Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon

Kaikkien muiden puuhieni ohel­la olen mukana Pekka Ala-Pietilän johta­mas­sa TEM:n tekoä­ly­työryh­mässä, sen yhteiskun­nal­lis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tusten jaos­ton puheenjohtajana.

Tekoä­lyä on ver­rat­tu sähköön: se tulee kaikkialle.

Kom­menteis­sa tämän blo­gin robot­tiveroa koskevas­sa artikke­lis­sa moni näki kovin synkkänä tule­vaisu­u­den, kun tekoä­ly ja robot­it syr­jäyt­tävät val­ta­van määrän työvoimaa. Eri­tyis­es­ti ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pääo­man omis­ta­jat rikas­tu­vat val­tavasti ja työtä tekevä kansa kurjistuu.

Ensin vähän luku­ja. Tekoä­lyn olete­taan syr­jäyt­tävän 15 vuodessa noin 15 pros­ent­tia täl­lä het­kel­lä tehtävästä työstä. Tämän ennus­teen on meil­lä antanut McK­in­seyn tutkimus­ryh­mä. Kovin tarkkana en tätä lukua pitäisi, mut­ta se kuvas­taa suu­ru­us­lu­okkaa.  Tämä on aika vähän ver­rat­tuna siihen, mitä teknologi­nen mur­ros tähän asti on tehnyt. Pelkästään met­surei­den määrä on pienen­tynyt 300 000 met­surista 4 000 met­suri­in. Mitään täl­laista ei ole edessä.

Entiseen ver­rat­tuna uut­ta on se, että nyt myös akavalaiset ammatit ovat vaaras­sa, kun ennen automaa­tio kohdis­tui lähin­nä SAK-laisi­in ja STTK-laisi­in ammat­tei­hin. Toisaal­ta akavalais­ten kai pitäisi kyetä siir­tymään toisi­in tehtävi­in, onhan heil­lä hyvä koulutus.

Jos 1990-luvul­la automaa­tio alkoi syr­jäyt­tää ihmisiä hyvä­palkkai­sista töistä työt­tömik­si tai aiem­paa huonopalkkaisem­pi­in töi­hin – keskimäärin vaiku­tus toki oli posi­ti­ivi­nen, siir­ryt­ti­in entistä parem­pi­palkkaisem­pi­in töi­hin, mut­ta iso joukko jäi kär­si­jöik­si. Maa- ja met­sä­taloud­es­ta ja myöhem­min tek­sti­ilite­htaista oli siir­ryt­ty rahakkaampi­in hom­mi­in, mut­ta se aika on takana, jol­loin kaik­ki oli­vat voit­ta­jia. Tämä tulee var­maankin jatku­maan. On siis voit­ta­jia ja häviäjiä, mut­ta keskimäärin ihmiset voittavat.

Kun yksi hal­pa robot­ti tekee kymme­nen miehen työn, tuleeko robotin omis­ta­jas­ta val­ta­van rikas? Ei tule, vaan tuot­tei­den hin­nat laske­vat ja kulut­ta­ja voit­taa. Tästä pitää huolen kil­pailu. Pääo­ma on nykyään hal­paa (korot negati­ivisa) joten pääo­man omis­ta­jat eivät voi voit­taa kovin paljon. Eihän moni­toimikonei­den omis­ta­jatkaan ole huip­purikkai­ta, vaik­ka moto tekee sadan met­surin työn. Arvon­lisäys met­sänko­r­ju­us­sa väheni ja paperin ja puu­tavaran osta­jat hyö­tyivät – ja tietysti metsänomistajat.

Niin­pä robot­tien tekemän työn arvoa ei tarvitse jakaa perus­tu­lona kaikille. Kaik­ki saa­vat sen automaat­tis­es­ti hin­tamekanis­min kaut­ta halvemp­ina tuot­teina ihan niin kuin tähänkin asti.

Lisään­tyykö rak­en­teelli­nen työt­tömyys osaamisvi­nouman mukana? Tässä tarkastelus­sa ei kan­na­ta erot­taa tekoä­lyä muun dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­sista. Ennustei­den mukaan osaamisvi­nouma pahe­nee – tai siis ainakin työt muut­tuvat vaativammiksi.

En kyl­lä ole ihan var­ma tästäkään. Moni työ muut­tuu nimit­täin helpom­mak­si, paljon helpom­mak­si, kos­ka ohjel­mat tule­vat käyt­täjäys­täväl­lisem­mik­si. Voi olla, että kas­va osa töistä ei vaa­di juuri mitään ammattitaitoa.

Tarkoit­taako tämä sekatyömiehen paluuta?

Noin sinän­sä ihmette­len, miten siitäkin on saatu ongel­ma aikaan, että korkea elin­ta­so syn­tyy nyky­isin niin pienel­lä työ­panok­sel­la ja jatkos­sa yhä pienem­mäl­lä. Ilmeis­es­ti anti­ikin vapaiden kreikkalais­ten elämä oli aivan vihe­liästä ja parati­i­sis­sa olisi suo­ras­taan hel­vetil­listä, kun ei ollut työtä!

En ole kuul­lut valitet­ta­van, että koti­talouskoneet ovat romaut­ta­neet koti­työn määrän eikä uut­ta raadan­taa ole tul­lut tilalle.

118 vastausta artikkeliin “Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon”

  1. Minä kyl­lä uskon, että korkeak­oulu­tus­ta ei enää oikein tarvi­ta mihinkään. Älykkäälle ohjel­malle vain san­o­taan ongel­ma ja se ratkaisee sen. Aika pöliää on kyl­lä alkaa mak­samaan iso­ja sum­mia korkeakoulutuksesta.

  2. 1. Se mikä mah­dol­lis­es­ti muut­taa kaiken on tekoä­lyn kehi­tys ihmisen tasolle ja sen yli. Täl­lainen tekoä­ly pystyy tekemään käytän­nössä kaik­ki työt parem­min kuin ihmi­nen: lääkäri, insinööri, poli­itikko, johta­ja, putkimies, säveltäjä jne. Ihmis­ten uudelleenk­oulut­ta­mi­nen ei sil­loin (toisin kuin nyky­isin) auta työt­tömyy­teen, kos­ka mikä tahansa työ kek­sitään, niin robot­ti tekee sen paremmin.

    Tämä ei ole sci­fi-fan­ta­sia tai pienen vähem­mistön mielipi­de. Suuri osa maail­man parhaista asiantun­ti­joista uskoo että tämä on mah­dol­lista muu­tamien kym­me­nien vuosien sisäl­lä. Kun koneop­pimisen asiantun­ti­joil­ta kysyt­ti­in, mil­loin kone kyke­nee tekemään kaikkia samo­ja tehtäviä kuin ihmi­nen, medi­aani oli ~45vuotta.
    https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asiantun­ti­ja, min­ulle riit­tää että toden­näköisyys on joka tapauk­ses­sa riit­tävän suuri että asi­aan pitäisi varautua. Voi myös olla että syys­tä tai tois­es­ta täl­laisen tekoä­lyn kehi­tys osoit­tau­tuu mahdottomaksi.

    2. Tässä tilanteessa pääo­man ja työn suhde muut­tuu niin että ihmistyötä ei juuri tarvi­ta. Tot­ta kyl­lä, pääo­man (eli robot­tien) omis­ta­jat eivät pääse rikas­tu­maan jos kulut­ta­jil­la ei ole ostovoimaa. Jokin sosiaaliturvan/työn/omistamisen uudelleen­määrit­te­ly on tarpeen.

    3. Vaikut­taa siltä että olette tekoä­ly­työryh­mässänne ansiokkaasti tutki­neet busi­ness-as-usu­al ske­naar­i­o­ta, ja jos tarkoi­tus oli kat­soa vain 10–15 vuot­ta tule­vaisu­u­teen, se var­maan riittääkin.

  3. Onko oikeasaan korkeak­oulut­tau­tu­mises­sa enää järkeä suurim­malle osalle sen korkei­den vai­h­toe­htokus­tan­nusten takia? Tot­takai kan­nat­taa koulut­tau­tua jo se antaa sisältöä elämälle mut­ta moni saisi parem­man elämän tuol­laise­na sekatyöjätkänä joka panos­taisi vapaa-aikaan.

    Ois­pa itel­läkin ollut Soin­in­vaaran kaltainen lep­posi­ta­miseen kan­nus­ta­va van­hempi eikä luter­i­lainen patistelija.

    1. GOLAJTTI:
      Onko oikeasaan korkeak­oulut­tau­tu­mises­sa enää järkeä suurim­malle osalle sen korkei­den vai­h­toe­htokus­tan­nusten takia? Tot­takai kan­nat­taa koulut­tau­tua jo se antaa sisältöä elämälle mut­ta moni saisi parem­man elämän tuol­laise­na sekatyöjätkänä joka panos­taisi vapaa-aikaan.

      Ois­pa itel­läkin ollut Soin­in­vaaran kaltainen lep­posi­ta­miseen kan­nus­ta­va van­hempi eikä luter­i­lainen patistelija.

      Mis­tä sit­ten saat rahaa? Val­tio ei sitä sin­ulle tule anta­maan. Yri­tyk­set EI tule mak­samaan yhtään lisää vero­ja mis­sään tilanteessa.

  4. > uut­ta on se, että nyt myös akavalaiset ammatit
    > ovat vaarassa

    Keinoä­ly ottaa tehdäk­seen paljon yksinker­taisia töitä val­tion ja kun­tien hallinnos­sa. Vero­tus­päätök­set, automa­ti­soitu sakot­ta­mi­nen ja tuomiot oikeu­sis­tu­imis­sa saavut­ta­vat pian kansalais­ten luot­ta­muk­sen, kos­ka pärstäk­er­roin, poli­it­ti­nen mielipi­de ja lahjuk­set eivät enää vaiku­ta päätök­seen. Niistä tulee entistä objektiivisempia.

    Ongel­ma on, että markki­na­t­alous ei toi­mi val­tion hallinnos­sa. Ketään ei irti­san­o­ta. Alkaa aikakausi, jol­loin val­tio alkaa puut­tua kansalais­ten yksi­ty­isyy­teen ja perus­tus­lainkin suo­jaa­maan omaisu­u­teen ja mui­hin oikeuk­si­in aivan ennen­näkemät­tömäl­lä taval­la. — Ja vain sik­si, että nyt se on mah­dol­lista. Onhan virkami­esten itselleen jotain tekemistä keksittävä.

  5. “Noin sinän­sä ihmette­len, miten siitäkin on saatu ongel­ma aikaan, että korkea elin­ta­so syn­tyy nyky­isin niin pienel­lä työ­panok­sel­la ja jatkos­sa yhä pienem­mäl­lä. Ilmeis­es­ti anti­ikin vapaiden kreikkalais­ten elämä oli aivan vihe­liästä ja parati­i­sis­sa olisi suo­ras­taan hel­vetil­listä, kun ei ollut työtä!

    En ole kuul­lut valitet­ta­van, että koti­talouskoneet ovat romaut­ta­neet koti­työn määrän eikä uut­ta raadan­taa ole tul­lut tilalle.”

    Tätä läp­pää Soin­in­vaara on vil­jel­lyt var­maan viimeiset 30 vuot­ta. Ikään kuin työ on “orju­ut­ta”, jos­ta ihmisen pitää “vapau­tua”. Vapau­tua mihin?

    Nähdäk­seni työn teol­la on muitakin merk­i­tyk­siä ihmiselle tai ihmisyy­delle kuin “orju­us”.

  6. Asial­lista pohdiskelua. Tekoä­lyn, dig­i­tal­isaa­tion ja ylipäätään teknisen kehi­tyk­sen suh­teen on hyvä kuitenkin muis­taa, että ne saat­ta­vat muut­taa maail­maa täysin arvaa­mat­tomil­la tavoilla.

    Itse en myöskään ymmär­rä eri­ty­istä työn­teon ihan­noini­tia. Eikö olisi mielekkääm­pää tavoitel­la vain riit­tävää toimeen­tu­loa ja mielekästä elämän­sisältöä kuin pelkkää määrämit­taista työntekoa?

  7. Samaan aikaan hal­li­tus kuris­taa yliopis­to­jär­jestelmää hengiltä. Ilmeis­es­ti eivät pitäneet omia opin­to­jaan mielekkäinä?

    Ongel­ma on, että jos 3–4v kan­di (amk/yliopisto) muut­tuu pääasial­lisek­si työelämä­tutkin­nok­si niin akatem­mi­nen työvoima muut­tuu aika jäykäk­si työmarkkinoilla.

    Työ­nan­ta­jien on mak­set­ta­va aika paljon enem­män siitä, että ihmiset saa­vat työelämässä tarvit­ta­van osaamisen ja ovat tuot­tavia työssään. Tämä edel­lyt­tää palkkata­son laskua.

    Toisek­seen työ­nan­ta­jien on mak­set­ta­va yiopis­to­jen täy­den­nysk­oulu­tuk­ses­ta reip­paasti nyky­istä enem­män. Yliopis­tot toki rahas­ta­vat täl­lä samas­sa henegssä kuin yksi­tyi­nen ter­veve­den­huolto. Joka tapauyk­ses­sa työn­tek­i­jän osaaamisen päivit­tämi­nen on tehtävä laa­jem­min ja useammin.

    Ruot­sis­sa tämä on jo tapah­tunut. Sil­loin saadaan aikaan täs­mäk­oulutet­tua kapea-alaista työvoimaa. Samal­la työn ohjeis­tus ja työn joht­a­mi­nen lisään­tyvät. Yhteiskun­tapoli­it­tis­es­ti tämä suosii suuria asu­tuskeskuk­sia, jois­sa työ­paikkaa voi teo­ri­as­sa vaihtaa.

    Roboti­ik­ka — tekoä­lyn kanssa täl­lä on se liit­tymä, että juuri hal­li­tuk­sen ohjaa­ma yliopis­tok­oulu­tus tuot­taa työvoimaa, joka on hel­poin­ta kor­va­ta älykkääm­mil­lä jär­jestelmil­lä. Siis niil­lä jot­ka pystytään ohjemis­ta­maan ja määrit­tämään tekemiseltään tarkasti.

    Samaan aikaanyliop­stot todel­lisu­udessa aja­vat alas automaa­tion osaamis­taan. (Ihan tot­ta!) Syynä on akti­ivi­nen pois­val­in­ta, jos­sa helpin­ta on lopet­taa ne alat, jois­sa pro­fes­sori jää eläk­keelle. Automaa­tioalal­la piti tehdä tämän vuosikymme­nen puo­livälis­sä sukupol­ven vai­h­dos use­am­mas­sa yliopis­tossa. Sitä ei tehty, kos­ka säätö­toimien vuok­si edes ten­ture track apu­lais­pro­fes­su­ure­ja ei uskallet­tu avata.

    Juh­la­puheis­sa kaik­ki on hyvin. Todel­lisu­udessa ei.

    Aiem­mas­sa tutkimusjär­jestelmässä suuryri­tykse rahoit­ti­vat yliopis­to­ja, jot­ta sai­vat itselleen sopi­vaa työvoimaa. Jos tarvit­ti­in ohjelmis­toih­misiä, rahoiteti­in opin­näyt­teitä sekä tutk­iushankkei­ta (joista saati­in tohtor­e­i­ta alalle) sekä lahjoitet­ti­in pro­fes­su­ure­ja viidek­si vuodek­si. Vas­taavasti tutkimus pain­ot­ti alo­ja, joille tarvit­ti­in osaamista.

    Globaalien pörssiy­htiöi­den kannal­ta tämä ei kiin­nos­ta. Väkeä kun saa jostain, kun­han mak­saa tarpeek­si. Samal­la kansalli­nen osaamis­ta­so haperoituu.

    Mitä olisi tehtävä: Helpin ja vaikut­tavin tapa olisi rahoit­taa Akatemi­an ja Tekesin yhteinen tutkimu­so­hjel­ma, jon­ka avul­la koulute­taan sekä DI/maisteri että tohtori­ta­son osaa­jia maa­han. Samal­la jostain olisi löy­det­tävä rahaa, jot­ta Aal­to, TTY ja Oulu saisi­vat ohjelmistopain­ot­teisen roboti­ikan pysyvät tutk­i­ja­to­htorit huole­hti­maan alan perusosaamisesta.

    Sivu­juon­teena: dig­i­taa­li­nen human­is­mi on kan­sain­välis­es­ti alue, joka muut­taa human­is­ti­sisa tiet­teitä. Samoin uusien data-aineis­to­jen keräämisen ja käsit­te­lyn helpo­tut­tua yhteiskun­tati­eteis­sä on tapah­tu­mas­sa rajua uudistumista.

    Juu­ri­on­gel­ma on, että Suomes­sa on ollut peräkkäin kak­si erit­täin tutkimusvi­hamielistä hal­li­tus­ta ohjaamssa tutkimus­laitok­sia ja yliopis­to­ja. Ensim­mäisen ker­ran Suomen his­to­ri­as­sa sivistys on ollut yhden­tekevää kansaku­nalle. Toki se ei vaiku­ta neljässä vuodessa eikä vaal­imen­estyk­seen, mut­ta hie­man pidem­pää näköalaa tarvittaisiin.

  8. GOLAJTTI:
    Onko oikeasaan korkeak­oulut­tau­tu­mises­sa enää järkeä suurim­malle osalle sen korkei­den vai­h­toe­htokus­tan­nusten takia? Tot­takai kan­nat­taa koulut­tau­tua jo se antaa sisältöä elämälle mut­ta moni saisi parem­man elämän tuol­laise­na sekatyöjätkänä joka panos­taisi vapaa-aikaan.

    Ois­pa itel­läkin ollut Soin­in­vaaran kaltainen lep­posi­ta­miseen kan­nus­ta­va van­hempi eikä luter­i­lainen patistelija.

    Sinä se jak­sat. Korkeak­oulut­tau­tunut saa mielekkääm­män työn ja parem­man palkan, joiden avul­la korkeak­oulut­tau­tunut voi har­ras­taa kaikenlaista.

    Per­sauki­nen perusk­oulun “elämänko­rkeak­oul­u­lainen” har­ras­ta­nee lähin­nä Iltale­hden face­book-kom­men­toin­tia kos­sun ja hk:n sinisen sivussa.

    Sin­un argu­ment­tisi tyh­mäk­si jäämis­es­tä perus­tuu siihen, että joku muu mak­saa tämän “lep­pois­tamisen” ja älyl­lisen taantumuksen.

  9. GOLAJTTI:
    Minä kyl­lä uskon, että korkeak­oulu­tus­ta ei enää oikein tarvi­ta mihinkään. Älykkäälle ohjel­malle vain san­o­taan ongel­ma ja se ratkaisee sen. Aika pöliää on kyl­lä alkaa mak­samaan iso­ja sum­mia korkeakoulutuksesta.

    Toisaal­ta tun­tuu, että tässä mon­imutkaistu­vas­sa maail­mas­sa tarvi­taan yhä enem­män yleis­sivistys­tä. Kaikkien pop­ulis­mien ja vai­h­toe­htois­t­en totuuk­sien keskel­lä voisi olla tiedon ja tieteen vas­taiskun paikka? 

    Eikö juuri demokra­ti­as­sa, jos­sa taval­liset ihmiset äänestämäl­lä viime kädessä päät­tävät yhteiskun­nan kehit­tämisen suun­nan, olisi paikallaan lisätä ihmis­ten ymmär­rystä tosi­a­sioista. Sekä luon­non­ti­eteel­li­sistä että human­is­tista. Siitä mil­laisia sekä fyysi­nen maail­mamme että nämä ihmis­ten yhteiskun­nat ovat.

    Mikäli tekoä­ly ja robot­it otta­vat yhä enem­män hoitaak­seen ruti­in­i­työt, eikö se avaisi mah­dol­lisu­u­den ihmisille yhä laa­jem­min sivistyä?

  10. Mat­ti Haavikko:
    1. Se mikä mah­dol­lis­es­ti muut­taa kaiken on tekoä­lyn kehi­tys ihmisen tasolle ja sen yli. Täl­lainen tekoä­ly pystyy tekemään käytän­nössä kaik­ki työt parem­min kuin ihmi­nen: lääkäri, insinööri, poli­itikko, johta­ja, putkimies, säveltäjä jne. Ihmis­ten uudelleenk­oulut­ta­mi­nen ei sil­loin (toisin kuin nyky­isin) auta työt­tömyy­teen, kos­ka mikä tahansa työ kek­sitään, niin robot­ti tekee sen paremmin.

    Ei ole pelkoa tämän tapah­tu­mis­es­ta, kos­ka vaik­ka täl­läi­nen tekoä­ly syn­ty­isi, niin sen pitäisi pystyä tekemään jotain. Kovalevyl­lä ole­va algo­rit­mi ei tee yhtään mitään.

    Esimerkik­si mikään nykyi­nen “tekoä­ly” ei kykene tekemään yhtään mitään ilman ihmistä.

    Ihmi­nen ei ole hyvä käsit­telemään suur­ta data­mas­saa, mut­ta tietokoneet ovat lois­tavia siinä. Nykyiset “tekoä­lyt” eivät ole käytän­nössä mitään mui­ta kuin tämän suuren data­mas­san filt­tere­itä, joista _ihminen_ tekee johtopäätöksen.

    Huo­matkaa, että vaik­ka “tekoä­ly” kek­sisi toimi­van sovel­luk­sen fuu­sioen­er­giaan, niin se ei kykene sitä ilmaise­maan, ellei ihmi­nen ole eksplisi­it­tis­es­ti sitä ohjel­moin­ut tekemään siten. 

    Tosin, nykyiset “tekoä­lyt” eivät siihen kek­simiseen pysty, kos­ka ne eivät voi tehdä yhtään mitään ilman, että ihmi­nen eksplisi­it­tis­es­ti käs­kee niitä.

    Mikä tahansa “tekoä­ly” vaatii vielä jonkin mekaanisen ilmen­tymän tässä aktu­aalises­sa maail­mas­sa ollak­seen hyödylli­nen. Kan­net­tavas­sa tietokoneessa ole­va “tekoä­ly”, jon­ka älylli­nen kyky olisi vaik­ka googol­plex­in ver­ran ihmistä suurem­pi ei yksinker­tais­es­ti kykene yhtään mihinkään. Se on vain tietoko­neo­hjel­ma. Ei yhtään mitään sen enempää.

    Esimerkik­si Boston Dynam­ic­sin kehit­telemä humanoi­di robot­ti kyke­nee tekemään takaper­in­voltin. Mut­ta Boston Dynam­ic­sin on täy­tynyt _opettaa_ sitä tekemään niin aivan kuten ihmistäkin opete­taan. Käytän­nön ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että tähän humanoidi­bot­ti­in “mah­tuu” vain rajalli­nen määrä algo­rit­me­ja, kos­ka lasken­tate­hoa ei riitä kaikelle.

    Toisin sanoen kär­jis­tet­tynä se voi kyetä takaper­in­volt­ti­in, mut­ta ei kykene avaa­maan ovea.

    On äärim­mäisen type­r­ää tavoitel­la elämää, jos­sa ihmisen ei tarvitse tehdä työtä tai ylipäätään mitään. Se on takuu sille, että ihmis­la­ji häviää tältä pla­nee­tal­ta ja tästä maailmankaikkeudesta.

