Silja Hiidenheimo

Esko Sep­pä­nen neu­voi min­ua ker­ran, että ei kan­na­ta julka­ista kir­jo­ja kus­tan­ta­jien kaut­ta, kos­ka ne panevat val­taosan kat­teesta tasku­un­sa. Omakus­tanne on paljon kan­nat­tavampi ja kätevämpi, kos­ka kir­jaa voi sil­loin tarvit­taes­sa jakaa myös ilmaisek­si. Itsekin ihmettelin, mihin kus­tan­ta­jaa oikein tarvi­taan. Kus­tan­ta­jalle toimite­taan kir­ja tiedos­tona, kus­tan­nus­toimit­ta­ja kor­jaa muu­ta­man pilkku­virheen, tait­taa kir­jan ja huole­htii sen lev­i­tyk­ses­tä kir­jakaup­poi­hin. Myyn­ti­t­u­loista kir­jail­i­ja saa 15–20 % ja kus­tan­ta­ja pitää loput.

Niin­pä päätin julka­ista kir­jan Vau­raus ja aika omakus­tan­teena. Kos­ka kir­jakaup­pal­o­gis­ti­ikan jär­jestämisessä itse ei ole mitään järkeä, päätin ostaa sen joltain pieneltä kus­tan­ta­jal­ta, jol­laisek­si val­itsin Teos Oy:n.

Kävin neu­vot­tele­mas­sa asi­as­ta Sil­ja Hiiden­hei­mon kanssa. Palaveri kesti tun­nin, ja tulin ulos kus­tan­nus­sopimus salkus­sani. Määräti­etoinen nainen!

Mut­ta toisin kuin muut kus­tan­ta­jat, Sil­ja paran­si kir­jaani huo­mat­tavasti. Hän oli aivan nero! Kir­jaa myös markki­noiti­in. Koke­muk­set Teos Oy:sta ja eri­tyis­es­ti Sil­jas­ta oli­vat niin posi­ti­iviset, että siitä eteen­päin olen julkaissut kaik­ki kir­jani Teoksella.

Pyöräiltyäni vuon­na 2007 Helsingistä Niz­za­an vein kyhäelmän matkapäiväkir­jas­ta Sil­jan luet­tavak­si ja kysyin arkaillen, kan­nat­taako täl­laista ylipään­sä painaa. Sil­ja teki kir­jaan nerokkaan rak­en­teel­lisen ehdo­tuk­sen – lai­ta siihen yhteiskun­nal­lista pohd­in­taa väli­in! Hän oli mallik­si sijoit­tanut blogiltani imuroimi­aan tek­ste­jä kir­jaan. Laitoin kir­jan nopeasti uuteen uskoon, ja siitä tuli lue­tu­in kaik­ista kirjoistani!

Sil­ja veti osaamisel­laan ja uhrautu­misel­laan Teok­seen suuren määrän hyviä kir­jail­i­joi­ta. Pienek­si kus­tan­ta­jak­si Teos on saanut usko­mat­toman määrän kirjapalkintoja.

Uuden­vuo­den päivänä Sil­ja kuoli kesken kaiken nopeasti eden­neeseen syöpään 53-vuotiaana.

Hirvit­tävä menetys!

Surullista.

 

33 vastausta artikkeliin “Silja Hiidenheimo”

  1. OSn yhteistyö ja tulok­selli­nen toim­inta Teos Oy:n ja Sil­ja Hiiden­hei­mon kanssa on upea tarina.

    Tari­nan kon­nia ovat Suomen paikalleen jämähtäneet van­hat ja uud­is­tu­miskyvyt­tömät kir­jo­jen kustantajat.

    Tari­nan sankari on tietenkin pieni asi­akaslähtöi­nen ja ennakkolu­u­lo­ton kus­tan­ta­ja, sekä sen määräti­etoinen, syövän kanssa tais­tel­e­va Sil­ja Hiidenheimo.

    Voisiko tätä meto­dia soveltaa myös Suomen koko talouden uudistamiseen?

    Nykyi­nen, niin kut­sut­tu “pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme”, on nimit­täin myöskin paikalleen jämähtänyt ja uudistumiskyvytön. 

    Tästä aikaisem­min hyvin toimi­vas­ta yhteiskun­ta-mallista on nimit­täin uusis­sa olo­suhteis­sa tul­lut oikea Frankenstein-systeemi.

    Peruste­lut:

    1) Tätä Franken­stein-sys­teemiä ylläpitää kolmikan­ta-yli­pap­pi­en pieni joukko, joka tuomit­see kaik­ki uud­is­tuk­set kerettiläisenä vääräuskoisuute­na, jos­ta seu­raa hel­vetin lakkoaalto.

    2) Franken­stein-yli­pa­peille PK-sek­tori on itse pirus­ta, eikä sitä päästetä osal­lis­tu­maan tärkeisi­in päätök­si­in. Tämä siitä huoli­mat­ta, että PK-sek­tori muo­dostaa val­taosan uusista työ­paikoista ja melkein puo­let kansantuotteesta.

    3) Franken­stein-yli­pap­pi­en ylläpitämä kolmikan­ta onkin nyt muut­tunut nopeasti lev­iäväk­si syöväk­si, joka uhkaa tap­paa koko hyv­in­voin­timme: Puoli miljoon­aa työn­haluista suo­ma­laista on ajet­tu traagiseen työt­tömyys / masen­nus­lääke-kurimuk­seen ja holtit­tomasti ote­tun velan hoitoku­lut ovat suurem­mat kuin puolustusbudjettimme.

