Sähköautojen lataus ei sovellu kiinteähintaiseen sähköön

Suomes­sa ennuste­taan ole­van 740 000 ladat­tavaa autoa vuon­na 2030. Se kuu­lostaa hyvältä, mut­ta pitäisi myös varautua tämän vaiku­tuk­seen sähkön kulutukseen.

Syn­tyy aikamoinen tehopi­ik­ki, jos 740 000 sähköau­ton omis­ta­jaa tule­vat töistä klo 17 ja kytkevät auton­sa yhtä aikaa latauk­seen 3,6 kilo­watin tehol­la. Ne veisivät yhteen­sä noin 2700 MW aikana, jol­loin kodeis­sa valmis­te­taan myös ruokaa ja jotkut läm­mit­tävät saunaansa.

Eivät ne kaik­ki tietenkään sitä aivan samanaikaises­ti tee, mut­ta parin tuhan­nen megawatin piik­ki syn­tyy hel­posti. Sähkön pörssi­hin­ta nousee alkuil­las­ta huo­mat­tavasti, ei joka ilta, mut­ta mon­e­na iltana. Samal­la se merk­it­see, ettei siir­tymi­nen sähköau­toi­hin olisi niin hyvä jut­tu kuin luulisi. Auto­jen lataus syn­nyt­täisi ”likaista” sähkön­tuotan­toa, kos­ka tehop­u­la pakot­taisi käyn­nistämään fos­si­iliener­gial­la toimivia voimaloita.

Fik­sumpaa olisi tietysti lada­ta akut yöl­lä, jol­loin sähkön hin­ta on hal­pa, mut­ta tähän ei ole mitään moti­vaa­tio­ta, jos on ostanut kiin­teähin­taista sähköä.

Voisi ajatel­la, että sehän on sähkön myyjän ongel­ma, mut­ta ei se sitä ole. Alkuil­lan hin­tapi­ik­ki otet­taisi­in tietysti huomioon kiin­teähin­taisen sähkön tar­iff­is­sa. Sähkölasku nousee kaik­il­ta kiin­teäl­lä hin­nal­la sähkön­sä ostaneelta.

Tässä vai­heessa fik­su siir­tyy pörssisähköön. Se kan­nat­taa kaik­il­ta niiltä, jot­ka eivät itse osal­lis­tu tuo­hon alkuil­lan auton latauk­seen, siis myös niiltä, jol­la ei ole ladat­tavaa autoa.

Pörssisähköl­lä autoaan lataa­van kan­nat­taa käyt­tää ohjel­maa, jolle voisi komen­to olisi ”akku täy­teen aamuun men­nessä mah­dol­lisim­man hal­val­la”. Täl­laisia ohjelmia tulee var­masti tar­jolle, jos kysyn­tää on. Täl­laisen vem­paimen ohjel­moin­ti on niin yksinker­taista, että se onnis­tuu tekni­ikan yliop­pi­laal­takin. Vähän fik­sumpi ohjel­ma ottaisi huomioon senkin, että sähkö voi kylmänä ja tyy­nenä yönä olla kallista läpi koko yön. Sil­loin voisi vali­ta optiok­si, että lataa vain niin paljon, että riit­tää seu­raa­vana päivänä.

Sama ongel­ma kos­kee sähköläm­mitet­tyjä talo­ja. Tähän asti niitä on läm­mitet­ty yötar­if­fil­la, mut­ta yötar­if­fi on katoavaa kansan­perin­net­tä. Sähkön hin­nan vai­htelu ei ole niin kaava­maista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hin­nan­vai­htelus­sa selit­tyy kel­lon­a­jal­la. Paljon enem­män hin­taan vaikut­taa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu.

Varaavas­sa sähköläm­mi­tyk­sessä pitäisi siir­tyä saman­laiseen automaat­tiseen ohjel­maan kuin auto­jen latauk­ses­sa. Jos talo lämpiää suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä, se kan­nat­taa muut­taa nopeasti varaavak­si, kos­ka vai­h­tu­vien hin­to­jen maail­mas­sa suo­ra sähköläm­mi­tys tulee todel­la kalliiksi.

72 vastausta artikkeliin “Sähköautojen lataus ei sovellu kiinteähintaiseen sähköön”

  1. Tääl­lä Gridio appin käyt­täjä. Ottaa pian huomioon myös aurinkopanelit

  2. Lataisin ennen pörssisähköl­lä, mut­ta ongel­ma on pörssisähkö voi olla rajat­toman kallista. Viime tal­ven koke­muk­sien perus­teel­la pitäisi olla joku pörssisähkö hin­taka­tol­la. Samaan tyyli­in kuin asun­to­lainaan­ki saa korkoka­ton. Tai joku muu tapa jakaa riskiä. Nyt on vaikea kuvitel­la otta­vansa kaikkea riskiä sähkön hin­nas­ta itselle — ainakaan jos kiin­tei­den sähkö­sopimusten hin­nat ei tästä paljoa nouse.

    Ja tehomak­su pitäisi myös ottaa jotenkin fik­sum­min. Oikein tuulisi­na tun­teina kan­nat­taisi lada­ta täysiä sulak­er­a­jaan asti. Jos tuos­ta kuitenkin ran­gais­taan mak­samal­la joka kuukausi siitä eteen­päin kallista tehomak­sua, kan­nat­taa mielu­um­min lada­ta illas­ta aamuun samal­la teholla…

    1. Ei pitäisi olla mah­do­ton­ta luo­da ‘tur­val­lista’ pörssisähkö­sopimus­ta, jos­sa olisi selkeä mak­sim­i­hin­ta ja tietenkin myös min­im­i­hin­ta. Sitä pait­si pörssisähköä myy­dään yhä muutenkin kuin tun­nin spot-hin­noil­la, on täysin mah­dol­lista ostaa päivän spot-hin­nal­la laskut­ta­va pörssisähkö­sopimus, joka sekin jo tas­apain­ot­taa het­kel­lisiä kulutushuippuja.

      En tosin vieläkään ihan täysin ymmär­rä kit­inää pörssisähkö­sopimuk­sista. Jos tun­nin spot-hin­nois­sa on 2–3 tun­nin piik­ki päiväl­lä niin ei ole isokaan temp­pu sam­mut­taa tai vähen­tää merkit­tävästi sähköläm­mi­tys­tä sik­si aikaal. Jos talo jäähtyy tässä ajas­sa merkit­tävästi niin kan­nat­taa harki­ta asun­non remon­toin­tia eristäväm­mäk­si, tähän pitäisi saa­da myös koti­talousvähen­nys­tä ihan normaalisti.

      Osmoa kom­pat­en pitkässä juok­sus­sa jokainen hyö­ty­isi halvem­mas­ta sähkön­hin­nas­ta jos jokainen vähen­täisi kulu­tus­taan hin­tapi­ikkien aikaan, hin­tapi­ik­it ja mak­simiku­lu­tushetket kun määrit­televät tarvit­ta­van kap­a­siteetin osalta osit­tain hin­taa myös muina aikoina. Ei se kulu­tushuip­pu­jen varaka­p­a­siteet­ti (oli sit­ten koti­maista tai ulko­maista sähköä) ole mitään jät­teki­vaa hyvän miehen toim­intaa jos­sa omis­ta­ja hymyssä suin ottaa takki­in­sa kun laitos seisoo tyhjänä. Usein ymmärtääk­seni tämä varaka­p­a­siteet­ti on myös suurem­pi­en tuot­ta­jien omis­ta­maa, eli varaka­p­a­siteetin ylläpi­don kus­tan­nuk­set leiv­otaan jatku­vam­paan tuotan­toon. Ole­tan siis että sähköä verkkoon tuot­tavil­la pitäisi olla jonkin­lainen sähköverkon syöt­tövelvoite, taval­la tai toisel­la. Ei voi tai saa olla teo­ri­as­sa niin että 100% uusi­u­tu­vaa tuulivoimaa pelkästään tuot­ta­va toim­i­ja voisi vain kääriä rahat tuulisi­na het­k­inä ja sit­ten levitel­lä käsiään kun ei tuleekkaan, ja sama auringonpais­teen kanssa. Sähkö ei ole mod­ernissa yhteiskun­nas­sa mikään 100% ker­skaku­lu­tus­tuote vaan kyseessä on pitkälti vält­tämätön hyödyke, eli sitä ei mielestäni saa alis­taa täysin vapaiden markki­noiden alle, toisin sanoen markki­na­toim­i­joil­la tulisi olla jonkin­lainen syöt­tövelvoite. Tämä sit­ten johtaa käytän­nössä siihen että 100% uusi­u­tu­vaa tuot­ta­vat jou­tu­isi­vat varmis­taan varaka­p­a­siteetin sopimuk­sil­la var­man tuotan­non (hiili, kaa­su, vesi, ydin­voima ymv.) kanssa tai omis­ta­mal­la itse var­maa tuotan­toa. Täl­lainen jär­jeste­ly varmis­taisi ettei sähkö­markki­noille syn­ny nau­ret­tavia ilmaisen sähkön het­k­iä (kuten Yhdys­val­lois­sa ja Sak­sas­sa on kai välil­lä käynyt), ei mikään sähkö ole koskaan ilmaista.

      Korostan että en todel­lakaan tiedä miten tämä asia on käytän­nössä ja tarkalleen sovit­tu ja jär­jestet­ty Suomes­sa ja Euroopas­sa yleis­es­ti täl­lä hetkellä.

      1. Ole­tan siis että sähköä verkkoon tuot­tavil­la pitäisi olla jonkin­lainen sähköverkon syöt­tövelvoite, taval­la tai toisel­la. Ei voi tai saa olla teo­ri­as­sa niin että 100% uusi­u­tu­vaa tuulivoimaa pelkästään tuot­ta­va toim­i­ja voisi vain kääriä rahat tuulisi­na het­k­inä ja sit­ten levitel­lä käsiään kun ei tuleekkaan, ja sama auringonpais­teen kanssa.

        Oon eri mieltä. Tuo olisi turha taak­ka sähkön­tuot­ta­jille ja toimisi uusi­u­tu­van kap­a­siteetin rak­en­tamisen esteenä. Miten sit­ten hoide­taan tyynet het­ket? Markki­nat itsekin hoi­tanevat tämän ainakin osit­tain. Jos sähkö on toisi­naan hyvin kallista, tekee se kan­nat­tavak­si tehdä vain sil­loin täl­löin pyöriv­iä var­avoimaloi­ta. Jos se ei tuo sähköverkkoon tarpeek­si vakaut­ta voi verkon oper­oi­ja (eli siis Finngrid) itse pitää yllä var­avoimaloi­ta tai mak­saa jollekin sähköy­htiölle niiden pitämisestä.

