A:n katoa­maan? Ymmärtääk­seni A:n r‑luku on yhä läh­es 1,5. Sen pitäisi siis jatkaa lev­iämistään läh­es entiseen tahti­in. Tah­tia hidas­taa vain se, että jois­sakin harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa henkilö, jon­ka se voisi tar­tut­taa, on jo saanut vari­antin B. Kos­ka tar­tun­nan saanei­ta on vain muu­ta­ma pros­ent­ti väestöstä, eikö A:n pitäisi lev­itä läh­es samal­la nopeudel­la kuin aiem­min? Siis siihen saak­ka, että B:n sairas­tanei­ta on huo­mat­ta­va osa väestöstä, tässä kuvit­teel­lises­sa tapauk­ses­sa joka kol­mannes, kos­ka r‑luku las­kee 1,5:stä alle yhden.

Kuitenkin tart­tuvampi vari­ant­ti syr­jäyt­ti huonom­min tart­tuvan hyvin nopeasti. Tämä tapah­tui usei­ta ker­to­ja epi­demi­an aikana.

En kek­si kuin kak­si seli­tys­tä van­ho­jen vari­ant­tien häviämiseen.

  1. Viruskan­to­jen välil­lä kil­pailu elin­ti­las­ta tapah­tuu muual­la kuin ihmiske­hois­sa. Näin oli aikanaan ruton tapauk­ses­sa, jos­sa vari­antit kil­paili­vat keskenään rotista. Tietoni viruk­sista eivät oikein tue tätä teo­ri­aa. Ymmärtääk­seni niil­lä ei ole muu­ta isän­tää kuin ihmi­nen,  mut­ta en ole virologi.
    (Sain juuri kuun­nel­luk­si Orhan Pamukin kir­jan rut­toyöt. Suosit­te­len lämpimästi. Tosin se kan­nat­taa lukea kir­jana. Kir­jas­sa on liikaa nim­iä kuunneltavaksi.

2. Tietomme tar­tun­nan saaneista oli aivan väärä. Van­ha vari­ant­ti tör­mäsi uuteen paljon use­am­min kuin käsi­tyk­semme tar­tun­to­jen määrästä olisi antanut ymmärtää. Tämä tarkoit­taisi, että olisi paljon tar­tun­nan saanei­ta, jot­ka sairas­ta­vat taudin oireet­tomana, mut­ta saa­vat vas­tus­tuskyvyn tautiin.

Parem­pi, etten speku­loi pidem­mälle, kos­ka olen vain tilas­toti­eteil­i­jä. Jokin vika kuitenkin on mallis­sa sel­l­aise­na kuin se on min­ulle opetettu.

 

 

31 vastausta artikkeliin “Covid-19: miten uusi variantti pystyi nujertamaan vanhan?”

  1. Malli poh­jaa 1900-luvun alun tieteeseen, on karkea yksinker­tais­tus eikä vas­taa todel­lisu­ut­ta. Nyt vas­ta selvitetään mitä kaikkea eri vari­anteille todel­lisu­udessa kävi (hävisikö ne edes), mikä niiden vir­u­lenssi oli ja mitkä tek­i­jät vaikut­ti viruk­sen evoluu­tioon ja tar­tun­ta-aal­toi­hin. Biolo­gia päivittyy.

  2. Minä en ymmär­rä paljoa tuos­ta virusasi­as­ta, mut­ta yhden lääkärin kom­ment­ti viruk­sista on jäänyt mieleeni. Hän sanoi, että nämä tietyn­tyyp­piset viruk­set ovat siitä erikoisia, että kun ne iskevät niin ne pistävät perässään ”ovet kiin­ni”. Tämä kos­ki muis­taak­seni myös influ­enssa viruk­sia. Luulisi, että täm­möi­nen ovet kiin­ni men­tal­i­teet­ti estää huonom­man tart­tuvu­u­den viiruk­sia leviämästä.

    1. Jot­ta ovien sulkemisel­la olisi merk­i­tys­tä sen huonom­man viruk­sen lev­iämiselle, pitäisi sen parem­man olla sulkenut aika suuri määrä ovia eli lev­itä olen­nais­es­ti laa­jem­min kuin sil­loin tilastoitiin.

