Miksi äänestin tornihotellin puolesta

(Suun­nil­leen näin puhuin valtuustossa)

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa äänes­tin hotel­lis­ta tyh­jää, kos­ka mie­les­tä­ni asi­aan vai­kut­ti­vat rat­kai­se­vas­ti elin­kei­no­po­liit­ti­set syyt, eikä nii­den arvioi­mi­nen kuu­lu kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­le. Kau­pun­ki­ku­va oli­si parem­pi ilman hotel­lia, niin kuin se oli­si parem­pi ilman pää­rau­ta­tie­a­se­man ratapihaa.

Esi­tim­me, että täs­tä pitäi­si saa­da talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten arvio ja jokin sel­lai­nen on saa­tu­kin. Näyt­tää sil­tä, että näis­sä arviois­sa on vie­lä vähän har­joit­te­le­mis­ta. Saim­me kuul­la, että talon raken­ta­mi­nen työl­lis­tää ihmi­siä 1500 hen­ki­lö­työ­vuo­den ver­ran ja hotel­lis­sa työs­ken­te­li­si sata hen­keä, ikään kuin jon­kin toi­sen raken­nuk­sen raken­ta­mi­nen samal­le ton­til­le ei työl­lis­täi­si ketään eikä sii­nä raken­nuk­ses­sa oli­si kukaan töis­sä. Vai­ku­tuk­set pitää näkö­jään arvioi­da itse.

Olen­nais­ta on, että tämä on kongres­si­ho­tel­li, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kiin 60 000 kongres­si­vie­ras­ta vuo­des­sa. Yksi kongres­si­vie­ras tuo kes­ki­mää­rin 1600 euroa, eli tämä oli­si sel­lai­nen sadan mil­joo­nan vien­tiy­ri­tys, sil­lä ulko­maa­lai­sis­ta vie­rais­ta on pää­asias­sa kyse. Vas­taa siis aika isoa sellutehdasta.

Ver­tai­lu­na mai­nit­ta­koon, että ris­tei­ly­aluk­set tuo­vat noin 400 000 turis­tia, jot­ka pii­pah­ta­vat Espal­la osta­mas­sa mat­ka­muis­to­ja ja juo­mas­sa kupin kah­via jät­täen kau­pun­kiin 66 euroa hen­keä koh­den. Yhteen­sä siis noin nel­jän­nek­sen sii­tä, mitä nämä ole­te­tut kongres­si­vie­raat. Kui­ten­kin ris­tei­ly­alus­ten osal­ta olem­me uhran­neet sekä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta että kau­pun­ki­ku­va pal­jon enem­män kuin tämän yhden hotel­lin verran.

Vede­tään nyt vaik­ka hihas­ta, että tuos­ta sadas­ta mil­joo­nas­ta puo­let on arvon­li­säys­tä Hel­sin­gis­sä ja täs­tä 60 pro­sent­tia on palk­ko­ja. Täl­löin vie­rai­den tuo­ma palk­ka­sum­ma on noin 30 mil­joo­naa, mikä mer­kin­nee noin 600 työ­paik­kaa. Edel­leen sel­lu­teh­taak­si koh­ta­lai­sen iso. Hel­sin­gin ja koko Suo­men talou­del­li­nen tilan­ne on sel­lai­nen, ettei ihan kaik­kia työ­paik­ko­ja kan­na­ta torjua.

Hel­sin­gil­lä on todel­la hyvät edel­ly­tyk­set muo­dos­tua isok­si kongres­si­kau­pun­gik­si, kos­ka Hel­sin­ki on logis­ti­ses­ti hyvä paik­ka jär­jes­tää kokouk­sia, johon osal­lis­tu­jat tule­vat Euroo­pas­ta ja Aasiasta.

Tämän las­ken­nan kan­nal­ta olen­nais­ta on, että nuo 60 000 kongres­si­vie­ras­ta ovat uusia eikä kyse on muu­ten­kin Hel­sin­kiin tule­vien kongres­sien jaka­mis­ta toi­sel­la taval­la. Jot­ta ne oli­si­vat uusia, on täy­tet­tä­vä kol­me ehtoa

1)    Hotel­lin on sijait­ta­va hyväl­lä pai­kal­la. Moni on ehdot­ta­nut hotel­lin sijoit­ta­mis­ta Pasi­laan. Jos pitää kil­pail­la Tuk­hol­man ja Ber­lii­nin kans­sa, Itä-Pasi­la on ympä­ris­tö­nä aika huo­nos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen noin miel­lyt­tä­vää ilta­kä­ve­lyä aja­tel­len. Kongres­si­mat­kai­lu ei ole vain kokous­ta­mis­ta vaan se on myös turis­mia, eikä Itä-Pasi­la ole turis­min kan­nal­ta kovin vetovoimainen.

2)    Hotel­lis­sa on yhtä aikaa sekä isot kokous­ti­lat että riit­tä­vän pal­jon majoi­tus­ti­laa. Se vaih­toeh­to on jo nyt tar­jol­la, että jär­jes­te­tään kokous Fin­lan­dia­ta­lol­la ja hajaan­nu­taan majoi­tus­ti­loi­hin ympä­ri kau­pun­kia, mut­ta tämä ei ole jär­jes­tä­jien kan­nal­ta kovin houkuttelevaa.

3)    Tar­vi­taan ammat­ti­tai­toi­nen ope­raat­to­ri. Var­maan­kin nyky­kaa­va­kin jon­kin majoi­tusa­lan yrit­tä­jän voi­si hou­ku­tel­la pai­kal­le. Kut­su­taan sitä vaik­ka nimi­mer­kil­lä Cumu­lus. En tie­dä, onko Cumu­luk­sel­la kan­sain­vä­li­sen tason osaa­mis­ta ja kon­tak­te­ja hou­ku­tel­la kan­sain­vä­li­siä kokouksia.

Yrit­tä­jä on teh­nyt sel­väk­si, että halu­aa hotel­lis­taan näyt­tä­vän, jot­ta se toi­mi­si oma­na mai­nok­se­naan. Tämä toi­ve on ymmär­ret­tä­vä. Kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta oli­si hyvä tai aina­kin tur­val­lis­ta, jos hotel­li oli­si mah­dol­li­sim­man huo­maa­ma­ton ja mität­tö­män näköi­nen, mut­ta sel­lai­nen ei oikein kon­sep­ti­na toimi.

Vaik­ka ensi­vai­ku­tel­ma hotel­lis­ta oli tyr­mää­vä, näh­tyä­ni sii­tä sato­ja kuvia, olen alka­nut tot­tua sii­hen. Olen vii­me aikoi­na mat­kus­tel­lut kau­pun­geis­sa, jois­sa on pal­jon tätä­kin kor­keam­pia raken­nuk­sia. Täy­tyy sanoa, ettei­vät ne mitään hir­vi­tyk­siä ole.

Oli­si­han se kiva, jos Hel­sin­gis­sä­kin oli­si yksi paik­ka, jos­sa voi­si käy­dä kah­vil­la kat­so­mas­sa todel­la hie­no­ja maisemia.

Pal­jon täs­tä on tul­lut palau­tet­ta, sekä hyvin kiel­teis­tä että innos­tu­nut­ta. Näyt­tä sil­tä, että van­hem­pi pol­vi vie­ras­taa kor­ke­aa raken­ta­mis­ta ja yleen­sä­kin kaik­kea uut­ta ja nuo­rem­pi pol­vi on ennak­ko­luu­lot­to­mam­paa. “Vas­tus­tan muun muas­sa kaik­kea” ‑väki on kovas­ti terhakoitunut.

Kuka antoi sen rat­kai­se­van äänen?

Minun lis­tas­sa­ni rat­kai­se­van äänen anta­jia oli nel­jä. Leo Stra­nius (vihr), Eero Hei­nä­luo­ma (sdp), Tom Pac­kalén (ps) ja Mat­ti Nii­ra­nen (kok).

Ehdot­to­mas­ti rat­kai­se­vin oli kui­ten­kin kui­ten­kin kokouk­ses­ta pois­sa ollut minis­te­ri Jan Vapaa­vuo­ri, joka kat­soi aiheel­li­sek­si teh­dä tie­dot­teen sii­tä, että äänes­täi­si vas­taan, jos ei oli­si pois­sa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la kokoo­muk­sen jäl­ki­puin­tia. Jotain viit­tei­tä täs­tä antoi hänen enti­nen eri­tyi­sa­vus­ta­jan­sa, joka ker­toi ymmär­tä­vän­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta jopa enem­män kuin enti­nen ympäristöministeri.

132 vastausta artikkeliin “Miksi äänestin tornihotellin puolesta”

  1. Varoit­ta­va esi­merk­ki on Lyonin Cite Inter­na­tio­na­le, joka on var­sin suu­ri kon­fe­rens­si­kes­kus. Olen ollut tuol­la pari­kin ker­taa. Etäi­syyt­tä kes­kus­taan (Bel­lecour) on rei­lu 4 kilo­met­riä, mut­ta lin­jal­la on vain bus­se­ja (ei met­ro­lin­jan var­rel­la). Kun kon­fe­rens­si lop­puu jol­tain päi­väl­tä, ei ole oikein mitään kei­noa pääs­tä jär­ke­väs­ti kes­kus­taan, muu­ten kuin käve­le­mäl­lä (lau­kut mukaan, tie­ten­kin), bus­siin on tun­tien jono, kuten takseihinkin.

  2. Oli­si­han se hai­ta­nut ker­jä­läis­ten ja pen­kil­lä makoi­le­vien juop­po­jen elämää.

    Nyt­hän on valin­ta teh­ty mitä Hel­sin­ki halu­aa ja tulee saamaan.

  3. Oli­sin äänes­tä­nyt hotel­lin puolesta. 

    Kari Suo­ma­lai­nen jos­kus 70-luvul­la, päi­vä­kir­jois­saan ja muis­sa pamfle­teis­sa, poh­ti hie­man saman­kal­tais­ta asi­aa: vil­ja­sii­lo­jen raken­ta­mis­ta pit­kin­poi­kin Suo­mea. Vas­tus­tus­ta esiin­tyi mm. argu­men­teil­la, että vil­ja­sii­lo ei sovi mai­se­man pro­fii­liin. Karin poh­de oli, että kun rahat lop­pu­vat, mitä sit­ten syö­dään — profiiliako ?

    Hie­man saman­lai­sis­sa aatok­sis­sa olen itse­kin. Itse vas­tus­tan nykyis­tä Takai­sin-Luo­liin ‑poli­tiik­kaa, jos­sa osa­puil­leen kaik­ki uuden teke­mi­nen on kat­sot­tu vahingolliseksi.

  4. Kongres­si­ho­tel­li voi­si kai­kin moko­min olla Hel­sin­gin piristysruiske.

    Mut­ta onko sen tor­nin rumuu­des­ta pak­ko antaa Burc­har­tin päät­tää — Burc­har­tin, jon­ka ark­ki­teh­to­ni­nen kau­neus­ta­ju jo näh­tiin Kata­ja­no­kan lasi­hir­viös­sä? Burc­hart näyt­tää eri­kois­tu­neen susi­ru­maan ark­ki­teh­tuu­riin. Eikö hänen kans­saan voi teh­dä kaup­po­ja ilman että hän saa sanel­la min­kä­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria rakennetaan? 

    Tie­tys­ti voi­sim­me ottaa aivan uuden kon­sep­tin Hel­sin­gin turis­ti­ve­to­nau­lak­si: tul­kaa kat­so­maan kam­mot­ta­vaa kau­pun­kia. Ehkä emme kui­ten­kaan enää pys­ty lyö­mään neu­vos­to­lä­hiöi­tä lau­dal­ta kun ei koko kes­kus­taa kui­ten­kaan ras­ki­ta sitä var­ten pur­kaa. Mak­ka­ra­ta­lo tosin on hyvä alku: kun sen pur­ku­kiel­lon saa­nut mak­ka­ra nyt on pääl­lys­tet­ty mai­nos­tei­peil­lä, se on toden tot­ta näh­tä­vyys. Ei ole mon­ta rumem­paa raken­nus­ta kau­pun­kien paraa­ti­pai­koil­la maailmassa.

    On nii­tä eri­koi­sia ja aina­kin vähän kau­niim­pia tor­ne­ja piirretty:
    Abso­lu­te World Towers, Mis­sis­sau­ga, Onta­rio, Kana­da.

    Kuva­guuglaus haku­ter­mil­lä tur­ning towers saa eri­koi­sia ja kau­nii­ta­kin tor­ne­ja. Myös haku­ter­mi twis­ting towers.

  5. Hyvä Osmo! Jär­ke­väs­ti aja­tel­tu. Jot­kut ovat perus­tel­leet, että Pasi­laan pitää raken­taa kongres­si­kes­kus ja tor­ni­ho­tel­li sin­ne. Mie­les­tä­ni nämä hen­ki­löt saa­vat pitää myös huo­len, että löy­tä­vät sijoit­ta­jan, joka sat­saa 100 mil­liä sin­ne Pasi­lan tornihotelliin.

    Ei muu­ta kun myy­mään aja­tus­ta maailmalle.

  6. Gug­gen­hei­min museon kans­sa hotel­li oli­si hyvä turistimagneetti.

  7. Kuin­ka rea­lis­ti­nen tuo arvio 60000 uudes­ta vuo­sit­tai­ses­ta kongres­si­vie­raas­ta mah­taa olla? Hiu­kan epäi­len tuo­ta Hel­sin­gin logis­tis­ta erin­omai­suut­ta; Euroo­pas­ta kat­soen Hel­sin­ki on syr­jäs­sä, ja kuin­ka pal­jon parin kol­men tun­nin sääs­tö mat­kus­tusa­jas­sa mah­taa aasia­lai­sil­la pai­naa, jos yhtä­lös­sä vas­ta­puo­lel­la on euroop­pa­lais­ten oikei­den suur­kau­pun­kien vetovoima?

  8. Kokeil­tai­siin­ko uudes­taan Her­ne­saa­ren kär­keen? Siel­lä­hän on kaa­voi­tus vie­lä kes­ken. Ottai­sin sin­ne pal­jon mie­luum­min kongres­si­ho­tel­lin kuin sen heli­kop­te­ri­täy­tön. Hotel­li ja vie­rei­nen ris­tei­ly­sa­ta­ma voi­si­vat myös saa­da syner­giae­tu­ja toisistaan.

    1. Hel­sin­gis­sä on lin­jat­tu, ettei kor­kea raken­ta­mi­nen sovi Her­ne­saa­reen kau­pun­ki­ku­val­li­sis­ta syis­tä. Tulee lii­ak­si his­to­rial­li­sen kes­kus­tan eteen.

  9. Sitee­raan itseä­ni kun muut eivät vie­lä ymmär­rä teh­dä 🙂 mut­ta Hel­sin­ki lie­nee näi­nä ankei­na aikoi­na maa­il­man ainoa kolk­ka, jos­sa “nor­ja­lai­nen sijoit­ta­ja” on läh­tö­koh­tai­ses­ti kirosana.

  10. 60000 kongres­si­vie­ras­ta 1600 € lom­pa­kol­la on liioittelua.

    1) Kon­fe­rens­sei­hin, kongres­sei­hin ja kokouk­siin osal­lis­tu­mi­nen pai­kan pääl­lä tulee maa­il­mal­la lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä vähe­ne­mään suu­res­ti joh­tuen etäyh­teyk­sien ja vir­tu­aa­li­ko­kous­tek­no­lo­gian voi­mak­kaas­ta tule­vas­ta kehi­tyk­ses­tä. 20 vuot­ta sit­ten emme tien­neet mitään inter­ne­tis­tä, 20 vuo­den kulut­tua vir­tu­aa­li­kon­fe­rens­siin osan­ot­to vas­taa lähes aitoa läsnäoloa.
    2) Maa­il­mal­la on kongres­si­ho­tel­leis­ta jo nyt yli­tar­jon­taa ja suu­rin int­res­si koh­dis­tuu tänä päi­vä­nä Aasi­aan ja Lähi-itään. Kongres­sit jou­du­taan nykyi­sin ali­hin­noit­te­le­maan, jol­loin nii­den tuke­mi­seen tar­vi­taan usein kau­pun­gin rahaa (Con­fe­rence Trends, ICCA).

  11. Kysy­mys Soi­nin­vaa­ral­le tai muil­le­kin täl­lä pals­tal­la vas­tat­ta­vak­si: miten rea­lis­ti­nen on tuon kävi­jä­mää­rän (60 000 vuo­des­sa) toteu­tu­mi­nen, mihin las­kel­miin se perustuu? 

    Mikä­hän mah­taa muu­ten olla kongres­si­vie­rai­den mää­rä Hel­sin­gis­sä täl­lä het­kel­lä, entä hei­tä majoit­ta­vien hotellien/kongressikeskusten? Kuin­ka pal­jon täl­lais­ta lii­ke­toi­min­taa Hel­sin­gis­tä jo löy­tyy, eli mil­lai­seen kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen uusi hotel­li oli­si jou­tu­nut ja miten dra­maat­ti­sen muu­tok­sen tähän kävi­jä­seg­ment­tiin uusi hotel­li oli­si siis tuonut?

  12. Tun­tuu käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että pien­ten talou­del­lis­ten hyö­ty­jen takia monet ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään kau­pun­gin näky­vim­mäk­si maa­mer­kik­si talon, joka on lähes kaik­kien mie­les­tä ruma. Myös kannattajien.

    Kyl­lä teil­lä hel­sin­ki­läi­sil­lä polii­ti­koil­la sen ver­ran oma­nar­von­tun­toa pitäi­si olla, ettei kau­pun­gin sym­bo­lik­si saa hyväk­syä taloa, johon nip­pa­nap­pa on alka­nut tottua. 

    Mata­la ja pie­ni­muo­toi­nen kes­kus­ta on arvo, jos­ta kan­nat­taa pitää jos­sain mää­rin kiin­ni. Sky­li­neä hal­lit­se­via yksit­täi­siä tor­ne­ja on jo jokai­ses­sa kau­pun­gis­sa. Myös­kään kongres­si­vie­raat eivät yhden talon ker­ros­mää­räs­tä ole riippuvaisia.

    Onnit­te­lut kai­kil­le “ei” äänes­tä­neil­le, teil­lä oli näkemystä.

    näh­tyä­ni sii­tä sato­ja kuvia, olen alka­nut tot­tua sii­hen. Olen vii­me aikoi­na mat­kus­tel­lut kau­pun­geis­sa, jois­sa on pal­jon tätä­kin kor­keam­pia raken­nuk­sia. Täy­tyy sanoa, ettei­vät ne mitään hir­vi­tyk­siä ole.”

  13. Onko se tor­nin kor­keus joten­kin tavoi­tel­ta­va asia? Kaa­va­han on kui­ten­kin ole­mas­sa hotel­lia var­ten. Eikö 16 ker­rok­si­nen ole tar­peek­si kor­kea? Kyl­lä­hän vähem­mil­lä ker­rok­sil­la­kin on mah­dol­lis­ta saa­da aikai­sek­si mie­len­kiin­tois­ta ark­ki­teh­tuu­ria ja riit­tä­väs­ti majoitustilaa.

    1. Jos Hart­sa on halu­kas raken­ta­maan 16-ker­rok­si­sen hotel­lin, kan­nat­taa nyt pan­na pape­rit vetä­mään. Nyt tar­jol­la ole­va inves­toi­ja halu­aa näyt­tä­vän raken­nuk­sen, joka toi­mii oma­na mai­nok­se­naan. Har­mi, ettei kuvaa täs­tä nykyi­sen kaa­van mukai­ses­ta rat­kai­sus­ta ole näy­tet­ty, sil­lä se on todel­la ruma.

  14. Onko niin, että hotel­lil­le ainoat hyvät pai­kat, sel­lai­set joi­hin voi­daan saa­da inves­toin­te­ja, sijait­se­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja meren välis­sä? Oli­si­ko siis perus­tel­tua kaa­voit­taa Kaup­pa­to­ri pilvenpiirtäjähotelleiksi?

    Toi­voi­sin, että Hel­sin­gin päät­tä­jät alkai­si­vat pik­ku­hil­jaa miet­tiä Hel­sin­gin kehit­tä­mis­tä, ja mer­kit­tä­vien raken­nus­ten raken­ta­mis­ta, hie­man laa­jem­mal­le alu­eel­le kuin Hel­sin­gin­nie­mel­le. Jos hotel­lit, tai­de­museot yms. on aina pak­ko sijoit­taa nykyi­seen ydin­kes­kus­taan, niin onko ihme, ettei mui­ta aluei­ta koe­ta riit­tä­vän arvok­kaik­si yksi­tyi­sil­le inves­toin­neil­le, ja että kär­sim­me liikenneongelmista? 

    Ei ole kovin kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa se het­ki jol­loin Hel­sin­gin­nie­mel­tä lop­puu raken­nus­maa. Ehkä oli­si syy­tä alkaa miet­tiä jo nyt mui­ta vaih­toeh­to­ja, ja sitä, miten saa­tai­siin Hel­sin­gin muut­kin alu­eet, eri­tyi­ses­ti ns. poh­joi­nen kan­ta­kau­pun­ki, hou­kut­te­le­vem­mik­si. Ehkä nii­den arvoa nos­tai­si jo se, ettei kaik­kia jul­ki­sia hank­kei­ta, kuten mah­dol­lis­ta tai­de­museoa (oli Gug­gen­heim tai ei) raken­net­tai­si näkö­etäi­syy­del­le kau­pun­gin­ta­los­ta. Ei ihme, jos Pasi­la ei kel­paa hotel­lin­ra­ken­ta­jil­le, jos ei se ker­ran kel­paa kau­pun­gi­ni­sil­le­kään eri­lais­ten kult­tuu­ri­hank­kei­den raken­nus­koh­teek­si. (Mes­su­kes­kuk­sen ja Hartwall-aree­nan lähei­syy­den sekä hyvien junayh­teyk­sien tosin luu­li­si ole­van hou­kut­te­le­via kongres­sin­jär­jes­tä­jil­le.) Ja jos Art­hur Buc­hardt ei halua sijoit­taa muu­al­le kuin Jät­kä­saa­reen raken­net­ta­vaan hotel­liin, niin onhan maa­il­mas­sa mui­ta­kin mah­dol­li­sia inves­toi­jia, jot­ka saat­ta­vat olla suo­peam­pia muil­le vaihtoehdoille.

    Luu­li­si, että pil­ven­piir­tä­jien aiheut­ta­mat ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set, kuten pyör­re­tuu­let ja ainai­nen var­jo poh­jois­puo­lel­la, oli­si­vat kaa­voit­ta­jiem­me tie­dos­sa. Mik­si siis levit­tää täl­lai­sia ongel­mia ympä­ri Hel­sin­kiä, kun pil­ven­piir­tä­jä­alu­eet voi­tai­siin raken­taa tii­viim­min muu­ta­maan ryp­pää­seen? Tämä­kin hotel­li oli­si voi­tu suun­ni­tel­la Kala­sa­ta­man tai Kes­ki-Pasi­lan yhtey­teen. Kala­sa­ta­ma­kin toki on tur­han lähel­lä mer­ta, mut­ta ei sen­tään niin lähel­lä avo­mer­ta kuin Jät­kä­saa­ri. Ja jos sin­ne joka tapauk­ses­sa raken­ne­taan pil­ven­piir­tä­jiä, ei yksi lisää juu­ri het­kau­ta suun­taan tai toiseen.