    4) Franken­stein-yli­pa­pit ovat moraalit­to­mia ja tekopy­hiä: He tuomit­se­vat kaik­ki veroparati­isit, mut­ta itse jär­jestävät orgiansa juuri nois­sa parati­i­seis­sa; Val­tion, suuryri­tys­ten ja ammat­tili­it­to­jen finanssi­op­er­aa­tiot tehdään usein juuri nois­sa veroparatiiseissa.

    Lop­puka­neet­ti: Kolmikan­ta-yli­pa­pit tekey­tyvät hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme kehi­tys­tari­nan sankareik­si, mut­ta itse asi­as­sa ovatkin muut­tuneet hyväo­sais­ten etu­ja puo­lus­taviksi, laiton­ta yleis­si­tovu­us-työvoimakartel­lia pyörit­täviksi konniksi. 

    Sep­po Korppoo
    Kartelle­ja vas­tus­ta­va PK-yrittäjä

  2. Valitet­tavasti min­ul­la ei ollut kun­ni­aa tun­tea Sil­ja Hiiden­heimoa, mut­ta voinen ottaa osaa hänet tun­tenei­den suru­un. Hienon muis­tokir­joituk­sen ja arvo­nan­non Osmo hänelle yllä esit­ti. Kaik­ki kun­nia ihmisille, jot­ka osaa­vat, tai ovat osan­neet, aut­taa tai innoit­taa meitä muitakin kohti parempaa!

    - — - 

    Uutisti­eto­jen mukaan myös sosi­olo­gi Ulrich Beck on edel­lisen henkilön tavoin vuo­den­vai­h­teessa kesku­ud­estamme pois­tunei­den joukos­sa. En tosin hän­täkään lähem­min tun­tenut, toisin kuin kirjansa. 

    - — -

    Toiv­ot­tavasti ehdin joskus lukea, tai lukea uudelleen, niitä kir­jo­ja, joiden syn­tyyn edel­lä­maini­tu­il­la henkilöil­lä on ollut vaiku­tus­ta. Yksi niistä on ollut jo aika pitkään hyllyssäni. Täy­tyypä tänä vuon­na käyt­tää enem­män aikaa lukemiseen …

    - — -

    Vaik­ka kir­jan tek­i­jöistä (kir­jail­i­jat, kus­tan­ta­jat ja joskus myös kuvit­ta­jatkin mukaan­lukien) joskus aika jät­tää, jää moni kir­ja ja sen sisältämä tai herät­tämä aja­tus, mik­sei use­ampikin, usein mielis­sämme, pois­men­neit­ten tavoin, muis­toina elämään, ja joskus jopa, taval­la tai toisel­la omaan ajat­telu­umme vaikuttamaan …

  3. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    1) Tätä Franken­stein-sys­teemiä ylläpitää kolmikan­ta-yli­pap­pi­en pieni joukko, joka tuomit­see kaik­ki uud­is­tuk­set kerettiläisenä vääräuskoisuute­na, jos­ta seu­raa hel­vetin lakkoaalto.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Kartelle­ja vas­tus­ta­va PK-yrittäjä 

    Teos ei ole eikä ole ollut yhteiskun­nan ulkop­uolel­la (eikä ole Sep­po Korppookaan).
    Tulok­selli­nen toim­inta on Suomes­sa mah­dol­lista, sen osoit­ta­vat Teos, Val­met Auto­mo­tive, Mey­er Werft…

    Ain­oas­taan tietyt pahanil­man­lin­nut kuten EK ja Suomen yrit­täjät (ml. SK) lietso­vat negati­ivista ilmapi­ir­iä ja ovat näin vas­tu­us­sa Suomen lamasta.

    “Hel­vetin lakkoaal­to” — my ass… Suomes­sa ei ole koskaan lakkoil­tu näin vähän.

  4. Sep­po Korp­poo: Tari­nan kon­nia ovat Suomen paikalleen jämähtäneet van­hat ja uud­is­tu­miskyvyt­tömät kir­jo­jen kustantajat.

    Van­ho­jen kus­tan­ta­jien kat­teet tule­vat oppikir­joista. Sen vuok­si tulisi kaik­ki oppikir­jat sähköistää. Ne ovat halpo­ja, muokat­tavia ‚reaali­aikaisia ja visuaalis­es­ti monipuolisia video‑, ani­maa­tio — ym. esityksineen.

    Uudet sähköisiä oppikir­jo­ja tekevät yri­tyk­set ovat organ­isaa­ti­oltaan kevy­itä ja halpo­ja. Ei tarvi­ta osastopääl­liköitä, toimi­ala­jo­hta­jia, henkilöstöpääl­liköitä ja mitä kaikkia näitä ikinä kek­sitäänkään. Tarvi­taan oppi­ma­te­ri­aalin kir­joit­ta­ja, mate­ri­aalin kokoa­ja ja jakelija.

    Käytön tuki toimii etänä.

  5. Sil­ja teki kir­jaan nerokkaan rak­en­teel­lisen ehdo­tuk­sen – lai­ta siihen yhteiskun­nal­lista pohd­in­taa väli­in! Hän oli mallik­si sijoit­tanut blogiltani imuroimi­aan tek­ste­jä kir­jaan. Laitoin kir­jan nopeasti uuteen uskoon, ja siitä tuli lue­tu­in kaik­ista kirjoistani!

    Edes­men­nyt kus­tan­ta­ja oli aikaansa edel­lä, näin toim­i­taan nyt e‑kirjojen aikakaudella.

    O.S. voisi nyt tehdä kir­jas­taaan sähköisen ver­sion ja laa­jen­taa luk­i­japi­ir­iä ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Sähköistä mate­ri­aalia pide­tään kir­jaa huonom­pana sik­sikin, että e‑materiaali hukkuu tiedon tul­vaan ja kir­ja jää aina fyy­sis­es­ti eloon ole­mas­saol­e­vana niteenä. Tieto on ole­mas­sa kun se on käsinkos­keteltavas­sa muo­dos­sa , kirjana.

