Mitä tehdä tyhjille toimistoille

Pääkaupunkiseudul­la on tyhjil­lään 1,2 neliök­ilo­metriä toimis­toti­laa. Se vas­taa noin 50 000 työ­paikkaa. Asun­noik­si muutet­tuna samaan tilaan mah­tu­isi noin 30 000 asukasta.

Tyhjän toimis­toalan voi ennus­taa lisään­tyvän etä­työn vuok­si. Vielä ei tiede­tä, kuin­ka paljon koro­nan aiheut­ta­ma etä­työ on tul­lut jäädäk­seen, mut­ta ei se ainakaan lisää toimi­s­toneliöi­den tarvetta.

Helsin­gin keskus­tas­sa toimis­tot ovat täyskäytössä. Tyhjää tilaa on vain sen ver­ran kuin on vält­tämätön­tä tur­vaa­maan markki­noiden toimivu­us. Toimis­to­ja on tyhjil­lään ennen kaikkea siel­lä, minne on vaikea päästä julk­isil­la kulkuneu­voil­la, eri­tyis­es­ti kehätei­den var­sil­la. Keskus­taan taas on vaikea päästä autol­la, mut­ta se ei näytä toimis­toti­lan kysyn­tää haittaavan.

Mitä on liikaa, saa valita paikan?

Asun­tokysyn­tä ei ole sijain­nin suh­teen yhtä ronke­lia. Syy on yksinker­tainen. Asun­to­ja on liian vähän. Sik­si kaik­ki kel­paa­vat jol­lakin hin­nal­la. Jos asun­to­jakin olisi liikaa, niistäkin jäi­sivät huonois­sa paikois­sa sijait­se­vat vaille asukkaita.

Kun tilanne on tämä, toimis­to­ja saa muut­taa asun­noik­si huonom­mil­la paikoil­la, mut­ta ei hyvil­lä, jos­sa niihin löy­tyy vuokralaisia. Tosin hyvät paikat ovat halut­tu­ja myös asunnoiksi.

Entä jos asun­to­ja olisi liikaa ja toimis­to­ja liian vähän, sanois­im­meko vas­taavasti, että hyvät paikat on varat­ta­va asun­noille ja toimis­tot voivat olla vähän sivussa?

Myös keskus­tan tun­tu­mas­sa asun­noista mak­se­taan selvästi enem­män kuin toimis­toista. Sik­si moni omis­ta­ja halu­aisi muut­taa toimis­ton­sa asun­noik­si, mut­ta kaavoit­ta­ja ei tähän suos­tu. Neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten tilanne toisin päin. Sil­loin kaavoit­ta­ja jah­tasi piilokont­tor­e­i­ta ja puo­lusti asuntoja.

Menisikö kaik­ki päin seiniä, jos markki­nat saisi­vat ratkaista tuleeko ton­tille asun­to­ja vai toimistoja?

Helsingin keskustassa ei saa rakentaa ylöspäin

Kun keskus­ta on halut­tu paik­ka sekä toimis­toille, että asun­noille, ris­tiri­ita on mon­es­sa kaupungis­sa ratkaistu rak­en­ta­mal­la keskus­taan pil­ven­pi­irtäjiä. Helsingis­sä on kuitenkin halut­tu suo­jel­la merelle näkyvää kaupun­gin siluet­tia. Korkea rak­en­t­a­mi­nen on sal­lit­tua vain keskus­tan ulkop­uolel­la Pasi­las­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa – ja tietysti Espoossa.

Kan­sain­väli­sistä esimerkeistä tiedämme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen keskus­tan ulkop­uolel­la ennus­taa slummiutumista.

On myös san­ot­tu, että työ­paikko­jen pitäisi siir­tyä pois keskus­tas­ta, jot­ta ne oli­si­vat lähempänä asukkai­ta. Ne oli­si­vat lähempänä vain joitain asukkai­ta, mut­ta vas­taavasti muiden mat­ka olisi han­kalampi tai edel­lyt­täisi ainakin autoa. Jos halu­taan etsiä pääkaupunkiseudus­ta paik­ka, johon mah­dol­lisim­man moni pääsee julkisel­la liiken­teel­lä alle puo­lessa tun­nis­sa, päädytään ydinkeskus­taan tai Pasilaan.

Toimis­toon lähiössä tul­laan töi­hin autol­la. Sadan hen­gen toimis­to, johon melkein kaik­ki tule­vat töi­hin autol­la, tuot­taa puolisen miljoon­aa ajok­ilo­metriä vuodessa.

Äly­puhe­limet ovat lisän­neet joukkoli­iken­teen suo­sio­ta työ­matkoil­la. Vaik­ka aikaa kuluu enem­män kuin oma­l­la autol­la, aika ei mene hukkaan. Met­rossa melkein kaik­ki tui­jot­ta­vat kännykkäänsä.

Onko purkaminen ympäristörikos?

Osa tyhjistä toimis­toista on paikois­sa, joi­hin ei halu­ta tul­la töi­hin ja jot­ka eivät kel­paa asumiseenkaan. Olisiko luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta purkaa ne?

Ei niitä kan­na­ta lämpim­inäkään pitää. Ei siinä luon­non­va­r­to­ja haaskaudu, jos ne pure­taan. Ne haaskau­tu­i­v­at jo sil­loin, kun ne rakennettiin.

Jos omis­ta­ja kek­sii raken­nuk­sel­la aivan muu­ta käyt­töä vaik­ka häkki­varas­toina, ei kaavoit­ta­jan pidä aset­tua poikkiteloin.

Entä jos toimis­to halu­taan kor­va­ta asun­noil­la? Remon­toidaanko toimis­to­talosta huono asuin­ta­lo vai onko parem­pi purkaa se ja rak­en­taa tilalle hyvä asuintalo?

Tässä raha on paras kon­sult­ti kuitenkin niin, että ote­taan huomioon myös vaiku­tus ilmas­toon. Oikea hin­ta ilmas­tor­a­situk­selle on päästöoikeu­den arvo. Tosin sement­ti­te­ol­lisu­us on jo päästökau­pan piiris­sä, joten ei sitä pidä kah­teen ker­taan laskea.

Hyväl­lä paikalla sijait­se­va mut­ta väärässä tai vajaas­sa käytössä ole­va raken­nus aiheut­taa välil­lis­es­ti paljon liiken­net­tä, kun jonkun on raken­net­ta­va huonolle paikalle. Teol­lisu­usalue metropy­säkin vier­essä on haaskausta.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Talouselämä-lehden nettisivuilla.

 

 

 

46 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä tyhjille toimistoille”

  1. “Kan­sain­väli­sistä esimerkeistä tiedämme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen keskus­tan ulkop­uolel­la ennus­taa slummiutumista.”

    Mikä jut­tu tämä on, ja mihin kan­sain­väliseen esimerkki­in tässä viitataan?