    Hel­sin­gin päät­tä­jät tun­tu­vat kär­si­vän vaih­toeh­dot­to­muu­des­ta. Turun van­ha kes­kus­ta tuhot­tiin aikoi­naan perus­te­le­mal­la, ettei uusia raken­nuk­sia muka voi­tu raken­taa min­ne­kään muu­al­le kuin juu­ri van­ho­jen pai­koil­le, tai muu­ten seu­rai­si työt­tö­myyt­tä ja Tur­ku näi­vet­tyi­si (mikä tapah­tui sit­ten joka tapauk­ses­sa, ehkä sen takia, ettei­vät ihmi­set enää koke­neet sitä viih­tyi­säk­si Turun tau­din run­nel­tua keskustan). 

    Oli­si­ko Hel­sin­ki­kään enää niil­le kongres­sin­jär­jes­tä­jil­le niin hou­kut­te­le­va koh­de kuin (hep­poi­sil­ta kuu­los­ta­vin perus­te­luin) maa­lail­laan, jah­ka sen kes­kus­ta oli­si run­nel­tu Turun tapaan? Miten kävi­si Hel­sin­gin kes­kus­tan kil­pai­lu­ky­vyn noin miel­lyt­tä­vää ilta­kä­ve­lyä aja­tel­len? Haluam­me­ko todel­la Jät­kä­saa­res­ta, ja sen myö­tä koko kes­kus­tas­ta uuden Itä-Pasi­lan, ja hou­kut­te­lee­ko sel­lai­nen nii­tä kongres­se­ja tänne?

    Eikö hotel­lil­le muka todel­la ollut mitään muu­ta mah­dol­lis­ta raken­nus­paik­kaa? Ei ihme, jos äänes­tyk­sis­tä tulee täl­lai­sia ota tai jätä ‑tilan­tei­ta työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien puo­les­ta tai vas­taan, jos ehdol­la on ainoas­taan yksi, kiis­ta­na­lai­nen paikka.

    Hel­sin­gis­sä on muu­ten jo yksi paik­ka, jos­sa voi käy­dä kah­vil­la kat­so­mas­sa todel­la hie­no­ja mai­se­mia. Suo­sit­te­len, että käyt jos­kus Hotel­li Tor­nin Atel­jee baa­ris­sa. Se ei myös­kään pilaa todel­la hie­no­ja mai­se­mia muilta.

    1. Aja­tus teh­dä hou­kut­te­le­va ala­kes­kus, joka on tosal­taan yhtä hyvä kuin nyk­hi­nen pää­kes­kus on hou­kut­te­le­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täy­sin mah­do­ton rahoit­taa. Tar­vi­taan kym­me­niä mir­jar­de­ja euro­ja ennen kuin tuol­lai­nen uusi kes­kus saa ilmaa alleen. Tätä on yri­tet­ty vie­mäl­lä Heu­re­ke Tik­ku­ri­laan, mut­ta täs­tä pää­tök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heu­re­kan kävi­jä­mää­rät ovat aika vaa­ti­mat­to­mat ver­ra­tu­na sii­hen, mitä ne voi­si­vat olla.

  15. Ajat­te­lin ihan samaa.Mistä tää 60.000 on las­ket­tu. Entä jos 30.000 onkin lähem­pä­nä todel­li­suut­ta ja hotel­lin ja mat­kan­jär­jes­tä­jien ulko­puo­lel­la rahaa kukin jät­tää n. 150 ‑200€. Sil­loin puhu­taan 4–5 milj. tulois­ta. Pik­ka­sen jos avai­sit noi­ta las­kel­mia enne­kuin väi­tät että yksi hotel­li tuo Suo­meen 100 milj. — epäi­len vahvasti

    1. Kongres­si­vie­rai­den tuo­ma raha­mää­rä perus­tuu tut­ki­muk­siin. Sii­tä toki osa on yöpy­mys­tä ja kon­fe­rens­si­pal­ve­lu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
      Yrit­tä­jä oli teke­mäl­lä hotel­lia omal­la ris­kil­lään. Se, onko asia­kas­mää­rä yliar­vioi­tu, on yrit­tä­jän ongelma.

  16. Mik­si tuo hotel­li­ru­mi­lus pitäi­si väki­sin saa­da juu­ri Jät­kä­saa­reen? Jo nyky­ään­kin lii­ken­ne on tukos­sa lai­vo­jen saa­pu­mi­sai­koi­na ja ilta­päi­vä­ruuh­kas­sa. Mik­si hotel­lia ei ole mää­rä­tie­toi­ses­ti ohjat­tu tule­vaan Kala­sa­ta­man kes­kuk­seen. Siel­lä yksi tor­neis­ta on kaa­voi­tet­tu hotel­lik­si, ker­rok­sia­kin on riit­tä­väs­ti, ilta­kä­ve­lyt voi suun­na­ta joko Mus­tik­ka­maa-Kor­kea­saa­ren tai hyvin elä­vän Kur­vin suun­taan. Lisäk­si kul­ku­yh­tey­det ovat erin­omai­set kes­kus­taan suun­taan met­rol­la sekä len­to­ken­täl­le, itään ja Lah­den suun­taan pää­väy­liä pit­kin nopeat ja suju­vat. Eri asia on tie­tys­ti kel­paa­ko merel­li­set mai­se­mat kes­kus­tan vää­räl­lä puolen…

    1. Se 16-ker­rok­si­nen kak­si­tor­ni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­te­lul­la hir­veä rumi­lus. Jos se tulee tyoyeu­te­tuk­si, sitä­kin kaa­vaa pitäi­si muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskal­le­ta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huo­no kaa­va toi­meen. Se kun on lainvoimainen.

  17. Kii­tos hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta ja vakuut­ta­vas­ta puheen­vuo­ros­ta eilen val­tuus­tos­sa Ode! 

    Elin­kei­no­po­liit­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta rat­kai­susi oli var­mas­ti perus­tel­tu. Kii­tos myös sii­tä, että minul­la oli (ylimääräinen)kunnia tul­la nime­tyk­si toi­mes­ta­si yhdek­si rat­kai­se­van äänen anta­jak­si. Oikeas­ti hank­keen kui­ten­kin kaa­toi­vat ne 43 ääntä.

    Itsel­lä­ni äänes­tys­pää­tök­ses­sä pai­noi­vat elin­kei­no­nä­kö­kul­man lisäk­si monet muut­kin kysy­myk­set. Ei talous ole kai­ken mitta!

    Näis­tä kir­joi­tin eilen blogiini:
    Jät­kä­saa­ren tor­ni­ho­tel­li kaa­tui äänin 43–42: Seit­se­män syy­tä, mik­si äänes­tin vas­taan http://leostranius.fi/2013/05/jatkasaaren-tornihotelli-kaatui-aanin-43–42-seitseman-syyta-miksi-aanestin-vastaan/

  18. Kun nyt en pys­ty näke­mään mihin suo­ra­nai­seen kata­stro­fiin nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na ajau­tui­sim­me, jos Burc­hart ei pää­se tora­ham­pai­taan sta­diin pys­tyt­tä­mään, olen ihmeis­sä­ni. Kuten Gre­jus ylem­pä­nä sanoi, nekin, jot­ka pääs­täi­si­vät Burc­har­tin ehdoit­ta mel­las­ta­maan kau­pun­ki­ku­vaa, pitä­vät hänen tar­joo­muk­si­aan rumina.

    Voi­si­ko olla niin, että suo­ma­lais­neu­vot­te­li­jat eivät toh­di esit­tää omia ehto­jaan pelä­ten ettei meis­tä tykä­tä? Gug­gen­heim viit­taa sii­hen suun­taan: oli­han sii­nä sit­ten neu­vot­te­lu­va­raa, vaik­ka ei pitä­nyt olla. Näh­tä­väk­si jää, opim­me­ko G1:stä mitään vai säi­käh­däm­me­kö taas G2:ssa yhtä lailla.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Hart­sa on halu­kas raken­ta­maan 16-ker­rok­si­sen hotel­lin, kan­nat­taa nyt pan­na pape­rit vetä­mään. Nyt tar­jol­la ole­va inves­toi­ja halu­aa näyt­tä­vän raken­nuk­sen, joka toi­mii oma­na mai­nok­se­naan. Har­mi, ettei kuvaa täs­tä nykyi­sen kaa­van mukai­ses­ta rat­kai­sus­ta ole näy­tet­ty, sil­lä se on todel­la ruma.

    Jos yksi nykyi­sen kaa­van mukai­nen rat­kai­su on ruma, niin sil­loin on vain pula vaihtoehdoista.

  20. Onnek­si Espoo on anta­nut luvan 18-ker­rok­si­sen meren­ran­ta­ho­tel­lin raken­ta­mi­sel­le Wes­ten­diin, jon­ne on vain lyhyt met­ro­mat­ka pää­kau­pun­gin kes­kus­taan. Tosin kongres­si­ti­lois­ta ei ole tie­toa mut­ta Hana­saa­ri ja Dipo­li ovat lähellä.

  21. Minus­ta tuo kaa­vail­tu tor­ni ei ole toi­vot­to­man ruma. Voi­si se kau­niim­pi­kin olla, ja itse asias­sa oli­sin toi­vo­nut vie­lä huo­mat­ta­van pal­jon rävä­käm­min mai­se­mas­ta erot­tu­vaa muo­toi­lua. Juu­ri tor­nei­hin sopii mie­les­tä­ni wow-ark­ki­teh­tuu­ri. Tor­nin raken­ta­mi­sen syyt ovat ima­go­syi­tä, eivät puh­taas­ti tar­pees­ta läh­te­viä syitä.

    Jokai­nen aika jät­tää kau­pun­kiin monu­ment­tin­sa. Kyl­lä tuo kongres­si­ho­tel­li on tämän monu­ment­ti­teh­tä­vän täyt­tää vali­tet­ta­vas­ti pal­jon parem­min kuin moni muu toteu­tu­va rakennushanke.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aja­tus teh­dä hou­kut­te­le­va ala­kes­kus, joka on tosal­taan yhtä hyvä kuin nyk­hi­nen pää­kes­kus on hou­kut­te­le­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täy­sin mah­do­ton rahoit­taa. Tar­vi­taan kym­me­niä mir­jar­de­ja euro­ja ennen kuin tuol­lai­nen uusi kes­kus saa ilmaa alleen. Tätä on yri­tet­ty vie­mäl­lä Heu­re­ke Tik­ku­ri­laan, mut­ta täs­tä pää­tök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heu­re­kan kävi­jä­mää­rät ovat aika vaa­ti­mat­to­mat ver­ra­tu­na sii­hen, mitä ne voi­si­vat olla.

    Niin­pä, Kruu­nun­haas­sa käy kir­jas­to­bus­si. Pää­kir­jas­to on Pasi­las­sa — kuu­lem­ma, en ole kos­kaan käynyt.

    1. Hel­sin­ki on yrit­tä­nyt elvyt­tää Pasi­laa esi­mer­kik­si viel­mäl­lä sin­ne pää­kirjs­ton, mut­ta ei ole muut­tu­nut mik­si­kään mag­nee­tik­si. Ric­har­di­nak­dun kirjs­toa­kin käy­te­tään enem­män ja kir­jas­to kymppiä.

  23. Juk­ka Heik­ki­nen:
    60000 kongres­si­vie­ras­ta 1600 € lom­pa­kol­la on liioittelua.

    1)Konferensseihin, kongres­sei­hin ja kokouk­siin osal­lis­tu­mi­nen pai­kan pääl­lä tulee maa­il­mal­la lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä vähe­ne­mään suu­res­ti joh­tuen etäyh­teyk­sien ja vir­tu­aa­li­ko­kous­tek­no­lo­gian voi­mak­kaas­ta tule­vas­ta kehi­tyk­ses­tä. 20 vuot­ta sit­ten emme tien­neet mitään inter­ne­tis­tä, 20 vuo­den kulut­tua vir­tu­aa­li­kon­fe­rens­siin osan­ot­to vas­taa lähes aitoa läsnäoloa.

    Tek­no­lo­gia vir­tu­aa­li­kon­fe­rens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo aina­kin yli kym­me­nen vuot­ta, mut­ta en ole kos­kaan kuul­lut että kukaan oli­si sel­lai­seen osal­lis­tu­nut. Kon­fe­rens­sit ovat pää­asias­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien ver­kos­toi­tu­mis­ta var­ten ja sik­si että pää­see mat­kus­te­le­maan fir­man rahoil­la. Se asia­si­säl­tö jon­ka voi­si hoi­taa vir­tu­aa­li­ses­ti­kin (ja isok­si osak­si nyky­ään hoi­de­taan­kin) on ole­mas­sa vain että saa­daan syy noi­hin kahteen.

    1. Tuhan­nen hen­gen kon­fe­rens­se­ja ei pide­tä video­ko­kouk­si­na. Yri­tys­ten sisi­set pala­ve­rit, esi­mer­kik­si joh­to­kun­nan kokouk­set, tul­laan yhä useam­min hoi­ta­maan video­ko­kouk­si­na. Esi­mer­kik­si joka toi­nen, sil­lä hen­ki­lö­koh­tai­set kon­tak­tit­kin ovat tärkeitä.

  24. …kongres­si­ho­tel­li, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kiin 60 000 kongres­si­vie­ras­ta vuo­des­sa. Yksi kongres­si­vie­ras tuo kes­ki­mää­rin 1600 euroa…”

    Mihin nämä ole­tuk­set perus­tu­vat? Samaan, jon­ka seu­rauk­se­na meil­lä tape­taan kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la perin­tei­siä huol­ta­moi­ta, kah­vi­loi­ta, kylä­kaup­po­ja tai kes­kus­to­jen kom­pak­te­ja lii­ke­ti­lo­ja uusien jät­ti ABC- tai Pris­ma- komplek­sien nujertamana?

    Vai onko tosi­aan niin, että uuden hotel­li­ra­ken­nuk­sen veto­voi­ma on niin val­ta­va, että se yksin tuo vuo­des­ta toi­seen 60 000 uut­ta kongres­si­vie­ras­ta. Samaan aikaan kun meil­lä oli­si tar­jo­ta niin hie­no raken­nus kuin Fin­lan­dia-talo täs­mäl­leen samaan tar­koi­tuk­seen? Eikö sil­lä tosi­aan ole mitään tähän ver­rat­ta­vis­sa ole­vaa vetovoimaa?

    Ja jos nämä kongres­si­vie­raat tosi­aan halua­vat kävel­lä rän­tä­sa­tees­sa los­kai­ses­sa kau­pun­gis­sam­me, niin kokous­ta­koot Fin­lan­dia-talol­la ja yöpy­kööt vas­ta­päi­ses­sä jät­ti-Scan­dicis­sa. Eikö­hän täl­lä uppo­rik­kaal­la nor­ja­lai­sel­la oli­si varaa ostaa vaik­ka koko hotel­li­ra­ken­nus. Ei tar­vit­se kul­jet­taa ketään mihin­kään. Turis­teil­le kel­paa­vat kyl­lä mata­lam­mat­kin raken­nuk­set kor­vaa­vik­si yöpaikoiksi.

    Kysy­mys on lopul­ta sii­tä, luo­tam­me­ko nykyi­sen­lai­sen kau­pun­kim­me veto­voi­maan, vai läh­dem­me­kö pika­voit­to­jen toi­vos­sa nor­ja­lai­sen mil­jo­nää­rin kelk­kaan. Aina­kin ne 66 euron ris­tei­li­jä­tu­ris­tit valit­se­vat jo nyky­ään mie­luum­min Hel­sin­gin kuin Tukholman.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki on yrit­tä­nyt elvyt­tää Pasi­laa esi­mer­kik­si viel­mäl­lä sin­ne pää­kirjs­ton, mut­ta ei ole muut­tu­nut mik­si­kään magneetiksi.

    Itä-Pasi­la on aika­naan pilat­tu jär­kyt­tä­väl­lä ja täy­sin luonn­ot­to­mal­la beto­niark­ki­teh­tuu­ril­la. Ja nyt oltai­siin val­mii­ta teke­mään saman­lai­nen vir­he uudes­sa pai­kas­sa? Kuka halu­aa asua 33-ker­rok­si­sen hotel­li­ra­ken­nuk­sen kat­vees­sa, joka kai­ken lisäk­si muo­dol­taan on mah­dol­li­sim­man erot­tu­va ja silmiinpistävä?

  26. Onnek­si van­han tava­ra­sa­ta­man ark­ki­teh­too­ni­set hel­met eivät jää­neet hotel­lin var­joon. Län­si­sa­ta­man bunk­ke­ri, Verk­ko­kau­pan pel­ti­hal­li ja Län­si­lin­kin kau­pun­ki­mo­ta­ri­sil­ta rik­ki­näi­si­ne kai­tei­neen saa­vat edel­leen toi­vot­taa lai­val­la saa­pu­vat mat­kus­ta­jat ter­ve­tul­leik­si kau­nii­seen pää­kau­pun­kiim­me. Seu­rak­seen nämä saa­vat perin­teis­tä koti­mais­ta laa­tua edus­ta­van ele­ment­ti­lä­hiön meren­pin­na­na­lai­si­ne pysäköintihalleineen.

  27. Anna-Lii­sa:
    Eikö hänen kans­saan voi teh­dä kaup­po­ja ilman että hän saa sanel­la min­kä­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria rakennetaan? 

    Hie­noa jos jos­tain löy­tyy val­mis kon­sep­ti sii­hen että susi­ru­man sijas­ta tulee takuukaunista.

    Päät­täi­si­kö ark­ki­teh­tuu­rin kau­neu­des­ta sit­ten rii­hi­tien kel­la­ris­ta löy­ty­neen tyh­jän chian­ti­pul­lon kau­las­ta ote­tun DNA-näyt­teen perus­teel­la kloo­nat­tu alva­raal­to (heh), hel­sin­ki­läi­set kun­nal­lis­po­lii­ti­kot kes­ke­nään kon­sen­suk­ses­sa (heh-heh), net­tiaddres­si­ää­nes­tys (heh-heh-heh) vai SAFA-ark­ki­teh­dit (heh-heh-heh-hee)…?

    Haus­kaa muu­ten että omil­la rahoil­laan omaan käyt­töön­sä taloa bygää­vän kat­so­taan joten­kin ole­van “sane­li­ja”…

  28. Osmo kir­joit­ti:
    “Olen­nais­ta on, että tämä on kongres­si­ho­tel­li, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kiin 60 000 kongres­si­vie­ras­ta vuodessa.”
    — Siis 120 000 mat­kaa len­to­ken­täl­tä ja takai­sin pit­kin Mec­he­li­nin­ka­tua ym — enim­mäk­seen taksilla.
    10 000 kuu­kau­des­sa, elä­köön, sii­tä­hän saa­daan tulo­ja Van­taan takseille.

  29. Pis­teet kotiin Osmol­le. Hie­no ana­lyy­si ja ei niin vih­re­ää onnek­si täl­lä ker­taa vaan rea­lis­ti­nen kuvaus. Teh­tiin niin­kuin aikoi­naan Pani­moa oli Sta­diin tar­jol­la ja ei kel­van­nut — Kera­van kau­pun­ki kiit­tää vie­lä­kin kau­ko­nä­köi­siä Sta­din päät­tä­jiä. Onko jos­tain luet­ta­vis­sa puo­les­ta ja vas­taan äänes­tä­neet. Hyvä Osmo Sta­di­lai­sen asial­la. T Jou­ni ei vih­reä mut­ta hyvin mie­li­pi­tei­den puolella.

  30. Hart­sa: Jos tar­vi­taan esi­merk­ke­jä mata­lam­min mas­soi­te­tus­ta näyt­tä­väs­tä ark­ki­teh­tuu­ris­ta, niin kan­nat­taa kat­sel­la mitä vaik­ka Köpik­seen on tehty/suunniteltu.

    Mik­si tuom­moi­sia ei ehdo­te­ta Hel­sin­kiin? Nois­ta suu­rim­mat ovat 10-ker­rok­si­sia. Siis mel­kein 40% sitä ns. koh­tuul­li­sem­paa kak­kos­vaih­toeh­toa mata­lam­pia ja alle kol­mas­osa tor­ni­ho­tel­lin suun­ni­tel­lus­ta korkeudesta.
    Tai mik­sei vaik­ka Eiran sai­raa­lan innoit­ta­maa ark­ki­teh­tuu­ria? Tai yleen­sä­kin jotain sem­mois­ta mikä näyt­tää talol­ta, on kau­nis ja sopusuh­tai­nen sekä sopii muu­hun rakennuskantaan?
    Mik­si ihmees­sä tar­jo­taan pelk­kiä jär­jet­tö­män suu­ria tai rumia kolos­se­ja? En oikeas­ti ymmär­rä tuo­ta kau­pun­ki­päät­tä­jien intoa suun­ni­tel­la nar­sis­ti­sia muis­to­merk­ke­jään ympä­ris­tös­tä välittämättä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­ki on yrit­tä­nyt elvyt­tää Pasi­laa esi­mer­kik­si viel­mäl­lä sin­ne pää­kirjs­ton, mut­ta ei ole muut­tu­nut mik­si­kään magneetiksi.

    Aina­kin se kir­jas­ton puo­lei­nen Pasi­la on paik­ka, jon­ne toi­vo ja elä­män­ha­lu mene­vät kuo­le­maan: pelk­kiä beto­nie­le­ment­ti­ta­lo­ja ilman mitään sie­lua vir­voit­ta­vaa. Siel­lä oli­si help­po kuva­ta suu­ri suo­ma­lai­nen narkkarielokuva.

    Kak­si­ta­soi­nen katu­ker­ros on taval­laan jän­nä idea mut­ta tar­koit­taa Pasi­lan toteu­tuk­sel­la sitä, ettei jalan­kul­ki­jan näkö­pii­riin kos­kaan eksy mitään vih­reä­tä tai elä­vää. Jalan­kul­ki­jal­le on vii­des­sä suun­nas­sa ruma beto­nie­le­ment­ti (tai hal­pa kaa­ke­li) ja yllä talo­jen raos­ta näkyy har­maa pil­vi­nen tai­vas. Yksi kir­jas­to ei kau­pun­gin­osaa elä­vöi­tä, kos­ka sen ympä­ris­tö on raken­net­tu slummiksi.

  31. Vil­le Kajan­ne:
    miten rea­lis­ti­nen on tuon kävi­jä­mää­rän (60 000 vuo­des­sa) toteu­tu­mi­nen, mihin las­kel­miin se perustuu? 