    Jos e‑kirja ja per­in­teinen kir­ja koetaan näin, niin sil­loin ei ole vielä tavoitet­tu sähköisen mate­ri­aalin ydi­nole­mus­ta. Sähköi­nen kir­ja elää pitem­päään kuin painet­tu kir­ja, jos tek­i­jä niin haluaa.

    Esim. O.S. voisi liit­tää matkak­er­to­muk­seen yhteiskun­nal­lis­ten teemo­jen lisäk­si kunkin alueen paikallisia omi­naispi­irteitä esim. maise­ma- ja kansalais­puheen­vuorovideoiden muo­dos­sa. His­to­ri­aku­vatal­len­tei­den avul­la voisi aluei­ta ver­ra­ta nykypäivään. Tek­stin lisäk­si luk­i­jakoke­mus laa­jen­tu­isi aivan uudelle tasolle.

    Jos O.S. halu­aisi teok­sen­sa elävän vielä pidem­mälle, hän päivit­täisi ker­to­muk­sia sopivin ( vko — kk — v- 5 v. ) välein. Näin kir­ja eläisi tuoreena niin pitkään kuin kir­joit­ta­ja haluaa. 

    Eikä siinä vielä kaik­ki, perikun­ta aikanaan saisi jatkaa O:n työtä tai myy­dä kir­jan oikeudet eteen­päin 🙂 Saisi­han täl­lais­es­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävästä for­maatista parem­man hin­nan kuin kir­jahyllyssä olev­as­ta alkuperäiskappaleesta.

    Tule­vaisu­u­den kir­jail­i­joil­ta jäänee perin­nök­si lap­silleen muu­takin kuin vain velko­ja ja tyhjiä viina­pul­lo­ja. (en tässä viit­taa O.S:aan, vaan viit­taus on yleistasolla)

  6. Suure­na kir­jo­jen ystävänä en ole täysin vaku­ut­tunut tuos­ta Eemilin mallista. Joi­hinkin kir­joi­hin se epäilemät­tä sopii hyvin, mut­ta ei kaikkiin.

    Eri­tyis­es­ti sil­loin, kun kyse on per­soon­al­lis­es­ta, täysin omaäänis­es­tä kir­jail­i­jas­ta, aja­tus perikun­nas­ta jatka­mas­sa työtä tun­tuu kovin oudol­ta. Jatku­van päiv­i­tyk­sen peri­aate sopi­nee lähin­nä asial­lisi­in tietokir­joi­hin. Ja kyl­lä ainakin minä säi­lytän tärkeim­mät kir­jat hyllyssäni mieluiten ihan itse. 

    Aika toki näyt­tää, miten kir­jo­jen julkaisem­i­nen kehit­tyy (tai taan­tuu, pahim­mil­laan). Tavat­toman surullista on tietysti se, miten taas yksi suuri kir­jo­jen ystävä ja kir­ja-alan vaikut­ta­ja on poissa.

  7. Pekka T.: Jatku­van päiv­i­tyk­sen peri­aate sopi­nee lähin­nä asial­lisi­in tietokirjoihin.

    Juuri näin, ja tästä ovat oppikir­jat hyvä esimerk­ki. Kuka säi­lyt­tää enää tietosanakir­jo­ja hyllyssään, niiden tieto van­hen­tuu nopeasti ja kir­ja muut­tuu historiankirjaksi.

    Eihän perikun­nan tarvitse itse päivit­tää teosta jos se ei halua, oikeudet voi myös myy­dä. Hyvälle brändille löy­tyy aina omistaja.

    E‑kirjojen sovel­luk­sis­sa vain mieliku­vi­tuk­sen puute rajoit­taa niiden kehit­tämistä. Kir­jan ansain­ta­mallit täy­tyy myös ajatel­la uusik­si. Tule­vaisu­u­den visiois­sa tieto on ilmaista ja vapaa­ta. Ne , jot­ka hyö­tyvät kir­jan levikistä, kus­tan­ta­vat tekemisen, eivät niinkään kir­jan ostajat.

    Tämä kehi­tys taas vaatii luk­i­jal­ta aikaisem­paa parem­paa kri­it­tistä tarkastelukykyä ja omaa tietopo­h­jaa. Kaik­ki painet­tu ei pidä paikkaansa ja takana saat­taa olla kätkett­tyjä tarkoitusperiä.

    Tieto on tule­vaisu­udessa vielä entistäkin suurem­paa valtaa.

  8. eemil:

    Tämä kehi­tys taas vaatii luk­i­jal­ta aikaisem­paa parem­paa kri­it­tistä tarkastelukykyä ja omaa tietopo­h­jaa. Kaik­ki painet­tu ei pidä paikkaansa ja takana saat­taa olla kätkett­tyjä tarkoitusperiä.

    Tieto on tule­vaisu­udessa vielä entistäkin suurem­paa valtaa.

    Mut­ta ovatko luk­i­jat aikaisem­paa kri­it­tisem­piä? Entä jos eivät ole? Dis­in­for­maa­tio ja pro­pa­gan­da menevät läpi että humah­taa? Mihin se val­ta sil­loin menee? Onko kyse sil­loin enää kehityksestä?

  9. Pekka T.: Mut­ta ovatko luk­i­jat aikaisem­paa kri­it­tisem­piä? Entä jos eivät ole? Dis­in­for­maa­tio ja pro­pa­gan­da menevät läpi että humah­taa? Mihin se val­ta sil­loin menee? Onko kyse sil­loin enää kehityksestä?

    Noin kehi­tys kul­kee. Markki­nat saa­vat entistäkin suurem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja määrää kehi­tyk­sen suun­ntaa. Tietenkin itselleen sopi­vaan ja entistä tuot­toisam­paan suuntaan.

