Suomessa ennustetaan olevan 740 000 ladattavaa autoa vuonna 2030. Se kuulostaa hyvältä, mutta pitäisi myös varautua tämän vaikutukseen sähkön kulutukseen.
Syntyy aikamoinen tehopiikki, jos 740 000 sähköauton omistajaa tulevat töistä klo 17 ja kytkevät autonsa yhtä aikaa lataukseen 3,6 kilowatin teholla. Ne veisivät yhteensä noin 2700 MW aikana, jolloin kodeissa valmistetaan myös ruokaa ja jotkut lämmittävät saunaansa.
Eivät ne kaikki tietenkään sitä aivan samanaikaisesti tee, mutta parin tuhannen megawatin piikki syntyy helposti. Sähkön pörssihinta nousee alkuillasta huomattavasti, ei joka ilta, mutta monena iltana. Samalla se merkitsee, ettei siirtyminen sähköautoihin olisi niin hyvä juttu kuin luulisi. Autojen lataus synnyttäisi ”likaista” sähköntuotantoa, koska tehopula pakottaisi käynnistämään fossiilienergialla toimivia voimaloita.
Fiksumpaa olisi tietysti ladata akut yöllä, jolloin sähkön hinta on halpa, mutta tähän ei ole mitään motivaatiota, jos on ostanut kiinteähintaista sähköä.
Voisi ajatella, että sehän on sähkön myyjän ongelma, mutta ei se sitä ole. Alkuillan hintapiikki otettaisiin tietysti huomioon kiinteähintaisen sähkön tariffissa. Sähkölasku nousee kaikilta kiinteällä hinnalla sähkönsä ostaneelta.
Tässä vaiheessa fiksu siirtyy pörssisähköön. Se kannattaa kaikilta niiltä, jotka eivät itse osallistu tuohon alkuillan auton lataukseen, siis myös niiltä, jolla ei ole ladattavaa autoa.
Pörssisähköllä autoaan lataavan kannattaa käyttää ohjelmaa, jolle voisi komento olisi ”akku täyteen aamuun mennessä mahdollisimman halvalla”. Tällaisia ohjelmia tulee varmasti tarjolle, jos kysyntää on. Tällaisen vempaimen ohjelmointi on niin yksinkertaista, että se onnistuu tekniikan ylioppilaaltakin. Vähän fiksumpi ohjelma ottaisi huomioon senkin, että sähkö voi kylmänä ja tyynenä yönä olla kallista läpi koko yön. Silloin voisi valita optioksi, että lataa vain niin paljon, että riittää seuraavana päivänä.
Sama ongelma koskee sähkölämmitettyjä taloja. Tähän asti niitä on lämmitetty yötariffilla, mutta yötariffi on katoavaa kansanperinnettä. Sähkön hinnan vaihtelu ei ole niin kaavamaista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hinnanvaihtelussa selittyy kellonajalla. Paljon enemmän hintaan vaikuttaa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu.
Varaavassa sähkölämmityksessä pitäisi siirtyä samanlaiseen automaattiseen ohjelmaan kuin autojen latauksessa. Jos talo lämpiää suoralla sähkölämmityksellä, se kannattaa muuttaa nopeasti varaavaksi, koska vaihtuvien hintojen maailmassa suora sähkölämmitys tulee todella kalliiksi.
Täällä Gridio appin käyttäjä. Ottaa pian huomioon myös aurinkopanelit
Lataisin ennen pörssisähköllä, mutta ongelma on pörssisähkö voi olla rajattoman kallista. Viime talven kokemuksien perusteella pitäisi olla joku pörssisähkö hintakatolla. Samaan tyyliin kuin asuntolainaanki saa korkokaton. Tai joku muu tapa jakaa riskiä. Nyt on vaikea kuvitella ottavansa kaikkea riskiä sähkön hinnasta itselle – ainakaan jos kiinteiden sähkösopimusten hinnat ei tästä paljoa nouse.
Ja tehomaksu pitäisi myös ottaa jotenkin fiksummin. Oikein tuulisina tunteina kannattaisi ladata täysiä sulakerajaan asti. Jos tuosta kuitenkin rangaistaan maksamalla joka kuukausi siitä eteenpäin kallista tehomaksua, kannattaa mieluummin ladata illasta aamuun samalla teholla…
Ei pitäisi olla mahdotonta luoda ’turvallista’ pörssisähkösopimusta, jossa olisi selkeä maksimihinta ja tietenkin myös minimihinta. Sitä paitsi pörssisähköä myydään yhä muutenkin kuin tunnin spot-hinnoilla, on täysin mahdollista ostaa päivän spot-hinnalla laskuttava pörssisähkösopimus, joka sekin jo tasapainottaa hetkellisiä kulutushuippuja.
En tosin vieläkään ihan täysin ymmärrä kitinää pörssisähkösopimuksista. Jos tunnin spot-hinnoissa on 2-3 tunnin piikki päivällä niin ei ole isokaan temppu sammuttaa tai vähentää merkittävästi sähkölämmitystä siksi aikaal. Jos talo jäähtyy tässä ajassa merkittävästi niin kannattaa harkita asunnon remontointia eristävämmäksi, tähän pitäisi saada myös kotitalousvähennystä ihan normaalisti.
Osmoa kompaten pitkässä juoksussa jokainen hyötyisi halvemmasta sähkönhinnasta jos jokainen vähentäisi kulutustaan hintapiikkien aikaan, hintapiikit ja maksimikulutushetket kun määrittelevät tarvittavan kapasiteetin osalta osittain hintaa myös muina aikoina. Ei se kulutushuippujen varakapasiteetti (oli sitten kotimaista tai ulkomaista sähköä) ole mitään jättekivaa hyvän miehen toimintaa jossa omistaja hymyssä suin ottaa takkiinsa kun laitos seisoo tyhjänä. Usein ymmärtääkseni tämä varakapasiteetti on myös suurempien tuottajien omistamaa, eli varakapasiteetin ylläpidon kustannukset leivotaan jatkuvampaan tuotantoon. Oletan siis että sähköä verkkoon tuottavilla pitäisi olla jonkinlainen sähköverkon syöttövelvoite, tavalla tai toisella. Ei voi tai saa olla teoriassa niin että 100% uusiutuvaa tuulivoimaa pelkästään tuottava toimija voisi vain kääriä rahat tuulisina hetkinä ja sitten levitellä käsiään kun ei tuleekkaan, ja sama auringonpaisteen kanssa. Sähkö ei ole modernissa yhteiskunnassa mikään 100% kerskakulutustuote vaan kyseessä on pitkälti välttämätön hyödyke, eli sitä ei mielestäni saa alistaa täysin vapaiden markkinoiden alle, toisin sanoen markkinatoimijoilla tulisi olla jonkinlainen syöttövelvoite. Tämä sitten johtaa käytännössä siihen että 100% uusiutuvaa tuottavat joutuisivat varmistaan varakapasiteetin sopimuksilla varman tuotannon (hiili, kaasu, vesi, ydinvoima ymv.) kanssa tai omistamalla itse varmaa tuotantoa. Tällainen järjestely varmistaisi ettei sähkömarkkinoille synny naurettavia ilmaisen sähkön hetkiä (kuten Yhdysvalloissa ja Saksassa on kai välillä käynyt), ei mikään sähkö ole koskaan ilmaista.
Korostan että en todellakaan tiedä miten tämä asia on käytännössä ja tarkalleen sovittu ja järjestetty Suomessa ja Euroopassa yleisesti tällä hetkellä.
Oon eri mieltä. Tuo olisi turha taakka sähköntuottajille ja toimisi uusiutuvan kapasiteetin rakentamisen esteenä. Miten sitten hoidetaan tyynet hetket? Markkinat itsekin hoitanevat tämän ainakin osittain. Jos sähkö on toisinaan hyvin kallista, tekee se kannattavaksi tehdä vain silloin tällöin pyöriviä varavoimaloita. Jos se ei tuo sähköverkkoon tarpeeksi vakautta voi verkon operoija (eli siis Finngrid) itse pitää yllä varavoimaloita tai maksaa jollekin sähköyhtiölle niiden pitämisestä.
Myös bensa voi olla rajattoman kallista, mutta ei se ole estänyt ihmisiä hankkimasta autoja, vaikkei olisikaan mitään vakiohintaista bensaa saatavilla.
Onpas hölmö analogia.