  11. Kuu­lun tekoälystä puhut­taes­sa julk­isu­udessa lähin­nä teknolo­giamil­jardöörien edus­ta­maan “huolestunei­den kansalais­ten” joukkoon. Suh­taudumme tekoä­lyn kehi­tyk­seen häm­mästyt­tävän huo­let­tomasti, vaik­ka ihmiskun­nan tuhoamisen poten­ti­aalis­sa se voi saa­da Man­hat­tan-pro­jek­tin näyt­tämään las­ten rit­san rakentelulta.

    On arvioitu, että vii­sain­ta ihmistä noin neljän­nek­sen älykkäämpi tekoä­ly on viimeinen asia, joka ihmisen täy­tyy kek­siä. Sen jäl­keen tämä yli-inhimilli­nen tekoä­ly kyke­nee kehit­tämään itseään ja ratkaise­maan kaiken parem­min kuin ihmiset. Täl­laisen tekoä­lyn riske­jä ei hirveästi käsitel­lä julkisuudessa.

    Jo täl­laisen yli-inhimil­lisen tekoä­lyn ole­mas­sao­lo on ris­ki. Kun Piilaak­sos­sa fir­ma ilmoit­taa, että Pen­tag­o­nin hallinta-alueel­la ole­va tekoä­ly on saavut­tanut kah­den­sadan ÄO-pis­teen tason ja kehit­tyy kiihtyväl­lä tahdil­la, miten reagoi Venäjä tai Kiina? Yli-inhimilli­nen tekoä­ly on täy­delli­nen ase: se voi rom­ah­dut­taa minkä tahansa yhteiskun­nan ampumat­ta laukaus­takaan. Käyt­tävätkö kil­pail­e­vat suur­val­lat ennakoivaa ydi­na­seiskua estääk­seen täl­laisen aseen kehi­tyk­sen loppuunviennin?

    Ja sit­ten on tietenkin tekoä­ly itsessään. Voiko tyh­mem­pi olio koskaan hal­li­ta viisam­paa? Klassi­nen ja kli­seinen esimerk­ki on tilanne, jos­sa tekoä­lylle annetaan tehtäväk­si elim­i­noi­da syöpä. Loogisin polku lie­nee elim­i­noi­da syövälle kiusal­lisen alt­ti­it ihmiset. 

    Sam Har­ris kuvasi yli-inhimil­lisen tekoä­lyn ja ihmisen suhdet­ta mielestäni hyvin ver­taa­mal­la sitä ihmisen ja muu­ra­haisen suh­teeseen. Lähtöko­htais­es­ti annamme tämän vähem­män älykkään lajin elää ja kukois­taa, mut­ta kun mei­dän etumme vaatii rak­en­ta­maa ostoskeskuk­sen muu­ra­haiskeon tilalle, emme juuri käy arvokeskustelu­ja vähem­män älykkään lajin oikeud­es­ta omaan etu­un­sa. Voidaanko tekoä­ly oikeasti raja­ta niin, että se ei suurem­man edun nimis­sä käsit­tele meitä muurahaisina? 

    Yksikin hups-tapaus voi elim­i­noi­da lajimme ja jokainen tietää, että käyt­täy­dymme täl­lä het­kel­lä kollek­ti­ivis­es­ti järkyt­tävän epä-älyl­lis­es­ti. Tuhoamme pla­neet­taamme elinkelvot­tomak­si, käytämme kor­rup­toitunei­ta hallinta­malle­ja ja yhteisen hyvän tavoit­telun sijaan keski­tymme ahneu­den vetämään oman edun tavoit­telu­un. Miten mikään älykäs jär­jestelmä voi nähdä täl­laisen lajin säi­lyt­tämisen arvoisena.

  12. “Eri­tyis­es­ti ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pääo­man omis­ta­jat rikas­tu­vat val­tavasti ja työtä tekevä kansa kurjistuu.”

    Tilapäis­es­ti näin tulee mur­rosvai­heessa käymään. Soin­in­vaara itsekin jo yleisen elämänkoke­muk­sen ja poli­it­tisen koke­muk­sen perus­teel­la tämän tietää.

    Yhteiskun­ta reagoi asioi­hin jälk­i­ju­nas­sa, se reagoi ongelmi­in. Ongel­mat syn­nyt­tävät sitä poli­it­tista painet­ta, jota yhteiskun­nan tarvit­se­mat muu­tok­set edel­lytävät. Muu­tok­seen siis sopeudu­taan tilapäisen lyhyen kri­isin saat­tele­m­ana kuten yleen­säkin on tapahtunut.

    Se luo myös toisille vauras­tu­misen mah­dol­lisu­u­den. Mur­rosvai­heis­sa ajan her­mol­la ole­vat sijoit­ta­jat tien­aa­vat aina iso­ja voittoja.

    Siinä vai­heessa kun ensim­mäiset merkit­tävästi ihmistyötä kor­vaa­vat tekoä­ly- ja roboti­ikkaratkaisut ovat rahoit­ta­jien ulot­tuvil­la, niihin on tar­jol­la “help­poa” rahaa. Näin käy, kos­ka sijoi­tusko­hteista on pulaa ja työvoimakus­tan­nusten säästämisessä on mur­rosvai­heessa iso bisnes. Siitä lohkeaa miljoo­nia miljonääreillekin.

    Hidas poli­it­ti­nen päätök­sen­teko­jär­jestelmä aiheut­taa toden­nököis­es­ti jonkin kokoisen yhteiskun­nal­lisen kri­isin, kos­ka toimeen­tu­loon liit­tyvät tuk­i­jär­jestelmät sopeu­tu­vat hitaasti muu­tok­si­in. Päätök­sen­teon hitau­den vuok­si. Poli­it­ti­nen kil­pailu siitä, kuka saa mainet­ta ongelmien ratkaisi­jana hidas­taa päätösten tekemistä oma­l­ta osaltaan.

  13. Edes­men­nyt pro­fes­sori Osmo A. Wiio muo­toili Wiion lain tule­vaisu­u­den ennustamisesta:

    ”Lähi­t­ule­vaisu­us yliarvioidaan ja kaukainen tule­vaisu­us aliarvioidaan.”

    Laki perus­tuu tekni­ikan kehi­tyk­sen ja omak­sumisen S‑käyrään, jos­sa pitkään aikaan ei näytä tapah­tu­van mitään, sit­ten yhtäkkiä tapah­tuukin val­tavast­ti. Kän­nykkä on hyvä esimerk­ki, 1980-luvul­la se oli har­vo­jen herkkua, nykyään yleinen. 

    Tekoä­ly var­masti mullis­taa maail­maa enem­män kuin nyt arvaam­mekaan. Olin hil­jan luen­nol­la, jos­sa pohdit­ti­in, mitä töitä ihmiselle jää, luovu­ut­ta vaa­ti­vat ehkä, esimerkik­si arkkite­hdin työ. 

    Toisaal­ta tekoä­ly var­maankin osaisi suun­nitel­la perus­lähiön ker­rostalot, mitä luovu­ut­ta niis­sä vaa­di­taan, annetaan tarvit­ta­vat sään­nöt, niin tekoä­ly jatkaa? Entäpä toimit­ta­jan työ? Yleis­ra­dio taisi jo kokeil­la tekoä­lyä urheilu-uuti­sis­sa, mik­sei talouskin onnis­tu­isi tai kotimaa? 

    Mitä työtä tekoä­ly ei voisi tehdä?

  14. Työn vähen­e­m­i­nen ei ole ongel­ma, palkan vähen­e­m­i­nen on. Mitä tehdä niille työn­tek­i­jöille, jot­ka teknolo­gian kehi­tys syr­jäyt­tää työt­tömik­si tai aiem­paa huonopalkkaisem­pi­in töi­hin? Tämä on se ratkaisua vaa­ti­va ongel­ma, johon liit­tyy kak­si riskiä:

    Osaop­ti­moin­nin hait­ta. Meiltä on aina puut­tunut ja puut­tuu edelleen mekanis­mi, joka estäisi yri­tys­tä tekemästä kansan­talouden kannal­ta haitallisia ratkaisu­ja. Mik­si tyy­ty­isimme siihen, että keskimääräistä elin­ta­soa paran­net­taes­sa ylipäätään ote­taan negati­ivisia aske­lia (posi­ti­ivis­ten lisäk­si)? Sovel­tuvia mekanis­me­ja saat­taisi olla kehitet­tävis­sä esim. nk. net­toposi­ti­ivi­su­u­den hengessä (ks. The Net Pos­i­tive Project).

    Häviäjän alen­tunut elin­ta­so. Huonopalkkaisem­pi­in töi­hin syr­jäy­tyneen elin­ta­so las­kee; joidenkin tuot­tei­den hin­to­jen alen­tu­mi­nen ei riitä kom­pen­soimaan alen­tunei­ta tulo­ja. Tarvi­taan tulon­si­ir­to­ja ja tarvi­taan työ­markki­noi­ta, jot­ka tar­joa­vat syr­jäy­tyneelle tämän kyky­jen ja halu­jen mukaista palkkatyötä.

  15. Mat­ti Haavikko:
    Kun koneop­pimisen asiantun­ti­joil­ta kysyt­ti­in, mil­loin kone kyke­nee tekemään kaikkia samo­ja tehtäviä kuin ihmi­nen, medi­aani oli ~45vuotta.https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asiantun­ti­ja, min­ulle riit­tää että toden­näköisyys on joka tapauk­ses­sa riit­tävän suuri että asi­aan pitäisi varautua. 

    Nähdäk­seni vas­tauk­set pitää ymmärtää niin, että asiantun­ti­joiden mielestä 45 vuo­den (medi­aani) kulut­tua mikä tahansa rajat­tu työte­htävä (jopa matem­ati­ikan tutkimus) pystyt­täisi­in automa­ti­soimaan, jos niin tah­dot­taisi­in. Tässä on kak­si mut­taa: (1) Asiantun­ti­jat eivät sit­tenkään vält­tämät­tä tarkoi­ta täy­del­listä automa­ti­soin­tia, vaan ihmi­nen pidet­täneen mukana korkeim­man tason työno­h­jauk­ses­sa. (2) Automa­ti­soin­ti, vaikkakin peri­aat­teess­sa mah­dol­lista, vaati­nee kuitenkin kunkin tehtävän kohdal­la suuria panos­tuk­sia eikä sik­si tapah­du “automaat­tis­es­ti” joka työte­htävän kohdalla.

    Artikke­lin mukaan tekoä­ly­tutk­i­jat kuitenkin kaipaa­vat keskustelua ja varautu­mista riskeihin:

    Soci­ety should pri­or­i­tize research aimed at min­i­miz­ing the poten­tial risks of AI. Forty-eight per­cent of respon­dents think that research on min­i­miz­ing the risks of AI should be pri­or­i­tized by soci­ety more than the sta­tus quo (with only 12% wish­ing for less).”

  16. Mat­ti Haavikko:
    …kyl­lä, pääo­man (eli robot­tien) omis­ta­jat eivät pääse rikastumaan 

    Robot­tien omis­tamiseen ja tekoä­lyn käyt­töön ei tarvi­ta paljoa pääomia.

    Robot­ti ei ole tehtaas­sa kokoon­pan­otyötä tekevä tuotan­tokone eikä tekoä­ly mikään yksi sini­hehkuise­na sykkivä scifi-aivo.

    Tekoä­ly on jo nyt kaikkien käytössä äly­puhe­li­men näytöl­lä. Se ei ole mikään kap­i­tal­istien salali­it­to joka halu­taan pitää pois pro­le­tari­aatin ulottuvilta.

  17. Tässä sopi­nee ker­ra­ta joukko hypo­teese­ja kuin­ka automaa­tioon liit­tyvä tulon­jako-ongel­ma tulee ratkeamaan:

    (1) Bau­molin sopeu­tu­mis­mekanis­min kaut­ta ihmisvoimal­la tehtävien töi­den palkat nou­se­vat niin korkeik­si ja robot­eil­la tuotet­tu­jen tavaroiden hin­nat laske­vat niin alas, että ihmis­ten tarpeet yhä tule­vat tyy­dyte­tyik­si. Tässä huonona puole­na toden­näköis­es­ti palkkake­hi­tys ei tapah­du keskimääräisen tasais­es­ti, vaan joidenkin ennal­laan pysyvät tulot sal­li­vat ruhti­naal­lisen määrän halpenevaa tavaraa, mut­ta useim­mil­la eivät riitä rahat edes niihin halpenevi­in tavaroihin.

    (2) Jonkin­laisen perus­tu­lon kaut­ta, joka rahoite­taan robot­te­ja verot­ta­mal­la, ja kaikkien kansalais­ten ostovoima säi­lyy. Huonoina puoli­na ainakin (a) Hin­tamekanis­min heikken­e­m­i­nen jol­loin resurssit eivät vält­tämät­tä enää ohjaudu vas­taa­maan tarpei­ta parhaal­la taval­la, ja (b) Yhteis­maan ongel­man vuok­si tätä ei voi tehdä yksi kansakun­ta pelkästään oma­l­la päätök­sel­lään tai huk­ka perii kan­sain­välisessä kil­pailus­sa (vai periikö?).

    (3) Rivikansalais­ten ostovoiman hiipues­sa, robo­t­i­soidut tehtaat vähitellen erikois­tu­vat valmis­ta­maan luk­sus­tuot­tei­ta muille robo­t­i­soitu­jen tehtaiden omis­ta­jille, jot­ka myös omis­ta­vat resurssit ja merkit­tävät luon­non­va­rat. Lop­pu­osa ihmiskun­nas­ta ulkois­te­taan pois mod­ernista yhteiskun­nas­ta, ja he palaa­vat met­sästäjä-keräil­i­jöik­si. Nykyaikaisia met­sästäjä-keräil­i­jöitähän nähti­in Espan­jan talouskri­isin aikaan sankoin joukoin Madridin ros­ka-astioiden liepeillä.

    (4) Trump­isti­nen kel­lon kään­tämi­nen taak­sepäin ja paluu per­in­teiseen teol­lis­tu­misen aikaan. Pro­tek­tion­is­mia kan­sain­välistä kil­pailua vas­taan ja Mus­soli­ni-tyylistä kor­po­ra­tivis­mia yri­tys­ten omis­ta­jien voiton­tavoit­telun kahlit­semisek­si. Hin­tana on alen­tunut elin­ta­so, kun pakit­ta­mi­nen erikois­tu­mises­sa ja työn­jaos­sa alen­taa tuot­tavu­ut­ta. Silti tulon­jako-ongel­man ratkaisem­i­nen muil­la keinoin saat­taa olla niin vaikeaa että hin­ta kan­nat­taa maksaa.

    (5) Tapah­tuu saman­lainen muu­tos kuin 1800-luvun teol­lis­tu­misen vuosi­na, ja kadon­nei­den ammat­tien tilalle syn­tyy riit­tävästi sem­moisia uusia ammat­te­ja joi­ta emme osaa kuvitel­lakaan. Sukua kohdalle (1). Voi olla näin, mut­ta men­neet tuo­tot eivät ole tae tulev­as­ta. Kun lihak­set kor­vat­ti­in höyryvoimal­la, isoimpi­en lihaseten kan­ta­jia (hevosia) ei nyky­maail­mas­sa enää juuri näy. Mah­dol­lis­es­ti aivo­jen kor­vaami­nen AI-voimal­la myös pois­taa aivo­jen kan­ta­jat enim­mäk­seen katuku­vas­ta, siis vai­h­toe­htoon (3).

    (6) Mie­lenki­in­toinen ver­sio kohdas­ta (2), joka saat­taisi jopa toimia: ostovoima jol­la kulut­ta­jat näyt­tävät hin­tasig­naalia kerätään val­tion­velka­na jota koko ajan infla­toidaan olemat­tomi­in. Erään­lainen ikuinen Ponzi-skeema, pait­si että automaa­tio todel­lakin ‘nyhjäisee tyhjästä’ pyra­midin takana ole­van hyvinvoinnin.

    Blo­gi-isän­tä tun­tuu lyövän vetoa vai­h­toe­hdon (1)/(5) puoles­ta. Ja ehkä tämä uusi tulon­jako ei tosi­aan ole ongel­ma lainkaan.

    1. Mikko Kivi­ran­ta
      Sinäkin puhut tehtaista. Kuin­ka moni ihmi­nen on töis­sä tehtais­sa? Ei siis teol­lisu­udessa, vaan tehdas­saleis­sa? Ne työ­paikat ovat pääosin jo men­neet. Teol­lisu­ustyö voidaan toden­näköis­es­ti automa­ti­soi­da läh­es kokon­aan, mut­ta se ei vaiku­ta työl­lisyy­teen läh­eskään niin paljon kuin moot­torisa­ha vaikut­ti aikanaan.
      Tehtais­sa toimi­vat robot­it, tekoä­ly kor­vaa lääkäre­itä, pank­in­jo­hta­jia ja juristeja. 

      1. Monikin ihmi­nen on töis­sä tehtaas­sa. Tekoä­ly tuo tähän maa­han köy­hyy­den mitä ei olla satoi­hin vuosi­in nähty. On täysin nau­ret­tavaa luul­la että yri­tys­ten vau­raus siir­tyy kansalle. Onhan nytkin tavarat (elen­tron­i­ik­ka jne) halvem­paa kuin koskaan mut­ta mil­le­ni­um sukupolvi on paljon köy­hempi kuin edeltäjänsä.

  18. Mitä käy niille, joil­la on esimerkik­si velko­ja, jos toimeen­tu­lo putoaa? Esimerkik­si töi­den vähen­tyessä asun­tove­lal­liset ovat pulas­sa ja niitä on paljon.

  19. Uups. Lähti kokon­aise­na tuo viesti, johon halusin kommentoida.

    Eli mitä työtä tekoä­ly ei voi korvata.
    Olen yläk­oulun opet­ta­ja. Nykyisenkaltaista opet­tamista ei tekoä­ly ainakaan voi kor­va­ta, ja jos edelleenkin on tarkoi­tus koulumais­es­ti opet­taa teineille asioi­ta maail­mas­ta, en usko, että esim. min­un per­soon­aani voi tehokaskaan algo­rit­mi kor­va­ta — vai keskusteleeko se oikeasti frit­sukaulaisen alisuorit­ta­jan kanssa juuri nähdys­tä teat­ter­iesi­tyk­ses­tä niin, että siitä jää jokin muis­ti­jäl­ki? Ja seu­raavs­sa lauseessa kom­men­toi pro­fes­sor­in­tyt­tären kyynistä heittoa?
    Eli jos aiomme edelleen pitää ihmiset mukana tässä maail­mas­sa mm. koulut­ta­mal­la heitä, ihmishom­mia tarvitaan.

  20. Prometheus:

    Tätä läp­pää Soin­in­vaara on vil­jel­lyt var­maan viimeiset 30 vuot­ta. Ikään kuin työ on “orju­ut­ta”, jos­ta ihmisen pitää “vapau­tua”. Vapau­tua mihin?

    Nähdäk­seni työn teol­la on muitakin merk­i­tyk­siä ihmiselle tai ihmisyy­delle kuin “orju­us”.

    Tietenkin työl­lä on monia merk­i­tyk­siä. Silti Soin­in­vaara on oike­as­sa, ja hänen tavanomais­es­ta irtoa­vat pohdiskelun­sa ovat kiin­nos­tavia. Epäilemät­tä suuri joukko ihmisiä vapau­tu­isi mielel­lään työstä, ainakin sen nykyisessä jäykässä merk­i­tyk­sessä. Minäkin, vaik­ka oma työni on varsin mielekästä.

    Mitä ihmi­nen tek­isi, jos hänel­lä ei olisi huol­ta toimeen­tu­losta? Moni tek­isi var­maan jonkin­laista “työtä”, mut­ta se olisi luul­tavasti kovin eri­laista työtä kuin se, jos­ta hän täl­lä het­kel­lä toimeen­tu­lon­sa ansait­see. Työtä, jos­ta ei yleen­sä saisi riit­tävää, jos ollenkaan, palkkaa.

  21. Lan­ga­ton jatko­jo­hto:
    Kuu­lun tekoälystä puhut­taes­sa julk­isu­udessa lähin­nä teknolo­giamil­jardöörien edus­ta­maan “huolestunei­den kansalais­ten” joukkoon. Suh­taudumme tekoä­lyn kehi­tyk­seen häm­mästyt­tävän huo­let­tomasti, vaik­ka ihmiskun­nan tuhoamisen poten­ti­aalis­sa se voi saa­da Man­hat­tan-pro­jek­tin näyt­tämään las­ten rit­san rakentelulta.

    On arvioitu, että vii­sain­ta ihmistä noin neljän­nek­sen älykkäämpi tekoä­ly on viimeinen asia, joka ihmisen täy­tyy kek­siä. Sen jäl­keen tämä yli-inhimilli­nen tekoä­ly kyke­nee kehit­tämään itseään ja ratkaise­maan kaiken parem­min kuin ihmiset. Täl­laisen tekoä­lyn riske­jä ei hirveästi käsitel­lä julkisuudessa.

    Tämä on tärkeä näkökul­ma, jota minäkin olen miet­tinyt. Tieteiskir­jal­lisu­udessa (ja ‑eloku­vis­sa ja ‑tele­vi­siosar­jois­sa) on luon­nol­lis­es­ti jo esi­in­tynyt ihmisen hallinnas­ta ryöstäy­tyviä ja ihmisen vas­tus­ta­jik­si muut­tuvia tekoälyjä.

    Todel­lisen elämän tiedemiehet näyt­tävät vaku­ut­tel­e­van, että sel­l­ainen ei ole mah­dol­lista, ainakaan nähtävil­lä olevas­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta täysin vaku­ut­tunut en osaa olla.

    Voiko tekoä­ly saavut­taa tietoisu­u­den? Mitä se sit­ten tek­isi? Ihmiskun­ta on kehit­tänyt ja kehit­tää edelleen pitem­mälle teknolo­giaa, joka saat­taa muut­taa tule­vaisu­ut­ta täysin arvaamattomasti.

    Entä ihmi­nen itse? Jotenkin aina ajatel­laan, että vaik­ka ihmiskun­ta on tähän asti käyt­täy­tynyt välil­lä hyvinkin vas­tu­ut­tomasti, muut­tuu käytös teknisen kehi­tyk­sen myötä tästä eteen­päin vas­tu­ullisen järkeväk­si. Mik­si näin kävisi?

  22. Tämä on muuten hyvää pohd­in­taa, mut­ta itse olen aina näh­nyt asian niin, että rikkaiden rikas­tu­mi­nen tulee tapah­tu­maan tekoälyal­go­rit­mien omis­tuk­sen kautta.

    Nyt nähtävässä tule­vaisu­udessa “tekoä­ly” on kehit­tynyt­tä koneop­pimista, ja tässä jyl­lää Mat­teus-efek­ti vah­vana: parem­pi tekoä­ly saa enem­män töitä ja pystyy siten oppi­maan enem­män, jol­loin se kehit­tyy nopeam­min kuin vähän huonom­pi tekoäly. 

    Ja kos­ka tekoä­lyn monistamisen kus­tan­nus on pyöreästi nol­la, niin sen parhaan tekoä­lyn tar­joa­ja pystyy myymään tekoä­lyn samaan hin­taan kuin toisek­si parhaan tekoä­lyn tar­joa­ja. Kuitenkin erot tekoä­ly­jen toimivu­udessa voivat olla huikeita.