    Sik­si tietoy­hteiskun­nas­sa pitäisi kansalaisen olla entistäkin laa­ja-alaisem­min luke­neem­pi. Nyt puhutaan jo yläk­ouluikäis­ten aikaisem­mas­ta erikois­tu­mis­es­ta “oma­lle” alalleen, valin­naisu­u­den lisäämis­es­tä. Lukios­sa tämä kehi­tys­tahti kiihtyy edelleenkin.

    Varhain eriy­tynyt, kapea-alainen osaami­nen on huono selviy­tymis­taito tule­vaisu­u­den informaatiomarkkinoilla.

    Nyt tapah­tu­va perus- ja toisen asteen koulu­tuk­sen leikkaami­nen ennus­taa huonoa tule­vaisu­ut­ta Suomelle.

  10. eemil: Noin kehi­tys kul­kee. Markki­nat saa­vat entistäkin suurem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja määrää kehi­tyk­sen suun­ntaa. Tietenkin itselleen sopi­vaan ja entistä tuot­toisam­paan suuntaan.

    Sik­si tietoy­hteiskun­nas­sa pitäisi kansalaisen olla entistäkin laa­ja-alaisem­min luke­neem­pi. Nyt puhutaan jo yläk­ouluikäis­ten aikaisem­mas­ta erikois­tu­mis­es­ta “oma­lle” alalleen, valin­naisu­u­den lisäämis­es­tä. Lukios­sa tämä kehi­tys­tahti kiihtyy edelleenkin.

    Jos “kehi­tys” kul­kee noin, en ole var­ma kan­nat­taako sitä kut­sua “kehi­tyk­sek­si”, sil­lä sanal­la on myön­teinen kaiku. Vaan kul­keeko todel­la? Ei kai rahan pidä antaa päät­tää asioista, vaan ihmisen? Joskus asioille voi on ja syytäkin tehdä jotain, että vält­täisimme ikävim­mät tulevaisuudenkuvat.

    Mut­ta on totista tot­ta, että ihmisiä pitäisi koulut­taa tästäkin syys­tä laa­jem­min sivistyneik­si, kapean eri­ty­isosaamisen sijas­ta, vaik­ka jotkut kil­pailukyvyn nimis­sä muu­ta väittävätkin.

  11. eemil: Noin kehi­tys kul­kee. Markki­nat saa­vat entistäkin suurem­paa val­taa, ja rahan omis­ta­ja määrää kehi­tyk­sen suun­taa. Tietenkin itselleen sopi­vaan ja entistä tuot­toisam­paan suuntaan.
    ‘snip’

    No enpä ole vielä/toistaiseksi ostanut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ olisi määrän­nyt, itse olen päät­tänyt. Ja niin­hän se markki­noiden val­ta toimii.

  12. Raimo K: No enpä ole vielä/toistaiseksi ostanut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ olisi määrän­nyt, itse olen päät­tänyt. Ja niin­hän se markki­noiden val­ta toimii.

    Juuri näin, tois­taisek­si. Nyt on kyseessä tule­vaisu­udessa saata­van tiedon ( ei kaunokir­jal­lisu­us, proosa jne.) luon­teesta. Muu­tos on jo alkanut.

    Konkreet­tise­na esimerkkinä on Krim­in ja Ukrainan tapah­tu­mien uuti­soin­ti. Tuon alueen tapah­tu­mista saa täysin eri­laisen käsi­tyk­sen venäläi­sistä ja län­si­mai­sista lähteistä. Sekaan­nus­ta häm­men­tää oma­l­la sek­to­ril­laan sosi­aalisen medi­an eri muodot.

    Tois­taisek­si kansalaisil­la riit­tää taus­ta­ti­etoa erot­taa eri medioiden tieto­jen tarkoi­tus­perät. Taisi venäläi­nen medi­ay­htiö hakea toim­ilu­paa taan­noin myös Suomes­sa, ilmeis­es­ti taatak­seen puolueet­toman tiedo­tuk­sen län­si­maisen pro­pa­gan­dan vastapain­ok­si. (val­taos­al­la venäläi­sistä tämä menee läpi)

    Tule­vaisu­u­den kehi­tysku­luis­sa on odotet­tavis­sa tiedot­ta­mi­nen medi­an lukuis­ten eri muo­to­jen ja tuot­ta­jata­ho­jen toimesta. 

    Raimo K: No enpä ole vielä/toistaiseksi ostanut kir­jaa, jon­ka ‘rahan omis­ta­ja’ olisi määrän­nyt, itse olen päättäny

    Tule­vaisu­udessa Venäjän val­ti­olli­nen kus­tan­ta­mo toimit­taa kir­jan: ÄITI-VENÄJÄ PELASTI LAPSENSA KRIMILLÄ. Kir­jaa oste­taan miljoo­nia Venäjäl­lä ja län­si­mais­sa muu­ta­ma poli­it­tisen his­to­ri­an osas­toille kir­jas­toi­hin. Mikä on tässä esimerkissä taho, joka saa tavoit­teen­sa toteutetuk­si? Siitäkin huoli­mat­ta, että Raimo K. ei ostanut kir­jan suomennosta.

  13. eemil:
    ‘snip’
    Tule­vaisu­udessa Venäjän val­ti­olli­nen kus­tan­ta­mo toimit­taa kir­jan: ÄITI-VENÄJÄ PELASTI LAPSENSA KRIMILLÄ. Kir­jaa oste­taan miljoo­nia Venäjäl­lä ja län­si­mais­sa muu­ta­ma poli­it­tisen his­to­ri­an osas­toille kir­jas­toi­hin. Mikä on tässä esimerkissä taho, joka saa tavoit­teen­sa toteutetuk­si? Siitäkin huoli­mat­ta, että Raimo K. ei ostanut kir­jan suomennosta. 

