Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.10.2021

Lau­takun­nas­sa on sen ver­ran mie­lenki­in­toisia asioi­ta, että kom­men­toin niitä lyhyesti.

Laak­son yhteis­sairaalan tark­istet­tu klaava

Tässä on vain pieniä muu­tok­sia aiem­min käsitel­tyyn, mut­ta han­ke on niin huo­mat­ta­va, että mainit­sen sen tässä. Alueelle on tulos­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen raken­nuk­sia yhteen­sä 168 000 ker­rosneliötä. Lis­tatek­sti puhuu 200 000 ker­rosneliöstä, joista 22 000 on ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia. Läh­es mil­jardin euron investoin­ti siis.

Sörnäis­ten tun­nelin hankesuunnitelma

Tässä vai­heessa päätetään vain pohjoisosan betoni­tun­neo­su­u­den rak­en­tamis­es­ta, kos­ka olisi tyh­mää rak­en­taa ratik­ka ensin ja tehdä betoni­tun­neli sit­ten, jol­loin ratikkali­ikenne joudut­taisi­in siirtämään pitkäk­si aikaa jon­nekin muualle tai kulke­maan bus­seil­la. Tämä vai­he mak­saa 50 miljoon­aa euroa. Kokon­aisu­udessaan tun­nelia ei ole vielä suun­nitel­tu eikä siitä ole kus­tan­nus­laskel­maa, mut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sik­si on haarukoitu 180 MM€.

Jos käytämme joukkoli­iken­nein­vestoin­neil­ta vaa­dit­tua tuot­to­ta­soa 5 %/vuosi, saamme pääo­makus­tan­nuk­sik­si 9 miljoon­aa euroa vuodessa. Tämän päälle tule­vat kah­den miljoo­nan käuyt­tök­lus­tan­nuk­set. Kun tun­nelia käyt­tää päivit­täin 17 000, tulee yhden automatkan kus­tan­nuk­sik­si 1,8 €. En laskenut mukaan pois­to­ja, vaik­ka alue on nykynäkymien mukaan veden alla parin­sadan vuo­den kuluttua.

Autoil­i­joille koitu­val­la hyödyl­lä täl­laista kus­tan­nus­ta ei pystype­r­ustele­maan, joten perusteina pitää käyt­tää autoista muille koitu­vaa hait­taa. Se taas perusteluisi loogis­es­ti tiemaksuja.

Raivos­tut­tavin­ta tuos­sa suun­nitel­mas­sa ei ole rahan haaskaami­nen vaan se, että tun­nelin ylip­itkät rampit pilaa­vat kaupunki­raken­net­ta. Sörnäis­ten Rantatielle on tulos­sa 190 metriä pitkä rai­lo, joka estää jalankulk­i­joi­ta ylit­tämästä katua.

En tiedä, kuka val­opää on keksinyt normin, jon­ka mukaan auto ei pääse ylös jyrkem­pää ramp­pia kuin viiden pros­entin nousun. Maan­teil­lä kahdek­san pros­entin mäet ovat tui­ki taval­lisia. Brys­selis­sä autot pystyvät kiipeämään ylös kymme­nen pros­entin ramppe­ja. Jos pelätään tal­ven liukkai­ta, voihan sen rampin pitää sulana läm­mit­tämäl­lä niin kuin Aleksin jalka­käytävätkin pidetään.

Veturi­rallinpihan suunnitteluperiaatteet

Pasi­lan tule­vien tornien var­joon Nor­den­skiöldinkadun pohjois­puolelle jää laak­so­mainen alue, jos­ta on tarkoi­tus tehdä oleilun ja tapah­tu­mien alue. Näyt­ti hyvältä!

Pent­ti Ara­jär­ven esi­tys mak­sut­tomas­ta joukkoliikenteestä

Jos min­ul­la olisi käyt­tää 140 miljoon­aa vuodessa joukkoli­iken­teen hyväk­si, käyt­täisin sen palvelu­jen paran­tamiseen. Ymmär­rystä ei tul­lut esittelijältäkään.

