Lautakunnassa on sen verran mielenkiintoisia asioita, että kommentoin niitä lyhyesti.
Laakson yhteissairaalan tarkistettu klaava
Tässä on vain pieniä muutoksia aiemmin käsiteltyyn, mutta hanke on niin huomattava, että mainitsen sen tässä. Alueelle on tulossa sosiaali- ja terveystoimen rakennuksia yhteensä 168 000 kerrosneliötä. Listateksti puhuu 200 000 kerrosneliöstä, joista 22 000 on olemassa olevia rakennuksia. Lähes miljardin euron investointi siis.
Sörnäisten tunnelin hankesuunnitelma
Tässä vaiheessa päätetään vain pohjoisosan betonitunneosuuden rakentamisesta, koska olisi tyhmää rakentaa ratikka ensin ja tehdä betonitunneli sitten, jolloin ratikkaliikenne jouduttaisiin siirtämään pitkäksi aikaa jonnekin muualle tai kulkemaan busseilla. Tämä vaihe maksaa 50 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan tunnelia ei ole vielä suunniteltu eikä siitä ole kustannuslaskelmaa, mutta kokonaiskustannuksiksi on haarukoitu 180 MM€.
Jos käytämme joukkoliikenneinvestoinneilta vaadittua tuottotasoa 5 %/vuosi, saamme pääomakustannuksiksi 9 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän päälle tulevat kahden miljoonan käuyttöklustannukset. Kun tunnelia käyttää päivittäin 17 000, tulee yhden automatkan kustannuksiksi 1,8 €. En laskenut mukaan poistoja, vaikka alue on nykynäkymien mukaan veden alla parinsadan vuoden kuluttua.
Autoilijoille koituvalla hyödyllä tällaista kustannusta ei pystyperustelemaan, joten perusteina pitää käyttää autoista muille koituvaa haittaa. Se taas perusteluisi loogisesti tiemaksuja.
Raivostuttavinta tuossa suunnitelmassa ei ole rahan haaskaaminen vaan se, että tunnelin ylipitkät rampit pilaavat kaupunkirakennetta. Sörnäisten Rantatielle on tulossa 190 metriä pitkä railo, joka estää jalankulkijoita ylittämästä katua.
En tiedä, kuka valopää on keksinyt normin, jonka mukaan auto ei pääse ylös jyrkempää ramppia kuin viiden prosentin nousun. Maanteillä kahdeksan prosentin mäet ovat tuiki tavallisia. Brysselissä autot pystyvät kiipeämään ylös kymmenen prosentin ramppeja. Jos pelätään talven liukkaita, voihan sen rampin pitää sulana lämmittämällä niin kuin Aleksin jalkakäytävätkin pidetään.
Veturirallinpihan suunnitteluperiaatteet
Pasilan tulevien tornien varjoon Nordenskiöldinkadun pohjoispuolelle jää laaksomainen alue, josta on tarkoitus tehdä oleilun ja tapahtumien alue. Näytti hyvältä!
Pentti Arajärven esitys maksuttomasta joukkoliikenteestä
Jos minulla olisi käyttää 140 miljoonaa vuodessa joukkoliikenteen hyväksi, käyttäisin sen palvelujen parantamiseen. Ymmärrystä ei tullut esittelijältäkään.
RKP:n aloite Topeliuksenkadun ratikan korvaamisesta dieselbusseilla
RKP:n aloitteen mukaan ratikka vaarantaa ihmishenkiä, kun vaikeasti väistettävä ratikka on ambulanssin tiellä. RKP:llä ei ole ollut edustajaa lautakunnassa, joten he eivät ehkä tiedä, että ratikka kulkee omalla kaistallaan eikä ole kenenkään tiellä. Sen sijaan se oma kaista on ambulanssien käytettävissä. Niitä hälytysajoneuvot käyttävät nytkin ympäri Helsinkiä. Paljonparempi vaihtoehto kuin kadun täyttämien seisovilla autoruuhkilla.
Aika huono tekosyy vastustaa Vihdintien ratikkaa.