    Näin tehti­in men­neisyy­dessä.
    Toki nytkin voidaan niin tehdä ja mon­et usko­vat sitä, mut­ta tule­vaisu­udessa yhä use­am­mat eivät usko.

  14. Raimo K: Näin tehti­in menneisyydessä.

    Tuos­sa esit­tämässäni muo­dos­sa näin tehti­in ja tehdään edelleenkin sul­je­tuis­sa yhteiskunnissa.

    Olen lukenut 70 — 80-luvul­la sovel­let­tua tiedekir­jal­lisu­ut­ta, jos­sa alus­sa oli 30 sivua julka­isi­ja­maan poli­it­tisen jär­jestelmän yliv­er­taisu­ut­ta ylistävää tekstiä.

    Raimo K: Toki nytkin voidaan niin tehdä ja mon­et usko­vat sitä

    Ajan takaa sitä, että nyt ja tule­vaisu­udessa tehdään samaa, mut­ta peit­e­t­ym­mässä muo­dos­sa. Luk­i­jan täy­tyy erot­taa fak­tat epä­todes­ta, ja se vaatii hyvää pere­htyneisyyt­tä kyseiseen aihealueeseen. Julka­isi­jan intres­sit voivat olla poli­it­tistaloudel­lisia, etnisiä, uskon­nol­lisia , kult­tuurel­lisia, ja aivan mitä tahansa etu­ja saate­taan ajaa peitetysti. 

    Aina­han näin on toimit­tu, mut­ta nyt huonos­ti tun­net­tu­ja julka­isi­jata­ho­ja on pil­vin pimein. Enää ei edes yliopis­to­jenkaan tekemä tutkimus ole luotettavaa.On tiedet­tävä tutkimus­laitok­sen rahoi­tus­ta­ho­jen toimi­alat ja niiden markkinat.

  15. Eemilin huoli on aiheelli­nen, vaik­ka hän esit­tääkin sen hie­man kär­jis­te­tysti ja yksioikoisesti,

    Miten pidämme tule­vaisu­udessa huol­ta, tekni­ikan kehit­tyessä, että ihmiset saa­vat oikeaa tietoa? Miten voimme varmis­taa, että tule­vaisu­u­den päätök­set tehdään tas­a­puolisen tiedon eikä tarkoituk­sel­lisen dis­in­for­maa­tion pohjalta?

    Mei­dän demokraat­ti­nen ja vapaa yhteiskun­tamme, jos nyt näin arvaa sanoa, on kuitenkin aika hen­toinen kasvi muut­tuvas­sa maailmassa.

  16. Pekka T.: Miten voimme varmis­taa, että tule­vaisu­u­den päätök­set tehdään tas­a­puolisen tiedon eikä tarkoituk­sel­lisen dis­in­for­maa­tion pohjalta?

    Keino­ja on vain rajal­lis­es­ti, tai sel­l­aisia, joi­ta voi toteut­taa. Aivan oleel­lista olisi tun­nus­taa markki­nao­h­jau­tu­vu­u­den heikkoudet. Tarvi­taan sopi­va määrä lakio­h­jaus­ta, valvon­taa ja läpinäkyvyyttä.

    Esim. Jyl­lan­nds Postenin ja ran­skalaisen Char­lie Heb­don tapauk­set osoit­ta­vat tiety­nasteisen “sen­su­urin” tarpeen. Lehtien sanan­va­paus (tehdä busines­ta) ei voi olla ylin eet­ti­nen ohje. Tekemäl­lään businek­sel­la lehdet aiheut­ta­vat vahinkoa ja äärim­mäistä hätää (kuollei­den omaiset ym.) yhteiskunnalle.

    Tarvi­taan, kuten jo todet­tu, ope­tus­ta , koulu­tus­ta ja laa­ja-alaista sivistys­tä. Vain näi­den “työkalu­jen” avul­la yksilö pystyy jos­sakin määrin luovi­maan infor­maa­tio­tul­vas­sa. Mut­ta miten päämäärään voidaan päästä, kun vaa­likausi on neljä vuot­ta ja suurim­mat ään­imäärät menevät self­ie- ja julkkise­hdokkaille , ay-taus­taisille broil­ereille jne? Min­is­ter­it val­i­taan kaveripe­rusteil­la, lis­taa voisi jatkaa rak­en­teel­liseen kor­rup­tioon ym,ym…

    1. Eemil, jumalau­ta!
      Oletko lukenut noi­ta lehtiä? Mitä niis­sä on sel­l­aista, että sanan­va­paut­ta pitäisi rajoit­taa. Ovatko toimit­ta­jat tap­pa­neet joitakin?

  17. eemil: Keino­ja on vain rajal­lis­es­ti, tai sel­l­aisia, joi­ta voi toteut­taa. Aivan oleel­lista olisi tun­nus­taa markki­nao­h­jau­tu­vu­u­den heikkoudet. Tarvi­taan sopi­va määrä lakio­h­jaus­ta, valvon­taa ja läpinäkyvyyttä.

    Esim. Jyl­lands Postenin ja ran­skalaisen Char­lie Heb­don tapauk­set osoit­ta­vat tiety­nasteisen “sen­su­urin” tarpeen. Lehtien sanan­va­paus (tehdä busines­ta) ei voi olla ylin eet­ti­nen ohje. Tekemäl­lään businek­sel­la lehdet aiheut­ta­vat vahinkoa ja äärim­mäistä hätää (kuollei­den omaiset ym.) yhteiskunnalle.
    ‘snip’

    Olet siis sit­tenkin aset­tumas­sa Putinin kannalle.