Ensinnäkin bensaa voi varastoida mm. auton tankkiin. Sähköä sen sijaan en pysty ostamaan varastoon viikkoa etukäteen. Hinnan voi sopia kiinteäksi, mutta se ei vaan tunnu nyt kelpaavan.
Toisekseen, pakkasilla talon lämmitystä ei pysty katkaisemaan jos ei halua pilata asuntoaan. Auto ei sen sijaan pilaannu, vaikka ei ajaisi.
Kolmanneksi, polttoaineen litrahinta ei heittele satakertaisesti ja yleisesti ottaen polttoainetta on helpompi säästää kuin lämmitysenergiaa.
Ettekö te nyt vaan mitenkään tajua, että sähkölämmitteisessä asunnossa asuva ei kannata ottaa riskiä 3000euron MWh-hinnasta? Se tekee 3e/kWh. Mitä iloa on 20v aikana halvemmasta sähköstä, jos menee konkurssin puolessavälissä? Lisäksi kolmen tonnin sähkölaskupompsu kirpaisee sekä henkisesti että r”ahoitusteknisesti” enemmän, kuin vaikka neljän tonnin säästö 20v ajanjaksolle ripoteltuna.
Käytännössä pörssisähkön kanssa on hankittava kunnolliset kaasulämmittimet, jos takka ei riitä (yleensä ei riitä). Kaikenlaiset lisälämmitykset taas tuottavat ylimääräistä vaivaa ja maksaakin. Siksi on usein helpompi vain maksaa enemmän, eikä ripustautua teoreettisesti halvempaan pörssisähköön.
Itsellänikin oli pörssisähkö, kunnes vaihdoin sen loppukesästä 2021 vielä silloin aika halpaan 2v määräaikaiseen. Sähkön hinta alkoi heilua liikaa ja pysyi liian pitkään liian korkealla. Koska minulla oli pörssisähkö, olin myös seuraillut sähkön hintoja ja totesin että nyt täytyy vaihtaa, kun vielä järkevästi pystyi.
Mikä tässä kuviossa on kerrostaloasunnoille niin vaikeata ymmärtää?
Ode
”Pörssisähköllä autoaan lataavan kannattaa käyttää ohjelmaa, jolle voisi komento olisi ”akku täyteen aamuun mennessä mahdollisimman halvalla”
Ei tuohon mitään ohjelmaa tarvitse, vaan ajastinkellon. Riittää kun auton laturi osaa laskea, milloin viimeistään täytyy aloittaa lataaminen, että akku on kello 6 mennessä täynnä. Näin se osuu käytännössä aina halvimmille tunneille ja kun ei osu, heitto on niin vähäistä ettei niiden huomioiminen oikein maksa vaivaa.
Nykyisin pörssisähkö ei ole sähkölämmitteisen omakotitalon asukkaalle järkevä ratkaisu. Kiitos tuulivoiman, kovimmat hintapiikit tulevat juuri silloin kun sähköä kuluu kaikista eniten. Jatkossa lienee olevan odotettavissa entistäkin pahempia hintapiikkejä.
Fiksu ratkaisu voisi olla käyttää pörssisähköä huhtikuun ja marraskuun välisen ajan ja talvella kiinteää toistaiseksi voimassaolevaa. Toisaalta kukapa jaksaisi olla vaihtamassa sopparia alituiseen.
Hullunhalvan tuulivoiman automaattinen hyödyntäminen sähköautojen lataamiseen äkkiseltään kuullostaa houkuttelevatlta ajatukselta – ainakin jos talo ei lämpiä sähköllä. Toisaalta jos kaikki sähköautoilijat ottaisivat sellaisen systeemin käyttöön, niin sitten ei olisi enää hullun halpoja tunteja.
Ihan asiaa puhut – täyssähköautoja kun moni lataa vielä paljon isommalla teholla – tyypillisesti 11kW. Toki jo nyt kaikki pörssisähköasiakkaat ajoittavat autojensa latauksen yön halvoille tunneille, ja uskoisin, että kiinteähintaisten sähkösopimusten hinnat tulevat jatkossa olemaan suhteettoman kalliita riskipreemioiden noustessa, etenkin mikäli on suinkin mahdollista ajoittaa isoja kulutuseriä (esim. täyssähköauton tapauksessa) yön tunneille.
Mutta unohdit tärkeän pointin, nimittäin (täys)sähköauto ladataan tietenkin maalis-lokakuussa aurinkovoimalla. Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, ja yhtenä aurinkoisena arki- tai viikonloppupäivänä latailee helposti koko viikon ajot Suomalaisen keskimääräisellä ajouoritteella 40-50km/pvä.
Olisi paljon fiksumpaa rakentaa kapasiteetti kuntoon siten, että kuluttajan ei tarvitsisi vaivata päätään tällä yhtään sen enempää kuin pitääkö valoja päällä vai ei.
Sähköautojen ja lämpöpumppujen laaja levittäminen edellyttää joka tapauksessa tuotantokapasiteetin moninkertaistamista. 3-4 lisää ydinvoimalaa ja pienreaktoreita joka niemi ja notkelma täyteen.
Mitä ihmeen ”fiksua” on siinä, että saa tai jopa kannattaa toimia tyhmästi?
Sähköverkkojen optimointi huippuja tasaamalla on aika lähellä fiksuinta mitä voi olla.
”Tällaisen vempaimen ohjelmointi on niin yksinkertaista, että se onnistuu tekniikan ylioppilaaltakin.”
Tyhmää on myös olettaa, että koska yleensä tehdään asiat aina helpoimman kautta, niin että näin tapahtuisi aina.
Vaikka olisin kuinka kowa koodari, niin toi wempain ei mun pöydälle ilmesty. Odekin keksii syyn ihan lyhyellä pähkäilyllä, vaikkei tekniikan ylioppilas olisikaan.
ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa peruskapasiteettia piikkikulutuksen mukana. Ja säätösähköntuotanto on väistämättä kalliimpaa. tilannetta huonontaa vielä sattumasähkön kasvavaosuus tuotannosta, mikä tulee vielä todellakalliiksi varsinkin kun kaasunkäyttö nopeaan säätöön ei ole enää kovinkaan hyväksyttävää.
Ydinreaktori ei ole mitään säädettävää kulutusta, uusi ydinsähkö on kallista.
Nimenomaanhan se on tehokasta, että kulutus voi mukautua tarjontaan. Monelle kuluttajalle pitäis tähän riittää jonkun muu kehittelemä automatiikka eikä niin tarvitse itse vaivata päätä. Toki voi vaivatakin, jos katsoo (lisä)säästöt sen arvoiseksi.
Onhan se tosi näppärää, kun venäläiset hakkerit saa koko maan lämmityksen sekaisin tammikuisena pakkasviikkona.
Laite jossa on älyä, on laite jonka voi hakkeroida.
Eikä se kovin halpaa ole rakentaa tuollaista automatiikkaa. Viidellä.sadalla per kohde ei varmasti saa jälkiasennettuna vielä yhtään mitään. Montako miljardia menisi suomalaisten asumusten muuttamiseen itsekseen säötyviksi ja kuinka paljon tällaisen systeemin ylläpito maksaisi ?
Minulla on talossa ohjelmoitavia termostaatteja. Sitä mukaa kun ne poksahtelevat, laitan tilalle tavallisen, halvemman termostaatin. Se säästö joka niillä saavutetaan ei perustele hankintaa, sillä laskujeni mukaa. ohjelmoitavat termostaatit Eivät maksa itseään takaisin elinkaarensa aikana.
Varaava sähkölämitys edellyttää, että talossa on vesipatterit tai vastaavat. Suorasähkölämmitteisessä talossa niitä ei ole. – Tia ehkä joku keksii tähänkin ratkaisun.
Ei varaava lämmitys edellyt6ä vesipattereita. Aikanaan taloissa oli varaavat pönttöuunit. Lämpöä voi varastoida veden lisäksi kiveen ja hiekkaan, jonka voi sijoittaa kiinteistössä älykkäästi.
teräsbetoni laatta siis perustuksena talossa ja siinä laattalattia, siinähän on varaavaa massaa paljon, tosin osa eristeistä huuolimatta, lämmöstä karkaa talon alle. niin ja sit tietty lattialämmitys vaikka sähkökaapeli ”matoilla” laattalattian alla lähes koko alakerrassa. Mulla on tämmönen mutta en ole silti käyttänyt sitä vaan pelkkää Ilppii
Mä tiedän ne systeemit koska meillä on itse sellaiset. Jossain vaiheessa tulee kai joku energiaremontti eteen, mutta koska järjestelmä isolla vesivaraajalla toimii, niin miksi purkaa. Kustannukset / vuosi suurin piirtein samat kuin jos olisi suorasähkö , vastuspatterit ja ilmalämpöpumppu. Välillä joutuu kyllä tehoa säätämään käsin.
