Miksi äänestin tornihotellin puolesta

132 vastausta artikkeliin “Miksi äänestin tornihotellin puolesta”

1. Varoit­ta­va esimerk­ki on Lyonin Cite Inter­na­tionale, joka on varsin suuri kon­fer­enssikeskus. Olen ollut tuol­la parikin ker­taa. Etäisyyt­tä keskus­taan (Bel­le­cour) on reilu 4 kilo­metriä, mut­ta lin­jal­la on vain busse­ja (ei metrolin­jan var­rel­la). Kun kon­fer­enssi lop­puu joltain päivältä, ei ole oikein mitään keinoa päästä järkevästi keskus­taan, muuten kuin kävelemäl­lä (laukut mukaan, tietenkin), bus­si­in on tun­tien jono, kuten takseihinkin.

   Vastaa

2. Olisi­han se hai­tanut ker­jäläis­ten ja penkil­lä makoile­vien juop­po­jen elämää.

   Nythän on val­in­ta tehty mitä Helsin­ki halu­aa ja tulee saamaan.

   Vastaa

3. Olisin äänestänyt hotellin puolesta. 

   Kari Suo­ma­lainen joskus 70-luvul­la, päiväkir­jois­saan ja muis­sa pam­fleteis­sa, pohti hie­man samankaltaista asi­aa: vil­jasi­ilo­jen rak­en­tamista pitk­in­poikin Suomea. Vas­tus­tus­ta esi­in­tyi mm. argu­menteil­la, että vil­jasi­ilo ei sovi maise­man profi­ili­in. Karin pohde oli, että kun rahat lop­pu­vat, mitä sit­ten syödään — profiiliako ?

   Hie­man saman­lai­sis­sa aatok­sis­sa olen itsekin. Itse vas­tus­tan nyky­istä Takaisin-Luoli­in ‑poli­ti­ikkaa, jos­sa osa­puilleen kaik­ki uuden tekem­i­nen on kat­sot­tu vahingolliseksi.

   Vastaa

4. Kon­gres­si­hotel­li voisi kaikin mokomin olla Helsin­gin piristysruiske.

   Mut­ta onko sen tornin rumuud­es­ta pakko antaa Bur­chartin päät­tää — Bur­chartin, jon­ka arkkite­htoni­nen kauneusta­ju jo nähti­in Kata­janokan lasi­hirviössä? Bur­chart näyt­tää erikois­tuneen susiru­maan arkkite­htu­uri­in. Eikö hänen kanssaan voi tehdä kaup­po­ja ilman että hän saa sanel­la minkälaista arkkite­htu­uria rakennetaan? 

   Tietysti voisimme ottaa aivan uuden kon­septin Helsin­gin tur­is­tive­t­onaulak­si: tulkaa kat­so­maan kam­mot­tavaa kaupunkia. Ehkä emme kuitenkaan enää pysty lyömään neu­vos­tolähiöitä lau­dal­ta kun ei koko keskus­taa kuitenkaan raski­ta sitä varten purkaa. Makkarat­a­lo tosin on hyvä alku: kun sen purkukiel­lon saanut makkara nyt on päällystet­ty main­os­teipeil­lä, se on toden tot­ta nähtävyys. Ei ole mon­ta rumem­paa raken­nus­ta kaupunkien paraati­paikoil­la maailmassa.

   On niitä erikoisia ja ainakin vähän kau­ni­impia torne­ja piirretty:
   Absolute World Tow­ers, Mis­sis­sauga, Ontario, Kana­da.

   Kuvagu­uglaus hakuter­mil­lä turn­ing tow­ers saa erikoisia ja kau­ni­itakin torne­ja. Myös hakuter­mi twist­ing towers.

   Vastaa

5. Hyvä Osmo! Järkevästi ajatel­tu. Jotkut ovat perustelleet, että Pasi­laan pitää rak­en­taa kon­gres­sikeskus ja torni­hotel­li sinne. Mielestäni nämä henkilöt saa­vat pitää myös huolen, että löytävät sijoit­ta­jan, joka sat­saa 100 mil­liä sinne Pasi­lan tornihotelliin.

   Ei muu­ta kun myymään aja­tus­ta maailmalle.

   Vastaa

6. Guggen­heimin museon kanssa hotel­li olisi hyvä turistimagneetti.

   Vastaa

7. Kuin­ka real­isti­nen tuo arvio 60000 uud­es­ta vuosit­tais­es­ta kon­gres­sivier­aas­ta mah­taa olla? Hiukan epäilen tuo­ta Helsin­gin logis­tista eri­no­maisu­ut­ta; Euroopas­ta kat­soen Helsin­ki on syr­jässä, ja kuin­ka paljon parin kol­men tun­nin säästö matkus­tusa­jas­sa mah­taa aasialaisil­la painaa, jos yhtälössä vastapuolel­la on euroop­palais­ten oikei­den suurkaupunkien vetovoima?

   Vastaa

8. Kokeil­taisi­inko uud­estaan Her­ne­saaren kär­keen? Siel­lähän on kaavoitus vielä kesken. Ottaisin sinne paljon mielu­um­min kon­gres­si­hotellin kuin sen helikopter­itäytön. Hotel­li ja viere­inen ris­teilysa­ta­ma voisi­vat myös saa­da syn­er­giae­tu­ja toisistaan.

   Vastaa

   1. Helsingis­sä on lin­jat­tu, ettei korkea rak­en­t­a­mi­nen sovi Her­ne­saa­reen kaupunkiku­val­li­sista syistä. Tulee liiak­si his­to­ri­al­lisen keskus­tan eteen.

      Vastaa

9. Siteer­aan itseäni kun muut eivät vielä ymmär­rä tehdä 🙂 mut­ta Helsin­ki lie­nee näinä ankeina aikoina maail­man ain­oa kolk­ka, jos­sa “nor­jalainen sijoit­ta­ja” on lähtöko­htais­es­ti kirosana.

   Vastaa

10. 60000 kon­gres­sivieras­ta 1600 € lom­pakol­la on liioittelua.

    1) Kon­fer­ens­sei­hin, kon­gres­sei­hin ja kok­ouk­si­in osal­lis­tu­mi­nen paikan pääl­lä tulee maail­mal­la lähivu­osikym­meninä vähen­emään suuresti johtuen etäy­hteyk­sien ja vir­tu­aa­likok­ouste­knolo­gian voimakkaas­ta tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä. 20 vuot­ta sit­ten emme tien­neet mitään inter­netistä, 20 vuo­den kulut­tua vir­tu­aa­likon­fer­enssi­in osan­ot­to vas­taa läh­es aitoa läsnäoloa.
    2) Maail­mal­la on kon­gres­si­hotelleista jo nyt yli­tar­jon­taa ja suurin intres­si kohdis­tuu tänä päivänä Aasi­aan ja Lähi-itään. Kon­gres­sit joudu­taan nyky­isin ali­hin­noit­tele­maan, jol­loin niiden tukemiseen tarvi­taan usein kaupun­gin rahaa (Con­fer­ence Trends, ICCA).

    Vastaa

11. Kysymys Soin­in­vaar­alle tai muillekin täl­lä pal­stal­la vas­tat­tavak­si: miten real­isti­nen on tuon kävi­jämäärän (60 000 vuodessa) toteu­tu­mi­nen, mihin laskelmi­in se perustuu? 

    Mikähän mah­taa muuten olla kon­gres­sivieraiden määrä Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä, entä heitä majoit­tavien hotellien/kongressikeskusten? Kuin­ka paljon täl­laista liike­toim­intaa Helsingistä jo löy­tyy, eli mil­laiseen kil­pailu­ti­lanteeseen uusi hotel­li olisi joutunut ja miten dra­maat­tisen muu­tok­sen tähän kävi­jäseg­ment­ti­in uusi hotel­li olisi siis tuonut?

    Vastaa

12. Tun­tuu käsit­tämät­tömältä, että pien­ten taloudel­lis­ten hyö­ty­jen takia mon­et ovat valmi­ita hyväksymään kaupun­gin näkyvim­mäk­si maamerkik­si talon, joka on läh­es kaikkien mielestä ruma. Myös kannattajien.

    Kyl­lä teil­lä helsinkiläisil­lä poli­itikoil­la sen ver­ran oma­nar­von­tun­toa pitäisi olla, ettei kaupun­gin sym­bo­l­ik­si saa hyväksyä taloa, johon nip­panap­pa on alka­nut tottua. 

    Mata­la ja pien­imuo­toinen keskus­ta on arvo, jos­ta kan­nat­taa pitää jos­sain määrin kiin­ni. Sky­lineä hal­lit­se­via yksit­täisiä torne­ja on jo jokaises­sa kaupungis­sa. Myöskään kon­gres­sivier­aat eivät yhden talon ker­rosmäärästä ole riippuvaisia.

    Onnit­te­lut kaikille “ei” äänestäneille, teil­lä oli näkemystä.