    1. Suomes­sa oli vielä 1889 ain­oa mah­dolli­nen ran­gais­tus Jumalan­pilka­s­ta kuole­man­tuomio, niin että on sitä osat­tu tääl­läkin. Venäjän tsaari piti tätä niin bar­baarise­na, että armahti ne kaik­ki — tai siis muut­ti nopean kuole­man­tuomion hitaak­si eli karkoituk­sek­si Siperiaan.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil, jumalauta!
    Oletko lukenut noi­ta lehtiä? Mitä niis­sä on sel­l­aista, että sanan­va­paut­ta pitäisi rajoit­taa. Ovatko toimit­ta­jat tap­pa­neet joitakin?

    O:n hihat paloi­vat. Oletko tosi­aan sitä mieltä, että tois­t­en uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi louka­ta ja tehdä niistä pilaa? Tietenkää se ei oikeu­ta tap­pamiseen, mut­ta pilapi­irtäjien tulee tun­nistaa kon­tek­sti. Eivät mus­lim­i­tais­teli­jat vas­taa omil­la pilapi­ir­roksil­laan, vaan omil­la kalasnikoveillaan.

    Välil­lis­es­ti toimit­ta­jat ovat aiheut­ta­neet kyseessä ole­van murhenäytelmän.

  19. Itsekin vielä järkyt­tyneenä Pari­isin jär­jet­tömistä sur­mista en oikein osaa ymmärtää puheen­vuoro­ja, jois­sa ikään kuin ymmär­retään näitä tappajia. 

    Kas kun hei­dän uskon­nol­lisia tun­teitaan oli loukat­tu. Eikö näitä hul­lu­ja saisi vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Venäjän tsaari piti tätä niin bar­baarise­na, että armahti ne kaik­ki – tai siis muut­ti nopean kuole­man­tuomion hitaak­si eli karkoituk­sek­si Siperiaan.

    Tsaari­naikaista Siperi­aan karkoi­tus­ta ja Stal­in­in vankileire­jä ei pidä rinnastaa:

    Siper­ian karko­tuk­ses­sa Svin­hufvud eli varsin vapaasti met­sästellen, käy­den kir­jeen­vai­h­toa koti­maa­han ja seu­rat­en koti­maan lehtiä. Hänen puolison­sa Ellen piti täysi­hoito­laa hei­dän koton­aan Luumäen Kotkaniemessä ja vieraili muu­ta­man ker­ran miehen­sä luona. Siperi­as­sa Svin­hufvud oppi paikkaa­maan itse omat vaat­teen­sa ja kenkän­sä. Siperi­as­ta hän piti yllä myös salaisia yhteyk­siä jääkärili­iket­tä johta­neeseen aktivismiin. 

    (P.E. Svin­hufvud ja nykyai­ka, toimit­tanut Mart­ti Häikiö)

  21. eemil: O:n hihat paloi­vat. Oletko tosi­aan sitä mieltä, että tois­t­en uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi louka­ta ja tehdä niistä pilaa? Tietenkää se ei oikeu­ta tap­pamiseen, mut­ta pilapi­irtäjien tulee tun­nistaa kon­tek­sti. Eivät mus­lim­i­tais­teli­jat vas­taa omil­la pilapi­ir­roksil­laan, vaan omil­la kalasnikoveillaan. 

    Monis­sa maail­man moskei­joista saar­nataan aivan tosis­saan mei­dän infi­delien kuole­maa ja huude­taan kovaan ääneen kris­tit­ty­jen tuhoa ihan rehellis­es­ti siihen sanomaan uskoen.

    Siihen ver­rat­tuna pilapi­ir­rokset ovat huo­mat­ta­van kesyjä ja har­mit­to­mia. Meil­lä kaikil­la on nyt suo­ras­taan kansalaisvelvol­lisu­us jatkaa ääri-islamin pilkkaamista, sil­lä mitään muu­ta se ei ansaitse. Samal­la mei­dän pitää pilkata myös ääri-jehovia ja lesta­di­o­laisia, sekä tart­tua ihan oikein ja jämäkin toimin kaikki­in uskon­nol­lis­ten liikkei­den rikkeisi­in ihmisyyt­tä vas­taan. Riip­pumat­ta uskon­nos­ta tai jumalas­ta. Mil­lään uskon­nol­lisil­la ryh­mil­lä ei saa olla eri­ty­is­va­pauk­sia lib­er­aalien perusaat­tei­den edessä.

    Lib­erté, Égal­ité, Fraternité!

  22. Raimo K: Olet siis sit­tenkin aset­tumas­sa Putinin kannalle.

    En mil­lään muo­toa, päin­vas­toin. Koulutet­tu ja yleis­sivis­tet­ty kansa on paras lääke pro­gan­datau­ti­in. Juuri nyt Suomes­sakin pitää panos­taa koulu­tuk­seen eikä leika­ta, jo taloudenkin vuoksi.

    Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa oli vielä 1889 ain­oa mah­dolli­nen ran­gais­tus Jumalan­pilka­s­ta kuolemantuomio,

    Nyt ei ole kyseessä jär­jestelmän toteut­ta­ma ran­gais­tus, vaan tek­i­jöinä oli­vat ilmeis­es­ti radikalisoituneet mus­lim­iter­ror­is­tit, omas­ta mielestään taistelijat.

    Pekka T.: Kas kun hei­dän uskon­nol­lisia tun­teitaan oli loukat­tu. Eikö näitä hul­lu­ja saisi vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

    Ei saa. Avain ter­ror­in lopet­tamiseen on syi­den ja taus­to­jen ymmärtämi­nen. Siis niin, että tiedän ja ymmär­rän mik­si teette näin. Se on taas aivan eri asia kuin teko­jen hyväksyminen.