      1. Niin­hän se taitaa tehdä kos­ka uusi ver­sio yleistyy nopeasti. Se ei yleisty­isi jos ei tart­tuvu­us olisi huo­mat­tavasti korkeam­paa. Uusi ver­sio voi myös olla vähäoireisem­pi jol­loin sen saan­nei­ta on itse asi­as­sa enem­män kuin tilas­tois­sa näkyy. Hyvin moni­han sairas­taa koro­nan läh­es oireettomana.

  3. Entä jos R‑luku ei ole vakio, vaan epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut? Täl­löin suurem­man R‑luvun levit­täjät toimi­si­vat 1. seli­tyk­sen rot­tien tavoin: pop­u­laa­tio ‚jon­ka kaut­ta tapauk­set lev­iävät ja joiden han­ki­tun immu­ni­teetin takia uudet vari­antit syr­jäyt­tävät vanhan.

    Tämä antaisi syytä opti­mis­mi­in: paljon saataisi­in aikaan jo vaa­ti­mal­la yksin tältä porukalta vah­vaa hygien­i­aa. Ken­ties kyse on paljon matkus­tavista henkilöistä?

    1. Tuo on hyvä teo­ria. Voisi toimia. Covid-19 tun­tee super­tar­tut­ta­jat — ja super­tar­tu­tusti­laisu­udet, kuten nais­ten­päivän juh­lan Musi­ikki­talos­sa kevääl­lä 2020.

      1. R‑luku on odotusar­vo, ja ei ole viruk­sen omi­naisu­us vaan tilanteen johon kuu­luu myös ihmis­ten käyttäytyminen. 

        Mut­ta tar­tut­tavu­us odotusar­von takana on ihan var­masti erit­täin kierosti jakau­tunut, eli ehkä vain har­va tar­tut­taa ja he hyvin paljon. Täl­lä voi olla mie­lenki­in­toisia vaiku­tuk­sia lev­iämis­dy­nami­ikkaan, mut­ten hah­mo­ta miten se vaikut­taisi epi­demi­an lev­iämiseen pop­u­laa­tion tasol­la ellei sat­un­naisu­us pääse näkymään odotusar­von takaa, tai ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen muu­tu het­ero­geenis­es­ti eli esim. super­tar­tu­tuk­set vähenisivät. 

        Oireet­tomien tar­tun­to­jen ja tar­tut­ta­jien määrä tun­tuu ole­van hie­man metafyysi­nen käsite, mm. kos­ka tar­tun­ta ei vält­tämät­tä ole hyvin määritel­ty. Ymmärtääk­seni kon­sen­sus oli että luokkaa puo­let tar­tun­noista oli oireet­to­mia, mut­ta vah­vaa evi­denssiä oireet­tomien määrästä oli vaikea saa­da mil­lään taval­la. Lev­iämis­dy­nami­ikan mallinnus oli yksi tapa, ja toinen pop­u­laa­tio­ta­son vas­ta-aine­tutkimuk­set. Ensin mainit­tu on hasar­dia hom­maa sisältäen tun­tem­at­to­mia epä­var­muuk­sia, jälkim­mäisessä oli aluk­si liian pienet otan­nat ja myöhem­min vinouma kun ihmiset eivät jak­sa­neet men­nä testiin.

  4. Kuten edel­liskier­roksel­la tästä asi­as­ta todet­ti­in mm. min­un toimes­tani, ja nyt taas Twit­teris­sä jonkun toimes­ta: inhibitori­nen vaiku­tus vari­ant­tien välil­lä tapah­tui ainakin epi­demi­an alus­sa ihmis­ten käyt­täy­tymisen kautta. 

    Vari­antin R‑luku voi nor­maalis­sa yhteiskun­nas­sa olla 1,5, mut­ta jos kaik­ki jäävät koti­in, tai puke­vat mask­it, tai menevät kesämökilleen, R putoaa alle yhden ja vari­ant­ti hiipuu. Ja siis ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen muut­tui juurikin kos­ka uusi, nopeam­min lev­iävä, R‑luvultaan suurem­pi (tai itämisa­jal­taan lyhyem­pi) vari­ant­ti pelästyt­ti joko rajoituk­sista päät­tävät tahot tai muutkin viruk­set poten­ti­aaliset kohteet. 

    Myöhem­min epi­demi­as­sa vari­antit vaikut­ti­vat toisi­in­sa negati­ivis­es­ti myös roko­tusten ja luon­taisen immu­ni­teetin kautta. 