    “nähtyäni siitä sato­ja kuvia, olen alka­nut tot­tua siihen. Olen viime aikoina matkustel­lut kaupungeis­sa, jois­sa on paljon tätäkin korkeampia raken­nuk­sia. Täy­tyy sanoa, etteivät ne mitään hirvi­tyk­siä ole.”

    Vastaa

13. Onko se tornin korkeus jotenkin tavoitelta­va asia? Kaava­han on kuitenkin ole­mas­sa hotel­lia varten. Eikö 16 ker­roksi­nen ole tarpeek­si korkea? Kyl­lähän vähem­mil­lä ker­roksil­lakin on mah­dol­lista saa­da aikaisek­si mie­lenki­in­toista arkkite­htu­uria ja riit­tävästi majoitustilaa.

    Vastaa

    1. Jos Hart­sa on halukas rak­en­ta­maan 16-ker­roksisen hotellin, kan­nat­taa nyt pan­na paper­it vetämään. Nyt tar­jol­la ole­va investoi­ja halu­aa näyt­tävän raken­nuk­sen, joka toimii omana main­ok­se­naan. Har­mi, ettei kuvaa tästä nykyisen kaa­van mukaises­ta ratkais­us­ta ole näytet­ty, sil­lä se on todel­la ruma.

       Vastaa

14. Onko niin, että hotellille ain­oat hyvät paikat, sel­l­aiset joi­hin voidaan saa­da investoin­te­ja, sijait­se­vat Helsin­gin kan­takaupun­gin ja meren välis­sä? Olisiko siis perustel­tua kaavoit­taa Kaup­pa­tori pilvenpiirtäjähotelleiksi?

    Toivoisin, että Helsin­gin päät­täjät alka­isi­vat pikkuhil­jaa miet­tiä Helsin­gin kehit­tämistä, ja merkit­tävien raken­nusten rak­en­tamista, hie­man laa­jem­malle alueelle kuin Helsingin­niemelle. Jos hotel­lit, taide­museot yms. on aina pakko sijoit­taa nykyiseen ydinkeskus­taan, niin onko ihme, ettei mui­ta aluei­ta koeta riit­tävän arvokkaik­si yksi­ty­isille investoin­neille, ja että kär­simme liikenneongelmista? 

    Ei ole kovin kaukana tule­vaisu­udessa se het­ki jol­loin Helsingin­niemeltä lop­puu raken­nus­maa. Ehkä olisi syytä alkaa miet­tiä jo nyt mui­ta vai­h­toe­hto­ja, ja sitä, miten saataisi­in Helsin­gin muutkin alueet, eri­tyis­es­ti ns. pohjoinen kan­takaupun­ki, houkut­televem­mik­si. Ehkä niiden arvoa nos­taisi jo se, ettei kaikkia julk­isia han­kkei­ta, kuten mah­dol­lista taide­museoa (oli Guggen­heim tai ei) raken­net­taisi näköetäisyy­delle kaupung­in­talosta. Ei ihme, jos Pasi­la ei kel­paa hotellinrak­en­ta­jille, jos ei se ker­ran kel­paa kaupungin­isillekään eri­lais­ten kult­tuuri­hankkei­den raken­nusko­hteek­si. (Mes­sukeskuk­sen ja Hart­wall-areenan läheisyy­den sekä hyvien junay­hteyk­sien tosin luulisi ole­van houkut­tele­via kon­gress­in­jär­jestäjille.) Ja jos Arthur Buchardt ei halua sijoit­taa muualle kuin Jätkäsaa­reen raken­net­tavaan hotel­li­in, niin onhan maail­mas­sa muitakin mah­dol­lisia investoi­jia, jot­ka saat­ta­vat olla suo­peampia muille vaihtoehdoille.

    Luulisi, että pil­ven­pi­irtäjien aiheut­ta­mat ympäristö­vaiku­tuk­set, kuten pyör­re­tu­ulet ja ainainen var­jo pohjois­puolel­la, oli­si­vat kaavoit­ta­jiemme tiedos­sa. Mik­si siis levit­tää täl­laisia ongelmia ympäri Helsinkiä, kun pil­ven­pi­irtäjäalueet voitaisi­in rak­en­taa tiivi­im­min muu­ta­maan ryp­pääseen? Tämäkin hotel­li olisi voitu suun­nitel­la Kalasa­ta­man tai Kes­ki-Pasi­lan yhtey­teen. Kalasa­ta­makin toki on turhan lähel­lä mer­ta, mut­ta ei sen­tään niin lähel­lä avomer­ta kuin Jätkäsaari. Ja jos sinne joka tapauk­ses­sa raken­netaan pil­ven­pi­irtäjiä, ei yksi lisää juuri het­kau­ta suun­taan tai toiseen.

    Helsin­gin päät­täjät tun­tu­vat kär­sivän vai­h­toe­hdot­to­muud­es­ta. Turun van­ha keskus­ta tuhot­ti­in aikoinaan perustele­mal­la, ettei uusia raken­nuk­sia muka voitu rak­en­taa min­nekään muualle kuin juuri van­ho­jen paikoille, tai muuten seu­raisi työt­tömyyt­tä ja Turku näivet­ty­isi (mikä tapah­tui sit­ten joka tapauk­ses­sa, ehkä sen takia, etteivät ihmiset enää koke­neet sitä viihty­isäk­si Turun taudin run­nel­tua keskustan). 

    Olisiko Helsinkikään enää niille kon­gress­in­jär­jestäjille niin houkut­tel­e­va kohde kuin (hep­poisil­ta kuu­lostavin perusteluin) maalail­laan, jah­ka sen keskus­ta olisi run­nel­tu Turun tapaan? Miten kävisi Helsin­gin keskus­tan kil­pailukyvyn noin miel­lyt­tävää iltakäve­lyä ajatellen? Halu­am­meko todel­la Jätkäsaares­ta, ja sen myötä koko keskus­tas­ta uuden Itä-Pasi­lan, ja houkut­teleeko sel­l­ainen niitä kon­gresse­ja tänne?

    Eikö hotellille muka todel­la ollut mitään muu­ta mah­dol­lista raken­nu­s­paikkaa? Ei ihme, jos äänestyk­sistä tulee täl­laisia ota tai jätä ‑tilantei­ta työ­paikko­jen ja investoin­tien puoles­ta tai vas­taan, jos ehdol­la on ain­oas­taan yksi, kiis­tanalainen paikka.

    Helsingis­sä on muuten jo yksi paik­ka, jos­sa voi käy­dä kahvil­la kat­so­mas­sa todel­la hieno­ja maisemia. Suosit­te­len, että käyt joskus Hotel­li Tornin Atel­jee baaris­sa. Se ei myöskään pilaa todel­la hieno­ja maisemia muilta.

    Vastaa

    1. Aja­tus tehdä houkut­tel­e­va alakeskus, joka on tos­altaan yhtä hyvä kuin nykhi­nen pääkeskus on houkut­tel­e­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täysin mah­do­ton rahoit­taa. Tarvi­taan kym­meniä mir­jarde­ja euro­ja ennen kuin tuol­lainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritet­ty viemäl­lä Heureke Tikkuri­laan, mut­ta tästä päätök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heurekan kävi­jämäärät ovat aika vaa­ti­mat­tomat ver­ratu­na siihen, mitä ne voisi­vat olla.

       Vastaa

15. Ajat­telin ihan samaa.Mistä tää 60.000 on las­ket­tu. Entä jos 30.000 onkin lähempänä todel­lisu­ut­ta ja hotellin ja matkan­jär­jestäjien ulkop­uolel­la rahaa kukin jät­tää n. 150 ‑200€. Sil­loin puhutaan 4–5 milj. tuloista. Pikkasen jos avaisit noi­ta laskelmia ennekuin väität että yksi hotel­li tuo Suomeen 100 milj. — epäilen vahvasti

    Vastaa

    1. Kon­gres­sivieraiden tuo­ma rahamäärä perus­tuu tutkimuk­si­in. Siitä toki osa on yöpymys­tä ja kon­fer­enssi­palvelu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
       Yrit­täjä oli tekemäl­lä hotel­lia oma­l­la riskil­lään. Se, onko asi­akas­määrä yliarvioitu, on yrit­täjän ongelma.