RKP:n aloite Topeliuk­senkadun ratikan kor­vaamis­es­ta dieselbusseilla

RKP:n aloit­teen mukaan ratik­ka vaaran­taa ihmishenkiä, kun vaikeasti väis­tet­tävä ratik­ka on ambu­lanssin tiel­lä. RKP:llä ei ole ollut edus­ta­jaa lau­takun­nas­sa, joten he eivät ehkä tiedä, että ratik­ka kul­kee oma­l­la kaistal­laan eikä ole kenenkään tiel­lä. Sen sijaan se oma kaista on ambu­lanssien käytet­tävis­sä. Niitä häly­tysajoneu­vot käyt­tävät nytkin ympäri Helsinkiä. Paljon­parem­pi vai­h­toe­hto kuin kadun täyt­tämien seiso­vil­la autoruuhkilla.

Aika huono tekosyy vas­tus­taa Vihd­in­tien ratikkaa.

Aika pihal­la on RKP:n ryh­mä muutenkin, kun esit­tivät, että bussien pitäisi tietysti käyt­tää biopolt­toainei­ta. Mik­si tässä pitäisi käyt­tää diesel­busse­ja, kun HSL on muuten siir­tymässä sähköbusseihin?

 

 

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.10.2021”

  1. Eiköhän tuo tun­neli tule ole­maan niin tukos­sa ruuh­ka-aikoina, että var­maan ihan hyvä ettei ole kovin jyrkkä tai tulee enem­män perää­na­jo­ja ahtaas­sa tilas­sa. Kum­mas­sakin päässä pul­lonkaula, kun kaupunki­in ei mah­du ja Lah­den­väylälle menevil­lä on vielä mon­et liiken­neval­ot. Posi­ti­ivista tuos­sa lie­nee että Teuras­to­moa ympäröivä alue säästy­isi ehkä pahim­mal­ta ja siitä voisi tul­la ihan oikea kaupungi­nosa, jos Kata­janokan rekkar­al­li ja ympäryskun­tien työ­matkalaiset eivät menisi sen läpi. Itse ehdot­taisin tuon alueen, joka on suun­nilleen Suvi­lah­den van­hal­ta voimalaitok­selta aina DIAK-koul­ulle, suun­nitel­tu­jen asukas­määrien nos­toa ja autopaikko­jen vähen­tämistä suun­nitelmista, kos­ka mitä järkeä on rak­en­taa metro, uudet ratikkalin­jat, Juna­tien uud­is­tus­pro­jek­ti ja vielä tun­neli autoille ohit­ta­maan alue, jos siitä ei ota kun­nol­la hyö­tyä? Alue kestäisi torni­rak­en­tamis­takin, jos niitä vain saisi rak­en­taa edes metron ja ratikan viereen ilman kah­ta autoa per asun­to. Eikä tuo este­vaiku­tus ole nykyiseen ver­rat­tuna kovin paha, ja ei niille jot­ka valit­ti­vat ratikkapysäkkien karsin­taa ole riit­tänyt sym­pa­ti­aa kun on pitänyt lait­taa monoa toisen eteen. Ja näyt­tää tuos­sa ole­van uusi sil­takin jalankulk­i­joille yli rotkon.

  2. Mam­mut­ti­tau­ti vaivaa myös sairaalarak­en­tamista. Van­ho­ja tilo­ja pitäisi päin­vas­toin kun­nos­taa, mut­ta mikään muu ei tun­nu kel­paa­van kuin uudet jät­ti­ti­lat. Muun muas­sa Las­ten­lin­nan vuon­na 1948 valmis­tunut hieno kym­menker­roksi­nen sairaalaraken­nus Meilahdessa on seis­syt vuosikau­sia tyhjillään.

    Laak­sos­sa on kyse van­han tuberku­loosi­sairaalan mata­lasti raken­netus­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­tikin arvokkaas­ta sairaala-alueesta puis­toi­neen ja kallioi­neen. Sairaala sopeu­tuu hyvin Keskus­puis­ton reunamille ja sopisi eri­tyisen hyvin psyki­a­triseen hoitoon. Nyt koko alue halu­taan rak­en­taa umpeen korkei­ta mas­si­ivisia uudisrakennuksia.

    1. Hyvä huomio. Mis­tä löy­ty­isi se rohkea poli­itikko, joka kyseenalais­taisi Husin avoimen sekin mil­jardibud­jetin ja raivasi sen ryteikön? Siinä saa vaan organ­isaa­tion, leku­rit ja hoit­sut niskaansa, ja poli­itikot on sitoutet­tu HUS-val­tu­us­ton kaut­ta kau­ni­isti mukaan.