    2. Lataisin ennen pörssisähköl­lä, mut­ta ongel­ma on pörssisähkö voi olla rajat­toman kallista.

      Myös ben­sa voi olla rajat­toman kallista, mut­ta ei se ole estänyt ihmisiä han­kki­mas­ta auto­ja, vaikkei olisikaan mitään vakio­hin­taista ben­saa saatavilla.

      1. Onpas hölmö analogia.

        Ensin­näkin ben­saa voi varas­toi­da mm. auton tankki­in. Sähköä sen sijaan en pysty osta­maan varas­toon viikkoa etukä­teen. Hin­nan voi sopia kiin­teäk­si, mut­ta se ei vaan tun­nu nyt kelpaavan.

        Toisek­seen, pakkasil­la talon läm­mi­tys­tä ei pysty katkaise­maan jos ei halua pila­ta asun­toaan. Auto ei sen sijaan pilaan­nu, vaik­ka ei ajaisi. 

        Kol­man­nek­si, polt­toaineen litrahin­ta ei heit­tele satak­er­tais­es­ti ja yleis­es­ti ottaen polt­toainet­ta on helpom­pi säästää kuin lämmitysenergiaa.

        Ettekö te nyt vaan mitenkään tajua, että sähköläm­mit­teisessä asun­nos­sa asu­va ei kan­na­ta ottaa riskiä 3000euron MWh-hin­nas­ta? Se tekee 3e/kWh. Mitä iloa on 20v aikana halvem­mas­ta sähköstä, jos menee konkurssin puo­lessavälis­sä? Lisäk­si kol­men ton­nin sähkölaskupomp­su kir­paisee sekä henkises­ti että r”ahoitusteknisesti” enem­män, kuin vaik­ka neljän ton­nin säästö 20v ajan­jak­solle ripoteltuna.

        Käytän­nössä pörssisähkön kanssa on han­kit­ta­va kun­nol­liset kaa­suläm­mit­timet, jos tak­ka ei riitä (yleen­sä ei riitä). Kaiken­laiset lisäläm­mi­tyk­set taas tuot­ta­vat ylimääräistä vaivaa ja mak­saakin. Sik­si on usein helpom­pi vain mak­saa enem­män, eikä ripus­tau­tua teo­reet­tis­es­ti halvem­paan pörssisähköön.

        Itsel­länikin oli pörssisähkö, kunnes vai­h­doin sen lop­pukesästä 2021 vielä sil­loin aika hal­paan 2v määräaikaiseen. Sähkön hin­ta alkoi heilua liikaa ja pysyi liian pitkään liian korkeal­la. Kos­ka min­ul­la oli pörssisähkö, olin myös seu­rail­lut sähkön hin­to­ja ja totesin että nyt täy­tyy vai­h­taa, kun vielä järkevästi pystyi.

        Mikä tässä kuvios­sa on ker­rostaloa­sun­noille niin vaikea­ta ymmärtää?

  3. Ode
    “Pörssisähköl­lä autoaan lataa­van kan­nat­taa käyt­tää ohjel­maa, jolle voisi komen­to olisi ”akku täy­teen aamuun men­nessä mah­dol­lisim­man halvalla”

    Ei tuo­hon mitään ohjel­maa tarvitse, vaan ajastinkel­lon. Riit­tää kun auton laturi osaa laskea, mil­loin viimeistään täy­tyy aloit­taa lataami­nen, että akku on kel­lo 6 men­nessä täyn­nä. Näin se osuu käytän­nössä aina halvim­mille tun­neille ja kun ei osu, heit­to on niin vähäistä ettei niiden huomioimi­nen oikein mak­sa vaivaa.

  4. Nyky­isin pörssisähkö ei ole sähköläm­mit­teisen omakoti­talon asukkaalle järkevä ratkaisu. Kiitos tuulivoiman, kovim­mat hin­tapi­ik­it tule­vat juuri sil­loin kun sähköä kuluu kaik­ista eniten. Jatkos­sa lie­nee ole­van odotet­tavis­sa entistäkin pahempia hintapiikkejä.
    Fik­su ratkaisu voisi olla käyt­tää pörssisähköä huhtiku­un ja mar­rasku­un välisen ajan ja talvel­la kiin­teää tois­taisek­si voimas­saol­e­vaa. Toisaal­ta kuka­pa jak­saisi olla vai­h­ta­mas­sa sop­paria alituiseen.
    Hul­lun­hal­van tuulivoiman automaat­ti­nen hyö­dyn­tämi­nen sähköau­to­jen lataamiseen äkkiseltään kuul­lostaa houkut­tel­e­vatl­ta ajatuk­selta – ainakin jos talo ei lämpiä sähköl­lä. Toisaal­ta jos kaik­ki sähköau­toil­i­jat ottaisi­vat sel­l­aisen sys­teemin käyt­töön, niin sit­ten ei olisi enää hul­lun halpo­ja tunteja.

  5. Ihan asi­aa puhut — täyssähköau­to­ja kun moni lataa vielä paljon isom­mal­la tehol­la — tyyp­il­lis­es­ti 11kW. Toki jo nyt kaik­ki pörssisähköasi­akkaat ajoit­ta­vat auto­jen­sa latauk­sen yön halvoille tun­neille, ja uskoisin, että kiin­teähin­tais­ten sähkö­sopimusten hin­nat tule­vat jatkos­sa ole­maan suh­teet­toman kalli­ita riskipreemioiden noustes­sa, etenkin mikäli on suinkin mah­dol­lista ajoit­taa iso­ja kulu­tuser­iä (esim. täyssähköau­ton tapauk­ses­sa) yön tunneille.

    Mut­ta uno­hdit tärkeän pointin, nimit­täin (täys)sähköauto ladataan tietenkin maalis-lokaku­us­sa aurinkovoimal­la. Etä­työt ovat tulleet jäädäk­seen, ja yht­enä aurinkoise­na arki- tai viikon­lop­pupäivänä latailee hel­posti koko viikon ajot Suo­ma­laisen keskimääräisel­lä ajouorit­teel­la 40–50km/pvä.

  6. Olisi paljon fik­sumpaa rak­en­taa kap­a­siteet­ti kun­toon siten, että kulut­ta­jan ei tarvit­sisi vai­va­ta päätään täl­lä yhtään sen enem­pää kuin pitääkö val­o­ja pääl­lä vai ei.

    Sähköau­to­jen ja läm­pöpump­pu­jen laa­ja levit­tämi­nen edel­lyt­tää joka tapauk­ses­sa tuotan­toka­p­a­siteetin moninker­tais­tamista. 3–4 lisää ydin­voimalaa ja pien­reak­tor­e­i­ta joka nie­mi ja notkel­ma täyteen.

    1. Mitä ihmeen “fik­sua” on siinä, että saa tai jopa kan­nat­taa toimia tyhmästi?

      Sähköverkko­jen opti­moin­ti huip­pu­ja tasaa­mal­la on aika lähel­lä fik­suin­ta mitä voi olla.

      “Täl­laisen vem­paimen ohjel­moin­ti on niin yksinker­taista, että se onnis­tuu tekni­ikan ylioppilaaltakin.”
      Tyh­mää on myös olet­taa, että kos­ka yleen­sä tehdään asi­at aina helpoim­man kaut­ta, niin että näin tapah­tu­isi aina.
      Vaik­ka olisin kuin­ka kowa koodari, niin toi wem­pain ei mun pöy­dälle ilmesty. Odekin kek­sii syyn ihan lyhyel­lä pähkäi­lyl­lä, vaikkei tekni­ikan yliop­pi­las olisikaan.

    2. ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää rak­en­taa peruska­p­a­siteet­tia piikkiku­lu­tuk­sen mukana. Ja säätösähkön­tuotan­to on väistämät­tä kalli­im­paa. tilan­net­ta huonon­taa vielä sat­tumasähkön kas­vavao­su­us tuotan­nos­ta, mikä tulee vielä todel­lakalli­ik­si varsinkin kun kaa­sunkäyt­tö nopeaan säätöön ei ole enää kovinkaan hyväksyttävää.

    3. Ydin­reak­tori ei ole mitään säädet­tävää kulu­tus­ta, uusi ydin­sähkö on kallista.

    4. Olisi paljon fik­sumpaa rak­en­taa kap­a­siteet­ti kun­toon siten, että kulut­ta­jan ei tarvit­sisi vai­va­ta päätään täl­lä yhtään sen enem­pää kuin pitääkö val­o­ja pääl­lä vai ei.

      Nimeno­maan­han se on tehokas­ta, että kulu­tus voi mukau­tua tar­jon­taan. Mon­elle kulut­ta­jalle pitäis tähän riit­tää jonkun muu kehit­telemä automati­ik­ka eikä niin tarvitse itse vai­va­ta päätä. Toki voi vai­vatakin, jos kat­soo (lisä)säästöt sen arvoiseksi.

      1. Onhan se tosi näp­pärää, kun venäläiset hakker­it saa koko maan läm­mi­tyk­sen sekaisin tam­mikuise­na pakkasviikkona.

        Laite jos­sa on älyä, on laite jon­ka voi hakkeroida. 

        Eikä se kovin hal­paa ole rak­en­taa tuol­laista automati­ikkaa. Viidellä.sadalla per kohde ei var­masti saa jälki­asen­net­tuna vielä yhtään mitään. Mon­tako mil­jar­dia menisi suo­ma­lais­ten asumusten muut­tamiseen itsek­seen säö­tyviksi ja kuin­ka paljon täl­laisen sys­teemin ylläpi­to maksaisi ?

        Min­ul­la on talos­sa ohjel­moitavia ter­mostaat­te­ja. Sitä mukaa kun ne pok­sahtel­e­vat, lai­tan tilalle taval­lisen, halvem­man ter­mostaatin. Se säästö joka niil­lä saavute­taan ei perustele han­k­in­taa, sil­lä lasku­jeni mukaa. ohjel­moita­vat ter­mostaatit Eivät mak­sa itseään takaisin elinkaaren­sa aikana.

  7. Varaa­va sähkölämi­tys edel­lyt­tää, että talos­sa on vesi­pat­ter­it tai vas­taa­vat. Suo­rasähköläm­mit­teisessä talos­sa niitä ei ole. – Tia ehkä joku kek­sii tähänkin ratkaisun.

    1. Ei varaa­va läm­mi­tys edellyt6ä vesi­pat­tere­i­ta. Aikanaan talois­sa oli varaa­vat pönt­töu­u­nit. Läm­pöä voi varas­toi­da veden lisäk­si kiveen ja hiekkaan, jon­ka voi sijoit­taa kiin­teistössä älykkäästi.