       Vastaa

16. Mik­si tuo hotel­liru­milus pitäisi väk­isin saa­da juuri Jätkäsaa­reen? Jo nykyäänkin liikenne on tukos­sa laivo­jen saa­pumi­saikoina ja iltapäiväru­uhkas­sa. Mik­si hotel­lia ei ole määräti­etois­es­ti ohjat­tu tule­vaan Kalasa­ta­man keskuk­seen. Siel­lä yksi torneista on kaavoitet­tu hotel­lik­si, ker­roksi­akin on riit­tävästi, iltakäve­lyt voi suun­na­ta joko Mustikka­maa-Korkeasaaren tai hyvin elävän Kurvin suun­taan. Lisäk­si kulkuy­htey­det ovat eri­no­maiset keskus­taan suun­taan metrol­la sekä lento­ken­tälle, itään ja Lah­den suun­taan pääväyliä pitkin nopeat ja suju­vat. Eri asia on tietysti kel­paako merel­liset maise­mat keskus­tan vääräl­lä puolen…

    Vastaa

17. Ja se 16-ker­roksi­nen torni tulee var­masti ole­maan upea ilmestys?

    Vastaa

    1. Se 16-ker­roksi­nen kak­si­torni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­telul­la hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuk­si, sitäkin kaavaa pitäisi muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huono kaa­va toimeen. Se kun on lainvoimainen.

       Vastaa

18. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta ja vaku­ut­tavas­ta puheen­vuoros­ta eilen val­tu­us­tossa Ode! 

    Elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ta näkökul­mas­ta ratkais­usi oli var­masti perustel­tu. Kiitos myös siitä, että min­ul­la oli (ylimääräinen)kunnia tul­la nime­tyk­si toimes­tasi yhdek­si ratkai­se­van äänen anta­jak­si. Oikeasti han­kkeen kuitenkin kaa­toi­vat ne 43 ääntä.

    Itsel­läni äänestyspäätök­sessä pain­oi­vat elinkeinonäkökul­man lisäk­si mon­et muutkin kysymyk­set. Ei talous ole kaiken mitta!

    Näistä kir­joitin eilen blogiini:
    Jätkäsaaren torni­hotel­li kaa­tui äänin 43–42: Seit­semän syytä, mik­si äänestin vas­taan http://leostranius.fi/2013/05/jatkasaaren-tornihotelli-kaatui-aanin-43–42-seitseman-syyta-miksi-aanestin-vastaan/

    Vastaa

19. Kun nyt en pysty näkemään mihin suo­ranaiseen katas­trofi­in nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna ajau­tu­isimme, jos Bur­chart ei pääse tora­ham­paitaan stadi­in pystyt­tämään, olen ihmeis­säni. Kuten Gre­jus ylem­pänä sanoi, nekin, jot­ka päästäi­sivät Bur­chartin ehdoit­ta mel­las­ta­maan kaupunkiku­vaa, pitävät hänen tar­joomuk­si­aan rumina.

    Voisiko olla niin, että suo­ma­lais­neu­vot­teli­jat eivät toh­di esit­tää omia ehto­jaan peläten ettei meistä tykätä? Guggen­heim viit­taa siihen suun­taan: oli­han siinä sit­ten neu­vot­telu­varaa, vaik­ka ei pitänyt olla. Nähtäväk­si jää, opim­meko G1:stä mitään vai säikähdäm­mekö taas G2:ssa yhtä lailla.

    Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Hart­sa on halukas rak­en­ta­maan 16-ker­roksisen hotellin, kan­nat­taa nyt pan­na paper­it vetämään. Nyt tar­jol­la ole­va investoi­ja halu­aa näyt­tävän raken­nuk­sen, joka toimii omana main­ok­se­naan. Har­mi, ettei kuvaa tästä nykyisen kaa­van mukaises­ta ratkais­us­ta ole näytet­ty, sil­lä se on todel­la ruma.

    Jos yksi nykyisen kaa­van mukainen ratkaisu on ruma, niin sil­loin on vain pula vaihtoehdoista.

    Vastaa

21. Onnek­si Espoo on antanut luvan 18-ker­roksisen meren­ran­ta­hotellin rak­en­tamiselle Wes­t­endi­in, jonne on vain lyhyt metro­mat­ka pääkaupun­gin keskus­taan. Tosin kon­gres­si­tiloista ei ole tietoa mut­ta Hanasaari ja Dipoli ovat lähellä.

    Vastaa

22. Minus­ta tuo kaavail­tu torni ei ole toiv­ot­toman ruma. Voisi se kau­ni­impikin olla, ja itse asi­as­sa olisin toivonut vielä huo­mat­ta­van paljon räväkäm­min maise­mas­ta erot­tuvaa muo­toilua. Juuri tornei­hin sopii mielestäni wow-arkkite­htu­uri. Tornin rak­en­tamisen syyt ovat imagosy­itä, eivät puh­taasti tarpeesta lähte­viä syitä.

    Jokainen aika jät­tää kaupunki­in mon­u­ment­tin­sa. Kyl­lä tuo kon­gres­si­hotel­li on tämän mon­u­ment­tite­htävän täyt­tää valitet­tavasti paljon parem­min kuin moni muu toteu­tu­va rakennushanke.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara: Aja­tus tehdä houkut­tel­e­va alakeskus, joka on tos­altaan yhtä hyvä kuin nykhi­nen pääkeskus on houkut­tel­e­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täysin mah­do­ton rahoit­taa. Tarvi­taan kym­meniä mir­jarde­ja euro­ja ennen kuin tuol­lainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritet­ty viemäl­lä Heureke Tikkuri­laan, mut­ta tästä päätök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heurekan kävi­jämäärät ovat aika vaa­ti­mat­tomat ver­ratu­na siihen, mitä ne voisi­vat olla.

    Niin­pä, Kru­u­nun­haas­sa käy kir­jas­to­bus­si. Pääkir­jas­to on Pasi­las­sa — kuulem­ma, en ole koskaan käynyt.

    Vastaa

    1. Helsin­ki on yrit­tänyt elvyt­tää Pasi­laa esimerkik­si vielmäl­lä sinne pääkir­js­ton, mut­ta ei ole muut­tunut mik­sikään mag­neetik­si. Richardi­nakdun kir­js­toakin käytetään enem­män ja kir­jas­to kymppiä.

       Vastaa

24. Jos tarvi­taan esimerkke­jä mata­lam­min mas­soite­tus­ta näyt­tävästä arkkite­htu­urista, niin kan­nat­taa kat­sel­la mitä vaik­ka Köpik­seen on tehty/suunniteltu. Tuos­ta vaan selailemaan:
    http://www.google.fi/search?q=copenhagen+architecture&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=HrmUUdXmJ4jy4QS-rIHQAg&sqi=2&ved=0CDoQsAQ&biw=1170&bih=829

    Vastaa

25. Juk­ka Heikki­nen:
    60000 kon­gres­sivieras­ta 1600 € lom­pakol­la on liioittelua.

    1)Konferensseihin, kon­gres­sei­hin ja kok­ouk­si­in osal­lis­tu­mi­nen paikan pääl­lä tulee maail­mal­la lähivu­osikym­meninä vähen­emään suuresti johtuen etäy­hteyk­sien ja vir­tu­aa­likok­ouste­knolo­gian voimakkaas­ta tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä. 20 vuot­ta sit­ten emme tien­neet mitään inter­netistä, 20 vuo­den kulut­tua vir­tu­aa­likon­fer­enssi­in osan­ot­to vas­taa läh­es aitoa läsnäoloa.

    Teknolo­gia vir­tu­aa­likon­fer­ens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo ainakin yli kymme­nen vuot­ta, mut­ta en ole koskaan kuul­lut että kukaan olisi sel­l­aiseen osal­lis­tunut. Kon­fer­enssit ovat pääasi­as­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien verkos­toi­tu­mista varten ja sik­si että pääsee matkustele­maan fir­man rahoil­la. Se asi­a­sisältö jon­ka voisi hoitaa vir­tu­aalis­es­tikin (ja isok­si osak­si nykyään hoide­taankin) on ole­mas­sa vain että saadaan syy noi­hin kahteen.

    Vastaa

    1. Tuhan­nen hen­gen kon­fer­ensse­ja ei pide­tä videokok­ouksi­na. Yri­tys­ten sisiset palaver­it, esimerkik­si johtokun­nan kok­ouk­set, tul­laan yhä use­am­min hoita­maan videokok­ouksi­na. Esimerkik­si joka toinen, sil­lä henkilöko­htaiset kon­tak­titkin ovat tärkeitä.

       Vastaa

26. “…kon­gres­si­hotel­li, jon­ka tarkoituk­se­na on tuo­da Helsinki­in 60 000 kon­gres­sivieras­ta vuodessa. Yksi kon­gres­sivieras tuo keskimäärin 1600 euroa…”

    Mihin nämä ole­tuk­set perus­tu­vat? Samaan, jon­ka seu­rauk­se­na meil­lä tapetaan kiihtyväl­lä vauhdil­la per­in­teisiä huolta­moi­ta, kahviloi­ta, kyläkaup­po­ja tai keskus­to­jen kom­pak­te­ja liiketilo­ja uusien jät­ti ABC- tai Pris­ma- kom­plek­sien nujertamana?

