Unohdetaan toistaiseksi muut autoilun ulkoisvaikutukset ja puhutaan vain ruuhkista.
Jos laskemme autoilusta autoilijoille koituvaa kokonaishyötyjä, tuo hyöty luonnollisesti kasvaa aluksi, kun autoja hankitaan enemmän. Kuitenkin, kun autoja tulee kovasti lisää, ruuhkat heikentävät koituvaa hyötyä.
Olkoon yhden autoilijan keskimääräinen hyöty f(x), jossa x on autoilijoiden määrä. Funktio on pienillä x:n arvoilla vakio, mutta x:n kasvaessa ruuhkautumisen vuoksi laskeva.
Kokonaishyöty xf(x) kasvaa aluksi lineaarisesti x:n kasvaessa, mutta kasvuvauhti alkaa ensin hidastua ja kääntyy lopulta laskuun, kun ruuhkat heikentävät autoilijalle koituvaa hyötyä roimasti. Jos haluamme maksimoida autoista autoilijoille koituvan kokonaishyödyn, rajoitamme autoilun pisteeseen, joka maksimoi kokonaishyödyn. Periaatteessa yksinkertaista. Käytännössä vähän monimutkaisempaa.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tutki aikanaan simulointimallissa Teollisuuskadulle tulevaa työmatkaliikennettä. He laskivat, että jokainen, joka tulee aamulla töihin autolla hidastaa muiden matkaa yhteensä 20 minuutilla. Tämä 20 minuuttia koostuu sadoista muutaman sekunnin viivytyksestä, mutta yhteensä autot hidastavat toistensa kulkua merkittävästi.
Näin on tehty Singaporessa. Siellä on arvioitu, kuinka paljon autoja katuverkkoon mahtuu. Auton omistamaiseen tarvitaan lupa, joita on laskettu liikkeelle niin paljon kuin katuverkon oletetaan autoja vetävän. Tämän lisäksi ruuhkamaksuilla kannustetaan välttämään ruuhka-aikoja. Polttoaine on korkeasti verotettua. Veron kiertäminen käymällä tankkaamassa Malesiassa on estetty sillä, että jos autolla piipahtaa halvan polttoaineen Malesiaan, täytyy tankin olla lähtiessä 75-prosenttisesti täynnä. Suomen itärajalle sama käytäntö!
Kaiken tämän jälkeen liikenne toimii kuin autoilijan unelma, toisin kuin Bangkokissa, jossa auton käyttö on kyllä halpaa, mutta sillä ei pysty ajamaan.
Nopea ja edullinen joukkoliikenne on toinen tapa vähentää autoliikenteen ruuhia. Matka Puotilasta Helsingin keskustaan Itäväylää pitkin kesti 1970-luvun alussa 45 minuuttia. Bussit seisoivat samoissa ruuhkissa, joten joukkoliikenteestä ei ollut apua. Tämä muuttui kertaheitolla – ei metron ansiosta vaan vuosia ennen metroa. Otettiin käyttöön bussikaistat. Vaikka näin otettiin tilaa autoilta, myös henkilöautojen kulku nopeutui. Nopeat bussit houkuttelivat matkustajia autoista ja ruuhkat helpottuivat.
Koska Helsinki ei ole Singaporen tavoin saari, kaupunki ei voi ottaa käyttöön Singaporen autonomistuslisenssiä. Täytyy tyytyä ruuhkamaksuihin. Tukholma, Oslo ja Lontoo ovat ottaneet niitä käyttöön. Maksut herättivät ensin suurta vastustusta autoilijoiden keskuudessa, mutta kokemukset nopeutuneesta liikenteestä ovat niin myönteisiä, että autoilijoiden enemmistö kannattaa niitä.
Nyt tietysti joku sanoo, että rakennetaan määrättömästi lisää tiekapasiteettia. Se toimii todella huonosti, koska itse asiassa ruuhkan tuottama aikakustannus on eräänlainen ruuhkamaksu. Kun ruuhkaisuus vähenee, se houkuttelee lisää autoilijoita ja lopulta ruuhkat helpottavat todella vähän.