Aika pihalla on RKP:n ryhmä muutenkin, kun esittivät, että bussien pitäisi tietysti käyttää biopolttoaineita. Miksi tässä pitäisi käyttää dieselbusseja, kun HSL on muuten siirtymässä sähköbusseihin?
Eiköhän tuo tunneli tule olemaan niin tukossa ruuhka-aikoina, että varmaan ihan hyvä ettei ole kovin jyrkkä tai tulee enemmän peräänajoja ahtaassa tilassa. Kummassakin päässä pullonkaula, kun kaupunkiin ei mahdu ja Lahdenväylälle menevillä on vielä monet liikennevalot. Positiivista tuossa lienee että Teurastomoa ympäröivä alue säästyisi ehkä pahimmalta ja siitä voisi tulla ihan oikea kaupunginosa, jos Katajanokan rekkaralli ja ympäryskuntien työmatkalaiset eivät menisi sen läpi. Itse ehdottaisin tuon alueen, joka on suunnilleen Suvilahden vanhalta voimalaitokselta aina DIAK-koululle, suunniteltujen asukasmäärien nostoa ja autopaikkojen vähentämistä suunnitelmista, koska mitä järkeä on rakentaa metro, uudet ratikkalinjat, Junatien uudistusprojekti ja vielä tunneli autoille ohittamaan alue, jos siitä ei ota kunnolla hyötyä? Alue kestäisi tornirakentamistakin, jos niitä vain saisi rakentaa edes metron ja ratikan viereen ilman kahta autoa per asunto. Eikä tuo estevaikutus ole nykyiseen verrattuna kovin paha, ja ei niille jotka valittivat ratikkapysäkkien karsintaa ole riittänyt sympatiaa kun on pitänyt laittaa monoa toisen eteen. Ja näyttää tuossa olevan uusi siltakin jalankulkijoille yli rotkon.
Mammuttitauti vaivaa myös sairaalarakentamista. Vanhoja tiloja pitäisi päinvastoin kunnostaa, mutta mikään muu ei tunnu kelpaavan kuin uudet jättitilat. Muun muassa Lastenlinnan vuonna 1948 valmistunut hieno kymmenkerroksinen sairaalarakennus Meilahdessa on seissyt vuosikausia tyhjillään.
Laaksossa on kyse vanhan tuberkuloosisairaalan matalasti rakennetusta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaasta sairaala-alueesta puistoineen ja kallioineen. Sairaala sopeutuu hyvin Keskuspuiston reunamille ja sopisi erityisen hyvin psykiatriseen hoitoon. Nyt koko alue halutaan rakentaa umpeen korkeita massiivisia uudisrakennuksia.
Hyvä huomio. Mistä löytyisi se rohkea poliitikko, joka kyseenalaistaisi Husin avoimen sekin miljardibudjetin ja raivasi sen ryteikön? Siinä saa vaan organisaation, lekurit ja hoitsut niskaansa, ja poliitikot on sitoutettu HUS-valtuuston kautta kauniisti mukaan.
Topeliuksenkadulle on turha alkaa rakentamaan mitään uusia kalliita pikaraitioteitä, koska kiskot kulkevat jo samansuuntaisena parin korttelin päässä Mannerheimintiellä, jossa raitiovaunuilla on omat muusta liikenteestä erotetut kaistansa ja pysäkkinsä.
Jos kaikki suunnitellut raitiovaunut eivät enää mahdu Mannerheimintielle, niin silloin koko kaupunkibulevardivouhotus on syytä lopettaa, ja ruveta käyttämään junia ja busseja. Rahatkin säästyvät.
Onhan Mannerheimintiellä myös autokaistat. Tuolla logiikalla Topeliuksenkadun autokaistat voisi poistaa, kun autot voivat ajella Mannerheimintielläkin.
Mannerheimintielle tulee tehdä saman kuin Hämeentielle: ajoradat joukkoliikenteelle sekä muulle hyötyliikenteelle ja lisää tilaa kevyelle liikkumiselle ja puukaistoille. Jäljelle jäävä yksityisautoilu voidaan siirtää Topeliuksenkadulle ja Mechelininkadulle.
Ja Hämeenkatu Tampereella. On nyt valmistunut. Ei hassumpi.