    Ensim­mäi­nen ja aivan vält­tämätön keino on lopet­taa pilkkaami­nen. Ei voi sanoa kuten kouluk­iusaa­ja kiusaa­malleen, että hauku sinä min­ua takaisin ja pidä päätäni ves­san­pön­tössä. Sit­ten ollaan sujut. Ja kiusaami­nen jatkuu saaden yhä raaem­pia muotoja.

    Toisek­si on kaikin poli­it­tisin, taloudel­lisin, human­is­tisen avun ym. muiden keino­jen avul­la pyrit­tävä pois­ta­maan län­si­maisen ja islamistisen elämän­muodon kuilua. Ei yksi yhteen samankaltais­ta­mal­la vaan sovit­ta­mal­la rin­nakkain elämiseen tasa-arvoisi­na. Eikä nykyisenkaltaise­na teol­lis­tunei­den val­tioiden riis­to­suh­teena kehi­tys­mai­hin nähden.

    Mielestäni

  23. eemil: Toisek­si on kaikin poli­it­tisin, taloudel­lisin, humanistisen

    Tarken­nus .. humaanin avun …

    Pekka T.: Kas kun hei­dän uskon­nol­lisia tun­teitaan oli loukattu

    Tuo­hon vielä, että pilapi­ir­roksis­sa ei louka­ta ain­oas­taan uskon­nol­lisia tun­tei­ta vaan koko elämän­muo­toa ja kult­tuuri-iden­ti­teet­tiä. Meille län­si­maisille, uskon­nos­ta vier­aan­tuneille asian mit­ta­suhtei­den käsit­tämi­nen on vaikeaa joillekin jopa mahdotonta.

    Mitä se paljon peräänku­u­lutet­tu suvait­se­vaisu­us ja tasa-arvo oikein tarkoit­taa käytän­nön toimien tasol­la ? Olem­meko suvait­se­via islami­nuskois­t­en elmän­muo­to­ja kohtaan ? En tarkoi­ta uskon­non kiel­teis­ten ilmen­e­mis­muo­to­jen hyväksymistä, ymmärtämistä kuitenkin.

  24. eemil: O:n hihat paloi­vat. Oletko tosi­aan sitä mieltä, että tois­t­en uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi louka­ta ja tehdä niistä pilaa?
    ‘snip’

    Tot­ta kai uskon­to­jen pyhiä arvo­ja voi ja pitää pilkata.

    Esim. Suomes­sa nämä ns. usko­vaiset, jot­ka väit­tävät puo­lus­ta­vansa Raa­matun arvo­ja, ovat itse niin kaukana niistä, että ei tiedä pitäisikö itkeä vai nau­raa. Val­it­sen siis nauramisen!

    Mitä Raa­ma­tus­sa san­o­taan tasa-arvois­es­ta avi­o­li­it­to­laista? Ei yhtään mitään!

  25. Sepi: Samal­la mei­dän pitää pilkata myös ääri-jehovia ja lesta­di­o­laisia, sekä tart­tua ihan oikein ja jämäkin toimin kaikki­in uskon­nol­lis­ten liikkei­den rikkeisi­in ihmisyyt­tä vastaan

    Ei pidä pilkata, sil­lä se luo vain kos­ton kierteen.Rikoksien tuomit­semis­es­ta olen samaa mieltä, kuka­pa olisi eri mieltä ? Tai­datkos puut­tua samal­la tar­mol­la eri­lais­ten poli­it­tis­ten jär­jestelmien ihmisoikeusrikko­muk­si­in ja laittomuuksiin?

    Oletko pilkan­nut Kiinaa, Pohjois-Kore­aa ynnä­mui­ta vas­taavia anti­demokra­tioi­ta ja niiden johta­jia. Vai oletko ostanut halpo­ja tuot­tei­ta, joi­ta vas­taavien olo­suhtei­den mais­sa valmis­te­taan hal­patyöl­lä ? Samal­la hyväksyen anti­demokra­t­ian opit.

  26. Raimo K: tasa-arvois­es­ta avioliittolaista

    Menee vähän liikaa aiheen ohi, mut­ta itse ymmär­rän tasa-arvoisen avi­o­li­it­to­lain vaati­joiden pyrkimyk­sen. En vain hyväksy saman­sukupuolis­ten liit­toa avi­o­li­itok­si. Se käsite ja insti­tuu­tio on varat­tu het­ero­pareille. Saman­sukupuoliset menkööt liit­toon avi­o­li­iton oikeuk­sil­la, mut­ta nim­i­tys olkoon jokin muu.

    Tulisiko min­un nyt Raimo K:n oppia nou­dat­taen pilkata tasa-arvoisen avi­o­li­it­to­lain kan­nat­ta­jia ja siihen liit­toutu­via ? Mielestäni ei.

  27. Pekka T.:

    Eikö näitä hul­lu­ja saisi vas­tus­taa edes nau­run keinoin?

    eemil

    Ei saa. Avain ter­ror­in lopet­tamiseen on syi­den jataus­to­jen ymmärtämi­nen. Siis niin, että tiedän ja ymmär­rän mik­si teette näin. Se on taas aivan eri asia kuin teko­jen hyväksyminen.

    Ensim­mäi­nen ja aivan vält­tämätön keino on lopet­taa pilkkaami­nen. Ei voi sanoa kuten kouluk­iusaa­ja kiusaa­malleen, että hauku sinä min­ua takaisin ja pidä päätäni ves­san­pön­tössä. Sit­ten ollaan sujut. Ja kiusaami­nen jatkuu saaden yhä raaempia 

    Tästä olen eri mieltä. Veikko Huovi­nen kir­joit­ti, että “nau­rakaa hul­luille pedoille ajois­sa”. On kuitenkin hyvin tärkeää kiin­nit­tää huomio­ta siihen, mille nau­re­taan. Näiltä fanaatikoil­ta ja hei­dän teoil­taan pitää nau­ra­mal­la riistää kaik­ki gloria.