    Uusim­mis­sa rokot­teis­sa­han on tai oli use­am­mankin vari­antin RNA:ta, kos­ka lop­ul­ta vari­ant­te­ja oli mon­ta kiertämässä. 

    Viit­taa­masi yksinker­tainen, vari­antit riip­pumat­tomak­si olet­ta­va malli on var­masti väärä muil­lakin kuin em. tavoil­la, mut­ta ei sen tarvitse olla.

    1. En olet­tanut vari­ant­te­ja toi­sis­taan riip­pumat­tomik­si vaan päin vas­toin oletin niiden anta­van täy­del­lisen suo­jan toisi­aan vas­taan. Suo­jaa ei voi kuitenkaan kenellekään antaa, jos ei ole ensin tar­tut­tanut tätä.

  5. “Ris­tire­sistenssi”? Kyse olisi immunologiasta.
    Sika-influ­enssarokot­teel­la (jos­sa ei siis aluk­si ollut muu­ta rokotet­ta mui­ta viruk­sia vas­taan toisinkuin nykyään) oli myös taval­lista kausi-influ­enssaa estävää vaiku­tus­ta. B häir­it­see A:n lev­iämistä kos­ka B herät­tänyt elim­istön jok­sikin viikoik­si tor­ju­maan myös A:ta.

    1. Kyl­lä. Ris­tire­sistenssistä tietysti oli kyse. Mut­ta jot­ta sil­lä olisi vaiku­tus­ta, pitäisi tar­tun­nan saanei­ta olla paljon. Nyt tietysti on, melkein kaik­ki ovat taudin sairas­ta­neet, mut­ta sil­loin ei tilas­to­jen mukaan ollut.

  6. Ex-virologi, nykyään sodankäynnin asiantuntija sanoo:

    Pohdin samaa jo sil­loin kun tuo oli ajankohtaisempaa. 

    Min­un nähdäk­seni oli selkeästi tuo vai­h­toe­hto 2 (covid OLI monel­la oiree­ton eikä sitä jotenkin oikein osat­tu siinä pani­ikissa tutkia ja seu­ra­ta), mut­ta par­il­la lisäyksella.

    1. COVID:n suku­laisia (koron­aviruk­sia) oli ihmi­sis­sä kier­rossa aiem­min jo 4 — suh­teel­lisen har­mit­to­mia kaus­in­uhataute­ja. Eli ihmisil­lä oli jonkin ver­ran ris­tisuo­jaa jos sem­moinen oli kiertänyt oma­lle kohdalle tuoreeltaan ja vas­tasi tiet­tyä vari­ant­tia (henkilöko­htaisen immuu­nipuo­lus­tuk­sen mielestä) riittävästi.

    2. Yhteiskun­nal­liset toimet vaikut­ti­vat r‑lukuihin — esimerkik­si 2020 kesäl­lä suomes­sa oli saatu alku­peräi­nen kan­ta painet­tua ihan nol­laan, ja sama tilanne oli mon­eessa muus­sa euroopan maas­sa. Maara­jo­ja availti­in ja matkailu oli kätevää kun hotel­lit oli enim­mäk­seen tyhjil­lään. Eli kun van­han vari­antin R‑luku on saatu mata­lak­si (lähelle 1 tai hie­man alle), uuden on helpom­pi saa­da suh­teessa merkit­tävä kil­pailue­tu. Etenkin kun yhteiskun­nal­liset reak­tiot oli­vat kovin hitai­ta ja ihmisil­lä alkoi olla jo turnausväsymystä.

    …Mut­ta mitä minä tiedän, minähän olen vain valeohjelmistosuunnittelija.

  7. Sen alku­peräisen vari­antin R‑luku oli alun­perin vain hiukan yli 1. Kun uusi vari­ant­ti “suo­jasi” väestöä sen van­han R‑luku painui jos­sain vai­heessa alle yhden joka tarkoit­taa sitä, että se häviää kokon­aan. Aja­tusvirhe tulee siitä, että R‑lukua pide­tään jotenkin vakiona. R0 on se suure, joka on yhden tyyp­piselle viruk­selle vakio. Eli tar­tut­tavu­us nor­maalis­sa yhteiskun­nas­sa ilman vas­tus­tuskykyä. R‑luku ei ole mil­lään muo­toa vakio, vaan elää koko ajan epi­demi­an kulues­sa rajoi­tus­toimien ja vas­tus­tuskyvyn mukana.