      1. teräs­be­toni laat­ta siis perus­tuk­se­na talos­sa ja siinä laat­ta­lat­tia, siinähän on varaavaa mas­saa paljon, tosin osa eris­teistä huuoli­mat­ta, läm­möstä karkaa talon alle. niin ja sit tiet­ty lat­tialäm­mi­tys vaik­ka sähkökaapeli “matoil­la” laat­ta­lat­t­ian alla läh­es koko alak­er­ras­sa. Mul­la on täm­mö­nen mut­ta en ole silti käyt­tänyt sitä vaan pelkkää Ilppii

      2. Mä tiedän ne sys­teemit kos­ka meil­lä on itse sel­l­aiset. Jos­sain vai­heessa tulee kai joku ener­gia­re­mont­ti eteen, mut­ta kos­ka jär­jestelmä isol­la vesi­varaa­jal­la toimii, niin mik­si purkaa. Kus­tan­nuk­set / vuosi suurin piirtein samat kuin jos olisi suo­rasähkö , vas­tus­pat­ter­it ja ilmaläm­pöpump­pu. Välil­lä joutuu kyl­lä tehoa säätämään käsin.

        Mitä sähköau­toi­hin tulee niin taval­lista pikkuau­toa joka kul­kee sähköl­lä voi ihan hyvin lada­ta vaik­ka päiväl­lä kos­ka ne ei kulu­ta niin paljon jos sitä käytetään vain työ­matkoi­hin tai kauppareissuihin.

      3. Jos käsis­sä on van­ha suo­rasähköläm­mit­teinen talo, siinä toden­näköis­es­ti ei ole varaavia pönt­töu­une­ja joi­hin sähkön voisi yhdis­tää. Kyl­lä jonkin­lainen läm­min­vesi­varaa­jal­la varustet­tu vesikier­toinen puhallinkon­vek­tori­jär­jestelmä on paljon helpom­pi jälki­asen­taa van­haan taloon kuin joku mas­si­ivi­nen kivi- tai hiekkaläjä, ja on toden­näköis­es­ti käyt­töom­i­naisuuk­sil­taan ylivoimainen.

        Jos taas kyseessä on uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, niin sin­nekin kan­nat­taa mielu­um­min tehdä suo­si­ol­la vesikier­toinen jär­jestelmä sen sijaan että miet­tii suo­rasähköläm­mi­tys­tä varaa­van mas­san kanssa. Läm­mön varaami­nen huoneti­las­sa ole­vaan mas­saan on äärim­mäisen ener­giate­ho­ton ratkaisu ja käytän­nössä pakot­taa tuulet­ta­maan ylimääräisen läm­mön harakoille kun iltapäivän auringonpais­teessa tulee kuuma. Ja sit­ten pitää taas käyt­tää ylimääräistä sähköä että aamuk­si saadaan yöpakkas­ten jäl­keen sisäläm­pöti­la nos­tet­tua siedet­tävälle tasolle.

      4. Vaik­ka halu­aisin täl­laiseen ratkaisu­un uskoa, haas­taval­ta kuu­lostaa. Läm­pö­varas­tot ovat var­maankin toteutet­tavis­sa uud­is­raken­nuk­si­in, mut­ta miten on jo raken­net­tu­jen kanssa? Talon sisään rak­en­t­a­mi­nen on mon­imutkaista ja kallista. Pihalle voi toki tehdä helpom­min, mut­ta miten läm­pö sieltä siir­tyy tam­mikuise­na pakkasyönä talon sisälle ilman vesikier­toa tms? Jos putket ja pat­ter­it raken­netaan, puhutaan viis­inu­meroi­sista sum­mista. Takaisin­mak­suai­ka? Tuk­i­him­melit vähävaraisille?

        Maal­likon mielip­i­teenä yksinker­taisin ratkaisu on paras: kos­ka infra sähköpi­uhat ja pat­ter­it on jo ole­mas­sa, niiden hyö­dyn­tämi­nen on ensisi­jaista. Tarkoit­taa riit­tävää ja kohtu­uhin­taista sähkön tar­jon­taa. Pieny­d­in­voimalat ovat tähän Suomen olois­sa lupaavin ratkaisu, siir­tymäaikana voidaan polt­taa oikeas­t­aan mitä tahansa pois­lukien Putinin fos­i­ili­nen, pitkä ajan hiil­i­taseen pysyessä posi­ti­ivise­na. Mut­ta SMR-hihat pitää kääriä nyt, väli­aikainen ratkaisu ei saa jäädä pysyväk­si. Tähän päälle uusi­u­tu­vat. Ei hai­tanne, jos Suo­mi kesäl­lä tuot­taa reilusti enem­pi kuin kulut­taa — sähkön yli­jäämä on helpom­pi ongel­ma kuin sen puute. Jos sähköä on run­saasti ja hal­val­la tar­jol­la, sil­lä kan­nat­taa tehdä vetyä sukan­var­teen huonol­lakin hyötysuhteella.

        Vielä ihmisti­eteil­i­jän mielipi­de tuo­hon sähköop­ti­moin­ti­in eri­lais­ten ohjelmien virit­te­lyn kanssa. Omas­sa taloudessani on aurinkopa­neel­it, ILP, hybridi­au­to ja laa­ja kat­taus äly­val­o­ja sun mui­ta hilav­itkut­timia. Näi­den yhteenso­vit­ta­mi­nen on kiva har­ras­tus, sopii teknis­es­ti suun­tau­tuneille — mut­ta ei tule koskaan saavut­ta­maan laa­jem­pia kansan­joukko­ja. Yhteiskun­nan kan­nat­taa tehdä fik­su toim­inta mah­dol­lisim­man helpok­si — mielel­lään helpom­mak­si kuin haitalli­nen — ja nopeut­taa siir­tymää taloudel­lisel­la porkkanalla.

      5. Suo­rasähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa ei tyyp­il­lis­es­ti ole juuri teknistä tilaa. Sil­loin ne neliöt, joi­ta varaa­ja mas­sakom­po­nen­tis­taan riip­pumat­ta tarvit­see täy­tyy kon­ver­toi­da jostain muus­ta käytöstä, joka tietää raken­nuslu­paby­rokra­ti­aa ja huo­mat­tavaa rahan­menoa. Tämäkin pitää laskea kustannuksiin. 

        Usein niis­sä ei myöskään ole mitään läm­mön­jako­jär­jestelmää, kos­ka sähkö­pat­tere­i­ta pystyi sijoit­ta­maan tarpeen mukaan sinne, mis­sä läm­pöä tarvit­ti­in ja vielä säätämään niitä tarpeen mukaan.

    2. Joka talon läm­mi­tys on varaa­va, kun­han pitää ikku­nat ja ovet kiin­ni. Vaik­ka läm­mit­täisi pelkästään pat­tereil­la suo­ral­la sähköl­lä, itse talos­sa on paljon mas­saa ja siten läm­pöka­p­a­siteet­tia. Täl­löin pörssisähköl­lä voi säästää läm­mit­tämäl­lä talo yön aikana halvoil­la tun­neil­la esim. 22 asteeseen, ja lait­ta­mal­la läm­mi­tys pois päältä koko päivän ajak­si. Tuo­hon on valmi­ita ratkaisu­ja ole­mas­sa, jos ei itse viit­si näpytel­lä pat­tere­i­ta aina iltaisin ja aamuisin.

  8. “Sama ongel­ma kos­kee sähköläm­mitet­tyjä talo­ja. Tähän asti niitä on läm­mitet­ty yötar­if­fil­la, mut­ta yötar­if­fi on katoavaa kansan­perin­net­tä. Sähkön hin­nan vai­htelu ei ole niin kaava­maista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hin­nan­vai­htelus­sa selit­tyy kel­lon­a­jal­la. Paljon enem­män hin­taan vaikut­taa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu”

    Yösähkön idea ei ollut pörssisähköhin­nois­sa. Tar­if­fi tuli käyt­töön ennen kuin sähköpörssiä oli ole­mas­sa. Taustal­la oli pyrkimys tasa­ta verkon kuormia päivän ja yön välil­lä — siten, että sähköverkon­halti­ja sai kytkeä sähköt päälle sil­loin kun halusi. Yösähkö alen­si sähköverkon rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia merkit­tävästi. Sen lisäk­si se tasasi paikallis­ten voimaloiden kuormia. Nykyään kun verkot ovat kytkök­sis­sä pitkälle ulko­maillekin, toim­intaym­päristö on hyvin erilainen. 

    Mie­lenki­in­toinen lähi­his­to­ri­alli­nen yksi­tyisko­h­ta on se, että kun aikoinaan tuli älykkäät sähkömit­tar­it, yösähköjär­jestelmät alkoi­vat tehdä teräviä kulu­tus­pi­ikke­jä käyn­nistyessään. Van­hat lait­teet kun oli­vat jär­jestään epäa­jas­sa, jol­loin ne myös käyn­nistyivät keskenään eri aikoi­hin, kun taas uudet lait­teet oli­vat sekun­nilleen samal­la het­kel­lä käyn­nistyviä. Nykyään yösähkön käyn­nistymistä on por­rastet­tu ohjel­mallis­es­ti, jot­tei kaikkien sähköt käyn­nisty tasat­un­nin vai­htues­sa sekunnilleen.

    1. Yösähkö käyn­nistyy sik­si eri kiin­teistöis­sä eri aikaan syk­leis­sä ettei tulisi piikkejä.

      1. Noin on. Mut­ta hin­ta vai­h­tuu silti tasalta. Eli sähkön käyt­täjän kan­nat­taisi peri­aat­teessa oman etun­sa näkökul­mas­ta ohit­taa se ohjaus, ja hyö­dyn­tää koko edullisem­man sähkön hin­nan aika. Verkon­halti­jan etu on toisen­lainen. Viiväste­tyssä yösähkön käyn­nistymisessä ei viivästytetä tar­if­fin alka­mi­saikaa eikä sen lop­puaikaa, vaan vain kulu­tuk­sen alun ajoitusta.

  9. Hyviä point­te­ja, aika on aja­mas­sa nyky­is­ten kiin­teähin­tais­ten sopimusten ohi. Toisaal­ta on jos­sain vai­heessa myös miet­tit­tävä että onko se pörssin mar­gin­aal­i­hin­noit­telu se “oikea” ratkaisu?

