Silja Hiidenheimo

Esko Sep­pä­nen neu­voi minua ker­ran, että ei kan­na­ta jul­kais­ta kir­jo­ja kus­tan­ta­jien kaut­ta, kos­ka ne pane­vat val­tao­san kat­tees­ta tas­kuun­sa. Oma­kus­tan­ne on pal­jon kan­nat­ta­vam­pi ja käte­väm­pi, kos­ka kir­jaa voi sil­loin tar­vit­taes­sa jakaa myös ilmai­sek­si. Itse­kin ihmet­te­lin, mihin kus­tan­ta­jaa oikein tar­vi­taan. Kus­tan­ta­jal­le toi­mi­te­taan kir­ja tie­dos­to­na, kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja kor­jaa muu­ta­man pilk­ku­vir­heen, tait­taa kir­jan ja huo­leh­tii sen levi­tyk­ses­tä kir­ja­kaup­poi­hin. Myyn­ti­tu­lois­ta kir­jai­li­ja saa 15–20 % ja kus­tan­ta­ja pitää loput.

Niin­pä pää­tin jul­kais­ta kir­jan Vau­raus ja aika oma­kus­tan­tee­na. Kos­ka kir­ja­kaup­pa­lo­gis­tii­kan jär­jes­tä­mi­ses­sä itse ei ole mitään jär­keä, pää­tin ostaa sen jol­tain pie­nel­tä kus­tan­ta­jal­ta, jol­lai­sek­si valit­sin Teos Oy:n.

Kävin neu­vot­te­le­mas­sa asias­ta Sil­ja Hii­den­hei­mon kans­sa. Pala­ve­ri kes­ti tun­nin, ja tulin ulos kus­tan­nus­so­pi­mus sal­kus­sa­ni. Mää­rä­tie­toi­nen nainen!

Mut­ta toi­sin kuin muut kus­tan­ta­jat, Sil­ja paran­si kir­jaa­ni huo­mat­ta­vas­ti. Hän oli aivan nero! Kir­jaa myös mark­ki­noi­tiin. Koke­muk­set Teos Oy:sta ja eri­tyi­ses­ti Sil­jas­ta oli­vat niin posi­tii­vi­set, että sii­tä eteen­päin olen jul­kais­sut kaik­ki kir­ja­ni Teoksella.

Pyö­räil­tyä­ni vuon­na 2007 Hel­sin­gis­tä Nizzaan vein kyhäel­män mat­ka­päi­vä­kir­jas­ta Sil­jan luet­ta­vak­si ja kysyin arkail­len, kan­nat­taa­ko täl­lais­ta yli­pään­sä pai­naa. Sil­ja teki kir­jaan nerok­kaan raken­teel­li­sen ehdo­tuk­sen – lai­ta sii­hen yhteis­kun­nal­lis­ta poh­din­taa väliin! Hän oli mal­lik­si sijoit­ta­nut blo­gil­ta­ni imu­roi­mi­aan teks­te­jä kir­jaan. Lai­toin kir­jan nopeas­ti uuteen uskoon, ja sii­tä tuli lue­tuin kai­kis­ta kirjoistani!

Sil­ja veti osaa­mi­sel­laan ja uhrau­tu­mi­sel­laan Teok­seen suu­ren mää­rän hyviä kir­jai­li­joi­ta. Pie­nek­si kus­tan­ta­jak­si Teos on saa­nut usko­mat­to­man mää­rän kirjapalkintoja.

Uuden­vuo­den päi­vä­nä Sil­ja kuo­li kes­ken kai­ken nopeas­ti eden­nee­seen syö­pään 53-vuotiaana.

Hir­vit­tä­vä menetys!

Surul­lis­ta.

 

33 vastausta artikkeliin “Silja Hiidenheimo”

  1. OSn yhteis­työ ja tulok­sel­li­nen toi­min­ta Teos Oy:n ja Sil­ja Hii­den­hei­mon kans­sa on upea tarina.

    Tari­nan kon­nia ovat Suo­men pai­kal­leen jämäh­tä­neet van­hat ja uudis­tu­mis­ky­vyt­tö­mät kir­jo­jen kustantajat.

    Tari­nan san­ka­ri on tie­ten­kin pie­ni asia­kas­läh­töi­nen ja ennak­ko­luu­lo­ton kus­tan­ta­ja, sekä sen mää­rä­tie­toi­nen, syö­vän kans­sa tais­te­le­va Sil­ja Hiidenheimo.

    Voi­si­ko tätä meto­dia sovel­taa myös Suo­men koko talou­den uudistamiseen?

    Nykyi­nen, niin kut­sut­tu “poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me”, on nimit­täin myös­kin pai­kal­leen jämäh­tä­nyt ja uudistumiskyvytön. 

    Täs­tä aikai­sem­min hyvin toi­mi­vas­ta yhteis­kun­ta-mal­lis­ta on nimit­täin uusis­sa olo­suh­teis­sa tul­lut oikea Frankenstein-systeemi.

    Perus­te­lut:

    1) Tätä Fran­kens­tein-sys­tee­miä yllä­pi­tää kol­mi­kan­ta-yli­pap­pien pie­ni jouk­ko, joka tuo­mit­see kaik­ki uudis­tuk­set keret­ti­läi­se­nä vää­rä­us­koi­suu­te­na, jos­ta seu­raa hel­ve­tin lakkoaalto.

    2) Fran­kens­tein-yli­pa­peil­le PK-sek­to­ri on itse pirus­ta, eikä sitä pääs­te­tä osal­lis­tu­maan tär­kei­siin pää­tök­siin. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että PK-sek­to­ri muo­dos­taa val­tao­san uusis­ta työ­pai­kois­ta ja mel­kein puo­let kansantuotteesta.

    3) Fran­kens­tein-yli­pap­pien yllä­pi­tä­mä kol­mi­kan­ta onkin nyt muut­tu­nut nopeas­ti leviä­väk­si syö­väk­si, joka uhkaa tap­paa koko hyvin­voin­tim­me: Puo­li mil­joo­naa työn­ha­luis­ta suo­ma­lais­ta on ajet­tu traa­gi­seen työt­tö­myys / masen­nus­lää­ke-kuri­muk­seen ja hol­tit­to­mas­ti ote­tun velan hoi­to­ku­lut ovat suu­rem­mat kuin puolustusbudjettimme.