  8. Voiko olla että ihmisil­lä oli altistu­mista ja jonkin­laista resistenssiä van­haa var­int­tia vas­taan myös ilman sairas­tamista? Tarkoi­tan että henkilö on pienel­lä altistu­misel­la saanut pienen annok­sen virus­ta, ei tarpeek­si sairas­tamiseen mut­ta tarpeek­si jot­ta pien­tä immu­ni­teet­tia on syntynyt.

    Kun uusi vari­ant­ti tulee, tuo heikko immu­ni­teet­ti ei enää suo­jaa ja uusi vari­ant­ti alkaa lev­itä paaljon nopeam­min kuin vanha.

  9. Vai­h­toe­hto 2. vaikut­taa uskot­tavam­mal­ta, sikäli kun tar­tun­nan saaneil­la tarkoite­taan altistunei­ta. Jo pan­demi­an alku­vai­heessa havait­ti­in että niil­lä paikkakun­nil­la joil­la virus lev­isi ensim­mäisenä, ja äkil­lis­es­ti, esi­in­tyi vakavia tau­timuo­to­ja eniten. Myöhem­min sairas­tuneil­la oli helpom­paa sil­loinkin kun merkit­tävää muta­toi­tu­mista ei ollut vielä havait­tu. Tämä indikoi infor­maa­tion siir­tymistä jostain oireet­tomaan väestöön, jolle ei oikein ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin altistu­mi­nen. Elim­istö sit­ten reagoi asianmukaisesti.

    Se että R0(B)=2 ja R0(A)=1,5 ei indikoi että altistuneessa väestössä P(sairastuu(B)|altistuu(A ja B)) / P(sairastuu(A)|altistuu(A ja B)) olisi R0(B)/R0(A) = 2/1,5 vaan jotain paljon enem­män kos­ka a) altistuneessa väestössä on jo vas­tus­tuskykyä A‑variantille b) tun­tem­at­tomat inter­ak­tiot kolmio­draa­mas­sa (virus A, virus B, elimistö).

    Yksi speku­laa­tion kohde voisi olla myös mutaa­tioiden valikoi­tu­miskri­teeri. Entä jos mutaa­tioiden valikoi­tu­mi­nen tapah­tuu ensisi­jais­es­ti sen perus­teel­la kuin­ka hyvin uusi mutaa­tio B pystyy altistu­misen alku­vai­heis­sa syr­jäyt­tämään mutaa­tion A, ja helpom­min mitat­ta­va suurem­pi tar­tut­tavu­us vas­tus­tuskyvyt­tömässä väestössä on vain sivutuote?

    Minus­ta olisi kiin­toisaa tietää miten toisen­sa syr­jäyt­tävien mutaa­tioiden R:ien keskinäiset riip­pu­vu­udet nähdään lasken­nal­lisen lääketi­eteen puolel­la. Osaisiko joku selittää?

  10. Voisiko osaseli­tys olla myös se, että virus ei tehokkasti lev­iä kun pienessä osas­sa pop­u­laa­tio­ta. Jos tekee etätöitä kotoa ja tulaa ruokaa Alepas­ta on ihan sama miten herkästi virus tart­tuu. Vaik­ka väestöstä on sairas­tunut vain pieni osa, voi se samal­la olla merkit­tävä osa siinä ihmis­ryh­mässä joka ylipäätän­sä on riskissä sairas­tua. Van­ha kan­ta on helpom­pi syr­jäyt­tää tässä raja­tus­sa populaatiossa.

    Tämähän on taval­laan vas­tako­h­ta jo maini­tu­ille super­tar­tut­ta­jille. Iso osa väestöstä on käytän­nössä nollatartuttajia.

  11. Covid-vari­ant­tien riip­pumat­to­muu­so­let­ta­ma pitäisi minus­ta hylätä, kos­ka tyyp­il­lis­es­ti virusten jokainen uusi muo­to valikoituu ohit­ta­maan immuunijärjestelmän. 