Mitä sähköautoihin tulee niin tavallista pikkuautoa joka kulkee sähköllä voi ihan hyvin ladata vaikka päivällä koska ne ei kuluta niin paljon jos sitä käytetään vain työmatkoihin tai kauppareissuihin.
Jos käsissä on vanha suorasähkölämmitteinen talo, siinä todennäköisesti ei ole varaavia pönttöuuneja joihin sähkön voisi yhdistää. Kyllä jonkinlainen lämminvesivaraajalla varustettu vesikiertoinen puhallinkonvektorijärjestelmä on paljon helpompi jälkiasentaa vanhaan taloon kuin joku massiivinen kivi- tai hiekkaläjä, ja on todennäköisesti käyttöominaisuuksiltaan ylivoimainen.
Jos taas kyseessä on uudisrakentaminen, niin sinnekin kannattaa mieluummin tehdä suosiolla vesikiertoinen järjestelmä sen sijaan että miettii suorasähkölämmitystä varaavan massan kanssa. Lämmön varaaminen huonetilassa olevaan massaan on äärimmäisen energiatehoton ratkaisu ja käytännössä pakottaa tuulettamaan ylimääräisen lämmön harakoille kun iltapäivän auringonpaisteessa tulee kuuma. Ja sitten pitää taas käyttää ylimääräistä sähköä että aamuksi saadaan yöpakkasten jälkeen sisälämpötila nostettua siedettävälle tasolle.
Vaikka haluaisin tällaiseen ratkaisuun uskoa, haastavalta kuulostaa. Lämpövarastot ovat varmaankin toteutettavissa uudisrakennuksiin, mutta miten on jo rakennettujen kanssa? Talon sisään rakentaminen on monimutkaista ja kallista. Pihalle voi toki tehdä helpommin, mutta miten lämpö sieltä siirtyy tammikuisena pakkasyönä talon sisälle ilman vesikiertoa tms? Jos putket ja patterit rakennetaan, puhutaan viisinumeroisista summista. Takaisinmaksuaika? Tukihimmelit vähävaraisille?
Maallikon mielipiteenä yksinkertaisin ratkaisu on paras: koska infra sähköpiuhat ja patterit on jo olemassa, niiden hyödyntäminen on ensisijaista. Tarkoittaa riittävää ja kohtuuhintaista sähkön tarjontaa. Pienydinvoimalat ovat tähän Suomen oloissa lupaavin ratkaisu, siirtymäaikana voidaan polttaa oikeastaan mitä tahansa poislukien Putinin fosiilinen, pitkä ajan hiilitaseen pysyessä positiivisena. Mutta SMR-hihat pitää kääriä nyt, väliaikainen ratkaisu ei saa jäädä pysyväksi. Tähän päälle uusiutuvat. Ei haitanne, jos Suomi kesällä tuottaa reilusti enempi kuin kuluttaa – sähkön ylijäämä on helpompi ongelma kuin sen puute. Jos sähköä on runsaasti ja halvalla tarjolla, sillä kannattaa tehdä vetyä sukanvarteen huonollakin hyötysuhteella.
Vielä ihmistieteilijän mielipide tuohon sähköoptimointiin erilaisten ohjelmien virittelyn kanssa. Omassa taloudessani on aurinkopaneelit, ILP, hybridiauto ja laaja kattaus älyvaloja sun muita hilavitkuttimia. Näiden yhteensovittaminen on kiva harrastus, sopii teknisesti suuntautuneille – mutta ei tule koskaan saavuttamaan laajempia kansanjoukkoja. Yhteiskunnan kannattaa tehdä fiksu toiminta mahdollisimman helpoksi – mielellään helpommaksi kuin haitallinen – ja nopeuttaa siirtymää taloudellisella porkkanalla.
Suorasähkölämmitteisissä taloissa ei tyypillisesti ole juuri teknistä tilaa. Silloin ne neliöt, joita varaaja massakomponentistaan riippumatta tarvitsee täytyy konvertoida jostain muusta käytöstä, joka tietää rakennuslupabyrokratiaa ja huomattavaa rahanmenoa. Tämäkin pitää laskea kustannuksiin.
Usein niissä ei myöskään ole mitään lämmönjakojärjestelmää, koska sähköpattereita pystyi sijoittamaan tarpeen mukaan sinne, missä lämpöä tarvittiin ja vielä säätämään niitä tarpeen mukaan.
Joka talon lämmitys on varaava, kunhan pitää ikkunat ja ovet kiinni. Vaikka lämmittäisi pelkästään pattereilla suoralla sähköllä, itse talossa on paljon massaa ja siten lämpökapasiteettia. Tällöin pörssisähköllä voi säästää lämmittämällä talo yön aikana halvoilla tunneilla esim. 22 asteeseen, ja laittamalla lämmitys pois päältä koko päivän ajaksi. Tuohon on valmiita ratkaisuja olemassa, jos ei itse viitsi näpytellä pattereita aina iltaisin ja aamuisin.
”Sama ongelma koskee sähkölämmitettyjä taloja. Tähän asti niitä on lämmitetty yötariffilla, mutta yötariffi on katoavaa kansanperinnettä. Sähkön hinnan vaihtelu ei ole niin kaavamaista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hinnanvaihtelussa selittyy kellonajalla. Paljon enemmän hintaan vaikuttaa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu”
Yösähkön idea ei ollut pörssisähköhinnoissa. Tariffi tuli käyttöön ennen kuin sähköpörssiä oli olemassa. Taustalla oli pyrkimys tasata verkon kuormia päivän ja yön välillä – siten, että sähköverkonhaltija sai kytkeä sähköt päälle silloin kun halusi. Yösähkö alensi sähköverkon rakentamiskustannuksia merkittävästi. Sen lisäksi se tasasi paikallisten voimaloiden kuormia. Nykyään kun verkot ovat kytköksissä pitkälle ulkomaillekin, toimintaympäristö on hyvin erilainen.
Mielenkiintoinen lähihistoriallinen yksityiskohta on se, että kun aikoinaan tuli älykkäät sähkömittarit, yösähköjärjestelmät alkoivat tehdä teräviä kulutuspiikkejä käynnistyessään. Vanhat laitteet kun olivat järjestään epäajassa, jolloin ne myös käynnistyivät keskenään eri aikoihin, kun taas uudet laitteet olivat sekunnilleen samalla hetkellä käynnistyviä. Nykyään yösähkön käynnistymistä on porrastettu ohjelmallisesti, jottei kaikkien sähköt käynnisty tasatunnin vaihtuessa sekunnilleen.
Yösähkö käynnistyy siksi eri kiinteistöissä eri aikaan sykleissä ettei tulisi piikkejä.
Noin on. Mutta hinta vaihtuu silti tasalta. Eli sähkön käyttäjän kannattaisi periaatteessa oman etunsa näkökulmasta ohittaa se ohjaus, ja hyödyntää koko edullisemman sähkön hinnan aika. Verkonhaltijan etu on toisenlainen. Viivästetyssä yösähkön käynnistymisessä ei viivästytetä tariffin alkamisaikaa eikä sen loppuaikaa, vaan vain kulutuksen alun ajoitusta.
Hyviä pointteja, aika on ajamassa nykyisten kiinteähintaisten sopimusten ohi. Toisaalta on jossain vaiheessa myös miettittävä että onko se pörssin marginaalihinnoittelu se ”oikea” ratkaisu?
Kuluttajat ovat olleet aika skeptisiä näitä kohtaan, esim. vaikka Texasissa kun 2021 talvimyrskyn yhteydessä ihmisillä oli valittavana joko palella kuoliaaksi tai maksaa $10000 sähköstä ei varmaan suosiota lisää. Ei ihmiset tällaisia riskejä halua ottaa.
Myös kun yhä suurempi osa tuotannosta tulee tulevaisuudessa olemaan marginaalikustannuksiltaan lähes ilmaista (aurinko, tuuli, ydin) niin se tulee kasvattamaan markkinoiden volatiliteettia aika lailla. Nähdäänkö markkina jossa hinta pomppaa suoraan nollasta hintakattoon kun kulutus nousee tuotantoa isommaksi? Onko tässä järkeä?