    4) Fran­kens­tein-yli­pa­pit ovat moraa­lit­to­mia ja teko­py­hiä: He tuo­mit­se­vat kaik­ki vero­pa­ra­tii­sit, mut­ta itse jär­jes­tä­vät orgian­sa juu­ri nois­sa para­tii­seis­sa; Val­tion, suu­ry­ri­tys­ten ja ammat­ti­liit­to­jen finans­sio­pe­raa­tiot teh­dään usein juu­ri nois­sa veroparatiiseissa.

    Lop­pu­ka­neet­ti: Kol­mi­kan­ta-yli­pa­pit tekey­ty­vät hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me kehi­tys­ta­ri­nan san­ka­reik­si, mut­ta itse asias­sa ovat­kin muut­tu­neet hyvä­osais­ten etu­ja puo­lus­ta­vik­si, lai­ton­ta yleis­si­to­vuus-työ­voi­ma­kar­tel­lia pyö­rit­tä­vik­si konniksi. 

    Sep­po Korppoo
    Kar­tel­le­ja vas­tus­ta­va PK-yrittäjä

  2. Vali­tet­ta­vas­ti minul­la ei ollut kun­ni­aa tun­tea Sil­ja Hii­den­hei­moa, mut­ta voi­nen ottaa osaa hänet tun­te­nei­den suruun. Hie­non muis­to­kir­joi­tuk­sen ja arvon­an­non Osmo hänel­le yllä esit­ti. Kaik­ki kun­nia ihmi­sil­le, jot­ka osaa­vat, tai ovat osan­neet, aut­taa tai innoit­taa mei­tä mui­ta­kin koh­ti parempaa!

    - — - 

    Uutis­tie­to­jen mukaan myös sosio­lo­gi Ulrich Beck on edel­li­sen hen­ki­lön tavoin vuo­den­vaih­tees­sa kes­kuu­des­tam­me pois­tu­nei­den jou­kos­sa. En tosin hän­tä­kään lähem­min tun­te­nut, toi­sin kuin kirjansa. 

    - — -

    Toi­vot­ta­vas­ti ehdin jos­kus lukea, tai lukea uudel­leen, nii­tä kir­jo­ja, joi­den syn­tyyn edel­lä­mai­ni­tuil­la hen­ki­löil­lä on ollut vai­ku­tus­ta. Yksi niis­tä on ollut jo aika pit­kään hyl­lys­sä­ni. Täy­tyy­pä tänä vuon­na käyt­tää enem­män aikaa lukemiseen …

    - — -

    Vaik­ka kir­jan teki­jöis­tä (kir­jai­li­jat, kus­tan­ta­jat ja jos­kus myös kuvit­ta­jat­kin mukaan­lu­kien) jos­kus aika jät­tää, jää moni kir­ja ja sen sisäl­tä­mä tai herät­tä­mä aja­tus, mik­sei useam­pi­kin, usein mie­lis­säm­me, pois­men­neit­ten tavoin, muis­toi­na elä­mään, ja jos­kus jopa, taval­la tai toi­sel­la omaan ajat­te­luum­me vaikuttamaan …

  3. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    1) Tätä Fran­kens­tein-sys­tee­miä yllä­pi­tää kol­mi­kan­ta-yli­pap­pien pie­ni jouk­ko, joka tuo­mit­see kaik­ki uudis­tuk­set keret­ti­läi­se­nä vää­rä­us­koi­suu­te­na, jos­ta seu­raa hel­ve­tin lakkoaalto.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Kar­tel­le­ja vas­tus­ta­va PK-yrittäjä 

    Teos ei ole eikä ole ollut yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la (eikä ole Sep­po Korppookaan).
    Tulok­sel­li­nen toi­min­ta on Suo­mes­sa mah­dol­lis­ta, sen osoit­ta­vat Teos, Val­met Auto­mo­ti­ve, Meyer Werft…

    Ainoas­taan tie­tyt paha­nil­man­lin­nut kuten EK ja Suo­men yrit­tä­jät (ml. SK) liet­so­vat nega­tii­vis­ta ilma­pii­riä ja ovat näin vas­tuus­sa Suo­men lamasta.

    Hel­ve­tin lak­ko­aal­to” — my ass… Suo­mes­sa ei ole kos­kaan lak­koil­tu näin vähän.

  4. Sep­po Korp­poo: Tari­nan kon­nia ovat Suo­men pai­kal­leen jämäh­tä­neet van­hat ja uudis­tu­mis­ky­vyt­tö­mät kir­jo­jen kustantajat.

    Van­ho­jen kus­tan­ta­jien kat­teet tule­vat oppi­kir­jois­ta. Sen vuok­si tuli­si kaik­ki oppi­kir­jat säh­köis­tää. Ne ovat hal­po­ja, muo­kat­ta­via ‚reaa­liai­kai­sia ja visu­aa­li­ses­ti moni­puo­li­sia video‑, ani­maa­tio — ym. esityksineen.

    Uudet säh­köi­siä oppi­kir­jo­ja teke­vät yri­tyk­set ovat orga­ni­saa­tiol­taan kevyi­tä ja hal­po­ja. Ei tar­vi­ta osas­to­pääl­li­köi­tä, toi­mia­la­joh­ta­jia, hen­ki­lös­tö­pääl­li­köi­tä ja mitä kaik­kia näi­tä iki­nä kek­si­tään­kään. Tar­vi­taan oppi­ma­te­ri­aa­lin kir­joit­ta­ja, mate­ri­aa­lin kokoa­ja ja jakelija.

    Käy­tön tuki toi­mii etänä.

  5. Sil­ja teki kir­jaan nerok­kaan raken­teel­li­sen ehdo­tuk­sen – lai­ta sii­hen yhteis­kun­nal­lis­ta poh­din­taa väliin! Hän oli mal­lik­si sijoit­ta­nut blo­gil­ta­ni imu­roi­mi­aan teks­te­jä kir­jaan. Lai­toin kir­jan nopeas­ti uuteen uskoon, ja sii­tä tuli lue­tuin kai­kis­ta kirjoistani!

    Edes­men­nyt kus­tan­ta­ja oli aikaan­sa edel­lä, näin toi­mi­taan nyt e‑kirjojen aikakaudella.