    Kulut­ta­jat ovat olleet aika skep­tisiä näitä kohtaan, esim. vaik­ka Tex­a­s­is­sa kun 2021 talvimyrskyn yhtey­dessä ihmisil­lä oli valit­ta­vana joko palel­la kuo­li­aak­si tai mak­saa $10000 sähköstä ei var­maan suo­sio­ta lisää. Ei ihmiset täl­laisia riske­jä halua ottaa.

    Myös kun yhä suurem­pi osa tuotan­nos­ta tulee tule­vaisu­udessa ole­maan mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan läh­es ilmaista (aurinko, tuuli, ydin) niin se tulee kas­vat­ta­maan markki­noiden volatili­teet­tia aika lail­la. Nähdäänkö markki­na jos­sa hin­ta pomp­paa suo­raan nol­las­ta hin­takat­toon kun kulu­tus nousee tuotan­toa isom­mak­si? Onko tässä järkeä?

    Jos kat­soo toista teol­lisu­u­den alaa jos­sa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen käytän­nössä nol­lia, telekom­mu­nikaa­tio, niin eihän siel­läkään mak­se­ta per siir­ret­ty bit­ti, ja vieläpä niin että hinta/bitti riip­puisi reitit­timien kour­mas­ta. Kulut­ta­jat mak­saa yhtey­destä jos­sa joku tiet­ty mak­siminopeus, ja isom­mat toim­i­jat usein kaistan käytön 95 persen­ti­ilin mukaan.

    Jonkin­laisia ehdo­tuk­sia tähän suun­taan esim. https://doi.org/10.1016/j.tej.2019.02.010

  10. 3,6kw / 16A ei riitä latauste­hok­si. Perus­lataus tulee ole­maan vähin­tään 3x16A eli 11kw. Pikalatauk­set, 2x25A siihen päälle.

    1. Joskus tarvi­taan var­masti 11 kW lataus tehoa, mut­ta kyl­lä tuo 3,6 kW:n teho riit­tää val­taos­alle val­lan hyvin. Jo kuu­den tun­nin lataus tuot­taa ener­giaa yli 21 kWh eli 100 km ajoa varten ja vuodessa siis 36 000 km ajo­ja varten. Keskimäärin henkilöau­tol­la aje­taan Suomes­sa vuodessa 14 000 km, diese­lau­toil­lakin “vain” 20 000 km. Aika har­voin taval­liselle autoil­i­joille tulee tilantei­ta, että akku pitäisi lada­ta läh­es tyhjästä täyteen.

      1. Keskiar­vo on vaar­alli­nen mit­tari jos mukaan ei ota keski­ha­jon­taa. Vaik­ka keskimääräiset ajo­suorit­teet päivässä ovat maltil­lisia niin akun lataami­nen täy­teen tyhjästä lie­nee esimerkik­si jokaiselle kesämökin omis­ta­jalle hyvinkin toden­näköi­nen ja tois­tu­va tilanne sen jäl­keen kun on tul­tu mök­iltä kotiin.

  11. Onko­han ajatuk­ses­sasi sama vika kuin yleen­säkin sil­loin, kun uuden tekni­ikan ajatel­laan vain kor­vaa­van van­han ja muun jatku­van ennal­laan. Itse lataan Liisan­puis­tossa ja Saimaan ran­nal­la. Talvel­la on mökki­matkalla pakko käy­dä ker­ran Mikke­lin Granis­sa, kos­ka kylmä ilma lyhen­tää kesäistä läh­es 500 km:n toim­inta­matkaa. Väitän, että sähköau­toil­e­vat tekevät aika paljon etätöitä ja asu­vat keskus­tois­sa, eikä klo 17 piikkiä vält­tämät­tä tule. Mitenköhän nor­jalaiset ovat tämän ratkaisseet.
    Blo­gisi jatkaa tölvimistä, täl­lä ker­taa kohteena tekni­ikan yliop­pi­laat ja hei­dän rajalli­nen, mut­ta toki yksinker­taisen algo­rit­min luomiseen riit­tävä kapasiteettinsa. ..

  12. Hie­man asian vier­estä, mut­ta kysyn Osmol­ta, tai keneltä muul­ta tahansa kaupun­gin päät­täjältä jos on kuu­lol­la, onko esim. Helsin­gin kaupungilla suun­nitelmia miten kan­takaupungis­sa asu­vat, katupysäköin­tä käyt­tävät, tule­vat lata­maan pian (puoli)pakollisesti tupute­tut sähköau­ton­sa tai lataushybridinsä? 

    Kuvitelkaa katu Kata­janokalla, Töölössä, Kallios­sa, Punavuoressa.…
    Kapeat kadut täyn­nä tiivi­isti pakkau­tuneina henkilöau­to­ja. Niitä täy­tyy olla kym­menis­sä tuhan­sis­sa las­ket­ta­va määrä. Sama var­masti Tam­pereen tai Turun, Oulun, Lah­den keskustoissa.
    Mis­sä näil­lä kaduil­la lataus­pis­teet tule­vat ole­maan ja mil­lä logistiikalla ?
    Miten onnis­tuu tuolle väelle tuo päiv­i­tyk­sen: ”akku täy­teen aamuun men­nessä mah­dol­lisim­man halvalla”?
    Vai lähde­täänkö siitä että kan­takaupungeis­sa asu­van sähköau­ton omis­ta­jan on päivit­täin ajet­ta­va jonkun ostoskeskushel­vetin parkki­hal­li­in? Ja tuke­maan näin vielä suurten keskus­li­ikkei­den monopoleja ? 

    Ja vas­taus hei ei sit­ten ole: kan­takaupungis­sa ei tarvi­ta autoa.
    Tiedok­si: suurin osa kan­takaupungis­sa asu­vista ihmi­sistä elää, eli liikkuu, har­ras­taa, työsken­telee, tapaa ihmisiä myös muual­la kuin kaupunkikaduil­laan. Monien täy­tyy edelleen käy­dä töissäkin…

    1. Mik­si sinne laturi­in pitää joka päivä ajaa? Tankkaatko autosikin joka päivä?

      Sähköau­tol­la pääsee sen 300–600km yhdel­lä latauk­sel­la, vähän epäilen että Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­vat ajel­e­vat mon­ta sataa kilo­metriä joka päivä. Keskimääräi­nen suo­ma­lainen ajaa noin 50 kilo­metriä päivässä.

      Sil­loin riit­täisi lataami­nen ker­ran viikos­sa kaup­pareis­sun yhteydessä.

    2. Markki­nat hoitaa. Joku tosi­aan ajaa päivit­täin sinne ostoskeskushel­vetin parkki­hal­li­in, joku ostaa sikakalli­in hal­liosak­keen jonne sen auton saa yök­si latauk­seen. Ehkä niitä pysäköin­ti­halle­ja raken­netaan kallioon lisää jos kysyn­tää on riit­tävästi. Luul­tavasti aika moni liikeki­in­teistö joiden hal­lit seisoo yöt tyhjinä näkee sähköau­to­jen yöpysäköin­nis­sä bisnesraon. 

      Ja aika moni sit­ten tosi­aan päät­tää että kan­takaupungis­sa ei tarvitse autoa, tai että on helpom­pi ja halvem­pi muut­taa sen auton­sa kanssa kan­takaupun­gin ulkop­uolelle. Kan­takaupungis­sa saat­taa asuinki­in­teistö­jen hin­nat laskea jos riit­tävän moni autoil­i­ja päät­tää etsiä asun­ton­sa muual­ta, mut­ta toisaal­ta auto­jen vähen­e­m­i­nen kaduil­ta saat­taa tehdä kan­takaupungista niin paljon viihty­isäm­män paikan asua että hin­nat päin vas­toin nou­se­vat; mut­ta kyl­lä sel­l­aisia autot­to­mia koti­talouk­sia jot­ka mielel­lään asu­isi­vat kan­takaupungis­sa on niin paljon, että tuskin kenenkään talous kaa­tu­isi asun­to­jen hin­to­jen rom­ah­duk­seen vaik­ka auto­ja olisi täysin mah­do­ton pitää kan­takaupun­gin kaduilla.

      Mis­sään tapauk­ses­sa ei ole veron­mak­sa­jan tehtävä jär­jestää help­poa ja hal­paa lataus­in­fraa kadun­var­sille estämään katu­jen kunnossapitoa.

      1. “Mis­sään tapauk­ses­sa ei ole veron­mak­sa­jan tehtävä jär­jestää help­poa ja hal­paa lataus­in­fraa kadun­var­sille estämään katu­jen kunnossapitoa.”

        Asuinalueil­la, jot­ka raken­net­tu ennen parkkim­i­toituk­sia parkkipaikat kat­so­taan julkiselle vas­tu­ulle eli osak­si katuverkkoa.
        Aja­tus on johdet­tu suo­raan lain­säädän­nöstä, jos­sa vaa­di­taan, että julki­nen taho jär­jestää pääsyn kiin­teistölle. Tähän sit­ten kat­so­taan kuu­lu­van pääsy autol­la. Jota ei ole, mikäli autoa ei voi pysäyt­tää. Jne.

        Loogis­es­ti tämä johtaa siihen, että myös auto­jen latauk­ses­sa on julk­ista vastuuta.

  13. Keskimäärin autol­la aje­taan päivän aikana vain jotain 50…60 km. Sähkönä se on autosta
    Ja säästä riip­puen n. 10…12 kWh.
    Ei sitä autoa joka yö lada­ta. Ja jos ladataankin, niin vain n. 3 tuntia.
    Suurel­la osal­la taloy­htiöi­den asukeista on käytössään vain n. 2 kW:n tehoinen latauspistoke.
    Kulu­tus­pi­ik­ki ajoit­tuu pikem­minkin aamuun kuin iltaan, sil­lä tok­i­han on kiva lähteä aamul­la kun sekä auto että akku ovat lämpimiä.

  14. Mul on For­tum Takuu sähkö­sopimus, solmit­tu joskus mar­ras-jouluku­us­sa. Eli siis sähkön hin­nan on luvat­tu pysyvän samana sen 2 vuot­ta, tän päivän hin­noil­la siis edullis­es­ti.. MUTTA, siinä on myö siis erotet­tu yö ja päiväsähkö ja yösähkö on noin kait 12 pros hal­ven­pi siinä mitä päiväsähkö, kuten myös sähkön siir­rois­sa on sama jut­tu eli yöl­lä selvästi kait 20 pros halvempaa…eli ainakin mun sopimuk­ses­sa, OK.talo, niin on kuitenkin moti­vaa­tio lada­ta asioi­ta yöl­lä, tosin ei oo sähköau­too eikä tulekkaan luul­tavasti mil­loinkaan, vaan on tom­mo­nen vähä­na­jet­tu 8 v. van­ha riisikuppi

  15. Löy­tyy myös esimerkik­si ilmainen, koti­mainen, har­rastepro­jek­ti­na ylläpi­det­ty https://fissio.fi/

    Alun­perin suun­nitel­tu nimeno­maan koti­talouk­sien läm­mi­tyskuormien älykkääseen ohjaamiseen, mut­ta taipuu oikeas­t­aan minkä vain sähkökuor­man ohjaamiseen.