    “Slum­mi” on aika raju sana kuvaa­maan mitään Suomes­sa ilmenevää asuinympäristöä, ja sen käyt­töä tulisi aina harki­ta todel­la tarkasti. Mihin ajat­telit slum­mien syn­tyvän jos Vuosaa­reen tai Keilaniemeen raken­netaan tornitaloja?

    1. Olimme joskus kaupunkisu­un­nit­telu­lau­taku­nan kanssa tutus­tu­mas­sa Van­cou­veri­in. (Sen jäl­keen Helsingis­sä on raken­net­tu vähän korkeam­paa). Siel­lä kaupunkisu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei korkei­ta raken­nuk­sia kan­na­ta rak­en­taa kes­d­kus­tan ulkop­uolelle, kos­ka tuo­vat vain niidenkiel­teiset puo­let mut­ta eivät myön­teisiä, jol­loin lop­putu­lok­se­na omn slum­mi­u­tu­mi­nen. Heil­lä oli väit­teelle hyvät perustelut.

      1. Ei meinaat että Keilaniemestä ja Vuosaares­ta on tulos­sa slummi?

        Suo­ma­laistyyp­pisen torni­rak­en­tamisen huonot puo­let liit­tyvät läh­es kokon­aan rak­en­tamisen korkeaan hin­taan; vaikea nähdä miten slum­mi syn­ty­isi tavanomaista kalli­im­mal­la raken­nustekni­ikalla. Ei se pelkkä tornin pitkä var­jo niin totaalis­es­ti ympäristön arvoa pilaa, että mak­sa­vat asi­akkaat hylkäävät Tapi­olan Itäran­nan ja Vuosaaren Aurinko­lah­den, ja tyhjilleen jääneisi­in taloi­hin muut­taa epämääräi­nen joukko lait­to­mia siirtolaisia.

        Todel­liseen slum­mi­u­tu­miske­hi­tyk­seen tarvi­taan paljon suo­ma­laista raken­nus­valvon­taa lib­er­aalimpi ellei täysin anark­isti­nen lin­ja sen suh­teen mitä voi ja saa rak­en­taa, ja mihin kun­toon raken­nuk­sen­sa saa päästää.

      2. Tuo­hon riip­puu mihin korkeat raken­nuk­set on tarkoitet­tu. Esim Kalasa­ta­man pil­ven­pi­irtäjät jot­ka eivät riko Helsin­gin siluet­tia mereltä kat­sot­tuna Kaup­pa­to­rille (pait­si jos kiipee Uspen­skin kat­e­draalin kukku­lalle) ovat pääasi­as­sa asuin­talo­ja. Jos raken­nuk­set on tarkoitet­tu liiketiloik­si kuten Keilaniemessä niin sil­loin kaupungin­laidoille rak­en­t­a­mi­nen on parem­pi vai­h­toe­hto. Pari­i­sis­sa on kokon­ainen La Défensen liikekaupungi­nosa joka on Pari­isin keskus­tan rajo­jen ulkop­uolel­la 3 km päässä. Slum­mi­u­tu­mi­nen tulee ongel­mak­si myös sil­loin jos palvelui­ta ei ole tiheästi asu­tun asuinalueen lähistöl­lä jos­sa tulota­so on alhainen. Pari­i­sis­sa on sana nimeltään Ban­lieue joka tarkoit­taa esikaupunkialuet­ta jon­ka ase­ma on määritel­ty usein alueen tulota­son mukaan . Mata­lat­u­loisem­mat Ban­lieue on Pari­isin alueel­la Clichy-sous-Bois ja korkea­t­u­lota­soi­in on Neuil­ly-sur-Seine. Jos tämä ote­taan Ban­lieue ver­tailu ote­taan mallik­si Pääkaupunkiseudulle Clichy-sous-Bois olisi Rasti­la ja Neuil­ly-sur-Seine olisi Kulosaari .

      3. DTES oli Van­cou­veris­sa aikoinaan iso keskus: https://en.wikipedia.org/wiki/Downtown_Eastside
        Sit­tem­min liike-elämä siir­tyi toisaalle, ja kävi kuten mon­es­sa muus­sakin paikas­sa on käynyt, eli van­hat korkeat raken­nuk­set jäivät rapis­tu­maan, ja niiden arvon las­ket­tua niihin muut­ti sit­ten pien­i­t­u­loisia etnisi­in vähem­mistöi­hin kuu­lu­via — kos­ka näil­lä ei ole varaa asua kalli­im­mis­sa asun­nois­sa. Lop­putu­lok­se­na on ollut mitä on ollut.

        Korkeat raken­nuk­set ovat globaali ongel­ma elinkaaren­sa ehtoop­uolel­la. Ne ovat hieno­ja uute­na. Mut­ta mitä tehdä sit­ten kun pitäisi tehdä 100 miljoo­nan euron perus­paran­nus, jos talos­sa asuu suuri määrä pien­i­t­u­loisia, joil­la ei ole varaa mak­saa osu­ut­ta sel­l­ais­es­ta? Purkaakaan taloa ei voi, kun pil­ven­pi­irtäjän purkami­nen on niin kallista, ja kun purkamista varten ei ole puskuroitu rahaa. Koko naa­pu­rus­toa ei voi sulkea mon­ek­si kuukaudek­si siltä var­al­ta, jos purkaes­sa jotain tip­puu jos­sain vai­heessa vahin­gos­sa alas. Niistä taloista muo­dos­tuu sit­ten rapis­tu­via museoita, joiden isot remon­tit jäävät tekemät­tä, ja asun­toym­päristön heikken­e­m­i­nen sit­ten kar­sii parem­pit­u­loisia asukkai­ta vielä lisää.

        Jatkos­sa pil­ven­pi­irtäjien rak­en­tamista vähen­tänee myös hiil­i­jalan­jälkipuoli. Korkei­den raken­nusten perus­tuk­set ovat usein huo­mat­ta­van järe­itä, ja hissit, por­raskuilut, ja eri­laiset putk­istot ja muut tekniset tilat vievät siinä määrin kuu­tioi­ta että hiil­i­jalan­jäl­jet per hyö­tyneliö ovat muo­dos­tuneet usein reilusti isom­mik­si pil­ven­pi­irtäjis­sä kuin kohtu­ullisen korkeis­sa, enin­tään 16 ker­rosta korkeis­sa kerrostaloissa.