    O.S. voi­si nyt teh­dä kir­jas­taaan säh­köi­sen ver­sion ja laa­jen­taa luki­ja­pii­riä eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Säh­köis­tä mate­ri­aa­lia pide­tään kir­jaa huo­nom­pa­na sik­si­kin, että e‑materiaali huk­kuu tie­don tul­vaan ja kir­ja jää aina fyy­si­ses­ti eloon ole­mas­sao­le­va­na nitee­nä. Tie­to on ole­mas­sa kun se on käsin­kos­ke­tel­ta­vas­sa muo­dos­sa , kirjana.

    Jos e‑kirja ja perin­tei­nen kir­ja koe­taan näin, niin sil­loin ei ole vie­lä tavoi­tet­tu säh­köi­sen mate­ri­aa­lin ydin­o­le­mus­ta. Säh­köi­nen kir­ja elää pitem­päään kuin pai­net­tu kir­ja, jos teki­jä niin haluaa.

    Esim. O.S. voi­si liit­tää mat­ka­ker­to­muk­seen yhteis­kun­nal­lis­ten tee­mo­jen lisäk­si kun­kin alu­een pai­kal­li­sia omi­nais­piir­tei­tä esim. mai­se­ma- ja kan­sa­lais­pu­heen­vuo­ro­vi­deoi­den muo­dos­sa. His­to­ria­ku­va­tal­len­tei­den avul­la voi­si aluei­ta ver­ra­ta nyky­päi­vään. Teks­tin lisäk­si luki­ja­ko­ke­mus laa­jen­tui­si aivan uudel­le tasolle.

    Jos O.S. haluai­si teok­sen­sa elä­vän vie­lä pidem­mäl­le, hän päi­vit­täi­si ker­to­muk­sia sopi­vin ( vko — kk — v- 5 v. ) välein. Näin kir­ja eläi­si tuo­ree­na niin pit­kään kuin kir­joit­ta­ja haluaa. 

    Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki, peri­kun­ta aika­naan sai­si jat­kaa O:n työ­tä tai myy­dä kir­jan oikeu­det eteen­päin 🙂 Sai­si­han täl­lai­ses­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­tä for­maa­tis­ta parem­man hin­nan kuin kir­ja­hyl­lys­sä ole­vas­ta alkuperäiskappaleesta.

    Tule­vai­suu­den kir­jai­li­joil­ta jää­nee perin­nök­si lap­sil­leen muu­ta­kin kuin vain vel­ko­ja ja tyh­jiä vii­na­pul­lo­ja. (en täs­sä viit­taa O.S:aan, vaan viit­taus on yleistasolla)

  6. Suu­re­na kir­jo­jen ystä­vä­nä en ole täy­sin vakuut­tu­nut tuos­ta Eemi­lin mal­lis­ta. Joi­hin­kin kir­joi­hin se epäi­le­mät­tä sopii hyvin, mut­ta ei kaikkiin.

    Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun kyse on per­soo­nal­li­ses­ta, täy­sin oma­ää­ni­ses­tä kir­jai­li­jas­ta, aja­tus peri­kun­nas­ta jat­ka­mas­sa työ­tä tun­tuu kovin oudol­ta. Jat­ku­van päi­vi­tyk­sen peri­aa­te sopi­nee lähin­nä asial­li­siin tie­to­kir­joi­hin. Ja kyl­lä aina­kin minä säi­ly­tän tär­keim­mät kir­jat hyl­lys­sä­ni mie­lui­ten ihan itse. 

    Aika toki näyt­tää, miten kir­jo­jen jul­kai­se­mi­nen kehit­tyy (tai taan­tuu, pahim­mil­laan). Tavat­to­man surul­lis­ta on tie­tys­ti se, miten taas yksi suu­ri kir­jo­jen ystä­vä ja kir­ja-alan vai­kut­ta­ja on poissa.

  7. Pek­ka T.: Jat­ku­van päi­vi­tyk­sen peri­aa­te sopi­nee lähin­nä asial­li­siin tietokirjoihin.

    Juu­ri näin, ja täs­tä ovat oppi­kir­jat hyvä esi­merk­ki. Kuka säi­lyt­tää enää tie­to­sa­na­kir­jo­ja hyl­lys­sään, nii­den tie­to van­hen­tuu nopeas­ti ja kir­ja muut­tuu historiankirjaksi.

    Eihän peri­kun­nan tar­vit­se itse päi­vit­tää teos­ta jos se ei halua, oikeu­det voi myös myy­dä. Hyväl­le brän­dil­le löy­tyy aina omistaja.

    E‑kirjojen sovel­luk­sis­sa vain mie­li­ku­vi­tuk­sen puu­te rajoit­taa nii­den kehit­tä­mis­tä. Kir­jan ansain­ta­mal­lit täy­tyy myös aja­tel­la uusik­si. Tule­vai­suu­den visiois­sa tie­to on ilmais­ta ja vapaa­ta. Ne , jot­ka hyö­ty­vät kir­jan levi­kis­tä, kus­tan­ta­vat teke­mi­sen, eivät niin­kään kir­jan ostajat.

    Tämä kehi­tys taas vaa­tii luki­jal­ta aikai­sem­paa parem­paa kriit­tis­tä tar­kas­te­lu­ky­kyä ja omaa tie­to­poh­jaa. Kaik­ki pai­net­tu ei pidä paik­kaan­sa ja taka­na saat­taa olla kät­kett­ty­jä tarkoitusperiä.

    Tie­to on tule­vai­suu­des­sa vie­lä entis­tä­kin suu­rem­paa valtaa.

  8. eemil:

    Tämä kehi­tys taas vaa­tii luki­jal­ta aikai­sem­paa parem­paa kriit­tis­tä tar­kas­te­lu­ky­kyä ja omaa tie­to­poh­jaa. Kaik­ki pai­net­tu ei pidä paik­kaan­sa ja taka­na saat­taa olla kät­kett­ty­jä tarkoitusperiä.

    Tie­to on tule­vai­suu­des­sa vie­lä entis­tä­kin suu­rem­paa valtaa.

    Mut­ta ovat­ko luki­jat aikai­sem­paa kriit­ti­sem­piä? Entä jos eivät ole? Disin­for­maa­tio ja pro­pa­gan­da mene­vät läpi että humah­taa? Mihin se val­ta sil­loin menee? Onko kyse sil­loin enää kehityksestä?

  9. Pek­ka T.: Mut­ta ovat­ko luki­jat aikai­sem­paa kriit­ti­sem­piä? Entä jos eivät ole? Disin­for­maa­tio ja pro­pa­gan­da mene­vät läpi että humah­taa? Mihin se val­ta sil­loin menee? Onko kyse sil­loin enää kehityksestä?