    Esim. Influ­enssa A ‑viruk­sen hemaglu­ti­inipro­tei­i­ni (antigeeni, eli se osa jon­ka ihmisen immuu­ni­jär­jestelmä tun­nistaa ja muis­taa) on evolvoitues­saan 1960-luvu­ta 2000-luvulle sys­temaat­tis­es­ti erkaan­tunut kauem­mas ja kauem­mas kan­ta­muo­dos­ta. Covidis­sa niinikään piikkipro­tei­inin geeni on kehit­tynyt nopeasti uusi­in muo­toi­hin, vaik­ka muu osa viruk­ses­ta on pysynyt melko vakiona. Nopein evoluu­tio siis kohdis­tuu tuo­hon viruk­sen antigeeniseen osaan.

    Kun van­hal­la vari­antil­la tulee immu­ni­teet­ti vas­taan lev­iämisessä, voi uusi muo­to tul­la nopeasti sen tilalle ohittes­saan immuu­ni­jär­jestelmän tehokkaam­min. Käsit­tääk­seni on myös evi­denssiä siitä että sama ihmi­nen on voin­ut sairas­taa Covidin ainakin kahdesti lyhyehkön ajan sisällä.

  12. Kor­jaus edel­liseen: riip­pu­vu­u­so­let­ta­ma, ei riippumattomuusolettama

  13. Yksi suurim­mista kollek­ti­ivi­sista val­heista ja itsepetok­sista johon Suomes­sa on syyl­listyt­ty on se, että “me” (tai siis Marinin hal­li­tus) hoidimme koro­nan jotenkin poikkeuk­sel­lisen hyvin maail­man mitassa.
    Vuosi­na 2022–2023 on tuhan­sia ihmisiä kuol­lut koron­aan joko suo­raan tai sivu­vaiku­tuksi­neen. Sehän näkyy kuolleisu­us­lu­vuista ihan selvästi. 

    Maa pan­ti­in kiin­ni kun kuollei­ta oli muu­tamia kym­meniä mut­ta kun van­huk­sia alkoi kuol­la sadoit­tain per kuukausi hoito­laitok­si­in piilotet­tuina, me juh­limme koro­nan jälkeis­es­tä maail­maa ja onnit­te­limme itseämme miten “meil­lä” asi­at hoidet­ti­in hyvin. 

    Ymmär­rän että maa­ta ei voin­ut eikä voi pitää kiin­ni ikuis­es­ti koro­nan ja sen vari­ant­tien vuoksi.
    Mut­ta kun koron­aan kuol­laan kan­nat­taa myös se tosi­aa­sia tun­nus­taa: ei “pitkäaikais­sairaus” tarkoi­ta alen­tunut­ta ihmis­ar­voa ja kuole­maa joka on jotenkin niinku kuites­ki ok, kun kato ne olisi kuol­lu niinku muutenkin.

  14. Odot­te­len mie­lenki­in­nol­la muis­telmi­asi, olet ollut niin mon­es­sa mukana.

    Ajat­telitko muuten ver­ra­ta Suomen ja Ruotsin korona­toimia? Ruot­si val­it­si vapaam­man tien, mut­ta ilmeis­es­ti Ruotsin koron­akuolleisu­us ei lop­pu­jen lopuk­si ollutkaan olen­nais­es­ti suurempi. 

    Päätök­siä tehti­in kiireessä ja sumus­sa talvel­la 2020. Mik­si Suo­mi ja Ruot­si val­it­si­vat eri tiet?

    1. Ruotsin mitat­tu koron­akuolleisu­us oli suurem­paa, mut­ta kokon­aiskuolleisu­us ei. Tämä joh­tui var­maankin siitä, että ne van­huk­set, jot­ka kuo­li­vat koron­aan, eivät kuolleet sen jäl­keen toista ker­taa johonkin muuhun.

      1. Aika ajatel­la: linkkaa­masi Naturen artikke­li on päivät­ty 18.2.2021, datan keruu lop­punut 6.1.2021.

        Kuolleisu­u­teen liit­tyvät out­odet alkoi­vat Suomes­sa vas­ta syksyl­lä 2021 delta-vari­antin myötä. Lasken­nalli­nen ylikuolleisu­us oli vuo­den 2021 jälkipuoliskol­la 3100 kuole­maa, mut­ta koron­akuolemia ilmoitet­ti­in vain 783. Suomes­sa oli tuol­loin suurin koron­akuolemien ja ylikuolleisu­u­den ero Euroopassa.