    Vai onko tosi­aan niin, että uuden hotel­li­raken­nuk­sen vetovoima on niin val­ta­va, että se yksin tuo vuodes­ta toiseen 60 000 uut­ta kon­gres­sivieras­ta. Samaan aikaan kun meil­lä olisi tar­jo­ta niin hieno raken­nus kuin Fin­lan­dia-talo täs­mälleen samaan tarkoituk­seen? Eikö sil­lä tosi­aan ole mitään tähän ver­rat­tavis­sa ole­vaa vetovoimaa?

    Ja jos nämä kon­gres­sivier­aat tosi­aan halu­a­vat kävel­lä rän­täsateessa loskaises­sa kaupungis­samme, niin kok­ous­takoot Fin­lan­dia-talol­la ja yöpykööt vastapäisessä jät­ti-Scan­di­cis­sa. Eiköhän täl­lä upporikkaal­la nor­jalaisel­la olisi varaa ostaa vaik­ka koko hotel­li­raken­nus. Ei tarvitse kul­jet­taa ketään mihinkään. Tur­is­teille kel­paa­vat kyl­lä mata­lam­matkin raken­nuk­set kor­vaaviksi yöpaikoiksi.

    Kysymys on lop­ul­ta siitä, luo­tam­meko nykyisen­laisen kaupunkimme vetovoimaan, vai lähdem­mekö pikavoit­to­jen toivos­sa nor­jalaisen miljonäärin kelkkaan. Ainakin ne 66 euron ris­teil­i­jä­tur­is­tit val­it­se­vat jo nykyään mielu­um­min Helsin­gin kuin Tukholman.

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki on yrit­tänyt elvyt­tää Pasi­laa esimerkik­si vielmäl­lä sinne pääkir­js­ton, mut­ta ei ole muut­tunut mik­sikään magneetiksi.

    Itä-Pasi­la on aikanaan pilat­tu järkyt­täväl­lä ja täysin luon­not­toma­l­la beto­niarkkite­htu­uril­la. Ja nyt oltaisi­in valmi­ita tekemään saman­lainen virhe uudessa paikas­sa? Kuka halu­aa asua 33-ker­roksisen hotel­li­raken­nuk­sen katveessa, joka kaiken lisäk­si muodoltaan on mah­dol­lisim­man erot­tu­va ja silmiinpistävä?

    Vastaa

28. Onnek­si van­han tavarasa­ta­man arkkite­htooniset hel­met eivät jääneet hotellin var­joon. Län­sisa­ta­man bunkkeri, Verkkokau­pan pelti­hal­li ja Län­silinkin kaupunki­mo­tarisil­ta rikkinäi­sine kaitei­neen saa­vat edelleen toiv­ot­taa laival­la saa­pu­vat matkus­ta­jat ter­ve­tulleik­si kau­ni­iseen pääkaupunki­imme. Seu­rak­seen nämä saa­vat per­in­teistä koti­maista laat­ua edus­ta­van ele­ment­tilähiön meren­pin­nanalai­sine pysäköintihalleineen.

    Vastaa

29. Anna-Liisa:
    Eikö hänen kanssaan voi tehdä kaup­po­ja ilman että hän saa sanel­la minkälaista arkkite­htu­uria rakennetaan? 

    Hienoa jos jostain löy­tyy valmis kon­sep­ti siihen että susiru­man sijas­ta tulee takuukaunista.

    Päät­täisikö arkkite­htu­urin kauneud­es­ta sit­ten riihi­tien kel­lar­ista löy­tyneen tyhjän chi­antip­ul­lon kaulas­ta ote­tun DNA-näyt­teen perus­teel­la kloonat­tu alvaraal­to (heh), helsinkiläiset kun­nal­lispoli­itikot keskenään kon­sen­suk­ses­sa (heh-heh), net­ti­ad­dres­siäänestys (heh-heh-heh) vai SAFA-arkkite­hdit (heh-heh-heh-hee)…?

    Hauskaa muuten että omil­la rahoil­laan omaan käyt­töön­sä taloa bygäävän kat­so­taan jotenkin ole­van “saneli­ja”…

    Vastaa

30. Osmo kir­joit­ti:
    “Olen­naista on, että tämä on kon­gres­si­hotel­li, jon­ka tarkoituk­se­na on tuo­da Helsinki­in 60 000 kon­gres­sivieras­ta vuodessa.”
    — Siis 120 000 matkaa lento­ken­tältä ja takaisin pitkin Meche­lininkat­ua ym — enim­mäk­seen taksilla.
    10 000 kuukaudessa, eläköön, siitähän saadaan tulo­ja Van­taan takseille.

    Vastaa

    1. Kon­gres­sivier­aat kulke­vat usein pikkubusseilla.

       Vastaa

31. Pis­teet koti­in Osmolle. Hieno ana­lyysi ja ei niin vihreää onnek­si täl­lä ker­taa vaan real­isti­nen kuvaus. Tehti­in niinkuin aikoinaan Pan­i­moa oli Stadi­in tar­jol­la ja ei kel­van­nut — Ker­a­van kaupun­ki kiit­tää vieläkin kaukonäköisiä Stadin päät­täjiä. Onko jostain luet­tavis­sa puoles­ta ja vas­taan äänestäneet. Hyvä Osmo Stadi­laisen asial­la. T Jouni ei vihreä mut­ta hyvin mielip­itei­den puolella.

    Vastaa

32. Hart­sa: Jos tarvi­taan esimerkke­jä mata­lam­min mas­soite­tus­ta näyt­tävästä arkkite­htu­urista, niin kan­nat­taa kat­sel­la mitä vaik­ka Köpik­seen on tehty/suunniteltu.

    Mik­si tuom­moisia ei ehdote­ta Helsinki­in? Noista suurim­mat ovat 10-ker­roksisia. Siis melkein 40% sitä ns. kohtu­ullisem­paa kakkos­vai­h­toe­htoa mata­lampia ja alle kol­ma­sosa torni­hotellin suun­nitel­lus­ta korkeudesta.
    Tai mik­sei vaik­ka Eiran sairaalan innoit­ta­maa arkkite­htu­uria? Tai yleen­säkin jotain sem­moista mikä näyt­tää talol­ta, on kau­nis ja sopusuh­tainen sekä sopii muuhun rakennuskantaan?
    Mik­si ihmeessä tar­jo­taan pelkkiä jär­jet­tömän suuria tai rumia kolosse­ja? En oikeasti ymmär­rä tuo­ta kaupunkipäät­täjien intoa suun­nitel­la nar­sis­tisia muis­tomerkke­jään ympäristöstä välittämättä.

    Osmo Soin­in­vaara: Helsin­ki on yrit­tänyt elvyt­tää Pasi­laa esimerkik­si vielmäl­lä sinne pääkir­js­ton, mut­ta ei ole muut­tunut mik­sikään magneetiksi.

    Ainakin se kir­jas­ton puoleinen Pasi­la on paik­ka, jonne toi­vo ja elämän­halu menevät kuole­maan: pelkkiä betoniele­ment­ti­talo­ja ilman mitään sielua vir­voit­tavaa. Siel­lä olisi help­po kuva­ta suuri suo­ma­lainen narkkarielokuva.

    Kak­si­ta­soinen katuk­er­ros on taval­laan jän­nä idea mut­ta tarkoit­taa Pasi­lan toteu­tuk­sel­la sitä, ettei jalankulk­i­jan näköpi­iri­in koskaan eksy mitään vihreätä tai elävää. Jalankulk­i­jalle on viidessä suun­nas­sa ruma betoniele­ment­ti (tai hal­pa kaake­li) ja yllä talo­jen raos­ta näkyy har­maa pil­vi­nen taivas. Yksi kir­jas­to ei kaupungi­nosaa elävöitä, kos­ka sen ympäristö on raken­net­tu slummiksi.

    Vastaa

33. Ville Kajanne:
    miten real­isti­nen on tuon kävi­jämäärän (60 000 vuodessa) toteu­tu­mi­nen, mihin laskelmi­in se perustuu? 

    Mikähän mah­taa muuten olla kon­gres­sivieraiden määrä Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä, entä heitä majoit­tavien hotellien/kongressikeskusten?

    “Kon­gres­sivu­osi 2012 oli Helsin­gin kaikkien aiko­jen paras. Viime vuon­na kir­jat­ti­in 254 kan­sain­välistä kon­gres­sia, joi­hin osal­lis­tui yli 40 000 delegaattia.”

    Lähde:
    http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/ajankohtaiset/helsingin+kongressit

    150% lisäys kon­gres­si­tur­is­mi­in yhdel­lä tornil­la kuu­lostaa sen ver­ran utopis­tiselta tavoit­teelta, että eiköhän osa arvios­ta olisi katet­tu asi­akas­si­ir­tymäl­lä muista pk-seudun kon­gres­si­tiloista. Oliko Helsin­gin toiveena, että siir­tymää tapah­tu­isi eri­tyis­es­ti län­sir­a­jan toiselta puolelta (Dipoli ym.)?