    Käyt­töönot­to vaatii kuitenkin nykyisel­lään vähän harrastuneisuutta.

  16. Sähköau­ton lataamisen ajas­t­a­mi­nen on help­poa ainakin Tes­lan puhelinsovelluksella.
    Uskoisin että moni sähköau­toil­i­ja ajoit­taa jo nyt lataamisen­sa yöaikaan, kos­ka van­hempi­en asuin­talo­jen sähköjär­jestelmät on mitoit­tu kestämään perus­lait­tei­den lisäk­si lähin­nä vain 6,5–11kW sähkök­i­uas. Sähköau­ton lataus 11kW tehol­la samanaikaises­ti saunomisen ja uunin ym. käytön kanssa kuor­mit­ta­nee jär­jestelmää ja saat­taa olla talon tai asun­non pää­su­lak­keelle liikaa.
    Lataamme itsekin em. syys­tä kaupungis­sa sähköau­toamme öisin. 

    Tes­lan seinäla­tur­ista saisi 11kW mut­ta päivit­täi­nen kulu­tuk­semme arki­a­jos­sa on vain n. 7–10kWh joten säädimme latauk­sen n. 3,5kW teholle ja tuo on tois­taisek­si riit­tänyt hyvin.
    Auton akku n. 75kWh ei ole koskaan ihan tyhjä eikä sitä suositel­la ladat­tavak­si ark­isin ihan täyteen.

    Pyrimme lataa­maan autoamme viikon tuulisemp­ina öinä vaik­ka pörssisähkö­sopimus­ta ei olekaan.
    Tähän tuulisähkön hyö­dyn­tämiseen voisi mielestäni kyl­lä yrit­tää kan­nus­taa jonkin­laisel­la perus­sopimuk­seen lisätyl­lä tarjoushinnoittelulla. 

    On tot­ta että tule­vaisu­udessa jonkin­lainen kulu­tus­pi­ik­ki voi syn­tyä pakkasaa­mui­hin kun auto­ja läm­mitetään. Ajoit­tuu kuitenkin saunomisen kanssa eri aikaan.

    Kesämökil­lä on aurinkopa­neel­it joten siel­lä ajas­tamme latauk­sen päiväaikaan, jot­ta saisimme aurinkopa­neel­it tehokkaasti hyödynnettyä.
    Verkkoon palau­tu­vas­ta aurinkosähköstä emme saa mainit­tavaa kor­vaus­ta. Tämä ei nyt mielestäni Suomes­sa kan­nus­ta riit­tävästi aurinkopa­neelei­den asentamiseen.

    1. Gridio toimii Tes­lan kanssa. Tsekkaa se, niin tiedät mis­tä puhutaan 🙂 On oikeasti help­pokäyt­töi­nen ja luotettava

  17. “Sama ongel­ma kos­kee sähköläm­mitet­tyjä talo­ja. Tähän asti niitä on läm­mitet­ty yötar­if­fil­la, mut­ta yötar­if­fi on katoavaa kansan­perin­net­tä. Sähkön hin­nan vai­htelu ei ole niin kaava­maista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hin­nan­vai­htelus­sa selit­tyy kel­lon­a­jal­la. Paljon enem­män hin­taan vaikut­taa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu.”

    Ero päivä ja yö ajan tun­ti­ta­son Spot ‑hin­to­jen välil­lä on pari­na viime vuon­na kas­vanut ja aiheut­tanut sähkön­myyn­tiy­htiöille vaikeuk­sia kiin­teä hin­tai­sis­sa sopimuk­sis­sa. Kel­lon­a­jan merk­i­tys on kas­vanut vaik­ka joka päivä se toki ei hin­taa selitä. Suh­teel­lis­es­ti erot ovat myös kas­va­neet eli ei seli­ty yleisel­lä Spot hin­tata­son nousulla.

    Alla on kunkin tun­nin Spot ‑hin­to­jen keskiar­von ero­tus keskiar­voon (ker­too siis kunkin tun­nin keskiar­von eroa keskimääräiseen hin­taan) €/MWh. Tästä on help­po nähdä että yöa­jan tun­nit ovat entistä enem­män negati­iviset ja päiväa­jan tun­nit posi­ti­iviset. Esimerkik­si 2022 on yöl­lä 3–4 Spot hin­ta ollut 45,02 €/MWh negati­ivi­nen keskiar­voon ver­rat­tuna ja 19–20 40,62 €/MWh positiivinen.

    Jos lataus aika on 6 h, niin se kan­nat­taa suorit­taa keskimäärin 0–6 välisenä aikana yöl­lä. Samoin kan­nat­taa vält­tää 8–12 ja 18–20 välisiä ajanko­htia. Jos siis Spot hin­tainen sopimus. Ja tämä siis keskimäärin.

    2017 2018 2019 2020 2021 2022
    0 ‑5,21 ‑6,56 ‑8,64 ‑12,06 ‑25,70 ‑34,17
    1 ‑5,81 ‑7,01 ‑9,93 ‑13,73 ‑28,31 ‑39,89
    2 ‑6,83 ‑8,46 ‑11,22 ‑15,18 ‑31,07 ‑43,72
    3 ‑7,41 ‑9,31 ‑12,11 ‑15,79 ‑32,92 ‑45,02
    4 ‑7,57 ‑9,62 ‑12,43 ‑15,84 ‑32,97 ‑43,88
    5 ‑7,02 ‑9,32 ‑11,70 ‑14,86 ‑30,31 ‑37,13
    6 ‑5,09 ‑5,19 ‑7,05 ‑8,34 ‑19,08 ‑12,60
    7 ‑0,44 0,24 0,94 1,15 ‑0,16 8,61
    8 4,42 6,40 6,80 8,01 16,39 35,44
    9 6,87 9,63 10,11 11,63 24,45 39,29
    10 6,31 8,64 8,66 10,24 21,53 30,59
    11 5,35 7,34 7,82 8,35 19,21 25,92
    12 4,63 5,38 6,64 7,63 16,49 16,32
    13 4,34 4,06 6,47 7,46 12,92 9,59
    14 3,24 3,05 5,77 6,65 9,30 2,67
    15 2,01 1,31 3,10 5,25 9,09 1,40
    16 1,60 1,44 2,88 5,04 10,57 3,50
    17 2,06 2,46 4,10 7,11 15,63 13,78
    18 3,96 4,28 5,45 9,89 22,70 33,80
    19 4,42 5,58 7,22 11,78 24,89 40,62
    20 2,39 2,74 5,19 6,85 17,91 18,12
    21 ‑1,03 ‑0,99 ‑0,39 ‑2,20 ‑1,90 ‑5,85
    22 ‑1,93 ‑2,19 ‑2,53 ‑2,60 ‑5,65 ‑4,97
    23 ‑3,26 ‑3,91 ‑5,14 ‑6,45 ‑13,01 ‑12,42

  18. Jos sähkö on talvel­la tuulet­tom­i­na pakkaskausi­na viikko­ja kallista niin ei siinä paljoa varaa­va pat­teri lämmitä. 

    Mik­sei siitä sat­un­nais­es­ti tulev­as­ta tuulivoimas­ta tehdä vetyä ja polte­ta sitä autoissa?

    Terv. nim­im. Suo­ra Sähkölämmittäjä

    1. Mik­sei siitä sat­un­nais­es­ti tulev­as­ta tuulivoimas­ta tehdä vetyä ja polte­ta sitä autoissa?

      Vetyau­to­ja on kyl­lä kehitet­ty, mut­tei ne oo ainakaan vielä olleet kovin hyviä ver­rat­tuina akuil­la toimivi­in sähköau­toi­hin. Lisäk­si hyö­ty­suhde on akku­ja mon­ta ker­taa huonompi.

    2. Vedyn säilömi­nen ei ole triv­i­aalia tai ilmaista, ja sen jakelu­un esim. käytet­täväk­si autois­sa ei ole infraa. Ne vaa­ti­vat siis investoin­te­ja, yhteiskunnal­ta, tuot­ta­jil­ta ja kulut­ta­jil­ta (vetyau­to­ja ei käytän­nössä vielä ihmisil­lä ole ymmär­ret­tävistä syistä). Näyt­tää että vety ei ole päät­täjien ja markki­noiden veikkaus voit­tavas­ta hevos­es­ta vaan sähköau­tot, joten en tiedä sit­ten saadaanko tekni­ikan yleistymiseen vaa­dit­tavaa infraa ja investoin­te­ja vedylle aikaan.

      1. Nykyisen infran kannal­ta järkev­in­tä olisi käyt­tää vety yhdessä hiilid­iok­sidin kanssa syn­teet­tis­ten polt­toainei­den tuottamiseksi.

        Puh­da­sop­pis­ten mielestä tämä ei var­maankaan käy mis­sään nimessä, kos­ka se voisi antaa lisäaikaa hiilen/biopolttoaineden poltolle ja polttomoottoriautoille.

  19. Spot ‑tun­ti­hin­tainen sähkö­sopimus ja pääosin lataami­nen yöaikaan on selkeästi halvin ratkaisu sähköau­toil­i­jalle. Kiin­teähin­taiset sähkö­sopimuk­set kulut­ta­jille hin­noitel­laan siten, että niis­sä käytetään keskimääräisiä asi­akkaiden kulu­tus­profi­ile­ja hin­noit­telun poh­jana. Tästä seu­raa että sähköau­toil­i­ja ei pysty hyö­dyn­tämään yöa­jan halpo­ja tunteja.

    Sähköau­toil­i­jan kan­nat­taa siis ehdot­ta­masti ottaa Spot tun­ti­ta­son sähkö­sopimus ja ajas­taa lataus yöaikaan. Köy­hän ja laiskan henkilön help­po ratkaisu on keskit­tää lataus aina yöaikaan 0–6 välille, jos ei halua Spot hin­taa seu­ra­ta tai mitään aplikaa­tio­ta lada­ta. Täl­lä taval­lakin pääsee hyvin lähelle opti­mia eikä käytän­nössä ikinä lataa vuorokau­den kalli­im­mil­la Spot hinnoilla.

  20. Sähköau­ton lataus­lait­teet ovat yksi niistä vem­peleistä joiden kan­nat­taisi olla jo ihan huolto­var­muussy­istä sähköy­htiön ohjauksessa.