Hinta on olennaisesti parempi liikenteen määrän säätelijä kuin ruuhka. Ruuhkan tuottama aikakustannus on silkkaa haakausta ja ruuhkamaksujen tuottamat tulot tekevät mahdolliseksi alentaa muita veroja.
= = =
Yllä oleva koskee vain suuria kaupunkeja, Suomessa lähinnä Helsingin seutua ja pienemmässä määrin Tamperetta ja Turkua.
Kokemuksieni mukaan termi ”ruuhkamaksu” on huono, se pistää ihmiset ajattelemaan hollywood-ruuhkia missä kilometrin mittaiset autojonot seisovat tai matelevat. Sitten ruuhkamaksuja vastustetaan ”koska ei Helsingissä/Suomessa ole ruuhkia”. Tähän virheeseen menevät todistettavasti ihan älykkäätkin yksilöt (kts. vaikka Juhana Vartiainen).
Mielestäni parempi on puhua ihan vain tienkäyttömaksuista. Silloin termi ohjaa ajattelemaan muutakin kuin hollywood-ruuhkia.
Kyllä Junana ymmärtää ruuhkamaksujen järjen. Onhan hän ekonomisti ja asunut Tukholmassa. Mutta puoluekuri.
”Ruuhkamaksu” on samaa kuin ”tunnin juna”. Kun asiaa ei ole ja pelkät numerot eivät riitä perusteeksi, vaikutetaan tunteisiin.
Joillekin menee jonkin aikaa läpi mutta vähitellen uuskielen termien tyhjyys paljastuu ja alkaa haitata sitä itse asiaakin.
Ihan hyvä, mutta eihän Suomessa Ruuhkamaksut mitään varsinaisia ruuhkamaksuja olisi, niitä joutuisi maksamaan ihan varmasti myös ei-ruuhkaisina aikoina.
Tähän mennessä tämä sarja kyllä on juurikin autoilijat vastaan ei autoilijat ja miten autoilijalta saataisi nyhdettyä lisää rahaa ja tehtyä omalla autolla liikkumisesta mahdollisimman kallista. Autoilijaa ei selkeästi haittaa nykyisen kokoiset ruuhkat koska autolla yhä ajavat. Jos eivät aja niin ovat sitten varmaan siirtyneet julkisten käyttöön tai kuten luultavammin on käynyt, etätöihin. Ei toki tarkoita sitä, että nykyistä tilannetta pitäisi ehdoin tahdoin huonontaa mihin myös Vihreät pyrkivät eli poistamalla autokaistoja ja ajamalla muita rajoituksia ja kustannuksia autoiluun.
Etätöiden vahvan yleistymisen vuoksi teillä on ollut nykyisin peräti väljää joten aika oudolta tuntuu argumentoida taas, kuinka autot seisovat ruuhkissa. Tämä taitaa ollakin Oden painajainen, kun ongelma selvisikin ilman niitä ruuhkamaksuja ja pre-pandemian aikaisin ”ruuhkiin” palataan ehkä vasta vuosien päästä jos koskaan koska etätyöt on monella alalla tulleet jäädäkseen. Nyt on siis kiire rangaista autoilijaa ennenkuin ei ole mistä rankaista!
Lähinnä huvittavaa on myös argumentointi autoilun haitoista ja liikkuva maali. Aikoinaan ei juuri muista puhuttukaan kuin autoilun saasteista. Nyt, kun sähköautot yleistyvät hurjaa vauhtia niin pitää keksiä uusia argumentteja joilla sitä autopaholaista voisi yhä jostain moittia (maalin siirtäminen). Nyt puhutaan rengasmelusta (kun pahuksen polttomoottoritkin ovat nykyisin niin hiljaisia) ja tilasta. Tämän maalien siirron seuraaminen olisi parasta komiikkaa ellei kyseessä olisi autoilijan kannalta niin vakava asia.