  3. Topeliuk­senkadulle on turha alkaa rak­en­ta­maan mitään uusia kalli­ita pikaraitioteitä, kos­ka kiskot kulke­vat jo saman­su­un­taise­na parin kort­telin päässä Man­ner­heim­intiel­lä, jos­sa raitio­vaunuil­la on omat muus­ta liiken­teestä erote­tut kaistansa ja pysäkkinsä.

    Jos kaik­ki suun­nitel­lut raitio­vaunut eivät enää mah­du Man­ner­heim­intielle, niin sil­loin koko kaupunkibule­var­di­vouho­tus on syytä lopet­taa, ja ruve­ta käyt­tämään junia ja busse­ja. Rahatkin säästyvät.

    1. Onhan Man­ner­heim­intiel­lä myös autokai­stat. Tuol­la logi­ikalla Topeliuk­senkadun autokai­stat voisi pois­taa, kun autot voivat ajel­la Mannerheimintielläkin.

    2. Man­ner­heim­intielle tulee tehdä saman kuin Hämeen­tielle: ajo­ra­dat joukkoli­iken­teelle sekä muulle hyötyli­iken­teelle ja lisää tilaa kevyelle liikku­miselle ja puukaistoille. Jäl­jelle jäävä yksi­ty­isautoilu voidaan siirtää Topeliuk­senkadulle ja Mechelininkadulle.

      1. Ja Hämeenkatu Tam­pereel­la. On nyt valmis­tunut. Ei hassumpi.

  4. Topeliuk­senkadun ratik­ka luo yhden lev­ot­toman kadun ahtaaseen Töölöön, jota halkoo jo Man­ner­heim­intien ja Meche­lininkadun meluisat väylät. Olen nyt vienyt lap­sia koulu­un kuukau­den päivät Töölön ja Punavuoren väliä uusil­la Topliuk­senkat­ua kulkevil­la orans­seil­la haitarisähköbus­seil­la. Ne ovat eri­no­maisia! Läh­es äänet­tömät pehmeästi kiihtyvät ja jar­rut­ta­vat bus­sit ovat kuin junia ilman raitei­ta. Ne ovat tule­vaisu­udessa tehokkain tapa kul­jet­taa ihmisiä. Kalli­it raiteet vievät liikaa tilaa pysäkkei­neen ja melua riit­tää yötä päivää. Ratikat on tarpeel­lisia, asun­han pysäkin vier­essä, mut­ta Vihd­in­tien ratik­ka on jär­jetön han­ke kun siel­lä on nämä uudet hienot bus­sit, jot­ka kul­kee 5min vuorovälillä.

  5. Köm­pelöt raitio­vaunut ajel­e­vat jo nyt jonos­sa peräkkäin Helsin­gin keskus­tas­sa ruuhkaut­taen toisi­aan. Silti kaupun­ki aikoo tuo­da samaan sump­pu­un vielä puol­ta pidem­piä pikaraiti­otievaunu­ja kolmelta eri suunnal­ta eli Haa­gas­ta, Viik­istä ja Laa­jasa­losta. Nämä tukki­si­vat koko keskus­tan liikenteen.

    Har­val­la pysäkkivälil­lä kulke­vat pikaratikat ovat oma liiken­netyyp­pin­sä, joka kuu­luu kehille ja poikit­tais­li­iken­teeseen. Lisäk­si ne tarvit­se­vat uusia väyliä ja kalli­ita ja mit­tavia kature­mont­te­ja. Ei pikaratikoi­ta pidä työn­tää keskus­taan, jos­sa on jo metro ja toimi­va raiti­otiev­erkko valmi­ina. Myös junat ja bus­sit kulkevat.

    1. Oike­as­sa olet. HSL on jo ottanut akkusähköbus­sit liiken­teeseen. Ratikat pitää unohtaa.
      Ratikoiden erit­täin suuren määrän näkee sivus­tol­ta http://www.sporat.fi , jos­sa Man­ner­heim­intiel­lä jo nyt melkein tuup­pi­vat toisi­aan. Em sivus­to siis näyt­tää reaali­a­jas­sa ratikoiden paikat ja numeron.