    Noin kehi­tys kul­kee. Mark­ki­nat saa­vat entis­tä­kin suu­rem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja mää­rää kehi­tyk­sen suunn­taa. Tie­ten­kin itsel­leen sopi­vaan ja entis­tä tuot­toi­sam­paan suuntaan.

    Sik­si tie­to­yh­teis­kun­nas­sa pitäi­si kan­sa­lai­sen olla entis­tä­kin laa­ja-alai­sem­min luke­neem­pi. Nyt puhu­taan jo ylä­kou­lui­käis­ten aikai­sem­mas­ta eri­kois­tu­mi­ses­ta “omal­le” alal­leen, valin­nai­suu­den lisää­mi­ses­tä. Lukios­sa tämä kehi­tys­tah­ti kiih­tyy edelleenkin.

    Var­hain eriy­ty­nyt, kapea-alai­nen osaa­mi­nen on huo­no sel­viy­ty­mis­tai­to tule­vai­suu­den informaatiomarkkinoilla.

    Nyt tapah­tu­va perus- ja toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen leik­kaa­mi­nen ennus­taa huo­noa tule­vai­suut­ta Suomelle.

  10. eemil: Noin kehi­tys kul­kee. Mark­ki­nat saa­vat entis­tä­kin suu­rem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja mää­rää kehi­tyk­sen suunn­taa. Tie­ten­kin itsel­leen sopi­vaan ja entis­tä tuot­toi­sam­paan suuntaan.

    Sik­si tie­to­yh­teis­kun­nas­sa pitäi­si kan­sa­lai­sen olla entis­tä­kin laa­ja-alai­sem­min luke­neem­pi. Nyt puhu­taan jo ylä­kou­lui­käis­ten aikai­sem­mas­ta eri­kois­tu­mi­ses­ta “omal­le” alal­leen, valin­nai­suu­den lisää­mi­ses­tä. Lukios­sa tämä kehi­tys­tah­ti kiih­tyy edelleenkin.

    Jos “kehi­tys” kul­kee noin, en ole var­ma kan­nat­taa­ko sitä kut­sua “kehi­tyk­sek­si”, sil­lä sanal­la on myön­tei­nen kai­ku. Vaan kul­kee­ko todel­la? Ei kai rahan pidä antaa päät­tää asiois­ta, vaan ihmi­sen? Jos­kus asioil­le voi on ja syy­tä­kin teh­dä jotain, että vält­täi­sim­me ikä­vim­mät tulevaisuudenkuvat.

    Mut­ta on totis­ta tot­ta, että ihmi­siä pitäi­si kou­lut­taa täs­tä­kin syys­tä laa­jem­min sivis­ty­neik­si, kapean eri­tyis­osaa­mi­sen sijas­ta, vaik­ka jot­kut kil­pai­lu­ky­vyn nimis­sä muu­ta väittävätkin.

  11. eemil: Noin kehi­tys kul­kee. Mark­ki­nat saa­vat entis­tä­kin suu­rem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja mää­rää kehi­tyk­sen suun­taa. Tie­ten­kin itsel­leen sopi­vaan ja entis­tä tuot­toi­sam­paan suuntaan.
    ‘snip’

    No enpä ole vielä/toistaiseksi osta­nut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ oli­si mää­rän­nyt, itse olen päät­tä­nyt. Ja niin­hän se mark­ki­noi­den val­ta toimii.

  12. Rai­mo K: No enpä ole vielä/toistaiseksi osta­nut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ oli­si mää­rän­nyt, itse olen päät­tä­nyt. Ja niin­hän se mark­ki­noi­den val­ta toimii.

    Juu­ri näin, tois­tai­sek­si. Nyt on kysees­sä tule­vai­suu­des­sa saa­ta­van tie­don ( ei kau­no­kir­jal­li­suus, proo­sa jne.) luon­tees­ta. Muu­tos on jo alkanut.

    Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä on Kri­min ja Ukrai­nan tapah­tu­mien uuti­soin­ti. Tuon alu­een tapah­tu­mis­ta saa täy­sin eri­lai­sen käsi­tyk­sen venä­läi­sis­tä ja län­si­mai­sis­ta läh­teis­tä. Sekaan­nus­ta häm­men­tää omal­la sek­to­ril­laan sosi­aa­li­sen median eri muodot.

    Tois­tai­sek­si kan­sa­lai­sil­la riit­tää taus­ta­tie­toa erot­taa eri medioi­den tie­to­jen tar­koi­tus­pe­rät. Tai­si venä­läi­nen mediayh­tiö hakea toi­mi­lu­paa taan­noin myös Suo­mes­sa, ilmei­ses­ti taa­tak­seen puo­lu­eet­to­man tie­do­tuk­sen län­si­mai­sen pro­pa­gan­dan vas­ta­pai­nok­si. (val­tao­sal­la venä­läi­sis­tä tämä menee läpi)

    Tule­vai­suu­den kehi­tys­ku­luis­sa on odo­tet­ta­vis­sa tie­dot­ta­mi­nen median lukuis­ten eri muo­to­jen ja tuot­ta­ja­ta­ho­jen toimesta. 

    Rai­mo K: No enpä ole vielä/toistaiseksi osta­nut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ oli­si mää­rän­nyt, itse olen päättäny

    Tule­vai­suu­des­sa Venä­jän val­tiol­li­nen kus­tan­ta­mo toi­mit­taa kir­jan: ÄITI-VENÄJÄ PELASTI LAPSENSA KRIMILLÄ. Kir­jaa oste­taan mil­joo­nia Venä­jäl­lä ja län­si­mais­sa muu­ta­ma poliit­ti­sen his­to­rian osas­toil­le kir­jas­toi­hin. Mikä on täs­sä esi­mer­kis­sä taho, joka saa tavoit­teen­sa toteu­te­tuk­si? Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että Rai­mo K. ei osta­nut kir­jan suomennosta.

  13. eemil:
    ‘snip’
    Tule­vai­suu­des­sa Venä­jän val­tiol­li­nen kus­tan­ta­mo toi­mit­taa kir­jan: ÄITI-VENÄJÄ PELASTI LAPSENSA KRIMILLÄ. Kir­jaa oste­taan mil­joo­nia Venä­jäl­lä ja län­si­mais­sa muu­ta­ma poliit­ti­sen his­to­rian osas­toil­le kir­jas­toi­hin. Mikä on täs­sä esi­mer­kis­sä taho, joka saa tavoit­teen­sa toteu­te­tuk­si? Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että Rai­mo K. ei osta­nut kir­jan suomennosta. 