En lisäksi luota yhtään kaupunkisuunnittelun järkeen tässä. Kun ruuhkamaksut olivat viimeksi vahvasti esillä mediassa (ennen pandemiaa) niin kodista sen aikaiseen työpaikkaan olisi voinut mennä kehä I pitkin kolmen (!) maksupisteen kautta TAI ajaa keskustan lävitse ajamatta yhdenkään maksupisteen kautta. Toki kyse on vain yksittäistapauksesta mutta tuota tuskin kukaan halusi? Tuo matka muuten oli ajallisesti silloin yhtä pitkä vaikka kehä reitti oli lähes kaksinkertainen kilometreissä.
Toinen asia on se, että ”ruuhkat” on yleensä vain yhteen suuntaan. En silti epäile hetkeäkään etteikö Vihreät haluaisi laskuttaa molempiin suuntiin vaikka toiseen suuntaan on lähes tyhjä tie. Miten tämä on Tukholmassa?
En myöskään ymmärrä mikä pyhän maksajan rooli autoilijalle on varattu. Nyt puhutaan, että sähköautojen vuoksi pitäisi jostain keksiä lisää tuloja ja puhutaan, että pitäisi saada jokin ajettuihin kilometreihin perustuva maksu ja viedä ihmisiltä mahdollisuudet nauttia auton tuomasta vapaudesta ja kokemuksista nähdä uusia paikkoja. Miksi? Mitäs jos nyt vaan kauniisti todettaisi, että tavoite on saavutettu eli ihmiset vaihtavat polttomoottoriautot vähemmän saastuttaviin sähköautoihin ja vähennettäisi niitä valtion menoja tuon summan verran sen sijaan, että mietitään epätoivoisesti miten autoilijalta saataisi yhä nyhdettyä samat tulot. MIKSI?!
Kyllä mua autoilijana haittaa ruuhkat. Köyhät pitäisi verottaa pois tuolta kaduilta aikaani tuhlaamasta. Jos ei ole varaa asua Helsingissä tai edes hyvän joukkoliikenteen äärellä, niin melko kyseenalaista, että vastaako se oma panos yhteiskunnan hyväksi sitä haittaa, joka autoilusta Hgissä aiheutuu.
Vähän epäilen, että hyvin pärjättäisiin Helsingissä ilman nurmijärveläisiä.
Poliitikot (lukuunottamatta eläköityneitä vihreitä) eivät uskalla tätä sanoa, koska keskiluokan äänet ovat niin tärkeitä. Siksi nurmijärveläistä keskijohdon miestä paapotaan: sähkölaskut maksetaan ja autoilun ulkoishaitoista ei välitetä.
Kaupunki ei voi olla smaan aikaan viihtyisä ja taata mahdollisuutta liikkua autolla kaikille. Koska kaupungin viihtyisyydestä ei ole mielekästä tinkiä, niin autolla liikkuminen on rajattava niille, jotka kokevat saavansa siitä eniten hyötyä, ts. ovat valmiit maksamaan siitä eniten.
Hyvästä tahdosta huolimatta Soininvaara ajautuu, ikään kuin vaistomaisesti, vastustamaan henkilöautoja, jopa matematiikkaan tukeutuen.
Sattui silmiini faktatieto: Vuonna 2021 Suomessa kaikesta henkilöliikkumisesta n 84 % tehtiin henkilö- ja pakettiautoilla!
Helsingissä tuo luku on tietysti pienempi, mutta iso kuitenkin. Olen sanonut tämän ennenkin: toimittajat ja poliitikot menkää ajelemaan Helsingin seudun kehäteille jonakin lauantaina iltapäivällä, vaikka välillä 12:00 – 16:00 ja tulette hämmästymään! Siellä on autoja yhtä paljon liikkeellä kuin ns. ruuhka-aikoina. Miksi? Piruuttaanko ihmiset liikkuvat?
Jokin aika sitten Hesarissa pohdittiin ajavatko hesalaiset kansanedustajat Helsingin etuja. Toteamus kai oli, että aika heikosti.
Auto on yksi asia, jossa helsinkiläinen kansanedustaja luovuttaa suosiolla. Kun kansa kauhistelee nousevia polttoainehintoja, helsinkiläinen kansanedustaja sanoo ujosti, pieksämäkiläistä kollegaa lainaten: No tietysti bensakuluja tulee hyvittää maaseudulla asuville ja pientuloisille. Ei siis Helsingin seudulla asuville.