    Jos sähkö­fir­mat hal­lit­si­si­vat miljoon­aa lataus­laitet­ta Suomes­sa ja niil­lä olisi tehop­u­lati­lanteessa oikeus tai velvol­lisu­us katkaista het­kel­lis­es­ti latauste­hoa alueel­lis­es­ti tai koko maan osalta, niin sähköverkkoon ilmesty­isi tyhjästä aivan val­tavasti säätövoimaa lisää. On meinaan sähköverkon stabi­il­i­u­den kannal­ta se ja sama, että onko säätövoimala kaa­su­tur­bi­i­ni vai parin sekun­nin viiveel­lä latauk­sen lopet­ta­va latausase­ma. 100 000 latauk­ses­sa ole­van auton latauste­hon pudo­tus 3 -> 1kW paran­taa teho­taset­ta 200MW.

    Sähköau­ton latausase­mansa sähkö­fir­man hallintaan anta­va asi­akas luon­nol­lis­es­ti ansait­sisi tuos­ta palveluk­ses­taan kor­vauk­sen. Kun­han markki­nat pelaa­vat, niin uskoisin melko hel­posti muo­dos­tu­van alueel­lisia / maan laa­juisia säätövoiman tar­joa­jia jot­ka vas­taavasti osta­vat sähköau­toil­i­joil­ta tuo­ta säätöte­hoa. Vielä hienom­mak­si sys­tee­mi muut­tuu vähitellen sitä mukaa kun saadaan auto­ja jot­ka toimi­vat äärim­mäisessä hädässä V2G suun­taan. Sil­loin kaik­ista pahim­man sähköpu­lan aikana sähköau­toil­i­ja voi myy­dä autos­ta verkkoon muu­ta­man kilo­watin tehol­la sähköä tas­apain­ot­taen verkkoa ja saaden mojo­van kor­vaushin­nan siitä myy­dys­tä sähköstä.

    Jos “tehop­u­laa” on keskimäärin vaik­ka pari tun­tia vuodessa. Niin 10v auton elinkaaren aikana puhutaan tyyli­in yhdestä akun lataus/purkusyklistä jon­ka akku käyt­tää sähköverkon sta­biloin­ti­in, mil­lä ei käytän­nössä ole mitään merk­i­tys­tä akun elin­iän kannal­ta. Toisaal­ta sähköverkon stabi­il­i­u­teen 100000:lla 11kW 3‑vaihe laturil­la olisi aivan mas­si­ivi­nen vaiku­tus jos ne osaisi­vat synkro­noitua alueel­lis­es­ti omi­in syöt­töpis­teisi­in­sä ja syöt­täi­sivät hätäti­lanteessa verkkoon sähköä kukin tarpeen mukaan kunnes verkon ongel­mat saadaan ratkaistua.

    Nämä ovat kaik­ki vielä vähän sci­fiä, mut­ta sitä mukaa kun sähkön hin­nan heilahte­lut ja tehop­u­lati­lanteet kas­va­vat, kan­nustin noiden sys­teemei­den rak­en­tamiseen kas­vaa entisestään.

    Ja ei — ei kan­na­ta pelätä akku­jen kulu­mista. Kuten san­ot­tu, tarkoi­tus on syöt­tää autos­ta verkkoon sähköä luokkaa tun­ti tai pari vuodessa, joka on niin vähän ettei sitä edes huo­maa akun kun­nos­ta. Varsinkin kun 5–10v kulues­sa mon­et “perussähköau­tot” ovat LFP-poh­jaisel­la kemi­al­la joka kestää käytän­nössä ääret­tömästi lataussyklejä.

    Sähkö­markki­nal­la olisi paljon tilaa innovoin­nille jos luo­daan tehon­säätö­markki­na johon esim. latausverkko-oper­aat­torit voisi­vat myy­dä tar­jol­la ole­vaa kapasiteettia.

    1. “Jos sähkö­fir­mat hal­lit­si­si­vat miljoon­aa lataus­laitet­ta Suomes­sa ja niil­lä olisi tehop­u­lati­lanteessa oikeus tai velvol­lisu­us katkaista het­kel­lis­es­ti latauste­hoa alueel­lis­es­ti tai koko maan osalta, niin sähköverkkoon ilmesty­isi tyhjästä aivan val­tavasti säätövoimaa lisää.”

      Duo­da noin, eikös pörssi­hin­noit­telul­la tehdä tämä paAaljon fik­sum­min ja ihan yhtä suuren­l­la “teknisel­lä” tehokkuudella?
      Kos­ka hin­ta ei ole binäärinen?

      His­to­ri­as­ta olemme huo­man­neet, että paikallisen monop­o­lin omis­ta­ma puhe­lin­verkon pääte­laite tulee huo­mat­ta­van kalli­ik­si. Sähköau­to­jen latureis­sa on samaa vibaa jo nyt. Jos taloy­htiä tarvit­see vähän latauska­paa, niin se han­ki­taan usein joltain “palvelu­op­er­aat­to­ril­ta”, kos­ka jo pelkkä laskus­tuskin vaatii sekä aiv­o­toim­intaa, että fyy­sisiä asen­nuk­sia. Ja latauk­sen hin­ta onkin sit­ten moninkertainen.

  21. Gridio toimii hyvin ja toisaal­ta auton pystyy ihan kahdel­la napin painal­luk­sel­la ajas­ta­maan latauk­sen ilman sovel­lus­takin ruuhkatun­tien ulkop­uolelle. Aurinkopa­neel­it tulee joka talon katolle 20 vuo­den sisäl­lä, kuor­man­hallinta ja eri­laiset käyt­täjältä-verkkoon ratkaisut, koti­akut yms. Voi olla että het­ken on pul­lonkaulaa mut­ta kyl­lä mä ainakin olen todel­la innos­sani kehi­tyk­ses­tä pois fos­si­ilista energialähteistä

  22. Sähköau­to­jen latauk­sen opti­moin­ti­in liit­tyvien jär­jestelmien rak­en­t­a­mi­nen ei ole lainkaan triv­i­aalia, jos triv­i­aalil­la tarkoite­taan asi­akkaan mak­suhalukku­u­teen näh­den mielekkäitä elinkaarikus­tan­nuk­sia. Mit­takaa­van täy­tyy olla suuri jot­ta saavute­taan jotain merkit­tävää kus­tan­nuse­t­ua 00–06 ajastet­tavaan latauk­seen ver­rat­tuna (joka ei varsi­nais­es­ti ole optimointia).

    Syy on tavanomainen ja julk­ishallinnos­ta tut­tu: alal­la olete­taan ole­van niin suuria liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia että kaik­ki tuotan­non­tek­i­jät jot­ka ovat omit­tavis­sa, pyritään omi­maan. Tämä tarkoit­taa sekä dataa että siirtoverkkoa.

    Edelleenkään lain­säädän­tö ei edel­lytä sähkön myyjän toimit­ta­van edes asi­akkaalleen hin­tati­etoa koneluet­tavas­sa muo­dos­sa. Google-haku “Helen avoin data” vie jon­nekin vas­tu­ullisu­us-markki­noin­ti­hömp­pä­sivulle, avoindata.fi ‑palvelus­ta löy­tyy yksi kaukoläm­pöaineis­to. Nord­poo­lil­ta dataa saa ostaa mak­sullise­na palvelu­na, saman datan raapimi­nen julk­isil­ta net­ti­sivuil­ta edel­lyt­tää käyt­töe­hto­jen rikkomista, ja skrip­tien nysväämistä aina kun muu­tok­sia tapahtuu.

    Lain­säädän­tö ei edel­lytä käyt­tö­paikkako­htaiseen sähkömit­tari­in mitään help­pokäyt­töistä liit­tymää, jol­la opti­moidun sähköau­to­jen latauk­sen saisi isom­mis­sa asen­nuk­sis­sa pidet­tyä sulakekoon ala­puolel­la, saati että käyt­tö­paikkako­htainen tieto olisi liki reaali­a­jas­sa Fin­gridin Datahu­bista tai sähkön­si­ir­toy­htiön palvelus­ta käyt­tö­paikan omis­ta­jan luettavissa. 

    Sähkön­si­ir­toy­htiöi­den myyn­ti sijoit­ta­jille on sit­ten oma lukun­sa. Se pois­taa mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa sähkönku­lu­tuk­seen vaikut­ta­vat insen­ti­iv­it siir­to­hin­noit­telu­un. Isois­sa asen­nuk­sis­sa ongel­ma onnek­si pois­tuu kos­ka reg­u­loidut hin­nat. Esimerkik­si 50 auton hallin keskimääräi­nen kulu­tus on suu­ru­us­lu­okkaa 500kWh/vrk, johon 125A liit­tymä riit­tää jos halu­taan lada­ta 00–06 välisenä aikana. Tämä tarkoit­taa liit­tymän tehomak­su­ja 3e/auto/kk. Jos lait­taa viitosen/auto kuus­sa lisää liit­tymään, mah­dol­lisu­udet saa­da auto aina ladat­tua täy­teen mökkior­i­en­toituneis­sa taloy­htiöis­sä kas­vaa merkit­tävästi. Tätä voi tietysti yrit­tää opti­moi­da mit­taa­mal­la yhtiön pääli­it­tymän tehoa, mut­ta mit­tarin saami­nen sähkökeskuk­seen on oma hässäkkän­sä asun­to-osakey­htiössä kun lak­isääteis­es­tä mit­tarista data ei ole saatavilla.

    Pal­lo tässä asi­as­sa on sähköy­htiöil­lä (myyjät ja siirtäjät) sekä lain­säätäjäl­lä. Sähkön­si­ir­toy­htiöi­den halut­to­muus toimit­taa taloy­htiöi­hin hier­arkises­ti mitat­tu­ja liit­tymiä (asi­akkaan mit­tari yhtiön mit­tarin takana) tarkoit­taa kallista kaapelire­mont­tia, johon ei yleen­sä ole halukku­ut­ta, ja näin ei saa­da hin­tasig­naalia kulke­maan kulut­ta­jalle asti. Avoimen datan puut­tumi­nen hidas­taa har­rastepro­jek­te­ja joista kau­pal­liset pro­jek­tit kas­va­vat, ja siir­toy­htiöi­den myyn­ti sijoit­ta­jille lisää sähkön­si­ir­ron osu­ut­ta ja pois­taa mah­dol­lisu­udet siir­toverkon hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden min­i­moimiseen. Kaikkialle asen­netut etäluet­ta­vat mit­tar­itkin ovat täl­lä het­kel­lä hukat­tu mah­dol­lisu­us kun niitä ei saa suo­raan liitet­tyä paikalliseen optimointijärjestelmään. 

