Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (2) – autoilijan hyödyn maksimointi

Uno­hde­taan tois­taisek­si muut autoilun ulkois­vaiku­tuk­set ja puhutaan vain ruuhkista.

Jos laskemme autoilus­ta autoil­i­joille koitu­vaa kokon­aishyö­tyjä, tuo hyö­ty luon­nol­lis­es­ti kas­vaa aluk­si, kun auto­ja han­ki­taan enem­män. Kuitenkin, kun auto­ja tulee kovasti lisää, ruuhkat heiken­tävät koitu­vaa hyötyä.

Olkoon yhden autoil­i­jan keskimääräi­nen hyö­ty f(x), jos­sa x on autoil­i­joiden määrä. Funk­tio on pie­nil­lä x:n arvoil­la vakio, mut­ta x:n kas­vaes­sa ruuhkau­tu­misen vuok­si laskeva.

Kokon­aishyö­ty xf(x) kas­vaa aluk­si lin­eaaris­es­ti x:n kas­vaes­sa, mut­ta kasvu­vauhti alkaa ensin hidas­tua ja kään­tyy lop­ul­ta lasku­un, kun ruuhkat heiken­tävät autoil­i­jalle koitu­vaa hyö­tyä roimasti. Jos halu­amme mak­si­moi­da autoista autoil­i­joille koitu­van kokon­aishyö­dyn, rajoita­mme autoilun pis­teeseen, joka mak­si­moi kokon­aishyö­dyn. Peri­aat­teessa yksinker­taista. Käytän­nössä vähän monimutkaisempaa.

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to tut­ki aikanaan simu­loin­ti­mallis­sa Teol­lisu­uskadulle tule­vaa työ­matkali­iken­net­tä. He lask­i­vat, että jokainen, joka tulee aamul­la töi­hin autol­la hidas­taa muiden matkaa yhteen­sä 20 min­uu­til­la. Tämä 20 min­u­ut­tia koos­t­uu sadoista muu­ta­man sekun­nin viivy­tyk­ses­tä, mut­ta yhteen­sä autot hidas­ta­vat tois­t­en­sa kulkua merkittävästi.

Näin on tehty Sin­ga­pores­sa. Siel­lä on arvioitu, kuin­ka paljon auto­ja katu­verkkoon mah­tuu. Auton omis­ta­maiseen tarvi­taan lupa, joi­ta on las­ket­tu liik­keelle niin paljon kuin katu­verkon olete­taan auto­ja vetävän. Tämän lisäk­si ruuhka­mak­suil­la kan­nuste­taan vält­tämään ruuh­ka-aiko­ja. Polt­toaine on korkeasti verotet­tua. Veron kiertämi­nen käymäl­lä tankkaa­mas­sa Male­si­as­sa on estet­ty sil­lä, että jos autol­la piipah­taa hal­van polt­toaineen Male­si­aan, täy­tyy tankin olla lähtiessä 75-pros­ent­tis­es­ti täyn­nä. Suomen itära­jalle sama käytäntö!

Kaiken tämän jäl­keen liikenne toimii kuin autoil­i­jan unel­ma, toisin kuin Bangkokissa, jos­sa auton käyt­tö on kyl­lä hal­paa, mut­ta sil­lä ei pysty ajamaan.

Nopea ja edulli­nen joukkoli­ikenne on toinen tapa vähen­tää autoli­iken­teen ruuhia. Mat­ka Puoti­las­ta Helsin­gin keskus­taan Itäväylää pitkin kesti 1970-luvun alus­sa 45 min­u­ut­tia. Bus­sit seisoi­vat samoissa ruuhkissa, joten joukkoli­iken­teestä ei ollut apua. Tämä muut­tui ker­ta­heitol­la — ei metron ansios­ta vaan vuosia ennen metroa. Otet­ti­in käyt­töön bus­sikai­stat. Vaik­ka näin otet­ti­in tilaa autoil­ta, myös henkilöau­to­jen kulku nopeu­tui. Nopeat bus­sit houkut­te­liv­at matkus­ta­jia autoista ja ruuhkat helpottuivat.