    Alku­vai­heessa eri­laisia tekoä­lyjä ja niiden tar­joa­jia toki tulee ole­maan usei­ta, mut­ta epäilen markki­noiden keskit­tyvän varsin nopeasti. Ken­ties käy niin, että eri­tyyp­pisi­in tehtävi­in on tar­jol­la kuhunkin yksi tai kak­si kil­pail­e­vaa tekoälyalgoritmia.

    Täl­läisessä tilanteessa kyl­lä voi käy­dä niin, että rikkaudet keskit­tyvät voimakkaasti.

    1. Rahakkain tekoälysovel­lu­tus on Googlel­la ja toisek­si rahakkain Face­bookil­la. Kum­n­pikaan ei oikeas­t­aan kor­vaa ihmistyötä kuin korkein­taan välillisesti.

  23. Osmo Soin­in­vaara:

    Tehtais­sa toimi­vat robot­it, tekoä­ly kor­vaa lääkäre­itä, pank­in­jo­hta­jia ja juristeja. 

    No johan tuli pak­sua. Mis­sä lääkäri on irti­san­ot­tu ja tilalle on laitet­tu “tekoä­ly”? Pank­in­jo­hta­ja? Juristi?

    Tehtais­sa toimii robot­te­ja, joo, mut­ta tuskin tästä maas­ta löy­tyy yhtäkään tehdas­salia, jos­sa ei olisi yhtään ihmistä tekemässä tuotan­nol­lista työtä.

    Ihmiset kasaa­vat ne autot Uudenkaupun­gin autote­htaal­lakin aivan kuten kasasi­vat Hen­ry Fordin tehtail­la sata vuot­ta sit­ten. Ja vieläpä ovat palkan­neet ennä­tys­mais­es­ti väkeä, kuten Ford teki.

    Nyt kan­nat­taisi käy­dä vaikka­pa lähim­mässä ammat­tik­oulus­sa, jos­sa koulute­taan met­al­lialan osaa­jia, tutus­tu­mas­sa siihen, että mitä suo­ma­lai­sis­sa konepa­jois­sa tehdään. Vai väitätkö, että esimerkik­si Pon­s­sel­la ei ole tehdasta?

    Pon­sse olisikin var­masti yksi parhaim­mista vierailuko­hteista. Siel­lä näk­isit, että miten vuon­na 2017 tehdään tulosta Vieremän korves­sa ja ilman robotteja!

    Toinen vierailuko­hde voisi olla Tam­pereen teknil­lisen yliopis­ton Kone­ta­lo, jos­ta löy­ty­isi var­masti jut­tukave­ria, jot­ka voisi­vat ker­toa, että miten type­r­iä kapis­tuk­sia äärim­mäisen moder­nit teol­lisu­us­ro­bot­it ovatkaan. Ja, että miten lasken­nal­lis­es­ti rak­sas­ta on teetät­tää ihmiselle absur­din yksinker­taisia asioi­ta teollisuusrobotilla.

    1. No johan tuli pak­sua. Mis­sä lääkäri on irti­san­ot­tu ja tilalle on laitet­tu ”tekoä­ly”? Pank­in­jo­hta­ja? Juristi?

      Lääkäre­itä ei vielä, mut­ta ennusteis­d­sa patolo­gin työtä esimerkik­si tul­laan siirtämään tietokoneil­la run­saasti. Kone on parem­pi ja ennen kaikkea huolel­lisem­pi analysoimaan vaikka­pa rin­ta­syöpäseu­lon­to­jen kuvia. IBM:n dr. Wat­son on vas­ta pro­to­tyyp­pivi­heessa, mut­ta tulee mullis­ta­maan terveydenhoidon.
      OP-ryh­mä aikoo irti­sanoa puo­let henkilökun­nas­taan kos­ka tekoä­ly kor­vaa päätök­sen­tek­i­jöitä sekä vaku­u­tus­sopimusten että asun­to­lain­o­jen myöntäjänä
      Kokon­aan tyhjiä teol­lisu­us­sale­ja on jo nyt, mut­ta yleen­sä niihin jää muu­ta­ma henkilö. Lain­säöädän­tö avit­ti suuresti automaat­tis­ten leipo­mo­jen toim­intaa klieltämäl­lä työ­suo­jelu­lain perus­teel­la leip­i­en leipomisen yötyöä. Vain kokon­aan automa­ti­soituneis­sa leipo­moissa sai tehdä tuoret­ta leipää aamuksi.
      Yhdys­val­lois­sa tekoä­ly lisää huo­mat­tavasti juristien tuot­tavu­ut­ta . eli vähen­tää juristien määrää. Yhdys­val­tain qaivan toiv­o­ton ennakko­ta­pauksin perus­tu­va jär­jstelmä toimii tekoä­lyn voimin paljon par­fem­min kuin juristin muistin varassa.

  24. Nk. Infi­nite Mon­key The­o­rem ker­too, että jos annetaan riit­tävästi aikaa, niin sim­panssi kyke­nee raa­pustele­maan koko William Shake­spearen tuotan­non sanas­ta sanaan oikein.

    Koneop­pimisen voi kiteyt­tää seu­raavasti: jos annetaan riit­tävästi lasken­tate­hoa, niin “tekoä­ly” kyke­nee samaan.

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa hakataan näp­päimistöä ilman minkään­laista ymmär­rystä todel­lisu­ud­es­ta ja välil­lä kysytään, että menikö nyt oikein. Tosin “tekoä­ly” ei osaa kysyä, mut­ta sim­panssi kykenisi viit­toma­l­la kysymään.….

  25. Voiko erot­ta­vana tek­i­jänä olla täl­lä ker­taa talouskasvun hitaus?

    Kuun­telin tuo­ta McK­in­sey Dr Jacques Bugh­inia viime keväänä Helsin­gin ai/RPA kon­fer­enssis­sa ja se mikä kai mieleen oli että jos talouskasvu on hitaam­paa kuin automa­tion pois­tamien ihmis­ten määrä niin tulee ongelmia. Eli nopea talouskasvu tuhoaa ja luo uut­ta työ­paikkaa enem­män kuin roboti­ik­ka kor­vaa => mut­ta jos nyt ollaan “pysyvän” hitaan kasvun ajas­sa vrt met­surien pois­tu­mi­nen aikanaan niin sil­loin edessä olisi massatyöttömyyttä?

  26. Mat­ti Haavikko:
    Tämä ei ole sci­fi-fan­ta­sia tai pienen vähem­mistön mielipi­de. Suuri osa maail­man parhaista asiantun­ti­joista uskoo että tämä on mah­dol­lista muu­tamien kym­me­nien vuosien sisäl­lä. Kun koneop­pimisen asiantun­ti­joil­ta kysyt­ti­in, mil­loin kone kyke­nee tekemään kaikkia samo­ja tehtäviä kuin ihmi­nen, medi­aani oli ~45vuotta.https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asiantun­ti­ja, min­ulle riit­tää että toden­näköisyys on joka tapauk­ses­sa riit­tävän suuri että asi­aan pitäisi varautua. Voi myös olla että syys­tä tai tois­es­ta täl­laisen tekoä­lyn kehi­tys osoit­tau­tuu mahdottomaksi. 

    Heti tutkimuk­sen alus­sa on otsikko: “Time Until Machines Out­per­form Humans”.

    Vas­taus tähän on nol­la. Tai itseasi­as­sa negati­ivi­nen. Jos puhutaan fyy­sis­es­tä suorit­tamis­es­ta, niin vas­taus on yli sata vuot­ta negati­ivi­nen, jos lasken­tanopeud­es­ta, niin vajaat sata vuot­ta negatiivinen.

    Sivun kolme taulukko on ihan pos­ke­ton. “AI researcher” onnis­tuu myöhem­min kuin matem­ati­ikan tutkimus. 

    Jos seu­raa­van kah­den sadan vuo­den kulues­sa kyet­täisi­in aluk­si siihen, että “tekoä­ly” kykenisi ymmärtämään vaikka­pa funk­tion jatku­vu­u­den määritelmän ja osoit­ta­maan sen avul­la, että jokin funk­tio on jatkuva.

    Huom: ilman ihmisen eksplisi­it­tistä ohjaus­ta. Määritelmähän oli: “High-lev­el machine intel­li­gence (HLMI) is achieved when unaid­ed machines can accom­plish every task bet­ter and more cheap­ly than human workers”

    On ole­mas­sa ohjelmia, joil­la kyetään todis­ta­maan matemaat­tisia väit­teitä, mut­ta näi­den alis­t­a­mi­nen “tekoä­lylle” vas­taa infi­nite mon­key teo­ree­man tilannetta.

    Kehot­taisin tämän blo­gin luk­i­joi­ta tutus­tu­maan tähän “tekoä­lyyn”, joka mei­dät kaik­ki pian “orju­ut­taa”.

    Lopuk­si halu­an huo­maut­taa vielä sen pienen pienen yksi­tyisko­hdan, että koneop­pimiske­hi­tys vaatii ihan hel­vetisti ihmistyövoimaa.

    Se, että johonkin työte­htävään halu­taan kehit­tää algo­rit­mi vaatii suuret määrät dataa, jot­ka pitää pros­es­soi­da, ja sen jäl­keen pitää löytää sopi­va koneop­pimisal­go­rit­mi ja sen jäl­keen aloit­taa ope­tustyö, jon­ka jäl­keen tulee vali­doi­da, että malli toteut­taa sen, mitä halut­ti­in. Ja kaiken tämän ohjel­moi ihmi­nen omil­la sormil­laan välil­lä päätä seinään hakat­en. Tai no, tuhan­net ja tuhan­net ihmiset, jos tarkko­ja ollaan.…

    Tästä vain lukemista kaikille koneop­pimis­es­ta kiinnostuneille:

    http://alex.smola.org/drafts/thebook.pdf

    https://www.coursera.org/learn/machine-learning

    http://www.cs.ubc.ca/~murphyk/MLbook/

    https://medium.freecodecamp.org/every-single-machine-learning-course-on-the-internet-ranked-by-your-reviews-3c4a7b8026c0

    https://www.class-central.com/mooc/6679/kadenze-creative-applications-of-deep-learning-with-tensorflow

    https://www.class-central.com/mooc/398/coursera-neural-networks-for-machine-learning

    https://www.udemy.com/deeplearning/?siteID=SAyYsTvLiGQ-lMQVcPCPl1bA3hkXvJ.Z9Q&LSNPUBID=SAyYsTvLiGQ

    Fin­lan­dia palkit­tu kehot­ti luke­maan ruot­sia. Minä kehoi­tan opiskele­maan matem­ati­ikkaa, niin ei tarvitse tuh­la­ta raho­jaan koneoppimiskuplaan.

  27. Mikko Kivi­ran­ta:
    Tässä sopi­nee ker­ra­ta joukko hypo­teese­ja kuin­ka automaa­tioon liit­tyvä tulon­jako-ongel­ma tulee ratkeamaan:

    (2) Jonkin­laisen perus­tu­lon kaut­ta, joka rahoite­taan robot­te­ja verot­ta­mal­la, ja kaikkien kansalais­ten ostovoima säi­lyy. Huonoina puoli­na ainakin (a) Hin­tamekanis­min heikken­e­m­i­nen jol­loin resurssit eivät vält­tämät­tä enää ohjaudu vas­taa­maan tarpei­ta parhaal­la taval­la, ja (b) Yhteis­maan ongel­man vuok­si tätä ei voi tehdä yksi kansakun­ta pelkästään oma­l­la päätök­sel­lään tai huk­ka perii kan­sain­välisessä kil­pailus­sa (vai periikö?). 

    Erit­täin ansiokas kir­joi­tus Mikko Kivi­rannal­ta. Vai­h­toe­htoon 2 pitää tode­ta, että yksit­täi­nen kansakun­ta voi toteut­taa perus­tu­lon oma­l­la päätök­sel­lään, kun­han se aset­taa perus­tu­lon kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat suo­jat­ul­lit niille maille, jois­sa perus­tu­loa ei toteuteta samal­la tasol­la kuin kyseisessä maassa.

    Toki suo­jat­ul­lit ovat mm. WTO:n sään­tö­jen vas­taisia, joten käytän­nössä perus­tu­lo pitää toteut­taa niin suures­sa alueessa ker­ral­la, että se kyke­nee saa­maan TWO:lta ymmär­ryk­sen suo­jat­ul­lien asiallisuudesta.

  28. Tekoä­ly tun­kee myös sotimiseen eli pyritään rak­en­ta­maan itsenäis­es­ti toimivia konesotilaita.

    Ne toimivi­si­vat itsenäis­es­ti ja val­it­si­si­vat uhrin­sa aluk­si lähtö­para­me­trien mukaan, mut­ta oppi­mal­la ne siir­ty­i­sivät omae­htoiseen valintaan

    Hal­pana mas­sat­uotan­tona ne oli­si­vat halpo­ja ja niitä voitaisi­in uhra­ta val­tavia määriä ilman, että kansa alka­isi kapinoi­da. Nythän sodan suurin hillit­si­jä on kotirintama

    Tekoä­lyl­lä ei tarvitse olla omaatun­toa, joten kone­soti­las voi ampua lapsetkin ilman henkisen tas­apain­on horjumista

    Kone­soti­las­ta vas­taan on vaikea tais­tel­la, kos­ka se ei pelkää ellei älyyn ole sijoitet­tu omi­naisu­ut­ta, jol­la suuret tap­pi­ot saa­vat aikaan pak­en­e­misen. Kone­soti­las saadaan tais­tele­maan viimeiseen koneeseen saakka

  29. Pekka T.: Tämä on tärkeä näkökul­ma, jota minäkin olen miet­tinyt. Tieteiskir­jal­lisu­udessa (ja ‑eloku­vis­sa ja ‑tele­vi­siosar­jois­sa) on luon­nol­lis­es­ti jo esi­in­tynyt ihmisen hallinnas­ta ryöstäy­tyviä ja ihmisen vas­tus­ta­jik­si muut­tuvia tekoälyjä.

    Todel­lisen elämän tiedemiehet näyt­tävät vaku­ut­tel­e­van, että sel­l­ainen ei ole mah­dol­lista, ainakaan nähtävil­lä olevas­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta täysin vaku­ut­tunut en osaa olla. 

    Minus­ta tässä on sem­moinen aika iso ongel­ma, että ihmisen eti­ik­ka poh­jau­tuu biolo­giaan, luon­non­va­lin­nan ja lau­makäyt­täy­tymisen kaut­ta. Ihmi­nen ei ainakaan ihan lähi­aikoina kykene tuo­ta ohjel­moin­tia pak­en­e­maan. Miten saadaan tekoä­lylle poh­jalle täl­lainen “biolo­gia”, johon upot­taa sel­l­ainen ihmisiä (luon­toa, jne.) suo­jel­e­va eti­ik­ka, jos­ta se ei pääse eroon? Eikö se voisi itsep­a­ran­telus­saan ja oppimises­saan aina ohjel­moi­da sen uud­estaan? Jopa vahin­gos­sa pyrkiessään tehosta­maan toim­intaansa? Opti­moin­tikone (tai mielekkääm­min tavoit­teelli­nen tekoä­lykin) ilman eti­ikkaa saa aikaisek­si todel­la rumaa jälkeä.

    Entä miten tuon eti­ikan saa ns. inhimil­lisek­si? Asi­movin roboti­ikan laitkin voivat tulkin­nas­ta riip­puen mah­dol­lis­taa kaikenlaista.

    Entä tavoit­teel­lisu­us? Entä jos tekoä­lyltä häviää tavoite tai sen toteu­tu­mista joutuu odot­ta­maan? Tavoit­tee­ton tai kyl­lästynyt tekoä­ly ei ehkä ole aivan niin vaar­alli­nen kuin ilman eti­ikkaa toimi­va, mut­ta aika vaar­alli­nen sekin.

    Entä tekoä­lyn rajaami­nen? Ykköset ja nol­lat monis­tu­vat läh­es lop­ut­tomasti ja lev­iävät netin kaut­ta oikeas­t­aan kaikkialle. Miten estetään tekoä­lyn (ja sen vaiku­tuk­sen) lev­iämi­nen? Vaik­ka meil­lä onkin paljon lon­keroitaan maail­maan levit­täviä super­rikkai­ta, heitä rajaa kuitenkin varsin tehokkaasti hei­dän oma biolo­giansa ja fyysi­nen ole­mas­saolon­sa niin tehokku­u­den kuin eli­naikansakin suh­teen. Mitä tapah­tuu, jos noi­ta rajoit­tei­ta ei ole?

    Jos näi­hin kysymyk­si­in ei löy­de­tä vas­taus­ta, lie­nee käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen var­maa, että tekoä­ly ryöstäy­tyy irti ja pää­tyy ihmisen vas­tus­ta­jak­si ainakin siinä mielessä, että ihmi­nen kär­sii sen toimin­nas­ta vähin­täänkin sivutuotteena.

    Tekoä­ly ei toki syökse rajoit­tuneem­panakaan yhteiskun­taa perika­toon lyhyem­mäl­lä tähtäimel­lä niin kauan kuin muut kansalaiset todel­la kykenevät halutes­saan tap­pa­maan (tai muuten kivu­li­aasti hävit­tämään) niitä omis­ta­van luokan ja otta­maan tuotan­non (laa­ja-alaisem­min määritel­tynä) demokraat­tiseen hallintaansa. Täl­löin alim­man kansanosan kur­jis­tamiselle löy­tyy edes jokin raja ja tarvit­tavia muu­tok­sia voidaan tehdä.

    Tuo ei olekaan niin help­poa. Eihän nytkään olla lähel­läkään koko maail­man ruokkimista, vaik­ka se olisi poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Pitäisi vain ensin saa­da maail­man­taloud­es­ta niskalenk­ki ja tuo on se ongel­ma. Meille­hän aina muo­dos­tuu ensin tiukat rak­en­teet suo­jele­maan tuo­ta epädemokraat­tista val­lankäyt­töä ennen kuin saadaan rak­en­teet, joil­la sitä voitaisi­in edes mielekkäästi rajoittaa.

    Vrt. sote-suun­nitel­mat, jos­sa koko yhteiskun­nan osa-alue heilah­taa näil­lä näkymin ker­ta­heitol­la ylikansal­lis­ten toim­i­joiden hal­tu­un ja, jos ne vain malt­ta­vat odot­taa vuosikymme­nen ver­ran, jon­ka jäl­keen van­haa jär­jestelmää ei var­maankaan saataisi enää raken­net­tua niiden tilalle, ne voivat tehdä oli­gop­o­li­na yhteiskun­nan piikki­in melkein mitä tahansa.

    Kil­pailu­unkaan ei oikein voi vedo­ta, sil­lä ainakin alus­sa­han tekoä­lyt perus­tu­vat isoon dataan ja etu on aina isom­mal­la. Mah­dolli­nen kil­pailu voi siis nor­maa­likansalaisen näkökul­mas­ta muo­dos­tua aika näen­näisek­si (vrt. iPhone ja Android), vaikkei hal­lit­se­vaan ase­maan pää­sisikään yksit­täisiä toimijoita.

  30. Kan­nat­taa lukea pohjik­si Yuval Noah Hararin Homo Deus: Huomisen lyhyt historia.

    Muu­tamia pointteja:

    Nykyisen kaltaisen yhteiskun­nan ja koko maail­man­järjestyk­sen on hyvin vaikea sopeu­tua tilanteeseen jos­sa enem­mistö sen kansalai­sista on menet­tänyt soti­laal­lisen ja taloudel­lisen arvon­sa. Tähän ei tarvi­ta edes tekoä­lyä sanan per­in­teisessä merkityksessä.

    Vapaa tah­to sen per­in­teisessä (lib­er­al­is­tises­sa) merk­i­tyk­sessä on osoit­tau­tu­mas­sa illu­u­siok­si. Ihmi­nen on tehnyt val­in­tansa ennen kuin tulee niistä tietoisek­si. On merkit­tävä kysymys mitä on yhteiskun­nalli­nen päätök­sen­teko maail­mas­sa jos­sa joukko algo­rit­me­ja tun­tee ihmisen (käyt­täy­tymisen) parem­min kuin hän itse.

  31. »tuleeko robotin omis­ta­jas­ta val­ta­van rikas? Ei tule, vaan tuot­tei­den hin­nat laske­vat ja kulut­ta­ja voit­taa. Tästä pitää huolen kilpailu.

    Ennen­van­haan ei uskallet­tu kehit­tää lääket­tä tai robot­tia jos kehit­täjälle ei taat­tu tek­i­jänoikeuk­sil­la väli­aikaista monop­o­lia. Nykyään, robot­te­ja ehkä kehitet­täisi ilman patent­te­jakin, mut­ta samaan aikaan aineet­tomien oikeuk­sien suo­jaa pikem­minkin vahvis­te­taan, kuin heiken­netään. Tästä saat­taa seu­ra­ta ettei tuo kil­pailu- ja hyv­in­voin­nin­jakau­tu­mishy­po­teesisi oikein toimi.
    Ehkä patent­tien suo­ja-aiko­ja pitäisi laskea, copy­right teoskyn­nys­tä nos­taa,.… Aika olisi otolli­nen EU-piireis­sä IPR reformille nyt kun Euroop­pa on teknolo­gian kehi­tyk­sessä pikem­minkin paten­teista kär­sivä haas­ta­ja, kuin niistä rikas­tu­va teknolo­gian edelläkävijä.

    1. Robot­it ja tekoä­ly ovat laa­ja käsite, jota sel­l­aise­naan ei voi paten­toi­da. Jos joku kehit­tää hoivaro­botin, se ei estyä jotain toista kehit­tämään toista hoivaro­bot­tia. Teknolo­gia tulee halpen­e­maan olen­nais­es­ti, joten sen kohdal­la paten­tit eiv’ät ole merkit­tävä alalle pääsyn este. Mie­lenki­in­toista strate­gista pohd­in­taa kyl­lä tulee siitä, kan­nat­tako se hoidaro­botin ohjel­moin­ti lisen­sioi­da hal­val­la­ja mon­en käyt­töön sen sijaan, että yrit­tä pitää puoli vuot­ta alan johtoase­maa itsellään.

  32. LK:
    Pon­sse olisikin var­masti yksi parhaim­mista vierailuko­hteista. Siel­lä näk­isit, että miten vuon­na 2017 tehdään tulosta Vieremän korves­sa ja ilman robotteja! 

    Yksi parhaista tulok­sen­tek­i­jöistä sille fir­malle on Pon­sse Scor­pio. Se ON robotti.

  33. R. V.: Vai­h­toe­htoon 2 pitää tode­ta, että yksit­täi­nen kansakun­ta voi toteut­taa perus­tu­lon oma­l­la päätök­sel­lään, kun­han se aset­taa perus­tu­lon kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat suo­jat­ul­lit niille maille, jois­sa perus­tu­loa ei toteuteta samal­la tasol­la kuin kyseisessä maassa.