    Ei kukaan sat­tuisi tun­temaan ketään sähköy­htiön hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jaa joka asi­aan pysty­isi vaikuttamaan?

    1. Nord­poolin tun­ti­hin­nat saa ladat­tua koneluet­tavas­sa muo­dos­sa euroop­palais­ten verkko-oper­aat­tor­ei­den ylläpitämästä EntsoE-palvelus­ta https://transparency.entsoe.eu/ . Pyytämäl­lä helpdeskiltä saa ilmaisek­si API-avaimen ja tieto­jen luku­un on ole­mas­sa mm. valmi­ita Python-kielel­lä tehtyjä kirjastofunktioita.

      1. Jälleen tekijänoikeuksiin pettynyt propellipää sanoo:

        Datan saa tietenkin mon­es­ta paikas­ta esim. mainit­se­mas­tasi EntsoE-palvelus­ta. Sen käyt­tö ja edelleen­jakami­nen esim. omas­sa ohjelmis­tossa ei kuitenkaan nähtävästi ole lail­lista ellei osta kyseisen datan käyt­töoikeut­ta Nord­poo­lil­ta. Tämä oli Nord­poolin näke­mys kun asi­aa kysyin, että saanko käyt­tää hei­dän dataansa 100% avoimes­sa main­ok­set­tomas­sa avoimen lähdekood­in sovel­luk­ses­sa, hei­dän mielestään jos käytän hin­ta­dataa, min­un täy­tyy mak­saa 5000€ + alv. mak­su Nord­poo­lille. En ostanut, enkä julkaissut ohjelmis­toani etten koh­ta saa kut­sua käräjille. Nord­pool voit­ti, kaik­ki muut hävi­sivät (mielestäni tein Google Play kaup­pa­paikan parhaan sovel­luk­sen pörssisähkön hin­nan seu­raamiseen mut­ta en tosi­aan uskalla sitä julka­ista). Tosin vaikea ymmärtää mitä Nord­poolka­an täl­lä nyt voitti.

        Intoa oli myös tosi­aan rak­en­taa esim. Arduinol­la automaa­tio­ta sähkön hin­taan perustuen. Into lopahti kun Android-sovel­luk­seni tör­mästi yllä­tyk­seni seinään tuon datan tek­i­jänoikeusnäkökul­man kanssa kun Nord­pool alkoi vaa­tia kohtu­ut­to­mia mak­su­ja hin­ta­datan käyt­tämis­es­tä. Mitä järkeä käyt­tää sato­ja tun­te­ja avoimen lähdekood­in kehit­tämiseen jos sitä lop­putu­losta ei käytän­nössä saa kenellekään jakaa ilman että tarvit­see pelätä kut­sua käräjille?

        Mietin kyl­lä että ottaisinko johonkin asi­aan erikois­tuneeseen asiana­ja­jaan yhteyt­tä, että voidaanko kyseinen hin­tati­eto tosi­aan kat­soa tuol­lalail­la jonkun “omis­ta­mak­si” ja onko heil­lä täten oikeut­ta sen käyt­töä raja­ta. Mut­ta ajan myötä tyy­dyin vain nielemään tap­pi­oni ja käyt­tämään ener­giani muualle.

        EntsoE tosi­aan mainit­see ehdois­saan “Pur­suant to Arti­cle 5 of the Terms & Con­di­tions, ENTSO‑E pub­lish­es the list of data which can be freely re-used with no need to seek for the pri­or agree­ment of the respec­tive Pri­ma­ry Own­er of Data.of the respec­tive Pri­ma­ry Own­er of Data.”. Pörssisähkön hin­tati­eto eli 12.1.D ei kuu­lu heil­lä mainit­tuun dataan jota voisi käyt­tää ilman datan­omis­ta­jan lupaa (Nord­pool).

        Avoimen datan suh­teen olisi vielä paljon tehtävää. Olen siis samaa mieltä Spo­tun kanssa.

      2. “Jälleen tek­i­jänoikeuk­si­in pet­tynyt pro­pel­lipää”, onko tämä tulkit­tavis­sa, että koneluet­tua dataa ei saa käyt­tää edes omas­sa käytössä, jos sitä ei jaa edelleen? Jos käyt­täjän lait­teel­la ole­va käyt­täjän hallinnas­sa ole­va sovel­lus hakee itse datan EntsoE:n rajap­in­nas­ta ja käyt­tää sitä käyt­täjän omien lait­tei­den ohjaamiseen, niin voidaanko­han tämäkin tulki­ta “re-use” toimin­naksi? Sil­loin tietysti vaikut­taa oudol­ta, että data on yleen­sä edes saatavil­la, jos omakin käyt­tö on laitonta.

        Täysin jär­jetön­tähän tämä datan pant­taami­nen on. Tässä olisi hyvä paik­ka lain­säädän­nöl­lä taa­ta markki­natiedon avoimuus, samal­la taval­la kuin taataan sähköverkon toimivuus.

      3. Jälleen tekijänoikeuksiin pettynyt propellipää sanoo:

        “Jälleen tek­i­jänoikeuk­si­in pet­tynyt pro­pel­lipää”, onko tämä tulkit­tavis­sa, että koneluet­tua dataa ei saa käyt­tää edes omas­sa käytössä, jos sitä ei jaa edelleen? Jos käyt­täjän lait­teel­la ole­va käyt­täjän hallinnas­sa ole­va sovel­lus hakee itse datan EntsoE:n rajap­in­nas­ta ja käyt­tää sitä käyt­täjän omien lait­tei­den ohjaamiseen, niin voidaanko­han tämäkin tulki­ta “re-use” toimin­naksi? Sil­loin tietysti vaikut­taa oudol­ta, että data on yleen­sä edes saatavil­la, jos omakin käyt­tö on laitonta”

        En ole juristi, mut­ta tulk­it­sisin niin että edel­lisessä viestis­säsi ollut Ars­ka on ok, jos sen käyt­tönot­ta­ja itse hakee datansa EntsoE palvelus­ta omaan käyt­töön­sä omil­la tun­nuk­sil­laan. Jos taas Arskan ylläpitäjä pitäisi omaa hin­ta­da­ta-gate­waytään jos­ta hin­tati­eto­ja edelleen­jae­taan muille Arskan käyt­täjille, niin tämä olisi var­maan kiel­let­tyä datan edelleenjakelua.

        Omas­sa android-sovel­luk­seni ei ollut real­is­tista että Android käyt­täjä tekee oman entsoe-rajap­in­tatun­nuk­set hakeak­seen datat sieltä, täl­läi­nen vaivan­näkö yhden Android-sovel­luk­sen käyt­töönot­toon hin­ta­datan seu­raamisek­si on liian suuri. Eli min­un arkkite­htu­uris­sa min­ul­la piti käytän­nössä olla jokin gate­way jos­ta hin­ta­dataa sai ilman sen kum­mem­pia rek­isteröi­tymisiä ja apitun­nusten syöt­tämisiä. Arskan tapauk­ses­sa tämä on kuitenkin ihan hyväksyt­tävä työmäärä kokon­aisu­u­teen ja jär­jestelmän hyö­ty­i­hin nähden.

        Mut­ta kuten sanoin, en ole juristi. En kuitenkaan pitäisi itse mitään palvelua joka akti­ivis­es­ti jakaa hin­ta­dataa edelleen muille käyt­täjille, sen ver­ran paljon on tek­i­jänoikeustrol­laus­fir­mo­ja nyky­isin ollut liik­keel­lä ollut (ihmisiä on haastet­tu oikeu­teen tai ainakin kiris­tet­ty oikeu­teen haas­tamisel­la esim. Väyry­nen hissis­sä meemiku­van jakamis­es­ta somes­sa). Late-Stage Cap­i­tal­is­mia käytän­nössä, meemit­te­lykin alis­te­taan pääo­man val­lan pönkit­tämiseen. Avoin lähdekoo­di on sen hyökkäyk­sen kohteena jo pitkään muutenkin ollutkin patent­tien ja muiden kor­po­ratis­tis­ten ele­ment­tien myötä.

      4. Fin­grid tun­ti­hin­ta appi on ilmainen, eikä sen käyt­töo­hjeis­sa san­ot, etti hnnoista saisi ker­toa muille. Näyt­tää ole­van tar­jol­la myös monia tuohn dataan perus­tu­via sovelluksia.

      5. Jälleen tekijänoikeuksiin pettynyt propellipää sanoo:

        Fin­grid tun­ti­hin­ta appi on ilmainen, eikä sen käyt­töo­hjeis­sa san­ot, etti hnnoista saisi ker­toa muille. Näyt­tää ole­van tar­jol­la myös monia tuohn dataan perus­tu­via sovelluksia. 

        On eri asia ker­toa kaver­ille hin­to­ja kuin tehdä palvelu joka jakaa sitä edelleen n‑määrälle käyt­täjiä, varsinkin jos siitä jakamis­es­ta joku saa rahal­lista hyö­tyäkin (tosin itse siitä unel­mas­ta luovuin että olisin rahaa sof­t­al­la voin­ut tien­ata, mut­ta jäin epäti­etoisek­si ase­mas­tani lail­lis­es­ti siltikin).

        Fin­gridil­lä epäilemät­tä onkin han­kit­tuna data Nord­poo­lil­ta ihan lail­lis­es­ti kestävästi. Samat­en kun kat­son pörssisähkön hin­tati­etoa tar­javia appe­ja, löy­tyy sel­l­aiset pikaises­ti kat­sot­tuna Väreeltä, Hele­niltä, Vaasan Sähköltä, Oulun Ener­gial­ta jne, joil­la var­masti on sop­par­it ole­mas­sa tosi­aan Nord­poolin kanssa joka mah­dol­lis­taa hin­tatiedon edelleenjakamisen.

        Näyt­ti ole­van muu­ta­ma muukin jot­ka eivät pikaises­ti näyt­täisi ole­van ener­giay­htiöi­den sof­t­ia. En ala speku­loimaan sit­ten hei­dän datalähteitään tai oikeuk­si­aan jakaa tuo­ta hin­ta­dataa ja minkälaisil­la ehdoil­la. Itse toimin ja vedin johtopäätök­seni vain siltä poh­jal­ta mitä Nord­pool itse min­ulle sanoi kun heiltä asi­aa kysyin, ja hei­dän mielestään min­un tulisi mak­saa heille 5000€/vuosi plus alv. Juris­tia en tosi­aan ole kon­sul­toin­ut, ehkä hei­dän näke­myk­sen­sä ei vet­tä kestä ja Nord­pool kieltää kaiken ihan vain var­muu­den vuok­si kuten kaik­ki yleen­säkin tekevät, en osaa sanoa. Tosin kai tuos­sa jokin on, kun EntsoE:ssäkin tuo data ei ole “freely re-usable”.