  6. Helsin­ki tarvit­sisi etelä-pohjois­su­un­taisen metrolin­jan Haa­gas­ta tai Pasi­las­ta Töölön kaut­ta keskus­taan ja mah­dol­lis­es­ti etelä-Helsinki­in. Suun­nitelmia on ollut jo Eliel Saarisen ajoista asti. Viimeinen yri­tys oli ns Pis­ara-rata joka perus­tui lähi­ju­nien aja­maan maanalaiseen rataan jon­ka tarkoi­tus oli kulkea Pasi­las­ta Töölön, keskus­tan, ja Hakaniemen kaut­ta takaisin Pasi­laan, mut­ta sitäkään ei alet­tu toteut­ta­maan kalleuten­sa takia. Val­tio jon­ka tarkoi­tus oli mak­saa siitä n puo­let veti henkselit toteu­tuk­sen yli. 

    Man­ner­heim­intie on pahasti ruuhkau­tunut ja bus­seil­lakin mat­ka lähiöistä keskus­taan kestää ikuisu­u­den. Vihd­in­tien ratikan tehtävä on nopeut­taa joukkoli­iken­nematko­ja täl­lä akselil­la. Se on köy­hän pikkukaupun­gin maan­päälli­nen metro. Se kul­kee Man­ner­heim­inti­etä pitkin Haa­gaan ja Kan­nelmä­keen. (voisi ennem­min kulkea Kon­alaan tai Raja­torp­paan) Sen on tarkoi­tus olla nopeampi kuin nykyiset raiti­otielin­jat ja bus­sit, sik­si raiti­olin­ja 4 joutaa pois Man­ner­heim­intieltä ja sille raken­netaaan uudet raiteet Topeliuksenkadulle.

    1. Asun Man­ner­heim­intiel­lä, ruuhkaa on noin kak­si tun­tia aamuisin ja iltaisin, eikä liikenne sil­loinkaan seiso. Suurim­man osan päivästä ruuhkaa ei ole lainkaan. Ensisi­jais­es­ti liiken­teen määrään voisi vaikut­taa ruuhkamaksuilla.

      1. Mun oma havain­toni on että bus­sikyyti esim Haa­gas­ta Elielin­auki­olle tai Kamp­pi­in kestää puoli tun­tia. Siis 5 km ja 30 min, liikkui mihin aikaan arkipäivänä tahansa. Siinä on 10 min­u­ut­tia ainakin liikaa.
        En tosin ole kok­iel­lut uusia lin­jo­jen 20 ja 30 busse­ja, mut­ta en usko että ne oli­si­vat nopeampia kuin van­hat 14 ja 39 tai 200–300 ‑sar­jan seutubussit.
        On tot­ta että myös junal­la pääsee Haa­gas­ta (Huopalahti) reilus­sa 10 min­uutis­sa mut­ta sil­loin pääsee vain yhteen paikkaan Helsin­gin keskus­tas­sa eli Töölön­lah­den kont­tori­raken­nusten takana oleville sivuraiteille.

  7. Pasi­lan vetu­ri­tal­lien alueen kaava­muu­tos levit­tää rak­en­tamista myös etelään Toralin­nan ja Nor­den­skiöldinkadun suun­taan. Toralin­na ja Eläin­tarhan Nes­teen leg­en­daari­nen mata­la huoltoase­ma yhdis­tävät täl­lä het­kel­lä Kes­ki-Pasi­lan raken­nus­mas­sat hyvin Eläin­tarhan urheilupuis­ton avaraan viheralueeseen.

    Nyt kaupun­ki kuitenkin on suun­nit­tele­mas­sa huoltoase­man paikalle tehokas­ta rak­en­tamista eli toimis­to­ja, liiketi­laa ja asum­ista. Tämä on lop­un alkua sille, että jatkos­sa var­maan myös nykyi­nen Auro­ran sairaalaan puis­tom­ainen alue van­hoine mataline sairaalaraken­nuksi­neen val­jaste­taan täy­den­nys­rak­en­tamiseen. Se olisi oikea herkku­pala kaupungille. Sama hävi­tyshän on jo alka­nut kadun toises­sa päässä YIT:n jäähal­li­hankkei­den ja Laak­son sairaala-alueen rak­en­tamisen osalta.