        Lähde: Lääkärile­hti: Onko koron­akuolemia paljon, vai mihin tääl­lä kuollaan?

        En ole seu­ran­nut onko H2/2021 ylikuolleisu­u­teen sit­tem­min löy­tynyt mitään selkeää seli­tys­tä. Voihan olla että perus­ta­so on arvioitu yksinker­tais­es­ti väärin.

  15. Tässä on vas­taus kysymyk­seen mik­si A tyyp­pi katosi. Se on elin­ti­lan viem­i­nen aikaisem­mal­ta virustyyp­iltä. Viruk­set näyt­tävät nou­dat­ta­van saman­laista logi­ikkaa kuin muutkin elävät olen­not esimerkik­si loiset.

    Viruk­set lisään­tyvät jos olo­suh­teet ovat suo­tu­isat ja löy­tyy levit­täjiä, sekä lev­iämis­teitit on hyvät. Eli sama kuin esim loisillakin.

    Jos sit­ten lois­es­ta syn­tyykin nopeam­min lev­iävä ver­sio, niin se val­taa elin­ti­lan aikaisem­mal­ta huonom­min lev­iävältä ver­si­ol­ta. Mil­lä keinol­la toinen virus sen tekee, niin sitä pitäisi tutkia. Eli mitä tapah­tuu kun kak­si eri virustyyp­piä lisään­tyy samas­sa raja­tus­sa alueessa. Mitä nopeam­min lisään­tyvä tekee hitaam­malle? Vai pär­jääkö jostain muus­ta syys­tä nopeam­min lisään­tyvät hitaampia parem­min. Pystyvätkö nopeam­min lisään­tyvät suo­jaa­maan jotenkin toisi­aan tai voivatko jotenkin muu­toin saa­da määräe­t­ua hitaam­paan ver­rat­tuna elin­ti­lan suhteen.

    Joka tapauk­ses­sa sama huonom­min men­estyvän häviämisen malli löy­tyy luon­nos­sa selvästi. Toinen elävä olen­to val­taa elin­ti­lan ja toinen katoaa.

  16. Luu­len­pa, että syy on monitek­i­jäi­nen , kuten tuos­sa aiem­min moni onkin tuonut mon­ta mah­dol­lista tek­i­jää esi­in. Kyse lie­nee siis mon­imutkaises­ta kaaos­te­o­reet­tis­es­ta matem­ati­ikas­ta. Voi olla kyse osit­tain myös jnkl. havain­to­harhas­ta, jota tes­taus­toim­inta tuotti. 

    Mah­dol­lisia muut­tu­jia ovat siis ainakin väestön käyt­täy­tymi­nen ( joko pakotet­tu tai vapaae­htoinen), immu­ni­teet­ti ( joka epi­demi­an aikana vai­htel­e­va eikä tasais­es­ti jakau­tunut) ja viruk­sen geneti­ik­ka ja muun­tu­mi­nen eli nopea evouu­tio ja virustyyp­pi­en mah­dolli­nen inter­ak­tio. Myös eläimet kan­toi­vat virusta. 

    Varhaista vari­ant­tia oli mah­dol­lista jotenkin pidätel­lä aikansa sulku­toimin, deltavari­antin kohdal­la se kävi käytän­nössä mah­dot­tomak­si — tämä kävi ilmi Uruguayssa, jota ihan vakavis­sa piireis­sä pidet­ti­in tietyssä vai­heessa korona“sodan” voit­ta­javal­tiona. Deltan myötä kohta­lo oli kur­ja, ja tuol­lainen uhkasi Suomeakin. 

    Eristäy­tymi­nen saat­toi hai­ta­ta väestön poh­jaim­mu­ni­teet­tia estämäl­lä van­ho­jen endeemis­ten koron­avirusten kier­toa. Se hait­tasi myös muiden tau­d­i­nai­heut­ta­jien kier­toa , heiken­täen siis ehkä laa­jem­min immunolo­giaa. Pöpökam­moisille tiedok­si: elämme täysin immer­soituneina mikro­bi­en seassa, vain n. 10% kehomme soluista on itseasi­as­sa itseämme , lop­ut mikrobiomia. 