    Mikä­hän mah­taa muu­ten olla kongres­si­vie­rai­den mää­rä Hel­sin­gis­sä täl­lä het­kel­lä, entä hei­tä majoit­ta­vien hotellien/kongressikeskusten?

    Kongres­si­vuo­si 2012 oli Hel­sin­gin kaik­kien aiko­jen paras. Vii­me vuon­na kir­jat­tiin 254 kan­sain­vä­lis­tä kongres­sia, joi­hin osal­lis­tui yli 40 000 delegaattia.”

    Läh­de:
    http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/ajankohtaiset/helsingin+kongressit

    150% lisäys kongres­si­tu­ris­miin yhdel­lä tor­nil­la kuu­los­taa sen ver­ran uto­pis­ti­sel­ta tavoit­teel­ta, että eikö­hän osa arvios­ta oli­si katet­tu asia­kas­siir­ty­mäl­lä muis­ta pk-seu­dun kongres­si­ti­lois­ta. Oli­ko Hel­sin­gin toi­vee­na, että siir­ty­mää tapah­tui­si eri­tyi­ses­ti län­si­ra­jan toi­sel­ta puo­lel­ta (Dipo­li ym.)?

  32. Minä­kin, joka sen­tään aika into­hi­moi­ses­ti kan­na­tan sekä umpi­kort­te­li­mai­sen kan­ta­kau­pun­gin että tor­ni­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta pk-seu­dul­la, ymmär­rän jon­kin ver­ran nii­tä argu­ment­te­ja, joi­den mukaan tämä tor­ni on lii­an lähel­lä his­to­rial­lis­ta keskustaa. 

    Mut­ta jos johon­kin, niin Koi­vusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Siel­lä on nyt käsit­tääk­se­ni suun­nit­te­lu uudes­taan krii­sis­sä, joten asiat voi­si suun­ni­tel­la uudes­taan pilvenpiirtäjäpohjalta.

    Koi­vusaa­reen tor­nit sopi­si­vat kol­mes­ta syystä:

    1) Mai­se­mas­sa on jo Kei­la­nie­men tornitalot

    2) Var­jot eivät lan­kea ole­mas­sao­le­vaan asutukseen

    3) Niuk­ka resurs­si on pin­ta-ala, jon­ka lisää­mi­nen mer­ta täyt­tä­mäl­lä on kal­lis­ta ja ympä­ris­töl­le haitallista

    Lisäk­si siel­lä ylem­mis­sä ker­rok­sis­sa Län­si­väy­län melu­hai­tat­kaan eivät oli­si niin isot.

  33. Itä-Pasi­la on ympä­ris­tö­nä aika huo­nos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen noin miel­lyt­tä­vää ilta­kä­ve­lyä ajatellen. ”

    Ja kuka­han valit­see kongres­si­paik­kan­sa ilta­kä­ve­ly­mah­dol­li­suuk­sien perus­teel­la? Pää­sy len­to­ken­täl­tä on var­mas­ti tär­keäm­pi kri­tee­ri, ja radan val­mis­tut­tua pasi­laan pää­see ilman vaih­to­ja. Toi­sek­seen pasi­las­sa kongres­si­ho­tel­li ja mes­su­kes­kus yhdes­sä mah­dol­lis­ta­vat isom­pien­kin congres­sien järjestemisen.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä on yri­tet­ty vie­mäl­lä Heu­re­ke Tik­ku­ri­laan, mut­ta täs­tä pää­tök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heu­re­kan kävi­jä­mää­rät ovat aika vaa­ti­mat­to­mat ver­ra­tu­na sii­hen, mitä ne voi­si­vat olla.

    Olet­ko kos­kaan yrit­tä­nyt men­nä jul­ki­sil­la Tik­ku­ri­laan muu­al­ta kuin pää­ra­dan varresta?
    Edes­sä on aina­kin yksi han­ka­la vaih­to. Lisää sii­hen seu­tu­li­pun hin­ta niin tie­dät, mik­si sin­ne ei ole syn­ty­nyt mitään suu­rem­paa alue­kes­kus­ta. Vähän­kään kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta poi­kit­tai­syh­tey­det ovat vaikeita.

    Sitä pait­si Heu­re­ka on koh­tee­na kuin Puu­ha­maa: Siel­lä ei käy­dä jat­ku­vas­ti vaan ker­ran luok­ka­ret­kel­lä ja ehkä pari ker­taa muu­ten ja koh­tee­na se on niin eril­li­nen koko­nai­suus, ettei samal­la reis­sul­la käy­dä kuin kor­kein­taan mäk­kä­ris­sä syö­mäs­sä. Sii­tä ei siis ole elä­vöit­tä­mään mitään.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kongres­si­vie­rai­den tuo­ma raha­mää­rä perus­tuu tut­ki­muk­siin. Sii­tä toki osa on yöpy­mys­tä ja kon­fe­rens­si­pal­ve­lu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
    Yrit­tä­jä oli teke­mäl­lä hotel­lia omal­la ris­kil­lään. Se, onko asia­kas­mää­rä yliar­vioi­tu, on yrit­tä­jän ongelma. 

    Jos kävi­jä­ar­vion rea­lis­ti­suus ei ker­ran ole kun­nal­lis­päät­tä­jän ongel­ma, ei pää­tök­sen­teos­saan kan­na­ta­ne vas­taa­vas­ti vedo­ta elin­kei­no­po­liit­ti­siin argu­ment­tei­hin, sil­lä nii­den toteu­tu­mi­nen riip­puu nime­no­maan noi­den arvioi­den toteutumasta.

    Rahan­käy­tös­tä per vie­ras 1600 euroa on omiin koke­muk­sii­ni perus­tuen aivan uskot­ta­va heh­taa­riar­vio mikä­li kongres­si­mak­sut ovat muka­na (hel­pos­ti 500‑1000 e). Ilman nii­tä tuo kuu­los­taa älyt­tö­män isolta.

  36. a_l: Onnek­si van­han tava­ra­sa­ta­man ark­ki­teh­too­ni­set hel­met eivät jää­neet hotel­lin var­joon. Län­si­sa­ta­man bunk­ke­ri, Verk­ko­kau­pan pel­ti­hal­li ja Län­si­lin­kin kau­pun­ki­mo­ta­ri­sil­ta rik­ki­näi­si­ne kai­tei­neen saa­vat edel­leen toi­vot­taa lai­val­la saa­pu­vat mat­kus­ta­jat ter­ve­tul­leik­si kau­nii­seen pää­kau­pun­kiim­me. Seu­rak­seen nämä saa­vat perin­teis­tä koti­mais­ta laa­tua edus­ta­van ele­ment­ti­lä­hiön meren­pin­na­na­lai­si­ne pysäköintihalleineen.

    Onko argu­ment­ti­si siis se, että kos­ka on jo raken­net­tu rumaa, sitä pitää raken­taa lisää?
    Tuo kyl­lä selit­täi­si täy­del­li­ses­ti sen, mik­si nyky­ään aina ollaan raken­ta­mas­sa niin rumia taloja.

    Haluai­sin vain huo­maut­taa, että kun vie­reen raken­net­tai­siin pel­käs­tään jotain, mis­sä sil­mä lepää, syn­tyi­si mer­kit­tä­vää pai­net­ta saa­da mai­nit­se­mie­si rumuuk­sien tilal­le jotain parem­paa. Jos taas teh­dään halua­ma­si lai­nen rumuus­kes­kit­ty­mä, on vai­kea­ta kos­kaan vaa­tia kau­niim­paa, kos­ka mikään yksit­täi­nen raken­nus ei sitä kata­stro­fia korjaa.

  37. Yrit­tä­jä oli teke­mäl­lä hotel­lia omal­la ris­kil­lään. Se, onko asia­kas­mää­rä yliar­vioi­tu, on yrit­tä­jän ongelma.”

    Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Ris­ki on toki yrit­tä­jän, mut­ta sen nos­ta­mi­nen esiin on ehkä hiu­kan ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että perus­te­lit tor­nin hyväk­sy­mis­tä juu­ri sen talou­del­li­sel­la (lisä)arvolla.

    Itsel­lä­ni ei muu­ten ole kan­taa tähän tor­nia­si­aan, kos­ka en ole kes­kus­te­lua ja asia­kir­jo­ja seu­ran­nut. Lop­pu­jen lopuk­si asia näyt­tää kui­ten­kin kier­ty­vän kysy­myk­seen kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta, vaik­ka talou­del­lis­ta puol­ta ansiok­kaas­ti tuot­kin esiin. 

    Mie­tis­ke­len täs­sä, miten pal­jon tuo 16-ker­rok­si­nen raken­nus tulee nouse­maan alu­een muun raken­nus­kan­nan yläpuolelle…missä mah­taa men­nä “lii­an” kor­kean raja? Pie­ta­ris­sa asia hoi­det­tiin aika­naan tsaa­rin mah­ti­käs­kyl­lä ja anta­mal­la mak­si­mi­kor­keu­del­la, mikä mah­taa olla tilan­ne nykyi­sel­lään Hel­sin­gis­sä? Rat­kais­taan­ko täl­lai­set kysy­myk­set aina tapaus­koh­tai­ses­ti, vai onko ole­mas­sa jokin kau­pun­gin aset­ta­ma maksimikorkeus?

  38. Koti-isä: Aina­kin ne 66 euron ris­tei­li­jä­tu­ris­tit valit­se­vat jo nyky­ään mie­luum­min Hel­sin­gin kuin Tukholman.

    Tämä­kin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävi­vät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa merit­se hyvin saa­vu­tet­ta­van Sig­tu­nan, min­kä jäl­keen ruot­sa­lai­set raken­si­vat pää­kau­pun­kin­sa syväl­le vuo­non peru­kal­le Tuk­hol­maan. Sin­ne poik­kea­mi­nen on ris­tei­ly­aluk­sel­le kallista.

  39. Fin­lan­dia­ta­lo ei kel­paa kan­sainv­lis­ten kokous­ten pito­pai­kak­si, kos­ka se ei ole estee­tön. Tämä on pois­sul­ke­va vaa­ti­mus mel­kein kai­kis­sa isois­sa kongresseissa.

  40. Kongres­si­mat­kai­lu tuho­aa ilmas­toa. On käsit­tä­mä­tön­tä että vih­reät val­tuu­te­tut ovat olleet tuke­mas­sa täm­möis­tä kai­kil­la mit­ta­reil­la kes­tä­mä­tön­tä elin­kei­no­toi­min­taa. Pitä­kää ne kongres­sin­ne etänä!

  41. Luu­li­si että nämä Osmon kongres­si­vie­raat jät­täi­si­vät yhtä pal­jon rahaa Hel­sin­kiin, vaik­ka asui­si­vat kah­des­sa 16-voo­nin­ki­ses­sa­kin. Mikä tekee 16-ker­rok­si­ses­ta hotel­lis­ta mah­dol­li­sim­man huo­maa­mat­to­man ja mität­tö­män näköisen?

    1. Val­tuus­ton vaa­ti­mus, että hotel­lin, eri­tyi­ses­ti ulko­mai­sen hotel­lin, on olta­va huo­maa­mat­to­man näköinen.

  42. Olet aivan oikeas­sa, että kongres­si­pai­kat vali­taan var­sin hedo­nis­ti­sin perus­tein. Sen sijaan en itse aina­kaan ole kos­kaan kuul­lut, että kongres­si­paik­ka valit­tai­siin sil­lä perus­teel­la, että “siel­lä on se kiva hotelli”.

    Lisäk­si jos sekä kongres­si, että majoi­tus­pal­ve­lut (plus ravin­to­la ja baa­ri) löy­ty­vät samas­ta raken­nuk­ses­sa, ei kongres­si­vie­rail­la lie­ne suur­ta insen­tii­viä pois­tua koko raken­nuk­ses­ta. Eli yhtä hyvin voi­vat olla Pasi­las­sa. Sen sijaan ne kongres­si­vie­raat joil­la on kiin­nos­tus­ta tutus­tua kau­pun­kiin ja käyt­tää rahaa muu­al­la­kin kuin hotel­lis­sa löy­tä­vät kyl­lä tien­sä rati­kal­la tai junal­la kes­kus­taan. Ja jol­lain siel­tä Jät­kä­saa­res­ta­kin pitäi­si tul­la ihmis­ten ilmoil­le, eipä sekään järin ins­pi­roi­va ympä­ris­tö ilta­kä­ve­lyl­le ole.

  43. anon: Se asia­si­säl­tö jon­ka voi­si hoi­taa vir­tu­aa­li­ses­ti­kin (ja isok­si osak­si nyky­ään hoi­de­taan­kin) on ole­mas­sa vain että saa­daan syy noi­hin kahteen.

    Kon­fe­rens­sis­sa jou­tuu liki pakos­ta kes­kit­ty­mään asi­aan enem­män kuin toi­mis­tol­la web­bi­ka­me­ran edes­sä istuessa.

    Video­neu­vot­te­lu­tek­niik­kaa on ollut kau­pal­li­ses­ti saa­ta­vis­sa jo pari­kym­men­tä vuot­ta, eikä se 90-luvul­la­kaan ollut niin kal­lis­ta, ettei­kö sitä oli­si kan­nat­ta­nut käyt­tää mat­ko­jen välttämiseen.

    Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin sky­pet sun muut ovat tul­leet mat­kus­ta­mi­sen lisäk­si, ei sen sijaan. En oikein jak­sa uskoa, että mat­kai­lu nii­den vuok­si vähe­nee. Ehkä pikem­min­kin päin­vas­toin, kos­ka ne rutii­ni­hom­mat voi nyky­ään hel­pom­min hoi­taa mat­kan pääl­tä. Lii­ke­mat­kus­ta­mi­sen mää­rä riip­pu­nee kui­ten­kin eni­ten sen kustannuksista.

  44. Vil­le Kajan­ne: Kysy­mys Soi­nin­vaa­ral­le tai muil­le­kin täl­lä pals­tal­la vas­tat­ta­vak­si: miten rea­lis­ti­nen on tuon kävi­jä­mää­rän (60 000 vuo­des­sa) toteu­tu­mi­nen, mihin las­kel­miin se perustuu?

    Mitä täl­lai­nen kysy­mys polii­ti­koil­le kuu­luu? Jos joku on val­mis kerää­mään omal­la ris­kil­lä 100 mil­joo­naa euroa raken­nus­hank­kee­seen, kai hänel­lä on sil­loin aika pal­jon suu­rem­pi int­res­si var­mis­taa hank­keen rea­lis­ti­suus kuin kau­pun­gin­val­tuu­te­tul­la, joka lähin­nä halu­aa var­mis­taa joka­kuu­kau­ti­sen kam­pa­vii­ne­rin­sä löpi­se­mäl­lä puo­lee­nyö­hön joutavia?

    Ihan tuos­ta samas­ta syys­tä las­kel­mien saa­mi­nen polii­tik­ko­jen repos­tel­ta­vak­si on niin vai­ke­aa. Kun puhu­taan lii­ke­toi­min­nas­ta ja sijoit­ta­mi­ses­ta, se miten itse kukin aikoo hank­keen teh­dä itsel­leen kan­nat­ta­vak­si oli­si aika hel­pos­ti nois­ta pape­reis­ta varastettavissa.

    Tär­kein kysy­mys on tie­tys­ti se, mitä mene­tet­tä­vää täs­sä on? Vaik­ka hotel­lin raken­nut­ta­ja meni­si vii­den vuo­den pääs­tä kon­kurs­siin, mitä sit­ten? Talo ei sii­tä mihin­kään katoa ja seu­raa­va omis­ta­ja pää­see har­joit­ta­maan samaa toi­min­taa pari­kym­men­tä pro­sent­tia alem­mil­la kustannuksilla.

    Kau­pun­gin­val­tuus­to on sel­keäs­ti aivan hukas­sa roo­lin­sa kans­sa. Jos joku halu­aa tuo­da kau­pun­kiin uut­ta lii­ke­toi­min­taa, ei se nyt sen­tään kau­pun­gin­val­tuus­ton asia ole miet­tiä onko lii­ke­toi­min­ta kan­nat­ta­vaa vai ei.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yrit­tä­jä oli teke­mäl­lä hotel­lia omal­la ris­kil­lään. Se, onko asia­kas­mää­rä yliar­vioi­tu, on yrit­tä­jän ongelma. 

    Käsit­tääk­se­ni asia­kas­mää­räl­lä yri­tet­tiin perus­tel­la tor­nin tar­vet­ta, joten nii­den paik­kaan­sa­pi­tä­vyys on myös näi­den perus­te­li­joi­den ongelma.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kongres­si­vie­raat kul­ke­vat usein pikkubusseilla. 

    Tämä oli ehkä paras ongel­man­kuit­taus täs­sä keskustelussa.

    Koko asias­sa on hän­tä hei­lut­ta­nut koi­raa. Onnek­si riit­tä­vän moni oli kui­ten­kin immuu­ni hybrikselle.

  46. Kyl­lä­hän Hel­sin­kiin huo­mio­ark­ki­teh­tuu­ria­kin mah­tuu, mut­ta ei niin että kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat itse valit­se­vat par­haat pai­kat pääl­tä ja kau­pun­ki sit­ten kaa­voit­taa hat­tu kou­ras­sa mitä pyydetään. 

    Yksi­näi­nen tora­ham­mas kes­kel­lä mata­laa kau­pun­gin­osaa meren ran­nal­la luo huo­noa kau­pun­ki­ku­vaa. Jos pil­ven­piir­tä­jiä raken­ne­taan, nii­tä tuli­si raken­taa Kalas­ta­maan tai Pasi­laan, ja niin että nii­tä on ryh­mäs­sä enem­män kuin yksi onne­ton torni.

  47. Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa, Hel­sin­ki on pölö kongres­si­kau­pun­ki. Fin­lan­dia-huus­si on pölyt­ty­nyt ja tunk­kai­nen, kol­me-nel­jä vuo­si­kym­men­tä ajas­taan jäl­jes­sä. Mes­su­kes­kus on huu­li­pu­nal­la ehos­tet­tu rek­ka­park­ki. Mari­na Congress Cen­te­riin sopii kor­kein­taan muu­ta­man kuk­ka­hat­tu­tä­din works­hop. Har­va läh­tee kurk­ki­maan pää­kau­pun­gin hori­sont­tia Tor­nin ves­sas­ta. Toi­sen tai kol­man­nen Hel­sin­gin-päi­vän aika­na ulko­mai­set vie­raa­ni alka­vat kysel­lä: kuin­ka pää­see Tuk­hol­maan, Pie­ta­riin, Tallinnaan.

  48. anon: Tek­no­lo­gia vir­tu­aa­li­kon­fe­rens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo aina­kin yli kym­me­nen vuot­ta, mut­ta en ole kos­kaan kuul­lut että kukaan oli­si sel­lai­seen osal­lis­tu­nut. Kon­fe­rens­sit ovat pää­asias­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien ver­kos­toi­tu­mis­ta var­ten ja sik­si että pää­see mat­kus­te­le­maan fir­man rahoilla. 

    Kyl­lä video-osal­lis­tu­mi­nen kokouk­siin on jo arki­päi­vää ja se on vähen­tä­nyt mat­kus­te­lua. Pidäm­me esi­tel­mät etä­nä samoin kuin kuun­te­lem­me tois­ten esi­tyk­set ja kom­men­toim­me nii­tä. Vain perin­tei­sim­mät isot kon­fe­rens­sit pide­tään edel­leen tai sit­ten läs­nä­olol­le on olta­va muu hyvä syy.

    10–20 vuo­den kulut­tua etä­tek­niik­ka mah­dol­lis­taa “kul­jes­ke­lun” mes­suil­la ja jut­te­lun halua­man esit­te­li­jän kanssa.

  49. Onhan se nyt sel­vää, että kos­ka minä en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mitään kon­fe­rens­si­ho­tel­lia tar­vit­se, niin minä sitä vas­tus­tan. Kaik­ki, mitä minä en tar­vit­se, pitäi­si raken­taa jon­ne­kin sel­lai­seen paik­kaan, jos­sa se pysyi­si pois­sa minun sil­mis­tä­ni, kuten vaik­ka Itä-Pasi­laan. Van­taa­kin käy, kos­ka minä en siel­lä ole. Kan­ta­kau­pun­kiin saa raken­taa vain sel­lai­sia raken­nuk­sia, joi­ta minä tar­vit­sen, kun­han ne vain miel­lyt­tä­vät minun silmääni.

  50. Ongel­ma tuos­sa 60000 vie­raan potis­sa on se, että suu­rin osa uuden hotel­lin vie­rais­ta on pois muil­ta hotel­leil­ta. Hotel­lien seson­gin net­to­käyt­tö­as­te on ollut alle 80 % Hel­sin­gis­sä ja muul­loin vai­voin yli 50 %. Ammat­tiin liit­ty­vän mat­kai­lun osuus yöpy­mi­sis­tä on ollut jyr­käs­sä las­kus­sa Hel­sin­gis­sä. Kas­vua ei ole ollut. Läh­de: Hel­sin­ki Tou­rism Matkailuraportit.

    Hotel­lin raken­ta­mi­nen sinäl­lään ei tuo ainut­ta­kaan uut­ta vie­ras­ta Hel­sin­kiin, kun käyt­tö­as­te ei ole lähel­lä­kään rajoit­tee­na. Uusi ja hie­no hotel­li oli­si vain vie­nyt asiak­kaat muis­ta hotel­leis­ta. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä näky­mät ovat hei­kot kongresseille.

  51. Samat ihmi­set, jot­ka piti­vät tätä ruma­na, hyväk­sy­vät koko ajan rumaa raken­ta­mis­ta ja laa­du­ton­ta­kin, kun­han se on koti­mais­ta ja mata­laa, ja/tai vähin­tään yhden junas­to­pin pääs­sä kes­kus­tas­ta. Sen jäl­keen sano­vat, että oli­si kiva saa­da kivaa ark­ki­teh­tuu­ria ja kau­pun­kia. Minus­ta tämä kak­soiss­tan­dar­di on luok­ka­syr­jin­tää ja type­rää talou­del­li­ses­ti­kin. Toi­sil­le raken­ne­taan jo ihan huo­nom­mis­ta mate­ri­aa­leis­ta, eikä vain huo­nom­min huo­nom­paa ympä­ris­töä, vaik­ka hin­taa voi olla yhtä lailla.

    Kai­sa-talo ja Kam­pin kap­pe­li sai­vat kii­tos­ta Ylen kyse­lys­sä, mut­ta muut oli­vat sitä itse­ään. Muut eivät olleet kes­kus­tas­sa, joten nii­den laa­tu­vai­ku­tel­maan val­tuu­te­tuil­la ei ole halua vai­kut­taa. Sama ark­ki­teh­tuu­rin kri­ti­soin­ti käyt­töön joka kaa­vas­sa, ja äänes­tä­mäl­lä sit­ten nurin kaik­ki ruma ja laa­du­ton, kun sel­lais­ta val­tuu­te­tut­kin myön­tä­vät hyväk­sy­neen­sä, eikä vain ulko­mai­set hank­keet kes­kus­tas­sa. Van­haa Mau­nu­laa ja Haa­gaa raken­taes­sa oli vie­lä jokin taso kes­kus­tan ulko­puo­lel­la, 1960-luvul­la kato­si kaik­ki kiinnostus.