        Toimis­toki­in­teistö­jen ongel­ma on mon­imutkainen. Kyl­lä niitä tilo­ja on tyhjil­lään keskus­tas­sakin, ja tilo­ja vas­taavasti saisi vuokralle monin paikoin, jos tyy­ty­isi halvem­paan vuokraan. Mut­ta se ei kan­na­ta kiin­teistön­o­mis­ta­jille. Ennem­min kan­nat­taa puo­lus­taa parem­paa vuokrata­soa ja pitää tyhjiä neliöitä. Osa tiloista on surke­as­sa kun­nos­sa. Osas­sa taas on esim. huono­ja poh­jaratkaisu­ja. Jois­sain on van­hen­tunut tekni­ik­ka. Jois­sain on han­kala vuokranan­ta­ja. Jois­sain on vaikeat sisäänkäyn­nit. Jois­sain liian isot läm­mi­tysku­lut. Mon­es­ta tilas­ta puut­tuu jäähdy­tys, mikä on perus­vaa­timus taas mon­elle käyt­täjälle. Uut­ta toimis­toti­laa raken­netaan yhä kovaa tah­tia. Kos­ka kysyn­tää kaiketi riit­tää, ja var­maan myös sik­si, että uuden tilan yield on usein parem­pi kuin van­han tyhjänä ole­van — johtuen sekä alem­mista käyt­töku­luista että siitä, että uud­es­ta nykyaikaises­ta tilas­ta voi per­iä paljon parem­paa vuokraa.

      4. Tuo down town east side ‑alue on esimerk­ki siitä, ettei korkea rak­en­tam­nen toi­mi kuin ydimnkeskus­tan houkut­tele­vim­mil­la alueilla.
        Keskus­tan pil­ven­pi­irtäjien ideana on, että vaik­ka talol­la ei ole pit­toreskia pihaa, suo­raan oves­ta pääsee lähel­lä kaikkea mikä keskus­tas­sa on hyvää. Sis kaupun­gin parthaat rav­in­to­lat, trendikahvi­lat, tavarat­alot, taide­museot, teot­ter­it ja mitä kukin nyt halu­aakin. Jos torni on lähiössä, kaik­ki tämä puut­tuu. On vain tornin haitat.

      5. “Keskus­tan pil­ven­pi­irtäjien ideana on, että vaik­ka talol­la ei ole pit­toreskia pihaa, suo­raan oves­ta pääsee lähel­lä kaikkea mikä keskus­tas­sa on hyvää. Sis kaupun­gin parthaat rav­in­to­lat, trendikahvi­lat, tavarat­alot, taide­museot, teot­ter­it ja mitä kukin nyt halu­aakin. Jos torni on lähiössä, kaik­ki tämä puut­tuu. On vain tornin haitat.”

        Olisi mie­lenki­in­toista lukea ajatuk­sis­tasi koskien Vuosaaren ja eri­tyis­es­ti sen keskus­tan kehit­tämistä — nyt kun värikkäitä torne­ja jo raken­netaan, mut­ta muuten Vuosaaren keskuk­sen kehi­tyk­seen voi vielä ehkä vaikut­taakin, kun usei­ta keskus­tan kort­telei­ta vas­ta suunnitellaan/ideoidaan. Saako toivoa vaik­ka eril­listä blogi­postaus­ta aiheesta? Onko tilanne niin toiv­o­ton kuin tämän postauk­sen tek­steistäsi voisi ymmärtää?

      6. Sopii kat­soa, mitä Van­cou­veris­sa on sit­tem­min tapah­tunut. Keskus­tas­sa on ollut vakavia ongelmia lev­ot­to­muuk­sien kanssa, ja naa­purikun­nat rak­en­ta­vat torne­ja minkä ehtivät lähiökeskuksiin.

    2. Keilaniemestä ei voi tul­la slum­mi tai ghet­tomaista asuinaluet­ta kos­ka siel­lä asuu pysyvästi hyvin vähän ihmisiä.
      Keilanie­mi on liikekeskus.

      Vuosaari on res­i­denssi aluet­ta pääasi­as­sa ja itse asi­as­sa myös paljon pien­ta­lo valmista aluet­ta joten sen slum­mi­u­tu­mi­nen on hyvin epätodennäköistä. 

      Pääkaupunkiseudul­la ei ole itse asi­as­sa slum­me­ja joka on määritelmän mukaan tilapäi­nen asunto . 

      Ghet­to on taas tiivisti yhteen raken­net­tu pysyvä asuinkom­plek­si . Ghet­to on ital­iankieli­nen sana alun­perin joka tarkoit­taa tehdasta.

      Kallios­sa ja Sörnäi­sis­sä on ghet­tomaista asuin­ta­lo varsinkin Har­juss­sa . Per­in­teiset Kes­ki-Euroopan ghetot oli­vat suljettuja

  2. Laa­jen­netaan vähän skaalaa: Suomes­sa on eri arvioiden mukaan onin 300.000 tyhjää asun­toa. Tähän lisätään tyhjät toimitilat.
    Suomeen muut­ti Kar­jalalan evakoi­ta aikanaan reilut 400.000 ihmistä.
    Ihan mukavasti voisimme välit­tömästi majoit­taa vaikka­pa Ukrainan evakoi­ta yhtään uut­ta taloa rakentamatta.
    Purkami­nen on sikäli päästö, että esimerkik­si puun hiili­varas­toisu­us täl­löin päät­tyy, jos mate­ri­aali vaik­ka polte­taan tai päästetään mätänemään. Purkami­nen on myös aina lop­ullista, tänään puret­tua ei enää huomen­na saa takaisin, ts. kaik­ki keinot raken­nusten uusiokäyt­töön tulee aina etsiä.

  3. Tässä blo­gi kir­joituk­ses­sa Osmo Soin­in­vaara tote­si että jos halu­taan etsiä pääkaupunkiseudus­ta paik­ka, johon mah­dol­lisim­man moni pääsee julkisel­la liiken­teel­lä alle puo­lessa tun­nis­sa se paik­ka olisi ydinkeskus­taan tai Pasi­la. Itse asi­as­sa Keilaniemeen pääsee myös nykyään metrol­la hyvin nopeasti. Keilanie­mi on Espoon ja Helsin­gin työ­paikkakeskit­tymä . Län­si-Helsin­ki on haas­teelli­nen kos­ka sieltä ei pääse metrol­la eikä junal­la Keilaniemeen Itse asi­as­sa Keilaniemessä on vähem­män asun­to­ja kuin muis­sa Espoon kaupungi­nosis­sa. Pasi­laan pääsee vain junal­la lännestä ja pohjois­es­ta kun taas Itä-Helsingistä et pääse metrol­la Pasi­laan kos­ka Pasi­las­sa ei ole metroa. Helsin­gin liikenne ongel­mat ydinkeskus­taan Itä-Helsingistä ja Etelä-Espoos­ta olisi ratkaistu jos Rauta­tien­to­ril­ta olisi metroy­hteys Pasi­laan ja sitä kaut­ta edelleen Lentoasemalle.

    1. Keilaniemeen pääsee nopeasti metron var­relta Espoos­ta ja Helsingis­sä, mut­ta jos asuu muual­la pääkaupunkiseudul­la, vaik­ka Haa­gas­sa, Keilaniemeen joutuu matkus­ta­maan pitkään.