Kos­ka Helsin­ki ei ole Sin­ga­poren tavoin saari, kaupun­ki ei voi ottaa käyt­töön Sin­ga­poren auton­o­mis­tus­lisenssiä. Täy­tyy tyy­tyä ruuhka­mak­sui­hin. Tukhol­ma, Oslo ja Lon­too ovat otta­neet niitä käyt­töön. Mak­sut herät­tivät ensin suur­ta vas­tus­tus­ta autoil­i­joiden kesku­udessa, mut­ta koke­muk­set nopeu­tuneesta liiken­teestä ovat niin myön­teisiä, että autoil­i­joiden enem­mistö kan­nat­taa niitä.

Nyt tietysti joku sanoo, että raken­netaan määrät­tömästi lisää tieka­p­a­siteet­tia. Se toimii todel­la huonos­ti, kos­ka itse asi­as­sa ruuhkan tuot­ta­ma aikakus­tan­nus on erään­lainen ruuhka­mak­su. Kun ruuhkaisu­us vähe­nee, se houkut­telee lisää autoil­i­joi­ta ja lop­ul­ta ruuhkat helpot­ta­vat todel­la vähän.

Hin­ta on olen­nais­es­ti parem­pi liiken­teen määrän säätelijä kuin ruuh­ka. Ruuhkan tuot­ta­ma aikakus­tan­nus  on silkkaa haakaus­ta ja ruuhka­mak­su­jen tuot­ta­mat tulot tekevät mah­dol­lisek­si alen­taa mui­ta veroja.

= = =

Yllä ole­va kos­kee vain suuria kaupunke­ja, Suomes­sa lähin­nä Helsin­gin seu­tua ja pienem­mässä määrin Tam­peretta ja Turkua.

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (2) – autoilijan hyödyn maksimointi”

  1. Koke­muk­sieni mukaan ter­mi “ruuhka­mak­su” on huono, se pistää ihmiset ajat­tele­maan hol­ly­wood-ruuhkia mis­sä kilo­metrin mit­taiset auto­jonot seiso­vat tai matel­e­vat. Sit­ten ruuhka­mak­su­ja vas­tuste­taan “kos­ka ei Helsingissä/Suomessa ole ruuhkia”. Tähän virheeseen menevät todis­tet­tavasti ihan älykkäätkin yksilöt (kts. vaik­ka Juhana Vartiainen).

    Mielestäni parem­pi on puhua ihan vain tienkäyt­tö­mak­su­ista. Sil­loin ter­mi ohjaa ajat­tele­maan muu­takin kuin hollywood-ruuhkia.

    1. “Ruuhka­mak­su” on samaa kuin “tun­nin juna”. Kun asi­aa ei ole ja pelkät numerot eivät riitä perus­teek­si, vaikute­taan tunteisiin. 

      Joillekin menee jonkin aikaa läpi mut­ta vähitellen uuskie­len ter­mien tyhjyys pal­jas­tuu ja alkaa hai­ta­ta sitä itse asiaakin.

  2. Ihan hyvä, mut­ta eihän Suomes­sa Ruuhka­mak­sut mitään varsi­naisia ruuhka­mak­su­ja olisi, niitä jou­tu­isi mak­samaan ihan var­masti myös ei-ruuhkaisi­na aikoina.

  3. Tähän men­nessä tämä sar­ja kyl­lä on juurikin autoil­i­jat vas­taan ei autoil­i­jat ja miten autoil­i­jal­ta saataisi nyhdet­tyä lisää rahaa ja tehtyä oma­l­la autol­la liikku­mis­es­ta mah­dol­lisim­man kallista. Autoil­i­jaa ei selkeästi hait­taa nykyisen kokoiset ruuhkat kos­ka autol­la yhä aja­vat. Jos eivät aja niin ovat sit­ten var­maan siir­tyneet julk­isten käyt­töön tai kuten luul­tavam­min on käynyt, etätöi­hin. Ei toki tarkoi­ta sitä, että nyky­istä tilan­net­ta pitäisi ehdoin tah­doin huonon­taa mihin myös Vihreät pyrkivät eli pois­ta­mal­la autokaisto­ja ja aja­mal­la mui­ta rajoituk­sia ja kus­tan­nuk­sia autoiluun.