Jos katsoo toista teollisuuden alaa jossa marginaalikustannuksen käytännössä nollia, telekommunikaatio, niin eihän sielläkään makseta per siirretty bitti, ja vieläpä niin että hinta/bitti riippuisi reitittimien kourmasta. Kuluttajat maksaa yhteydestä jossa joku tietty maksiminopeus, ja isommat toimijat usein kaistan käytön 95 persentiilin mukaan.
Jonkinlaisia ehdotuksia tähän suuntaan esim. https://doi.org/10.1016/j.tej.2019.02.010
Jotain tällaisia sovelluksia on jo tulossa sähköautojen latausta varten: https://www.gridio.io/ (Ei ole omaa kokemusta.)
Tällaisia ohjelmia taitaa jo ollakin. Käyttökokemusta minulla ei ole.
https://www.virta.global/fi/blogi/maailman-%C3%A4lykk%C3%A4in-s%C3%A4hk%C3%B6autojen-kotilatauspalvelu
3,6kw / 16A ei riitä lataustehoksi. Peruslataus tulee olemaan vähintään 3x16A eli 11kw. Pikalataukset, 2x25A siihen päälle.
Joskus tarvitaan varmasti 11 kW lataus tehoa, mutta kyllä tuo 3,6 kW:n teho riittää valtaosalle vallan hyvin. Jo kuuden tunnin lataus tuottaa energiaa yli 21 kWh eli 100 km ajoa varten ja vuodessa siis 36 000 km ajoja varten. Keskimäärin henkilöautolla ajetaan Suomessa vuodessa 14 000 km, dieselautoillakin ”vain” 20 000 km. Aika harvoin tavalliselle autoilijoille tulee tilanteita, että akku pitäisi ladata lähes tyhjästä täyteen.
Keskiarvo on vaarallinen mittari jos mukaan ei ota keskihajontaa. Vaikka keskimääräiset ajosuoritteet päivässä ovat maltillisia niin akun lataaminen täyteen tyhjästä lienee esimerkiksi jokaiselle kesämökin omistajalle hyvinkin todennäköinen ja toistuva tilanne sen jälkeen kun on tultu mökiltä kotiin.
Onkohan ajatuksessasi sama vika kuin yleensäkin silloin, kun uuden tekniikan ajatellaan vain korvaavan vanhan ja muun jatkuvan ennallaan. Itse lataan Liisanpuistossa ja Saimaan rannalla. Talvella on mökkimatkalla pakko käydä kerran Mikkelin Granissa, koska kylmä ilma lyhentää kesäistä lähes 500 km:n toimintamatkaa. Väitän, että sähköautoilevat tekevät aika paljon etätöitä ja asuvat keskustoissa, eikä klo 17 piikkiä välttämättä tule. Mitenköhän norjalaiset ovat tämän ratkaisseet.
Blogisi jatkaa tölvimistä, tällä kertaa kohteena tekniikan ylioppilaat ja heidän rajallinen, mutta toki yksinkertaisen algoritmin luomiseen riittävä kapasiteettinsa. ..
Hieman asian vierestä, mutta kysyn Osmolta, tai keneltä muulta tahansa kaupungin päättäjältä jos on kuulolla, onko esim. Helsingin kaupungilla suunnitelmia miten kantakaupungissa asuvat, katupysäköintä käyttävät, tulevat latamaan pian (puoli)pakollisesti tuputetut sähköautonsa tai lataushybridinsä?
Kuvitelkaa katu Katajanokalla, Töölössä, Kalliossa, Punavuoressa….
Kapeat kadut täynnä tiiviisti pakkautuneina henkilöautoja. Niitä täytyy olla kymmenissä tuhansissa laskettava määrä. Sama varmasti Tampereen tai Turun, Oulun, Lahden keskustoissa.
Missä näillä kaduilla latauspisteet tulevat olemaan ja millä logistiikalla ?
Miten onnistuu tuolle väelle tuo päivityksen: ”akku täyteen aamuun mennessä mahdollisimman halvalla”?
Vai lähdetäänkö siitä että kantakaupungeissa asuvan sähköauton omistajan on päivittäin ajettava jonkun ostoskeskushelvetin parkkihalliin? Ja tukemaan näin vielä suurten keskusliikkeiden monopoleja ?
Ja vastaus hei ei sitten ole: kantakaupungissa ei tarvita autoa.
Tiedoksi: suurin osa kantakaupungissa asuvista ihmisistä elää, eli liikkuu, harrastaa, työskentelee, tapaa ihmisiä myös muualla kuin kaupunkikaduillaan. Monien täytyy edelleen käydä töissäkin…
Miksi sinne laturiin pitää joka päivä ajaa? Tankkaatko autosikin joka päivä?
Sähköautolla pääsee sen 300-600km yhdellä latauksella, vähän epäilen että Helsingin kantakaupungissa asuvat ajelevat monta sataa kilometriä joka päivä. Keskimääräinen suomalainen ajaa noin 50 kilometriä päivässä.
Silloin riittäisi lataaminen kerran viikossa kauppareissun yhteydessä.
Markkinat hoitaa. Joku tosiaan ajaa päivittäin sinne ostoskeskushelvetin parkkihalliin, joku ostaa sikakalliin halliosakkeen jonne sen auton saa yöksi lataukseen. Ehkä niitä pysäköintihalleja rakennetaan kallioon lisää jos kysyntää on riittävästi. Luultavasti aika moni liikekiinteistö joiden hallit seisoo yöt tyhjinä näkee sähköautojen yöpysäköinnissä bisnesraon.
Ja aika moni sitten tosiaan päättää että kantakaupungissa ei tarvitse autoa, tai että on helpompi ja halvempi muuttaa sen autonsa kanssa kantakaupungin ulkopuolelle. Kantakaupungissa saattaa asuinkiinteistöjen hinnat laskea jos riittävän moni autoilija päättää etsiä asuntonsa muualta, mutta toisaalta autojen väheneminen kaduilta saattaa tehdä kantakaupungista niin paljon viihtyisämmän paikan asua että hinnat päin vastoin nousevat; mutta kyllä sellaisia autottomia kotitalouksia jotka mielellään asuisivat kantakaupungissa on niin paljon, että tuskin kenenkään talous kaatuisi asuntojen hintojen romahdukseen vaikka autoja olisi täysin mahdoton pitää kantakaupungin kaduilla.
Missään tapauksessa ei ole veronmaksajan tehtävä järjestää helppoa ja halpaa latausinfraa kadunvarsille estämään katujen kunnossapitoa.
”Missään tapauksessa ei ole veronmaksajan tehtävä järjestää helppoa ja halpaa latausinfraa kadunvarsille estämään katujen kunnossapitoa.”
Asuinalueilla, jotka rakennettu ennen parkkimitoituksia parkkipaikat katsotaan julkiselle vastuulle eli osaksi katuverkkoa.
Ajatus on johdettu suoraan lainsäädännöstä, jossa vaaditaan, että julkinen taho järjestää pääsyn kiinteistölle. Tähän sitten katsotaan kuuluvan pääsy autolla. Jota ei ole, mikäli autoa ei voi pysäyttää. Jne.
Loogisesti tämä johtaa siihen, että myös autojen latauksessa on julkista vastuuta.
Esim. kehitteillä oleva avoimen lähdekoodin Arska on tehty kulutusta ohjaamaan ja hyödyntämään myös aurinkovoimalla tuotettua omaa tuotantoa. Tekijä tosin ei enää tekniikan ylioppilas. https://github.com/Netgalleria/arska-node/wiki
Keskimäärin autolla ajetaan päivän aikana vain jotain 50…60 km. Sähkönä se on autosta
Ja säästä riippuen n. 10…12 kWh.
Ei sitä autoa joka yö ladata. Ja jos ladataankin, niin vain n. 3 tuntia.
Suurella osalla taloyhtiöiden asukeista on käytössään vain n. 2 kW:n tehoinen latauspistoke.
Kulutuspiikki ajoittuu pikemminkin aamuun kuin iltaan, sillä tokihan on kiva lähteä aamulla kun sekä auto että akku ovat lämpimiä.
> Keskimäärin autolla ajetaan päivän aikana vain jotain 50…60 km. Sähkönä se on autosta
Ja säästä riippuen n. 10…12 kWh.