        Mut­ta kuten sanoin, olisi kiva että avoimen datan näkökul­mat edis­ty­i­sivät nykyis­es­tä, nyt saa käyt­tää yhtä paljon aikaa tek­i­jänoikeusnäkökul­mien varmis­tamiseen mitä itse sof­t­an tekemiseen. Ei tämä min­ulle nyt ainakaan ole lainkaan selvää. Virhe oli var­mas­tikin min­un kun edes kysyin lupaa Nord­poo­lil­ta ja mietin koko asiaa…

      6. Tuo on kieltämät­tä ikävä ongel­ma. Sama jut­tu kos­kee läh­es kaikkia pörsse­jä. Helsin­gin pörssinkään kurssi­tiedot eivät ole vapaasti jaos­sa, vaan mak­sullista tietoa. Siitä johtuen reaali­aikaisia pörssikursse­ja ei moni pien­si­joit­ta­ja näe mis­tään. Viiväste­tyt kurssi­tiedot ovat halvem­mat, ja niitä moni talousle­hti ja pank­ki sit­ten edelleenjulkaiseekin.

        Tilanne on vähän sama kuin vaik­ka Iltale­hden kanssa. Ei siel­lä sivuil­la erik­seen mis­sään käyt­töo­hjeis­sa san­o­ta, että edelleen­julka­isu kiel­let­ty. Mut­ta se on silti kiel­let­ty kau­pal­li­sis­sa tarkoituk­sis­sa, kos­ka alku­peräisel­lä julka­isi­jal­la on oikeudet julka­isu­jen tietoi­hin, vaikkei siitä erik­seen edes tiedotettaisi.

        Sähkö­dataan pitäisi ehdot­tomasti saa­da sovel­luk­sia, jot­ta sen poh­jal­ta voisi ohjail­la omia sähkölait­teitaan kotona. Nyt datan tek­i­jänoikeuk­sia pih­tail­laan, eikä Nordspot- markki­noil­la ole vaikka­pa ensim­mäistäkään jatko­jo­htoa, jon­ka takana ole­vat sähköt meni­sivät päälle ja pois pohjo­is­maisen sähköpörssin sähkön hin­nan mukaan automaat­tis­es­ti haetun datan perus­teel­la — mikä on yksi yksinker­taisim­mista sähkön kysyn­täjous­ton jär­jestämis­tavoista. Kaupoista saa yhä ostet­tua vain tun­tipe­rusteisia ajas­timia, joiden tekni­ik­ka on vuosikym­meniä van­haa, mut­ta ei nykyaikaisia DR-ohjaimia, jot­ka kytk­i­sivät lait­tei­ta päälle ja pois sähkön hin­nan mukaan.

      7. En ostanut, enkä julkaissut ohjelmis­toani etten koh­ta saa kut­sua käräjille.

        Olisiko­han mah­dol­lista, että julka­i­sisit vain kood­in, jos­sa siis ei olisi API-avain­ta valmi­ina vaan käyt­täjän pitäisi se itse hakea ja syöt­tää ohjel­maan? Jokainen voisi sit­ten itse hakea oman avaimen ja huole­htia, että käyt­tää palvelua ehto­jen mukaises­ti. Pelkän kood­in julka­isi­ja ei voi olla vas­tu­us­sa siitä, miten kood­i­ansa muut käyttävät.

  23. Viime tal­ven ongel­ma oltaisi­in saatu pois­tet­tua kokon­aan sil­lä, että oltaisi­in käytet­ty var­avoimaa. Tätä ylläpi­de­tään ja tämä on käyt­tö­valmi­ina. Meil­lä voisi hyvin olla sovit­tu hin­takat­to, jol­loin var­avoima käyn­nisty­isi. Tämä hin­taleikkuri toisi hin­tapi­ikkien tulot var­avoimaa ylläpitäville ja pois­taisi markki­noil­ta sen häir­iön, jos­sa tuotan­toa ei kan­na­ta nos­taa, kos­ka sil­lä kiristämisel­lä saa enem­män tulo­ja omas­ta perusvoimasta.

    Viime tal­ve­na oli tois­tu­vasti tilantei­ta, jois­sa pump­puben­sal­la koti­olois­sa tehty sähkö oli markki­nahin­taa halvem­pi. Jos var­avoimalat voisi polka­ista käyn­ti­in sil­loin, kun huoltoase­ma dieselistä saa tehtyä markki­nahin­taa halvem­paa sähköä, niin ylläpi­det­täisi­in mei­dän valmi­ut­ta samal­la kun pois­tet­taisi­in se markki­nahäir­iö suomes­ta, jos­sa tuotan­toa omaa­va ei tee sähköä, jot­ta sen hin­ta ei tipu.

  24. Jos sähköau­toista tulee tule­vaisu­udessa kulu­tus­pi­ik­ki klo 17, mikä estää markki­noimas­ta kiin­teähin­taisia sähkö­sopimuk­sia jois­sa sähkön hin­ta klo 17–20 on vaik­ka 30% korkeampi?

    Jotenkin tulee fiilis, että Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja yrit­tää jostain syys­tä ajaa pörssisähkö­pakkoa suo­ma­laistyyp­il­lisil­lä “ei ole vaihtoehtoja”-argumenteilla. Helenin sivuil­ta­han löy­tyy kyl­lä vieläkin vaikka­pa sel­l­ainen vai­h­toe­hto kuin kau­sisähkö, mut­ta kun hin­noit­telua kat­soo, talvipäivän sähkön­hin­ta on 12,29c/kWh… ja muun ajan hin­ta sama 12.29c/kWh. Strate­gia käy hyvin selväksi.

    1. Helen ei yhtiönä aja pörssisähköä, kos­ka kiin­teähin­tainen tulee yhtiölle edullisem­mak­si ja siihen liit­tyvät riskit pitävät pienet yhtiöt pois­sa pelistä.

      1. Helen ei yhtiönä aja pörssisähköä, kos­ka kiin­teähin­tainen tulee yhtiölle edullisem­mak­si ja siihen liit­tyvät riskit pitävät pienet yhtiöt pois­sa pelistä. 

        Mik­si Helsin­gin kaupun­ki ajaa täl­läistä poli­ti­ikkaa (eikös Helsin­ki omista Helenin 100%?) joka on yhteistä etua vas­taan (vas­tus­taa pörssisähköä toisin kuin Soin­in­vaara itse, ja rajoit­taa kil­pailua), vain jot­ta yksi pieni osa-alue eli Helen voi osaop­ti­moi­da voit­ton­sa mah­dol­lisim­man suureksi?

        En käsitä yhtään Suomen omis­ta­janoh­jauk­sen peri­aat­tei­ta (vai onko niitä voisi kysyä, vain yksisilmäistä voit­to­jen tui­jot­telua excelis­sä), osaop­ti­moin­tia joka ikisessä kään­teessä, eli ennem­min ote­taan siitä yhdestä palases­ta mak­si­maa­li­nen voit­to vaik­ka se tarkoit­taisi minkälaisia hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta isos­sa kuvassa.

      2. Helen tar­joaa pörssisähköä, mut­ta ei käytä rahaa kam­pan­joidak­seen sen puolesta.
        Minä kuitenkin kampanjoin.

  25. Jos se pelko on noin kauhea, niin on parem­pi pysyä bensiinissä.

    1. Ben­si­inin suh­teen tilanne on erikoinen.

      Pumpul­ta saa edelleen jatku­vasti e85 etano­li­tislet­tä. No onhan tässä se 15% jotain fos­si­ilista, mut­ta kuitenkin. Tämä on huo­mat­tavasti enem­män fos­si­il­isia sisältävää halvempaa.

      Sit­ten poli­tikot tekevät lain, että fos­si­il­isia saa käyt­tää enem­män? Vaik­ka olisi luul­lut, että halut­taisi­in juurikin kiristää, niin tehdään päin­vas­toin. JA perustel­laan sil­lä, että hin­ta kulut­ta­jalle ei karkaa.

      Itse ajan niin vähän, että en ole van­haan autoon han­kkin­ut etano­lin muu­tossar­jaa. Ajan täl­lä het­kel­lä pienkoneben­si­inil­lä, jota myyti­in kanis­teris­sa 2 euroa lir­ta. Tähän lai­tan puo­let tuo­ta 85 etano­lia pum­pus­ta. Noi­ta kanis­tere­ja riit­tää itsel­leni täk­si kesäk­si. Ostin ne, kun kan­nus­sa ole­vaa ben­saa sai halvem­mal­la kuin pum­pus­sa olevaa..

      1. Koko liiken­nepoli­ti­ikan polt­tavin kysymys kos­kee sitä miten paljon pitää diese­lau­toil­i­joi­ta suosia muiden kus­tan­nuk­sel­la. Tähän asti on suosit­tu litrako­htaisel­la verotuel­la, mut­ta nyt litrahin­ta tues­ta huoli­mat­ta diesel on kalli­im­paa kuin ben­sa. Dieseliä käyt­tävät ammat­tili­iken­teen lisäk­si ihmiset joille tulee mit­tari­in vuosit­tain moniker­tais­es­ti kilo­me­tre­jä tyyp­il­lisi­in kaupungeis­sa asu­vi­in sun­nun­ta­iau­toil­i­joi­hin ver­rat­tuna, ja heille polt­toaineen halpu­us ja auton toim­intasäde on ratkai­se­va tek­i­jä, ei se miten paljon CO2 ja ter­vey­delle haitallisia lähipäästöjä hei­dän auton­sa aiheut­ta­vat. Heil­lä on omat kansane­dus­ta­jansa tiety­istä puolueista, kaupunki­laisil­la jot­ka aja­vat sähköl­lä tai etano­lil­la tai kaa­sul­la tai eivät aja ollenkaan, omansa. Niin kauan kuin dieselpolt­ton­estet­tä myy­dään kaksinker­tainen määrä ben­si­ini­in ver­rat­tuna, niin asi­aan ei ole tulos­sa muutoksia.

  26. Tuskin mikään appi ker­too käyt­töo­hjeis­saan mitään olen­naista datan käyt­töoikeuk­sista ja omis­tuk­ses­ta. Se tieto löy­tyy käyt­töe­hdoista, siis niistä jot­ka ohi­tit vetämäl­lä rastin ruu­tu­un, jostain sivul­ta 28.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.