    Etätöi­den vah­van yleistymisen vuok­si teil­lä on ollut nyky­isin peräti väljää joten aika oudol­ta tun­tuu argu­men­toi­da taas, kuin­ka autot seiso­vat ruuhkissa. Tämä taitaa ollakin Oden paina­jainen, kun ongel­ma selvisikin ilman niitä ruuhka­mak­su­ja ja pre-pan­demi­an aikaisin “ruuhki­in” palataan ehkä vas­ta vuosien päästä jos koskaan kos­ka etä­työt on monel­la alal­la tulleet jäädäk­seen. Nyt on siis kiire ran­gaista autoil­i­jaa ennenkuin ei ole mis­tä rankaista!

    Lähin­nä huvit­tavaa on myös argu­men­toin­ti autoilun haitoista ja liikku­va maali. Aikoinaan ei juuri muista puhut­tukaan kuin autoilun saasteista. Nyt, kun sähköau­tot yleistyvät hur­jaa vauh­tia niin pitää kek­siä uusia argu­ment­te­ja joil­la sitä autopa­ho­laista voisi yhä jostain moit­tia (maalin siirtämi­nen). Nyt puhutaan ren­gas­melus­ta (kun pahuk­sen polt­to­moot­toritkin ovat nyky­isin niin hil­jaisia) ja tilas­ta. Tämän maalien siir­ron seu­raami­nen olisi paras­ta komi­ikkaa ellei kyseessä olisi autoil­i­jan kannal­ta niin vaka­va asia.

    En lisäk­si luo­ta yhtään kaupunkisu­un­nit­telun jär­keen tässä. Kun ruuhka­mak­sut oli­vat viimek­si vah­vasti esil­lä medi­as­sa (ennen pan­demi­aa) niin kodista sen aikaiseen työ­paikkaan olisi voin­ut men­nä kehä I pitkin kol­men (!) mak­supis­teen kaut­ta TAI ajaa keskus­tan lävitse aja­mat­ta yhdenkään mak­supis­teen kaut­ta. Toki kyse on vain yksit­täistapauk­ses­ta mut­ta tuo­ta tuskin kukaan halusi? Tuo mat­ka muuten oli ajal­lis­es­ti sil­loin yhtä pitkä vaik­ka kehä reit­ti oli läh­es kaksinker­tainen kilometreissä.

    Toinen asia on se, että “ruuhkat” on yleen­sä vain yhteen suun­taan. En silti epäile het­keäkään etteikö Vihreät halu­aisi laskut­taa molem­pi­in suun­ti­in vaik­ka toiseen suun­taan on läh­es tyhjä tie. Miten tämä on Tukholmassa?

    En myöskään ymmär­rä mikä pyhän mak­sa­jan rooli autoil­i­jalle on varat­tu. Nyt puhutaan, että sähköau­to­jen vuok­si pitäisi jostain kek­siä lisää tulo­ja ja puhutaan, että pitäisi saa­da jokin ajet­tui­hin kilo­me­trei­hin perus­tu­va mak­su ja viedä ihmisiltä mah­dol­lisu­udet naut­tia auton tuo­mas­ta vapaud­es­ta ja koke­muk­sista nähdä uusia paikko­ja. Mik­si? Mitäs jos nyt vaan kau­ni­isti todet­taisi, että tavoite on saavutet­tu eli ihmiset vai­h­ta­vat polt­to­moot­to­ri­au­tot vähem­män saas­tut­tavi­in sähköau­toi­hin ja vähen­net­täisi niitä val­tion meno­ja tuon sum­man ver­ran sen sijaan, että mietitään epä­toivois­es­ti miten autoil­i­jal­ta saataisi yhä nyhdet­tyä samat tulot. MIKSI?!

    1. Kyl­lä mua autoil­i­jana hait­taa ruuhkat. Köy­hät pitäisi verot­taa pois tuol­ta kaduil­ta aikaani tuh­laa­mas­ta. Jos ei ole varaa asua Helsingis­sä tai edes hyvän joukkoli­iken­teen äärel­lä, niin melko kyseenalaista, että vas­taako se oma panos yhteiskun­nan hyväk­si sitä hait­taa, joka autoilus­ta Hgis­sä aiheutuu. 

      Vähän epäilen, että hyvin pär­jät­täisi­in Helsingis­sä ilman nurmijärveläisiä. 