Suomalaisen auton keskimääräinen ajomatka vuodessa on 14000km eli 39km. Ks. esim: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ajatko-autollasi-tyypilliset-15-000-kilometria-vuodessa-kuukausikulusi-voivat-olla-522-euroa-tai-292-euroa-tasta-se-riippuu/8a8bee9e-3690-442a-a0a1-db5f6c4e3def
Mul on Fortum Takuu sähkösopimus, solmittu joskus marras-joulukuussa. Eli siis sähkön hinnan on luvattu pysyvän samana sen 2 vuotta, tän päivän hinnoilla siis edullisesti.. MUTTA, siinä on myö siis erotettu yö ja päiväsähkö ja yösähkö on noin kait 12 pros halvenpi siinä mitä päiväsähkö, kuten myös sähkön siirroissa on sama juttu eli yöllä selvästi kait 20 pros halvempaa…eli ainakin mun sopimuksessa, OK.talo, niin on kuitenkin motivaatio ladata asioita yöllä, tosin ei oo sähköautoo eikä tulekkaan luultavasti milloinkaan, vaan on tommonen vähänajettu 8 v. vanha riisikuppi
Löytyy myös esimerkiksi ilmainen, kotimainen, harrasteprojektina ylläpidetty https://fissio.fi/
Alunperin suunniteltu nimenomaan kotitalouksien lämmityskuormien älykkääseen ohjaamiseen, mutta taipuu oikeastaan minkä vain sähkökuorman ohjaamiseen.
Käyttöönotto vaatii kuitenkin nykyisellään vähän harrastuneisuutta.
Sähköauton lataamisen ajastaminen on helppoa ainakin Teslan puhelinsovelluksella.
Uskoisin että moni sähköautoilija ajoittaa jo nyt lataamisensa yöaikaan, koska vanhempien asuintalojen sähköjärjestelmät on mitoittu kestämään peruslaitteiden lisäksi lähinnä vain 6,5-11kW sähkökiuas. Sähköauton lataus 11kW teholla samanaikaisesti saunomisen ja uunin ym. käytön kanssa kuormittanee järjestelmää ja saattaa olla talon tai asunnon pääsulakkeelle liikaa.
Lataamme itsekin em. syystä kaupungissa sähköautoamme öisin.
Teslan seinälaturista saisi 11kW mutta päivittäinen kulutuksemme arkiajossa on vain n. 7-10kWh joten säädimme latauksen n. 3,5kW teholle ja tuo on toistaiseksi riittänyt hyvin.
Auton akku n. 75kWh ei ole koskaan ihan tyhjä eikä sitä suositella ladattavaksi arkisin ihan täyteen.
Pyrimme lataamaan autoamme viikon tuulisempina öinä vaikka pörssisähkösopimusta ei olekaan.
Tähän tuulisähkön hyödyntämiseen voisi mielestäni kyllä yrittää kannustaa jonkinlaisella perussopimukseen lisätyllä tarjoushinnoittelulla.
On totta että tulevaisuudessa jonkinlainen kulutuspiikki voi syntyä pakkasaamuihin kun autoja lämmitetään. Ajoittuu kuitenkin saunomisen kanssa eri aikaan.
Kesämökillä on aurinkopaneelit joten siellä ajastamme latauksen päiväaikaan, jotta saisimme aurinkopaneelit tehokkaasti hyödynnettyä.
Verkkoon palautuvasta aurinkosähköstä emme saa mainittavaa korvausta. Tämä ei nyt mielestäni Suomessa kannusta riittävästi aurinkopaneeleiden asentamiseen.
Gridio toimii Teslan kanssa. Tsekkaa se, niin tiedät mistä puhutaan 🙂 On oikeasti helppokäyttöinen ja luotettava
”Sama ongelma koskee sähkölämmitettyjä taloja. Tähän asti niitä on lämmitetty yötariffilla, mutta yötariffi on katoavaa kansanperinnettä. Sähkön hinnan vaihtelu ei ole niin kaavamaista kuin oli ennen. Vain pienenevä osa hinnanvaihtelussa selittyy kellonajalla. Paljon enemmän hintaan vaikuttaa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu.”
Ero päivä ja yö ajan tuntitason Spot -hintojen välillä on parina viime vuonna kasvanut ja aiheuttanut sähkönmyyntiyhtiöille vaikeuksia kiinteä hintaisissa sopimuksissa. Kellonajan merkitys on kasvanut vaikka joka päivä se toki ei hintaa selitä. Suhteellisesti erot ovat myös kasvaneet eli ei selity yleisellä Spot hintatason nousulla.
Alla on kunkin tunnin Spot -hintojen keskiarvon erotus keskiarvoon (kertoo siis kunkin tunnin keskiarvon eroa keskimääräiseen hintaan) €/MWh. Tästä on helppo nähdä että yöajan tunnit ovat entistä enemmän negatiiviset ja päiväajan tunnit positiiviset. Esimerkiksi 2022 on yöllä 3-4 Spot hinta ollut 45,02 €/MWh negatiivinen keskiarvoon verrattuna ja 19-20 40,62 €/MWh positiivinen.
Jos lataus aika on 6 h, niin se kannattaa suorittaa keskimäärin 0-6 välisenä aikana yöllä. Samoin kannattaa välttää 8-12 ja 18-20 välisiä ajankohtia. Jos siis Spot hintainen sopimus. Ja tämä siis keskimäärin.
2017 2018 2019 2020 2021 2022
0 -5,21 -6,56 -8,64 -12,06 -25,70 -34,17
1 -5,81 -7,01 -9,93 -13,73 -28,31 -39,89
2 -6,83 -8,46 -11,22 -15,18 -31,07 -43,72
3 -7,41 -9,31 -12,11 -15,79 -32,92 -45,02
4 -7,57 -9,62 -12,43 -15,84 -32,97 -43,88
5 -7,02 -9,32 -11,70 -14,86 -30,31 -37,13
6 -5,09 -5,19 -7,05 -8,34 -19,08 -12,60
7 -0,44 0,24 0,94 1,15 -0,16 8,61
8 4,42 6,40 6,80 8,01 16,39 35,44
9 6,87 9,63 10,11 11,63 24,45 39,29
10 6,31 8,64 8,66 10,24 21,53 30,59
11 5,35 7,34 7,82 8,35 19,21 25,92
12 4,63 5,38 6,64 7,63 16,49 16,32
13 4,34 4,06 6,47 7,46 12,92 9,59
14 3,24 3,05 5,77 6,65 9,30 2,67
15 2,01 1,31 3,10 5,25 9,09 1,40
16 1,60 1,44 2,88 5,04 10,57 3,50
17 2,06 2,46 4,10 7,11 15,63 13,78
18 3,96 4,28 5,45 9,89 22,70 33,80
19 4,42 5,58 7,22 11,78 24,89 40,62
20 2,39 2,74 5,19 6,85 17,91 18,12
21 -1,03 -0,99 -0,39 -2,20 -1,90 -5,85
22 -1,93 -2,19 -2,53 -2,60 -5,65 -4,97
23 -3,26 -3,91 -5,14 -6,45 -13,01 -12,42
Jos sähkö on talvella tuulettomina pakkaskausina viikkoja kallista niin ei siinä paljoa varaava patteri lämmitä.
Miksei siitä satunnaisesti tulevasta tuulivoimasta tehdä vetyä ja polteta sitä autoissa?
Terv. nimim. Suora Sähkölämmittäjä
Vetyautoja on kyllä kehitetty, muttei ne oo ainakaan vielä olleet kovin hyviä verrattuina akuilla toimiviin sähköautoihin. Lisäksi hyötysuhde on akkuja monta kertaa huonompi.
Vedyn säilöminen ei ole triviaalia tai ilmaista, ja sen jakeluun esim. käytettäväksi autoissa ei ole infraa. Ne vaativat siis investointeja, yhteiskunnalta, tuottajilta ja kuluttajilta (vetyautoja ei käytännössä vielä ihmisillä ole ymmärrettävistä syistä). Näyttää että vety ei ole päättäjien ja markkinoiden veikkaus voittavasta hevosesta vaan sähköautot, joten en tiedä sitten saadaanko tekniikan yleistymiseen vaadittavaa infraa ja investointeja vedylle aikaan.
Nykyisen infran kannalta järkevintä olisi käyttää vety yhdessä hiilidioksidin kanssa synteettisten polttoaineiden tuottamiseksi.
Puhdasoppisten mielestä tämä ei varmaankaan käy missään nimessä, koska se voisi antaa lisäaikaa hiilen/biopolttoaineden poltolle ja polttomoottoriautoille.