      1. Runk­olin­jabus­sil­la 550 ja pian aloit­taval­la Raide-jok­er­il­la pääsee Haa­gas­ta Keilaniemeen

      2. Haa­gas­ta pääsee ensi vuon­na Keilaniemeen Tapi­olan kaut­ta Raide-Jok­er­il­la hyvin hel­posti. Tapi­olan ja Keilaniemen välil­lä on yksi metro pysäkki

  4. Tyhjät toimis­tot voisi muut­taa asun­noik­si ja/tai mah­dol­lis­taa purka­van kor­vaus­rak­en­tamisen huu­tokaup­paa­mal­la kiin­teistön­o­mis­ta­jille raken­nus-/käyt­tö­ta­pa­muu­tosoikeuk­sia, jos ihan puh­taal­la ilmoi­tus­menet­te­lyl­lä ei halu­ta kaavo­ja muuttaa.

    Jokainen kiin­teistön­o­mis­ta­ja voisi halutes­saan ilmoit­taa sul­je­tus­sa huu­tokau­pas­sa sen, mikä on mak­simisum­ma jon­ka on valmis mak­samaan ja mon­tako kem raken­nu­soikeut­ta sil­lä pitää saa­da. Sen jäl­keen eniten mak­sav­ille annetaan luvat ja eikun hommiin.

    Täl­löin muu­tok­set kohdis­tu­isi­vat lähtöko­htais­es­ti sinne mis­sä hyö­ty on suurin suh­teessa remppaamisen/rakentamisen kuluihin.

    Itse kyl­lä pois­taisin läh­es kaik­ki kaavara­joituk­set suo­raan, mut­ta se nyt ei vaan tun­nu jostain syys­tä käyvän. Kop­si­taan vaan japanin kaavoitus­lain­säädän­tö vaik­ka sel­l­aise­naan Suomeen.

    1. “Kop­si­taan vaan japanin kaavoitus­lain­säädän­tö vaik­ka sel­l­aise­naan Suomeen.”

      Tässä var­maan tarkoite­taan Japanin kaavoitus­lain­säädän­nöstä sitä osaa, jon­ka mukaan tiet­tyyn käytön kaavoite­tun tilan saa aina käyt­tää myös vähem­män häir­it­sevään tarkoituk­seen (vähän karkeis­tet­tuna, oman rajal­lisen ymmär­ryk­seni aiheesta perus­teel­la). Esimerkik­si ker­rostaloalueelle saa aina rak­en­taa myös omakoti­talo­ja, kau­pal­liselle alueelle saa aina rak­en­taa myös ker­rostalo­ja ja omakoti­talo­ja, teol­liselle alueelle saa rak­en­taa melkein mitä vain, jne. Toisin san­ot­tuna, vain alueen “mak­sim­i­hait­ta” on sään­nel­ty, mut­ta min­im­iä ei; jos joku halu­aa asua teol­lisu­us­laitok­sen ja yök­er­hon välis­sä niin asukoon, mut­ta teol­lisu­us­laitos­ta ja yök­er­hoa ei saa yhtäkkiä rak­en­taa rauhal­liselle omakotitaloalueelle.

      Joku asi­aa tun­te­va voi var­maan ker­toa miten tuo tarkalleen ottaen toimii, mut­ta omas­ta mielestäni kuu­lostaa eri­no­maiselta filosofi­al­ta. Ratkai­sisi ainakin tämän kir­joituk­sen aiheena olleen toimistotalo-ongelman.

  5. Toimis­tot ja muu työ­paikat sekä koulut ja kult­tuuri­laitok­set tuo­vat elämää kaupunkei­hin. Muuten ollaan vain nukku­malähiössä tai huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa jos­sain alustatalous-slummissa.
    Helsingillä ei oles sel­l­aisia vetovoi­matek­i­jöitä kuten jol­lain Wie­nil­lä, Lon­tool­la tai Ams­ter­damil­la tai edes Tukhol­mal­la jos­sa palvelu­alat (ml kult­tuuri- ja finanssi-) ovat kasvun moot­tor­e­i­ta. Välil­lä ne oli­vat Helsingis­sä vähän sinne päin mut­ta nyt pestään tois­temme paito­ja vain tappiolla.
    Helsinki­in pitäisi saa­da teol­lisu­ustyö­paikko­ja takaisin. Muu Suo­mi pesee men­nen tullen kehätei­den sisäpuolen, tässä mielessä olen samaa mieltä kuin nim­imerk­it Eemil ja Coun­try­boy. Emme­hän me halua hävitä landelle?

    1. Kehätei­den sisäpuolel­la on aika paljon vien­tit­tuotan­toa, jos pidät merkan­tilis­tis­es­ti vien­tiä ain­oana oikeana tuotan­tona. Muun muas­sa Super­cell ja Planmeca

      1. Tarkoitin per­in­teistä konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta johon ei tarvitse tohtorin tutk­in­toa että pääsee töihin.

    2. Itse asi­as­sa Tukhol­ma on kyl­lä samas­sa ase­mas­sa kuin Helsin­ki kansan­talouden muo­dos­tuk­sen kohdal­la. Ruotsin vien­tisek­tori on paljon imma­te­ri­aalisem­pi kuin Suomen. Tukhol­man seudul­la ei ollut paljonkaan teol­lisu­ut­ta. Ruotsin teol­lisu­us on pääasi­as­sa maan eteläosas­sa ja kun Suomes­sa se on hajautet­tu ympäri maa­ta joka on raken­nemuu­tok­sen seu­rauk­se­na haas­teel­lista kos­ka uudet työ­paikat tule­vat pääasi­as­sa pääkaupunkiseudulle ja Tam­pereen seudulle. Moni eteläruot­salainen joka asuu Malmössä käy töis­sä Kööpen­ham­i­nas­sa ja Malmössä asuu paljon tan­skalaisia jot­ka käyvät töis­sä Kööpenhaminassa

      1. Helsin­gin seudul­la on ennen 2000-lukua ollut paljon enem­män teol­lisu­ut­ta. Tehtaat vain katosi jon­nekin, joko yri­tyskaup­po­jen myötä tai kun tuotan­toa siir­reti­in halvem­pi­in mai­hin tai maakuntiin. 

        Tänne Uudelle­maalle voitaisi­in esim saa­da takaisin suo­ma­lais­ten tai län­si­mais­ten yri­tys­ten Pietarin seudulle perustet­tu­ja tehtai­ta ja laitok­sia joi­ta joudu­taan nyt pakot­tei­den vuok­si sulke­maan. Esim Nokian Renkaat tulee ensik­si mieleen.

      2. “Tarkoitit siis Planmegaa.”

        Joka työl­listää yhteen­sä n. 500 henkeä, joista sitä sinikaulus­ta var­maan alle sata henkeä.