    Tämä idea ei tule toim­i­maan, jos siihen ei lähde kukaan muu mukaan. Suomen talout­ta ei juuri lohdu­ta se, että Suomeen tuon­tia vaikeutetaan, kun ongel­mana on se, että vien­ti­tuot­teet ovat liian kalli­ita pär­jätäk­seen markki­noil­la. Suo­jat­ulleil­la hom­man pelaami­nen johtaa johonkin P‑Korean tyyp­piseen tilaan, jos­sa kaik­ki joudu­taan tekemään itse.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Sinäkin puhut tehtaista. Kuin­ka moni ihmi­nen on töis­sä tehtaissa?

    Aivan tot­ta. Mietin tässä kuin­ka paljon tarvit­sen omaan elin­ta­sooni tehdas­tuot­tei­ta ja kuin­ka paljon sem­moisia palvelui­ta joi­ta ei voi koneil­la tuot­taa. Ja kuin­ka paljon noi­ta kah­ta tarvit­see tehtaanomistaja.

    Mietin sitäkin että jos tekee (mieli­v­al­taisen) jaon: pääo­ma­l­la tuote­tut tehdas­tavarat ja niiden vai­h­dos­ta muo­dos­tu­va verkos­to (x), vs. ihmistyöl­lä tuote­tut palve­lut ja niiden vai­h­dos­ta muo­dos­tu­va verkos­to (y), ynnä verkos­to­jen ris­ti­inkytkey­tymi­nen (z).

    Nykyään (z) on niin suuri etteivät (x) ja (y) mitenkään voi erkau­tua toi­sis­taan. Entä tule­vaisu­udessa, voisiko jos­sitel­man (3) poruk­ka (y) pää­tyä met­sästäjä-keräil­i­jöik­si, pesemään tois­t­en­sa paito­ja sinne roskisten äärelle? Tai jakau­tua pienek­si joukok­si (y1) joi­ta pääo­man omis­ta­jat tarvit­se­vat sekä isom­mak­si joukok­si (y2) joil­la ei jos­sitel­mas­sa (3) ole mitään keinoa ansai­ta osu­ut­ta tehdas­tuotan­nos­ta? Tämä on mitä suurim­mas­sa määrin poli­it­ti­nen kysymys ja lais­sez-faire ‑maail­mas­sa jos­sitel­ma (3) ei mielestäni ole mitenkään poissuljettu.

    Silti, nykyte­htaat on mitoitet­tu suur­ta kulut­ta­jakun­taa varten ja muu­toskipu­jen ohjaa­va voima on yksi hyvä syy mik­si kehi­tys kulk­isikin kohti jos­sitel­maa (1). Nykyisel­lään myös tehtaan­omis­ta­jan etu on kek­siä kuin­ka kulut­ta­jille saadaan ostovoimaa.

  35. LK:
    Pon­sse olisikin var­masti yksi parhaim­mista vierailuko­hteista. Siel­lä näk­isit, että miten vuon­na 2017 tehdään tulosta Vieremän korves­sa ja ilman robotteja! 

    Einari Vid­gren muuten tote­si täl­laista vuon­na 2006 Suomen Kuvalehdessä.….

    Vid­grén muis­tut­taa, että työn osu­us met­säkoneen valmis­tuskus­tan­nuk­sista ei ole suuri. ”Robot­te­ja käytetään tuotan­nos­sa ja lisää on tulossa. 

  36. Pekka T.: Voiko tekoä­ly saavut­taa tietoisuuden?

    Peri­aat­teel­lisia esteitä ei kai ole, ellei sit­ten Pen­rosen tyy­li­nen argu­men­taa­tio, jota olen alka­nut viime aikoina ymmärtää parem­min. Tur­ing esit­ti aikoinaan kysymyk­sen: pystyykö jokaisen lukusuo­ral­la ole­van luvun saavut­ta­maan laske­mal­la? Tähän vas­tatak­seen hän jou­tui määrit­telemään mitä tarkoit­taa las­ket­tavu­us (com­putabil­i­ty), mikä tuot­ti vähäpätöisenä sivu­tu­lok­se­na tietokoneen kek­simisen, ja hänen yllät­tävä tulok­sen­sa[*] oli: ylivoimais­es­ti suurim­paan osaan lukusuo­ran luku­ja, siis jatku­via luku­ja, ei pääse käsiksi.

    Jos siis maail­ma ml. aiv­ot koos­t­uu jatku­vista (ei-diskreeteistä) rak­en­teista, on mah­dol­lista että tietoisu­us on jotain mikä voi syn­tyä vain jatku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jostain ihme fun­da­men­taal­ista syys­tä jota kukaan ei vielä ymmär­rä. Sil­loin Turingin koneel­la ei koskaan olisi pääsyä tietoisek­si asti.

    Tämä on kaikkea muu­ta kuin todis­tus koneti­etoisu­u­den mah­dot­to­muud­es­ta, mut­ta onpa­han yksi plau­si­bil­i­ty-argu­ment­ti yhteen suuntaan.

    ———
    [*] Tulos perus­tuu siihen että kun kaik­ki mah­dol­liset Tur­ing-koneen ohjel­mat asete­taan aakkosjärjestyk­seen, niitä on diskreetisti ääretön määrä. Mut­ta lukusuo­ral­la on jatku­vasti ääretön määrä luku­ja, ja Can­torin diag­o­naaliar­gu­men­til­la voi osoit­taa että jatku­va ääret­tömyys on mah­tavampi kuin diskreet­ti äärettömyys. 

    Sivuhuomiona: vaik­ka ei-las­ket­tavia luku­ja on val­tavasti enem­män kuin las­ket­tavia, niitä on huo­mat­ta­van vaikea määritel­lä. Kun luvus­ta antaa jonkun kuvauk­sen, luku tup­paa saman tien ole­maan las­ket­ta­va. Yksi poikkea­va esimerk­ki on ns. Chai­tinin omega, jon­ka pystyy määrit­telemään mut­ta joka ei ole Turing-laskettava.

    Määrit­telemisen vaikeus tuo mieleen että oma loogi­nen ajat­telumme (sisäi­nen puhe, Kah­ne­manin hidas jär­jestelmä) on läh­es diskreet­tiä ja Turingin kuvaus siitä on hyvä. Oma kysymyk­sen­sä on että onko vais­ton­va­rainen ajat­telumme (Kah­ne­manin nopea jär­jestelmä) myös pohjim­mil­taan diskreettiä?

  37. Mikko Kivi­ran­ta: Jos siis maail­ma ml. aiv­ot koos­t­uu jatku­vista (ei-diskreeteistä) rak­en­teista, on mah­dol­lista että tietoisu­us on jotain mikä voi syn­tyä vain jatku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jostain ihme fun­da­men­taal­ista syys­tä jota kukaan ei vielä ymmär­rä. Sil­loin Turingin koneel­la ei koskaan olisi pääsyä tietoisek­si asti.

    Niin, tuo jos on tässä ajat­telus­sa se, mikä arve­lut­taa varsinkaan, jos sille ei ole mitään eri­ty­istä perustelua. Tietenkin ajatuk­se­na sel­l­ainen, että meil­lä olisi moninker­tais­es­ti ihmistä älykkäämpi tekoä­ly, jol­la kuitenkaan ei olisi tietoisu­ut­ta, on varsin kiehtova.

    1. Kyl­lä meil­lä on jo nyt ihmistä moninker­tais­es­ti ältykkääm­pää tekoä­lyä, jon­ka kyky on vain rajoit­tunut joi­hinkin tehtävi­in, vaikka­pa navigointiin.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä meil­lä on jo nyt ihmistä moninker­tais­es­ti ältykkääm­pää tekoä­lyä, jon­ka kyky on vain rajoit­tunut joi­hinkin tehtävi­in, vaikka­pa navigointiin.

    Niin, tarkoitin luon­nol­lis­es­ti ns. yleisä­lyä, jota kai tekoä­ly­tutkimuk­ses­sa kut­su­taan nimel­lä “strong AI”. Peri­aat­teessa minus­ta on mah­dol­lista, että olisi tekoä­ly, joka tässä yleisälyssä ylit­täisi ihmisen kyvyt, mut­ta silti sil­lä ei olisi saman­laista tietoisu­ut­ta “minästä” kuin ihmisel­lä on. 

    Oli tekoä­lyn tietoisu­u­teen vas­taus kyl­lä tai ei, niin kumpikin vas­taus edis­täisi hyvin paljon mei­dän käsi­tys­tämme siitä, mitä tietoisu­us oikeasti on.

  39. Mikko Kivi­ran­ta: Jos siis maail­ma ml. aiv­ot koos­t­uu jatku­vista (ei-diskreeteistä) rak­en­teista, on mah­dol­lista että tietoisu­us on jotain mikä voi syn­tyä vain jatku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jostain ihme fun­da­men­taal­ista syys­tä jota kukaan ei vielä ymmär­rä. Sil­loin Turingin koneel­la ei koskaan olisi pääsyä tietoisek­si asti.

    Pent­ti O. A. Haiko­nen on kir­jas­saan “Tietoisu­us, tekoä­ly ja robot­it” käsitel­lyt tätä ongel­mati­ikkaa mie­lenki­in­toisel­la tavalla.

  40. LK:

    Lopuk­si halu­an huo­maut­taa vielä sen pienen pienen yksi­tyisko­hdan, että koneop­pimiske­hi­tys vaatii ihan hel­vetisti ihmistyövoimaa.

    Se, että johonkin työte­htävään halu­taan kehit­tää algo­rit­mi vaatii suuret määrät dataa, jot­ka pitää pros­es­soi­da, ja sen jäl­keen pitää löytää sopi­va koneop­pimisal­go­rit­mi ja sen jäl­keen aloit­taa ope­tustyö, jon­ka jäl­keen tulee vali­doi­da, että malli toteut­taa sen, mitä halut­ti­in. Ja kaiken tämän ohjel­moi ihmi­nen omil­la sormil­laan välil­lä päätä seinään hakat­en. Tai no, tuhan­net ja tuhan­net ihmiset, jos tarkko­ja ollaan….

    Joo, toki näin…

    Google’s Learn­ing Soft­ware Learns to Write Learn­ing Software

    Google’s AI can cre­ate bet­ter machine-learn­ing code than the researchers who made it

  41. Mikko Kivi­ran­ta:

    Jos siis maail­ma ml. aiv­ot koos­t­uu jatku­vista (ei-diskreeteistä) rak­en­teista, on mah­dol­lista että tietoisu­us on jotain mikä voi syn­tyä vain jatku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jostain ihme fun­da­men­taal­ista syys­tä jota kukaan ei vielä ymmär­rä. Sil­loin Turingin koneel­la ei koskaan olisi pääsyä tietoisek­si asti.

    Onko­han Tur­ing yksi väärinymmär­re­ty­im­mistä viime­vu­o­sisadan ajat­telijoista? Turing:n koneelle on ainakin las­tat­tu niskaan val­tavasti sel­l­aista las­tia jota sil­lä ei alu­nalka­en ollut:

    Some con­se­quences of mis­un­der­stand­ing the Church-Tur­ing thesis

    Itse olen ainakin alka­nut ole­tusar­vois­es­ti sivu­ut­ta­maan kaik­ki tekoä­ly­po­hdin­nat, jois­sa maini­taan Tur­ing, puh­taana roskana.

    Määrit­telemisen vaikeus tuo mieleen että oma loogi­nen ajat­telumme (sisäi­nen puhe, Kah­ne­manin hidas jär­jestelmä) on läh­es diskreet­tiä ja Turingin kuvaus siitä on hyvä. Oma kysymyk­sen­sä on että onko vais­ton­va­rainen ajat­telumme (Kah­ne­manin nopea jär­jestelmä) myös pohjim­mil­taan diskreettiä?

    Jotenkin olisi vaikea kuvitel­la, että ajat­telu ja tietoisu­us voisi­vat kum­mu­ta jostain ääret­tömän tarkko­jen tilo­jen käsit­telystä — aiv­ot ja her­moso­lut ovat kuitenkin hyvin kohi­naisia ja jatku­vasti alt­ti­ita kaiken­laisille häir­iöille. Päin­vas­toin tun­tu­isi loogiselta, että aivo­jen pitäisi olla varsin robustit ja siten joil­lain (tois­taisek­si havain­tokyvyn ulkop­uolel­la olevil­la) mität­tömän pie­nil­lä eroil­la tuskin voisi olla mitään merkitystä.

    Toki voi speku­loi­da sil­lä, että aivo­jen pros­es­sit oli­si­vat kaoot­tisia ja siten alkuar­vo­herkkiä. Täl­löin oleelli­nen tek­i­jä aivo­jen toimin­nalle ja tietoisu­u­den syn­nylle olisi synkro­noin­ti, joka saa “ajatuk­set pysymään radoil­laan”. Tutkimusten mukaan her­mosolu­jen väli­nen synkro­noin­ti näyt­täisikin näyt­televän merkit­tävää roo­lia aivo­jen toimin­nas­sa. Täl­löin alkuar­vo­herkkyyskään ei sotk­isi asioi­ta, kos­ka vaik­ka “aja­tus” pää­ty­isikin pienenkin poikkea­man vuok­si eri kohtaan, niin ko. koh­ta olisi erit­täin lähel­lä hyvin suur­ta joukkoa melkein samas­ta kohdas­ta läht­eneitä ratoja.

    1. Asi­as­ta mitään ymmärtämät­tömänä sanon, että myös aivoihin koo­dat­tu tieto on diskreet­tiä, vähän niin kuin bit­teinä koo­dat­tu­ja, kos­ka atom­eista aiv­otkin koostuvat.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Asi­as­ta mitään ymmärtämät­tömänä sanon, että myös aivoihin koo­dat­tu tieto on diskreet­tiä, vähän niin kuin bit­teinä koo­dat­tu­ja, kos­ka atom­eista aiv­otkin koostuvat.

    Atom­ien sijain­nit tilas­sa ovat (klas­sises­sa mekani­ikas­sa) jatkuvia.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Asi­as­ta mitään ymmärtämät­tömänä sanon, että myös aivoihin koo­dat­tu tieto on diskreet­tiä, vähän niin kuin bit­teinä koo­dat­tu­ja, kos­ka atom­eista aiv­otkin koostuvat.

    Sitäkään ei tiede­tä, mis­sä tieto sijait­see. On vain oletet­tu, että se ja tietoisu­us sijait­se­vat aivois­sa, ei vaan tiede­tä mis­sä ja miten. Mut­ta todis­teet siis puuttuvat.

    Jotkut ovat esit­täneet, että aiv­ot on vain vastaanotin.

  44. Mikko Kivi­ran­ta: Atom­ien sijain­nit tilas­sa ovat (klas­sises­sa mekani­ikas­sa) jatkuvia.

    Ja aivo­jen sig­naloin­nis­sa on mukana sel­l­ainenkin toimin­nal­lis­es­ti oleelli­nen (jatku­va) ulot­tuvu­us kuin aika. Mm. tähän perustuen omakin kan­tani on, että binäärite­knolo­gioil­la päästään biol­o­gisen älyn suh­teen parhaim­mil­laankin vain approksi­maa­tioi­hin. (Tähän joku liukulukuvitsi.)

  45. Jotenkin oikeas­t­aan nau­rat­taa tuo korkeak­oulu­tuk­sen ihan­noin­ti. Aika pian meil­lä on suurin osa tieto­työstä automa­ti­soitu:http://www.businessinsider.com/vinod-khosla-on-it-data-center-automation-2016–11?r=US&IR=T&IR=T

    Jos taas tieto­työ automa­ti­soidaan, niin sitä ei tarvi­ta ihmiseltä. Ihmiselle jää vain sosi­aaliset taidot. Sosi­aal­isia taito­ja taas ei opi­ta koulunkir­jo­jen ääressä vaan parem­min vaik­ka pus­sikal­jareis­suil­la. Tarvi­taanko per­in­teistä koulu­tus­ta enää mihinkään?

  46. Aivois­sa neu­ronei­hin saa­puu usei­ta sig­naale­ja ja läh­tee yksi. Sig­naalien voimakku­us ja luonne voi vai­hdel­la, mut­ta kokon­aisuute­na solus­sa ker­tyy poten­ti­aali joka ylit­täessään raja-arvon aiheut­taa sig­naalin lähettämisen.

    Her­moverkko­ja voidaan luo­da tavanomaisil­la pros­es­sor­eil­la, mut­ta myös anal­o­gisia neu­roni-siru­ja on kokeil­tu. IBM:llä oli muis­taak­seni jo siru jos­sa usei­ta neu­roni-tyyp­pisiä yksiköitä ja joukko mui­ta per­in­teisiä port­te­ja. Näi­den kohdal­la ollaan vielä alku­vai­heessa kehi­tys­tä, enkä tässä vai­heessa näe mitään syytä mik­sei niitä jos­sain vai­heessa pystyt­täisi pakkaa­maan tiheästi kuten tran­si­s­tore­ja piikiekolle nykyisin.

    Fyysi­nen toteu­tus säätelee neu­ron­imäärää mitä tietyn kokoiselle sir­ulle saadaan pakat­tua, vir­ranku­lu­tus­ta, läm­mön­tuot­toa, jne. Perusasioi­ta prosessoreissa.

    Loogi­nen toteu­tus ei edel­lytä mitään nimeno­maista fyy­sistä toteu­tus­ta. Kyse on vain siitä kuin­ka nopei­ta ja laa­jo­ja her­moverkko­ja saadaan pakat­tua johonkin tilaan, tehon­syöt­töön, ja lämmöntuottoon.

    Voidaan siis vapaasti pohtia käyt­töä ilman, että tarvit­see ottaa kan­taa fyy­siseen toteutukseen.

    Pitkään puhut­ti­in asiantun­ti­ja­jär­jestelmistä (expert sys­tems) jot­ka analysoi­vat data­mas­so­ja ja tuot­ti­vat niistä ihmis­ten käyt­töön jalostet­tua infor­maa­tio­ta. Tekni­ikat ovat kehit­tyneet, ja nyky­isin ne toteutetaan her­moverkkoina (neur­al net­works), koneop­pimisen avul­la (machine learn­ing), jne, ja puhutaan heikoista tekoä­ly­istä (weak arti­fi­cial intelligence).

    Heikko­ja tekoä­lyjä on ihan kaikkial­la. Auton moot­tori­no­h­jauk­ses­sa on luul­tavasti sel­l­ainen tai use­ampikin. Kän­nyt käyt­tävät niitä ihan jo sormielei­den tun­nistamiseen sil­loinkin kun käm­men vahin­gos­sa osuu näyt­töön. Ja kun teknolo­gia tuo­daan hel­posti käytet­täväk­si (valmi­iden AI/ML-kir­jas­to­jen muo­dos­sa) käyt­tö var­masti lisään­tyy entisestään.

    Laa­jat her­moverkkopo­h­jaiset toteu­tuk­set voivat olla liian laa­jo­ja jot­ta ihmi­nen voisi niitä aidosti ymmärtää. Malli on opetet­tu suurel­la data­mas­sal­la ja mit­taris­tol­la niin, että sisäisiä pain­oar­vo­ja muun­nel­laan ope­tus­vai­heessa ja pyritään suun­taan jos­sa mit­taris­to näyt­tää vihreää. Ihmiset eivät siis tiedä miten tarkalleenot­taen saatu toimin­nal­lisu­us toteu­tuu, vain sen mitä her­moverkolle syötetään ja sen, että saadut lop­putu­lok­set ovat annetun mit­taris­ton mukaisia. On ole­mas­sa jo her­moverkko­ja joiden tarkoi­tus on analysoi­da her­moverkko­ja jot­ta ymmär­ret­täisi­in miten ne toimivat.

    Eiväthän nuo heikot tekoä­lyt mitään ihmeitä tee. Mut­ta tekevät hyvää data-ana­lyysiä, kuvan­tun­nis­tus­ta, ja ties mitä muu­ta. Joillekin niistä on jopa annet­tu pyörät alle, pää­sevät siis tekemään päätök­siä joil­la on fysikaal­isia vaiku­tuk­sia: itseo­h­jau­tu­va auto liikkuu tiellä.

    Olet­taisin, että näis­sä ede­tään siten, että pyritään nos­ta­maan abstrak­tio­ta­soa jol­la ihmisen on määritet­tävä toim­intaa. Mik­si ihmis­ten pitäisi laa­tia mit­taris­to auton jokaisen kon­trol­lipros­es­so­rille, eikö voitaisi laa­tia tekoä­ly joka osaa laa­tia riit­tävän hyvin opti­moidut mit­taris­tot? Ihmiset voisi­vat sen jäl­keen vain edel­lyt­tää opti­moin­tia vaikka­pa antaen suori­tuskyvyn joka pitää saavut­taa sekä päästöar­vot jot­ka pitää alit­taa (tosin saat­ta­vat olla sähkö­moot­tor­e­i­ta joiden päästöt tule­vat jos­sain muual­la), muil­ta osin kone hoitaa loput.

    Jos edelleen saadaan toimi­va tekoä­ly luo­maan mit­taris­tot auton mata­lan tason logi­ikalle, voitaisi­inko tätä edelleen kehit­tää niin, että sille syötet­täisi­in liiken­net­tä koske­vat lait, ase­tuk­set ja määräyk­set? Ettei tarvit­sisi käsin säätää moisia jokaiseen maa­han erikseen.

    Kun abstrak­tio­ta­soa nos­te­taan, läh­estytään yleistä tekoä­lyä (arti­fi­cial gener­ic intel­li­gence, strong arti­fi­cial intel­li­gence). Mik­sipä oppi­va kone joka ymmärtää tekni­ikan ja lakien päälle ei voisi oppia muu­takin? Kyse on kuitenkin aina tarpeesta: mihin voisimme soveltaa konet­ta saaden aikaan parem­man tulok­sen, tehokkaam­man toimin­nan, tai jotain muu­ta toiv­ot­tua. Ja toisaal­ta konei­den rajoituk­sista: miten tehokas fyysi­nen siru on käytettävissä.

    Aikaa var­masti menee siihen, että meil­lä todel­lakin on pienehköön tilaan mah­tu­va, vähän tehoa kulut­ta­va, kohtu­ullis­es­ti läm­pöä tuot­ta­va kone johon voidaan liit­tää ais­te­ja (kameroi­ta, mikro­fone­ja, tun­to­herkkiä sormia, mitä nyt mieleen juo­lah­taakin), ja joka näi­den aistien avul­la kyke­nee saman­laiseen kog­ni­ti­iviseen toim­intaa mihin ihmi­nenkin. Sitä ennen saavute­taan monia osatoteutuksia.

    Mikään tässä ei kuitenkaan edel­lytä, että koneelle kehit­ty­isi tietoisu­us itses­tään. En tiedä miten sel­l­ainen voisi kehit­tyä tai miten sel­l­ainen voitaisi­in luo­da. Emme­hän me vielä tiedä edes sitä, mitä se tietoisu­us oikeas­t­aan on tai miten ihmi­saiv­ot sel­l­aisen luovat.

    En siis ennus­ta tietoisen superä­lykkyy­den syn­tymistä. Tai syntymättömyyttä.

    Ennus­tan vain sen, että koneen kog­ni­ti­ivi­nen toim­inta tulee saavut­ta­maan tason jos­sa se kyke­nee kaik­keen siihen mihin ihmi­saiv­otkin. Sitäkään en tiedä tuleeko se mah­tu­maan pie­neen tilaan. Edes autoon. Tai minkälainen vir­ta­syöp­pö se on. Tuskin siihen kovin nopeasti päästään, ainakaan siihen kymme­neen vuo­teen minkä yli en ennus­ta tekni­ikan kehitystä.