Spot -tuntihintainen sähkösopimus ja pääosin lataaminen yöaikaan on selkeästi halvin ratkaisu sähköautoilijalle. Kiinteähintaiset sähkösopimukset kuluttajille hinnoitellaan siten, että niissä käytetään keskimääräisiä asiakkaiden kulutusprofiileja hinnoittelun pohjana. Tästä seuraa että sähköautoilija ei pysty hyödyntämään yöajan halpoja tunteja.
Sähköautoilijan kannattaa siis ehdottamasti ottaa Spot tuntitason sähkösopimus ja ajastaa lataus yöaikaan. Köyhän ja laiskan henkilön helppo ratkaisu on keskittää lataus aina yöaikaan 0-6 välille, jos ei halua Spot hintaa seurata tai mitään aplikaatiota ladata. Tällä tavallakin pääsee hyvin lähelle optimia eikä käytännössä ikinä lataa vuorokauden kalliimmilla Spot hinnoilla.
Sähköauton latauslaitteet ovat yksi niistä vempeleistä joiden kannattaisi olla jo ihan huoltovarmuussyistä sähköyhtiön ohjauksessa.
Jos sähköfirmat hallitsisivat miljoonaa latauslaitetta Suomessa ja niillä olisi tehopulatilanteessa oikeus tai velvollisuus katkaista hetkellisesti lataustehoa alueellisesti tai koko maan osalta, niin sähköverkkoon ilmestyisi tyhjästä aivan valtavasti säätövoimaa lisää. On meinaan sähköverkon stabiiliuden kannalta se ja sama, että onko säätövoimala kaasuturbiini vai parin sekunnin viiveellä latauksen lopettava latausasema. 100 000 latauksessa olevan auton lataustehon pudotus 3 -> 1kW parantaa tehotasetta 200MW.
Sähköauton latausasemansa sähköfirman hallintaan antava asiakas luonnollisesti ansaitsisi tuosta palveluksestaan korvauksen. Kunhan markkinat pelaavat, niin uskoisin melko helposti muodostuvan alueellisia / maan laajuisia säätövoiman tarjoajia jotka vastaavasti ostavat sähköautoilijoilta tuota säätötehoa. Vielä hienommaksi systeemi muuttuu vähitellen sitä mukaa kun saadaan autoja jotka toimivat äärimmäisessä hädässä V2G suuntaan. Silloin kaikista pahimman sähköpulan aikana sähköautoilija voi myydä autosta verkkoon muutaman kilowatin teholla sähköä tasapainottaen verkkoa ja saaden mojovan korvaushinnan siitä myydystä sähköstä.
Jos ”tehopulaa” on keskimäärin vaikka pari tuntia vuodessa. Niin 10v auton elinkaaren aikana puhutaan tyyliin yhdestä akun lataus/purkusyklistä jonka akku käyttää sähköverkon stabilointiin, millä ei käytännössä ole mitään merkitystä akun eliniän kannalta. Toisaalta sähköverkon stabiiliuteen 100000:lla 11kW 3-vaihe laturilla olisi aivan massiivinen vaikutus jos ne osaisivat synkronoitua alueellisesti omiin syöttöpisteisiinsä ja syöttäisivät hätätilanteessa verkkoon sähköä kukin tarpeen mukaan kunnes verkon ongelmat saadaan ratkaistua.
Nämä ovat kaikki vielä vähän scifiä, mutta sitä mukaa kun sähkön hinnan heilahtelut ja tehopulatilanteet kasvavat, kannustin noiden systeemeiden rakentamiseen kasvaa entisestään.
Ja ei – ei kannata pelätä akkujen kulumista. Kuten sanottu, tarkoitus on syöttää autosta verkkoon sähköä luokkaa tunti tai pari vuodessa, joka on niin vähän ettei sitä edes huomaa akun kunnosta. Varsinkin kun 5-10v kuluessa monet ”perussähköautot” ovat LFP-pohjaisella kemialla joka kestää käytännössä äärettömästi lataussyklejä.
Sähkömarkkinalla olisi paljon tilaa innovoinnille jos luodaan tehonsäätömarkkina johon esim. latausverkko-operaattorit voisivat myydä tarjolla olevaa kapasiteettia.
”Jos sähköfirmat hallitsisivat miljoonaa latauslaitetta Suomessa ja niillä olisi tehopulatilanteessa oikeus tai velvollisuus katkaista hetkellisesti lataustehoa alueellisesti tai koko maan osalta, niin sähköverkkoon ilmestyisi tyhjästä aivan valtavasti säätövoimaa lisää.”
Duoda noin, eikös pörssihinnoittelulla tehdä tämä paAaljon fiksummin ja ihan yhtä suurenlla ”teknisellä” tehokkuudella?
Koska hinta ei ole binäärinen?
Historiasta olemme huomanneet, että paikallisen monopolin omistama puhelinverkon päätelaite tulee huomattavan kalliiksi. Sähköautojen latureissa on samaa vibaa jo nyt. Jos taloyhtiä tarvitsee vähän latauskapaa, niin se hankitaan usein joltain ”palveluoperaattorilta”, koska jo pelkkä laskustuskin vaatii sekä aivotoimintaa, että fyysisiä asennuksia. Ja latauksen hinta onkin sitten moninkertainen.
Gridio toimii hyvin ja toisaalta auton pystyy ihan kahdella napin painalluksella ajastamaan latauksen ilman sovellustakin ruuhkatuntien ulkopuolelle. Aurinkopaneelit tulee joka talon katolle 20 vuoden sisällä, kuormanhallinta ja erilaiset käyttäjältä-verkkoon ratkaisut, kotiakut yms. Voi olla että hetken on pullonkaulaa mutta kyllä mä ainakin olen todella innossani kehityksestä pois fossiilista energialähteistä
Sähköautojen latauksen optimointiin liittyvien järjestelmien rakentaminen ei ole lainkaan triviaalia, jos triviaalilla tarkoitetaan asiakkaan maksuhalukkuuteen nähden mielekkäitä elinkaarikustannuksia. Mittakaavan täytyy olla suuri jotta saavutetaan jotain merkittävää kustannusetua 00-06 ajastettavaan lataukseen verrattuna (joka ei varsinaisesti ole optimointia).
Syy on tavanomainen ja julkishallinnosta tuttu: alalla oletetaan olevan niin suuria liiketoimintamahdollisuuksia että kaikki tuotannontekijät jotka ovat omittavissa, pyritään omimaan. Tämä tarkoittaa sekä dataa että siirtoverkkoa.
Edelleenkään lainsäädäntö ei edellytä sähkön myyjän toimittavan edes asiakkaalleen hintatietoa koneluettavassa muodossa. Google-haku ”Helen avoin data” vie jonnekin vastuullisuus-markkinointihömppäsivulle, avoindata.fi -palvelusta löytyy yksi kaukolämpöaineisto. Nordpoolilta dataa saa ostaa maksullisena palveluna, saman datan raapiminen julkisilta nettisivuilta edellyttää käyttöehtojen rikkomista, ja skriptien nysväämistä aina kun muutoksia tapahtuu.
Lainsäädäntö ei edellytä käyttöpaikkakohtaiseen sähkömittariin mitään helppokäyttöistä liittymää, jolla optimoidun sähköautojen latauksen saisi isommissa asennuksissa pidettyä sulakekoon alapuolella, saati että käyttöpaikkakohtainen tieto olisi liki reaaliajassa Fingridin Datahubista tai sähkönsiirtoyhtiön palvelusta käyttöpaikan omistajan luettavissa.
Sähkönsiirtoyhtiöiden myynti sijoittajille on sitten oma lukunsa. Se poistaa mahdollisuuden rakentaa sähkönkulutukseen vaikuttavat insentiivit siirtohinnoitteluun. Isoissa asennuksissa ongelma onneksi poistuu koska reguloidut hinnat. Esimerkiksi 50 auton hallin keskimääräinen kulutus on suuruusluokkaa 500kWh/vrk, johon 125A liittymä riittää jos halutaan ladata 00-06 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa liittymän tehomaksuja 3e/auto/kk. Jos laittaa viitosen/auto kuussa lisää liittymään, mahdollisuudet saada auto aina ladattua täyteen mökkiorientoituneissa taloyhtiöissä kasvaa merkittävästi. Tätä voi tietysti yrittää optimoida mittaamalla yhtiön pääliittymän tehoa, mutta mittarin saaminen sähkökeskukseen on oma hässäkkänsä asunto-osakeyhtiössä kun lakisääteisestä mittarista data ei ole saatavilla.