Helsingissä kaikki maksaa enemmän kuin muualla. Jos bensaakin aletaan subventoida maaseudun hyväksi, kuka täällä Helsingissä kaiken maksaa?
Me saakelin keskiluokkaiset! Iloisella ilmeellä?
Tässä on puhe nimenomaisesti liikenteestä Helsingissä. Sillä miten vaikeasti korvattavissa auto on muualla, ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Ymmärrän ja varmaan moni muukun ymmärtää ruuhkamaksujen hyödyn mutta koska sitä mahdollistavaa lainsäädäntöä ei edes ole niin käyttöönotto on mahdotonta edes yksittäisen kaupungin alueella.
Nykyinen hallitushan alkoi valmistella lakia ruuhkamaksuista mutta Keskusta torppasi sen ja valmitelut heitettiin ö-mappiin.
Erikoista että Ruotsissa porvarihallitus sai aikaan ruuhkamaksut, mutta Suomessa ei ole eikä tule olemaan sellaista hallitusta joka mahdollistaisi.
GPS seurantainen kilometrivero on polttoaineveron lisäksi ainut kannustava, yksinkertainen ja oikeudenmukainen keino laskuttaa autoilun ulkoishaittoja. Vuosiverot ja tietullit tulisi olla jo historiaa. Varmasti vain ajan kysymys, milloin EU aluella määrätään tuo laite jo uusiin autoihin valmiiksi. Vanhaan autoon pitäisi ostaa parin sadan euron hintainen palikka itse joka saa virran esimerkiksi tupakansytyttimen pistokkeesta.
Moottorin melu oli henkilöautojen osalta pienempi kuin rengasmelu jo joskus 30 vuotta sitten. Ennen katalysaattoreita ja lyijytöntä bensiiniä paikalliset saasteet olivatkin suuri ongelma. Ei se poistanut muita ongelmia silloin eikä nyt. Nykyiset autot ovat vielä painavampia (myös polttomoottoriautot) ja niissä on useinmiten leveämmät renkaat kuin 30 vuotta sitten.
Ihmeellistä kuinka tunteisiin menee se, että puhutaan autoilun haitoista. Jokainen tekninen ratkaisu (esim. henkilöautoilu, joukkoliikenne) tuo mukanaan hyötyjä ja haittoja.
Dieselautojen pienhiukkaset saastuttavat ja katupöly.
Näin kaupungissa pääradalta alle puolen kilometrin päässä asuvana voin vahvistaa havainnon: häiritsevin melun lähde on junaliikenne. Aikanaan kuorma-autot olivat samaa luokkaa, mutta meluregulaatio on sai 1990-luvulla insinöörit töhin ja voimansiirron komponentit suunniteltiin uusiksi. Saman soisi tapahtuvan junaliikenteelle.
>”Koska Helsinki ei ole Singaporen tavoin saari, kaupunki ei voi ottaa käyttöön Singaporen autonomistuslisenssiä.”
selkeästi tarkoitettu paikallispolitiikkaan tämä. mutta kun eduskunta vaalit on menossa, niin lisenssimaksut voisi olla mahdollisia koko maassa. karkeasti jaettaisiin kolmeen kategoriaan, korvessa asuvat, suurkaupungissa asuvat, ja ne jotka käy töissä korvesta kaupunkiin. lisenssejä jaettaisiin helposti korvessa asuville mutta kapungissa asuvilta pyydettäisiin jotain. pahin taitaa olla tuo kolmas ryhmä, miten ne seuloisi. kolmas ryhmä taitaa olla pahin muutenkin.
Entä jos asuu korvessa kaupungissa? Esimerkiksi haja-asutus alueella, josta matkaa 30 km keskukseen .
Ei ole mitään syytä miksei hyvä liikennepolitiikka ei voisi voittaa yhtä usein kuin paha. Voitto on aina järjestelykysymys. Jos enkeleitä on olemassa, toivon että he ovat järjestaytyneet Keskustapuolueen tavoin.