    Minkälaisia fyy­sisiä muo­to­ja jonk­in­ta­soiset tekoä­lyt saa­vat on toinen jut­tu. Mitä roboti­ik­ka tuot­taa voidaan liit­tää älykoneeseen ja antaa sen ais­teik­si ja manip­u­laat­tor­eik­si. Ehkä etänä jos ei älykone puris­tu koko/teholuokkaa joka liikku­vak­si halutaan.

    En näe mitään syytä sille, etteikö älykone jos­sain vai­heessa tek­isi läh­es kaikkia ihmisen töitä parem­min kuin ihmi­nen. Ihmis­ten tehtävänä on siinä vai­heessa vain päät­tää mitä älykoneet tekevät. Jol­lain korkeal­la abstrak­tio­ta­sol­la, ei mis­sään nimessä teknisel­lä tasolla.

  47. Anna R: Ja aivo­jen sig­naloin­nis­sa on mukana sel­l­ainenkin toimin­nal­lis­es­ti oleelli­nen (jatku­va) ulot­tuvu­us kuin aika. Mm. tähän perustuen omakin kan­tani on, että binäärite­knolo­gioil­la päästään biol­o­gisen älyn suh­teen parhaim­mil­laankin vain approksi­maa­tioi­hin. (Tähän joku liukulukuvitsi.)

    Mus­ta sä oot kyl­lä ihan väärässä. Mum mielestä aika ei muu­ta koko jut­skaa yhtään tip­paa sen vaikeemmmaksi.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Asi­as­ta mitään ymmärtämät­tömänä sanon, että myös aivoihin koo­dat­tu tieto on diskreet­tiä, vähän niin kuin bit­teinä koo­dat­tu­ja, kos­ka atom­eista aiv­otkin koostuvat.

    Aivo­jen toim­inta­mallia hyö­dyn­tämäl­lä päästään mie­lenki­in­toisi­in sovellutuksiin.

    Yht­enä esimerkkinä voisi maini­ta 3‑ulotteisten tilo­jen muis­tamisen ja liikemuistin.

    Esimerkik­si Osmo hyvinkin tarkasti voi kuvitel­la vaikka­pa miten hän liikkuu esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä Helsingis­sä. Jos pyy­de­tään vaik­ka piirtämään se, niin siitä tulee todel­la hyvä liikku­misen malli. Tämä kaik­ki on muo­dos­tunut aivoihin ilman minkään­laista 3D-laser­skan­ner­ia (LIDAR). Meil­lä on vain käytössä kak­si ihmisen omaa videokam­er­aa päässämme. 

    Aiv­ot siis näyt­tävät jotenkin luo­van geneerisia 3D-til­a­malle­ja muis­ti­in, joiden perus­teel­la kyken­emme hyvinkin tarkasti liikku­maan pelkän näköaistin avul­la. Samaan tapaan myös näyt­tää liike­muisti toimi­vaan. Meil­lä on jonkin­lainen geneer­i­nen 3D-liike­muisti, joka näyt­täisi toimi­van myös niin, että kun esimerkik­si temme koti­askare­i­ta keit­tiössä, niin jotkut opi­tu­ista toimen­piteistä tapah­tu­vat jopa läh­es tietoisu­u­den ja tiedosta­mat­toman rajamailla.

    Hyvä esimerk­ki miten se liike­muis­tit hie­man toisi­naan harhau­tuu on se, kun vaik­ka sok­erikip­po löy­tyykin sieltä jääkaapista.

    Juuri tämä tekoä­lyn kyky luo­da jonkin­laisia geneerisiä malle­ja on se mikä tulee mullis­ta­maan työelämän ja arkitodellisuuden.

    Esimerkik­si mik­sipä ei tekoä­ly kykenisi luo­maan uusia esineitä ja lait­tei­ta pelkästään luke­mal­la sisään suuren määrän eri­laisia 3D-malle­ja? Har­ras­tan 3D mallinnus­ta ja tätä asi­aa olen myös miet­tinyt, kun treenasin työssä tekoä­lyn käyt­tämistä demoa varten.

    Jos esimerkik­si syötetään val­ta­va määrä auto­jen 3D-malle­ja tekoä­lylle ja luokitel­laan niitä, eli ker­ro­taan minkälais­es­ta autos­ta on kyse ja sit­ten pyy­de­tään tekoä­lyä muo­dosta­maan tiet­tyyn luokkaan kuu­lu­van auton yksi­tyisko­htainen malli. Se vaatii val­tavasti tietokoneka­p­a­siteet­tia, mut­ta neu­roverkko­ja on nyt alet­tu tekemään suo­raan rautata­solle asti, eli per­in­teinen pros­es­soritekni­ik­ka saa rin­nalleen neuroverkkosiruja.

    Aikaisem­min mainit­se­maani liike­muis­ti­in liit­tyen robotin toim­intaä­lykkyys muut­tuu huo­mat­tavasti, sit­ten kun siihen kyetään toteut­ta­maan kyky luo­da eri­laisia toim­intaan liit­tyviä geneerisiä malle­ja oppimisen perusteella.

    Tekoä­lyä sovel­letaan jo peli­maail­mas­sa: https://www.youtube.com/watch?v=Ul0Gilv5wvY

    “Google’s Deep­Mind AI just taught itself to walk”
    https://www.youtube.com/watch?v=gn4nRCC9TwQ&t=3s

  49. LK: Voi, että, ihan kuvia pystytään luokit­tele­maan melkein ihmis­lapsen tasolla.

    Yllät­täen linkkien varsi­nainen point­ti viuhahti pääsi yli vauhdil­la ja jatkoi matkaansa horisonttiin…

  50. Jos Neu­vos­toli­it­to olisi säi­lynyt 25v kauem­min, siel­lä kyl­lä hierot­taisi­in käsiä. Kun työ lop­puu, niin kom­mu­nis­mi olisi demokra­t­ian lopputulos.

  51. GOLAJTTI:
    Jos Neu­vos­toli­it­to olisi säi­lynyt 25v kauem­min, siel­lä kyl­lä hierot­taisi­in käsiä. Kun työ lop­puu, niin kom­mu­nis­mi olisi demokra­t­ian lopputulos.

    Olet ihan oike­as­sa. Marx tosi­aan ennusteli niin, että ihmis­ten työ lop­puu siinä vai­heessa, kun koneet tekevät kaiken. Hän oli täs­mälleen oike­as­sa sen suh­teen, että tuol­laises­sa tilanteessa yhteiskun­ta on pakko organ­isoi­da täysin uudel­la taval­la ver­rat­tuna nykyiseen työkeskeiseen talousjärjestelmään. 

    Se, että koneet tekevät kaiken työn, ei siis yksinään tuo­ta Star Trek ‑tyyp­pistä utopi­aa, jos­sa kaik­ki ihmiset elävät mate­ri­aalises­sa yltäkyl­läisyy­dessä, vaan jos tuo­hon tilaan joudu­taan nykyisen talousjär­jestelmän val­lites­sa, niin siitä ensin seu­raa val­ta­va taloudel­lis­ten resurssien epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen, jos­sa suurin osa ihmi­sistä elää kur­ju­udessa, kos­ka heil­lä ei ole tar­jo­ta mitään hyv­in­voin­nin tuotantoon.

  52. Samuli Saarel­ma: Olet ihan oike­as­sa. Marx tosi­aan ennusteli niin, että ihmis­ten työ lop­puu siinä vai­heessa, kun koneet tekevät kaiken. Hän oli täs­mälleen oike­as­sa sen suh­teen, että tuol­laises­sa tilanteessa yhteiskun­ta on pakko organ­isoi­da täysin uudel­la taval­la ver­rat­tuna nykyiseen työkeskeiseen talousjärjestelmään. 

    Olen täs­mälleen samal­la kan­nal­la. Otta­mat­ta kan­taa par­ta-Kallen mui­hin ideoihin, pääomien keskit­tymisen lais­sez-faire ‑tilanteessa hän näki ihan oikein johta­van tilanteeseen joka on umpiku­ja sekä työt­tömäk­si jäänei­den kulut­ta­jien että asi­akkaat­tomik­si jäänei­den pääo­man omis­ta­jien kannalta. 

    Pait­si jos tavoit­teena on jos­sitel­ma 3, niinkuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­tavaa USAn kon­ser­vati­ivis­toa tun­tuu ole­van. Eikä monel­la heistääkään mielestäni pahu­u­den, itsekkyy­den tai lyhyt­näköisyy­den vuok­si; he vain otta­vat ns. vapau­den tai Smithin näkymät­tömän käden per­im­mäisek­si pos­tu­laatik­si, ja jos siitä seu­raa vaikka­pa maa­pal­lon tuho, se on hyvä ja niin kuu­luu tapah­tua. Mon­et muut otta­vat taas ihmiskun­nan hyv­in­voin­nin ja pla­nee­tan säi­lymisen per­im­mäisek­si tavoit­teek­si, ja jos tavoit­teen saavut­tamista hyödyt­tää vapaus tai Smithin näkymätön käsi, niitä käytetään.

  53. Kysyn saman, mitä Takki­rauta-blo­gisti jokin aika sitten:
    ‑Jos sisäl­lis­so­ta olisi nyt, niin kum­man puolel­la taistelisit?

    Takki­rauta ei osan­nut itse sanoa enkä kyl­lä minäkään.

  54. Kysyp­pä soikku twit­teris­sä tuo kysymys, niin nos­tan hattua.

  55. Mikko Kivi­ran­ta: Pait­si jos tavoit­teena on jos­sitel­ma 3, niinkuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­tavaa USAn kon­ser­vati­ivis­toa tun­tuu ole­van. Eikä monel­la heistääkään mielestäni pahu­u­den, itsekkyy­den tai lyhyt­näköisyy­den vuok­si; he vain otta­vat ns. vapau­den tai Smithin näkymät­tömän käden per­im­mäisek­si pos­tu­laatik­si, ja jos siitä seu­raa vaikka­pa maa­pal­lon tuho, se on hyvä ja niin kuu­luu tapahtua. 

    Olisin varsin yllät­tynyt, jos täl­lä ide­olo­gial­la olisi pien­tä hörhö­porukkaa suurem­paa kan­na­tus­ta. Siis uskon, että vielä suht kohtuu korkean työl­lisyy­den nykyti­lanteessa lais­sez-fairella jatkamisel­la on kan­na­tus­ta, mut­ta siinä vai­heessa, kun robot­it syr­jäyt­tävät merkit­tävän osan työvoimas­ta kokon­aan ansio­työn ulkop­uolelle, on täl­laiselta ajat­telul­ta pakko hävitä poli­it­ti­nen kan­na­tus läh­es kokon­aan, kos­ka siinä vai­heessa se kos­ket­taa niin suur­ta osaa väestöä. Sit­ten jää vain nähtäväk­si, kestääkö demokra­tia, vai kaap­paa­vatko robot­tien omis­ta­jat val­lan itselleen.

  56. GOLAJTTI:
    Kysyn saman, mitä Takki­rauta-blo­gisti jokin aika sitten:
    ‑Jos sisäl­lis­so­ta olisi nyt, niin kum­man puolel­la taistelisit?

    Takki­rauta ei osan­nut itse sanoa enkä kyl­lä minäkään.

    Samaa olen minäkin miet­tinyt, ja pää­tynyt siihen, että olisin halun­nut kum­mankin osa­puolen häviävän. Tähän päivään voidaan vetää yhtäläisyys, on aika vaikea tehdä mitään muu­ta itsekun­nioituk­sen säi­lyt­tävää ratkaisua kuin karis­taa tämän maan pölyt kan­tapäistä siinä vai­heessa kun hom­malaiset ja ties mitkä fun­da­men­tal­is­tifem­i­nis­tit alka­vat tap­pele­maan ja kum­matkin ilmoit­ta­vat että joko olet puolel­lamme tai olet meitä vastaan.

  57. Samuli Saarel­ma: Siis uskon, että vielä suht kohtuu korkean työl­lisyy­den nykyti­lanteessa lais­sez-fairella jatkamisel­la on kannatusta, 

    Mis­tä ihmeen lais­sez-faires­ta sinä puhut? Ei sel­l­aista ole Euroopan puolel­la nähty, eikä nähdä. 

    Eikä se edes toi­mi, sik­si sitä ei olekaan min­nekään pystytet­ty. Jos L‑F toimisi, joku olisi sel­l­aisen lait­tanut ja ottanut niin pitkän kaulan kaikki­in mui­hin, että seu­rat­taisi­in perässä.

    ——————-

    Jos nyt itse pitää jotain veika­ta, niin arvaisim­pa että vah­van tekoä­lyn maail­ma muis­tut­taa enem­män anti­ikin Kreikkaa kuin Marx­in kom­mu­nis­tista utopi­aa. Ihmiset vas­taisi­vat vapai­ta kansalaisia ja tekoä­lyt sit­ten orjia ja käsi­työläisiä. Val­ti­ol­la olisi oma roolin­sa, joka epäilemät­tä olisi paljon vahvem­pi kuin vaikka­pa Kreikan polik­sis­sa. Mut­ta val­tio ei katoaisi mihinkään, eikä myöskään var­al­lisu­userot. Siinä mis­sä köy­häl­lä kansalaisel­la olisi henkilöko­htaises­sa käytössään tekoä­ly taik­ka kak­si, rikkaal­la niitä olisi sata tai tuhat. Val­tio var­maan edelleen verot­taisi taloudel­lista toim­intaa ja antaisi tekoä­lyt ja resursse­ja niille, jot­ka taval­la tai toisel­la hävit­täi­sivät omat tekoälynsä. 

    Mut­ta aika turha tässä on täl­laisia vieä miet­tiä. Seu­raa­vat 10–20 vuot­ta vede­tään van­haan malli­in ja sitä pidemälle ei kan­na­ta ennustaa. 

    Eipä anti­ikin Kreikas­sakaan ollut mitään järkeä miet­tiä mitä tehdään tule­vaisu­udessa, jos teol­lis­tu­mi­nen läh­teekin käyn­ti­in Bri­tan­ni­as­ta ja kreikkalaisille jää vain laivo­jen varus­t­a­mi­nen ja oliivinviljely.

  58. Sylt­ty: Mis­tä ihmeen lais­sez-faires­ta sinä puhut? Ei sel­l­aista ole Euroopan puolel­la nähty, eikä nähdä. 

    Olisiko­han se sukua sille kam­mot­tavalle uus-lib­er­al­is­mille, jon­ka vuok­si rajoit­tam­a­ton ryöstökap­i­tal­is­mi laukkaa rajoituk­set­ta ympäri maail­maa romut­taen hyv­in­voin­ti­val­tiot ja pakot­taen van­huk­set makaa­maan vaipoissa?

    Joku voisi toki ihme­tel­lä, että miten huonos­ti lais­sez-faire toimii, kun sääte­ly, val­tioiden rooli ja tulon­si­ir­rot jatka­vat kokoa­jan kasvuaan…

    Eikä se edes toi­mi, sik­si sitä ei olekaan min­nekään pystytet­ty. Jos L‑F toimisi, joku olisi sel­l­aisen lait­tanut ja ottanut niin pitkän kaulan kaikki­in mui­hin, että seu­rat­taisi­in perässä.

    Kyl­lähän tiet­tyä kor­re­laa­tio­ta voi nähdä talouden vapau­den ja talouskasvun / hyv­in­voin­nin välil­lä, mut­ta ehkei kor­re­laa­tio ole täysin lin­eaari­nen eli ehkä ihan puh­das yövar­ti­javal­tio ei vält­tämät­tä ole ideaa­li­nen ja tavoit­telemisen arvoinen tila. Jotenkin vain tun­tuu, että opti­mi löy­ty­isi lähempänä sitä kuin nyky­hetkeä, jos­sa varmin tie men­estyk­seen on osa­ta hyö­dyn­tää eri­laisia tuki­au­tomaat­te­ja, ystävyys­suhtei­ta val­taapitävien välil­lä ja sääte­lyn luo­mia porsaanreikiä.

  59. Mikko Kivi­ran­ta:

    Pait­si jos tavoit­teena on jos­sitel­ma 3, niinkuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­tavaa USAn kon­ser­vati­ivis­toa tun­tuu olevan. 

    Ehkä Ayn Randi­in tutus­tu­mi­nen kan­nat­taisi aloit­taa “Kun maail­ma järkkyi” ‑teok­ses­ta eikä vasem­mis­to­lai­sista blo­givuo­datuk­sista. Samal­la ehkä syn­ty­isi ajatuk­sia siitä, että mitä vaik­ka jatku­va aivovuo­to merk­it­see pidem­män päälle Suomen kaltaiselle maalle ja että kan­nat­taisiko olla ennem­min huolis­saan siitä kuin vaikka­pa suur­ta melua nos­tat­ta­neesta “eri­ar­vois­tu­mis­es­ta”.

  60. Sylt­ty: Mis­tä ihmeen lais­sez-faires­ta sinä puhut? Ei sel­l­aista ole Euroopan puolel­la nähty, eikä nähdä.

    Se perusa­ja­tus, että jokaisen ihmisen pitää ensisi­jais­es­ti pyrk­iä elät­tämään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmisen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin pitää olla suh­teessa hänen työn­sä arvoon markki­noil­la. Tätä ei tietenkään Euroopas­sa toteuteta samal­la kiihkol­la kuin rapakon takana, mut­ta perusa­ja­tus jopa pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on edelleen tiukasti tähän nojaava. 

    Tämä perus­pe­ri­aate on pakko pan­na kokon­aan uusik­si siinä vai­heessa, jos robot­ti­työn vuok­si val­taosan ihmi­sistä työn markki­nahin­ta menee nol­laan tai hyvin lähelle sitä. 

    Mitä lop­pu­osaasi tulee, niin mikä sinus­ta tuot­taisi var­al­lisu­userot (puhut rikkaista ja köy­histä) enää sys­tee­mis­sä, jos­sa kenenkään työlle ei olisi kysyn­tää? Anti­ikin Kreikas­sa ihmis­ten työlle oli kysyn­tää jos ei muuten, niin vähin­täänkin soti­laina (jos­sa työssä ei orjia voin­ut käyt­tää), mut­ta luon­nol­lis­es­ti robot­ti­soti­laat hoitaisi­vat tämänkin työn parem­min kuin ihmiset. Mut­ta joo, jotain samankaltaista anti­ikin Kreikan vapaiden kansalais­ten ja tule­vaisu­u­den talous­mall­in kanssa var­maan on. En tosin näe näis­sä paljoa eroa Marx­in mallin kanssa. Kaikissa oleel­lista on se, että joku muu tekee kaiken ikävän työn ja ihmiset voivat keskit­tyä hake­maan elämään­sä sisältöä muus­ta kuin palkkatyöstä. Tämä on val­ta­va mullis­tus nykytilanteeseen.

    Minus­ta ei siis ole mitään syytä ottaa häl­lä väliä ‑asen­net­ta asi­aan, joka tulee toden­näköis­es­ti mullis­ta­maan talousjär­jestelmän enem­män kuin mikään asia koko ihmiskun­nan his­to­ri­an aikana. Jos­sain määrin on alet­tu puhua AI:n tuloon liit­tyvistä tur­val­lisu­usuhista (=AI tuhoaa koko ihmiskun­nan), mut­ta juuri kukaan ei puhu tästä puoles­ta asi­aa, joka siis tulee mullis­ta­maan yhteiskun­nan jopa siis siinä opti­mistises­sa ske­naar­ios­sa, jos­sa AI ei tuhoa meitä kaikkia. 10–20 vuot­ta on todel­la lyhyt aika, kun puhutaan koko talouden uudelleen jär­jestämis­es­tä. Ja siis tietenkin ensim­mäiset merk­it ovat jo nyt päällä.

  61. Sylt­ty: Eipä anti­ikin Kreikas­sakaan ollut mitään järkeä miet­tiä mitä tehdään tule­vaisu­udessa, jos teol­lis­tu­mi­nen läh­teekin käyn­ti­in Bri­tan­ni­as­ta ja kreikkalaisille jää vain laivo­jen varus­t­a­mi­nen ja oliivinviljely.

    Tähän vielä sel­l­ainen kom­ment­ti, että noiden välil­lä oli siis luokkaa 2000 vuot­ta aikaa. Eli puhutaan hie­man eri jutus­ta kuin siinä, kun sinä viit­taat kin­taal­la asio­hi­in, jot­ka tule­vat tapah­tu­maan 10–20:n vuo­den päästä.

  62. ksee: Samal­la ehkä syn­ty­isi ajatuk­sia siitä, että mitä vaik­ka jatku­va aivovuo­to merk­it­see pidem­män päälle Suomen kaltaiselle maalle ja että kan­nat­taisiko olla ennem­min huolis­saan siitä kuin vaikka­pa suur­ta melua nos­tat­ta­neesta “eri­ar­vois­tu­mis­es­ta”.

    Aivovuo­to on seu­raus­ta maid­en välis­es­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa globaali talousjär­jestelmä pakot­taa kansal­liset taloudet epäop­ti­maaliseen ratkaisu­un. Uskon hyvinkin, että ker­mankuorin­nal­la pystyy maa jos toinenkin (etenkin jos ovat suht pieniä) keplot­tele­maan pitkäänkin, mut­ta tämä ei ole ratkaisu siihen, miten globaalil­la tasol­la talous pitäisi organ­isoi­da siinä vai­heessa, kun val­taosa ihmistyöstä on markki­na-arvoltaan lähel­lä nol­laa. Tässä tilanteessa ei ker­ta kaikki­aan voi toimia jär­jestelmä, joka perus­tuu siihen, että ihmis­ten mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on suo­raan ver­ran­nolli­nen hei­dän työn­sä arvoon markki­noil­la (=suun­nilleen nykytila). 

    Vai­h­toe­htoina ovat ne Mikko Kivi­ran­nan lis­taa­mat ske­naar­i­ot, joista tosi­aan 3 vas­taa sitä Randin aja­tusten mukaan menoa.

  63. Tämän päivän Kaup­pale­hdessä Amazon.comin teknolo­gia­jo­hta­ja Wern­er Vogels sanoo muun­muas­sa seuraavaa:

    “Tekoä­ly on saatu näyt­tämään pelot­taval­ta. Skynet ottaa val­lan ja Arnold Schwarzeneg­geristä tulee pres­i­dent­ti. Ei tekoälyssä ole mitään älyä. Sinne vain syötetään paljon tietoa, jota hyö­dyn­täen tekoä­ly pystyy tekemään haku­ja ja ennusteita.”

    ”Man­u­aaliset työt eivät ole paineen alla tekoä­lyn takia. Tekoä­ly ei kor­jaa kenenkään jääkaap­pia tai autoa. Se voi vain kehot­taa sin­ua viemään ne korjaajalle.”

    Vah­vasti haisee kyl­lä yli­hy­petys koko tekoä­lyvouho­tuk­ses­sa. Var­masti 20–30 vuo­den kulut­tua ainakin osa ajoneu­voista ajaa täysin itsenäis­es­ti, kaupois­sa ei tarvi­ta enää juuri kas­sa­henkilökun­taa yms. Mut­ta samal­la tulee val­tavasti uusia työte­htäviä, eivätkä suuri osa van­hois­takaan työte­htävistä min­nekään katoa. Edelleeen kaikkea täy­tyy kor­ja­ta, hoi­va­ta, opettaa,palvella,suunnitella ja jopa rak­en­taa ihmisvoimin.Toki se tekoä­ly voi tul­la siihen avuksi.