    Aiem­mat koron­avirus­tar­tun­nat suo­ja­si­vat osaltaan , mut­ta eivät estäneet tar­tun­to­ja eikä siis taudin kan­tamista ja tar­tut­tamista. Sama päti rokot­teisi­in, jot­ka tietysti oli­vat viruk­sen evoluu­tion takia koko ajan hiukan jäl­jessä . Voi siis olla , että tämä selit­tää suuren osan tuos­ta paradok­sista : han­kit­tu immu­ni­teet­ti esti van­han vari­antin tuot­ta­maa tau­tia ja lev­iämistä tehokkaam­min, kuin uuden. Tau­ti tietysti lev­isi sosi­aalis­es­ti akti­ivisen ( joka taipumuk­sil­taan, har­ras­tuk­sil­taan , työn takia tai perhe/sukutilanteen takia) . Yksilön tar­tut­tavu­udel­la ja taudin vakavu­udel­la ei ollut/ole kovin tarkkaa tai tasaista yhteyt­tä. Tau­ti­in sairas­tut­ti­in use­asti oireet­tomana, ja sitä toden­näköisem­min, mitä myöhäisem­pi vari­ant­ti- siis­pä se lev­isi tehokkaasti. 

    Opik­si : Eroon koronas­ta — ide­olo­gia oli täysin epäre­al­isti­nen, pan­demi­aviruk­set eivät mihinkään katoa ja ilman immu­ni­teet­tia niiden kanssa ei pär­jätä. Pan­demi­aviruk­set löytävät tien­sä joka kotiin . 

    Suomen huo­mat­ta­va ( Ruot­sia suurem­pi) korona-aikainen ylikuolleisu­us liit­tynee paljon siihen, että keski­tyt­ti­in aivan liikaa tähän yhteen ter­veysriski­in laimin­lyömäl­lä muu­ta, jo ennestään aliresur­soitua toimintaa .

  17. Mitä opit­ti­in? Ilmeis­es­ti ei siis mitään.

    Orpo selit­tää juuri, että muu­ta­malle virkamiehelle on kalen­teroitu käyn­nit jokaisel­la turk­istarhal­la. Sit­ten kir­joite­taan lop­pu­vu­osi raport­tia ja tehdään esi­tys­tä. Joskus hal­li­tuskau­den puo­lessa välis­sä tämä menee sit­ten siihen, että lin­tu­jen rehu­un kakkaamisen estämistä pitää velvoit­taa ja siir­tymäa­jan sekä uusien tukien jäl­keen tämä tapah­tuu jo heti alku­vuon­na 2029.

    En olisi uskonut, että tulee tässäkin edel­listä hal­li­tus­ta ikävä näin nopeasti. Voisi hyvin kuvitel­la mielessää, miten vuorosanat oli­si­vat pikkaisen eri­laiset, jos olisi Marin puikoissa.

    “Tässä ei ole kyse turk­istarhauk­ses­ta, tässä on kyse pan­demi­an estämis­es­tä. Lähdemme jokaiselle turk­istarhalle, saas­tunut rehu vai­hde­taan ja lin­tu­jen pääsy rehun äärelle estetään. Kalkun varas­tol­ta lähti jo rekkakuor­ma verkkoa kohti poh­jam­maa­ta ja turk­istarhaa­jat odot­ta­vat mei­dän apua tämän ongel­man ratkaisemisessa”

  18. Hekan asukkaat voivat keskenään sopia asun­non­va­i­h­dos­ta muiden Hekan asukkaiden kanssa. Kyse on sul­je­tu­ista asun­tomarkki­noista, jois­sa toisi­naan on pitk­iäkin ketju­ja, kun yksi halu­aa pienem­pään, toinen uudelle alueelle, kol­mas parvek­keen ja neljäs suurem­man asun­non. Hekan asukkaik­si päässeet eivät osin tästä syys­tä hakeudu koskaan Hekalta pois, kos­ka jär­jestelmän sisään päästyään he pystyvät löytämään aina sopi­van asun­non. Näin asun­to­ja ei myöskään vapaudu muu­toin kuin kuole­man kaut­ta, mis­tä syys­tä Heka joutuu rak­en­ta­maan koko ajan lisää asun­to­ja, ja nyt raken­nuskus­tan­nusten ja korko­jen nous­tua se on suuris­sa taloudel­li­sis­sa ongelmissa.