    Vastaa

34. Minäkin, joka sen­tään aika into­hi­moi­ses­ti kan­natan sekä umpiko­rt­te­limaisen kan­takaupun­gin että tor­ni­talo­jen rak­en­tamista pk-seudul­la, ymmär­rän jonkin ver­ran niitä argu­ment­te­ja, joiden mukaan tämä torni on liian lähel­lä his­to­ri­al­lista keskustaa. 

    Mut­ta jos johonkin, niin Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Siel­lä on nyt käsit­tääk­seni suun­nit­telu uud­estaan kri­i­sis­sä, joten asi­at voisi suun­nitel­la uud­estaan pilvenpiirtäjäpohjalta.

    Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat kolmes­ta syystä:

    1) Maise­mas­sa on jo Keilaniemen tornitalot

    2) Var­jot eivät lankea ole­mas­saol­e­vaan asutukseen

    3) Niuk­ka resurssi on pin­ta-ala, jon­ka lisäämi­nen mer­ta täyt­tämäl­lä on kallista ja ympäristölle haitallista

    Lisäk­si siel­lä ylem­mis­sä ker­roksis­sa Län­siväylän meluhai­tatkaan eivät olisi niin isot.

    Vastaa

35. “Itä-Pasi­la on ympäristönä aika huonos­ti kil­pailukykyi­nen noin miel­lyt­tävää iltakäve­lyä ajatellen. ”

    Ja kuka­han val­it­see kon­gres­si­paikkansa iltakäve­lymah­dol­lisuuk­sien perus­teel­la? Pääsy lento­ken­tältä on var­masti tärkeämpi kri­teeri, ja radan valmis­tut­tua pasi­laan pääsee ilman vai­h­to­ja. Toisek­seen pasi­las­sa kon­gres­si­hotel­li ja mes­sukeskus yhdessä mah­dol­lis­ta­vat isom­pi­enkin con­gressien järjestemisen.

    Vastaa

    1. Kon­gre­sien pitopaikat val­i­taan hyvin hedo­nis­tisin perustein.

       Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara: Tätä on yritet­ty viemäl­lä Heureke Tikkuri­laan, mut­ta tästä päätök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heurekan kävi­jämäärät ovat aika vaa­ti­mat­tomat ver­ratu­na siihen, mitä ne voisi­vat olla.

    Oletko koskaan yrit­tänyt men­nä julk­isil­la Tikkuri­laan muual­ta kuin pääradan varresta?
    Edessä on ainakin yksi han­kala vai­h­to. Lisää siihen seu­tulipun hin­ta niin tiedät, mik­si sinne ei ole syn­tynyt mitään suurem­paa aluekeskus­ta. Vähänkään kauem­pana keskus­tas­ta poikit­taisy­htey­det ovat vaikeita.

    Sitä pait­si Heure­ka on kohteena kuin Puuhamaa: Siel­lä ei käy­dä jatku­vasti vaan ker­ran luokkaretkel­lä ja ehkä pari ker­taa muuten ja kohteena se on niin erilli­nen kokon­aisu­us, ettei samal­la reis­sul­la käy­dä kuin korkein­taan mäkkäris­sä syömässä. Siitä ei siis ole elävöit­tämään mitään.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kon­gres­sivieraiden tuo­ma rahamäärä perus­tuu tutkimuk­si­in. Siitä toki osa on yöpymys­tä ja kon­fer­enssi­palvelu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
    Yrit­täjä oli tekemäl­lä hotel­lia oma­l­la riskil­lään. Se, onko asi­akas­määrä yliarvioitu, on yrit­täjän ongelma. 

    Jos kävi­jäarvion real­is­tisu­us ei ker­ran ole kun­nal­lispäät­täjän ongel­ma, ei päätök­sen­teossaan kan­natane vas­taavasti vedo­ta elinkei­nop­o­li­it­tisi­in argu­ment­tei­hin, sil­lä niiden toteu­tu­mi­nen riip­puu nimeno­maan noiden arvioiden toteutumasta.

    Rahankäytöstä per vieras 1600 euroa on omi­in koke­muk­si­i­ni perustuen aivan uskot­ta­va hehtaari­arvio mikäli kon­gres­si­mak­sut ovat mukana (hel­posti 500‑1000 e). Ilman niitä tuo kuu­lostaa älyt­tömän isolta.

    Vastaa

38. a_l: Onnek­si van­han tavarasa­ta­man arkkite­htooniset hel­met eivät jääneet hotellin var­joon. Län­sisa­ta­man bunkkeri, Verkkokau­pan pelti­hal­li ja Län­silinkin kaupunki­mo­tarisil­ta rikkinäi­sine kaitei­neen saa­vat edelleen toiv­ot­taa laival­la saa­pu­vat matkus­ta­jat ter­ve­tulleik­si kau­ni­iseen pääkaupunki­imme. Seu­rak­seen nämä saa­vat per­in­teistä koti­maista laat­ua edus­ta­van ele­ment­tilähiön meren­pin­nanalai­sine pysäköintihalleineen.

    Onko argu­ment­tisi siis se, että kos­ka on jo raken­net­tu rumaa, sitä pitää rak­en­taa lisää?
    Tuo kyl­lä selit­täisi täy­del­lis­es­ti sen, mik­si nykyään aina ollaan rak­en­ta­mas­sa niin rumia taloja.

    Halu­aisin vain huo­maut­taa, että kun viereen raken­net­taisi­in pelkästään jotain, mis­sä silmä lep­ää, syn­ty­isi merkit­tävää painet­ta saa­da mainit­semiesi rumuuk­sien tilalle jotain parem­paa. Jos taas tehdään halu­a­masi lainen rumuuskeskit­tymä, on vaikea­ta koskaan vaa­tia kau­ni­im­paa, kos­ka mikään yksit­täi­nen raken­nus ei sitä katas­trofia korjaa.

    Vastaa

39. “Yrit­täjä oli tekemäl­lä hotel­lia oma­l­la riskil­lään. Se, onko asi­akas­määrä yliarvioitu, on yrit­täjän ongelma.”

    Kiitos vas­tauk­ses­ta. Ris­ki on toki yrit­täjän, mut­ta sen nos­t­a­mi­nen esi­in on ehkä hiukan ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että perustelit tornin hyväksymistä juuri sen taloudel­lisel­la (lisä)arvolla.

    Itsel­läni ei muuten ole kan­taa tähän tor­ni­asi­aan, kos­ka en ole keskustelua ja asi­akir­jo­ja seu­ran­nut. Lop­pu­jen lopuk­si asia näyt­tää kuitenkin kier­tyvän kysymyk­seen korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta, vaik­ka taloudel­lista puol­ta ansiokkaasti tuotkin esiin. 

    Mietiske­len tässä, miten paljon tuo 16-ker­roksi­nen raken­nus tulee nouse­maan alueen muun raken­nuskan­nan yläpuolelle…missä mah­taa men­nä “liian” korkean raja? Pietaris­sa asia hoidet­ti­in aikanaan tsaarin mahtikäskyl­lä ja anta­mal­la mak­simiko­rkeudel­la, mikä mah­taa olla tilanne nykyisel­lään Helsingis­sä? Ratkaistaanko täl­laiset kysymyk­set aina tapausko­htais­es­ti, vai onko ole­mas­sa jokin kaupun­gin aset­ta­ma maksimikorkeus?

    Vastaa

40. Koti-isä: Ainakin ne 66 euron ris­teil­i­jä­tur­is­tit val­it­se­vat jo nykyään mielu­um­min Helsin­gin kuin Tukholman.

    Tämäkin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävivät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa mer­itse hyvin saavutet­ta­van Sig­tu­nan, minkä jäl­keen ruot­salaiset rak­en­si­vat pääkaupunk­in­sa syvälle vuonon perukalle Tukhol­maan. Sinne poikkeami­nen on ris­teilyaluk­selle kallista.

    Vastaa

41. Fin­lan­di­at­a­lo ei kel­paa kan­sain­vlis­ten kok­ousten pitopaikak­si, kos­ka se ei ole esteetön. Tämä on pois­sulke­va vaa­timus melkein kaikissa isois­sa kongresseissa.

    Vastaa
42. Paluuviite: Vieraskirjoitus: Tapaus Jätkänkyrpä | Lilja Tamminen

43. Kon­gres­si­matkailu tuhoaa ilmas­toa. On käsit­tämätön­tä että vihreät val­tu­ute­tut ovat olleet tuke­mas­sa täm­möistä kaikil­la mittareil­la kestämätön­tä elinkeino­toim­intaa. Pitäkää ne kon­gressinne etänä!

    Vastaa

44. Luulisi että nämä Osmon kon­gres­sivier­aat jät­täi­sivät yhtä paljon rahaa Helsinki­in, vaik­ka asu­isi­vat kahdessa 16-vooninkises­sakin. Mikä tekee 16-ker­roksis­es­ta hotel­lista mah­dol­lisim­man huo­maa­mat­toman ja mität­tömän näköisen?