        Noh, eiköhän toi sit­ten riitä Helsin­gin teol­lisu­u­den työllistämistoimiksi.

      3. 500 työl­listä on paljon enem­män kuin jos­sain viimeaikoina suurel­la melul­la raken­netus­sa sellutehtaassa.

    3. Per­in­teistä konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta ei ole enää paljon jäljellä
      Län­si — Euroopan ja Pohjois-Amerikan isois­sa kaupungeis­sa. konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta on jäl­jel­lä enää Itä-Euroopas­sa ja senkin ei ole kil­pailukykyi­nen kil­paile­maan Aasian tuotan­non kanssa. 3D tulostuk­sen ansio­ta on avat­tu uusia tehtai­ta myös Län­si-Euroop­paan mut­ta 3D tulostus vaatii aivan toisen­laisen teknisen koulu­tuk­sen kuin per­in­teisessä konepajateollisuudessa.

      1. Tarkoitin sel­l­aista kuten Val­met ja Metso.
        Itse asi­asssa Van­taal­la on Neles mut­ta saisi olla enem­män vastaavia.

      2. Helsingillä ei ole sel­l­aisia vetovoi­matek­i­jöitä (nyky­isin enää) joka nos­taisi sen Tukhol­man tai Kööpen­ham­i­nan tasolle, vaan kil­pailee Riika-Kalin­ingrad ‑sar­jas­sa. Sik­si teol­lisu­u­den saami­nen takaisin monipuolis­taisi elinkei­noelämää ja paran­taisi työl­lisyyt­tä. On ihan hölmöläisen hom­maa että Suomen suur­te­ol­lisu­u­den pitää olla sel­l­ai­sis­sa pikkukaupungeis­sa mis­sä ei sit­ten ole mitään muuta.

      3. Onhan se tosi­aan vähän surkeaa, että vuosikym­meniä jatkuneen tukias- ja kaavoitus­poli­ti­ikan seu­rauk­se­na konepa­ja­te­ol­lisu­us on työn­net­ty elinkelvot­tomille syr­jäseuduille. Maakun­tien fir­mat itkevät, ettei alueelta löy­dy koulutet­tu­ja ammati­laisia eikä insinööre­jä ja että tuotan­non laa­jen­t­a­mi­nen on sen vuok­si mah­do­ton­ta. (Myös logis­ti­ikkakus­tan­nusten nousu rankaisee pahiten kaukana satamista sijait­se­via yri­tyk­siä.) Elin­voimaisil­la kaupunkiseuduil­la on taas pulaa kelvol­lis­es­ti palka­tu­ista suorit­ta­van tason työ­paikoista ja moni koulutet­tukin tyy­tyy heikom­min palkat­tuun tai jopa koulu­tus­tavas­taa­mat­tomaan työhön, kos­ka lähiseudul­la ei ole sopivia työllistymismahdollisuuksia.

        Taa­tusti työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ja myös har­joit­telu­paikko­jen puute vaikut­taa koulu­tus­val­in­toi­hin — kan­nat­taako lähteä opiskele­maan konepa­ja-alaa, jos jo har­joit­telun suorit­tamisek­si pitäisi muut­taa jon­nekin pihtiputaalle? Ehkä tässä olisi syytä tosi­aan pohtia Suomen teol­lisen selkäran­gan uudelleenasem­moin­tia — uudet investoin­nit pitäisi saa­da suun­tau­tu­maan elin­voimaisille kaupunkiseuduille hyvien kul­je­tusy­hteyk­sien välit­tömään läheisyyteen.

        Yksi hyvä esimerk­ki sat­tui juuri silmään:

        Hätähu­u­to Kiteeltä: Tiehöylä­valmis­ta­jan vien­ti uhkaa pysähtyä kom­po­nent­tip­u­laan — ”Ei tämä voi jatkua täl­lä tavalla”

        Suomes­ta saatavien osien osalta tilanne on jopa vielä pahempi. Halt­tunen ker­too, että esimerkik­si tiehöylän perässä ole­vaa karheen­levit­in­tä Veek­mas ei ole saanut kahdelta suo­ma­laiselta ali­hankki­jal­taan enää viime kesäku­un jäl­keen yhtään kap­palet­ta. Tilauk­ses­sa on ollut näitä lait­tei­ta kymme­nen kappaletta.

        ”Kom­po­nent­tip­u­la on koko ajan pahen­tunut viime vuosi­na. Meil­lä ei ole Suomes­sa ali­hankki­joi­ta riit­tävästi, kun ei ole tek­i­jöitä. Osaavia insinööre­jä on hyvin vähän. Elät­telin jo toivei­ta, että jos nyt saisi vaik­ka Ukrainas­ta päte­viä ihmisiä, mut­ta ei heitä sit­ten tullutkaan.” 

      4. Helsin­gin suurin teolli­nen työ­nan­ta­ja on tietenkin ABB. Henkilöstöä Helsingis­sä noin 3000.

    4. Tuo Helsin­gin Sanomien artikke­li jos­sa ker­rot­ti­in että teol­lisu­us olisi läht­enyt Helsingistä oli otsikkona hyvin yleistävä. Per­in­teis­es­tä savupi­ip­pute­ol­lisu­ud­es­ta ei ollut kyse vaan isoista teol­lisu­uskom­plek­sista kuten Faz­erin ja Microsoft­in jot­ka esit­tävät sopi­vaa tont­tia Van­taal­ta ja Espoos­ta. Helsin­ki jää tont­ti pulan takia tämän kil­pailun taakse.

      Tässäkin Helsin­gin Sanomien artikke­lis­sa todet­ti­in että Pohjo­is­maises­sa ver­tailus­sa Helsin­gin seu­tu on teol­lisu­us­val­tais­in­ta muiden Pohjo­is­maid­en pääkaupunkien ver­tailus­sa. Joten tämä teol­lisu­u­den siir­tymi­nen tarkoit­taa pääasi­as­sa Helsin­gin sisäl­lä tapah­tunut­ta siir­tymää ei niinkään koko Helsin­gin seutua.

    5. Eipä ole Kööpen­ham­i­nas­sa tai Tukhol­mas­sa paljonkaan raskas­ta teollisuutta.

      Kööpen­ham­i­nas­sa on iso lääke­te­ol­lisu­u­den keskit­tymä ja Tukhol­ma on per­in­teis­es­ti ollut Pohjo­is­maid­en suurin talouskeskus johtuen siitä että Ruot­sil­la on ollut vah­vat yksi­tyiset pääomapiirit. 