    Val­tuus­ton halut­to­muus pitää huol­ta raken­ta­mi­sen laa­dus­ta nie­men ulko­puo­lel­la joh­taa sii­hen, että jos halu­aa inves­toi­da kau­pun­ki­kult­tuu­riin, niin on pak­ko pääs­tä kes­ki­kau­pun­kiin. Ei lohi­tu­ris­miin­kaan voi inves­toi­da, jos lohet eivät pää­se var­mas­ti jokeen. Ilman kau­pun­kia ei tule kau­pun­ki­lo­mai­li­joi­ta, ilman lohia ei tule lohi­tu­ris­te­ja. Jos kau­pun­ki­kau­pun­gik­si miel­let­täi­siin val­tuus­tos­sa muu­kin osa Hel­sin­gis­tä, niin ongel­maa ei oli­si. Ihmi­set yleen­sä läh­te­vät kau­pun­ki- tai ran­ta­lo­mil­le, ei lähiö­lo­mil­le. Pait­si sosio­lo­git yms. Myös kongres­si­vie­raat halua­vat näh­dä muu­ta kuin tyh­jiä tore­ja ja ele­ment­ti­sau­mo­ja, kun ker­ran ovat tän­ne tul­leet. Kes­ki-Pasi­las­ta­kin tai­taa tul­la jokin 2010-luvun Itä­kes­kus, jos­sa tor­nit jää­vät haja­nai­sek­si epäkaupungiksi.

    Mik­si kor­ke­aa raken­ta­mis­ta pide­tään yhteis­kun­nal­li­sen hie­rar­kian ja luok­kae­ro­jen mani­fes­taa­tio­na? Kun Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki pitää suu­rin­ves­toin­nit pois­sa, niin jaet­ta­vaa palk­koi­na tai tulon­siir­toi­na on koko ajan vähem­män. Tämä aiheut­taa luok­kayh­teis­kun­nan, ei tor­nien kor­keus. Gug­gen­heim oli lyp­sä­mäs­sä, täl­tä oli­si voi­nut lyp­sää. Samal­la kongres­si­vie­rai­den dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set kes­kus­tan yrit­tä­jil­le oli­si­vat olleet pal­jon suu­rem­mat kuin vaik­ka­pa hal­li­tuk­sen osin­ko­ve­ro­rat­kai­sun. Nyt ongel­ma on, että Hel­sin­gis­sä käväis­tään, mut­ta kau­pun­ki­kau­pun­gin olles­sa pie­ni, useam­paa yötä ei vie­te­tä. Jät­kä­saa­ri oli­si sopi­va koh­de laa­jen­taa vai­ku­tel­maa kau­pun­gin elä­väs­tä alu­ees­ta, ei turis­ti­kaan uskal­la tai halua men­nä tyh­jään nuk­ku­ma­lä­hi­öön, tyh­jil­le kaduil­le tai muu­al­le, jos­ta näkee jo kau­kaa, ettei kiin­toi­saa ole. 

    Jos Pent­ti­län hiha­kor­tis­sa lukee SOK, niin Tam­pe­reel­la teke­vät beto­ni­tor­ni­ho­tel­lia, aika­moi­nen mörs­kä. Muus­ta poliit­ti­sen pelin mah­dol­li­suu­des­ta en jak­sa aloittaa. 

    Tähän hotel­liin oli­si pan­tu niin pal­jon rahaa, että sen oli­si pitä­nyt mark­ki­noi­da itse­ään pal­jon, ja samal­la Hel­sin­gin par­hai­ta puo­lia. Yhtä­lail­la sen laa­tu­vai­ku­tel­maan oli­si pitä­nyt lait­taa pal­jon rahaa, jota koti­mai­set teki­jät eivät ymmär­rä tai viit­si teh­dä. Väi­tän, että jos mate­ri­aa­lei­hin oli­si panos­tet­tu, niin hotel­li oli­si ollut onnistunut.

    Val­tuu­tet­tu­jen huo­li lii­ken­tees­tä oli pöl­jää, ei hotel­li täy­ty ker­ral­la ja rek­ka­lii­ken­ne ohja­taan kui­ten­kin sin­ne Crusel­lin sil­lan suun­taan ja Län­si­väy­läl­le. Tupla­ny­sään­kin kai lii­ku­taan joten­kin sisään ja ulos. Samoin kom­ment­ti sii­tä, että hotel­li toi­si sel­lais­ta väkeä Jät­kä­saa­reen, jot­ka eivät sin­ne kuu­lu, on jo jotain mitä ei pys­ty kom­men­toi­maan. Kai tämä tupla­ny­sä­ho­tel­li tuo sit­ten parem­paa väkeä. Myös val­tuu­tet­tu­jen epäi­ly sii­tä, että turis­tit eivät tule kat­se­le­maan suu­ria raken­nuk­sia on var­maan myös tot­ta jos­sain tapauk­ses­sa, mut­ta kai ne pitäi­si johon­kin majoit­taa. Suu­ret ihmis­mää­rät vaa­ti­vat suu­rem­mat raken­nuk­set. Joil­le­kin perus­suo­ma­lai­sil­le oli sit­ten täl­läi­nen­kin ulko­maa­na­suk­ki vää­rän­lai­nen ulko­maa­na­suk­ki, vaik­ka sil­lä oli sal­kut täyn­nä mil­joo­nia ja tuo­mas­sa nii­tä tän­ne. Rima on korkealla.

    Ja mik­si, oi mik­si, asu­kas­jär­jes­tö­jen sana ete­läs­sä on laki, vaik­ka tie­de­tään kokous­ten kerää­vän vain vas­tus­ta­jia, jot­ka omal­la keuh­koa­mi­sel­laan pitä­vät muut pois­sa. Nämä ne kaa­toi­vat Her­ne­saa­ren tor­nit­kin yhdes­sä museo­väen kans­sa, joi­den mie­les­tä on myös ok tapat­taa padoil­la meri­tai­me­net Van­taan­joel­la, kos­ka nos­tal­gia. Miten yli­pää­tään van­ha Hel­sin­ki voi yhä laa­je­ta, vaik­ka ylei­ses­ti sen raken­ta­mi­sen ole­te­taan lop­pu­neen vii­meis­tään 1930-luvul­la? Nyt Ruo­ho­lah­den beto­ni­nen ele­ment­ti­sau­ma­mai­se­ma­kin on sit­ten sitä. Myös kor­kei­den sata­ma­kont­ti­ka­so­jen ja nos­tu­rei­den vaih­tu­mi­sen silue­tis­sa taloi­hin, luu­li­sin ole­van jok­seen­kin nor­maa­lia kehi­tys­tä kau­pun­gin silue­tis­sa, eikä kau­pun­kia mur­haa­vaa. Suo­men­lin­na­kin pys­tyi kat­se­le­maan nii­tä kaso­ja ja nos­tu­rei­ta aika pit­kään. Rumem­pia ne oli­vat turis­teil­le­kin, kuin mit­kään talot, kun näyt­tää ole­van ihmi­sil­lä silue­tit niin tärkeitä. 

    Turun lai­va oli pak­ko työl­li­syy­den nimis­sä saa­da, mut­ta toi­sin kuin kel­lu­va hotel­li, niin sel­lai­nen hotel­li joka tuot­tai­si pai­kal­li­ses­ti koko ole­mas­sa olon­sa ajan, piti tyr­mä­tä. Tämän eko­lo­gis­ta jäl­keä hau­kut­tiin, mut­ta lai­va on sit­ten eko­jee­sus­ten ark­ki? Jos halu­taan pal­ve­lua­lan työl­lis­tä­vän, niin Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa tämä tar­koit­taa suu­ria mää­riä asiak­kai­ta, eli joten­kin nii­tä pitäi­si tän­ne saa­da ja majoittaa. 

    Jos tupla­ny­sä ei ole vah­vas­ti suun­nat­tu ulko­mail­le ja parem­paan väkeen, vaan jokin kah­den täh­den nuk­ku­ma­tol­pat, niin kau­pun­gin talous ei aina­kaan hel­po­tu. Kos­ka kaik­ki eivät voi teh­dä bis­nes­tä mui­den rahoil­la ja lait­taa kun­taa­kin vuo­kraa­maan omia kiin­teis­tö­jään, niin ihmet­te­len mis­tä tulee talou­del­li­nen pelas­tus, kun siluet­tia suo­jel­les­sa raken­ne­taan pik­kusä­lää kal­liil­le meri­täy­töl­le ympä­ri kau­pun­kia ja lopun tilas­ta vie autot asfaltteineen?

    Yli­pää­tään hul­lua, että ihmi­set, jot­ka halua­vat sääs­tää ran­to­ja ja luon­toa, vas­tus­ta­vat tor­ne­ja, mut­ta sit­ten on hil­jais­ta kun ran­nat ja met­sät pan­naan pien­ta­loil­la ja aidoil­la yksi­tyi­sil­le. Parem­pi oli­si kiel­tää 500 ihmi­sen asu­mi­nen 100 talos­sa, kuin 500 ihmi­sen asu­mi­nen yhdes­sä, kun ker­ta raken­nus­tyy­pin voi peri­aat­tees­ta kiel­tää. Mie­luum­min vaih­dan silue­tin vapaa­seen luon­toon, kuin kat­se­len val­tuu­tet­tu­jen har­ras­ta­man silue­tin suo­je­le­mi­sen levit­tä­vän kau­pun­kia aina vain kau­em­mak­si. Nyt ihmi­set halua­vat öky­ta­lon meren­ran­nal­ta, mut­ta kiel­tä­kää ne ja vaih­to­kau­pas­sa tar­jol­le öky­asun­to meri­nä­kö­alal­la. Kau­pun­ki­kin hyö­tyi­si, kun ökyt oli­si­vat pääl­le­tys­ten ja maa­ta sääs­tyi­si, samal­la saat­tai­si syn­tyä vil­kas pal­ve­lua­la tor­nien alla, jota tämä oma­ko­ti­ta­lo­ma­to­tus ei tee. Tämä taas antai­si mah­dol­li­suuk­sia myös esi­mer­kik­si maahanmuuttajille.

    Minä en tie­dä mitä kuvi­tel­laan, kun väes­tö­en­nus­te huu­taa hoo­sian­naa ja ihan oikeas­ti halu­taan ihmi­siä töi­hin ja töi­tä ihmi­sil­le, mut­ta sit­ten silue­tin takia este­tään rat­kai­su kum­paan­kin. Minul­le käy eko­ky­lät ja onki­va­pa, mut­ta kuka suo­jaa jul­kis­ta ja yksi­tyis­tä vel­ko­jil­ta? Armeija? 

    Kos­ka muu­ten vih­rei­den mie­les­tä lop­puu raken­nus­maa, kun ark­ki­teh­deil­le ja muil­le puo­lueil­le koko Hel­sin­ki ja Uusi­maa näyt­täy­ty­vät yhte­nä val­koi­se­na tyh­jä­nä kan­kaa­na, johon voi vedel­lä har­mai­ta tie­vii­vo­ja ja raken­taa luon­non­kuo­le­maa mani­fes­toi­via val­koi­sia met­sä­lä­hiöi­tä, jois­sa enti­sen met­sän pääl­lä sei­soo tal­ven­val­koi­nen kuol­lut sei­nä­mä beto­ni­laa­ti­koi­ta, ihan kuin puo­let vuo­des­ta val­kois­ta kuo­le­maa ei ark­ki­teh­deil­le riit­täi­si? Tätä sano­taan sit­ten ihmis­lä­hei­sek­si, ja sitä­hän se onkin, kun ei ota muu­ta kuin ihmi­sen huomioon.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuhan­nen hen­gen kon­fe­rens­se­ja ei pide­tä video­ko­kouk­si­na. Yri­tys­ten sisi­set pala­ve­rit, esi­mer­kik­si joh­to­kun­nan kokouk­set, tul­laan yhä useam­min hoi­ta­maan video­ko­kouk­si­na. Esi­mer­kik­si joka toi­nen, sil­lä hen­ki­lö­koh­tai­set kon­tak­tit­kin ovat tärkeitä.

    Näin on vie­lä tänään perin­tei­sim­mis­sä isois­sa kon­fe­rens­seis­sa ja monis­sa 20–100 hen­gen­kin Works­ho­peis­sa, mut­ta ei enää 20 vuo­den kulut­tua. Kon­fe­rens­sei­hin tulee yhä har­vem­pi useim­pien jää­des­sä toi­mis­toon­sa seu­raa­maan halua­mi­aan esi­tyk­siä, pitä­mään esi­tyk­sen ja kes­kus­tel­lak­seen halua­man­sa kol­le­gan kans­sa vali­tul­la yhtey­del­lä pos­te­ris­ta etc. Olen itse isoh­kon kon­fe­rens­si­sar­jan puheen­joh­ta­ja ja osal­lis­tu­nut ura­ni aika­na noin 100 kon­fe­rens­siin. Jo nyt olen näke­mäs­sä, miten kei­no­te­kois­ta ja entis­tä vai­keam­paa on kut­sua osallistujat.

  53. Jos täs­sä johon­kin pitää olla pet­ty­nyt, niin eräi­den kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen tapaan teh­dä pää­tök­siä. Täl­lä ker­taa poh­jat tai­si vetää joku vih­rei­den edus­ta­ja, jon­ka mie­les­tä kukaan ei halua asua hotel­lin vie­res­sä ja sik­si sitä pitää vas­tus­taa. Sit­ten oli tämä iäni­kui­nen kau­pun­ki­si­luet­ti­jen­gi, jol­le siluet­tiin kos­ke­mi­nen tun­tuu ole­van mur­haa­kin pahem­pi rikos. Jos­tain syys­tä ko. jen­giä ei kui­ten­kaan kiin­nos­ta mata­lien raken­nus­ten este­tiik­ka, vaik­ka Hel­sin­kiä pila­taan jat­ku­vas­ti rumil­la raken­nuk­sil­la ja kaa­voi­tuk­sil­la, esi­merk­ki­nä vaik­ka Eiran­ran­ta, joka ei alkuun­kaan sovi kysei­seen paik­kaan ja jos­ta tulee mie­leen lähin­nä Merihaka.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se 16-ker­rok­si­nen kak­si­tor­ni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­te­lul­la hir­veä rumi­lus. Jos se tulee tyoyeu­te­tuk­si, sitä­kin kaa­vaa pitäi­si muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskal­le­ta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huo­no kaa­va toi­meen. Se kun on lainvoimainen.

    Nyky­mas­soit­te­lul­la tar­koi­tet kai tuo­ta KSV:n omaa havain­ne­ku­vaa: http://i114.photobucket.com/albums/n260/Janne_H_2006/Lnsi-Tornit.jpg

    Tuo Kämp tower oli tulos­sa tuon vasem­man­puo­lei­sen pai­kal­le. Oikean­puo­lei­nen tor­ni on eri kort­te­lis­sa, johon on nyt jo mui­ta suun­ni­tel­mia Wood City ‑hank­keen nimis­sä. Puu­ra­ken­tei­seen kort­te­liin ei ole tulos­sa tornia. 

    Tuos­sa pari pikais­ta muok­kaus­ta Wood City ‑kil­pai­lun voit­ta­nees­ta ehdo­tuk­ses­ta, jon­ka havain­ne­ku­vis­sa oli tuo Kämp tower, joka kuvis­sa madal­let­tu suur­piir­tei­ses­ti n. 16-ker­rok­si­sek­si. Kyl­lä tuos­ta 16-ker­rok­si­ses­ta hyväl­lä suun­ni­tel­mal­la saa­daan oiva pari tuol­le Wood Citylle:
    http://imageshack.us/a/img42/6426/storiespanoraama2.jpg
    http://imageshack.us/a/img819/3342/storiesulkokuva2.jpg

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se 16-ker­rok­si­nen kak­si­tor­ni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­te­lul­la hir­veä rumi­lus. Jos se tulee tyoyeu­te­tuk­si, sitä­kin kaa­vaa pitäi­si muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskal­le­ta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huo­no kaa­va toi­meen. Se kun on lainvoimainen.

    Tämä? On se nyt aika pal­jon nätim­pi ja sopusuh­tai­sem­pi kuin tuo kaa­tu­nut tatti.

  56. ano­nyy­mi: Onko argu­ment­ti­si siis se, että kos­ka on jo raken­net­tu rumaa, sitä pitää raken­taa lisää?
    Tuo kyl­lä selit­täi­si täy­del­li­ses­ti sen, mik­si nyky­ään aina ollaan raken­ta­mas­sa niin rumia taloja.

    Haluai­sin vain huo­maut­taa, että kun vie­reen raken­net­tai­siin pel­käs­tään jotain, mis­sä sil­mä lepää, syn­tyi­si mer­kit­tä­vää pai­net­ta saa­da mai­nit­se­mie­si rumuuk­sien tilal­le jotain parem­paa. Jos taas teh­dään halua­ma­si lai­nen rumuus­kes­kit­ty­mä, on vai­kea­ta kos­kaan vaa­tia kau­niim­paa, kos­ka mikään yksit­täi­nen raken­nus ei sitä kata­stro­fia korjaa.

    Kau­neus on kat­so­jan silmässä.

    Vaa­tii aika pai­na­vat perus­te­lut estää sadan mil­joo­nan euron inves­toin­nin tulo kau­pun­kiin. Minus­ta ei vie­lä ihan rii­tä, että omaa sil­mää ei miel­ly­tä. Maku­asiois­ta kun on han­ka­la kiistellä.

    Ja kyse ei tosi­aan ole mis­tään maa­il­man­pe­rin­tö­alu­ees­ta vaan van­has­ta lai­ta­kau­pun­gin tavarasatamasta.

  57. Olen­nais­ta on, että tämä on kongres­si­ho­tel­li, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kiin 60 000 kongres­si­vie­ras­ta vuo­des­sa. Yksi kongres­si­vie­ras tuo kes­ki­mää­rin 1600 euroa, eli tämä oli­si sel­lai­nen sadan mil­joo­nan vien­tiy­ri­tys, sil­lä ulko­maa­lai­sis­ta vie­rais­ta on pää­asias­sa kyse. Vas­taa siis aika isoa sellutehdasta.

    Jos teh­täi­siin Dis­ney­land ja kävi­jöi­tä oli­si 60 000 ei vuo­des­sa vaan päi­väs­sä kuten alku­pe­räi­ses­sä, kysees­sä oli­si yli mil­jar­din euron vien­tiy­ri­tys. Aasian maat ovat nousu­kii­dos­sa, ja Suo­mi on lähem­pä­nä kuin Rans­ka tai USA

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä­kin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävi­vät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa merit­se hyvin saa­vu­tet­ta­van Sig­tu­nan, min­kä jäl­keen ruot­sa­lai­set raken­si­vat pää­kau­pun­kin­sa syväl­le vuo­non peru­kal­le Tuk­hol­maan. Sin­ne poik­kea­mi­nen on ris­tei­ly­aluk­sel­le kallista.

    Tuk­ki­saa­res­ta tuli pää­kau­pun­ki 1200-luvul­la. Se on meren äärel­lä Mäla­ren-jär­ven ran­nal­la. Sig­tu­na on Mäla­ren-jär­ven lah­des­sa kau­em­pa­na meres­tä, ‚meri­kau­pan kan­nal­ta toi­vot­to­mas­sa paikassa.

    Pää­tök­seen lie­nee vai­kut­ta­nut kes­kia­jan Itä­me­ren vah­vin rau­han­voi­ma eli Han­sa-liit­to. Joi­den­kin väit­tei­den mukaan lii­ton alku­pe­räi­nen tar­koi­tus oli suo­jel­la osta­jia kaup­piai­den häikäilemättömyydeltä.

  59. Isän­tä talos­sa:
    Kyl­lä­hän Hel­sin­kiin huo­mio­ark­ki­teh­tuu­ria­kin mah­tuu, mut­ta ei niin että kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat itse valit­se­vat par­haat pai­kat pääl­tä ja kau­pun­ki sit­ten kaa­voit­taa hat­tu kou­ras­sa mitä pyydetään. 

    Yksi­näi­nen tora­ham­mas kes­kel­lä mata­laa kau­pun­gin­osaa meren ran­nal­la luo huo­noa kau­pun­ki­ku­vaa. Jos pil­ven­piir­tä­jiä raken­ne­taan, nii­tä tuli­si raken­taa Kalas­ta­maan tai Pasi­laan, ja niin että nii­tä on ryh­mäs­sä enem­män kuin yksi onne­ton torni.

    Eikös tuon tora­ham­paan näköi­nen talo jo ollut kuvat­tu­na KSV:n Kala­sa­ta­maa kuvan­neen esit­teen kannessa?

  60. OS

    Vede­tään nyt vaik­ka hihas­ta, että tuos­ta sadas­ta mil­joo­nas­ta puo­let on arvon­li­säys­tä Hel­sin­gis­sä ja täs­tä 60 pro­sent­tia on palk­ko­ja. Täl­löin vie­rai­den tuo­ma palk­ka­sum­ma on noin 30 mil­joo­naa, mikä mer­kin­nee noin 600 työ­paik­kaa. Edel­leen sel­lu­teh­taak­si koh­ta­lai­sen iso. Hel­sin­gin ja koko Suo­men talou­del­li­nen tilan­ne on sel­lai­nen, ettei ihan kaik­kia työ­paik­ko­ja kan­na­ta torjua.”

    Oli aika hihas­ta vedet­tyä. Sel­lu­teh­taan, esim Jout­se­non teh­taan., tuo­tan­to on n. 630 000 ton­nia sel­lua vuo­de­sa. Hin­ta on tip­pu­nut hui­pus­ta; oli vii­me elo­kuus­sa 777 $/tonni eli 500 e /tonni. Tekee jalos­tusar­vok­si sii­nä 320 Me/vuosi.

    Sel­lu­teh­das työl­lis­tää suo­raan 150 hen­keä. välil­li­ses­ti mon­ta ker­taa enem­män. Tosin ei kyl­lä näin pie­ne­lel plän­ti­lel mahtuisi.

  61. Mik­si muu­ten kai­ki­sa ark­ki­teh­tien havain­ne­ku­vis­sa aurin­ko pais­taa kuin Pohjois-Koreassa?

  62. anon: Tek­no­lo­gia vir­tu­aa­li­kon­fe­rens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo aina­kin yli kym­me­nen vuot­ta, mut­ta en ole kos­kaan kuul­lut että kukaan oli­si sel­lai­seen osal­lis­tu­nut. Kon­fe­rens­sit ovat pää­asias­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien ver­kos­toi­tu­mis­ta var­ten ja sik­si että pää­see mat­kus­te­le­maan fir­man rahoil­la. Se asia­si­säl­tö jon­ka voi­si hoi­taa vir­tu­aa­li­ses­ti­kin (ja isok­si osak­si nyky­ään hoi­de­taan­kin) on ole­mas­sa vain että saa­daan syy noi­hin kahteen.