    Mut­ta sel­l­ainen visio, jos­sa robot­tiarmei­jat hoita­vat läh­es kaik­ki työte­htävävät, on niin kaukaises­sa tule­vaisu­udessa, että ei kan­na­ta tuol­laisille juuri ajatuk­si­aan uhrata.

  64. ksee: Ehkä Ayn Randi­in tutus­tu­mi­nen kan­nat­taisi aloit­taa “Kun maail­ma järkkyi” ‑teok­ses­ta eikä vasem­mis­to­lai­sista blogivuodatuksista. 

    Olen lukenut pääosin ko. kir­jan. Niin hirveää son­taa kaikil­la mittareil­la, että vaikea kuvitel­la vasem­mis­to­laisen blo­givuo­datuk­sen ainakaan kovin merkit­tävästi liial­lisen karikatyyrimäistä kuvaa vas­ten­mielis­es­tä “köy­hillä ei ole ihmis­ar­voa ‑vero­tus on varkaut­ta” ‑ide­olo­gias­ta antavan.

  65. Samuli Saarel­ma: Aivovuo­to on seu­raus­ta maid­en välis­es­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa globaali talousjär­jestelmä pakot­taa kansal­liset taloudet epäop­ti­maaliseen ratkaisuun. 

    Jos aja­tus­maail­ma rak­en­tuu kollek­tivis­min poh­jalle, niin maail­man tapah­tu­mat vaikut­ta­vat var­maankin kovastikin kum­malliselta. Kuitenkin kaikkein kollek­ti­ivisin yhteiskun­ta rake­tuu yksilöistä ja sen toim­inta on seu­raus­ta yksilöi­den valin­noista. “Kansal­liset taloude­tkaan” eivät ole mikään itsenäi­nen päätök­siä tekevä enti­teet­ti vaan sum­ma siitä mitä seu­raa kun yksilöt seu­raa­vat heille asetet­tu­ja insentiivejä.

    Uskon hyvinkin, että ker­mankuorin­nal­la pystyy maa jos toinenkin (etenkin jos ovat suht pieniä) keplot­tele­maan pitkäänkin, mut­ta tämä ei ole ratkaisu siihen, miten globaalil­la tasol­la talous pitäisi organ­isoi­da siinä vai­heessa, kun val­taosa ihmistyöstä on markki­na-arvoltaan lähel­lä nol­laa. Tässä tilanteessa ei ker­ta kaikki­aan voi toimia jär­jestelmä, joka perus­tuu siihen, että ihmis­ten mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on suo­raan ver­ran­nolli­nen hei­dän työn­sä arvoon markki­noil­la (=suun­nilleen nykytila). 

    Var­maan uusia ideoita työn ja toimeen­tu­lon jär­jestämisek­si kai­vataan, mut­ta ehkä näis­sä pohdin­nois­sa voisi miet­tiä sitäkin vai­h­toe­htoa, että mitäpä sit­ten jos ja kun niitä, joiden työl­lä on edelleen suuri (tai jopa kas­vanut) arvo ei jon­ain päivänä enää huvi­takaan työnteko.

  66. Samuli Saarel­ma: Se perusa­ja­tus, että jokaisen ihmisen pitää ensisi­jais­es­ti pyrk­iä elät­tämään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmisen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin pitää olla suh­teessa hänen työn­sä arvoon markki­noil­la. Tätä ei tietenkään Euroopas­sa toteuteta samal­la kiihkol­la kuin rapakon takana, mut­ta perusa­ja­tus jopa pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on edelleen tiukasti tähän nojaava. 

    Näin sen on vähän pakko olla, kos­ka geenit:

    Why peo­ple pre­fer unequal societies

  67. Samuli Saarel­ma: Se perusa­ja­tus, että jokaisen ihmisen pitää ensisi­jais­es­ti pyrk­iä elät­tämään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmisen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin pitää olla suh­teessa hänen työn­sä arvoon markkinoilla.

    Eihän tuo lais­sez-fairea ole näh­nytkään. L‑F tarkoit­taa sitä että markki­noi­hin puu­tu­taan mah­dol­lisim­man vähän ja jos se lait­taa kaik­ki työhön niin hyvä, mut­ta jos tuot­taa suuren pääo­mat­u­loil­la elävän joukon, joka ei työtä tee, niin sit­ten tuot­taa ja jos joku ei pär­jää, niin huonom­pi hom­ma hänelle. Ja ole­nainen osa sitä on, ettei val­tio turhaan säätele kaup­paa tai mitään muutakaan. 

    Mis­sään län­si­mais­sa ei ole mitään tämän tapais­takaan. Suomes­sakin sosi­aal­i­tur­van tasol­la pär­jäilee ihan kohtu­ullis­es­ti, opiskelu on ilmaista, val­tio sään­telee jopa alko­holin myyn­tiä. Pelkästään näistä voidaan päätel­lä ettei tääl­lä mitään lais­sez-fairea sovelleta. 

    Ihan yhtä hyvin voisi väit­tää että Suomes­sa nykyti­lan kom­mu­nis­min jatkamisel­la on paljon kan­na­tus­ta. Ihan yhtä jär­jetön­tä se olisi kuin väit­tää tääl­lä sovel­let­ta­van laissez-fairea.

    Eli ter­mit kuntoon!

    “Mitä lop­pu­osaasi tulee, niin mikä sinus­ta tuot­taisi var­al­lisu­userot (puhut rikkaista ja köy­histä) enää sys­tee­mis­sä, jos­sa kenenkään työlle ei olisi kysyntää”

    Tietenkin var­al­lisu­userot ja kyky hoitaa sitä. Se jol­la on tekoäl­yarmei­ja ja maa­ta käytössään, voisi raken­nut­taa itselleen vaik­ka vuoren, kun taas kyhän tulisi tyy­tyä siihen että robot­ti lait­taa hänelle vain ruokaa.

    “Anti­ikin Kreikas­sa ihmis­ten työlle oli kysyn­tää jos ei muuten, niin vähin­täänkin sotilaina ”

    Mitä sit­ten? Jos oli orjia, mik­si olisi tehnyt töitä? Ymmärtääk­seni ajatelti­in että vapaal­la miehel­lä oli nimeno­mais­es­ti “oikeus” osal­lis­tua käytävin soti­in (jee?) tosin halu­jen perään ei taidet­tu ihan hirveästi kysellä.…

    ” En tosin näe näis­sä paljoa eroa Marx­in mallin kanssa.”

    Samuli, Samuli, miten noin viisas mies heit­telee noin omi­tu­isia kommentteja?

    1) Kaupunki­val­tios­sa oli se val­tio, kom­mu­nis­mis­sa ei ole
    2) Kreikkalaiset omisti­vat asioi­ta (tosin Spar­tas­sa val­tio omisti orjat), kom­mu­nis­mis­sa kukaan ei omis­taisi paljoa mitään, ei ainakaan tekoälyjä
    3) Touhu siel­lä oli oikeasti val­tio heikkouden takia melko lais­sez-fairea eikä mitään sosialismia

  68. Samuli Saarel­ma: Aivovuo­to on seu­raus­ta maid­en välis­es­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa globaali talousjär­jestelmä pakot­taa kansal­liset taloudet epäop­ti­maaliseen ratkaisuun.

    Mis­sä tätä race to the bot­to­mia on tapahtunut?

    Min­un näke­myk­seni mukaan kokon­aisveroas­t­eet eivät ole kyl­lä oikein mis­sään laske­neet merkit­tävästi, Suomes­sakin ollaan verois­sa ja verolu­on­toi­sis­sa mak­su­is­sa ihan samal­la tasol­la kuin 70-luvul­la ja julk­isy­hteisöt taita­vat käyt­tää rahaa palvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin tietenkin absolu­ut­tis­es­ti että suh­teessa BKT:hen kuin koskaan aiemmin.

    Voisi­pa kuvitel­la että “race to the bot­tom” alka­isi joskus jos­sain näkyä.

  69. ksee: Kuitenkin kaikkein kollek­ti­ivisin yhteiskun­ta rake­tuu yksilöistä ja sen toim­inta on seu­raus­ta yksilöi­den valinnoista.

    Aivan tot­ta, mut­ta randi­lainen utopia on juuri se, että ihmiset ovat toi­sis­taan välit­tämät­tömiä yksilön etua mak­si­moivia robot­te­ja. Tämä on ihan yhtä paljon met­sässä kuin NL:n sosial­is­min perus­takin, jos­sa ihmiset tek­i­sivät pyy­teet­tömästi työtä yhteisön hyväk­si. Ihmi­nen on jotain noiden ääripäi­den väliltä. Hän usein halu­aa oikeu­den­mukaisen yhteiskun­nan, vaik­ka se tarkoit­taisi hänen oman henkilöko­htaisen edun mak­si­moin­nin vaikeutumista. 

    Tämä oli point­ti­na siinä, kun puhuin van­gin dilem­mas­ta. Vaik­ka kaik­ki ihmiset halu­aisi­vat oikeu­den­mukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskun­nan, jos hei­dän poli­it­tiset päätök­set tehdään kansal­lisel­la tasol­la, mut­ta henkilöko­htaiset talous­päätök­set globaalil­la tasol­la, niin tästä seu­raa juuri se van­gin dilem­ma, että ihmis­ten henkilöko­htaiset päätök­set (aivovuo­to yms.) pakot­ta­vat val­tiot poli­it­tisi­in päätök­si­in, joi­ta niiden kansalaiset eivät kollek­ti­ivis­es­ti kannata.

  70. Jor­ma Nordlin: “Google’s Deep­Mind AI just taught itself to walk”
    https://www.youtube.com/watch?v=gn4nRCC9TwQ&t=3s

    Tämä on kiin­nos­ta­va sik­si, että nykyi­nen tekoä­ly on sim­u­laa­tioiden teköälyä.

    Eli se tulee hyväk­si niis­sä asiois­sa mitä pystytään simu­loimaan miljoo­nia ker­to­ja luotet­tavasti, lop­ul­ta tekoä­ly oppii löytämään para­metrit, jol­la sim­u­laa­tios­sa pär­jätään. Ihmisen pitää kuitenkin vielä rak­en­taa sim­u­laa­tio, joten tämä ei ole vielä automaattista. 

    Sit­ten kun kone oppii tai opete­taan rak­en­ta­maan omia sim­u­laa­tioi­ta ale­taan olla iso­jen kysymys­ten äärel­lä. Mat­ka tähän voi olla aika lyhytkin, jos joku kek­sii miten se kan­nat­taa tehdä.

    Min­un mielestäni tämä ei ole ihan hirvit­tävän kaukana siitä miten ihmisen aiv­ot toimi­vat. Mei­dän aivomme sisältävät kanssa täm­möisiä sim­u­laa­tioil­la har­joitet­tu­ja para­me­tre­ja, joi­ta näkee aina välil­lä Ilta Sanomien sivuil­la esimerkkeinä kuvista, jois­sa silmät näkevät jotain “väärin”, kos­ka evoluu­tio on har­joit­tanut näköais­ti­amme tulk­it­se­maan automaat­tis­es­ti asioita.

    Tämä ei ole kuitenkaan se osa ihmisen aivoista vielä mikä tekee ihmis­es­tä älykkään — jos se olisi, sim­panssit oli­si­vat meitä fik­sumpia kos­ka ne pär­jäävät täm­möi­sis­sä testeis­sä meitä paremmin.

    Ihmisen aivois­sa on vielä jokin piirre, jota nykyiset tekoä­lyn sovel­luk­set eivät täysin mallinna. 

    Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, etteikö ihmisen ajat­telumallia pystyt­täisi joskus koneel­la kuitenkin simu­loimaan hyvin. Mut­ta kokon­aan toinen kysymys on sit­ten onko tästä mitään hyö­tyä, kos­ka eihän ihmisen tapa ajatel­la ole vält­tämät­tä mitenkään eri­tyisen erinomainen.

    Elon Muskin aja­tus matkas­ta Mar­si­in alkaa tun­tua kum­masti järkeväm­mältä, jos ajat­telee asi­aa niin, että mar­sia asut­taisi­vatkin ensin alku­un koneet, eivät ihmiset. Itsenäis­es­ti toimi­va tekoä­ly pysty­isi ehkä tekemään mon­en­laisia asioi­ta avaru­udessa, ehkä kor­jaa­maan itseään ja luo­maan olo­suhtei­ta tuleville siir­to­laisille, toimit­ta­maan min­er­aale­ja ja tuot­tei­ta maa­han ja niin edelleen.

  71. Sylt­ty: Eli ter­mit kuntoon!

    No, voit min­un puolestani käyt­tää sit­ten siitä kuvaa­mas­tani mitä nimeä halu­atkin. Itse asia on kuitenkin se, että kaik­ki yhteiskun­nat nojaa­vat edelleen siihen perusa­jatuk­seen, että ihmis­ten tulee ensisi­jas­sa elät­tää itsen­sä oma­l­la työl­lään. Tämä aja­tus on ollut tärkein jar­ru perus­tu­lolle, kos­ka se sotii tätä filosofi­aa vas­taan, vaik­ka itse rahal­lisel­la tasol­la ei merkit­tävästi muu­ta asioi­ta suun­taan tai toiseen. Se kuitenkin mur­taa sen ajatuk­sen, mikä työt­tömyyspäivära­has­sa on takana, eli että kyse on vain väli­aikaises­ta tues­ta siihen asti kunnes ihmi­nen työl­listää itsen­sä uud­estaan ja palaa “nor­maalien” ihmis­ten joukkoon. Tämän vuok­si siihen on kytket­ty tuhat ja sata kyt­täys­mekanis­mia, joiden tarkoi­tus on vain ja ain­oas­taan ran­gaista ihmistä, jos hän ei koko ajan ole pyrkimässä takaisin töihin. 

    Perus­tu­lo poikkeaa tästä. Se hyväksyy sen, että ihmisel­lä on oikeus itse päät­tää, meneekö töi­hin vai ei ja jopa siinä “ei” tapauk­ses­sa yhteiskun­ta pitää hänestä huol­ta. Siinä vai­heessa, kun joidenkin ihmis­ten työn hin­ta on nol­las­sa robot­tien tehdessä kaiken sen työn, mihin he kykeni­sivät, tämä on se ain­oa tie, jol­la on jotain toivoa onnistua. 

    Sylt­ty:
    1) Kaupunki­val­tios­sa oli se val­tio, kom­mu­nis­mis­sa ei ole
    2) Kreikkalaiset omisti­vat asioi­ta (tosin Spar­tas­sa val­tio omisti orjat), kom­mu­nis­mis­sa kukaan ei omis­taisi paljoa mitään, ei ainakaan tekoälyjä
    3) Touhu siel­lä oli oikeasti val­tio heikkouden takia melko lais­sez-fairea eikä mitään sosialismia

    1) Mei­dän on vaikea sanoa, miten Marx lop­pu­jen lopuk­si ajat­teli poli­it­tisen sys­teemin toimi­van siinä utopi­ati­las­sa, jos­sa koneet tekevät kaiken työn. Val­tio­ta voidaan tarvi­ta jonkin­laisek­si kehyk­sek­si ylläpitämään lake­ja, mut­ta muuten se olisi aika lail­la sivu­osas­sa. Tämä kom­ment­tisi on muuten muutenkin ris­tiri­idas­sa kom­ment­tisi 3 kanssa. 

    2) Mei­dän on vaikea ymmärtää tilan­net­ta, jos­sa koneet tekevät kaiken työn. Mitä mate­ri­aa­li­nen omis­t­a­mi­nen tässä tilanteessa enää tarkoit­taa? San­o­taan, että eten­emme tilaan, jos­sa meil­lä on 3D print­tere­itä, jot­ka toimi­vat kuin Star Trek ‑rep­likaat­torit. Mitä tässä tilas­sa tavaroiden omis­t­a­mi­nen enää tarkoit­taisi? Se olisi suun­nilleen samaa kuin se, että nyky­isin “omi­s­tat” sähkö­pos­tiosoit­teen. Tietenkin täl­laises­sakin yhteiskun­nas­sa olisi edelleen jotain niukko­ja resursse­ja, joi­ta ei voi tuot­taa, kuten vaik­ka ranta­tont­te­ja ja näi­den omis­tus pitäisi jotenkin organ­isoi­da. Tämä on kuitenkin minus­ta laadullis­es­ti eri asia kuin anti­ikin Kreik­ka, jos­sa ihan perus­ma­te­ri­aal­i­sista hyödykkeistä oli niukku­ut­ta ihan niin kuin nyky­isinkin. Tämä puoli on minus­ta paljon lähempänä sitä Marx­in kom­mu­nis­mia kuin anti­ikin Kreikkaa. 

    3) En tiedä, mis­tä sosial­is­mi tähän tup­sahti. Marx juuri ei olet­tanut kom­mu­nis­mis­sa tarvit­ta­van sosial­is­tista val­tio­ta organ­isoimaan hyödykkei­den jakoa. Kuten san­ot­tua, minä en näe, että lais­sez-faire markki­na­t­alous siinä tilanteessa, jos­sa joidenkin ihmis­ten työlle ei ole mitään kysyn­tää, voi toimia. Markki­na­t­alous toimii sil­loin, kun ihmisil­lä on tar­jo­ta markki­noille jotain, jol­la on arvoa. Se ei voi mitenkään toimia, jos suurel­la osal­la ihmisiä ei ole mitään tar­jo­ta. Toki siltikin voidaan käyt­tää markki­na­t­alout­ta apuna jaka­maan niitä hyödykkeitä, joista on oikeasti niukku­ut­ta, mut­ta täl­laises­sa robot­ti­taloudessa nämä eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole enää peruse­lan­toon liiti­tyviä asioi­ta, vaan jotain luk­sus­ta (vaik­ka se mainit­se­mani ranta­tont­ti). Ja ennen kaikkea ne ovat sta­tushyödykkeitä, jot­ka määritelmäl­lis­es­ti ovat asioi­ta, joi­hin kaik­ki eivät pääse käsik­si. Juuri tästä syys­tä olin ehdot­ta­mas­sa sys­teemiä, jos­sa sta­tus ja mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin tuotan­to erote­taan jotenkin toi­sis­taan ja siis yhteiskun­nalle hyv­in­voin­tia tuot­tavaa työtä tekeville ihmisille voitaisi­in suo­raan antaa sitä sta­tus­ta tarvit­se­mat­ta ensin tuot­taa jotain tuot­tei­ta, joiden ain­oa tehtävä on osoit­taa se status.

  72. Sylt­ty: Mis­sä tätä race to the bot­to­mia on tapahtunut? 

    Melkein kaikkial­la tulo­erot yhteiskun­nas­sa ovat kas­va­neet viimeis­ten parinkymme­nen vuo­den aikana. 

    Jos poli­it­tisia ratkaisu­ja halu­at, niin viimeisenä nyt vaik­ka tämä USA:ssa menos­sa ole­va ver­ou­ud­is­tus, joka juuri kaataa val­tavasti rahaa rikkaiden tasku­un. Ja siis perustelu­na sille annetaan juuri se, mitä sinä ja ksee ajat­te, eli työtä. (Juuri kukaan amerikkalainen ei toki tuo­hon perustelu­un usko, mut­ta häl­lä väliä tällä). 

    Se kseen man­gun­ta aivovuo­dos­ta on juuri sitä, että hän halu­aa Suomen hyp­päävän tähän samaan leikki­in mukaan. Siis siitä huoli­mat­ta, että eniten tulon­si­ir­to­ja tekevät Pohjo­is­maat ovat aina kaikissa onnel­lisu­usver­tailuis­sa ym. inhimil­lisen kehi­tyk­sen ver­tailuis­sa maail­man kär­jessä. Ei kel­paa. Pakko men­nä siihen suun­taan, että rikkaiden vero­ja alem­mas, kos­ka muuten muut maat vievät hyvät työn­tek­i­jät. Tämä on se “race to the bottom”-ideologinen poh­ja puhtaimmillaan.

  73. Samuli Saarel­ma: No, voit min­un puolestani käyt­tää sit­ten siitä kuvaa­mas­tani mitä nimeä halu­atkin. Itse asia on kuitenkin se, että kaik­ki yhteiskun­nat nojaa­vat edelleen siihen perusa­jatuk­seen, että ihmis­ten tulee ensisi­jas­sa elät­tää itsen­sä oma­l­la työl­lään. Tämä aja­tus on ollut tärkein jar­ru perus­tu­lolle, kos­ka se sotii tätä filosofi­aa vas­taan, vaik­ka itse rahal­lisel­la tasol­la ei merkit­tävästi muu­ta asioi­ta suun­taan tai toiseen.

    Kyl­lä perus­tu­lo muut­taa rahal­lis­es­ti asioi­ta, kos­ka sil­loin kaik­ki aktivoin­ti eli kiusaami­nen lop­puu. Kos­ka työt­tömiltä ei varaste­ta vapaa-aikaa, saman kan­nustin­vaiku­tuk­sen aikaansaamisek­si perus­tu­lon on olta­va mata­lampi kuin työt­tömyysko­r­vauk­sen. Täl­lä ei tietenkään ole merk­i­tys­tä jos robot­it hoita­vat kaik­ki työt, mut­ta niin kauan kun jonkun ihmisen on pakko tehdä työtä, perus­tu­los­sa on ongelma.

    Tämän vuok­si siihen on kytket­ty tuhat ja sata kyt­täys­mekanis­mia, joiden tarkoi­tus on vain ja ain­oas­taan ran­gaista ihmistä, jos hän ei koko ajan ole pyrkimässä takaisin töihin. 

    Noi­ta ran­gais­tuk­sia tarvi­taan tur­van nykyisel­lä tasol­la. Ne voitaisi­in aivan hyvin pois­taa, mut­ta sil­loin työt­tömyys­tur­van tasoa tulisi laskea. Keskimäärin ihmiset kuitenkin pitävät vähän korkeam­mas­ta työt­tömyys­tur­vas­ta, johon on yhdis­tet­ty kep­piä kuin mata­las­ta ja enem­män perus­tu­lono­mais­es­ta työttömyysturvasta.

    1) Mei­dän on vaikea sanoa, miten Marx lop­pu­jen lopuk­si ajatteli

    Kom­mu­nis­mis­sa ei olisi val­tio­ta ollenkaan, tämä voidaan ainakin hylätä samoin tein.

    2) Mei­dän on vaikea ymmärtää tilan­net­ta, jos­sa koneet tekevät kaiken työn. Mitä mate­ri­aa­li­nen omis­t­a­mi­nen tässä tilanteessa enää tarkoittaa? 

    Maail­mas­sa on edelleenkin rajal­lis­es­ti esimerkik­si terästä, luon­non­va­ro­ja ja tilaa. Vaik­ka meil­lä olisi keinoä­lyjä, ei jokainen ihmi­nen voi rak­en­taa henkilöko­htaista val­tamer­i­laivaa ja lentää yksi­ty­islen­tokoneel­la. Eihän mil­jar­di jum­bo­jet­tiä edes mah­tu­isi millekään lentokentälle.

    3) En tiedä, mis­tä sosial­is­mi tähän tupsahti.