    Näin teh­tiin men­nei­syy­des­sä.
    Toki nyt­kin voi­daan niin teh­dä ja monet usko­vat sitä, mut­ta tule­vai­suu­des­sa yhä useam­mat eivät usko.

  14. Rai­mo K: Näin teh­tiin menneisyydessä.

    Tuos­sa esit­tä­mäs­sä­ni muo­dos­sa näin teh­tiin ja teh­dään edel­leen­kin sul­je­tuis­sa yhteiskunnissa.

    Olen luke­nut 70 — 80-luvul­la sovel­let­tua tie­de­kir­jal­li­suut­ta, jos­sa alus­sa oli 30 sivua jul­kai­si­ja­maan poliit­ti­sen jär­jes­tel­män yli­ver­tai­suut­ta ylis­tä­vää tekstiä.

    Rai­mo K: Toki nyt­kin voi­daan niin teh­dä ja monet usko­vat sitä

    Ajan takaa sitä, että nyt ja tule­vai­suu­des­sa teh­dään samaa, mut­ta pei­te­tym­mäs­sä muo­dos­sa. Luki­jan täy­tyy erot­taa fak­tat epä­to­des­ta, ja se vaa­tii hyvää pereh­ty­nei­syyt­tä kysei­seen aihea­lu­ee­seen. Jul­kai­si­jan int­res­sit voi­vat olla poliit­tis­ta­lou­del­li­sia, etni­siä, uskon­nol­li­sia , kult­tuu­rel­li­sia, ja aivan mitä tahan­sa etu­ja saa­te­taan ajaa peitetysti. 

    Aina­han näin on toi­mit­tu, mut­ta nyt huo­nos­ti tun­net­tu­ja jul­kai­si­ja­ta­ho­ja on pil­vin pimein. Enää ei edes yli­opis­to­jen­kaan teke­mä tut­ki­mus ole luotettavaa.On tie­det­tä­vä tut­ki­mus­lai­tok­sen rahoi­tus­ta­ho­jen toi­mia­lat ja nii­den markkinat.

  15. Eemi­lin huo­li on aiheel­li­nen, vaik­ka hän esit­tää­kin sen hie­man kär­jis­te­tys­ti ja yksioikoisesti,

    Miten pidäm­me tule­vai­suu­des­sa huol­ta, tek­nii­kan kehit­tyes­sä, että ihmi­set saa­vat oike­aa tie­toa? Miten voim­me var­mis­taa, että tule­vai­suu­den pää­tök­set teh­dään tas­a­puo­li­sen tie­don eikä tar­koi­tuk­sel­li­sen disin­for­maa­tion pohjalta?

    Mei­dän demo­kraat­ti­nen ja vapaa yhteis­kun­tam­me, jos nyt näin arvaa sanoa, on kui­ten­kin aika hen­toi­nen kas­vi muut­tu­vas­sa maailmassa.

  16. Pek­ka T.: Miten voim­me var­mis­taa, että tule­vai­suu­den pää­tök­set teh­dään tas­a­puo­li­sen tie­don eikä tar­koi­tuk­sel­li­sen disin­for­maa­tion pohjalta?

    Kei­no­ja on vain rajal­li­ses­ti, tai sel­lai­sia, joi­ta voi toteut­taa. Aivan oleel­lis­ta oli­si tun­nus­taa mark­ki­naoh­jau­tu­vuu­den heik­kou­det. Tar­vi­taan sopi­va mää­rä lakioh­jaus­ta, val­von­taa ja läpinäkyvyyttä.

    Esim. Jyl­lannds Pos­te­nin ja rans­ka­lai­sen Char­lie Heb­don tapauk­set osoit­ta­vat tie­ty­nas­tei­sen “sen­suu­rin” tar­peen. Leh­tien sanan­va­paus (teh­dä busi­nes­ta) ei voi olla ylin eet­ti­nen ohje. Teke­mäl­lään busi­nek­sel­la leh­det aiheut­ta­vat vahin­koa ja äärim­mäis­tä hätää (kuol­lei­den omai­set ym.) yhteiskunnalle.

    Tar­vi­taan, kuten jo todet­tu, ope­tus­ta , kou­lu­tus­ta ja laa­ja-alais­ta sivis­tys­tä. Vain näi­den “työ­ka­lu­jen” avul­la yksi­lö pys­tyy jos­sa­kin mää­rin luo­vi­maan infor­maa­tio­tul­vas­sa. Mut­ta miten pää­mää­rään voi­daan pääs­tä, kun vaa­li­kausi on nel­jä vuot­ta ja suu­rim­mat ääni­mää­rät mene­vät sel­fie- ja julk­ki­seh­dok­kail­le , ay-taus­tai­sil­le broi­le­reil­le jne? Minis­te­rit vali­taan kave­ri­pe­rus­teil­la, lis­taa voi­si jat­kaa raken­teel­li­seen kor­rup­tioon ym,ym…

    1. Eemil, juma­lau­ta!
      Olet­ko luke­nut noi­ta leh­tiä? Mitä niis­sä on sel­lais­ta, että sanan­va­paut­ta pitäi­si rajoit­taa. Ovat­ko toi­mit­ta­jat tap­pa­neet joitakin?

  17. eemil: Kei­no­ja on vain rajal­li­ses­ti, tai sel­lai­sia, joi­ta voi toteut­taa. Aivan oleel­lis­ta oli­si tun­nus­taa mark­ki­naoh­jau­tu­vuu­den heik­kou­det. Tar­vi­taan sopi­va mää­rä lakioh­jaus­ta, val­von­taa ja läpinäkyvyyttä.

    Esim. Jyl­lands Pos­te­nin ja rans­ka­lai­sen Char­lie Heb­don tapauk­set osoit­ta­vat tie­ty­nas­tei­sen “sen­suu­rin” tar­peen. Leh­tien sanan­va­paus (teh­dä busi­nes­ta) ei voi olla ylin eet­ti­nen ohje. Teke­mäl­lään busi­nek­sel­la leh­det aiheut­ta­vat vahin­koa ja äärim­mäis­tä hätää (kuol­lei­den omai­set ym.) yhteiskunnalle.
    ‘snip’

    Olet siis sit­ten­kin aset­tu­mas­sa Puti­nin kannalle.