    Näin­hän asia on, eikä sii­nä ole mitään huo­noa. Ihmi­set halua­vat ver­kos­toi­tua ja mat­kus­taa. Jon­kun webi­naa­rin kuun­te­lu on erit­täin tyl­sää ver­rat­tu­na oike­aan kon­fe­rens­siin osal­lis­tu­mi­seen. Kon­fe­rens­si­mat­ka on tut­ki­jal­le osit­tain myös pal­kin­to teh­dys­tä työstä. 

    Kon­fe­rens­si­tar­jon­taa maa­il­mal­la on pal­jon ja kil­pai­lu osa­not­ta­jis­ta on kovaa. On erit­täin tär­ke­ää, että paik­ka on hyvä. Suo­mes­sa Hel­sin­gin kes­kus­ta on ehdot­to­mas­ti paras paik­ka. Kes­kus­tas­sa riit­tää käve­lye­täi­syy­del­lä kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta turis­mil­le, virik­kei­tä ja pal­ve­lu­jen tar­jon­taa. Oheis­oh­jel­man jär­jes­tä­mi­nen on help­poa. Kon­fe­rens­si­pai­kan ja eri­ta­soi­sien majoi­tus­mah­dol­li­suuk­sien pitää olla kes­kus­tas­sa ja lähek­käin, mikä ei tie­ten­kään ole muu­al­la mahdollista.

    Voi olla, että inter­net vähen­tää tai on jo suh­teel­li­ses­ti vähen­tä­nyt kon­fe­rens­si­mat­kai­lua jon­kin ver­ran. En kui­ten­kaan usko, että mitään suur­ta abso­luut­tis­ta vähe­ne­mis­tä tulee tapah­tu­maan, päin vas­toin. Ei mes­suil­la käy­mi­nen­kään ole lop­pu­nut, vaik­ka välil­lä näyt­ti sil­tä, että pien­tä vähe­ne­mis­tä oli­si tapahtunut.

  63. Maa­lais­poi­ka jää ihmet­te­le­mään, eikö oli­si voi­tu yrit­tää ehdol­li­ses­ti puol­ta­vaa rat­kai­sua. Suuri(n) osa vas­tus­ti kiel­tä­mät­tä vähän tyy­li­tön­tä muo­toa. Jos oli­si luvat­tu iso tor­ni, uusil­la kau­nii­mil­la muodoilla.

  64. Osmo 16.5.2013 kel­lo 16:52:

    Val­tuus­ton vaa­ti­mus, että hotel­lin, eri­tyi­ses­ti ulko­mai­sen hotel­lin, on olta­va huo­maa­mat­to­man näköinen.

    🙂 Var­maan­kin vit­si? Ver­taa Osmon blo­gi­mer­kin­töön kirjoittamaa: 

    [Buc­hardt] on teh­nyt sel­väk­si, että halu­aa hotel­lis­taan näyt­tä­vän, jot­ta se toi­mi­si oma­na mai­nok­se­naan. Tämä toi­ve on ymmär­ret­tä­vä. Kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta oli­si hyvä tai aina­kin tur­val­lis­ta, jos hotel­li oli­si mah­dol­li­sim­man huo­maa­ma­ton ja mität­tö­män näköi­nen, mut­ta sel­lai­nen ei oikein kon­sep­ti­na toimi.

    HS 17.5.2013: Nor­ja­lais­si­joit­ta­ja halu­aa yhä hotel­lin Helsinkiin

    … kaik­ki hen­ki­löt, joi­den kans­sa olen ollut Hel­sin­gin puo­lel­ta vii­meis­ten vuo­sien aika­na teke­mi­sis­sä, ovat suh­tau­tu­neet hank­kee­seen todel­la posi­tii­vi­ses­ti”, Buc­hardt ker­toi HS:lle torstaina. …
    Val­tuus­ton kes­ki­viik­koi­nen pää­tös tar­koit­taa sitä, että Tyy­nen­me­ren­ka­dul­la sijait­se­val­le ton­til­le voi raken­taa kor­kein­taan 16-ker­rok­si­sen raken­nuk­sen. Tämä lin­jaus vai­kut­taa kes­kei­ses­ti myös Buc­hard­tin suunnitelmiin.

    Pidän ark­ki­teh­ti Aki Davids­so­nin kans­sa tapaa­mi­sen ja käym­me hank­keen uudel­leen läpi. Sen jäl­keen pyrim­me tapaa­maan hel­sin­ki­läi­siä päät­tä­jiä ja kes­kus­te­le­maan sii­tä, miten voi­sim­me hoi­taa tämän hank­keen niin, että se on toteutettavissa.”

    Luen näis­tä lausun­nois­ta, että Buc­hardt toi­mii nor­maa­lin ihmi­sen tavoin: neu­vot­te­lee ja on val­mis kom­pro­mis­siin eikä edel­ly­tä voi­van­sa sanella. 

    Mitä ihmeen tos­su­koi­ta me oikein olemme? >:(

    Ne, joi­den kans­sa B on ollut teke­mi­sis­sä, ovat toi­mi­neet vas­tuut­to­mas­ti. Hei­dän on täy­ty­nyt tie­tää, ettei asia niin sel­vä ole kuin he antoi­vat B:n ymmärtää.

    Juha­ni Salo­vaa­ra 16.5.2013 kel­lo 18:38:

    Samat ihmi­set, jot­ka piti­vät tätä ruma­na, hyväk­sy­vät koko ajan rumaa raken­ta­mis­ta ja laa­du­ton­ta­kin, kun­han se on koti­mais­ta ja mata­laa, ja/tai vähin­tään yhden junas­to­pin pääs­sä keskustasta.

    Hyvä­nen aika miten eri­koi­nen väi­te! 😮 Ne, jot­ka raken­ta­vat stan­dar­din­mu­kai­sia kir­kon­ky­lä­laa­ti­koi­ta ja lasi­be­to­ni­laa­ti­koi­ta, eivät tee sitä sik­si että pitäi­si­vät laa­ti­koi­ta kau­nii­na — eivät­kä vält­tä­mät­tä pidä Buc­hard­tin tora­ham­mas­ta tai lasi­ris­ti­hir­viö­tä rumi­na. Raken­ta­mi­nen tapah­tuu suu­rim­mak­si osak­si talou­del­lis-tuo­tan­nol­li­sin syin, ark­ki­teh­tuu­ril­la ei ole osuut­ta. Johan tämä peri­aa­te käy sel­väs­ti ilmi blo­gi-isän­nän kirjoituksesta.

    En edel­leen­kään vas­tus­ta kor­kei­ta tor­ne­ja. Raken­net­ta­koon nii­tä, mut­ta pyrit­tä­köön sil­mäl­le miel­lyt­tä­vään muo­toon eikä torahampaisiin.

  65. päi­vän HS:

    Nor­ja­lai­nen hotel­li­si­joit­ta­ja Art­hur Buc­hardt ei luo­vu­ta Hel­sin­gin suhteen.

    Buc­hardt ker­toi tors­tai­na HS:lle, että hän yrit­tää uudes­taan saa­da hotel­lin­sa Jät­kä­saa­reen. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti kes­ki­viik­ko­na tiu­kan äänes­tyk­sen jäl­keen, ettei se hyväk­sy alu­eel­le 33-ker­rok­si­sen talon mah­dol­lis­ta­vaa kaavaa.”

    Eli siis suu­ri kongres­si­ho­tel­li voi­daan toteut­taa mata­lam­pa­nan­kin? Vai yri­te­tään­kö sama kaa­van­muu­tos saa­da uudes­ta­na val­tuus­toon parem­min “poh­jus­tet­tu­na”?

    Kuin­ka pal­jon muu­ten Bunk­ke­rin pur­ka­mi­nen mak­sai­si? Pidän teol­li­suusark­ki­teh­tuu­ris­ta, mut­ta tämä on lian ras­kas eikä vält­tä­mä­tät sovell­lu uusiin käyttöihin.

    Kongres­si­mat­kai­lu on ala, kuten kaik­ki talou­den laat, joka voi yllät­tä­vän nopeas­ti satu­roi­tua. Esi­merk­ke­jä ei tar­vi­nen etsiä.

  66. Jät­kä­saa­res­sa ei ole mitään his­to­rial­lis­ta ja koko alue raken­ne­taan uusiksi.

    Jät­kä­saa­reen voi­si sijoit­taa täl­lai­sen kolos­sin, ei se ketään hait­taa ja kun sen tulo tie­de­tään ennen muut­toa niin voi vali­ta jon­kun toi­sen alueen

    Ja kun rahoi­tus­kin tulee yksi­tyi­sel­tä niin en ymmär­rä vastustusta ?
    Eten­kin kun hotel­li tuo työpaikkoja

  67. Anna-Lii­sa: …pyrit­tä­köön sil­mäl­le miel­lyt­tä­vään muo­toon eikä torahampaisiin. 

    Mikä sit­ten on tora­ham­mas? Sen ver­ran on avoin esteet­ti­nen mää­ri­tel­mä että tai­taa tar­koit­taa lopul­ta “kaik­ki mis­tä minä en satu tyk­kää­mään”

    Onko esi­mer­kik­si joku näis­tä “tora­ham­mas”, vai kaikki?

    The Shard:
    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Shard

    Chrys­ler Building:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Chrysler_Building

    Tur­ning Torso:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Turning_Torso

    Hyde Park Barracks:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Hyde_Park_Barracks,_London

    John Hancock Tower:
    http://en.wikipedia.org/wiki/John_Hancock_Tower

    Cent­re Point:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Centre_Point

  68. Picco­lo:
    Luu­li­si että nämä Osmon kongres­si­vie­raat jät­täi­si­vät yhtä pal­jon rahaa Hel­sin­kiin, vaik­ka asui­si­vat kah­des­sa 16-voo­nin­ki­ses­sa­kin. Mikä tekee 16-ker­rok­si­ses­ta hotel­lis­ta mah­dol­li­sim­man huo­maa­mat­to­man ja mität­tö­män näköisen?

    Kah­ta 16-ker­rok­sis­ta hotel­lia tuon­ne ei olla saa­mas­sa, kos­ka sii­nä nykyi­ses­sä kaa­vas­sa on tuon hotel­lin ton­til­la vain yksi 16-ker­rok­si­nen raken­nus ja mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pi raken­nusoi­keus. Ja ton­til­le ei myös­kään mah­tui­si kah­ta sen kokois­ta tornia. 

    Se kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­va tont­ti, johon oli kaa­voi­tet­tu 16-ker­ros­ta on menos­sa puu­kort­te­lil­le, jos­sa raken­nus­kor­keus jää huo­mat­ta­vas­ti matalammaksi.

  69. Tuo­ta ilta­kä­ve­ly­asi­aa mie­tin, niin kyl­lä mie­les­tä­ni Pasi­las­sa tekee muka­vam­man ilta­kä­ve­lyn kuin Jät­kä­saa­res­sa — aina­kin tänä ilta­na. Pasi­las­ta on myös lyhyem­pi mat­ka Kal­lioon, jos­sa on kui­ten­kin se mie­len­kiin­toi­sem­pi yöelämä.

    Jät­kä­saa­res­ta on lyhyem­pi mat­ka toki vaikkapa…no aina­kin Eiraan, jos­sa voi kat­sel­la vaik­ka­pa venei­den tal­vi­säi­ly­tys­pai­kal­le pysä­köi­ty­jä autoja.

    Töö­lön­lah­ti on Pasi­lan ja Jät­kä­saa­ren puo­li­vä­lis­sä. Sil­tä osin tasapeli.

    1. Jät­kä­saa­res­ta pää­see bule­var­dia pit­kin kes­kus­taaan. Minä en pani­si sataa mil­joo­naa noin syr­jäis­jeen koh­tee­seen, mut­ta jos joku­lait­taa, sen parem­pi. Täs­sä yri­tet­tiin laa­jen­taa kes­kus­taa, mut­ta pie­leen meni.

  70. Ankeat ajat eivät para­ne jur­nut­ta­mal­la nur­kas­sa, ja torp­paa­mal­la kaik­ki ideat alkuun­sa. Vii­me vuo­sil­ta Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa ainoa valo­pilk­ku, joka tulee mie­leen on Kruu­nu­vuo­ren öljy­säi­liön uusio­käyt­tö. Kaik­ki muu onkin sit­ten joko vesi­tet­tyä kes­ki­tuu­baa, tai ihan silk­kaa son­taa suun­ni­tel­mis­ta lähtien.

    Oi jos­pa oisin ma kunin­gas: yksi duu­ni­po­ruk­ka läh­ti­si saman­tien väsää­mään 100-ker­rok­sis­ta wau-taloa, ja toi­nen kai­va­maan Tal­lin­nan­tun­ne­lia. Sitä odo­tel­les­sa, Fin­nai­rin kesä­hin­nat ja on se asu­mi­nen Ber­lii­nis­sä halpaa.

  71. Mik­ko Säre­lä: Kah­ta 16-ker­rok­sis­ta hotel­lia tuon­ne ei olla saa­mas­sa, kos­ka sii­nä nykyi­ses­sä kaa­vas­sa on tuon hotel­lin ton­til­la vain yksi 16-ker­rok­si­nen raken­nus ja mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pi raken­nusoi­keus. Ja ton­til­le ei myös­kään mah­tui­si kah­ta sen kokois­ta tornia. 

    Se kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­va tont­ti, johon oli kaa­voi­tet­tu 16-ker­ros­ta on menos­sa puu­kort­te­lil­le, jos­sa raken­nus­kor­keus jää huo­mat­ta­vas­ti matalammaksi.

    Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa koko maa­poh­ja­na­luel­la. Mikä estää naa­pu­ri­kort­te­liin kaa­voit­ta­mas­ta vie­lä tois­ta 16-ker­rok­sis­ta hotel­li­kort­te­lia ja unoh­taa sen puukorttelin.

    Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la puu­ra­ken­ta­mais­ta kohtaan.
    Pak­ko­ko sitöä on joka paik­kaan tyr­kä­tä? Ja miten puu­kort­te­li sopi­si tor­ni­ta­lon vie­reen — a) kau­pun­ki­val­li­sis­ta ja b) aero­dy­naa­mi­sis­ta syistä?

  72. Mitä täl­lai­nen kysy­mys polii­ti­koil­le kuu­luu? Jos joku on val­mis kerää­mään omal­la ris­kil­lä 100 mil­joo­naa euroa raken­nus­hank­kee­seen, kai hänel­lä on sil­loin aika pal­jon suu­rem­pi int­res­si var­mis­taa hank­keen rea­lis­ti­suus kuin kau­pun­gin­val­tuu­te­tul­la, joka lähin­nä halu­aa var­mis­taa joka­kuu­kau­ti­sen kam­pa­vii­ne­rin­sä löpi­se­mäl­lä puo­lee­nyö­hön joutavia?

    Kau­pun­gin­val­tuus­to on sel­keäs­ti aivan hukas­sa roo­lin­sa kans­sa. Jos joku halu­aa tuo­da kau­pun­kiin uut­ta lii­ke­toi­min­taa, ei se nyt sen­tään kau­pun­gin­val­tuus­ton asia ole miet­tiä onko lii­ke­toi­min­ta kan­nat­ta­vaa vai ei.

    ——————————————–

    Täs­sä ana­lyy­si menee täy­sin pie­leen. On kak­si eri asi­aa las­kea busi­ness casea ja esit­tää asi­aa val­tuus­tol­le. Tää las­kel­ma hai­see kilo­met­rin pää­hän kun myy­dään aja­tus­ta, että se jät­tää Hel­sin­kiin 100 miljoonaa.

    Kyl­lä sil­lä on mer­ki­tys­tä jät­tää­kö tämä Suo­meen a) 10 milj. vai 100 milj. ja tätä kysy­mys­tä vas­taan eri vaih­toeh­to­ja oli­si syy­tä punnita.

    Yrit­tä­jän ris­ki on täy­sin eri kysy­mys ja veik­kaan että noi ns. “tut­ki­muk­siin” perus­tu­vat las­kel­mat on täy­sin tar­koi­tus­ha­kui­sia ja ammat­ti­mai­ses­ti teh­ty­jä vain tähän tarkoitukseen

  73. a_l:
    Vaa­tii aika pai­na­vat perus­te­lut estää sadan mil­joo­nan euron inves­toin­nin tulo kau­pun­kiin. Minus­ta ei vie­lä ihan rii­tä, että omaa sil­mää ei miel­ly­tä. Maku­asiois­ta kun on han­ka­la kiistellä. 

    Vaa­tii myös aika pai­na­vat perus­te­lut olla myy­mät­tä mum­mo­aan tuhan­nel­la eurol­la. Ei vie­lä ihan rii­tä, että mum­mo sat­tuu ole­maan mukava.

  74. Kata­ja­no­kal­le tämä samai­nen nor­ja­lais­si­joit­ta­ja lupa­si höve­lis­ti hoi­taa laa­duk­kaan ja kal­liik­si tule­van ris­ti­ho­tel­lin 6–7? kerroksisena.
    Nyt ei sit­ten talou­del­li­nen yhtä­lö kuu­lem­ma pelaa muul­la kuin 33 ker­ros­ta kor­keal­la bulkkiratkaisulla.

    No tot­ta­kai tuo ris­ti­ho­tel­li­kin oli­si muut­tu­nut kor­keam­mak­si bulk­ki­ta­lok­si kun nimet oli­si saa­tu pape­rei­hin… perus­tee­na juu­ri­kin talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus. Näin nämä aina menee. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Vuo­saa­ren Cir­rus, joka muut­tui totaa­li­ses­ti kil­pai­lun jäl­keen. Ei tul­lut hoik­kaa ja stai­lia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

  75. Lot­ta:
    Olet aivan oikeas­sa, että kongres­si­pai­kat vali­taan var­sin hedo­nis­ti­sin perus­tein. Sen sijaan en itse aina­kaan ole kos­kaan kuul­lut, että kongres­si­paik­ka valit­tai­siin sil­lä perus­teel­la, että “siel­lä on se kiva hotelli”. 

    Aina­kin omien koke­mus­te­ni perus­teel­la kongres­sit aika usein pyri­tään jär­jes­tä­mään “kivois­sa” pai­kois­sa, kos­ka se hou­kut­te­lee hie­man lisää osal­lis­tu­jia, vaik­ka yksi­kään osal­lis­tu­ja ei myön­täi­si tai edes ymmär­täi­si päät­tä­neen­sä osal­lis­tua sik­si, että paik­ka on kiva.

    Lisäk­si jos sekä kongres­si, että majoi­tus­pal­ve­lut (plus ravin­to­la ja baa­ri) löy­ty­vät samas­ta raken­nuk­ses­sa, ei kongres­si­vie­rail­la lie­ne suur­ta insen­tii­viä pois­tua koko raken­nuk­ses­ta. Eli yhtä hyvin voi­vat olla Pasilassa. 

    Joi­den­kin mie­les­tä on muka­vaa kävel­lä hotel­lis­ta kokous­pai­kal­le aamui­sin, tois­ten mie­les­tä taas on muka­vaa, että hotel­li­huo­nees­sa voi poi­ke­ta pikai­ses­ti tauoilla.

    On muka­vaa, että aamul­la ei tar­vit­se muis­taa ottaa mukaan kokous­pai­kal­le kaik­kea päi­vän aika­na tar­vit­se­maan­sa. Jos hotel­liin on parin minuu­tin mat­ka, suu­ren osan tava­rois­ta voi jät­tää huoneeseen. 

    Minä ja työ­ka­ve­ri­ni emme juu­ri kos­kaan jää hotel­lin ravin­to­laan tai baa­riin, mut­ta on hyvä, että sekin vaih­toeh­to on tar­jol­la. Aina on läh­det­ty johon­kin vähän kau­em­mas syö­mään. Se ei onnis­tu, jos kokous­ho­tel­li on jos­sain lai­ta­kau­pun­gin teol­li­suusa­lu­eel­la kau­ka­na keskustasta. 

    Aika monet halua­vat kat­sel­la iltai­sin kau­pun­kia, jos se on suin­kin mah­dol­lis­ta. Aika har­vat jak­sa­vat istua viit­tä päi­vää put­keen kuun­te­le­mas­sa esi­tyk­siä klo 9–18, joten luul­ta­vas­ti aika iso osa osal­lis­tu­jis­ta jät­tää väliin parin tun­nin osuu­den tai jopa koko­nai­sen ilta­päi­vän jona­kin päi­vä­nä poi­ke­tak­seen kat­so­maan kau­pun­kia päivällä.

    Kun läh­de­tään tut­tu­jen kans­sa lou­naal­le tai iltaa viet­tä­mään, on kiva, että voi­daan sopia tapaa­mi­nen hotel­lin aulaan vaik­ka­pa vii­den minuu­tin kulut­tua kokouk­sen päät­ty­mi­ses­tä, jot­ta kaik­ki ehti­vät poi­ke­ta huo­nees­saan vie­mäs­sä läp­pä­rin, hake­mas­sa ulko­vaat­teet ja vaik­ka­pa ves­sas­sa. Jos kokous­paik­ka ja hotel­lit ovat eril­lään, tar­vi­taan pal­jon enem­män aikaa, että kaik­ki ehti­vät tapaamispaikalle.

    Ei siis ole ollen­kaan sama, onko kokous­ho­tel­li Pasi­las­sa vai jos­sain lähem­pä­nä keskustaa.

  76. un arc­hos: Ankeat ajat eivät para­ne jur­nut­ta­mal­la nur­kas­sa, ja torp­paa­mal­la kaik­ki ideat alkuunsa.

    Ei rii­tä että on ideoi­ta (vaik­kei nii­tä juu­ri­kaan näy­tä ole­van). Nii­den pitää myös olla hyviä.

    Oi jos­pa oisin ma kunin­gas: yksi duu­ni­po­ruk­ka läh­ti­si saman­tien väsää­mään 100-ker­rok­sis­ta wau-taloa

    Onnek­si et ole.

    Sitä odo­tel­les­sa, Fin­nai­rin kesä­hin­nat ja on se asu­mi­nen Ber­lii­nis­sä halpaa.

    Jos ker­ran Ber­lii­nis­sä on niin pal­jon muka­vam­paa, en oikein ymmär­rä, mik­si pitää tääl­lä nil­lit­tää sii­tä, että huo­no tor­ni­ta­lo­suun­ni­tel­ma tor­pat­tiin. Vai onko täs­sä nyt joku hen­ki­lö­koh­tai­nen ongel­ma sii­tä, että muu maa­il­ma ei ole Berliini?

  77. Voi olla, että inter­net vähen­tää tai on jo suh­teel­li­ses­ti vähen­tä­nyt kon­fe­rens­si­mat­kai­lua jon­kin ver­ran. En kui­ten­kaan usko, että mitään suur­ta abso­luut­tis­ta vähe­ne­mis­tä tulee tapah­tu­maan, päin vas­toin. Ei mes­suil­la käy­mi­nen­kään ole lop­pu­nut, vaik­ka välil­lä näyt­ti sil­tä, että pien­tä vähe­ne­mis­tä oli­si tapahtunut.