Topeliuksenkadun ratikka luo yhden levottoman kadun ahtaaseen Töölöön, jota halkoo jo Mannerheimintien ja Mechelininkadun meluisat väylät. Olen nyt vienyt lapsia kouluun kuukauden päivät Töölön ja Punavuoren väliä uusilla Topliuksenkatua kulkevilla oransseilla haitarisähköbusseilla. Ne ovat erinomaisia! Lähes äänettömät pehmeästi kiihtyvät ja jarruttavat bussit ovat kuin junia ilman raiteita. Ne ovat tulevaisuudessa tehokkain tapa kuljettaa ihmisiä. Kalliit raiteet vievät liikaa tilaa pysäkkeineen ja melua riittää yötä päivää. Ratikat on tarpeellisia, asunhan pysäkin vieressä, mutta Vihdintien ratikka on järjetön hanke kun siellä on nämä uudet hienot bussit, jotka kulkee 5min vuorovälillä.
Kömpelöt raitiovaunut ajelevat jo nyt jonossa peräkkäin Helsingin keskustassa ruuhkauttaen toisiaan. Silti kaupunki aikoo tuoda samaan sumppuun vielä puolta pidempiä pikaraitiotievaunuja kolmelta eri suunnalta eli Haagasta, Viikistä ja Laajasalosta. Nämä tukkisivat koko keskustan liikenteen.
Harvalla pysäkkivälillä kulkevat pikaratikat ovat oma liikennetyyppinsä, joka kuuluu kehille ja poikittaisliikenteeseen. Lisäksi ne tarvitsevat uusia väyliä ja kalliita ja mittavia katuremontteja. Ei pikaratikoita pidä työntää keskustaan, jossa on jo metro ja toimiva raitiotieverkko valmiina. Myös junat ja bussit kulkevat.
Oikeassa olet. HSL on jo ottanut akkusähköbussit liikenteeseen. Ratikat pitää unohtaa.
Ratikoiden erittäin suuren määrän näkee sivustolta http://www.sporat.fi , jossa Mannerheimintiellä jo nyt melkein tuuppivat toisiaan. Em sivusto siis näyttää reaaliajassa ratikoiden paikat ja numeron.
Helsinki tarvitsisi etelä-pohjoissuuntaisen metrolinjan Haagasta tai Pasilasta Töölön kautta keskustaan ja mahdollisesti etelä-Helsinkiin. Suunnitelmia on ollut jo Eliel Saarisen ajoista asti. Viimeinen yritys oli ns Pisara-rata joka perustui lähijunien ajamaan maanalaiseen rataan jonka tarkoitus oli kulkea Pasilasta Töölön, keskustan, ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan, mutta sitäkään ei alettu toteuttamaan kalleutensa takia. Valtio jonka tarkoitus oli maksaa siitä n puolet veti henkselit toteutuksen yli.
Mannerheimintie on pahasti ruuhkautunut ja busseillakin matka lähiöistä keskustaan kestää ikuisuuden. Vihdintien ratikan tehtävä on nopeuttaa joukkoliikennematkoja tällä akselilla. Se on köyhän pikkukaupungin maanpäällinen metro. Se kulkee Mannerheimintietä pitkin Haagaan ja Kannelmäkeen. (voisi ennemmin kulkea Konalaan tai Rajatorppaan) Sen on tarkoitus olla nopeampi kuin nykyiset raitiotielinjat ja bussit, siksi raitiolinja 4 joutaa pois Mannerheimintieltä ja sille rakennetaaan uudet raiteet Topeliuksenkadulle.
Asun Mannerheimintiellä, ruuhkaa on noin kaksi tuntia aamuisin ja iltaisin, eikä liikenne silloinkaan seiso. Suurimman osan päivästä ruuhkaa ei ole lainkaan. Ensisijaisesti liikenteen määrään voisi vaikuttaa ruuhkamaksuilla.
Mun oma havaintoni on että bussikyyti esim Haagasta Elielinaukiolle tai Kamppiin kestää puoli tuntia. Siis 5 km ja 30 min, liikkui mihin aikaan arkipäivänä tahansa. Siinä on 10 minuuttia ainakin liikaa.