      Helsin­gin vetovoima on kyl­lä paljon parem­pi kuin Bal­tian­maid­en ja mon­es­sa yhtey­dessä on jos­sain määrin parem­pi kuin Tukhol­mas­sa. Nordean pääkont­torin uudelleen sijoit­ta­mi­nen Tukhol­mas­ta Helsinki­in oli hyvä esimerk­ki siitä että kyl­lä Helsingillä on vetovoimaa. Myös Woltin uusi pääkont­tori sijait­see Helsingis­sä joka ker­too että Helsingis­sä on vetovoimaa. Näi­den yhtiöi­den työkieli on englanti. 

      Tätä ei pitäisi sanoa ääneen mut­ta yksi iso heikkous Suomen kohdal­la on myös suomenkieli kos­ka suomenkie­len oppimi­nen on yksi maail­man vaikeim­mista oppia kan­sain­välisessä ver­tailus­sa. Suomenkieli on samas­sa kat­e­go­ri­as­sa kuin ara­bia, korea, ja man­dari­iniki­ina. Paljon vaikeam­paa kuin muiden Pohjo­is­maid­en kielet. Arjen kom­mu­nikaa­tio on paljon vaikeam­paa kuin muis­sa Pohjoismaissa.

      1. “Tätä ei pitäisi sanoa ääneen mut­ta yksi iso heikkous Suomen kohdal­la on myös suomenkieli kos­ka suomenkie­len oppimi­nen on yksi maail­man vaikeim­mista oppia kan­sain­välisessä ver­tailus­sa. Suomenkieli on samas­sa kat­e­go­ri­as­sa kuin ara­bia, korea, ja mandariinikiina”

        Esko Val­tao­jan sanoin maail­mas­sa tarvi­taan kak­si kieltä: äidinkieli, joka voi olla mikä tahansa, sekä lin­gua fran­ca-kieli, jok­si on valikoitunut englanti.

        Kaik­ki Suomes­sa osaa­vat englan­tia ja kan­sain­välisil­lä aloil­la ja tieteessä se on käytet­ty kieli. Ei-kan­sain­välisille aloille taas riit­tää työvoima omas­ta takaa.

        Kansal­lis­val­tioiden tarkoi­tus on rikas­tut­taa sen omaa kieltä tai niil­lä ei ole merkitystä.

    6. Nois­sa kaupungeis­sa vain Lon­toos­sa, Pari­i­sis­sa, Wienis­sä on pil­ven­pi­irtäjiä mut­ta ne ovat pääasi­as­sa liikekeskuk­sia kaupun­gin keskus­tan ulkop­uolel­la. Poikkeuk­se­na on Lon­don City aivan Lon­toon keskus­tas­sa. Lon­don City on itsenäi­nen kaupun­ki joka ei kuu­lu viral­lis­es­ti Suur-Lontooseen . 

      Wienis­sä on ns.kansinvälinen keskus joka sijait­see toisel­la puolel­la Tonavaa aivan eri suun­nas­sa kuin his­to­ri­alli­nen keskus­ta. Senkin on raken­net­tu aikoinaan pel­lolle . Muu­toin suurin tuon alueen taloudelli­nen keskus on Sak­san München. 

      Pari­isin liikekeskus La Défense sijait­see myös Pari­isin keskus­tan ulkop­uolel­la joka on alueena pieni.

      Brys­sel ei ole Bel­gian taloudelli­nen keskus vaan se on Antwerpen. 

      Zürich on finanssi­neskus mut­ta hyvin vaa­ti­ma­ton ver­rat­tuna esimerkik­si Lon­tooseen kos­ka Sveit­si on vain tur­vasa­ta­ma kos­ka siel­lä on pankkisalaisuus. 

      Rooma ei ole Ital­ian taloudelli­nen keskus vaan se on Milano ja Torino.

      Madrid kil­pailee Barcelo­nan kanssa sijas­ta Iber­ian niemimaalla. 

      Vaik­ka Berli­i­ni on yrit­tänyt olla Sak­san taloudelli­nen keskus vuodes­ta 1990 kuitenkin Frank­furt on edelleen ykkö­nen ja kakko­nen on Hampuri.

      Jäl­jelle jää taloudel­lises­sa kil­pailus­sa pääkaupun­ki kisas­sa Pari­isi, Lon­too, Kööpen­ham­i­na, Tukhol­ma, Helsin­ki ja Ams­ter­dam (joka ei ole viral­lis­es­ti pääkaupun­ki) ja Oslo . Lux­em­burg on kaupunki­val­tio omas­sa kat­e­go­ri­as­sa. Itä-Euroopan pääkaupun­git eivät edes kil­paile edes Helsin­gin kanssa. Helsinkiä tukee myös Tallinna. Tallinnan koko talous perus­tuu Helsin­gin vetovoimaan .

      Helsin­gin kaik­ki liikekeskuk­set sijait­se­vat kan­takaupun­gin lähel­lä. En laske Keilaniemeä tähän kohtaan vaik­ka Keilanie­mi on itse asi­as­sa paljon lähempänä Helsin­gin keskus­taa ajal­lis­es­ti kuin muu Etelä-Espoo.

      Helsin­ki on hyvässä ase­mas­sa mut­ta ongel­ma on siinä että Suo­mi on jää mon­es­sa yhtey­dessä muiden Pohjo­is­maid­en var­joon muun muas­sa kie­len, ilmas­ton, Venäjän läheisyy­den takia sekä siinä että nimi Fin­land yleen­sä sekoit­tuu muiden maid­en kanssa kuten Hol­landin, Eng­landin, ja Ire­landin. Suo­mi tietoisu­us on Japanis­sa ja Etelä-Kore­as­sa ja etenkin Aasian mais­sa paljon suurem­pi kuin muis­sa Euroopan maissa .

    7. ” Helsinki­in pitäisi saa­da teol­lisu­ustyö­paikko­ja takaisin.”

      Mik­si ihmeessä? Onhan siinä Uudel­la­maal­la ympäril­lä tilaavaik­ka kuin­ka paljon. 

      Mitä ihmeen järkeä olisi saa­da kaikkein kalleim­malle alueelle paljon suh­teel­lisen mata­la­palkkaisia töitä? Työn­tek­i­jät ajeli­si­vat sit­ten jostain kaukaa töi­hin, kun eivät per­hei­neen Kehä I sisälle mahtuisi.

      1. Tarkoitin “Helsingillä” koko pk-seu­tua, en kan­takaupunkia tai kehäykkösen sisäpuol­ta. Fak­ta on että teol­lisu­ustyö­paikat ovat vähen­tyneet alueelta.
        Teol­lisu­udessa mak­se­taan parem­min kuin jostain polkupyörälähet­ti tai pis­tan­pais­to­hom­mista, ettei ole pakko elää tukien varas­sa. Helsin­gin suuri osu­us tuel­la elävistä jot­ka eivät tuo­ta mitään on koko maalle haitaksi.