    Sen sijaan esimerkik­si islamille ja siihen liit­tyville elämän­muodoille ei ole syytä nau­raa. Toisen ihmisen vakau­mus­ta ja hänelle tärkeitä arvo­ja pitää kun­nioit­taa. Tässä rajanve­dos­sa nämä sati­iriset lehdet eivät ole aina onnistuneet.

  28. Huo­maan, että keskustelu on erkaan­tunut aika kauas alku­peräis­es­tä aiheesta. Aihe on kuitenkin mitä tärkein eikä siihen ole tul­lut ikäviä sävyjä, joten kaipa sitä voi pitää erään­laise­na kun­ni­anosoituk­se­na kir­jo­jen ystävälle ja humanistille!

  29. eemil: Oletko pilkan­nut Kiinaa, Pohjois-Kore­aa ynnä­mui­ta vas­taavia anti­demokra­tioi­ta ja niiden johtajia.

    Etkö koskaan ole näh­nyt piir­roksia, jois­sa kri­ti­soidaan Kiinan tai Pohjois-Kore­an johtoa? Itse olen näh­nyt niitä kym­meniä, luul­tavasti sato­ja. Kiina kokee ne tavan­mukaisek­si toimin­naksi ja pilkkaa itse län­simi­den johtoa.

    Pohjois-Kore­an reak­tiois­sa on samo­ja piirteitä kuin islamis­teil­la: Ihmis­es­tä tehdään jumala. Muhammediä ja aja­tol­li­a­han näis­sä län­ti­sis­sä kuvis­sa on pilkat­tu, hyvin har­voin Allahia.

  30. > Sil­ja paran­si kir­jaani huo­mat­tavasti. Hän oli
    > aivan nero!

    Sitä tah­toisi itse olla kaikkien alo­jen nero, mut­ta kun ei…

    Mikä on uusi kus­tan­ta­jasi tässä muut­tuneessa maail­mas­sa, sähköisessä kustantamisessa?
    http://www.soininvaara.fi/2014/11/11/mista-rahoitus-talle-blogille/

    On Suomes­sa yksi filantroop­pinen kus­tan­ta­ja, jol­la on rahaa ja rohkeut­ta pan­na itsen­sä likoon; koke­mus­ta ja näyt­töä niin kir­joista, netistä kuin sanomale­hdis­täkin… Uskallatko pan­na itsesi likoon; aat­teen koetukselle?

  31. Tämä hie­man viipyi muiden kiirei­den takia.
    Min­ul­la ei ollut iloa tun­tea Sil­ja Hiiden­heimoa, mut­ta tutus­tu­in tähän vihtiläiseen mahtisuku­un tois­sa vuo­den kesäku­un alus­sa hänen isän­sä serkun miehen Mat­ti Hyryläisen hau­ta­jai­sis­sa. Koneinsinöörik­si koulut­tau­tunut Hyryläi­nen työsken­teli Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­ses­sa Albertinkadun ja Bule­vardin kul­mas­sa, ker­ran 70-luvun alkupuolel­la meni kiin­nos­tuk­ses­ta syömään Kasvis­rav­in­to­laan ja tutus­tui sit­ten Kasviksen porukkaan kuu­lu­vaan tule­vaan vaimoonsa. 

    Muu­ta­man vuo­den kulut­tua Hyyryläi­nen otti eron viras­taan. Pari muut­ti suvun maille Num­me­lan Oravalaan ja eli ilmeis­es­ti aika linko­lalaista elämää, ensin ilman juok­se­vaa vet­tä. Paik­ka muuten oli aivan Hopeaniemen luon­tais­paran­tolan naapurissa. 

    Hyryläi­nen oli kek­seliäs ja kätevä käsistään. Hau­ta­jai­sis­sa oli nähtävil­lä mm. hänen suun­nit­tele­mansa ja hyvin taitavasti rak­en­ta­mansa koot­ta­vat kajak­it. Arkkun­sa hän oli itse suun­nitel­lut, mut­ta nopeasti etenevä tau­ti vei aikaiseen hau­taan, joten valmis­t­a­mi­nen jäi sit­ten las­ten, miniän ja lesken harteille: ”Se oli hyvää surutyötä.” 

    Vaina­jan oman toivo­muk­sen mukaises­ti hänen hau­ta­jaisen­sa oli­vat iloinen kesäjuh­la. Paikalla oli run­saasti saat­toväkeä aurinkoisel­la pihamaal­la vihtiläisessä maalais­maise­mas­sa. Sel­l­aises­sa tilaisu­udessa kuulee paljon ja tapaa kiin­toisia ihmisiä: pöytä­toveri­ni arvu­ut­ti, minkä maan pienois­lip­pu hänel­lä oli tak­in­rin­ta­muk­ses­saan. Veikkasin Fär­saaria, mut­ta Inker­in­maan lip­puhan se oli. Illal­la hän vielä kiiruhti Jukolan viestiin.

    Hyryläi­nen oli koon­nut ajatuk­si­aan v. 1987 omakus­tan­teena julkaise­mas­saan kir­jas­sa Uusi yhteiskun­ta­jär­jestelmä — Teo­ria luon­toa säästävästä yhteiskun­nas­ta. Kuukaut­ta ennen kuole­maansa 17.5.2013 Mat­ti Hyryläi­nen oli vielä esit­tänyt ajatuk­si­aan blogillaan:
    http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/04/kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta.html?showComment=136652

Vastaa käyttäjälle Pekka T. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.