En tosin ole kokiellut uusia linjojen 20 ja 30 busseja, mutta en usko että ne olisivat nopeampia kuin vanhat 14 ja 39 tai 200–300 ‑sarjan seutubussit.
On totta että myös junalla pääsee Haagasta (Huopalahti) reilussa 10 minuutissa mutta silloin pääsee vain yhteen paikkaan Helsingin keskustassa eli Töölönlahden konttorirakennusten takana oleville sivuraiteille.
Pasilan veturitallien alueen kaavamuutos levittää rakentamista myös etelään Toralinnan ja Nordenskiöldinkadun suuntaan. Toralinna ja Eläintarhan Nesteen legendaarinen matala huoltoasema yhdistävät tällä hetkellä Keski-Pasilan rakennusmassat hyvin Eläintarhan urheilupuiston avaraan viheralueeseen.
Nyt kaupunki kuitenkin on suunnittelemassa huoltoaseman paikalle tehokasta rakentamista eli toimistoja, liiketilaa ja asumista. Tämä on lopun alkua sille, että jatkossa varmaan myös nykyinen Auroran sairaalaan puistomainen alue vanhoine mataline sairaalarakennuksineen valjastetaan täydennysrakentamiseen. Se olisi oikea herkkupala kaupungille. Sama hävityshän on jo alkanut kadun toisessa päässä YIT:n jäähallihankkeiden ja Laakson sairaala-alueen rakentamisen osalta.
Oletko tosissasi? Valtavan, tilaa vievän ja kaupunkirakenteen ja puistoalueen katkaisevan huoltoasemakompleksin ottaminen hyötykäyttöön on todella tärkeää ja se on tehtävä nyt, kun sähköautoilu tekee huoltoasemat tarpeettomiksi.
Kun autoilu loppuu Helsingistä, huoltoaseman rakennukseen voisi tehdä polkupyörien pumppausaseman ja hallin puolella voitaisiin huoltaa ja vuokrata sähköpyöriä. Näin ei tarvitsisi ruveta Eläintarhaan uusia taloja rakentamaan.
“En tiedä, kuka valopää on keksinyt normin, jonka mukaan auto ei pääse ylös jyrkempää ramppia kuin viiden prosentin nousun.”
Se 5% pituuskaltevuus johtuu Katajanokan sataman rekoista. Helsingin tunnelisuunnitelmissa 8% hyväksytään tunneleissa, joissa ei ole rekkaliikennettä. Normaaleilla maanpäällisillä yhdysteillä kaltevuus saa olla 10%.
Ai niin, jos tunneleissa ei saisi ajaa rekoilla, ei tarvittaisi niin pitkiä ramppeja 😉
Pääseväthän ne rakat yli Usbenskin mäenkin.
Lahden / Porvoon suunnan liikenteen nykyinen reititys Kalasataman läpi ei vaikuta hyvältä ja kestävältä ratkaisulta, eikä sitä sellaiseksi varmaan ole tarkoitettukaan, kun tunnelin on tiedetty olevan suunnitelmissa. Ymmärrettävästi Teurastamon alueen läpi ei myöskään haluta ohjata läpikulkuliikennettä. Tunnelista riippumatta Itäväylän pään risteys-spagetti kaipaisi selkeyttämistä ja jonkinlaista bulevardisointia 😉
Mannerheimintie taitaa olla Helsingin pääväylistä hiljaisin. Sörnäisten rantatie, Hämeentie ja Mäkeläntie on paljon meluisampia puhumattakaan itä/länsiväylistä. Raideliikenne hiljentää melko paljon autovirtojen melua.
Kuka haluaa oikeasti Raidejokerin Töölöön? Mihin unohtui metron jatkaminen?
Kun huomattiin ettei rahaa ole metron jatkamiseen niin päätettiin näin. Helsingillä on muitakin menoja kuten valtakunnalliseen sote-uudistukseen osallistumiseen (vaikka ei hyödy), kivihiilen korvaaminen, Kruunuvuoren sillat jne.
Rahaa ei ole metron jatkamiseen, mutta näihin maanpäällisiin ‘pikaratikoihin’ ja Kruunuvuoren miljardisiltoihin sitä tuntuu riittävän. Samat päättäjät lyhensivät vielä Espoon laituritkin. Kampissa ja Pasilassa on jo asemat valmiina louhittuna metroa varten.