    Vastaa

    1. Val­tu­us­ton vaa­timus, että hotellin, eri­tyis­es­ti ulko­maisen hotellin, on olta­va huo­maa­mat­toman näköinen.

       Vastaa

45. Olet aivan oike­as­sa, että kon­gres­si­paikat val­i­taan varsin hedo­nis­tisin perustein. Sen sijaan en itse ainakaan ole koskaan kuul­lut, että kon­gres­si­paik­ka valit­taisi­in sil­lä perus­teel­la, että “siel­lä on se kiva hotelli”.

    Lisäk­si jos sekä kon­gres­si, että majoi­tus­palve­lut (plus rav­in­to­la ja baari) löy­tyvät samas­ta raken­nuk­ses­sa, ei kon­gres­sivierail­la liene suur­ta insen­ti­iviä pois­tua koko raken­nuk­ses­ta. Eli yhtä hyvin voivat olla Pasi­las­sa. Sen sijaan ne kon­gres­sivier­aat joil­la on kiin­nos­tus­ta tutus­tua kaupunki­in ja käyt­tää rahaa muual­lakin kuin hotel­lis­sa löytävät kyl­lä tien­sä ratikalla tai junal­la keskus­taan. Ja jol­lain sieltä Jätkäsaarestakin pitäisi tul­la ihmis­ten ilmoille, eipä sekään järin inspiroi­va ympäristö iltakäve­lylle ole.

    Vastaa

46. anon: Se asi­a­sisältö jon­ka voisi hoitaa vir­tu­aalis­es­tikin (ja isok­si osak­si nykyään hoide­taankin) on ole­mas­sa vain että saadaan syy noi­hin kahteen.

    Kon­fer­enssis­sa joutuu liki pakos­ta keskit­tymään asi­aan enem­män kuin toimis­tol­la web­bikam­er­an edessä istuessa.

    Videoneu­vot­te­lutekni­ikkaa on ollut kau­pal­lis­es­ti saatavis­sa jo parikym­men­tä vuot­ta, eikä se 90-luvul­lakaan ollut niin kallista, etteikö sitä olisi kan­nat­tanut käyt­tää matko­jen välttämiseen.

    Käytän­nössä kuitenkin skypet sun muut ovat tulleet matkus­tamisen lisäk­si, ei sen sijaan. En oikein jak­sa uskoa, että matkailu niiden vuok­si vähe­nee. Ehkä pikem­minkin päin­vas­toin, kos­ka ne ruti­ini­hom­mat voi nykyään helpom­min hoitaa matkan päältä. Liike­matkus­tamisen määrä riip­punee kuitenkin eniten sen kustannuksista.

    Vastaa

47. Ville Kajanne: Kysymys Soin­in­vaar­alle tai muillekin täl­lä pal­stal­la vas­tat­tavak­si: miten real­isti­nen on tuon kävi­jämäärän (60 000 vuodessa) toteu­tu­mi­nen, mihin laskelmi­in se perustuu?

    Mitä täl­lainen kysymys poli­itikoille kuu­luu? Jos joku on valmis keräämään oma­l­la riskil­lä 100 miljoon­aa euroa raken­nushankkeeseen, kai hänel­lä on sil­loin aika paljon suurem­pi intres­si varmis­taa han­kkeen real­is­tisu­us kuin kaupung­in­val­tu­ute­tul­la, joka lähin­nä halu­aa varmis­taa jokakuukautisen kam­pavi­iner­in­sä löpisemäl­lä puoleenyöhön joutavia?

    Ihan tuos­ta samas­ta syys­tä laskelmien saami­nen poli­itikko­jen reposteltavak­si on niin vaikeaa. Kun puhutaan liike­toimin­nas­ta ja sijoit­tamis­es­ta, se miten itse kukin aikoo han­kkeen tehdä itselleen kan­nat­tavak­si olisi aika hel­posti noista papereista varastettavissa.

    Tärkein kysymys on tietysti se, mitä menetet­tävää tässä on? Vaik­ka hotellin raken­nut­ta­ja menisi viiden vuo­den päästä konkurssi­in, mitä sit­ten? Talo ei siitä mihinkään katoa ja seu­raa­va omis­ta­ja pääsee har­joit­ta­maan samaa toim­intaa parikym­men­tä pros­ent­tia alem­mil­la kustannuksilla.

    Kaupung­in­val­tu­us­to on selkeästi aivan hukas­sa roolin­sa kanssa. Jos joku halu­aa tuo­da kaupunki­in uut­ta liike­toim­intaa, ei se nyt sen­tään kaupung­in­val­tu­us­ton asia ole miet­tiä onko liike­toim­inta kan­nat­tavaa vai ei.

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täjä oli tekemäl­lä hotel­lia oma­l­la riskil­lään. Se, onko asi­akas­määrä yliarvioitu, on yrit­täjän ongelma. 

    Käsit­tääk­seni asi­akas­määräl­lä yritet­ti­in perustel­la tornin tarvet­ta, joten niiden paikkaansapitävyys on myös näi­den perustelijoiden ongelma.

    Osmo Soin­in­vaara: Kon­gres­sivier­aat kulke­vat usein pikkubusseilla. 

    Tämä oli ehkä paras ongel­mankuit­taus tässä keskustelussa.

    Koko asi­as­sa on hän­tä heilut­tanut koiraa. Onnek­si riit­tävän moni oli kuitenkin immuu­ni hybrikselle.

    Vastaa

49. Kyl­lähän Helsinki­in huomioarkkite­htu­uri­akin mah­tuu, mut­ta ei niin että kiin­teistösi­joit­ta­jat itse val­it­se­vat parhaat paikat päältä ja kaupun­ki sit­ten kaavoit­taa hat­tu kouras­sa mitä pyydetään. 

    Yksinäi­nen tora­ham­mas keskel­lä mata­laa kaupungi­nosaa meren ran­nal­la luo huonoa kaupunkiku­vaa. Jos pil­ven­pi­irtäjiä raken­netaan, niitä tulisi rak­en­taa Kalas­ta­maan tai Pasi­laan, ja niin että niitä on ryh­mässä enem­män kuin yksi onneton torni.

    Vastaa

50. Soin­in­vaara on oike­as­sa, Helsin­ki on pölö kon­gres­sikaupun­ki. Fin­lan­dia-huus­si on pölyt­tynyt ja tunkkainen, kolme-neljä vuosikym­men­tä ajas­taan jäl­jessä. Mes­sukeskus on huulipunal­la ehostet­tu rekka­park­ki. Mari­na Con­gress Cen­teri­in sopii korkein­taan muu­ta­man kukka­hat­tutädin work­shop. Har­va läh­tee kurkki­maan pääkaupun­gin horisont­tia Tornin ves­sas­ta. Toisen tai kol­man­nen Helsin­gin-päivän aikana ulko­maiset vier­aani alka­vat kysel­lä: kuin­ka pääsee Tukhol­maan, Pietari­in, Tallinnaan.

    Vastaa

51. anon: Teknolo­gia vir­tu­aa­likon­fer­ens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo ainakin yli kymme­nen vuot­ta, mut­ta en ole koskaan kuul­lut että kukaan olisi sel­l­aiseen osal­lis­tunut. Kon­fer­enssit ovat pääasi­as­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien verkos­toi­tu­mista varten ja sik­si että pääsee matkustele­maan fir­man rahoilla. 

    Kyl­lä video-osal­lis­tu­mi­nen kok­ouk­si­in on jo arkipäivää ja se on vähen­tänyt matkustelua. Pidämme esitelmät etänä samoin kuin kuun­telemme tois­t­en esi­tyk­set ja kom­men­toimme niitä. Vain per­in­teisim­mät isot kon­fer­enssit pide­tään edelleen tai sit­ten läs­näololle on olta­va muu hyvä syy.

    10–20 vuo­den kulut­tua etätekni­ik­ka mah­dol­lis­taa “kul­jeskelun” mes­suil­la ja jut­telun halu­a­man esit­telijän kanssa.

    Vastaa

52. Onhan se nyt selvää, että kos­ka minä en henkilöko­htais­es­ti mitään kon­fer­enssi­hotel­lia tarvitse, niin minä sitä vas­tus­tan. Kaik­ki, mitä minä en tarvitse, pitäisi rak­en­taa jon­nekin sel­l­aiseen paikkaan, jos­sa se pysy­isi pois­sa min­un silmistäni, kuten vaik­ka Itä-Pasi­laan. Van­taakin käy, kos­ka minä en siel­lä ole. Kan­takaupunki­in saa rak­en­taa vain sel­l­aisia raken­nuk­sia, joi­ta minä tarvit­sen, kun­han ne vain miel­lyt­tävät min­un silmääni.