      2. Per­heessä saat­taa olla sekä korkea­palkkaises­sa työ­paikas­sa ole­va koulutet­tu osaa­ja, että teol­lisel­la alal­la mata­la­palkkaisem­mankin työn kelpu­ut­ta­va, esim. nuori. Kyl­lä Helsingis­sä asuu paljon per­heitä joiden kaik­ki jäsenet eivät ole korkeakoulutettuja.

        Teol­lisen tuotan­non vaa­ti­ma tuotanto‑, varas­to- ja logis­ti­ikkati­la sekä mon­esti varsin raskas liikenne saat­taakin sopia sit­ten huonom­min ainakin keskem­mälle kaupunkia. Mut­ta esim. satamien lähelle sopii hyvinkin ja voisi toisaal­ta säästää tavar­ali­iken­net­tä kauem­paa. Vuosaa­reen pää­sisi töi­hinkin mon­es­ta paikas­ta pääkaupunkiseu­tua kestävästi metrol­la ja jatkoyhteyksillä.

  6. Olen tätä blo­gia seu­rates­sa, ja muual­lakin, huo­man­nut kuin­ka kaavoituk­seen, ja etenkin sen tiukku­u­teen ollaan enenevis­sä määrin tyy­tymät­tömiä. En halu­aisi uskoa, että kaavoit­ta­jat ilkeyt­tään tekevät ihmis­ten elämästä han­kalaa, joten mis­sä on ongel­ma? Lainsäädännössä?

    Tässä esimerk­ki Kaup­pale­hden uutis­es­ta, jos­sa raken­nut­ta­ja valit­taa, kuin­ka pilkun­tark­ka kaavoitus tekee asun­noista selvästi kalli­impia: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uudet-asunnot-voisivat-olla-selvasti-halvempia-rakentaja-kertoo-mikseivat-ne-sita-jo-ole/befb99af-b38a-4117–9040-ebb25ae31c72 . Joku voisi sanoa, että Bonaval­la on oma lehmä ojas­sa asi­as­sa, mut­ta artikke­lin esimerkeistä on kyl­lä han­kala olla eri mieltä. Mik­si ihmeessä talosauno­jen paik­ka tai tiil­isaumo­jen väri pitää kaavoituk­ses­sa sanella?

  7. Jos­sain tilanteis­sa van­han run­gon voi käyt­tää, kuten Postipuis­tossa, mut­ta pitäisi kor­ja­ta kaupun­gin haa­vat eikä jät­tää jonkun viher­pe­sun nimis­sä rumimpia mokia kaupunki­in. Esimerkkinä Sipoon kirkon ton­tin rumilus, joka nyt muute­taan vihrey­den nimis­sä asun­noik­si. Masen­tavaa että tuo­takaan kaupun­gin raiskaamista ei kor­ja­ta rak­en­ta­mal­la siihen kun­nol­lista taloa. Jos tuo beton­imörkö on vihrey­den sym­boli, niin vihrey­del­lä ei tule men­emään kovin hyvin, kun ihmiset yhdis­tävät rumuu­den palvon­nan vihrey­teen. Eikä purunk­aan jäl­keen aina haa­va kor­jaan­nu, kuten kävi Kasar­mi­to­ril­la. Ensin mod­ernistien mon­ta ihmistä myrky­il­lään sairas­tut­tanut ruma kolos­si puret­ti­in, mut­ta sit­ten siihen raken­netaan hal­van oloinen kiv­i­ta­lo, joka ei ota his­to­ri­aa ja ympäristöä ollenkaan huomioon. Jos edes julk­i­sivu olisi jaet­tu vaaleaan ja tum­maan keskeltä kah­tia torin puolelta, niin se olisi sopin­ut jo paljon parem­min. Nyt näyt­tää siltä että joku sai hal­val­la ison erän vaaleaa kivi­laat­taa, joten tehti­in sit­ten koko mörskä siitä. Ja Hakaniemessä tavarat­alon remon­tis­sa viereisen toimis­to­talon runko käytet­ti­in, mut­ta sit­ten siihen lämästi­in van­ha Teboilin julk­i­sivu Bule­vardil­ta ja 1970-luvul­ta. Jos vihreys tarkoit­taa vain rumuut­ta, niin har­va sitä vaaleis­sa ostaa, vaik­ka asun­not pakon edessä ostet­taisi­inkin rumista taloista.

  8. En ole koskaan ymmärtänyt kom­ment­tia “merel­lisen siluetin säi­lyt­tämi­nen”, joka mielestäni tun­tuu aivan pöhköltä tekosyyltä estää keskus­tan kehit­tämi­nen tai uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen. Kenelle sitä merel­listä siluet­tia oikein varjellaan?

    1. Juuri näin. Hyvin har­va helsinkiläi­nen arjes­saan, jos koskaan, kat­se­lee Helsinkiä mereltä päin. Ja jos kat­se­leekin, mik­si ihmeessä Helsin­gin sil­huetin pitäisi olla tyl­sän tasainen? Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suomes­sa pääkaupun­ki voisi ottaa ohjen­uo­rak­seen tyl­sän tasaisu­u­den vaal­imisen!? Ettei vaan kukaan tai mikään erot­tuisi joukos­ta… Mut­ta jos näin on ja tulee aina ole­maan, niin ollaan sit­ten reilusti sitä ja ote­taan Helsin­gin uudek­si slo­ganiksi “taval­lisu­u­den pääkaupun­ki”, “keskimääräisyy­den pääkaupun­ki” tms. Lon­took­si ään­net­tynä “Helsin­ki — The Glob­al Cap­i­tal of the Aver­age”, “Helsin­ki — The Glob­al Cap­i­tal of Bor­ing”, tms

      1. Tuo­hon kysymyk­seen Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suomes­sa pääkaupun­ki voisi ottaa ohjen­uo­rak­seen tyl­sän tasaisu­u­den vaal­imisen. Saman­laista kaupun­ki suun­nit­telua on kyl­lä tehty muun muas­sa Pari­i­sis­sa, Lon­toos­sa, Ams­ter­damis­sa, Berli­inis­sä, Wienis­sä, Kööpen­ham­i­nas­sa, Brys­selis­sä, Zürichissä, Roomas­sa, Madridis­sa. Läh­es kaikissa Euroopan suuris­sa kaupungeis­sa, poikkeuk­se­na on Frank­furt on pil­ven­pi­irtäjiä . Ovatko nämä kaupun­git sit­ten bor­ing kaupunke­ja? Ainakin kil­pail­e­vat keskenään muun muas­sa Helsin­gin kanssa.

      2. Rahul: Onhan nois­sa muis­sa luetel­luis­sa kaupungeis­sa pil­ven­pi­irtäjiä ja mui­ta torn­imuo­toisia nähtävyyksinä toimivia raken­nelmia. Tai sit­ten keskus­tois­sa on ihan anti­ikin ajoil­ta peräisin ole­vaa rakennnuskan­taa. Helsingis­sä ei ole mitään kos­ka koko kaupun­ki on raken­net­tu vas­ta 1820-luvun jällkeen.