Tätä sinun pitää kysyä kaupunkijoukkoliikenteen asiantuntijoilta jotka ovat alan konsulttiyritysten, infran rakentamisesta vastaavien yritysten, joukkoliikenneviranomaisten ja kaupunkisuunnittelusta vastaavien virastojen palveluksessa.
Kampissa louhittuna pätkä aukkoa kallioon. Se on varsin kaukana valmiista ja varustellusta asemasta. Pasilassa Triplan alla oleva tila on käsittääkseni muussa käytössä ‘tilapäisesti’. Valmista asemaa ei ole sielläkään.
Maan pinnalle rakennettu raitiotie maksaa olosuhteista riippuen noin viidenneksen tai kymmenesosan tunnelimetron hinnasta per kilometri. Kruunusiltojen osuudella hinta on sillat mukaan laskien suunnilleen sama kuin tunnelimetrolla. Maanalaisessa metrossa kalleinta ovat asemat, joihin vaaditaan nykyään laajat turvajärjestelmät, savunpoistot, hissit sun muut.
Sörnäisten tunnelin hankesuunnitelma, vaikutus kokonaisuuteen
KAUPUNGIN OLEELLISET PALVELUT (kaupungille jäävät);
kaupunki kaupunkilaisille, kaupunkisuunnittelu, maankäyttö ja ympäristöpalvelut
KANTAKAUPUNGIN LÄPIAJOLIIKENNE
läpiajoliikenne tulee suunnitella joustavaksi ja kaupungista poisvieväksi
mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan liikenne ohjataan maan alle, jolloin se
palvelee sekä
autoilijoita (pääsevät sulavasti kaupungista ulos) ja
jalankulkijoita/pyöräilijöitä (ei tarvitse sietää autoja, melua, saasteita)
KANTAKAUPUNGIN PYSÄKÖINTI
I ja II vyöhykkeiden alueet
Autot eivät saa ”asua” kadunvarsi-pysäköintipaikoissa, I ja II vyöhykkeen alueella.
Kadunvarsipaikkojen ideana on nopea vaihtuvuus, kaikille mahdollisuus hoitaa asioitaan
Vaihtoehdot ovat (maan alla tai päällä) (tasaisesti alueella, lyhyet matkat)
*ilmainen pitkäaikainen pysäköintialue
*maksullinen pysäköintilaitos
*maksullinen pysäköintialue
Vaihtoehdot kadunvarsipysäköintiin (vuorokausi, ei kelloaikoja)
*pysähtyminen sallittu, ilmainen (alle 10 min. esim. taxi)
*½ h, ilmainen lyhytaikainen pysäköinti
(näillä pyritään estämään auton jalkakäytävälle ajo)
*kertamaksu enintään 1 h tai 2 h tai 4 h (ei vuorokausi-kelloaikoja)
*ei ilmainen pitkäaikainen pysäköinti
maksullinen pitkäaikainen pysäköinti
ilmaista asukas-/yritystunnusta
(piha-alueet mielellään autottomiksi)
kantakaupunkielämän toimivuus
elinkeinoelämän kilpailukyky ja alueiden saavutettavuus
kaupunkipyörien telineet
sähköpotkulaudoille voidaan maalata katuun pysäköintipaikat (kuten Tallinnassa)
yleiset sähköauton latauspisteet, pysäköintialueille
suunniteltu lumenaurausjärjestelmä
pysäköintirikkeiden valvonta (mahdollisesti kameravalvonta)
alueelle tulevien pääteiden, esim. Mannerheimintie, Mäkelänkatu, Hämeentie, Hermannin rantatie-Sörnäisten rantatie, ”sisääntulon” läheisyydessä olisi pysäköintialueita, liityntäpysäköintipaikkoja, joista matkaa voisi jatkaa julkisilla
tarpeelliset, INVA-paikat ja yhteiskäyttöautoille
auton koko huomioitava
onko hintaeroja; Helsinki ja muut
liikkuminen, julkisen pysäkkivälit, suojatien ylitysajat, huilipenkkejä