    Hekan asukkaiden vai­h­tu­vu­u­songel­ma — asukkaat eivät vai­h­du — liit­tyy kysymyk­seen Hekan asi­akku­u­den periy­tyvyy­destä. Jos lap­siper­heelli­nen on päässyt Hekalle, las­ten aikuistues­sa lapset voivat jäädä asun­toon asumaan, van­hem­mas­ta tulee “asun­no­ton” ja hän pääsee Hekan lis­toille kiireel­lisenä asun­non­hak­i­jana. Hekalta ei potki­ta ketään pois, ja sama per­he alenevas­sa polves­sa voi pitää hal­lus­saan asun­toaan vuosikym­meniä. Tämä tilanne on tiedos­sa mut­ta enim­mäk­seen vai­et­tu, esimerkik­si Helsin­gin kan­takaupungis­sa ole­vien, erit­täin halut­tu­jen asun­to­jen suhteen.

    Kol­mas, samaan asi­aan liit­tyvä kysymys kos­kee tarve­hark­in­taa ja tulo­rajo­ja, joi­ta ei tark­iste­ta enää koskaan sen jäl­keen, kun ihmi­nen on päässyt Hekan asi­akkaak­si. Tiedos­sa on tapauk­sia, jois­sa ihmisil­lä on omis­tusasun­to Suomes­sa tai Espan­jas­sa, minkä on mah­dol­lis­tanut markki­nahin­taa alem­pi vuokra-asum­i­nen Hekalla — tilanteessa, jos­sa ihmisen palkkat­u­lot eivät olisi oikeut­ta­neet Hekan asi­akku­u­teen enää vuosikym­meni­in. Sik­si kukaan Hekan asun­toon kiin­ni päässyt ei luovu tuos­ta edus­taan, pait­si lapsen­sa hyväk­si, jot­ta tämäkin pääsee hyö­tymään jär­jestelmästä. Ja sik­si Hekan pitää rak­en­taa koko ajan lisää asun­to­ja muutenkin täy­teen ahdet­tuun Helsinki­in lainara­hal­la, jon­ka riskit ovat nyt konkretisoituneet.

    Olen miet­tinyt asi­aa pitkään ja paljon, ja olen kyl­lästynyt omas­sa päässäni ole­vi­in ajatuk­si­in ja tun­teisi­in asian suh­teen. Sik­si halu­an kysyä teiltä, arvon pal­sta­laiset: mitä mieltä olette edel­lä mainitusta?

  19. En jak­sanut lukea kaikkia vieste­jä, ehkä tämän joku jo sanoi: 

    Virus kehit­tyy toden­näköis­es­ti oireet­tomam­paan suun­taan. Ensim­mäiselle vari­antille altistuneet pysyvät kotona, kos­ka ovat sairai­ta, eivätkä siten tar­tu­ta. Seu­raa­van vari­antin saa­neet eivät ole sairai­ta ja kulke­vat tar­tut­ta­mas­sa mui­ta. Covid­han lev­iää tehokkaasti nor­maalin hen­gi­tyk­sen kaut­ta huonos­ti tuulete­tuis­sa tilois­sa eikä vaa­di yskimistä. 

    Min­ul­la ei tietenkään ole aav­is­tus­takaan, riit­tääkö tämä mekanis­mi ekan vari­antin syr­jäy­tymiseen. Tuskin. Jotain vaiku­tus­ta sil­lä kuitenkin on. Jos viruk­set eivät pääsään­töis­es­ti muut­tuisi oireet­tomam­mik­si, olisimme jatku­vasti petipoti­laina. Kuitenkin covidin ensim­mäi­nenkin ver­sio oli suurim­mal­la osal­la oiree­ton. Ehkä oirei­den vähen­e­m­i­nen kuitenkin oli osatekijä.

    (Malar­i­a­han lev­iää hyt­tys­ten väl­i­tyk­sel­lä eli myös petipoti­laista. Sik­si se kuu­luu maail­man vaar­al­lisimpi­in tautei­hin. Sil­lä ei ole ollut kovin suur­ta val­in­ta­painet­ta muut­tua oireet­tomam­mak­si ja vaarat­tomam­mak­si, kun­han taudin kan­ta­jat eivät kuole nopeasti. Suomes­ta, muuten, malar­ia katosi joskus 1940-luvul­la savupirt­tien katoamisen myötä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.