    Sehän on siir­tymäkausi kom­mu­nis­mi­in, joten oletet­tavasti ensin men­täisi­in sel­l­aisen kautta.

    Kuten san­ot­tua, minä en näe, että lais­sez-faire markki­na­t­alous siinä tilanteessa, jos­sa joidenkin ihmis­ten työlle ei ole mitään kysyn­tää, voi toimia.

    Eihän se toi­mi muutenkaan, joten tämän toteami­nen on vähän turhaa (toim­imi­nen tässä tarkoit­taa taloudel­lista tehokkuutta).

    täl­laises­sa robot­ti­taloudessa nämä eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole enää peruse­lan­toon liiti­tyviä asioi­ta, vaan jotain luk­sus­ta (vaik­ka se mainit­se­mani rantatontti).

    Olemme saavut­ta­neet jo tilanteen, jos­sa peruse­lan­toon liit­tyviä asioi­ta ei jae­ta puh­taasti markki­nae­htois­es­ti, vaan meil­lä on mm. sosi­aal­i­tur­va niitä varten, jot­ka eivät omaa elan­toaan markki­noil­la kykene hankkimaan.

  74. Samuli Saarel­ma: Melkein kaikkial­la tulo­erot yhteiskun­nas­sa ovat kas­va­neet viimeis­ten parinkymme­nen vuo­den aikana. 

    Kuka oiekasti kaipaa ihanaa vuot­ta 91 (ulko­muis­tista), jol­loin tulo­erot oli­vat all time low-pienimmillään?

    Mut­ta tulo­ero­jen kasvuhan on luon­nolli­nen seu­raus mm. korkeak­oulu­tuk­ses­ta. Jos väestö on pitem­pään koulus­sa (ovat köy­hiä) ja menevät asiantun­ti­jatöi­hin (ovat hyvä­palkkaisia) niin tulo­erot kas­va­vat, vaik­ka ei tehtäisi mitään uudistuksia. 

    Toisek­si, jos mata­lan tason työt katoa­vat ja korkean tason työt jäävät, tulo­erot kas­va­vat sil­loinkin, vaik­ka ei tehtäisi mitään uudistuksia. 

    Paikallaan seisoskelu ei ole mitään kil­pa­juok­sua poh­jalle vaik­ka joku niin väit­täisikin. Jos verot ja verolu­on­toist mak­sut laske­vat, voidaan puhua siitä että jotain on tehty akti­ivis­es­ti. Jos ne laske­vat radikaal­isti, voidaan puhua jo jonk­in­sort­tis­es­ta kil­pa­juok­sus­ta. Täl­laista ei ole havait­tavis­sa, eikä pelkäst muu­tok­set tulo­erois­sa ker­ro sem­moi­ses­ta ilman sen kum­moi­sem­pia perusteluita.

    Ja siis perusteluna

    Minus­ta yhdys­val­ta­lais­ten repub­likaanien perustelui­ta ei kan­na­ta ottaa vakavasti. Ja toisek­si, race to the bot­tom viit­taa val­tioiden väliseen kilpailuun.

    Mihin ihmeen kil­pailu­un tämä ver­ou­ud­is­tus oikein on vas­taus? Minus­ta sen uud­is­tuk­sen tarkoi­tus on ihan selvästi kaataa rahaa repub­likaanien tuk­i­joiden taskui­hin, eikä sil­lä ole mitään tekemistä Yhdys­valvo­jen kan­sain­välis­ten kil­pailukyvyn kanssa (kuin ehkä retori­ikas­sa). Sil­loin se ei ole mitään race to the bot­to­mia kos­ka siitä puut­tuu se kilpailu.

    Se kseen man­gun­ta aivovuo­dos­ta on juuri sitä, että hän halu­aa Suomen hyp­päävän tähän samaan leikki­in mukaan.

    Kyl­lä mei­dän tulee huole­htia siitä, että tääl­lä kan­nat­taa jatkos­sakin työsken­nel­lä. Asia voidaan hoitaa monel­la taval­la, mut­ta on ihan selvää ettei se tarkoi­ta sitä mitä sinä väität sen tarkoit­ta­van. Race to the bot­tom on ihan perus­vasem­mis­to­lais­ten pelot­te­lymörkö, jokainen veronalen­nus automaat­tis­es­ti aloit­taa sen.

    Siis siitä huoli­mat­ta, että eniten tulon­si­ir­to­ja tekevät Pohjo­is­maat ovat aina kaikissa onnel­lisu­usver­tailuis­sa ym. inhimil­lisen kehi­tyk­sen ver­tailuis­sa maail­man kärjessä.

    Min­un mielestäni tästä kan­nat­taisi huole­htia, eikä tehdä niin kuin Uruguayssa ja siel­lä aikoinaan tehti­in eli sös­sit­ti­in itse. Kyl­lä se onnis­tuu, nimit­täin mei­dän demografi­amme on sen ver­ran ikävä että verot tule­vat jatkos­sa vain nouse­maan. Onnek­si sen­täs ilmas­ton­muu­tos aut­taa vähän lämmittämällä…

    Ei kel­paa. Pakko men­nä siihen suun­taan, että rikkaiden vero­ja alem­mas, kos­ka muuten muut maat vievät hyvät työn­tek­i­jät. Tämä on se “race to the bottom”-ideologinen poh­ja puhtaimmillaan. 

    Ja tuo on race to the bot­tom-pelot­telua puh­taim­mil­laan. Kas kum­maa kun ei uusi sisäl­lis­so­ta ala siitä, jos val­tion veron korkein­ta pros­ent­tia hilataan alaspäin.

  75. Samuli Saarel­ma: Aivan tot­ta, mut­ta randi­lainen utopia on juuri se, että ihmiset ovat toi­sis­taan välit­tämät­tömiä yksilön etua mak­si­moivia robotteja. 

    No, ei se nyt ihan noin mene:

    Eth­i­cal egoism

    Ayn Rand argued that there is a pos­i­tive har­mo­ny of inter­ests among free, ratio­nal humans, such that no moral agent can ratio­nal­ly coerce anoth­er per­son con­sis­tent­ly with his own long-term self-inter­est. Rand argued that oth­er peo­ple are an enor­mous val­ue to an indi­vid­u­al’s well-being (through edu­ca­tion, trade and affec­tion), but also that this val­ue could be ful­ly real­ized only under con­di­tions of polit­i­cal and eco­nom­ic free­dom. Accord­ing to Rand, vol­un­tary trade alone can assure that human inter­ac­tion is mutu­al­ly beneficial.

    Toki varsin ide­al­isti­nen näke­mys, mut­ta kuitenkin vapaae­htoinen yhteistyö on aina tehokkaam­paa kuin pakottaminen.

  76. Tätä ketjua hiukan silmäiltyäni heräsi kysymys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysy­i­sivät eri jär­jestelminä tai olentoina? 

    Lie­nee nimit­täin täysin var­maa, että ihmis­ten syvimpi­in toiveisi­in (ter­veys, men­estys, omien las­ten hyv­in­voin­ti yms) vas­taa­va teknolo­gia lähen­tää ihmistä ja robottia/tekoälyä niin, että lop­ul­ta on mah­do­ton­ta ja merk­i­tyk­setön­tä yrit­tä tietää, onko jär­jestelmä tai olen­to ihmi­nen vai robotti.

    Mie­lenki­in­toisin kysymys tule­vaisu­u­den ske­naar­i­oiden suh­teen onkin: mil­lä vauhdil­la tuo yhteen­su­lau­tu­mi­nen tapah­tuu ja minkälaisi­in ongelmiin/mahdollisuuksiin se johtaa matkalla ja päämäärässä.

    Nykyään yhteen­su­lau­tu­mi­nen on vielä alkutek­i­jöis­sään (esimerkik­si netin käyt­töli­it­tymä on köm­pelö, tekoe­limet kaukana täy­del­lis­es­tä, kog­ni­ti­ivis­ten rajo­jen laa­jen­t­a­mi­nen tuskin alka­nut jne). Mut­ta on mah­dol­lista, että yhteen­su­lau­tu­mi­nen kiihtyy lähi­t­ule­vaisu­udessa huo­mat­tavasti, jos tekoä­lyn rooli “tuoteke­hi­tyk­sessä” alka­akin kas­vaa ekspotentiaalisesti.

  77. ksee: vapaae­htoinen yhteistyö on aina tehokkaam­paa kuin pakottaminen.

    Höp­sis. Jopa tyyp­il­lis­es­ti lähtöko­htais­es­ti vapaisi­in markki­noi­hin suo­peasti suh­tau­tu­va taloustiede on hyväksynyt, että on usei­ta sel­l­aisia epätäy­del­lisyyk­siä reaal­i­maail­man markki­noil­la, jos­sa pakot­ta­mi­nen on tehokkaam­paa kuin vapaae­htoinen yhteistyö. Ks. esim. Van­gin dilem­ma. En tosin pidätä henkeä odotel­lessani, että Randin sokaise­mat ihmiset tätä sen enem­pää ymmärtä­si­sivät kuin hyväksyisivät.

  78. ksee: Var­maan uusia ideoita työn ja toimeen­tu­lon jär­jestämisek­si kai­vataan, mut­ta ehkä näis­sä pohdin­nois­sa voisi miet­tiä sitäkin vai­h­toe­htoa, että mitäpä sit­ten jos ja kun niitä, joiden työl­lä on edelleen suuri (tai jopa kas­vanut) arvo ei jon­ain päivänä enää huvi­takaan työnteko.

    Hyvä kysymys. Itse näen tämän suh­teen paljon suurem­pana uhkana sen, että jos he saa­vat käsi­in­sä liian suuren osan taloudel­lis­es­ta hyv­in­voin­nista ja jos työn ain­oa moti­vaa­tion tuot­ta­ja on taloudelli­nen hyv­in­voin­ti, hei­dän työ­mo­ti­vaa­tion­sa katoaa hyvin pian. 

    Ajat­tele asi­aa näin: Jos saisit lot­tovoiton, niin lopet­taisitko työn­teon? Jos ain­oa työsi motivoi­ja on siitä saa­masi palk­ka ja jos se (net­tona) kas­vaa hyvin suurek­si, niin toden­näköis­es­ti lopetat siinä vai­heessa, kun pankki­tilille­si on ker­tynyt enem­män rahaa kuin koko lop­puelämässäsi kat­sot voivasi kuluttaa. 

    Kuten san­ot­tua, en näe, että korkean tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöille enää suurem­man osan mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin kakus­ta anta­mi­nen tulee aut­ta­maan heitä pysymään töis­sä, ennem­minkin päin­vas­toin. Sik­si näen, että moti­vaa­tio työhön on tule­vaisu­u­den robot­ti­maail­mas­sa löy­dyt­tävä jostain muus­ta kuin siitä, että mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia jae­taan sen mukaan, mikä kunkin työn markki­na-arvo on. 

    Toinen vaaratek­i­jä taloudel­lises­sa eri­ar­vois­tu­mises­sa on se, että jos rahal­la on vaiku­tus­ta poli­it­tisen val­lan saamisen kanssa, niin taloudel­lisen val­lan kasaan­tu­mi­nen vähi­in käsi­in johtaa sil­loin myös poli­it­tisen val­lan kasaan­tu­miseen, mikä peri­aat­teessa voi johtaa lumi­pal­loe­fek­ti­in, mil­lainen on nähtävis­sä esim. USA:ssa täl­lä het­kel­lä. Kansalta yksit­täisiä poli­it­tisia kysymyk­siä kysyt­täessä (esim. pitäisikö rikkai­ta verot­taa enem­män, pitäisikö maas­sa olla julki­nen ter­vey­den­huolto ja sub­ven­toitu yliopis­tok­oulu­tus), he vas­taa­vat saman­su­un­tais­es­ti kuin muual­lakin kehit­tyneis­sä mais­sa. Kun sit­ten kat­so­taan, ketkä ovat päät­tämässä asioista, niin siel­lä ovat val­las­sa vaali­ra­hoit­ta­jien talu­tus­nuo­ras­sa ole­vat kak­si puoluet­ta, jot­ka eivät toteu­ta näistä kansan kan­nat­tamista asioista yhtäkään.

  79. Sylt­ty: Kyl­lä mei­dän tulee huole­htia siitä, että tääl­lä kan­nat­taa jatkos­sakin työskennellä.

    Tässä tilas­tokeskuk­sen käp­pyröitä asi­aan liittyen:
    https://www.stat.fi/til/tjkt/2015/02/tjkt_2015_02_2016-12–20_kat_001_fi.html

    Siinä voit ver­ra­ta vuot­ta 1995 ja 2015. Kat­so etenkin ylim­män kym­menyk­sen tulo­ja. Ne ovat kas­va­neet sekä absolu­ut­tis­es­ti että myös suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin minkään muun tulo­ryh­män. Oliko työn­teko “kan­nat­tavaa” tuo­hon porukkaan kuu­lu­valle vuon­na 1995? Jos oli, niin mil­lä ihmeen logi­ikalla se ei olisi sitä nyt? Puh­taastiko sil­lä, että jos­sain ulko­mail­la hän voisi repiä vieläkin suurem­paa palkkaa? 

    Haen tässä nyt siis sitä, mitä sinä tarkoi­tat tuol­la “kan­nat­taval­la”. Min­un point­ti­ni on se, että Suomes­sa ylimpään tulolu­okkaan kuu­lu­val­la (oletet­tavasti siis kaikkein tuot­tavim­mil­la) työn­teko on vähin­täänkin yhtä “kan­nat­tavaa” kuin se oli 1995, jos tässä kan­nat­tavu­udel­la tarkoite­taan sitä, että miten paljon saa taloudel­lista hyv­in­voin­tia itselleen ver­rat­tuna siihen, ettei tek­isi työtä. Min­un mielestäni työn teon kan­nat­tavu­u­songel­mat ovat ihan muual­la kuin siel­lä ylim­mässä tulolu­okas­sa. Johtuen matal­ien palkko­jen huonos­ta kehi­tyk­ses­tä (ja tämä tulee jatku­maan robot­tien tehdässä entistä enem­män juuri näitä töitä), työn­teko siel­lä on muut­tumas­sa entistä enem­män kan­nat­ta­mat­tomak­si. Tämä on se työ, joka entistä enem­män tulee kan­nat­ta­mat­tomak­si, ei se korkea­tuot­toinen. Näin vaik­ka rikkaiden vero­tus­ta jonkin ver­ran kiristettäisiinkin.

    1. Ver­tailu­vu­osi 1995 on kyl­lä vähän huono, kos­ka tuol­loin lama vaikut­ti vielä paljon. Työt­tömän eloa lama ei heiken­tänyt, mut­ta yri­tys­ten voit­to­ja ja siten suurimpia tulo­ja se kyl­lä vähen­si. Parem­pi olisi tutkia kehi­tys­tä vuodes­ta 2000 alka­en. Tai sit­ten ottaa ver­tailuko­h­ta jostain noin vuodes­ta 1985.

  80. tcrown: Höp­sis. Jopa tyyp­il­lis­es­ti lähtöko­htais­es­ti vapaisi­in markki­noi­hin suo­peasti suh­tau­tu­va taloustiede on hyväksynyt, että on usei­ta sel­l­aisia epätäy­del­lisyyk­siä reaal­i­maail­man markki­noil­la, jos­sa pakot­ta­mi­nen on tehokkaam­paa kuin vapaae­htoinen yhteistyö. Ks. esim. Van­gin dilem­ma. En tosin pidätä henkeä odotel­lessani, että Randin sokaise­mat ihmiset tätä sen enem­pää ymmärtä­si­sivät kuin hyväksyisivät.

    Yllät­ten (iteroidus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehokkain strate­gia on ole­tusar­vois­es­ti tehdä yhteistyötä niin kauan kuin toinen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat). Yksi suurimpia väärinkäsi­tyk­siä taitaa olla se, että altru­is­mi olisi jotekin merk­ki epäit­sekkyy­destä ja että itsekkyys olisi (pelkästään) ahnet­ta tois­t­en sor­toa ja riistoa.

    Muutenkin monista talousti­eteen havait­semista “epätäy­del­lisyyk­sistä” tulee mieleen anek­doot­ti siitä, kun Nash lait­toi pari fyysikkoa pelaa­maan jotain peliä. Voitol­la ollut fyysikko alkoi sääliä kave­ri­aan ja antoi hänen voit­taa tilanteen tasoit­tamisek­si. Nash kuit­tasi tämän sil­lä, ettei hänen mallis­saan ole mitään vikaa vaan fyysikot eivät pelan­neet sään­tö­jen mukaan.

  81. ksee: Toki varsin ide­al­isti­nen näke­mys, mut­ta kuitenkin vapaae­htoinen yhteistyö on aina tehokkaam­paa kuin pakottaminen.

    Kenelle tehokkaam­paa? Koko yhteisölle vai vain niille, jot­ka osal­lis­tu­vat siihen vapaae­htoiseen kau­pankäyn­ti­in? Se Mikko Kivi­ran­nan ske­naario 3 oli juuri se, että korkean tuot­tavu­u­den ihmiset kyl­lä käyvät keskenään kaup­paa muurien sisäl­lä, mut­ta kaik­ki muut on jätet­ty sen ulkop­uolelle kurjuuteen. 

    Tämä voi tosi­aan olla “tehokkain” ske­naario sille eli­it­ille, mut­ta väit­täisin, että se on aika kaukana tehokkaim­mas­ta, jos tarkasteluryh­mäk­si ote­taan koko ihmiskunta. 

    Ja oleelli­nen kysymys siis tule­vaisu­u­den kannal­ta tämän vapaan kau­pankäyn­nin ihan­noin­nin suh­teen on se, että miten tämä malli toimii tilanteessa, jos­sa osal­la ihmisiä ei ole mitään kau­pat­tavaa, kos­ka hei­dän työn­sä arvo on läh­es nol­la? Kau­pankäyn­ti­malli toimii nyky­isin (ja on toimin­ut tuhan­sia vuosia) juuri sik­si, että suun­nilleen kaikil­la yhteisön jäse­nil­lä on ollut tar­jo­ta jotain muille kau­pat­tavak­si ja ne, joil­la ei ole ollut (lapset, van­huk­set, vam­maiset), ovat olleet vähem­mistönä ja heitä on kat­sot­tu siinä mielessä, että he joko tule­vat jatkos­sa tuot­ta­maan (lapset) tai ovat jo osuuten­sa työstä tehneet (van­huk­set). Mut­ta mitä tehdä tilanteessa, jos­sa val­taosa ihmi­sistä on työn kannal­ta siinä, mis­sä vam­maiset ovat täl­lä het­kel­lä, eli he eivät tuo­ta mitään, eivät ole koskaan tuot­ta­neet, eikä hei­dän olete­takaan tuottavan.

  82. TA:
    Tätä ketjua hiukan silmäiltyäni heräsi kysymys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysy­i­sivät eri jär­jestelminä tai olentoina?

    Ihmistä kor­jail­laan tekni­ikalla kun ihmi­nen menee rik­ki. Siir­tymi­nen siihen, että ihmistä paran­netaan teknisin menetelmin kos­ka näin ihmis­es­tä saadaan vahvem­pi, nopeampi, tai älykkäämpi, edel­lyt­tää varsin suur­ta askelta.

    Jos­sain vai­heessa näin tapah­tunee. Mut­ta siihen men­nee pidem­pään kuin autonomisi­in lait­teisi­in jot­ka tekevät töitä puolestamme.

    Sci­fis­sä tätä toki on käsitel­ty. Voimme kuvitel­la mon­en­laisia tule­vaisuuk­sia, mut­ta se miten ihmi­nen ja teknolo­gia yhdis­tyvät cyborgik­si riip­puu pitkälti sitä edeltäneestä poli­ti­ikas­ta ja yhteiskun­nal­lis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. En siis veikkaa mitään ellen ensin veikkaa val­lalle nou­se­vaa yhteiskun­ta­mallia tilanteessa jos­sa automaa­tio hoitaa niin suuren osan töistämme, ettei mei­dän tarvitse tehdä kuin niitä mie­lenki­in­toisia töitä.

  83. ksee: Yllät­ten (iteroidus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehokkain strate­gia on ole­tusar­vois­es­ti tehdä yhteistyötä niin kauan kuin toinen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat)

    Onko siis sin­un väit­teesi että tosielämässä ei ole “sin­gle play” van­gin dilemmoja?

  84. TA: Tätä ketjua hiukan silmäiltyäni heräsi kysymys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysy­i­sivät eri jär­jestelminä tai olentoina? 

    Sylt­ty: ei tietenkään ole merk­i­tys­tä jos robot­it hoita­vat kaik­ki työt, mut­ta niin kauan kun jonkun ihmisen on pakko tehdä työtä, perus­tu­los­sa on ongelma.

    Näin on. Vaik­ka tekoä­ly ja robot­it tuli­si­vatkin, ne eivät vielä vähään aikaan ole von Neu­man­nin konei­ta jot­ka pystyvät luo­maan ihmi­sistä riip­pumat­toman yhteiskun­nan. Sym­bioosis­sa tul­laan elämään vielä pitkät ajat.

    Poli­it­ti­nen kysymys silti on mis­tä osaa ihmiskun­nas­ta sym­bioosi tulee täysimääräis­es­ti hyödyt­tämään: pääo­man omis­ta­jia, kaikkia hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa eläviä, myös kehi­tys­maid­en asukkai­ta, jotain muuta?

  85. ksee: Yllät­ten (iteroidus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehokkain strate­gia on ole­tusar­vois­es­ti tehdä yhteistyötä niin kauan kuin toinen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat). Yksi suurimpia väärinkäsi­tyk­siä taitaa olla se, että altru­is­mi olisi jotekin merk­ki epäit­sekkyy­destä ja että itsekkyys olisi (pelkästään) ahnet­ta tois­t­en sor­toa ja riistoa.

    Tit for tat toimii vain ja ain­oas­taan, jos pystyt pitämään kir­jaa, kenen kanssa olet aiem­min pelan­nut ja miten he toimi­vat. Tämä ei päde siihen, että kaikissa mais­sa ihmiset kan­nat­ta­vat korkei­ta vero­ja rikkaille, mut­ta rikkaat voivat “aivovuoto”-itkulla pakot­taa kaikissa mais­sa verot alas, kos­ka muuten he lähtevät toisi­in mai­hin. Kun maa las­kee vero­ja houkutel­lak­seen maa­han korkea­tuot­toisia ihmisiä, tämä on se “tat”. Miten muiden maid­en pitäisi tähän reagoi­da saadak­seen aikaan “tit”? Jos nekin laske­vat vero­ja, niin tulos on tosi­aan “race to the bottom”. 

    Jos sen sijaan kaik­ki maat har­mon­isoi­vat vero­tuk­sen­sa sen mukaises­ti, mitä ihmis­ten enem­mistö oikeasti halu­aa, niin tämä olisi tosi­aan globaalin poli­it­tisen sys­teemin luomista globaalin taloudel­lisen jär­jestelmän vastapain­ok­si. Tämä olisi juuri sitä yhteis­peliä eri maid­en kansalais­ten välil­lä, jol­la van­gin dilem­ma olisi oikeasti mah­dol­lista mur­taa, mut­ta tämä on täysi kauhis­tus randilaisille. 