    1. Oletko tosis­sasi? Val­ta­van, tilaa vievän ja kaupunki­rak­en­teen ja puis­toalueen katkai­se­van huoltoase­makom­pleksin otta­mi­nen hyö­tykäyt­töön on todel­la tärkeää ja se on tehtävä nyt, kun sähköau­toilu tekee huoltoase­mat tarpeettomiksi.

    2. Kun autoilu lop­puu Helsingistä, huoltoase­man raken­nuk­seen voisi tehdä polkupyörien pump­pausase­man ja hallin puolel­la voitaisi­in huoltaa ja vuokra­ta sähköpyöriä. Näin ei tarvit­sisi ruve­ta Eläin­tarhaan uusia talo­ja rakentamaan.

  8. “En tiedä, kuka val­opää on keksinyt normin, jon­ka mukaan auto ei pääse ylös jyrkem­pää ramp­pia kuin viiden pros­entin nousun.”

    Se 5% pitu­uskalte­vu­us johtuu Kata­janokan sata­man rekoista. Helsin­gin tun­nelisu­un­nitelmis­sa 8% hyväksytään tun­neleis­sa, jois­sa ei ole rekkali­iken­net­tä. Nor­maaleil­la maan­pääl­lisil­lä yhdys­teil­lä kalte­vu­us saa olla 10%.
    Ai niin, jos tun­neleis­sa ei saisi ajaa rekoil­la, ei tarvit­taisi niin pitk­iä ramppeja 😉

  9. Lah­den / Por­voon suun­nan liiken­teen nykyi­nen reiti­tys Kalasa­ta­man läpi ei vaiku­ta hyvältä ja kestävältä ratkaisul­ta, eikä sitä sel­l­aisek­si var­maan ole tarkoitet­tukaan, kun tun­nelin on tiedet­ty ole­van suun­nitelmis­sa. Ymmär­ret­tävästi Teuras­ta­mon alueen läpi ei myöskään halu­ta ohja­ta läpikulkuli­iken­net­tä. Tun­nelista riip­pumat­ta Itäväylän pään risteys-spaget­ti kaipaisi selkeyt­tämistä ja jonkin­laista bulevardisointia 😉

  10. Man­ner­heim­intie taitaa olla Helsin­gin pääväylistä hil­jaisin. Sörnäis­ten rantatie, Hämeen­tie ja Mäkelän­tie on paljon meluisampia puhu­mat­takaan itä/länsiväylistä. Raideli­ikenne hiljen­tää melko paljon autovir­to­jen melua.

  11. Kuka halu­aa oikeasti Raide­jok­erin Töölöön? Mihin uno­h­tui metron jatkaminen?

    1. Kun huo­mat­ti­in ettei rahaa ole metron jatkamiseen niin päätet­ti­in näin. Helsingillä on muitakin meno­ja kuten val­takun­nal­liseen sote-uud­is­tuk­seen osal­lis­tu­miseen (vaik­ka ei hyödy), kivi­hi­ilen kor­vaami­nen, Kru­unuvuoren sil­lat jne.

    2. Rahaa ei ole metron jatkamiseen, mut­ta näi­hin maan­pääl­lisi­in ‘pikaratikoi­hin’ ja Kru­unuvuoren mil­jar­dis­il­toi­hin sitä tun­tuu riit­tävän. Samat päät­täjät lyhen­sivät vielä Espoon lai­tu­ritkin. Kamp­is­sa ja Pasi­las­sa on jo ase­mat valmi­ina louhit­tuna metroa varten.

      1. Tätä sin­un pitää kysyä kaupunki­joukkoli­iken­teen asiantun­ti­joil­ta jot­ka ovat alan kon­sult­tiyri­tys­ten, infran rak­en­tamis­es­ta vas­taavien yri­tys­ten, joukkoli­iken­nevi­ra­nomais­ten ja kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavien viras­to­jen palveluksessa.

      2. Kamp­is­sa louhit­tuna pätkä aukkoa kallioon. Se on varsin kaukana valmi­ista ja varustel­lus­ta ase­mas­ta. Pasi­las­sa Tri­plan alla ole­va tila on käsit­tääk­seni muus­sa käytössä ‘tilapäis­es­ti’. Valmista ase­maa ei ole sielläkään.