    Vastaa

53. Ongel­ma tuos­sa 60000 vier­aan potis­sa on se, että suurin osa uuden hotellin vieraista on pois muil­ta hotelleil­ta. Hotel­lien sesongin net­tokäyt­töaste on ollut alle 80 % Helsingis­sä ja muul­loin vaivoin yli 50 %. Ammat­ti­in liit­tyvän matkailun osu­us yöpymi­sistä on ollut jyrkässä laskus­sa Helsingis­sä. Kasvua ei ole ollut. Lähde: Helsin­ki Tourism Matkailuraportit.

    Hotellin rak­en­t­a­mi­nen sinäl­lään ei tuo ain­ut­takaan uut­ta vieras­ta Helsinki­in, kun käyt­töaste ei ole lähel­läkään rajoit­teena. Uusi ja hieno hotel­li olisi vain vienyt asi­akkaat muista hotelleista. Pitkäl­lä tähtäimel­lä näkymät ovat heikot kongresseille.

    Vastaa

54. Samat ihmiset, jot­ka pitivät tätä rumana, hyväksyvät koko ajan rumaa rak­en­tamista ja laadu­ton­takin, kun­han se on koti­maista ja mata­laa, ja/tai vähin­tään yhden junastopin päässä keskus­tas­ta. Sen jäl­keen sanovat, että olisi kiva saa­da kivaa arkkite­htu­uria ja kaupunkia. Minus­ta tämä kak­sois­stan­dar­di on luokkasyr­jin­tää ja type­r­ää taloudel­lis­es­tikin. Toisille raken­netaan jo ihan huonom­mista mate­ri­aaleista, eikä vain huonom­min huonom­paa ympäristöä, vaik­ka hin­taa voi olla yhtä lailla.

    Kaisa-talo ja Kampin kap­peli sai­vat kiitos­ta Ylen kyselyssä, mut­ta muut oli­vat sitä itseään. Muut eivät olleet keskus­tas­sa, joten niiden laatu­vaikutel­maan val­tu­ute­tu­il­la ei ole halua vaikut­taa. Sama arkkite­htu­urin kri­ti­soin­ti käyt­töön joka kaavas­sa, ja äänestämäl­lä sit­ten nurin kaik­ki ruma ja laadu­ton, kun sel­l­aista val­tu­ute­tutkin myön­tävät hyväksyneen­sä, eikä vain ulko­maiset han­kkeet keskus­tas­sa. Van­haa Maunulaa ja Haa­gaa rak­en­taes­sa oli vielä jokin taso keskus­tan ulkop­uolel­la, 1960-luvul­la katosi kaik­ki kiinnostus.

    Val­tu­us­ton halut­to­muus pitää huol­ta rak­en­tamisen laadus­ta niemen ulkop­uolel­la johtaa siihen, että jos halu­aa investoi­da kaupunkikult­tuuri­in, niin on pakko päästä keskikaupunki­in. Ei lohi­tur­is­mi­inkaan voi investoi­da, jos lohet eivät pääse var­masti jokeen. Ilman kaupunkia ei tule kaupunkilo­mail­i­joi­ta, ilman lohia ei tule lohi­tur­is­te­ja. Jos kaupunkikaupungik­si miel­let­täisi­in val­tu­us­tossa muukin osa Helsingistä, niin ongel­maa ei olisi. Ihmiset yleen­sä lähtevät kaupun­ki- tai rantalomille, ei lähiölomille. Pait­si sosi­olog­it yms. Myös kon­gres­sivier­aat halu­a­vat nähdä muu­ta kuin tyhjiä tore­ja ja ele­ment­ti­saumo­ja, kun ker­ran ovat tänne tulleet. Kes­ki-Pasi­las­takin taitaa tul­la jokin 2010-luvun Itäkeskus, jos­sa tor­nit jäävät hajanaisek­si epäkaupungiksi.

    Mik­si korkeaa rak­en­tamista pide­tään yhteiskun­nal­lisen hier­arkian ja luokkaero­jen man­i­fes­taa­tiona? Kun Helsin­gin kokoinen kaupun­ki pitää suur­in­vestoin­nit pois­sa, niin jaet­tavaa palkkoina tai tulon­si­ir­toina on koko ajan vähem­män. Tämä aiheut­taa luokkay­hteiskun­nan, ei tornien korkeus. Guggen­heim oli lyp­sämässä, tältä olisi voin­ut lyp­sää. Samal­la kon­gres­sivieraiden dynaamiset vaiku­tuk­set keskus­tan yrit­täjille oli­si­vat olleet paljon suurem­mat kuin vaikka­pa hal­li­tuk­sen osinkoveroratkaisun. Nyt ongel­ma on, että Helsingis­sä käväistään, mut­ta kaupunkikaupun­gin ollessa pieni, use­am­paa yötä ei vietetä. Jätkäsaari olisi sopi­va kohde laa­jen­taa vaikutel­maa kaupun­gin elävästä alueesta, ei tur­is­tikaan uskalla tai halua men­nä tyhjään nukku­malähiöön, tyhjille kaduille tai muualle, jos­ta näkee jo kaukaa, ettei kiin­toisaa ole. 

    Jos Pent­tilän hihako­r­tis­sa lukee SOK, niin Tam­pereel­la tekevät beton­i­torni­hotel­lia, aikamoinen mörskä. Muus­ta poli­it­tisen pelin mah­dol­lisu­ud­es­ta en jak­sa aloittaa. 

    Tähän hotel­li­in olisi pan­tu niin paljon rahaa, että sen olisi pitänyt markki­noi­da itseään paljon, ja samal­la Helsin­gin parhai­ta puo­lia. Yhtälail­la sen laatu­vaikutel­maan olisi pitänyt lait­taa paljon rahaa, jota koti­maiset tek­i­jät eivät ymmär­rä tai viit­si tehdä. Väitän, että jos mate­ri­aalei­hin olisi panos­tet­tu, niin hotel­li olisi ollut onnistunut.

    Val­tu­utet­tu­jen huoli liiken­teestä oli pöljää, ei hotel­li täy­ty ker­ral­la ja rekkali­ikenne ohjataan kuitenkin sinne Crusellin sil­lan suun­taan ja Län­siväylälle. Tuplanysäänkin kai liiku­taan jotenkin sisään ja ulos. Samoin kom­ment­ti siitä, että hotel­li toisi sel­l­aista väkeä Jätkäsaa­reen, jot­ka eivät sinne kuu­lu, on jo jotain mitä ei pysty kom­men­toimaan. Kai tämä tuplanysähotel­li tuo sit­ten parem­paa väkeä. Myös val­tu­utet­tu­jen epäi­ly siitä, että tur­is­tit eivät tule kat­se­le­maan suuria raken­nuk­sia on var­maan myös tot­ta jos­sain tapauk­ses­sa, mut­ta kai ne pitäisi johonkin majoit­taa. Suuret ihmis­määrät vaa­ti­vat suurem­mat raken­nuk­set. Joillekin perus­suo­ma­laisille oli sit­ten täl­läi­nenkin ulko­maana­suk­ki väärän­lainen ulko­maana­suk­ki, vaik­ka sil­lä oli salkut täyn­nä miljoo­nia ja tuo­mas­sa niitä tänne. Rima on korkealla.

    Ja mik­si, oi mik­si, asukasjär­jestö­jen sana etelässä on laki, vaik­ka tiede­tään kok­ousten keräävän vain vas­tus­ta­jia, jot­ka oma­l­la keuhkoamisel­laan pitävät muut pois­sa. Nämä ne kaa­toi­vat Her­ne­saaren tor­nitkin yhdessä museoväen kanssa, joiden mielestä on myös ok tap­at­taa padoil­la mer­i­taimenet Van­taan­joel­la, kos­ka nos­tal­gia. Miten ylipäätään van­ha Helsin­ki voi yhä laa­je­ta, vaik­ka yleis­es­ti sen rak­en­tamisen olete­taan lop­puneen viimeistään 1930-luvul­la? Nyt Ruo­ho­lah­den betoni­nen ele­ment­ti­sauma­maise­makin on sit­ten sitä. Myös korkei­den sata­makont­tika­so­jen ja nos­turei­den vai­h­tu­misen siluetis­sa taloi­hin, luulisin ole­van jok­seenkin nor­maalia kehi­tys­tä kaupun­gin siluetis­sa, eikä kaupunkia murhaavaa. Suomen­lin­nakin pystyi kat­se­le­maan niitä kaso­ja ja nos­ture­i­ta aika pitkään. Rumem­pia ne oli­vat tur­is­teillekin, kuin mitkään talot, kun näyt­tää ole­van ihmisil­lä siluetit niin tärkeitä. 