  9. Mitä tehdä tyhjille toimistoille.
    Pääkaupunkiseudul­la, sivum­mal­la ole­vat, tyhjät toimis­toti­lat, on aiheel­lista muut­taa asun­noik­si tai tarvit­taes­sa purkaa.
    Työpaikoille/toimistoille on olta­va hyvät liikenneyhteydet.
    ”Korkea rak­en­t­a­mi­nen on sal­lit­tua vain keskus­tan ulkop­uolel­la Pasi­las­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa (n. 4 km Helsin­gin rautatiease­mal­ta) ja tietysti Espoos­sa.” Kalasa­ta­mas­sa on pil­ven­pi­irtäjä (yli 100 m), asuin­ta­lo 35 ker­rosta ja 134 m korkea, ulkonäkö on ruma. Minus­ta tämän korkeampia ei Helsingis­sä tarvit­sisi olla. ”Kan­sain­väli­sistä esimerkeistä tiedämme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen keskus­tan ulkop­uolel­la ennus­taa slummiutumista.”
    Helsingis­sä, raken­nusten korkeud­es­ta huoli­mat­ta, alue ei slum­mi­udu, jos asun­to­jen neliöhin­ta on yli 10.000 € /m2 tai vuokra yli 30 € / m2, siis itse maksettuna.
    Eri­laiset häkki­varas­tot, toiv­ot­tavasti eivät ole kalli­is­sa keskus­tas­sa, vaik­ka varas­toille saat­taakin olla käyt­töä pien­ten asun­to­jen tarpeeseen.
    Riip­pumat­ta talon käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, aina pitää taloudel­lisu­ut­ta miet­tiä, kan­nat­taako kor­ja­ta vai onko järkeväm­pää rak­en­taa uusi (museovi­ras­to).
    Helsin­gin keskus­tas­sa asun­not ovat kalli­ita, asun­non arvo säi­lyy, kas­vaa, on arvonnousua.
    Helsingis­sä, asuinker­rostalos­sa ole­va huoneis­to­hotel­li­ma­joi­tus­toim­inta on pääosin keskustassa,
    n. 20 % majoituk­sista, yli 2.000 asuntoa.
    Turistit/matkailu on Helsingille tärkeää, mut­ta majoi­tus­toimin­nas­sa on olta­va pelisään­nöt, yhden­ver­tainen ase­ma. Majoi­tus­toimin­nan asi­akkaille on hyvät keskustapalve­lut, hyvät liiken­ney­htey­det ja ajan­vi­et­topaikat ja sijoittajalle/palvelun tar­joa­jalle hyvät tulot.
    Jos on ostanut keskus­tas­ta uuden sijoi­tusasun­non (10.000 € / m2), kalus­tet­tua huoneis­tom­a­joi­tus­ta varten, saat­taa alun perin toimin­nas­ta tietämätön naa­puri saa­da 52 vapaa-aikaa viet­tävää, eri porukkaa naa­purik­seen vuo­den aikana. Heil­lä ei ole aamuherä­tys­tä töi­hin menoa varten. Helsingis­sä 50 % asuu yksin. Täl­lainen (mah­dol­listi häir­it­sevä) majoi­tus­toim­inta saat­taa aiheut­taa voimakas­ta tur­val­lisu­u­den tun­teen puutetta.
    Sijoi­tusasun­not asuin­talos­sa. Ennen pank­ki lainasi rahaa asun­non ostoa varten. Täl­lä lainal­la mak­set­ti­in uud­is­as­un­non taloko­htainen laina. Taloy­htiöön ker­tyi vain kor­jaus­lain­o­ja. Nykyään laina on sekä pankil­ta että taloy­htiöltä. Osto­vai­heessa oman asun­non yhtiöve­lan mak­sun jäl­keen on vas­tu­us­sa vielä 25 v, taloy­htiön tois­t­en asun­to­jen lain­oista. Sijoit­ta­ja ei vält­tämät­tä halua tuh­la­ta raho­jaan huolto- ja kor­jaustöi­hin, vaan lähtevät pois, ennen suurem­pia laskuja.
    Olisi hyvä saa­da asun­tosi­joit­tamiseen, airbnb-majoi­tusyrit­täjille taval­li­sista asuin­taloista eril­liset talot, siis kokon­aisia ker­rostalo­ja, lyhy­taikaiseen majoi­tuskäyt­töön, ei asuinker­rostaloik­si vak­i­tuiseen asumiseen, (sopi­va määrä) Helsin­gin keskus­tas­sa. Näistä raken­nuk­sista voisi ostaa yhden tai use­am­man asunnon.
    Kos­ka Helsin­gin keskus­tas­sa on ja tulee ole­maan tyhjää liiketi­laa, näitä voisi hyö­dyn­tää huoneis­tom­a­joi­tus­toim­intaan, pois taval­li­sista asuintaloista.
    Uusi­in ker­rostaloi­hin, raken­nut­ta­ja voi kir­ja­ta lyhytvuokrauskiel­lon yhtiöjärjestykseen.
    Helsin­gin kaupun­gin sivuil­la ohje (5 s.) huoneis­tom­a­joituk­ses­ta asuinkerrostalossa.
    Majoitustoiminta-asunnoissa.pdf (hel.fi)

  10. Tuo­hon nim­imerk­ki Jimin kom­ment­ti­in jos­sa hän korosti kansal­lis­val­tion merk­i­tys kieli kysymyk­seen het­kel­läkin het­kel­lä Euroopas­sa on val­tioi­ta jot­ka eivät ole per­in­teisiä kansal­lis­val­tioi­ta joista van­hem­mat ovat Yhdis­tynyt kuningaskun­ta, Espan­jan kuningaskun­ta ja Bel­gian kuningaskun­ta ja Sveitsin valali­it­to . Tuor­eim­mat ovat Bosnia ja Hert­segov­ina ja Venäjän fed­er­aa­tio. Näis­sä mais­sa on suuria vähem­mistkieli aluei­ta jot­ka vaa­ti­vat itsenäisyyt­tä tai laa­jaa autono­mi­aa. Bel­gia ja Sveit­si ovat ain­oar jot­ka ovat tämän toteu­tunut kokon­aan . Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa on sisäistä sep­a­ratismia muun muas­sa Skot­lannis­sa ja irren­delis­mia Pohjois-Irlan­nis­sa. Espan­jas­sa on sep­a­ratismia Kat­alo­ni­as­sa ja Baski­maal­la. Venäjäl­lä on tasaval­to­ja jot­ka ovat joutuneet venäläistämisen kohteek­si . Bosnia ja Hert­segov­inan ser­bi ja kroaat­ti kan­tonit halu­a­vat ero­ta fed­er­aa­tios­ta ja liityä Ser­biaan ja Kroatiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.