    En oli­si 20 vuot­ta sit­ten usko­nut, että kon­fe­rens­si­pro­sa­rei­ta ei enää tule­vai­suu­des­sa pai­ne­ta, enkä 25 vuot­ta sit­ten tien­nyt inter­ne­tis­tä ja sitä, etten enää käy 2010-luvul­la kir­jas­tois­sa tie­toa hake­mas­sa. 20 vuo­den kulut­tua, kun tie­to­lii­ken­ne edel­leen nopeu­tuu ja voim­me vali­ta suun­nat­to­mas­ta mää­räs­tä kuva­kul­mia ja esit­tä­jiä, ei jär­ke­vä ihmi­nen enää rah­tau­du vii­kok­si len­to­ken­til­le ja hotel­lei­hin vie­raa­seen paik­kaan. Tämä tulee ole­maan kus­tan­nus­ky­sy­mys­kin ja ken­ties jopa eko­kes­tä­vyys­ky­sy­mys. Hen­ki­lö­koh­tai­set neu­vot­te­lu­mat­kat pai­kan pääl­le ovat asia erik­seen ja nii­hin on olta­va tosi hyvä syy. Ammat­tiin liit­ty­vä mat­kai­lu ei ole kas­va­nut Hel­sin­kiin enää 10 vuoteen.

  78. Olen märeh­ti­nyt tätä vähän aikaa ja on pak­ko sanoa, että onhan se ruma eikä muuk­si muu­tu. Var­sin­kaan kun kan­nat­ta­jat­kin sano­vat, että on se ruma, mut­ta kun ne elin­kei­no­po­liit­ti­set syyt.

    Pal­jon­ko kau­pun­ki­ku­van tuhoa­mi­nen sit­ten saa mak­saa? Aja­tel­laan että Vesa Kes­ki­nen raken­tai­si Töö­lön­lah­del­le kylä­kaup­pan­sa kopion ja sil­le park­ki­ken­tän. Tuu­ris­sa Vesal­la on 400 vaki­tuis­ta työn­te­ki­jää, kuusi mil­joo­naa kävi­jää ja vuo­si­myyn­ti rapiat 150 mil­joo­naa. Hel­sin­gis­sä nyt yllet­täi­siin vähin­tään samaan, eikö?

    No mitä tähän sit­ten sanot­tai­siin val­tuus­tos­sa? Onhan se tie­tys­ti ruma, mut­ta on se nyt kum­ma kun ei 400 vaki­tuis­ta työ­paik­kaa, kuusi mil­joo­naa kävi­jää ja 150 mil­jo­naa euroa kulu­tet­tua rahaa kelpaa?

  79. Tämä Juha­ni Salo­vaa­ran ja kump­pa­nei­den näke­mys, että maa­il­man kau­pun­kien oli­si kon­kurs­sin uhal­la muun­tau­dut­ta­va kan­sain­vä­lis­tä kul­ta­kort­tie­liit­tiä lie­hit­te­le­vik­si turis­ti­ry­sik­si, on todel­la kar­mi­va. Minus­ta asian pitäi­si olla niin, että kau­pun­git pal­ve­le­vat asuk­kai­taan ja lähiseutua. 

    Kau­pun­gin koris­ta­mi­nen tai­vas­ta tavoit­te­le­vin tor­nein on erit­täin vah­va sym­bo­li­nen ele, ehkä kai­kis­ta ark­ki­teh­to­ni­sen kom­mu­ni­kaa­tion ilmai­su­re­kis­te­riin kuu­lu­vis­ta kei­nois­ta rajuin. Tor­nien raken­ta­mis­ta ei pitäi­si voi­da rat­kais­ta pel­käl­lä kan­nat­ta­vuus­las­kel­mal­la vaan kyse on laa­jem­mas­ta lin­jan­ve­dos­ta oman arvo­maa­il­man suh­teen. Tor­nin ulko­nä­kö on täs­sä toi­sar­voi­nen. Tär­ke­ää on se, kuka tor­nin saa raken­taa ja mitä tar­koi­tus­ta se palvelee.

    Tans­si­mal­la glo­baa­lin sijoi­tus­pää­oman pil­lin mukaan voi ehkä (siis ehkä) tie­na­ta pika­voi­ton tai pari, mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kes­tä­vän kau­pun­gin luo­mi­nen vaa­tii myös itse­kun­nioi­tuk­sen yllä­pi­tä­mis­tä ja uskoa kykyyn päät­tää omaeh­toi­ses­ti tule­vai­suu­des­taan. Täs­tä syys­tä olen onnel­li­nen että val­tuus­tol­la oli kant­tia estää Buc­hard­tin ja Davids­so­nin vision toteu­tu­mi­nen. Soi­nin­vaa­raan, jota olen jos­kus äänes­tä­nyt, olen pettynyt.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jät­kä­saa­res­ta pää­see bule­var­dia pit­kin kes­kus­taaan. Minä en pani­si sataa mil­joo­naa noin syr­jäis­jeen koh­tee­seen, mut­ta jos joku­lait­taa, sen parem­pi. Täs­sä yri­tet­tiin laa­jen­taa kes­kus­taa, mut­ta pie­leen meni.

    Ei asia vie­lä pie­leen ole men­nyt. Eikä jät­köä­saa­ri ole yhdes­tä tor­nis­ta kiinni.

    Vaka­vam­pia kysmyksiä:

    Onko a) täl­lä pals­tal­la ja b) eri­tyi­ses­ti HS:ssä vaka­vas­ti kes­kus­tel­tu näin kor­kei­den raken­nus­ten — joi­ta en vie­lä kut­sui­si pil­ven­piir­tä­jik­si . mie­lek­kyy­des­tä. Ja mil­lai­sen koko­nai­suu­den ne voi­si­vat muodostaa.

    Man­hat­tan on nous­sut jos ei mal­til­li­ses­ti niin koko ajan kor­keut­ta lisä­ten. “Sili­tys­rau­ta” tai­taa olal ensim­mäi­nen pil­ven­piir­tä­jä New Yorkissa.

  81. Perim­mäi­nen kysy­mys on, mik­si polii­ti­koil­la yleen­sä on val­taa tont­tien käyt­töön? Miten on perus­tel­ta­vis­sa, että tuol­lai­nen kes­ki­ver­to­tal­laa­ja ymmär­täi­si parem­min ton­tin käyt­töä kuin sen omistaja?

    Vedän sen ver­ran takai­sin, että jos kaupn­gin maa­no­mis­tus oli­si kiel­let­tyä, niin kaa­voi­tus oli­si ihan hyvä pitää jon­kin­lai­sis­sa yhtei­sis­sä näpeis­sä. Kes­kus­tas­sa kuusi ker­ros­ta tii­viis­sä umpi­kort­te­lis­sa on koke­muk­sen mukaan toi­mi­va ratkaisu.

    Jos joku kui­ten­kin halu­aa haja-asu­tusa­lu­eel­la (Suo­mes­sa) lait­taa rahaa kor­ke­aa raken­ta­mi­seen, niin antaa palaa. Tuon suu­rui­nen kolos­si tar­vit­see ratik­ka­py­sä­kin eteen­sä ja todel­la suu­ren mää­rän auto­paik­ko­ja allen­sa. Ratik­ka lie­nee jär­jes­tet­tä­vis­sä ja auto­pai­kat ovat ton­tin omis­ta­jan haaste.

  82. No näin­hän sii­nä taas kävi. Mut­ta ei yllätä.

    Hel­sin­ki tulee jää­mään jäl­keen muis­ta Itä­me­ren ran­ta­kau­pun­geis­ta. Kan­nat­tai­si jos­kus kek­siä jotain kivaa… Ja sal­lia se

  83. Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­taa jutus­saan Hel­sin­ki sanoo yleen­sä kyl­lä 17.5.2013 kuta­kuin­kin sen, mitä olen aja­nut takaa kommenteillani:

    Hän löy­tää kol­men kom­pu­roin­nin taus­tal­ta yh­tei­sen kompastuskiven.
    “Kaik­ki kaa­tu­neet hank­keet on tuo­tu pää­tet­tä­väk­si pit­käl­le val­mis­tel­tui­na. Va­lit­ta­va­na on ol­lut vaih­to­eh­dot ota tai jä­tä. Se ei ole nykyaikaa.”
    […]
    Jos ris­ti­ho­tel­li, tor­ni­ho­tel­li ja Gug­gen­heim oli­si tuo­tu avoi­mem­min jul­ki ja suun­ni­tel­mia oli­si voi­tu muo­ka­ta, ne oli­si­vat men­neet lä­pi, pro­fes­so­ri Leh­to­vuo­ri arvioi.

    Olen nime­no­maan ihme­tel­lyt sitä kuvaa, min­kä media on anta­nut uusis­ta hank­keis­ta: että niis­tä ei ole mah­dol­lis­ta neu­vo­tel­la sijoit­ta­jan kanssa.

    Nimi­merk­ki Pyö­räi­li­jä… jne. ei var­maan­kaan huo­man­nut ensim­mäis­tä kom­ment­tia­ni 16.5.2013 kel­lo 12:36, jos­sa kirjoitin: 

    On nii­tä eri­koi­sia ja aina­kin vähän kau­niim­pia tor­ne­ja piir­ret­ty: Abso­lu­te World ‑tor­ni, Mis­sis­sau­ga, Onta­rio, Kana­da.

    Kuva­guuglaus haku­ter­mil­lä tur­ning towers saa eri­koi­sia ja kau­nii­ta­kin tor­ne­ja. Myös haku­ter­mi twis­ting towers.

    Toi­sin sanoen maa­il­mal­la on tor­ne­ja, jois­ta ei ensim­mäi­nen mie­len­lii­kah­dus ole että “kau­his­tus miten ruma” (mikä muu­ten oli blo­gi-isän­täm­me­kin ensi reak­tio Jät­kä­saa­ren tora­ham­paa­seen, kir­joit­ti­han hän mer­kin­töön­sä: “Vaik­ka ensi­vai­ku­tel­ma hotel­lis­ta oli tyr­mää­vä […].”)

    Buc­hard­tin tor­ni on tasa­pain­o­ton, kei­kah­ta­va ja köm­pe­löl­lä taval­la vii­meis­te­le­mät­tö­män oloi­nen, kuin kir­veel­lä teh­ty (ris­ti­ho­tel­lin­sa oli nime­no­maan köm­pe­löl­lä taval­la krou­vi). Tora­ham­mas ei vas­taa tätä kuvaus­ta reaa­li­ses­ti, mut­ta mie­li­ku­va­na ja kuvaan­nol­li­ses­ti kyllä.

  84. Gre­jus: Vaa­tii myös aika pai­na­vat perus­te­lut olla myy­mät­tä mum­mo­aan tuhan­nel­la eurol­la. Ei vie­lä ihan rii­tä, että mum­mo sat­tuu ole­maan mukava.

    Moraa­lin lai­ta tai­taa olla joil­la­kin siis sama kuin esim. sute­nöö­reil­lä ja orja­kaup­piail­la: kaik­kea myy­dään mikä kau­pak­si käy, niin omat kuin varas­te­tut (siis mikä on mui­den). Huh, aika eto­va periaate.

  85. Niin, vih­reän liik­keen­kin kan­nal­ta oleel­li­nen kysy­mys kau­pun­ki­maan­tie­tees­sä on, mis­sä ver­ti­kaa­li­sen tilan eko­kes­tä­vyys­ra­ja on. Usea Vih­rei­den val­tuu­te­tuis­ta HS kyse­lys­sä vas­ta­si, että kor­keal­le pitää raken­taa, jot­ta kau­pun­ki­ra­ken­ne tii­vis­tyy. Täs­sä ei enää ole kysy­mys asen­tees­ta tai mie­li­pi­tees­tä, vaan tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Las­ken­nal­li­sel­la hybri­di­me­ne­tel­mäl­lä on osoi­tet­tu jo pit­kään, että kun raken­nus­ten kor­keut­ta lisä­tään, raken­nuk­sen elin­kaa­ren ener­gia aluk­si pie­ne­nee raken­nus­ne­liö­tä koh­den, mut­ta alkaa taas nous­ta ja ener­gia ylit­tää yksi­ker­rok­si­sen raken­nuk­sen, kun men­nään yli 7–12 ker­rok­sen. Samal­la mene­te­tään tii­vis­tä­mi­ses­tä saa­tu etu lii­ken­teen vähe­ne­mi­ses­tä. Ts. tii­vis­tä­mi­nen tor­neil­la on tasan vas­toin eko­kes­tä­vyyt­tä. Se on koh­ti energiatuhlausyhteiskuntaa.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kongres­si­vie­rai­den tuo­ma raha­mää­rä perus­tuu tut­ki­muk­siin. Sii­tä toki osa on yöpy­mys­tä ja kon­fe­rens­si­pal­ve­lu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
    Yrit­tä­jä oli teke­mäl­lä hotel­lia omal­la ris­kil­lään. Se, onko asia­kas­mää­rä yliar­vioi­tu, on yrit­tä­jän ongelma.

    Sit­ten joo, jos hän mak­sai­si kau­pun­gil­le tuot­ta­mas­taan visuaalisesta/kaupunkikuvallisesta hai­tas­ta käy­vän hin­nan. Tai jos hän raken­nut­tai­si tor­nin, jos­ta ei aiheu­du mai­nit­tu­ja hait­to­ja, vaan jää­täi­sin jopa plus­san puo­lel­le. Mut­ta nyt­hän oltiin taas sal­li­mas­sa hai­tan teke­mi­nen ihan ilmai­sek­si! Rai­vos­tut­taa ajatuskin.

    Minä oli­sin voi­nut myös kan­nat­taa han­ket­ta jos se oli­si ollut myös arkkitehtonisesti/rakennustaiteellisesti kan­sain­vä­lis­tä huip­pu­laa­tua. Sel­lai­nen, jota tul­laan kat­so­maan jo pel­kän raken­nuk­sen ja sen aikaan­saa­man kohot­ta­van fii­lik­sen vuok­si. Sel­lai­nen, joka ei kor­keu­des­ta huo­li­mat­ta pilaa kau­pun­ki­ku­vaa, ei lähel­tä eikä kau­kaa kat­sot­tu­na, vaan paran­taa sitä.

    Jos noin poik­keuk­sel­li­nen maa­merk­ki tän­ne raken­ne­taan paraa­ti­pai­kal­le, sen on edus­tet­ta­va jota­kin muu­ta kuin tap­pa­van tyl­sää kes­kin­ker­tai­suut­ta tai raken­nut­ta­jan­sa ego­maa­nis­ta wow-efek­ti­ha­kui­suut­ta, joka muut­tuu nau­ret­ta­van näköi­sek­si jo kym­me­nen vuo­den aika­jän­teel­lä. Niin kau­an kuin Hel­sin­ki ei osaa hoi­taa täl­lai­sia kaup­po­ja siten, että sekä vaa­dim­me että saam­me paras­ta mah­dol­lis­ta, luo­vaa ja samal­la kau­pun­ki­ku­vaam­me sopi­vaa ark­ki­teh­tuu­ria, olen ihan iloi­nen että hank­keet kaa­tu­vat. Uskon nimit­täin vah­vas­ti, että tule­vat suku­pol­vet kyl­lä osaa­vat, ja on hyvä että heil­le­kin jää muu­ta­ma hyvä tont­ti täytettäväksi.

  87. Minä mitään halua, mut­ta kos­ka syy­tel­lään, niin sanot­ta­koon, että Juha­ni Salo­vaa­ra halu­aa lohet jokiin ja lai­vois­ta pui­set, jois­sa on pur­jeet ja ter­van tuok­su. Niil­le ei myös­kän annet­tai­si kym­me­niä mil­joo­nia veron­mak­sa­jien tukia, joil­la veron­mak­sa­jat voi­si­vat käy­dä hake­mas­sa hal­paa vii­naa, kuten näil­le nykyi­sil­le anne­taan. Lopet­ta­kaa raken­ta­mi­nen minun puo­les­ta­ni kokonaan. 

    Onnek­se­ni Juha­ni Salo­vaa­ra ei ole kui­ten­kaan mis­sään val­ta-ase­mas­sa, ja ei kir­joi­ta pelin sään­tö­jä. Mut­ta kos­ka päät­tä­jät eivät ole muut­ta­mas­sa pelin sään­tö­jä, niin mik­si tahal­laan hävi­tä? Kul­ta­kort­tie­lii­tin paa­po­mi­nen on aika kau­ka­na minus­ta, mut­ta minä en syö jul­kis­ta kas­saa, vaan ottai­sin kul­ta­kort­tie­lii­til­tä rahat pois rau­han­omai­ses­ti, ja jakai­sin osan jul­ki­seen kas­saan. Mitä Espa­kaan muka sit­ten on kuin kul­ta­kort­tie­lii­tin katis­ka? Nekin talot ovat aikan­sa pröys­täi­lyä ja kopioi­ta. Purkuun? 

    Val­tuu­te­tut sai­vat päät­tää, joten kaik­ki meni niin kuin piti­kin. Her­ne­saa­res­sa hom­ma kaa­tui ennen val­tuus­toa, jol­loin hom­mat eivät suju­neet kuten pitäisi. 

    Arvon val­tuu­te­tut kui­ten­kin hyväk­syi­vät Kala­sa­ta­maan tor­nit kor­keam­pi­na kuin Jät­kän kuo­pat­tu, vaik­ka ette tie­dä mil­tä ne tule­vat näyt­tä­mään! Yhtä lail­la tule­vat siluet­tiin, joten mikä muu kuin ulko­mai­nen vs. koti­mai­nen raha oli syy­nä? Nii­hin tulee vie­lä kai tuhan­sia auto­paik­ko­ja ja auto­mar­ke­tit. Vih­re­ää ja kau­pun­kia? Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria, vaik­ka sii­hen on lai­tet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juu­ri ja juu­ri pys­tys­sä? Se piti työl­li­syy­den nimis­sä saa­da, vaik­ka hal­lit­see puls­ka­na poi­ka­na koko Jät­kä­saa­ren asuin­kort­te­lei­ta. Taas koti­mai­nen mark­kin­ajoh­ta­ja, joten on kum­mal­lis­ta, että koti­mai­set mark­kin­ajoh­ta­jat saa­vat pai­kat joka pai­kas­ta, mut­ta ulko­mai­nen, joka lait­tai­si rahaa myös ark­ki­teh­tuu­riin, ei pää­se mihin­kään. Por­va­reil­ta saa rahat pois rau­han­omai­ses­ti vain siten, että saa tuot­teen näyt­tä­mään tar­peek­si laa­duk­kaal­ta. Koti­mai­sin voi­min tämä ei onnis­tu, kun asi­aa ei ymmär­re­tä. Ulko­mai­sen krää­sän myy­mi­nen pel­ti­hal­leis­ta ei pidä talout­ta pys­tys­sä tai koris­ta kaupunkikuvaa.

    Mik­si Tuo­mas Ran­ta­nen ajoi val­tuus­tos­sa Itik­sen Cit­ta­ria ilman kes­kus­te­lua, vaik­ka se on iso, ruma, kopio toi­sis­ta, autois­taa kau­pun­kia, rik­koo kau­pun­ki­ra­ken­teen, yksi­tyi­nen bis­nes, vie­vät val­ta­vat luon­toa­lu­eet, estää pien­ten kil­pai­li­joi­den elin­mah­dol­li­suu­det täyt­tä­mäl­lä mark­ki­nat krää­säl­lä…, tai mik­si nämä kaik­ki kopio­mar­ke­tit hyväk­sy­tään, vaik­ka sama litan­nia kos­kee nii­tä­kin? Jos halu­aa vähen­tää autoi­lua, niin ei voi vain jat­kaa samaan tapaan autois­ta­mis­ta, herät­tä­mät­tä edes sit­ten kes­kus­te­lua kau­pun­gin suun­nas­ta. Kehien busi­ness par­kit menee läpi, nekö on hyvää kau­pun­kia vih­reäs­ti? Eivät ole kes­kus­tas­sa, niin kau­pun­ki­ra­ken­ne ja kau­pun­ki­ku­va ei kiinnosta?

    Vih­reil­le tulee pik­kui­nen ongel­ma sii­tä, että jul­ki­sel­la rahoi­tuk­sel­la teh­dään kir­jas­to­ja yms, mut­ta yksi­tyi­set hank­keet kaa­de­taan. Luu­let­te­ko kok­ka­rei­den myön­ty­vän kes­kus­ta­kir­jas­toon ja sil­taan, jos kau­pun­gin talou­del­ta vie­dään poh­ja? Jos pal­ve­lua­la ei ole sel­lu­teh­das­ta parem­paa vih­re­ää työ­tä, niin mikä sit­ten on? Kaa­ta­kaa sit­ten len­to­lii­ken­ne, jos turis­mi ei ole vas­taus työl­li­syy­teen. Hau­ta­lan mie­les­tä Fin­nair on kan­sal­li­nen ylpeys, minus­ta tuot­taa pääs­tö­jä. Kui­ten­kin työ­tä sit­ten huu­de­taan, mut­ta mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­tää ei anne­ta. Yksi on huo­lis­saan nuor­ten työt­tö­myy­des­tä, toi­nen van­ho­jen… Ei tule inves­toin­te­ja kau­pun­kiin, jos ei tule kau­pun­kia. Mil­lä kult­tuu­ri­vä­ki työl­lis­te­tään, kun kult­tuu­ris­ta lei­ka­taan, mut­ta ulko­mai­set inves­toin­nit mat­kai­luun, jot­ka hel­pos­ti yhdis­täi­si oop­pe­raan, teat­te­rei­hin yms. kaa­de­taan? Loput­to­miin ei voi kult­tuu­ria pyö­rit­tää jul­ki­sin varoin tukemalla.

    Arvon val­tuu­te­tut tie­tä­vät, että kau­pun­gin talous, (ja val­tion­kin talous), ei ole mil­lään vakaal­la poh­jal­la. Kui­ten­kin kul­ta­lät­kiä, autoe­tu­ja, sato­jen tuhan­sien vat­sa­li­has­penk­ke­jä ja ties mitä teh­dään, mut­ta ulko­mai­nen inves­toin­ti näh­dään peik­ko­na, vaik­ka sit­ten Töö­lön­lah­del­la esi­mer­kik­si kaa­vat hyväk­syt­tiin näke­mät­tä osaa talois­ta, aina­kin ne muut­tui­vat mat­kal­la. Mik­si? Suo­si koti­mais­ta? Mik­si Alvar Aal­to saa yhä sää­tiön­sä kaut­ta raken­taa Hel­sin­kiä? Sää­tiön pomol­le­han nuo kil­pai­lus­sa teh­tiin, jot­ta kil­pai­lun voi­si voit­taa, ellei muis­ti­ni petä. 