    Mitä tuo­hon lop­pu­osaan tulee, niin min­un on tosi­aan vaikea nähdä altru­is­mia minään muu­na kuin epäit­sekkyytenä. Mitä se sinus­ta sit­ten on? Itsekkyys ei vält­tämät­tä tosi­aan ole “sor­toa ja riis­toa”, mut­ta se voi olla sitä. Etenkin siinä tapauk­ses­sa, että “yhteis­pelin” toisel­la osa­puolel­la ei ole tar­jo­ta kau­pas­sa mitään vasta­lah­jak­si (johtuen siitä, että hänen työn­sä markki­na-arvo on lähel­lä nol­laa), niin on vaikea nähdä itsekkyy­destä seu­raa­van mitään muu­ta kuin kur­ju­ut­ta tälle taholle. Ja riis­toa siinä tapauk­ses­sa, että hän tosi­aan joutuu myymään sen työn­sä hyvin alhaisel­la markki­na-arvol­la. Tosin riis­to on tietenkin huonos­ti määritel­ty ter­mi ja toden­näköis­es­ti vas­taat tähän randi­laisit­tain, ettei siinä ole kyse mis­tään riis­tos­ta, kos­ka kaik­ki tapah­tui “vapaae­htois­es­ti”. Tämä on oikeas­t­aan se tärkein kri­ti­ikki­ni randi­laisu­ut­ta vas­taan. Siinä taloudel­liset tek­i­jät eivät koskaan ole mitään pakot­tei­ta, vaan kaik­ki mikä tapah­tuu ilman fyy­sistä pakot­tamista vain määritel­lään “vapaae­htoisek­si yhteistyöksi”.

  86. tcrown: Onko siis sin­un väit­teesi että tosielämässä ei ole “sin­gle play” van­gin dilemmoja? 

    Hänen väit­teen­sä tun­tuu ole­van että kaik­ki on kovin mon­imutkaista, ja sik­si peli­teo­ria ei pidä edes niis­sä tilanteis­sa paikkaansa jois­sa peli­teo­ri­an malli (min­un mielestäni) hyvä approksi­maa­tio todel­lisu­u­den asetel­mas­ta. Ja että johtopäätös mon­imutkaisu­ud­es­ta ei ole mallin paran­t­a­mi­nen (sil­loin kuin se on rel­e­vant­tia) vaan peli­teo­ri­an hylkäämi­nen ja paluu Adam Smithin näkymät­tömään käteen. 

    Mut­ta tämä on arvailua, tarken­takoot itse. Ehkä kyse on samas­ta eros­ta jon­ka kuv­a­sit hyvin ns. eli­itin ja pop­ulistien välille: pop­ulisti ei usko ulkois­vaiku­tusten ole­mas­saoloon; joskus ei ole tul­lut ajatelleek­si niitä, joskus pitää niiden tahraa­maa talout­ta liian mon­imutkaise­na jot­ta ulkois­vaiku­tuk­sia kan­nat­taisi edes yrit­tää ottaa huomioon. Ja täl­lä pal­stal­la ei juuri muu­ta tehdäkään kuin funtsi­taan kan­nus­timia ja ulkoisvaikutuksia.

  87. Peli­teo­ria on ihan hyvä työkalu, kun pyritään ymmärtämään yksinker­tais­tet­tu­ja perusasio­ta. Pitäisi kuitenkin olla huolelli­nen siinä, että samal­la myös tajuaa sen rajoit­teet. Valitet­tavasti vain joillekin (mm. ski­en­tis­teille) siitä on tul­lut joku taikasau­va, jota heilaut­ta­mal­la saadaan opti­maa­li­nen ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen.

    Esim. Ariel Rubin­stein on toden­nut:

    The heart of game the­o­ry is not empir­i­cal sci­ence. It does not study how peo­ple actu­al­ly behave in strate­gic sit­u­a­tions. It is doubt­ful whether it is even pos­si­ble to gen­er­al­ize about the way peo­ple will behave in a sit­u­a­tion like the Hide and Seek Game. …

    Game the­o­ry fas­ci­nates me. It address­es the roots of human thought in strate­gic sit­u­a­tions. How­ev­er, the use of con­cepts from nat­ur­al lan­guage, togeth­er with the use of osten­si­bly “sci­en­tif­ic” tools, tempt peo­ple to turn to game the­o­ry for answers to ques­tions such as: How should a sys­tem of jus­tice be built? Should a state main­tain a sys­tem of nuclear deter­rence? Which coali­tion should be formed in a par­lia­men­tary regime? …

    In my view, game the­o­ry is a col­lec­tion of fables and proverbs. Imple­ment­ing a mod­el from game the­o­ry is just as like­ly as imple­ment­ing a fable. A good fable enables us to see a sit­u­a­tion in life from a new angle and per­haps influ­ence our action or judg­ment one day. But it would be absurd to say that “The Emperor’s New Clothes” pre­dicts the path of Berlusconi …

    Sinän­sä ei tarvitse kek­siä edes kovin mon­imutkaista peliä (esim. dynaamiset pelit), kun ollaan äkkiä tilanteessa, että meil­lä onkin ääretön määrä epästabi­ile­ja tas­apain­otilo­ja. Kun mukaan liitetään vielä se, että pelaa­jat voivat oppia ja muut­taa siten käytöstään, niin ollaan aika kaukana mis­tään ennustet­tavas­ta. Tietysti täl­laisetkin mallit ovat hyödyl­lisiä, kos­ka ne voivat aut­taa meitä ymmärtämään minkälaisia käytök­siä jär­jestelmästä voi syn­tyä ja miten eri para­metrit siihen vaikuttavat.

    Sinän­sä lie­nee toki ymmär­ret­tävää, että käsi­tys peli­teo­ri­an kaikkivoipaisu­ud­es­ta on jok­seenkin yleinen — pop­sci ‑tar­i­nathat ker­to­vat vain onnis­tuneista tapauk­sista ja vielä paisut­tel­e­vat tulosten merkittävyyttä.

    Lopuk­si — mitä tulee altru­is­min luon­teeseen, niin tun­tu­isi vähän turhal­ta janka­ta siitä, kos­ka evoluu­tio­teo­ria on asian aika tyh­jen­tävästi selittänyt.

  88. ksee: Peli­teo­ria on ihan hyvä työkalu, kun pyritään ymmärtämään yksinker­tais­tet­tu­ja perusasio­ta. Pitäisi kuitenkin olla huolelli­nen siinä, että samal­la myös tajuaa sen rajoitteet.

    Onko siis sin­un väit­teesi että tosielämässä ei ole “sin­gle play” van­gin dilemmoja?

  89. tcrown: Onko siis sin­un väit­teesi että tosielämässä ei ole “sin­gle play” van­gin dilemmoja?

    Antanet jonkin esimerkin?

  90. ksee: Lopuk­si – mitä tulee altru­is­min luon­teeseen, niin tun­tu­isi vähän turhal­ta janka­ta siitä, kos­ka evoluu­tio­teo­ria on asian aika tyh­jen­tävästi selittänyt.

    Evoluu­tio­teo­ria selit­tää sen varsin hyvin gee­nien itsekkyy­den kaut­ta, mut­ta yleen­sä ter­mil­lä itsekkyys viitataan tietoisen ihmisyk­silön toim­intaan ja ajat­telu­un, ei hän­tä ohjaavi­in geenei­hin. Kun joku sanoo, että “onpas siinä itsekäs tyyp­pi”, niin täl­lä hän harvem­min tarkoit­taa sitä, että onpas kyseisen henkilön aiv­o­toimin­nan kehit­tymiseen vaikut­ta­neet geen­it toim­i­neet niin, että ovat mak­si­moi­neet oman monis­tu­mis­mah­dol­lisuuten­sa, vaan sitä, että kyseinen ihmisyk­silö toimii sosi­aalises­sa kon­tek­stis­sa omaa henkilöko­htaista etu­aan mak­si­moiden muiden hyv­in­voin­nista välittämättä.

    Mitä peli­teo­ri­aan tulee, niin kukaan tääl­lä tuskin uskoo sen pystyvän kaikkea ihmisen toim­intaa selit­tävän, mut­ta itse kyl­lä uskon sen anta­van sokeaa “näkymätön käsi ratkaisee kaik­ki ongel­mat kun­han ihmis­ten vaan annetaan vapaae­htois­es­ti sopia kaikesta” ‑uskon­toa parem­man kuvauk­sen etenkin tilanteis­sa, jois­sa on van­gin dilem­man / vapaa­matkus­ta­jaon­gel­man kaltaisia vaikuttajia.

  91. Samuli Saarel­ma: Evoluu­tio­teo­ria selit­tää sen varsin hyvin gee­nien itsekkyy­den kaut­ta, mut­ta yleen­sä ter­mil­lä itsekkyys viitataan tietoisen ihmisyk­silön toim­intaan ja ajat­telu­un, ei hän­tä ohjaavi­in geenei­hin. Kun joku sanoo, että “onpas siinä itsekäs tyyp­pi”, niin täl­lä hän harvem­min tarkoit­taa sitä, että onpas kyseisen henkilön aiv­o­toimin­nan kehit­tymiseen vaikut­ta­neet geen­it toim­i­neet niin, että ovat mak­si­moi­neet oman monis­tu­mis­mah­dol­lisuuten­sa, vaan sitä, että kyseinen ihmisyk­silö toimii sosi­aalises­sa kon­tek­stis­sa omaa henkilöko­htaista etu­aan mak­si­moiden muiden hyv­in­voin­nista välittämättä.

    Point­ti oli kuitenkin siinä, ettei kuvaile­masi itsekkyys itseasi­as­sa yleen­sä mak­si­moi yksilön etua (kuin ehkä het­kel­lis­es­ti) ja että (vas­tavuoroinen) altru­is­min ana­lyysi osoit­ta­nee tämän varsin ele­gan­tisti. Toki varsinkin ihmis­ten ollessa kyseessä asia ei ole mitenkään yksioikoinen, mut­ta peri­aate lie­nee kuitenkin selvä.

    Sit­ten jos mietimme jotain ayn­randi­laista “val­is­tunut­ta itsekkyyt­tä”, niin olisiko kyseessä ahne omaan jalka­an ampu­va muiden jalkoi­hin tal­lomi­nen — vai mah­dol­lis­es­ti jotain ihan muuta? 

    Mitä peli­teo­ri­aan tulee, niin kukaan tääl­lä tuskin uskoo sen pystyvän kaikkea ihmisen toim­intaa selit­tävän, mut­ta itse kyl­lä uskon sen anta­van sokeaa “näkymätön käsi ratkaisee kaik­ki ongel­mat kun­han ihmis­ten vaan annetaan vapaae­htois­es­ti sopia kaikesta” ‑uskon­toa parem­man kuvauk­sen etenkin tilanteis­sa, jois­sa on van­gin dilem­man / vapaa­matkus­ta­jaon­gel­man kaltaisia vaikuttajia.

    Hmmm… en oikein ymmär­rä mikä ongel­ma tässä on — tietysti joku peli­teo­ria on käypäi­nen työkalu sen ymmärtämiseen mil­lä mekanis­meil­la “näkymätön käsi” ehkä oper­oi. Eikä tässä aihep­i­iris­sä ole taa­tustikaan nähty vielä kaikkea, mut­ta kyl­lä vielä täl­lä het­kel­lä teo­ria pystyy pureu­tu­maan aika triv­i­aalei­hin casei­hin, jos­sa pelataan kovin pelk­iste­ty­il­lä säännöillä.

    Osal­la alan innokkaimista tutk­i­joista ja pop­sci-fan­domis­sa mopo tup­paa kuitenkin keuli­maan — vaik­ka olisi syytä muis­taa, ettei klas­sisel­la talousti­eteel­läkään ole voin­ut ohja­ta kansan­talouk­sia key­ne­siläisit­täin kuin jotain kellokoneistoa.

  92. ksee: Antanet jonkin esimerkin?

    Min­un mielestäni on aika omi­tu­ista että et suos­tu vas­taa­maan kovin yksinker­taiseen kyllä/ei kysymykseen. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Prisoner’s_dilemma#Real-life_examples

    Alku­peräi­nen väit­teesi, “vapaae­htoinen yhteistyö on aina tehokkaam­paa kuin pakot­ta­mi­nen” tarkoit­taa, että jom­pi kumpi euraav­ista väit­teistä on mielestäsi vält­tämät­tä tosi:

    1. Tosielämässä ei ole van­gin dilemmoja
    2. Tosielämässä on van­gin dilem­mo­ja, mut­ta ihmiset näis­sä tilanteis­sa poikkeuk­set­ta lait­ta­vat yhteisen edun oman edun edelle ja tekevät vapaae­htois­es­ti yhteistyötä.

    Yksinker­taisel­la kyl­lä-ei kysymyk­sel­lä yritin saa­da selville, kumpaan noista uskot, mut­ta kun en vas­taus­ta saanut, niin kysytän nyt sit­ten vielä eksplisi­it­tisem­min, kumpaa noista väit­teistä pidät tote­na (vai oliko mah­dol­lis­es­ti alku­peräi­nen väit­teesi epätosi)?

    (Ja kun vas­tasin sin­un kysymyk­seesi, niin olisiko liikaa pyy­det­ty että vas­taisit nyt min­un kysymyk­seeni kiemurtelematta?)

  93. Itsekyyskeskustelun voisi aivan hyvin lopet­taa lainaukseen:

    “Was sich über­haupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muß man schweigen.”

  94. ksee: Antanet jonkin esimerkin?

    Aika moni ker­talu­on­toinen kaup­pa, jos­sa kau­pan kohteena on jol­lain taval­la vialli­nen tuote, on käytän­nössä ker­talu­on­toinen van­gin dilem­ma. Esimerkik­si asun­tokaup­pa ja autokauppa.

  95. ksee: Point­ti oli kuitenkin siinä, ettei kuvaile­masi itsekkyys itseasi­as­sa yleen­sä mak­si­moi yksilön etua (kuin ehkä het­kel­lis­es­ti) ja että (vas­tavuoroinen) altru­is­min ana­lyysi osoit­ta­nee tämän varsin elegantisti.

    Jos ei ole odotet­tavis­sa uudelleen samo­jen ihmis­ten kanssa tekemisi­in jou­tu­mista, niin tarkalleen miten tuo “kuin ehkä het­kel­lis­es­ti” tässä pätee? 

    San­o­taan, että joku kiilaa eteesi Kuala Lumpurin lento­ken­täl­lä. Et tule kyseistä henkilöä koskaan enää tapaa­maan saati ole­maan hänen kanssaan vuorovaiku­tuk­ses­sa. Tarkalleen miten se, että sinä pidät hän­tä itsekkäänä tässä nyt huonon­taa kyseisen henkilön hyvinvointia? 

    Jos eläisimme pienis­sä kyläy­hteisöis­sä, jois­sa kaik­ki oli­si­vat koko ajan selvil­lä tois­t­en­sa tekemi­sistä, pelkkä vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­va sys­tee­mi toimisi, kos­ka ihmiset pysty­i­sivät pitämään päässään kir­jaa siitä, kuka on toimin­ut altru­is­tis­es­ti ja kuka on itsekäs ja sit­ten vas­tavuorois­es­ti toim­i­maan sen mukaisesti. 

    Emme kuitenkaan elä, vaan elämme miljoo­nia tai jopa mil­jarde­ja ihmisiä kos­ket­tavas­sa ihmis­mer­essä, jos­sa ain­oa keino toimia sitä itsekkyyt­tä vas­taan, on kollek­ti­ivi­nen päätök­sen­teko. Kollek­ti­ivi­nen päätök­sen­teko rak­en­taa juuri ne puit­teet, joiden sisäl­lä ihmiset voivat toimia toisi­in­sa luot­taen, kos­ka tietävät saa­vansa sieltä sen “tit”, jos toinen osa­puoli antaa “tat”, mut­ta sen jäl­keen ei olla mis­sään tekemi­sis­sä. Ei ole sat­tumaa, että rikol­lis­li­igat menevät neu­vot­telui­hin keskenään raskaasti aseis­tau­tuneina, kos­ka heiltä puut­tuu ympäriltä se kollek­ti­ivisen päätök­sen­teon tuot­ta­ma ympäristö, jos­sa täysin toisilleen tun­tem­at­tomat ihmiset voivat pela­ta yhteis­peliä van­gin dilem­moista huolimatta. 

    Mitä suurem­mak­si yhteisöt käyvät, sitä vaikeam­mak­si vapaa­matkus­tuk­sen ja van­gin dilem­mo­jen kuris­sa pitämisen jät­tämi­nen sen varaan, että kaik­ki pitävät päässään kir­jaa siitä, kuka teki mitäkin, ei ker­ta kaikki­aan vaan toi­mi, vaik­ka se ehkä toimisi yhteisössä, jos­sa on alle 100 ihmistä.

  96. ksee voisi muuten selit­tää myös sen, minkä ihmeen takia ekopis­teet tup­paa­vat täyt­tymään sinne kulumat­tomas­ta romus­ta, jos ker­ran ihmis­ten oma etu ei ole käyt­täy­tyä itsekkäästi?

  97. tcrown: Min­un mielestäni on aika omi­tu­ista että et suos­tu vas­taa­maan kovin yksinker­taiseen kyllä/ei kysymykseen. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Prisoner’s_dilemma#Real-life_examples

    Pikaisel­la vilka­isul­la tuos­sa ei juurikaan ollut sin­gle round van­gin dilem­mo­ja. Jos halu­at käyt­tää tuo­ta viitet­tä jotenkin oman kan­tasi tuke­na, niin ehkä voisit nähdä sen ver­ran vaivaa, että yksilöisit mitä noista tapauk­sista tarkoitat.

    Alku­peräi­nen väit­teesi, “vapaae­htoinen yhteistyö on aina tehokkaam­paa kuin pakot­ta­mi­nen” tarkoit­taa, että jom­pi kumpi euraav­ista väit­teistä on mielestäsi vält­tämät­tä tosi:

    1. Tosielämässä ei ole van­gin dilemmoja

    Tarkoi­tatko tässä nyt kaikkia van­gin dilem­mo­ja vai joko sin­gle shot tai iteroitu­ja tapauksia?

    2. Tosielämässä on van­gin dilem­mo­ja, mut­ta ihmiset näis­sä tilanteis­sa poikkeuk­set­ta lait­ta­vat yhteisen edun oman edun edelle ja tekevät vapaae­htois­es­ti yhteistyötä.

    Nyt putosin kär­ry­itä. Tarken­taisitko minkä tyyp­pi­sistä van­gin dilem­moista puhut tässä yhtey­dessä. Uni­ver­saal­is­ti­han väit­teesi on silkkaa hevonkukkua.

    Yksinker­taisel­la kyl­lä-ei kysymyk­sel­lä yritin saa­da selville, kumpaan noista uskot, mut­ta kun en vas­taus­ta saanut, niin kysytän nyt sit­ten vielä eksplisi­it­tisem­min, kumpaa noista väit­teistä pidät tote­na (vai oliko mah­dol­lis­es­ti alku­peräi­nen väit­teesi epätosi)?

    Tun­nen kyl­lä nim­imerkkisi tavat näis­sä kom­ment­tio­suuk­sis­sa käytävis­sä keskusteluis­sa ja tämän vuok­si halusin tietää miltä poh­jal­ta olet väit­teitäsi esit­tämässä ennen kuin alan tuh­laa­maan aikaani mutu-mus­su­tuk­sen alas ampumiseen.

    (Ja kun vas­tasin sin­un kysymyk­seesi, niin olisiko liikaa pyy­det­ty että vas­taisit nyt min­un kysymyk­seeni kiemurtelematta?)

    Nyt lie­nee selvä, että olet ulkona kuin tampp… eikusi­is… lumiukko. Voit min­un puolest­sni jatkaa kivaa höpöt­te­lyä muiden pop­sci-fan­boyi­den kanssa.

  98. Sylt­ty: Aika moni ker­talu­on­toinen kaup­pa, jos­sa kau­pan kohteena on jol­lain taval­la vialli­nen tuote,on käytän­nössä ker­talu­on­toinen van­gin dilem­ma. Esimerkik­si asun­tokaup­pa ja autokauppa.

    No, täl­laisia tilanteita­han on ihan aikuis­ten oikeasti tutkit­tu ihan kokeel­lis­es­tikin esim. keräi­lyko­rt­tien kau­pas­sa. Tulok­set osoit­ta­vat, ettei kyseessä ole käyt­täy­tymisen — tai edes teo­ri­an — suh­teen puh­das “sin­gle play” van­gin dilemma.

    “Käytän­nössä ker­talu­on­toinen van­gin dilem­ma” on silkkaa stik­na­fu­u­laa, jol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mikään suhteen.

  99. Sylt­ty:
    ksee voisi muuten selit­tää myös sen, minkä ihmeen takia ekopis­teet tup­paa­vat täyt­tymään sinne kulumat­tomas­ta romus­ta, jos ker­ran ihmis­ten oma etu ei ole käyt­täy­tyä itsekkäästi?

    Kos­ka kuu on jousimiehen huoneessa,

  100. ksee: Kos­ka kuu on jousimiehen huoneessa,

    Arvasinkin että näin tässä käy. Kovasti penäät tuos­sa esimerkke­ja ja sit­ten kun sin­ulle niitä toimite­taan, et suos­tu vastaamaan.

    Eli ei tul­lut mitään järkevää vas­taus­ta siihen, minkä takia niinkin help­po hom­ma kuin pahvi­laatikoiden tait­telem­i­nen ja sul­lomi­nen ekopis­teeseen jää tekemät­tä, vaik­ka monikier­roksisen van­gin dilem­man paras strate­gia on yhteistyö.

    Ja btw monikier­roksises­sa van­gin dilem­mas­sa paras strate­gia on tit for that ja petos viimeisel­lä kier­roksel­la. Pelkkä tit for tat on toimi­va ain­oas­taan mikäli kier­rosten määrä ei ole etukä­teen tiedossa.

  101. ksee: Jos halu­at käyt­tää tuo­ta viitet­tä jotenkin oman kan­tasi tuke­na, niin ehkä voisit nähdä sen ver­ran vaivaa, että yksilöisit mitä noista tapauk­sista tarkoitat.

    En minä mil­lään jak­saisi alkaa rum­baan jos­sa lis­taan ääret­tömän määrän van­gin dilem­mo­ja joista jokaises­ta sinä kuvit­telet että kyseessä ei ole van­gin dilem­ma, kun yritän saa­da vas­tauk­sen yksinker­taiseen kysymyk­seen, onko sin­un mielestäsi niin, että ei ole ole­mas­sa van­gin dilemmoja?

    ksee: Uni­ver­saal­is­ti­han väit­teesi on silkkaa hevonkukkua.

    Niin min­unkin mielestäni. Sin­un väit­teestä seu­raa vält­tämät­tä jom­pi kumpi noista väit­teistä, jot­ka min­un mielestäni ovat molem­mat hevonkukkua, joten alku­peräi­nenkin väit­teesi on mielestäni hevonkukkua. Mut­ta kuten jo ensim­mäi­sis­sä kom­menteis­sani totesin, “En tosin pidätä henkeä odotel­lessani, että Randin sokaise­mat ihmiset tätä sen enem­pää ymmärtä­si­sivät kuin hyväksy­i­sivät.” joten tuskin tätä on kovin hedelmäl­listä jatkaa.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.