Pallo tässä asiassa on sähköyhtiöillä (myyjät ja siirtäjät) sekä lainsäätäjällä. Sähkönsiirtoyhtiöiden haluttomuus toimittaa taloyhtiöihin hierarkisesti mitattuja liittymiä (asiakkaan mittari yhtiön mittarin takana) tarkoittaa kallista kaapeliremonttia, johon ei yleensä ole halukkuutta, ja näin ei saada hintasignaalia kulkemaan kuluttajalle asti. Avoimen datan puuttuminen hidastaa harrasteprojekteja joista kaupalliset projektit kasvavat, ja siirtoyhtiöiden myynti sijoittajille lisää sähkönsiirron osuutta ja poistaa mahdollisuudet siirtoverkon hyvinvointitappioiden minimoimiseen. Kaikkialle asennetut etäluettavat mittaritkin ovat tällä hetkellä hukattu mahdollisuus kun niitä ei saa suoraan liitettyä paikalliseen optimointijärjestelmään.
Ei kukaan sattuisi tuntemaan ketään sähköyhtiön hallituksen puheenjohtajaa joka asiaan pystyisi vaikuttamaan?
Loistavasti kirjoitettu!
Spot on!
(Many puns intended.)
Nordpoolin tuntihinnat saa ladattua koneluettavassa muodossa eurooppalaisten verkko-operaattoreiden ylläpitämästä EntsoE-palvelusta https://transparency.entsoe.eu/ . Pyytämällä helpdeskiltä saa ilmaiseksi API-avaimen ja tietojen lukuun on olemassa mm. valmiita Python-kielellä tehtyjä kirjastofunktioita.
Datan saa tietenkin monesta paikasta esim. mainitsemastasi EntsoE-palvelusta. Sen käyttö ja edelleenjakaminen esim. omassa ohjelmistossa ei kuitenkaan nähtävästi ole laillista ellei osta kyseisen datan käyttöoikeutta Nordpoolilta. Tämä oli Nordpoolin näkemys kun asiaa kysyin, että saanko käyttää heidän dataansa 100% avoimessa mainoksettomassa avoimen lähdekoodin sovelluksessa, heidän mielestään jos käytän hintadataa, minun täytyy maksaa 5000€ + alv. maksu Nordpoolille. En ostanut, enkä julkaissut ohjelmistoani etten kohta saa kutsua käräjille. Nordpool voitti, kaikki muut hävisivät (mielestäni tein Google Play kauppapaikan parhaan sovelluksen pörssisähkön hinnan seuraamiseen mutta en tosiaan uskalla sitä julkaista). Tosin vaikea ymmärtää mitä Nordpoolkaan tällä nyt voitti.
Intoa oli myös tosiaan rakentaa esim. Arduinolla automaatiota sähkön hintaan perustuen. Into lopahti kun Android-sovellukseni törmästi yllätykseni seinään tuon datan tekijänoikeusnäkökulman kanssa kun Nordpool alkoi vaatia kohtuuttomia maksuja hintadatan käyttämisestä. Mitä järkeä käyttää satoja tunteja avoimen lähdekoodin kehittämiseen jos sitä lopputulosta ei käytännössä saa kenellekään jakaa ilman että tarvitsee pelätä kutsua käräjille?
Mietin kyllä että ottaisinko johonkin asiaan erikoistuneeseen asianajajaan yhteyttä, että voidaanko kyseinen hintatieto tosiaan katsoa tuollalailla jonkun ”omistamaksi” ja onko heillä täten oikeutta sen käyttöä rajata. Mutta ajan myötä tyydyin vain nielemään tappioni ja käyttämään energiani muualle.
EntsoE tosiaan mainitsee ehdoissaan ”Pursuant to Article 5 of the Terms & Conditions, ENTSO-E publishes the list of data which can be freely re-used with no need to seek for the prior agreement of the respective Primary Owner of Data.of the respective Primary Owner of Data.”. Pörssisähkön hintatieto eli 12.1.D ei kuulu heillä mainittuun dataan jota voisi käyttää ilman datanomistajan lupaa (Nordpool).
Avoimen datan suhteen olisi vielä paljon tehtävää. Olen siis samaa mieltä Spotun kanssa.
”Jälleen tekijänoikeuksiin pettynyt propellipää”, onko tämä tulkittavissa, että koneluettua dataa ei saa käyttää edes omassa käytössä, jos sitä ei jaa edelleen? Jos käyttäjän laitteella oleva käyttäjän hallinnassa oleva sovellus hakee itse datan EntsoE:n rajapinnasta ja käyttää sitä käyttäjän omien laitteiden ohjaamiseen, niin voidaankohan tämäkin tulkita ”re-use” toiminnaksi? Silloin tietysti vaikuttaa oudolta, että data on yleensä edes saatavilla, jos omakin käyttö on laitonta.
Täysin järjetöntähän tämä datan panttaaminen on. Tässä olisi hyvä paikka lainsäädännöllä taata markkinatiedon avoimuus, samalla tavalla kuin taataan sähköverkon toimivuus.
En ole juristi, mutta tulkitsisin niin että edellisessä viestissäsi ollut Arska on ok, jos sen käyttönottaja itse hakee datansa EntsoE palvelusta omaan käyttöönsä omilla tunnuksillaan. Jos taas Arskan ylläpitäjä pitäisi omaa hintadata-gatewaytään josta hintatietoja edelleenjaetaan muille Arskan käyttäjille, niin tämä olisi varmaan kiellettyä datan edelleenjakelua.
Omassa android-sovellukseni ei ollut realistista että Android käyttäjä tekee oman entsoe-rajapintatunnukset hakeakseen datat sieltä, tälläinen vaivannäkö yhden Android-sovelluksen käyttöönottoon hintadatan seuraamiseksi on liian suuri. Eli minun arkkitehtuurissa minulla piti käytännössä olla jokin gateway josta hintadataa sai ilman sen kummempia rekisteröitymisiä ja apitunnusten syöttämisiä. Arskan tapauksessa tämä on kuitenkin ihan hyväksyttävä työmäärä kokonaisuuteen ja järjestelmän hyötyihin nähden.
Mutta kuten sanoin, en ole juristi. En kuitenkaan pitäisi itse mitään palvelua joka aktiivisesti jakaa hintadataa edelleen muille käyttäjille, sen verran paljon on tekijänoikeustrollausfirmoja nykyisin ollut liikkeellä ollut (ihmisiä on haastettu oikeuteen tai ainakin kiristetty oikeuteen haastamisella esim. Väyrynen hississä meemikuvan jakamisesta somessa). Late-Stage Capitalismia käytännössä, meemittelykin alistetaan pääoman vallan pönkittämiseen. Avoin lähdekoodi on sen hyökkäyksen kohteena jo pitkään muutenkin ollutkin patenttien ja muiden korporatististen elementtien myötä.
Fingrid tuntihinta appi on ilmainen, eikä sen käyttöohjeissa sanot, etti hnnoista saisi kertoa muille. Näyttää olevan tarjolla myös monia tuohn dataan perustuvia sovelluksia.
On eri asia kertoa kaverille hintoja kuin tehdä palvelu joka jakaa sitä edelleen n-määrälle käyttäjiä, varsinkin jos siitä jakamisesta joku saa rahallista hyötyäkin (tosin itse siitä unelmasta luovuin että olisin rahaa softalla voinut tienata, mutta jäin epätietoiseksi asemastani laillisesti siltikin).
Fingridillä epäilemättä onkin hankittuna data Nordpoolilta ihan laillisesti kestävästi. Samaten kun katson pörssisähkön hintatietoa tarjavia appeja, löytyy sellaiset pikaisesti katsottuna Väreeltä, Heleniltä, Vaasan Sähköltä, Oulun Energialta jne, joilla varmasti on sopparit olemassa tosiaan Nordpoolin kanssa joka mahdollistaa hintatiedon edelleenjakamisen.