    1. Suo­mes­sa oli vie­lä 1889 ainoa mah­dol­li­nen ran­gais­tus Juma­lan­pil­kas­ta kuo­le­man­tuo­mio, niin että on sitä osat­tu tääl­lä­kin. Venä­jän tsaa­ri piti tätä niin bar­baa­ri­se­na, että armah­ti ne kaik­ki — tai siis muut­ti nopean kuo­le­man­tuo­mion hitaak­si eli kar­koi­tuk­sek­si Siperiaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eemil, jumalauta!
    Olet­ko luke­nut noi­ta leh­tiä? Mitä niis­sä on sel­lais­ta, että sanan­va­paut­ta pitäi­si rajoit­taa. Ovat­ko toi­mit­ta­jat tap­pa­neet joitakin?

    O:n hihat paloi­vat. Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että tois­ten uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi lou­ka­ta ja teh­dä niis­tä pilaa? Tie­ten­kää se ei oikeu­ta tap­pa­mi­seen, mut­ta pila­piir­tä­jien tulee tun­nis­taa kon­teks­ti. Eivät mus­li­mi­tais­te­li­jat vas­taa omil­la pila­piir­rok­sil­laan, vaan omil­la kalasnikoveillaan.

    Välil­li­ses­ti toi­mit­ta­jat ovat aiheut­ta­neet kysees­sä ole­van murhenäytelmän.

  19. Itse­kin vie­lä jär­kyt­ty­nee­nä Parii­sin jär­jet­tö­mis­tä sur­mis­ta en oikein osaa ymmär­tää puheen­vuo­ro­ja, jois­sa ikään kuin ymmär­re­tään näi­tä tappajia. 

    Kas kun hei­dän uskon­nol­li­sia tun­tei­taan oli lou­kat­tu. Eikö näi­tä hul­lu­ja sai­si vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Venä­jän tsaa­ri piti tätä niin bar­baa­ri­se­na, että armah­ti ne kaik­ki – tai siis muut­ti nopean kuo­le­man­tuo­mion hitaak­si eli kar­koi­tuk­sek­si Siperiaan.

    Tsaa­rin­ai­kais­ta Sipe­ri­aan kar­koi­tus­ta ja Sta­li­nin van­ki­lei­re­jä ei pidä rinnastaa:

    Sipe­rian kar­ko­tuk­ses­sa Svin­huf­vud eli var­sin vapaas­ti met­säs­tel­len, käy­den kir­jeen­vaih­toa koti­maa­han ja seu­ra­ten koti­maan leh­tiä. Hänen puo­li­son­sa Ellen piti täy­si­hoi­to­laa hei­dän koto­naan Luu­mäen Kot­ka­nie­mes­sä ja vie­rai­li muu­ta­man ker­ran mie­hen­sä luo­na. Sipe­rias­sa Svin­huf­vud oppi paik­kaa­maan itse omat vaat­teen­sa ja ken­kän­sä. Sipe­rias­ta hän piti yllä myös salai­sia yhteyk­siä jää­kä­ri­lii­ket­tä joh­ta­nee­seen aktivismiin. 

    (P.E. Svin­huf­vud ja nyky­ai­ka, toi­mit­ta­nut Mart­ti Häikiö)

  21. eemil: O:n hihat paloi­vat. Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että tois­ten uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi lou­ka­ta ja teh­dä niis­tä pilaa? Tie­ten­kää se ei oikeu­ta tap­pa­mi­seen, mut­ta pila­piir­tä­jien tulee tun­nis­taa kon­teks­ti. Eivät mus­li­mi­tais­te­li­jat vas­taa omil­la pila­piir­rok­sil­laan, vaan omil­la kalasnikoveillaan. 

    Monis­sa maa­il­man mos­kei­jois­ta saar­na­taan aivan tosis­saan mei­dän infi­de­lien kuo­le­maa ja huu­de­taan kovaan ääneen kris­tit­ty­jen tuhoa ihan rehel­li­ses­ti sii­hen sano­maan uskoen.

    Sii­hen ver­rat­tu­na pila­piir­rok­set ovat huo­mat­ta­van kesy­jä ja har­mit­to­mia. Meil­lä kai­kil­la on nyt suo­ras­taan kan­sa­lais­vel­vol­li­suus jat­kaa ääri-isla­min pilk­kaa­mis­ta, sil­lä mitään muu­ta se ei ansait­se. Samal­la mei­dän pitää pil­ka­ta myös ääri-jeho­via ja les­ta­dio­lai­sia, sekä tart­tua ihan oikein ja jämä­kin toi­min kaik­kiin uskon­nol­lis­ten liik­kei­den rik­kei­siin ihmi­syyt­tä vas­taan. Riip­pu­mat­ta uskon­nos­ta tai juma­las­ta. Mil­lään uskon­nol­li­sil­la ryh­mil­lä ei saa olla eri­tyis­va­pauk­sia libe­raa­lien perus­aat­tei­den edessä.

    Liberté, Éga­lité, Fraternité!

  22. Rai­mo K: Olet siis sit­ten­kin aset­tu­mas­sa Puti­nin kannalle.

    En mil­lään muo­toa, päin­vas­toin. Kou­lu­tet­tu ja yleis­si­vis­tet­ty kan­sa on paras lää­ke pro­gan­da­tau­tiin. Juu­ri nyt Suo­mes­sa­kin pitää panos­taa kou­lu­tuk­seen eikä lei­ka­ta, jo talou­den­kin vuoksi.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa oli vie­lä 1889 ainoa mah­dol­li­nen ran­gais­tus Juma­lan­pil­kas­ta kuolemantuomio,

    Nyt ei ole kysees­sä jär­jes­tel­män toteut­ta­ma ran­gais­tus, vaan teki­jöi­nä oli­vat ilmei­ses­ti radi­ka­li­soi­tu­neet mus­li­mi­ter­ro­ris­tit, omas­ta mie­les­tään taistelijat.

    Pek­ka T.: Kas kun hei­dän uskon­nol­li­sia tun­tei­taan oli lou­kat­tu. Eikö näi­tä hul­lu­ja sai­si vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

    Ei saa. Avain ter­ro­rin lopet­ta­mi­seen on syi­den ja taus­to­jen ymmär­tä­mi­nen. Siis niin, että tie­dän ja ymmär­rän mik­si teet­te näin. Se on taas aivan eri asia kuin teko­jen hyväksyminen.