        Maan pin­nalle raken­net­tu raiti­otie mak­saa olo­suhteista riip­puen noin viiden­nek­sen tai kymme­ne­sosan tun­ne­limetron hin­nas­ta per kilo­metri. Kru­unusil­to­jen osu­udel­la hin­ta on sil­lat mukaan lask­ien suun­nilleen sama kuin tun­ne­limetrol­la. Maanalaises­sa met­rossa kallein­ta ovat ase­mat, joi­hin vaa­di­taan nykyään laa­jat tur­va­jär­jestelmät, savun­pois­tot, hissit sun muut.

  12. Sörnäis­ten tun­nelin han­ke­su­un­nitel­ma, vaiku­tus kokonaisuuteen

    KAUPUNGIN OLEELLISET PALVELUT (kaupungille jäävät);
    kaupun­ki kaupunki­laisille, kaupunkisu­un­nit­telu, maankäyt­tö ja ympäristöpalvelut
    KANTAKAUPUNGIN LÄPIAJOLIIKENNE
    läpi­a­joli­ikenne tulee suun­nitel­la jous­tavak­si ja kaupungista poisvieväksi
    mah­dol­lisuuk­sien ja tarpeen mukaan liikenne ohjataan maan alle, jol­loin se
    palvelee sekä
    autoil­i­joi­ta (pää­sevät sulavasti kaupungista ulos) ja
    jalankulkijoita/pyöräilijöitä (ei tarvitse sietää auto­ja, melua, saasteita)
    KANTAKAUPUNGIN PYSÄKÖINTI
    I ja II vyöhykkei­den alueet
    Autot eivät saa ”asua” kadun­var­si-pysäköin­tipaikois­sa, I ja II vyöhyk­keen alueella.
    Kadun­var­si­paikko­jen ideana on nopea vai­h­tu­vu­us, kaikille mah­dol­lisu­us hoitaa asioitaan
    Vai­h­toe­hdot ovat (maan alla tai pääl­lä) (tasais­es­ti alueel­la, lyhyet matkat)
    *ilmainen pitkäaikainen pysäköintialue
    *mak­sulli­nen pysäköintilaitos
    *mak­sulli­nen pysäköintialue
    Vai­h­toe­hdot kadun­var­sipysäköin­ti­in (vuorokausi, ei kelloaikoja)
    *pysähtymi­nen sal­lit­tu, ilmainen (alle 10 min. esim. taxi)
    *½ h, ilmainen lyhy­taikainen pysäköinti
    (näil­lä pyritään estämään auton jalka­käytävälle ajo)
    *ker­ta­mak­su enin­tään 1 h tai 2 h tai 4 h (ei vuorokausi-kelloaikoja)
    *ei ilmainen pitkäaikainen pysäköinti
    mak­sulli­nen pitkäaikainen pysäköinti
    ilmaista asukas-/yri­tys­tun­nus­ta
    (piha-alueet mielel­lään autottomiksi)
    kan­takaupunkielämän toimivuus
    elinkei­noelämän kil­pailukyky ja aluei­den saavutettavuus
    kaupunkipyörien telineet
    sähköpotku­lau­doille voidaan maala­ta katu­un pysäköin­tipaikat (kuten Tallinnassa)
    yleiset sähköau­ton lataus­pis­teet, pysäköintialueille
    suun­nitel­tu lumenaurausjärjestelmä
    pysäköin­tirikkei­den valvon­ta (mah­dol­lis­es­ti kameravalvonta)
    alueelle tule­vien päätei­den, esim. Man­ner­heim­intie, Mäkelänkatu, Hämeen­tie, Her­man­nin rantatie-Sörnäis­ten rantatie, ”sisään­tu­lon” läheisyy­dessä olisi pysäköin­tialuei­ta, liityn­täpysäköin­tipaikko­ja, joista matkaa voisi jatkaa julkisilla
    tarpeel­liset, INVA-paikat ja yhteiskäyttöautoille
    auton koko huomioitava
    onko hin­taero­ja; Helsin­ki ja muut
    liikku­mi­nen, julkisen pysäkkivälit, suo­ja­tien yli­tysa­jat, huilipenkkejä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.