      Poli­itikot (luku­unot­ta­mat­ta eläköi­tyneitä vihre­itä) eivät uskalla tätä sanoa, kos­ka keskilu­okan äänet ovat niin tärkeitä. Sik­si nur­mi­järveläistä keski­jo­hdon miestä paapotaan: sähkölaskut mak­se­taan ja autoilun ulkoishaitoista ei välitetä.

      Kaupun­ki ei voi olla smaan aikaan viihty­isä ja taa­ta mah­dol­lisu­ut­ta liikkua autol­la kaikille. Kos­ka kaupun­gin viihty­isyy­destä ei ole mielekästä tin­kiä, niin autol­la liikku­mi­nen on rajat­ta­va niille, jot­ka koke­vat saa­vansa siitä eniten hyö­tyä, ts. ovat valmi­it mak­samaan siitä eniten.

  4. Hyvästä tah­dos­ta huoli­mat­ta Soin­in­vaara ajau­tuu, ikään kuin vais­tom­ais­es­ti, vas­tus­ta­maan henkilöau­to­ja, jopa matem­ati­ikkaan tukeutuen.

    Sat­tui silmi­i­ni fak­tati­eto: Vuon­na 2021 Suomes­sa kaikesta henkilöli­ikku­mis­es­ta n 84 % tehti­in henkilö- ja pakettiautoilla!

    Helsingis­sä tuo luku on tietysti pienem­pi, mut­ta iso kuitenkin. Olen sanonut tämän ennenkin: toimit­ta­jat ja poli­itikot menkää ajele­maan Helsin­gin seudun kehäteille jon­akin lauan­taina iltapäiväl­lä, vaik­ka välil­lä 12:00 — 16:00 ja tulette häm­mästymään! Siel­lä on auto­ja yhtä paljon liik­keel­lä kuin ns. ruuh­ka-aikoina. Mik­si? Piru­ut­taanko ihmiset liikkuvat?

    Jokin aika sit­ten Hesaris­sa pohdit­ti­in aja­vatko hesalaiset kansane­dus­ta­jat Helsin­gin etu­ja. Totea­mus kai oli, että aika heikosti.

    Auto on yksi asia, jos­sa helsinkiläi­nen kansane­dus­ta­ja luovut­taa suo­si­ol­la. Kun kansa kauhis­telee nou­se­via polt­toaine­hin­to­ja, helsinkiläi­nen kansane­dus­ta­ja sanoo ujosti, piek­sämäk­iläistä kol­le­gaa lainat­en: No tietysti ben­saku­lu­ja tulee hyvit­tää maaseudul­la asuville ja pien­tu­loisille. Ei siis Helsin­gin seudul­la asuville.

    Helsingis­sä kaik­ki mak­saa enem­män kuin muual­la. Jos ben­saakin ale­taan sub­ven­toi­da maaseudun hyväk­si, kuka tääl­lä Helsingis­sä kaiken maksaa? 

    Me saake­lin keskilu­okkaiset! Iloisel­la ilmeellä?

    1. Tässä on puhe nimeno­mais­es­ti liiken­teestä Helsingis­sä. Sil­lä miten vaikeasti kor­vat­tavis­sa auto on muual­la, ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

  5. Ymmär­rän ja var­maan moni muukun ymmärtää ruuhka­mak­su­jen hyö­dyn mut­ta kos­ka sitä mah­dol­lis­tavaa lain­säädän­töä ei edes ole niin käyt­töönot­to on mah­do­ton­ta edes yksit­täisen kaupun­gin alueella.
    Nykyi­nen hal­li­tushan alkoi valmis­tel­la lakia ruuhka­mak­su­ista mut­ta Keskus­ta torp­pasi sen ja valmite­lut heit­et­ti­in ö‑mappiin.
    Erikoista että Ruot­sis­sa por­var­i­hal­li­tus sai aikaan ruuhka­mak­sut, mut­ta Suomes­sa ei ole eikä tule ole­maan sel­l­aista hal­li­tus­ta joka mahdollistaisi.