    Ensim­mäi­nen ja aivan vält­tä­mä­tön kei­no on lopet­taa pilk­kaa­mi­nen. Ei voi sanoa kuten kou­lu­kiusaa­ja kiusaa­mal­leen, että hau­ku sinä minua takai­sin ja pidä pää­tä­ni ves­san­pön­tös­sä. Sit­ten ollaan sujut. Ja kiusaa­mi­nen jat­kuu saa­den yhä raa­em­pia muotoja.

    Toi­sek­si on kai­kin poliit­ti­sin, talou­del­li­sin, huma­nis­ti­sen avun ym. mui­den kei­no­jen avul­la pyrit­tä­vä pois­ta­maan län­si­mai­sen ja isla­mis­ti­sen elä­män­muo­don kui­lua. Ei yksi yhteen saman­kal­tais­ta­mal­la vaan sovit­ta­mal­la rin­nak­kain elä­mi­seen tasa-arvoi­si­na. Eikä nykyi­sen­kal­tai­se­na teol­lis­tu­nei­den val­tioi­den riis­to­suh­tee­na kehi­tys­mai­hin nähden.

    Mie­les­tä­ni

  23. eemil: Toi­sek­si on kai­kin poliit­ti­sin, talou­del­li­sin, humanistisen

    Tar­ken­nus .. humaa­nin avun …

    Pek­ka T.: Kas kun hei­dän uskon­nol­li­sia tun­tei­taan oli loukattu

    Tuo­hon vie­lä, että pila­piir­rok­sis­sa ei lou­ka­ta ainoas­taan uskon­nol­li­sia tun­tei­ta vaan koko elä­män­muo­toa ja kult­tuu­ri-iden­ti­teet­tiä. Meil­le län­si­mai­sil­le, uskon­nos­ta vie­raan­tu­neil­le asian mit­ta­suh­tei­den käsit­tä­mi­nen on vai­ke­aa joil­le­kin jopa mahdotonta.

    Mitä se pal­jon perään­kuu­lu­tet­tu suvait­se­vai­suus ja tasa-arvo oikein tar­koit­taa käy­tän­nön toi­mien tasol­la ? Olem­me­ko suvait­se­via isla­mi­nus­kois­ten elmän­muo­to­ja koh­taan ? En tar­koi­ta uskon­non kiel­teis­ten ilme­ne­mis­muo­to­jen hyväk­sy­mis­tä, ymmär­tä­mis­tä kuitenkin.

  24. eemil: O:n hihat paloi­vat. Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että tois­ten uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi lou­ka­ta ja teh­dä niis­tä pilaa?
    ‘snip’

    Tot­ta kai uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi ja pitää pilkata.

    Esim. Suo­mes­sa nämä ns. usko­vai­set, jot­ka väit­tä­vät puo­lus­ta­van­sa Raa­ma­tun arvo­ja, ovat itse niin kau­ka­na niis­tä, että ei tie­dä pitäi­si­kö itkeä vai nau­raa. Valit­sen siis nauramisen!

    Mitä Raa­ma­tus­sa sano­taan tasa-arvoi­ses­ta avio­liit­to­lais­ta? Ei yhtään mitään!

  25. Sepi: Samal­la mei­dän pitää pil­ka­ta myös ääri-jeho­via ja les­ta­dio­lai­sia, sekä tart­tua ihan oikein ja jämä­kin toi­min kaik­kiin uskon­nol­lis­ten liik­kei­den rik­kei­siin ihmi­syyt­tä vastaan

    Ei pidä pil­ka­ta, sil­lä se luo vain kos­ton kierteen.Rikoksien tuo­mit­se­mi­ses­ta olen samaa miel­tä, kuka­pa oli­si eri miel­tä ? Tai­dat­kos puut­tua samal­la tar­mol­la eri­lais­ten poliit­tis­ten jär­jes­tel­mien ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­siin ja laittomuuksiin?

    Olet­ko pil­kan­nut Kii­naa, Poh­jois-Kore­aa ynnä­mui­ta vas­taa­via anti­de­mo­kra­tioi­ta ja nii­den joh­ta­jia. Vai olet­ko osta­nut hal­po­ja tuot­tei­ta, joi­ta vas­taa­vien olo­suh­tei­den mais­sa val­mis­te­taan hal­pa­työl­lä ? Samal­la hyväk­syen anti­de­mo­kra­tian opit.

  26. Rai­mo K: tasa-arvoi­ses­ta avioliittolaista

    Menee vähän lii­kaa aiheen ohi, mut­ta itse ymmär­rän tasa-arvoi­sen avio­liit­to­lain vaa­ti­joi­den pyr­ki­myk­sen. En vain hyväk­sy saman­su­ku­puo­lis­ten liit­toa avio­lii­tok­si. Se käsi­te ja ins­ti­tuu­tio on varat­tu hete­ro­pa­reil­le. Saman­su­ku­puo­li­set men­kööt liit­toon avio­lii­ton oikeuk­sil­la, mut­ta nimi­tys olkoon jokin muu.

    Tuli­si­ko minun nyt Rai­mo K:n oppia nou­dat­taen pil­ka­ta tasa-arvoi­sen avio­liit­to­lain kan­nat­ta­jia ja sii­hen liit­tou­tu­via ? Mie­les­tä­ni ei.

  27. Pek­ka T.:

    Eikö näi­tä hul­lu­ja sai­si vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

    eemil

    Ei saa. Avain ter­ro­rin lopet­ta­mi­seen on syi­den jataus­to­jen ymmär­tä­mi­nen. Siis niin, että tie­dän ja ymmär­rän mik­si teet­te näin. Se on taas aivan eri asia kuin teko­jen hyväksyminen.

    Ensim­mäi­nen ja aivan vält­tä­mä­tön kei­no on lopet­taa pilk­kaa­mi­nen. Ei voi sanoa kuten kou­lu­kiusaa­ja kiusaa­mal­leen, että hau­ku sinä minua takai­sin ja pidä pää­tä­ni ves­san­pön­tös­sä. Sit­ten ollaan sujut. Ja kiusaa­mi­nen jat­kuu saa­den yhä raaempia 

    Täs­tä olen eri miel­tä. Veik­ko Huo­vi­nen kir­joit­ti, että “nau­ra­kaa hul­luil­le pedoil­le ajois­sa”. On kui­ten­kin hyvin tär­ke­ää kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, mil­le nau­re­taan. Näil­tä fanaa­ti­koil­ta ja hei­dän teoil­taan pitää nau­ra­mal­la riis­tää kaik­ki gloria.