Näytti olevan muutama muukin jotka eivät pikaisesti näyttäisi olevan energiayhtiöiden softia. En ala spekuloimaan sitten heidän datalähteitään tai oikeuksiaan jakaa tuota hintadataa ja minkälaisilla ehdoilla. Itse toimin ja vedin johtopäätökseni vain siltä pohjalta mitä Nordpool itse minulle sanoi kun heiltä asiaa kysyin, ja heidän mielestään minun tulisi maksaa heille 5000€/vuosi plus alv. Juristia en tosiaan ole konsultoinut, ehkä heidän näkemyksensä ei vettä kestä ja Nordpool kieltää kaiken ihan vain varmuuden vuoksi kuten kaikki yleensäkin tekevät, en osaa sanoa. Tosin kai tuossa jokin on, kun EntsoE:ssäkin tuo data ei ole ”freely re-usable”.
Mutta kuten sanoin, olisi kiva että avoimen datan näkökulmat edistyisivät nykyisestä, nyt saa käyttää yhtä paljon aikaa tekijänoikeusnäkökulmien varmistamiseen mitä itse softan tekemiseen. Ei tämä minulle nyt ainakaan ole lainkaan selvää. Virhe oli varmastikin minun kun edes kysyin lupaa Nordpoolilta ja mietin koko asiaa…
Tuo on kieltämättä ikävä ongelma. Sama juttu koskee lähes kaikkia pörssejä. Helsingin pörssinkään kurssitiedot eivät ole vapaasti jaossa, vaan maksullista tietoa. Siitä johtuen reaaliaikaisia pörssikursseja ei moni piensijoittaja näe mistään. Viivästetyt kurssitiedot ovat halvemmat, ja niitä moni talouslehti ja pankki sitten edelleenjulkaiseekin.
Tilanne on vähän sama kuin vaikka Iltalehden kanssa. Ei siellä sivuilla erikseen missään käyttöohjeissa sanota, että edelleenjulkaisu kielletty. Mutta se on silti kielletty kaupallisissa tarkoituksissa, koska alkuperäisellä julkaisijalla on oikeudet julkaisujen tietoihin, vaikkei siitä erikseen edes tiedotettaisi.
Sähködataan pitäisi ehdottomasti saada sovelluksia, jotta sen pohjalta voisi ohjailla omia sähkölaitteitaan kotona. Nyt datan tekijänoikeuksia pihtaillaan, eikä Nordspot- markkinoilla ole vaikkapa ensimmäistäkään jatkojohtoa, jonka takana olevat sähköt menisivät päälle ja pois pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hinnan mukaan automaattisesti haetun datan perusteella – mikä on yksi yksinkertaisimmista sähkön kysyntäjouston järjestämistavoista. Kaupoista saa yhä ostettua vain tuntiperusteisia ajastimia, joiden tekniikka on vuosikymmeniä vanhaa, mutta ei nykyaikaisia DR-ohjaimia, jotka kytkisivät laitteita päälle ja pois sähkön hinnan mukaan.
Olisikohan mahdollista, että julkaisisit vain koodin, jossa siis ei olisi API-avainta valmiina vaan käyttäjän pitäisi se itse hakea ja syöttää ohjelmaan? Jokainen voisi sitten itse hakea oman avaimen ja huolehtia, että käyttää palvelua ehtojen mukaisesti. Pelkän koodin julkaisija ei voi olla vastuussa siitä, miten koodiansa muut käyttävät.
Viime talven ongelma oltaisiin saatu poistettua kokonaan sillä, että oltaisiin käytetty varavoimaa. Tätä ylläpidetään ja tämä on käyttövalmiina. Meillä voisi hyvin olla sovittu hintakatto, jolloin varavoima käynnistyisi. Tämä hintaleikkuri toisi hintapiikkien tulot varavoimaa ylläpitäville ja poistaisi markkinoilta sen häiriön, jossa tuotantoa ei kannata nostaa, koska sillä kiristämisellä saa enemmän tuloja omasta perusvoimasta.
Viime talvena oli toistuvasti tilanteita, joissa pumppubensalla kotioloissa tehty sähkö oli markkinahintaa halvempi. Jos varavoimalat voisi polkaista käyntiin silloin, kun huoltoasema dieselistä saa tehtyä markkinahintaa halvempaa sähköä, niin ylläpidettäisiin meidän valmiutta samalla kun poistettaisiin se markkinahäiriö suomesta, jossa tuotantoa omaava ei tee sähköä, jotta sen hinta ei tipu.
Jos sähköautoista tulee tulevaisuudessa kulutuspiikki klo 17, mikä estää markkinoimasta kiinteähintaisia sähkösopimuksia joissa sähkön hinta klo 17-20 on vaikka 30% korkeampi?
Jotenkin tulee fiilis, että Helenin hallituksen puheenjohtaja yrittää jostain syystä ajaa pörssisähköpakkoa suomalaistyypillisillä ”ei ole vaihtoehtoja”-argumenteilla. Helenin sivuiltahan löytyy kyllä vieläkin vaikkapa sellainen vaihtoehto kuin kausisähkö, mutta kun hinnoittelua katsoo, talvipäivän sähkönhinta on 12,29c/kWh… ja muun ajan hinta sama 12.29c/kWh. Strategia käy hyvin selväksi.
Helen ei yhtiönä aja pörssisähköä, koska kiinteähintainen tulee yhtiölle edullisemmaksi ja siihen liittyvät riskit pitävät pienet yhtiöt poissa pelistä.
Miksi Helsingin kaupunki ajaa tälläistä politiikkaa (eikös Helsinki omista Helenin 100%?) joka on yhteistä etua vastaan (vastustaa pörssisähköä toisin kuin Soininvaara itse, ja rajoittaa kilpailua), vain jotta yksi pieni osa-alue eli Helen voi osaoptimoida voittonsa mahdollisimman suureksi?
En käsitä yhtään Suomen omistajanohjauksen periaatteita (vai onko niitä voisi kysyä, vain yksisilmäistä voittojen tuijottelua excelissä), osaoptimointia joka ikisessä käänteessä, eli ennemmin otetaan siitä yhdestä palasesta maksimaalinen voitto vaikka se tarkoittaisi minkälaisia hyvinvointitappioita isossa kuvassa.
Helen tarjoaa pörssisähköä, mutta ei käytä rahaa kampanjoidakseen sen puolesta.
Minä kuitenkin kampanjoin.
Jos se pelko on noin kauhea, niin on parempi pysyä bensiinissä.
Bensiinin suhteen tilanne on erikoinen.
Pumpulta saa edelleen jatkuvasti e85 etanolitislettä. No onhan tässä se 15% jotain fossiilista, mutta kuitenkin. Tämä on huomattavasti enemmän fossiilisia sisältävää halvempaa.
Sitten politikot tekevät lain, että fossiilisia saa käyttää enemmän? Vaikka olisi luullut, että haluttaisiin juurikin kiristää, niin tehdään päinvastoin. JA perustellaan sillä, että hinta kuluttajalle ei karkaa.
Itse ajan niin vähän, että en ole vanhaan autoon hankkinut etanolin muutossarjaa. Ajan tällä hetkellä pienkonebensiinillä, jota myytiin kanisterissa 2 euroa lirta. Tähän laitan puolet tuota 85 etanolia pumpusta. Noita kanistereja riittää itselleni täksi kesäksi. Ostin ne, kun kannussa olevaa bensaa sai halvemmalla kuin pumpussa olevaa..
Koko liikennepolitiikan polttavin kysymys koskee sitä miten paljon pitää dieselautoilijoita suosia muiden kustannuksella. Tähän asti on suosittu litrakohtaisella verotuella, mutta nyt litrahinta tuesta huolimatta diesel on kalliimpaa kuin bensa. Dieseliä käyttävät ammattiliikenteen lisäksi ihmiset joille tulee mittariin vuosittain monikertaisesti kilometrejä tyypillisiin kaupungeissa asuviin sunnuntaiautoilijoihin verrattuna, ja heille polttoaineen halpuus ja auton toimintasäde on ratkaiseva tekijä, ei se miten paljon CO2 ja terveydelle haitallisia lähipäästöjä heidän autonsa aiheuttavat. Heillä on omat kansanedustajansa tietyistä puolueista, kaupunkilaisilla jotka ajavat sähköllä tai etanolilla tai kaasulla tai eivät aja ollenkaan, omansa. Niin kauan kuin dieselpolttonestettä myydään kaksinkertainen määrä bensiiniin verrattuna, niin asiaan ei ole tulossa muutoksia.
Tuskin mikään appi kertoo käyttöohjeissaan mitään olennaista datan käyttöoikeuksista ja omistuksesta. Se tieto löytyy käyttöehdoista, siis niistä jotka ohitit vetämällä rastin ruutuun, jostain sivulta 28.