  6. GPS seu­ran­tainen kilo­metrivero on polt­toain­everon lisäk­si ain­ut kan­nus­ta­va, yksinker­tainen ja oikeu­den­mukainen keino laskut­taa autoilun ulkoishait­to­ja. Vuo­siverot ja tietul­lit tulisi olla jo his­to­ri­aa. Var­masti vain ajan kysymys, mil­loin EU aluel­la määrätään tuo laite jo uusi­in autoi­hin valmi­ik­si. Van­haan autoon pitäisi ostaa parin sadan euron hin­tainen palik­ka itse joka saa vir­ran esimerkik­si tupakan­sy­tyt­ti­men pistokkeesta.

  7. Lähin­nä huvit­tavaa on myös argu­men­toin­ti autoilun haitoista ja liikku­va maali. Aikoinaan ei juuri muista puhut­tukaan kuin autoilun saasteista. Nyt, kun sähköau­tot yleistyvät hur­jaa vauh­tia niin pitää kek­siä uusia argu­ment­te­ja joil­la sitä autopa­ho­laista voisi yhä jostain moit­tia (maalin siirtämi­nen). Nyt puhutaan ren­gas­melus­ta (kun pahuk­sen polt­to­moot­toritkin ovat nyky­isin niin hil­jaisia) ja tilas­ta. Tämän maalien siir­ron seu­raami­nen olisi paras­ta komi­ikkaa ellei kyseessä olisi autoil­i­jan kannal­ta niin vaka­va asia. 

    Moot­torin melu oli henkilöau­to­jen osalta pienem­pi kuin ren­gas­melu jo joskus 30 vuot­ta sit­ten. Ennen katalysaat­tor­e­i­ta ja lyi­jytön­tä ben­si­iniä paikalliset saas­teet oli­vatkin suuri ongel­ma. Ei se pois­tanut mui­ta ongelmia sil­loin eikä nyt. Nykyiset autot ovat vielä painavampia (myös polt­to­moot­to­ri­au­tot) ja niis­sä on usein­miten lev­eäm­mät renkaat kuin 30 vuot­ta sitten.

    Ihmeel­listä kuin­ka tun­teisi­in menee se, että puhutaan autoilun haitoista. Jokainen tekni­nen ratkaisu (esim. henkilöau­toilu, joukkoli­ikenne) tuo mukanaan hyö­tyjä ja haittoja.

    1. Diese­lau­to­jen pien­hiukkaset saas­tut­ta­vat ja katupöly.

    2. Näin kaupungis­sa pääradal­ta alle puolen kilo­metrin päässä asu­vana voin vahvis­taa havain­non: häir­it­sevin melun lähde on junali­ikenne. Aikanaan kuor­ma-autot oli­vat samaa luokkaa, mut­ta melureg­u­laa­tio on sai 1990-luvul­la insinöörit töhin ja voiman­si­ir­ron kom­po­nen­tit suun­nitelti­in uusik­si. Saman soisi tapah­tu­van junaliikenteelle.

  8. >“Kos­ka Helsin­ki ei ole Sin­ga­poren tavoin saari, kaupun­ki ei voi ottaa käyt­töön Sin­ga­poren autonomistuslisenssiä.”

    selkeästi tarkoitet­tu paikallispoli­ti­ikkaan tämä. mut­ta kun eduskun­ta vaalit on menos­sa, niin lisenssi­mak­sut voisi olla mah­dol­lisia koko maas­sa. karkeasti jaet­taisi­in kolmeen kat­e­go­ri­aan, korves­sa asu­vat, suurkaupungis­sa asu­vat, ja ne jot­ka käy töis­sä kor­ves­ta kaupunki­in. lisensse­jä jaet­taisi­in hel­posti korves­sa asuville mut­ta kapungis­sa asuvil­ta pyy­det­täisi­in jotain. pahin taitaa olla tuo kol­mas ryh­mä, miten ne seu­loisi. kol­mas ryh­mä taitaa olla pahin muutenkin.

    1. Entä jos asuu korves­sa kaupungis­sa? Esimerkik­si haja-asu­tus alueel­la, jos­ta matkaa 30 km keskukseen .

  9. Ei ole mitään syytä mik­sei hyvä liiken­nepoli­ti­ik­ka ei voisi voit­taa yhtä usein kuin paha. Voit­to on aina jär­jeste­lykysymys. Jos enkeleitä on ole­mas­sa, toivon että he ovat jär­jes­tay­tyneet Keskustapuolueen tavoin.

Vastaa käyttäjälle hta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.