    Sen sijaan esi­mer­kik­si isla­mil­le ja sii­hen liit­ty­vil­le elä­män­muo­doil­le ei ole syy­tä nau­raa. Toi­sen ihmi­sen vakau­mus­ta ja hänel­le tär­kei­tä arvo­ja pitää kun­nioit­taa. Täs­sä rajan­ve­dos­sa nämä satii­ri­set leh­det eivät ole aina onnistuneet.

  28. Huo­maan, että kes­kus­te­lu on erkaan­tu­nut aika kau­as alku­pe­räi­ses­tä aihees­ta. Aihe on kui­ten­kin mitä tär­kein eikä sii­hen ole tul­lut ikä­viä sävy­jä, joten kai­pa sitä voi pitää erään­lai­se­na kun­nia­no­soi­tuk­se­na kir­jo­jen ystä­väl­le ja humanistille!

  29. eemil: Olet­ko pil­kan­nut Kii­naa, Poh­jois-Kore­aa ynnä­mui­ta vas­taa­via anti­de­mo­kra­tioi­ta ja nii­den johtajia.

    Etkö kos­kaan ole näh­nyt piir­rok­sia, jois­sa kri­ti­soi­daan Kii­nan tai Poh­jois-Korean joh­toa? Itse olen näh­nyt nii­tä kym­me­niä, luul­ta­vas­ti sato­ja. Kii­na kokee ne tavan­mu­kai­sek­si toi­min­nak­si ja pilk­kaa itse län­si­mi­den johtoa.

    Poh­jois-Korean reak­tiois­sa on samo­ja piir­tei­tä kuin isla­mis­teil­la: Ihmi­ses­tä teh­dään juma­la. Muham­me­diä ja aja­tol­lia­han näis­sä län­ti­sis­sä kuvis­sa on pil­kat­tu, hyvin har­voin Allahia.

  30. > Sil­ja paran­si kir­jaa­ni huo­mat­ta­vas­ti. Hän oli
    > aivan nero!

    Sitä tah­toi­si itse olla kaik­kien alo­jen nero, mut­ta kun ei…

    Mikä on uusi kus­tan­ta­ja­si täs­sä muut­tu­nees­sa maa­il­mas­sa, säh­köi­ses­sä kustantamisessa?
    http://www.soininvaara.fi/2014/11/11/mista-rahoitus-talle-blogille/

    On Suo­mes­sa yksi filant­roop­pi­nen kus­tan­ta­ja, jol­la on rahaa ja roh­keut­ta pan­na itsen­sä likoon; koke­mus­ta ja näyt­töä niin kir­jois­ta, netis­tä kuin sano­ma­leh­dis­tä­kin… Uskal­lat­ko pan­na itse­si likoon; aat­teen koetukselle?

  31. Tämä hie­man vii­pyi mui­den kii­rei­den takia.
    Minul­la ei ollut iloa tun­tea Sil­ja Hii­den­hei­moa, mut­ta tutus­tuin tähän vih­ti­läi­seen mah­ti­su­kuun tois­sa vuo­den kesä­kuun alus­sa hänen isän­sä ser­kun mie­hen Mat­ti Hyry­läi­sen hau­ta­jai­sis­sa. Konein­si­nöö­rik­si kou­lut­tau­tu­nut Hyry­läi­nen työs­ken­te­li Patent­ti- ja rekis­te­ri­hal­li­tuk­ses­sa Alber­tin­ka­dun ja Bule­var­din kul­mas­sa, ker­ran 70-luvun alku­puo­lel­la meni kiin­nos­tuk­ses­ta syö­mään Kas­vis­ra­vin­to­laan ja tutus­tui sit­ten Kas­vik­sen poruk­kaan kuu­lu­vaan tule­vaan vaimoonsa. 

    Muu­ta­man vuo­den kulut­tua Hyy­ry­läi­nen otti eron viras­taan. Pari muut­ti suvun mail­le Num­me­lan Ora­va­laan ja eli ilmei­ses­ti aika lin­ko­la­lais­ta elä­mää, ensin ilman juok­se­vaa vet­tä. Paik­ka muu­ten oli aivan Hopea­nie­men luon­tais­pa­ran­to­lan naapurissa. 

    Hyry­läi­nen oli kek­se­liäs ja käte­vä käsis­tään. Hau­ta­jai­sis­sa oli näh­tä­vil­lä mm. hänen suun­nit­te­le­man­sa ja hyvin tai­ta­vas­ti raken­ta­man­sa koot­ta­vat kaja­kit. Ark­kun­sa hän oli itse suun­ni­tel­lut, mut­ta nopeas­ti ete­ne­vä tau­ti vei aikai­seen hau­taan, joten val­mis­ta­mi­nen jäi sit­ten las­ten, miniän ja les­ken har­teil­le: ”Se oli hyvää surutyötä.” 

    Vain­ajan oman toi­vo­muk­sen mukai­ses­ti hänen hau­ta­jai­sen­sa oli­vat iloi­nen kesä­juh­la. Pai­kal­la oli run­saas­ti saat­to­vä­keä aurin­koi­sel­la piha­maal­la vih­ti­läi­ses­sä maa­lais­mai­se­mas­sa. Sel­lai­ses­sa tilai­suu­des­sa kuu­lee pal­jon ja tapaa kiin­toi­sia ihmi­siä: pöy­tä­to­ve­ri­ni arvuut­ti, min­kä maan pie­nois­lip­pu hänel­lä oli takin­rin­ta­muk­ses­saan. Veik­ka­sin Fär­saa­ria, mut­ta Inke­rin­maan lip­pu­han se oli. Illal­la hän vie­lä kii­ruh­ti Juko­lan viestiin.

    Hyry­läi­nen oli koon­nut aja­tuk­si­aan v. 1987 oma­kus­tan­tee­na jul­kai­se­mas­saan kir­jas­sa Uusi yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä — Teo­ria luon­toa sääs­tä­väs­tä yhteis­kun­nas­ta. Kuu­kaut­ta ennen kuo­le­maan­sa 17.5.2013 Mat­ti Hyry­läi­nen oli vie­lä esit­tä­nyt aja­tuk­si­aan blogillaan:
    http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/04/kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta.html?showComment=136652

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.