    Itseä­ni vitut­taa suun­nat­to­mas­ti, että kau­pun­gin talous pas­ko­taan sen takia, että joku luk­sus­koh­de näh­dään peik­ko­na. Minä aina­kin silot­tai­sin mie­luum­min tuloe­ro­ja, kuin kau­pun­gin siluet­tia, ja kos­ka mark­ki­na­pal­kois­sa erot tule­vat var­mas­ti repeä­mään raken­ne­muu­tok­sen myö­tä, niin mil­lä nii­tä tuloe­ro­ja sit­ten silo­tel­laan, kun lei­ka­taan vaan, kun suu­ret inves­toin­nit näh­dään jonain hyök­käyk­se­nä? Suu­rien tuloe­ro­jen mais­sa tor­nit ovat elii­tin pröy­his­te­lyä, mut­ta pien­ten tuloe­ro­jen mais­sa ne eivät herä­tä saman­lais­ta kat­ke­ruut­ta tai lau­kai­se luk­sus­kuu­met­ta, vaan fik­su­na tapa­na raken­taa ja rahoit­taa yhteis­kun­taa. Jos­sain­han ihmis­ten pitää kui­ten­kin asua, ja minus­ta on parem­pi, että se vie vähem­män tilaa. Mitä nämä Hel­sin­gin öky­saa­ret sit­ten ovat, jois­sa muu­ta­ma ihmi­nen saa ran­nat kes­kel­tä kau­pun­kia? Tuloe­ro­ja ei aiheu­ta tor­nien kor­keus, vaan työt­tö­myys ja sii­tä seu­raa­vat leik­kauk­set tulon­siir­toi­hin. Työt­tö­myyt­tä ja leik­kauk­sia aiheut­taa sit­ten inves­toin­te­jen puu­te. Nyt minus­ta sym­bo­li­sen arvon lait­ta­mi­sel­la tor­ni­ta­loi­hin aiheu­te­taan vain se, että tuo sym­bo­li­nen arvo toteu­tuu ihmis­ten mie­lis­sä, kun tuloe­rot läh­te­vät raken­ne­muu­tok­sen myö­tä kas­vuun, ja elin­kei­no­ra­ken­net­ta ei läh­de­tä muut­ta­maan ajois­sa. Jos­kus vih­reis­sä oli voi­ma­kas halu muut­taa elin­kei­no­ja pal­ve­lu­jen suun­taan. Mitä se sit­ten oli­si, jos ei kaupunkiturhuutta?

    Mikä eni­ten vitut­taa, niin oman per­heen 20 vuot­ta omais­hoi­toa on sääs­tä­nyt kau­pun­gil­le noin mil­joo­nan, ja sii­hen sit­ten tulois­ta mak­se­tut verot pääl­le, ja arvon val­tuu­te­tut käyt­tä­vät ne rahat johon­kin kul­ta­lät­kiin ja design-vat­sa­li­has­te­li­nei­siin alle vuo­des­sa. Omas­ta elä­mäs­tä tuo on yli puo­let, joten oma­vas­tuu ja Big Socie­ty on tut­tua. En kui­ten­kaan suo­sit­te­le talou­den alas­ajoa hal­lit­se­mat­to­mas­ti, kos­ka nyt jo yhteis­kun­nan apu on kor­kein­taan vält­tä­vää ja enem­män saa tapel­la vas­taan, kuin apua. Kui­ten­kin ilman sitä pitäi­si luo­pua koko omas­ta elä­mäs­tä, jos halu­aa pitää ihmi­siä hen­gis­sä. Ja yksi­tyi­nen hoi­to sit­ten sitä, että mak­sut suu­rem­pia kuin vuo­kra­kämp­pä mark­ki­noi­la, mut­ta pal­ve­lu sit­ten ros­kik­sen vaih­toa. Kum­mas­sa­kin ihmi­siä kuo­lee näl­kään, jos omai­set eivät käy syöt­tä­mäs­sä ja huol­tams­sa. Kun kuun­te­lee vuo­si­kym­me­nen hoi­ta­jia, jot­ka vain sano­vat, että koh­ta­han se kuo­lee ja eivät syö­tä, kos­ka vai­ke­aa, ja lää­kä­ri ottaa nes­teet­kin pois ja jät­tää omais­ten käsiin tape­taan­ko näl­kään, niin alkaa kyy­nis­tyä polii­tik­ko­jen hymyjuhliin. 

    Val­tuus­to sit­ten vie­lä läh­tee tar­peek­si kau­as pitä­mään bus­seil­la kokouk­sia, jot­ta jot­kut saa päi­vä­ra­han­sa mat­kan takaa. Hais­ta­kaa pas­ka, ja anteek­si kielenkäytöstä.

    Niin, ja jos jul­ki­set havain­ne­ku­vat tor­nis­ta oli­si­vat olleet tun­nel­mal­li­set yöku­vat peh­mei­ne tun­nel­maa luo­vin valoin, jol­loin tor­nin teks­tuu­ri oli­si tul­lut esiin, kan­na­tus oli­si ollut var­maa. Aivan kuin Kes­kus­ta­kir­jas­ton ylei­sö­voit­ta­jal­la. 113 met­riä ei ole kor­kea tora­ham­mas Mont­par­nas­sen tyy­liin, mut­ta vai­vau­tui­ko val­tuu­te­tut edes tut­ki­maan jos­sain live­nä, että mil­tä näyt­tää 113 met­riä kor­kea rakennelma? 

    Jos halu­aa van­haa kort­te­li­kau­pun­kia, niin samaan ei voi raken­taa auto­kau­pun­kia, kui­ten­kin val­tuu­te­tut teke­vät kaik­ken­sa, että ihmi­set kul­ki­si­vat autoil­la kaup­paan ja töi­hin, ja sit­ten vie­lä anta­vat kym­me­niä tuhan­sia syi­tä sii­hen, mik­si auto­ton tun­ti­si itsen­sä talou­del­li­sek­si idioo­tik­si muut­taes­saan Jät­kä­saa­reen. Kos­ka ihmi­set tajuai­si­vat, että van­han kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen on nyt kiel­let­ty, joten on pak­ko tii­vis­tää jol­lain muul­la taval­la? Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la teh­dään auto­kau­pun­kia kehien var­teen ja auto­mar­ket­tei­neen, kuten Kan­nel­mäen S‑linnake osoit­taa, mut­ta mata­laa kun ovat, niin ehkä val­tuu­te­tut eivät sit­ten huo­maa nii­tä. Koit­ta­kaa nyt jo päät­tää aioit­te­ko vain puhua autoi­lun vähen­tä­mi­ses­tä, vai teh­dä­kin jotain.

    Kum­mal­li­sin­ta on, että kau­pun­gin leviä­mis­tä ei pide­tä ympä­ris­tö­on­gel­ma­na, vaik­ka maa­ta jää raken­ta­mi­sen alle, tiet tap­pa­vat eläi­met ja pirs­to­vat eli­na­lu­eet, ja jos ihmi­sen pihaan tulee jokin isom­pi eluk­ka, niin se ammu­taan heti. Minä en ole teh­nyt tämän pelin sään­tö­jä, mut­ta raken­ta­mi­nen on aina se osa talous­kas­vua, jota ei saa aineet­to­mak­si mil­lään. Mik­si sen pitää kas­vaa peit­tä­mään vapaat luon­toa­lu­eet? Aja­kaa talous­kas­vu alas, maa­han­muut­to samoin ja vähen­tä­kää omia neliö­haa­vei­tan­ne sit­ten, jos haluat­te sääs­tää luon­toa, mut­ta kiel­tää kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen ja raken­taa autokaupunkia.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä­kin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävi­vät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa merit­se hyvin saa­vu­tet­ta­van Sig­tu­nan, min­kä jäl­keen ruot­sa­lai­set raken­si­vat pää­kau­pun­kin­sa syväl­le vuo­non peru­kal­le Tuk­hol­maan. Sin­ne poik­kea­mi­nen on ris­tei­ly­aluk­sel­le kallista. 

    Jaa, kar­tal­la näyt­tää kyl­lä­kin vähän toisenlaiselta:

    http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sigtuna_Municipality_in_Stockholm_County.png

    1. Täy­ty­nee myön­tää, että jos­tain luke­ma­ni tie­to näyt­tää ole­van vää­rä. Sig­tuu­na ei ollut Tuk­hol­maa alt­tiim­pi merel­tä tule­vil­le hyökkäyksille.

  89. AH:
    Kata­ja­no­kal­le tämä samai­nen nor­ja­lais­si­joit­ta­ja lupa­si höve­lis­ti hoi­taa laa­duk­kaan ja kal­liik­si tule­van ris­ti­ho­tel­lin 6–7? kerroksisena.
    Nyt ei sit­ten talou­del­li­nen yhtä­lö kuu­lem­ma pelaa muul­la kuin 33 ker­ros­ta kor­keal­la bulkkiratkaisulla.

    No tot­ta­kai tuo ris­ti­ho­tel­li­kin oli­si muut­tu­nut kor­keam­mak­si bulk­ki­ta­lok­si kun nimet oli­si saa­tu pape­rei­hin… perus­tee­na juu­ri­kin talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus. Näin nämä aina menee. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Vuo­saa­ren Cir­rus, joka muut­tui totaa­li­ses­ti kil­pai­lun jäl­keen. Ei tul­lut hoik­kaa ja stai­lia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Kuvis­ta pää­tel­len Cirus on asal­lia­nen, elee­tön perus­ta­lo. Siis kau­nis ja Vuo­saa­reen sop­via. Milen­kiin­tois­ta: olen kyl­lä liik­ku­nut Vuo­saa­res­sa päin vii­me vuo­si­na aina sil­loin täl­löin. Kos­kaan en ole pan­nut tor­nia mer­kil­le. Ehkä osoi­tus sii­tä, että se on toi­mi­vaq arkkitehtuuria.

    Rios­ti­ho­tel­li oli hie­noa ark­ki­teh­tuu­ria, kuten muu­ten Enso Gutzei­tin pää­kont­to­ri­kin. Se vain oli­si ollut vää­räs­sä pai­kas­sa, kuten Gutzei­tin­kin talo.

    1. Ciriuk­sen raken­nus­lu­van mhyön­tä­mi­ses­sä tapah­tui jotain outoa. Kaa­va oli teh­ty ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun voit­ta­neen esi­tyk­sen mukai­ses­ti, sen piti olla siro ja ylhääl­lä piti olla kai­kel­le kan­sal­le avoin tila (kup­pi­la), mut­ta raken­nus­lu­pa myhön­net­tioin pak­sul­le rumi­luk­sel­le, jos­sa ei ollut tuo­ta kahvilaa.

  90. Åke: Kan­nat­tai­si jos­kus kek­siä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odo­tel­les­sa… voi­daan vaik­ka olla tuh­laa­mat­ta sii­hen käyt­töön sopi­vaa maa­ta kaik­keen hölmöön.

  91. Åke: Kan­nat­tai­si jos­kus kek­siä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odo­tel­les­sa… voi­daan vaik­ka olla tuh­laa­mat­ta sii­hen käyt­töön sopi­vaa maa­ta kaik­keen hölmöön.

    Juha­ni Salo­vaa­ra: Mut­ta kos­ka päät­tä­jät eivät ole muut­ta­mas­sa pelin sään­tö­jä, niin mik­si tahal­laan hävitä?

    Kysy­mys kuu­luu, että kos­ka päät­tä­jät nime­no­maan voi­vat muut­taa pelin sään­tö­jä, mik­si pela­ta huo­noil­la sään­nöil­lä ja huo­noil­la korteilla?

    Kul­ta­kort­tie­lii­tin paa­po­mi­nen on aika kau­ka­na minus­ta, mut­ta minä en syö jul­kis­ta kas­saa, vaan ottai­sin kul­ta­kort­tie­lii­til­tä rahat pois rau­han­omai­ses­ti, ja jakai­sin osan jul­ki­seen kassaan.

    Tuo­hon peri­aat­tee­seen sopi­via ideoi­ta ei olla vie­lä nähty.

    Val­tuu­te­tut sai­vat päät­tää, joten kaik­ki meni niin kuin piti­kin. Her­ne­saa­res­sa hom­ma kaa­tui ennen val­tuus­toa, jol­loin hom­mat eivät suju­neet kuten pitäisi.

    Kyl­lä huo­not ideat saa tor­pa­ta ennen val­tuus­toa ja var­sin­kin kun kan­sa jou­tuu aina kat­so­maan sydän kur­kus­sa, miten puo­li val­tuus­toa äänes­täi­si vaik­ka kes­ki­tys­lei­rin puo­les­ta, kun­han sii­hen käy­tet­täi­siin jul­kis­ta rahaa tai kau­pun­gin arvok­kain­ta tont­tia ja joku ulko­maa­lai­nen rikas sijoit­ta­ja teki­si sil­lä voittoa.

    Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria, vaik­ka sii­hen on lai­tet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juu­ri ja juu­ri pystyssä?

    On se aina­kin pie­nem­pi, mut­ta en minä aina­kaan sitä muu­ten puo­lus­te­le. Samat naa­mat tai­si­vat olla val­tuus­tos­sa sii­tä­kin päät­tä­mäs­sä kuin oli­vat tora­ham­mas­ta halua­mas­sa. Äänes­tys­tu­lok­ses­ta pää­tel­len pari val­tuu­tet­tua tai­si oppia jotain edelliskerrasta.

    ulko­mai­nen, joka lait­tai­si rahaa myös arkkitehtuuriin […]
    Ulko­mai­sen krää­sän myy­mi­nen pel­ti­hal­leis­ta ei pidä talout­ta pys­tys­sä tai koris­ta kaupunkikuvaa.

    Niin­pä. Kun ulko­maa­lai­nen teki­si isoa rumaa, se on ark­ki­teh­tuu­ria, joka koris­taa kau­pun­ki­ku­vaa, mut­ta koti­mai­nen pie­nem­pi ruma on aina ruma peltihalli.

    Luu­let­te­ko kok­ka­rei­den myön­ty­vän kes­kus­ta­kir­jas­toon ja sil­taan, jos kau­pun­gin talou­del­ta vie­dään pohja?

    Minua rie­poo se, että Vih­reät halua­vat olla ja että asen­ne on, että sen pitää olla Kokoo­muk­sen puu­tar­hao­sas­to. Siel­tä suun­nal­ta ei tule kuin yhden­lais­ta poli­tiik­kaa. Ihan kuin Hel­sin­kiä ei voi­tai­si hal­li­ta muul­la poliit­ti­sel­la pohjalla.

    ulko­mai­nen inves­toin­ti näh­dään peik­ko­na, vaik­ka sit­ten Töö­lön­lah­del­la esi­mer­kik­si kaa­vat hyväk­syt­tiin näke­mät­tä osaa taloista

    Sinäl­lään ei minua lain­kaan hait­taa, että suo­si­taan suo­ma­lais­ta, mut­ta minus­ta ongel­ma ei suin­kaan ole se, että ulko­maa­lai­sil­ta ei hyväk­sy­tä pas­kaa vaan se, että yleen­sä­kin hyväk­sy­tään paskaa.

    Niin, ja jos jul­ki­set havain­ne­ku­vat tor­nis­ta oli­si­vat olleet tun­nel­mal­li­set yöku­vat peh­mei­ne tun­nel­maa luo­vin valoin, jol­loin tor­nin teks­tuu­ri oli­si tul­lut esiin, kan­na­tus oli­si ollut varmaa.

    Havain­ne­ku­vat ovat muu­ten­kin vähin­tään puo­li­ri­kol­lis­ta mani­pu­loin­tia ja sinä oli­sit halun­nut sitä enem­män? Minus­ta havain­ne­ku­viin pitäi­si aina liit­tyä ehto, että jos pää­tök­sen­te­koa var­ten toi­mi­te­tut tai muut jul­ki­suu­des­sa esi­tel­lyt kuvat eivät pati­noi­tu­mi­sen jäl­keen vas­taa puo­let vuo­des­ta sil­mil­lä havait­tua yleis­tä todel­li­suut­ta, raken­nus­lu­pa peru­taan takau­tu­vas­ti ja sit­ten raken­nus pure­taan raken­nut­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la ja mak­se­taan miljoonasakkoja.

    Jos halu­aa van­haa korttelikaupunkia

    Tor­ni ei ollut van­haa korttelikaupunkia.

  92. Mark­ku af Heur­lin: “Kuvis­ta pää­tel­len Cirus on asal­lia­nen, elee­tön perus­ta­lo. Siis kau­nis ja Vuo­saa­reen sopvia.”

    Joo, on elee­tön perustalo.
    Läh­tö­ti­lan­ne kui­ten­kin oli se, että päät­tä­jil­le myy­tiin yhden­lai­nen tor­ni ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun tulok­se­na; hoik­ka design­tor­ni kat­to­kah­vi­loi­neen. Suun­ni­tel­mat lakais­tiin sit­ten saman­tien maton alle kun oli talou­del­li­sem­paa raken­taa pak­su perustalo.

    Sikä­li olen tyy­ty­väi­nen, että Kata­ja­no­kan hote­lii­han­ke pysäh­tyi, kos­ka iki­maa­il­mas­sa se ei oli­si toteu­tu­nut esi­tel­ty­jen suun­ni­tel­mien mukaan.

    Joku täs­sä kui­ten­kin jos­sain välis­sä on kuset­ta­nut: Kata­ja­no­kal­la oli­si muka­mas pär­jät­ty 6–7 ker­rok­si­sel­la talol­la. Nyt pitää ker­rok­sia olla 33.

    Tot­ta tie­tys­ti on, että Hel­sin­gis­sä ei nykyi­sin osa­ta mitään muu­ta kuin vas­tus­taa rakentamista.

  93. AH: Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Vuo­saa­ren Cir­rus, joka muut­tui totaa­li­ses­ti kil­pai­lun jäl­keen. Ei tul­lut hoik­kaa ja stai­lia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Onko kil­pai­lusuun­ni­tel­mas­ta jotain kuvaa jossain?

  94. Mark­ku af Heur­lin: Kuvis­ta pää­tel­len Cir­rus on asial­li­nen, elee­tön perus­ta­lo. Siis kau­nis ja Vuo­saa­reen sopiva.

    Ilmei­ses­ti koti­mai­set raken­nus­liik­keet ovat onnis­tu­neet tavoit­tees­saan: kun samaa asial­lis­ta ja elee­tön­tä ker­ros­ta­lo­laat­tik­koa on kloo­nat­tu Suo­mi täy­teen, niin kan­sa alkaa uskoa, että se on kau­nis­ta ja muu­ta ei tar­vi­ta. Lähi­öön­hän nyt riit­tää vähempikin.

  95. Juha­ni Salo­vaa­ra: Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria, vaik­ka sii­hen on lai­tet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juu­ri ja juu­ri pys­tys­sä? Se piti työl­li­syy­den nimis­sä saa­da, vaik­ka hal­lit­see puls­ka­na poi­ka­na koko Jät­kä­saa­ren asuin­kort­te­lei­ta. Taas koti­mai­nen mark­kin­ajoh­ta­ja, joten on kum­mal­lis­ta, että koti­mai­set mark­kin­ajoh­ta­jat saa­vat pai­kat joka pai­kas­ta, mut­ta ulko­mai­nen, joka lait­tai­si rahaa myös ark­ki­teh­tuu­riin, ei pää­se mihinkään.

    Tot­ta tämä­kin kyl­lä. Vaik­ka tuos­sa tor­nia ehdin hauk­kua niin onhan tän­ne vii­me vuo­si­na raken­net­tu kau­pun­ki täy­teen vie­lä monin­ker­tai­ses­ti kar­mi­vam­pia viri­tyk­siä. Verk­ko­kau­pan lisäk­si Kam­pin kaup­pa­kes­kus tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen. Sano­ma­ta­lo ei epä­on­nis­tu­nut aivan yhtä pahas­ti, vaik­ka ei sekään mikään ruusu ole. Kan­ta­kau­pun­gis­sa tuli­si olla tark­ka­na laa­dun suh­teen riip­pu­mat­ta hank­kei­den kotimaisuusasteesta.

    Kuka­pa tie­tää mil­lai­nen tuos­ta­kin kaa­vail­lus­ta tor­nis­ta oikeas­ti oli­si tul­lut? Tääl­lä oli jos­kus havain­nol­lis­ta­via kuvia (oli­ko­han se Hesa­rin jut­tu) sii­tä, miten lop­pu­tu­los on toteu­tu­nei­den suur­hank­kei­den koh­dal­la eron­nut suun­ni­tel­mis­ta. Joku meka­nis­mi pitäi­si olla, jol­la raken­nut­ta­ja sitou­te­taan toteut­ta­maan suun­ni­tel­mat sii­nä muo­dos­sa, jos­sa ne on aika­naan hyväk­syt­ty osak­si kaupunkikuvaa.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ciriuk­sen raken­nus­lu­van mhyön­tä­mi­ses­sä tapah­tui jotain outoa. Kaa­va oli teh­ty ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun voit­ta­neen esi­tyk­sen mukai­ses­ti, sen piti olla siro ja ylhääl­lä piti olla kai­kel­le kan­sal­le avoin tila (kup­pi­la), mut­ta raken­nus­lu­pa myhön­net­tioin pak­sul­le rumi­luk­sel­le, jos­sa ei ollut tuo­ta kahvilaa.

    Näi­tä­otuo­ja aiso­tia tun­tuu tapahtuvan.

    Ehkä kup­pi­lal­le ei pidem­män pääl­le oli­si ollut todel­lis­ta ksy­syn­tää. Vesi­tor­nien katoil­le rake­nent­tiin 60-luvul­la nälö­ala­kah­vi­loi­ta ja ‑ravin­to­loi­ta; jok­seen­kin kaik­ki lopet­ta­neet. (poik­keus Hai­ka­ran­pe­sä Hau­ki­lah­den vesi­tor­nin katolla.)

  97. Mik­ko H: Ilmei­ses­ti koti­mai­set raken­nus­liik­keet ovat onnis­tu­neet tavoit­tees­saan: kun samaa asial­lis­ta ja elee­tön­tä ker­ros­ta­lo­laat­tik­koa on kloo­nat­tu Suo­mi täy­teen, niin kan­sa alkaa uskoa, että se on kau­nis­ta ja muu­ta ei tar­vi­ta. Lähi­öön­hän nyt riit­tää vähempikin.

    Olen saa­nut nuo­re­na vahin­gol­li­sia vai­kut­tei­ta funk­tio­na­lis­mis­ta. Ja suu­rin osa 5. Ave­nuen pil­ven­piir­tä­jis­tä on samoin aika eleet­tö­miä, noin yhden turis­ti­ki­ker­ran perusteella.

  98. Kyl­lä se vaan niin on, että raha tulee rahan luok­se. Talous on hyvin pit­käl­ti mie­li­ku­vien luo­mis­ta ja yhdel­lä­kin tor­nil­la Hel­sin­gin ilme muun maa­il­man sil­mis­sä pie­nes­tä kyläs­tä meren ran­nal­la voi­si muuttua…

    Nime­no­maan se vaa­ka­ta­sos­sa raken­ta­mi­nen on sitä junttiutta…

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä­kin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävi­vät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa merit­se hyvin saa­vu­tet­ta­van Sig­tu­nan, min­kä jäl­keen ruot­sa­lai­set raken­si­vat pää­kau­pun­kin­sa syväl­le vuo­non peru­kal­le Tuk­hol­maan. Sin­ne poik­kea­mi­nen on ris­tei­ly­aluk­sel­le kallista.

    His­to­ria lie­nee hal­lus­sa mut­ta maan­tie­de ei. Tuk­hol­ma on ran­ni­kol­la mut­ta Sig­tu­na n 50 km sisä­maas­sa. Sig­tu­na sijait­see Tuk­hol­mas­ta poh­joi­seen, Arlan­das­ta itään toi­sel­la puo­lel­la moottoritietä.

    Tois­tan edel­leen itseä­ni, että kau­pun­kiin pitäi­si saa­da ilmet­tä. Täs­sä ei Hel­sin­ki kyl­lä vali­tet­ta­vas­ti ole Tuk­hol­man veroi­nen. Ei edes lähel­le. Pie­ta­ris­ta puhumattakaan.

    Ei Hel­sin­kiä­kään ole lii­kaa hauk­kua. Onhan siel­lä suur­kirk­ko ja uspens­kin kate­draa­li. Asian­tun­ti­joil­le on Jugend­ta­lo­ja, fin­lan­dia­ta­lo ja man­ner­heim-museo. Turis­teil­le espa ja mari­me­kon myy­mä­lät. Ja on tur­ha hai­kail­la kunin­kaan­lin­no­jen perään. Kun nii­tä ei sil­loin aikoi­naan tul­lut niin se on sit­ten siinä.

    Sum­ma sum­ma­rum: minus­ta oli­si kan­nat­ta­nut raken­taa se tor­ni ja gug­gen­heim. Jotain yri­tys­tä. Hauk­kua on niin help­poa var­sin­kin kun vie­hät­tä­vyy­del­le ei ole kuin sub­jek­tii­vi­nen näkö­kul­ma. Ei nii­tä tilai­suuk­sia tule loput­to­mas­ti. Koh­ta on joku ker­ros­ta­lo niil­lä­kin tonteilla.

    Ita­lis­sa on raken­nus, jota pai­kal­li­set sno­bit pitä­vät maut­to­muu­den huip­pu­na ja jota kut­su­taan kuu­lem­ma “ker­ma­ka­kuk­si.” Sanon lon­kal­ta, että tätä mau­ton­ta raken­nus­ta käy­vät töl­lis­te­le­mäs­sä vuo­sit­tain mil­joo­nat turis­tit. Ita­lias­sa on myös vino tor­ni, jota myös töl­lis­te­le­vät mil­joo­nat turis­tit. Raken­ne­taan hel­sin­kiin­kin vino tor­ni! heh

    Mut­ta ei tie­tys­ti. Hel­sin­kiin tulee näi­tä ker­ros­ta­lo­ja, jois­sa on tar­kas­ti sää­del­ty mää­rä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta ja kyl­py­huo­neen kaa­dot kii­rees­sä teh­ty vää­rään suuntaan.

  100. Havain­ne­ku­vis­ta.

    Kun jos­ta­kin raken­nus­hank­kees­ta kes­kus­tel­laan, niin havain­ne­ku­vien lyö­mi­nen tis­kiin tun­tuu ole­van var­ma kei­no ajaa kes­kus­te­lu sivu­rai­teil­le tyk­kään / en tyk­kää ‑akse­lil­le, ja ratio­naa­li­nen argu­men­toin­ti jää sivuun. Ne pitäi­si kiel­tää. Ja tämän sanoo ark­ki­teh­ti, joka tekee havain­ne­ku­via työkseen.

    Minus­ta oli­si parem­pi jos raken­nus­ten ulko­näön ja “kau­pun­ki­ku­van” sijas­ta puhut­tai­siin sii­tä, mitä niis­sä raken­nuk­sis­sa teh­dään, kuka nii­tä saa käyt­tää ja mihin. 

    Kes­kus­ta­kir­jas­ton tapauk­ses­sa­kin Hesa­ri veti suu­rin otsi­koin esiin ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun ehdo­tuk­set ja pyy­si kan­sal­ta kom­ment­te­ja — mikä on suo­sik­ki­si? Kes­kus­te­lu sii­tä, kuka kes­kus­ta­kir­jas­toa tar­vit­see ja lak­kau­te­taan­ko sivu­kir­jas­to­ja, huku­tet­tiin tämän mis­si­ki­san alle.

    Samoin täs­sä tor­ni­ky­sy­myk­ses­sä yri­tet­tiin poliit­ti­nen kysy­mys kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta finans­si­ka­pi­ta­lis­min ehdoil­la raja­ta pel­käk­si esteet­ti­sek­si fii­lis­te­lyk­si. Täm­möi­nen jul­ki­sen kes­kus­te­lun tyh­mis­ty­mi­nen, vie­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gin kal­tai­sil­la itsen­sä “fik­suik­si” miel­tä­vil­lä pals­toil­la on tosi huolestuttavaa.

  101. Mark­ku af Heur­lin: Olen saa­nut nuo­re­na vahin­gol­li­sia vai­kut­tei­ta funk­tio­na­lis­mis­ta. Ja suu­rin osa 5. Ave­nuen pil­ven­piir­tä­jis­tä on samoin aika eleet­tö­miä, noin yhden turis­ti­ki­ker­ran perusteella.

    Eipä eleet­tö­myy­des­sä tai funk­tio­na­lis­mis­sa tie­ten­kään sinän­sä ole mitään vikaa. Cir­rus nyt vaan ei ole pal­jon min­kään­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria, lähin­nä raken­nus­liik­keen ele­ment­ti­pro­ses­sin aivo­ton­ta pyö­rit­tä­mis­tä. Vas­taa­vaa on Suo­mi täyn­nä, ja suur­ta osaa sii­tä ei tie­tys­ti kukaan ole sen kum­mem­min ark­ki­teh­tuu­rik­si väittänytkään.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus teh­dä hou­kut­te­le­va ala­kes­kus, joka on tosal­taan yhtä hyvä kuin nyk­hi­nen pää­kes­kus on hou­kut­te­le­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täy­sin mah­do­ton rahoit­taa. Tar­vi­taan kym­me­niä mir­jar­de­ja euro­ja ennen kuin tuol­lai­nen uusi kes­kus saa ilmaa alleen. Tätä on yri­tet­ty vie­mäl­lä Heu­re­ke Tik­ku­ri­laan, mut­ta täs­tä pää­tök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heu­re­kan kävi­jä­mää­rät ovat aika vaa­ti­mat­to­mat ver­ra­tu­na sii­hen, mitä ne voi­si­vat olla.

    Tar­koi­tat­ko Osmo ‘toi­sel­la ala­kes­kuk­sel­la’ jotain sel­lais­ta kuin Cana­ry Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lon­toos­sa? Se on Lon­too­seen suun­ni­tel­mal­li­ses­ti teh­ty ‘toi­nen City’, eli finans­sia­lan kes­kit­ty­mä, joka raken­net­tiin köy­häl­le East Endin alu­eel­le. Olin siel­lä hil­jan pari vuot­ta töis­sä ja asuin käve­lye­täi­syy­del­lä, joten käy­tin sen pal­ve­lui­ta ja sitä läpi­kul­ku­paik­ka­na myös vapaa-ajal­la. Toi­mii hie­nos­ti: muu­ta­man kort­te­lin alu­eel­la 100000 ihmis­tä käy päi­vit­täin töis­sä eikä kaduil­la ole sil­ti tun­gos­ta (auto­ja ei juu­ri lain­kaan — kaik­ki kol­le­ga­ni käyt­ti­vät jul­kis­ta lii­ken­net­tä), ja riit­tä­väs­ti ravin­to­loi­ta ja kaup­po­ja, jot­ta kes­kus oli elä­väi­nen myös vii­kon­lop­pui­na lähi­seu­dun asuk­kail­le. Näyt­tää pil­ven­piir­tä­ji­neen mie­les­tä­ni upeal­ta, enkä ole kuul­lut kenen­kään pai­kal­la käy­neen valit­ta­neen. Sai­si­ko­han Itä-Pasi­las­ta enää mil­lään kons­til­la jotain yhtä vetovoimaista…Canary Whar­fin on raken­ta­nut ja omis­ta­nut käsit­tääk­se­ni yksi yhtiö, mikä lie­nee hel­pot­ta­nut jär­ke­vän koko­nai­suu­den luomista.

  103. AH: Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Vuo­saa­ren Cir­rus, joka muut­tui totaa­li­ses­ti kil­pai­lun jäl­keen. Ei tul­lut hoik­kaa ja stai­lia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Saa­ra: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

    Ikä­vä­hän tuo toteu­tu­nut talo on. Ei tuo alku­pe­räi­nen suun­ni­tel­ma­kaan kyl­lä mikään upea ole. Tain­nut olla teol­li­sen suun­nit­te­lun opis­ke­li­ja asial­la, kun lähin­nä tulee mie­leen hal­pa kii­na­lai­nen digiboksi.

    Minus­ta tuo on kui­ten­kin jo sem­moi­nen kuse­tus, että raken­nut­ta­ja pitäi­si pis­tää ensin pur­ka­maan tuo ja sit­ten lin­naan. Nämä ovat niin tör­kei­tä har­kit­tu­ja petok­sia, että nii­hin pitäi­si puut­tua koval­la kädel­lä. Kuka oli rakennuttaja?

  104. Julius Jääs­ke­läi­nen:
    Kun jos­ta­kin raken­nus­hank­kees­ta kes­kus­tel­laan, niin havain­ne­ku­vien lyö­mi­nen tis­kiin tun­tuu ole­van var­ma kei­no ajaa kes­kus­te­lu sivu­rai­teil­le tyk­kään / en tyk­kää ‑akse­lil­le, ja ratio­naa­li­nen argu­men­toin­ti jää sivuun. Ne pitäi­si kiel­tää. Ja tämän sanoo ark­ki­teh­ti, joka tekee havain­ne­ku­via työkseen. 

    On toi­nen­kin vaih­toeh­to: Kau­pun­gin­val­tuus­ton pitäi­si kye­tä kes­kus­te­le­maan älyk­kääm­mil­lä argu­men­teil­la kuin mä en tykkää/toi on ruma. Kau­pun­gin­val­tuus­ton pitäi­si kun­nioit­taa sitä, että tuo tyk­kää­mis­osas­to on dele­goi­tu raken­nus­val­von­ta­vi­ras­tol­le, raken­nus­lau­ta­kun­nal­le ja kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­nal­le jot­ka on mie­hi­tet­ty siten, että ne kyke­ne­vät otta­maan kan­taa esteet­ti­siin ja ark­ki­teh­to­ni­siin arvoi­hin. Val­mis­te­li­joi­den asian­tun­te­mus­ta pitäi­si kun­nioit­taa ja oikeas­ti miet­tiä, mit­kä ovat sel­lai­sia tilan­tei­ta mis­sä maal­li­kot voi­vat asian­tun­ti­joi­den yli kävellä.

  105. Mar­ko Hami­lo:

    Mut­ta jos johon­kin, niin Koi­vusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Siel­lä on nyt käsit­tääk­se­ni suun­nit­te­lu uudes­taan krii­sis­sä, joten asiat voi­si suun­ni­tel­la uudes­taan pilvenpiirtäjäpohjalta.

    Koi­vusaa­reen tor­nit sopi­si­vat kol­mes­ta syystä:

    1) Mai­se­mas­sa on jo Kei­la­nie­men tornitalot
    2) Var­jot eivät lan­kea ole­mas­sao­le­vaan asutukseen
    3) Niuk­ka resurs­si on pin­ta-ala, jon­ka lisää­mi­nen mer­ta täyt­tä­mäl­lä on kal­lis­ta ja ympä­ris­töl­le haitallista

    Lisäk­si siel­lä ylem­mis­sä ker­rok­sis­sa Län­si­väy­län melu­hai­tat­kaan eivät oli­si niin isot.

    1) Mis­tä suun­nas­ta ja mil­tä etäi­syy­del­tä mai­se­maa katselet?
    2) Tai­dat unoh­taa, että nyt ei olla Har­ma­jan majak­ka­saa­rel­la. (Esim. Laut­ta­saa­res­sa, ihan sii­nä Koi­vusaa­ren vie­res­sä, on yli 20 000 asukasta)
    3) Jätet­täi­siin­kö ala­ker­rok­set rakentamatta?

    Eikö oli­si jär­ke­väm­pää raken­taa tor­ni koko­naan alas­päin, maan uume­niin, niin väl­tyt­täi­siin tor­ni­ta­lo­jen useil­ta perus­on­gel­mil­ta? Ei oli­si hait­taa kau­pun­ki­ku­van tai kau­niin mai­se­man tär­vel­ty­mi­ses­tä ja ikku­nat voi­si kor­va­ta vaik­ka­pa Kei­la­nie­men tor­ni­ta­loon sijoi­tet­ta­van net­ti­ka­me­ran välit­tä­min kuvin video­ruu­tui­hin. Läm­mi­tys toi­mi­si käte­väs­ti maa­läm­mön ansios­ta! Tätä peri­aa­te­rat­kai­sua käyt­tä­vät (ja ovat pit­kään käyt­tä­neet) asu­mi­ses­saan monet hyvin menes­ty­vät lajit.

    1. Siel­lä Vancou­ve­ris­sa meil­le ker­rot­toin, ettei­vät tor­ni­ta­lot sovel­lu kau­pun­kien lai­doil­le, jos­sa nii­den ulko­puo­lel­la ei ole mitään, mik­si sin­ne pitäi­si men­nä. (Kos­kee myös Kei­la­nie­meä ja Wers­ten­diä) En usko, että löy­tyi­si yrit­tä­jää, joka pani­si sata mil­joo­naa hotel­lin Koi­vusaa­ren lähiössä.

  106. Anna-Lii­sa:
    Nimi­merk­ki Pyö­räi­li­jä… jne. ei var­maan­kaan huo­man­nut ensim­mäis­tä kommenttiani… 

    Toki huo­ma­sin. Sitä vaan en ole vie­lä tajun­nut mik­si yksi tor­ni on kau­nis ja toi­nen ruma.

    Mas­soit­te­lus­sa, auko­tuk­ses­sa, detal­jeis­sa ja mate­ri­aa­leis­sa on ero­ja. Ja jokai­nen on oman aikan­sa, kult­tuu­rin­sa, talo­den ja tek­nii­kan edis­ty­mi­sen tuotos.

    Jot­kut ovat veis­tok­sel­li­sia niin että nii­den ker­ros­mää­rää ei heti hah­mo­ta, toi­set taas näyt­tä­vät sil­tä kuin taval­li­sia pik­ku­ta­lo­ja oli­si ase­tet­tu pääl­lek­käin. Jois­sa­kin raken­ne näkyy ulos­päin, toi­sis­sa se on pei­tet­ty yhte­näi­sel­lä verhoilulla.

    Minä pys­tyi­sin löy­tä­mään kai­kis­ta nois­ta jotain omi­nai­suuk­sia jois­ta en itse vält­tä­mät­tä tyk­kää. Oma esteet­ti­nen itse­var­muu­te­ni ei kui­ten­kaan ole sil­lä asteel­la että esi­mer­kik­si luot­ta­mus­teh­tä­vään valit­tu­na pys­tyi­sin anta­maan tuo­mio­lausel­mia ihan vain sik­si etten tykkää.

  107. A.P.: Tar­koi­tat­ko Osmo ‘toi­sel­la ala­kes­kuk­sel­la’ jotain sel­lais­ta kuin Cana­ry Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lon­toos­sa? Se on Lon­too­seen suun­ni­tel­mal­li­ses­ti teh­ty ‘toi­nen City’, eli finans­sia­lan kes­kit­ty­mä, joka raken­net­tiin köy­häl­le East Endin alu­eel­le. Olin siel­lä hil­jan pari vuot­ta töis­sä ja asuin käve­lye­täi­syy­del­lä, joten käy­tin sen pal­ve­lui­ta ja sitä läpi­kul­ku­paik­ka­na myös vapaa-ajal­la. Toi­mii hie­nos­ti: muu­ta­man kort­te­lin alu­eel­la 100000 ihmis­tä käy päi­vit­täin töis­sä eikä kaduil­la ole sil­ti tun­gos­ta (auto­ja ei juu­ri lain­kaan – kaik­ki kol­le­ga­ni käyt­ti­vät jul­kis­ta lii­ken­net­tä), ja riit­tä­väs­ti ravin­to­loi­ta ja kaup­po­ja, jot­ta kes­kus oli elä­väi­nen myös vii­kon­lop­pui­na lähi­seu­dun asuk­kail­le. Näyt­tää pil­ven­piir­tä­ji­neen mie­les­tä­ni upeal­ta, enkä ole kuul­lut kenen­kään pai­kal­la käy­neen valit­ta­neen. Sai­si­ko­han Itä-Pasi­las­ta enää mil­lään kons­til­la jotain yhtä vetovoimaista…Canary Whar­fin on raken­ta­nut ja omis­ta­nut käsit­tääk­se­ni yksi yhtiö, mikä lie­nee hel­pot­ta­nut jär­ke­vän koko­nai­suu­den luomista.

    Ehkä kui­ten­kin syy­tä pitää miels­sä, että Cana­ry Wharf on n 13 mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­lin symä­mes­sä, 5 kilo­met­rin pääs­sä Citys­tä ja Towe­ris­ta ja 10 kilo­met­rin pääs­sä Bri­tish Museu­mis­ta. Lon­toon kapun­kia­lu­een läpi­mit­ta on liki­main 50 kilometriä.

    Winble­do­niin on mat­ka aker­ras­san 12 mailia.

  108. Eikö näis­sä lupa-asiois­sa oli­si parem­pi että kyllä/ei vaih­toeh­to­jen sijaan sovit­tai­siin hin­ta luval­le? Eli jos koe­taan että tor­nis­ta on hait­taa, niin teki­jä mak­sa­koon sii­tä kor­vauk­sen jon­ka koe­taan kor­vaa­van haitta.
    Hin­ta voi­si myös­kin olla nega­tii­vi­nen jos kau­pun­ki tar­peek­si jotain raken­nus­ta haluaa.

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En usko, että löy­tyi­si yrit­tä­jää, joka pani­si sata mil­joo­naa hotel­lin Koi­vusaa­ren lähiössä.

    Vie­rei­seen Wes­ten­din lähi­öön kui­ten­kin on tai aina­kin oli yrit­tä­jiä yrit­tä­mäs­sä tornihotellia…

  110. Timo Ruo­ho­mä­ki: Kau­pun­gin­val­tuus­ton pitäi­si kun­nioit­taa sitä, että tuo tyk­kää­mis­osas­to on dele­goi­tu raken­nus­val­von­ta­vi­ras­tol­le, raken­nus­lau­ta­kun­nal­le ja kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­nal­le jot­ka on mie­hi­tet­ty siten, että ne kyke­ne­vät otta­maan kan­taa esteet­ti­siin ja ark­ki­teh­to­ni­siin arvoi­hin. Val­mis­te­li­joi­den asian­tun­te­mus­ta pitäi­si kun­nioit­taa ja oikeas­ti miet­tiä, mit­kä ovat sel­lai­sia tilan­tei­ta mis­sä maal­li­kot voi­vat asian­tun­ti­joi­den yli kävellä.

    Asian­tun­te­mus­ta sii­tä mikä on kaunista?
    Tääl­lä ihmi­set kiroi­lee mie­li­ku­vi­tuk­set­to­mia beto­nie­le­ment­ti­ta­lo­ja ja teräs/­la­si-häk­ky­röi­tä sekä mui­ta kam­mo­tuk­sia ja sinus­ta oli­si hyvä, jos juu­ri näi­tä läpi pääs­tä­neet ihmi­set päät­tä­vät kai­kes­ta? Se, että yleis­tä mie­li­pi­det­tä edes vähän kuun­nel­laan pitää edes osan kam­mo­tuk­sis­ta poissa.

    Näi­den ihmis­ten asian­tun­te­mus­ta pitää kyl­lä kun­nioit­taa, mut­ta muis­sa asiois­sa. Ulko­nä­kö­asiois­sa hei­dän roo­lin­sa on aset­taa mini­mis­tan­dar­dit, jot­ka nekin kyl­lä saa­vat olla kor­keal­la. Lop­pu­kä­des­sä kui­ten­kin nime­no­maan asuk­kail­la pitäi­si olla veto-oikeus sii­hen, mitä talo­ja he halua­vat lop­pui­kän­sä kau­pun­gis­saan kat­sel­la. (Nii­tä ei taa­tus­ti pure­ta alle 50 vuo­den sisään raken­ta­mi­ses­ta ellei löy­dy kriit­tis­tä raken­teel­lis­ta vikaa.)

  111. Kat­se­lin tänä aamu­na näky­mää Poh­joi­sen Rau­ta­tie­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­sen suun­nal­ta Baa­nan yli lou­naan suun­nal­le, mis­sä Sit­ran 18-ker­rok­si­nen Itä­me­ren­tor­ni koho­si jon­kin ver­ran välis­sä ole­van Lapin­lah­den hau­tuu­maan pui­den lat­vo­ja kor­keam­mal­le. Näky ei ollut kovin pahas­ti häiritsevä,koska a) Ete­läi­sen Rau­ta­tie­ka­dun ja Mal­min­ka­dun rajaa­man korttteli(e)n raken­nuk­set, huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä tar­kas­te­lu­paik­kaa­ni, ulot­tui­vat näkö­vink­ke­lis­tä­ni Sit­ran 18-ker­rok­sis­ta Itä­me­ren­tor­ni-taloa kor­kam­mal­le ja b) kos­ka välis­sä ole­van maas­ton kohoa­va muo­to toi­mii täs­sä koh­den arme­li­aas­ti. Taju­tes­sa­ni tuol­la pai­kal­la, että “kumoon” äänes­te­tys­tä Tor­ni­ho­tel­lis­ta oli kui­ten­kin tar­koi­tus teh­dä vie­lä 15 ker­ros­ta Sit­ran raken­nus­ta kor­keam­pi, voin tode­ta äänes­tyk­sen lop­pu­tu­lok­ses­ta, että hyvä näin. 

    Samaan lop­pu­tu­lok­seen olen tul­lut myös Hie­ta­lah­den ran­nal­la ja Mec­he­li­nin­ka­dun var­rel­la. Bule­var­din osal­ta ja muu­al­la­kin oli­si kai­ke­ti tuo kor­kea tor­ni ollut aika ikä­väs­ti näkö­pii­ris­sä. Kii­tos siis kai­kil­le Hel­sin­gin uniik­kia kau­pun­ki­ku­vaa puo­lus­ta­neil­le, jot­ka tai­si­vat ymmär­tää, että kai­ken ei pidä kivas­sa kau­pun­gis­sam­me olla kaupan! 

    (tämä käy­köön myös vas­ta­kom­men­tis­ta esim. Pet­ja Y:lle)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.