    Turun lai­va oli pakko työl­lisyy­den nimis­sä saa­da, mut­ta toisin kuin kel­lu­va hotel­li, niin sel­l­ainen hotel­li joka tuot­taisi paikallis­es­ti koko ole­mas­sa olon­sa ajan, piti tyr­mätä. Tämän ekol­o­gista jälkeä haukut­ti­in, mut­ta lai­va on sit­ten eko­jeesusten ark­ki? Jos halu­taan palvelu­alan työl­listävän, niin Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa tämä tarkoit­taa suuria määriä asi­akkai­ta, eli jotenkin niitä pitäisi tänne saa­da ja majoittaa. 

    Jos tuplanysä ei ole vah­vasti suun­nat­tu ulko­maille ja parem­paan väkeen, vaan jokin kah­den täh­den nukku­ma­tol­pat, niin kaupun­gin talous ei ainakaan helpo­tu. Kos­ka kaik­ki eivät voi tehdä bisnestä muiden rahoil­la ja lait­taa kun­taakin vuokraa­maan omia kiin­teistöjään, niin ihmette­len mis­tä tulee taloudelli­nen pelas­tus, kun siluet­tia suo­jel­lessa raken­netaan pikkusälää kalli­ille mer­itäytölle ympäri kaupunkia ja lop­un tilas­ta vie autot asfaltteineen?

    Ylipäätään hul­lua, että ihmiset, jot­ka halu­a­vat säästää ranto­ja ja luon­toa, vas­tus­ta­vat torne­ja, mut­ta sit­ten on hil­jaista kun ran­nat ja met­sät pan­naan pien­taloil­la ja aidoil­la yksi­ty­isille. Parem­pi olisi kieltää 500 ihmisen asum­i­nen 100 talos­sa, kuin 500 ihmisen asum­i­nen yhdessä, kun ker­ta raken­nustyypin voi peri­aat­teesta kieltää. Mielu­um­min vai­h­dan siluetin vapaaseen luon­toon, kuin kat­se­len val­tu­utet­tu­jen har­ras­ta­man siluetin suo­jelemisen levit­tävän kaupunkia aina vain kauem­mak­si. Nyt ihmiset halu­a­vat öky­talon meren­rannal­ta, mut­ta kieltäkää ne ja vai­h­tokau­pas­sa tar­jolle ökya­sun­to mer­inäköalal­la. Kaupunkikin hyö­ty­isi, kun ökyt oli­si­vat pääl­letys­ten ja maa­ta säästy­isi, samal­la saat­taisi syn­tyä vilkas palvelu­ala tornien alla, jota tämä omakoti­talo­ma­to­tus ei tee. Tämä taas antaisi mah­dol­lisuuk­sia myös esimerkik­si maahanmuuttajille.

    Minä en tiedä mitä kuvitel­laan, kun väestöen­nuste huu­taa hoosian­naa ja ihan oikeasti halu­taan ihmisiä töi­hin ja töitä ihmisille, mut­ta sit­ten siluetin takia estetään ratkaisu kumpaankin. Min­ulle käy ekokylät ja onki­va­pa, mut­ta kuka suo­jaa julk­ista ja yksi­ty­istä velko­jil­ta? Armeija? 

    Kos­ka muuten vihrei­den mielestä lop­puu raken­nus­maa, kun arkkite­hdeille ja muille puolueille koko Helsin­ki ja Uusi­maa näyt­täy­tyvät yht­enä valkoise­na tyhjänä kankaana, johon voi vedel­lä har­mai­ta tievi­ivo­ja ja rak­en­taa luon­nonkuole­maa man­i­festoivia valkoisia met­sälähiöitä, jois­sa entisen met­sän pääl­lä seisoo tal­ven­valkoinen kuol­lut seinämä betoni­laatikoi­ta, ihan kuin puo­let vuodes­ta valkoista kuole­maa ei arkkite­hdeille riit­täisi? Tätä san­o­taan sit­ten ihmis­läheisek­si, ja sitähän se onkin, kun ei ota muu­ta kuin ihmisen huomioon.

    Vastaa

55. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuhan­nen hen­gen kon­fer­ensse­ja ei pide­tä videokok­ouksi­na. Yri­tys­ten sisiset palaver­it, esimerkik­si johtokun­nan kok­ouk­set, tul­laan yhä use­am­min hoita­maan videokok­ouksi­na. Esimerkik­si joka toinen, sil­lä henkilöko­htaiset kon­tak­titkin ovat tärkeitä.

    Näin on vielä tänään per­in­teisim­mis­sä isois­sa kon­fer­ens­seis­sa ja monis­sa 20–100 hen­genkin Work­shopeis­sa, mut­ta ei enää 20 vuo­den kulut­tua. Kon­fer­ens­sei­hin tulee yhä harvem­pi useimpi­en jäädessä toimis­toon­sa seu­raa­maan halu­ami­aan esi­tyk­siä, pitämään esi­tyk­sen ja keskustel­lak­seen halu­a­mansa kol­le­gan kanssa val­i­t­ul­la yhtey­del­lä pos­ter­ista etc. Olen itse isohkon kon­fer­enssis­ar­jan puheen­jo­hta­ja ja osal­lis­tunut urani aikana noin 100 kon­fer­enssi­in. Jo nyt olen näkemässä, miten keinotekoista ja entistä vaikeam­paa on kut­sua osallistujat.

    Vastaa

56. Jos tässä johonkin pitää olla pet­tynyt, niin eräi­den kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen tapaan tehdä päätök­siä. Täl­lä ker­taa poh­jat taisi vetää joku vihrei­den edus­ta­ja, jon­ka mielestä kukaan ei halua asua hotellin vier­essä ja sik­si sitä pitää vas­tus­taa. Sit­ten oli tämä iänikuinen kaupunkisiluet­ti­jen­gi, jolle siluet­ti­in koskem­i­nen tun­tuu ole­van murhaakin pahempi rikos. Jostain syys­tä ko. jengiä ei kuitenkaan kiin­nos­ta matal­ien raken­nusten esteti­ik­ka, vaik­ka Helsinkiä pilataan jatku­vasti rumil­la raken­nuk­sil­la ja kaavoituk­sil­la, esimerkkinä vaik­ka Eiran­ran­ta, joka ei alku­unkaan sovi kyseiseen paikkaan ja jos­ta tulee mieleen lähin­nä Merihaka.

    Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara: Se 16-ker­roksi­nen kak­si­torni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­telul­la hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuk­si, sitäkin kaavaa pitäisi muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huono kaa­va toimeen. Se kun on lainvoimainen.

    Nyky­mas­soit­telul­la tarkoitet kai tuo­ta KSV:n omaa havain­neku­vaa: http://i114.photobucket.com/albums/n260/Janne_H_2006/Lnsi-Tornit.jpg

    Tuo Kämp tow­er oli tulos­sa tuon vasem­man­puoleisen paikalle. Oikean­puoleinen torni on eri kort­telis­sa, johon on nyt jo mui­ta suun­nitelmia Wood City ‑han­kkeen nimis­sä. Puu­rak­en­teiseen kort­teli­in ei ole tulos­sa tornia. 

    Tuos­sa pari pikaista muokkaus­ta Wood City ‑kil­pailun voit­ta­neesta ehdo­tuk­ses­ta, jon­ka havain­neku­vis­sa oli tuo Kämp tow­er, joka kuvis­sa madal­let­tu suurpi­irteis­es­ti n. 16-ker­roksisek­si. Kyl­lä tuos­ta 16-ker­roksis­es­ta hyväl­lä suun­nitel­mal­la saadaan oiva pari tuolle Wood Citylle:
    http://imageshack.us/a/img42/6426/storiespanoraama2.jpg
    http://imageshack.us/a/img819/3342/storiesulkokuva2.jpg

    Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara:
    Se 16-ker­roksi­nen kak­si­torni­nen hotel­li on nyky­mas­soit­telul­la hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuk­si, sitäkin kaavaa pitäisi muut­taa, mut­ta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeil­la vaan pan­naan nykyi­nen huono kaa­va toimeen. Se kun on lainvoimainen.

    Tämä? On se nyt aika paljon nätimpi ja sopusuh­taisem­pi kuin tuo kaatunut tatti.

    Vastaa

59. anonyy­mi: Onko argu­ment­tisi siis se, että kos­ka on jo raken­net­tu rumaa, sitä pitää rak­en­taa lisää?
    Tuo kyl­lä selit­täisi täy­del­lis­es­ti sen, mik­si nykyään aina ollaan rak­en­ta­mas­sa niin rumia taloja.

    Halu­aisin vain huo­maut­taa, että kun viereen raken­net­taisi­in pelkästään jotain, mis­sä silmä lep­ää, syn­ty­isi merkit­tävää painet­ta saa­da mainit­semiesi rumuuk­sien tilalle jotain parem­paa. Jos taas tehdään halu­a­masi lainen rumuuskeskit­tymä, on vaikea­ta koskaan vaa­tia kau­ni­im­paa, kos­ka mikään yksit­täi­nen raken­nus ei sitä katas­trofia korjaa.

    Kauneus on kat­so­jan silmässä.

    Vaatii aika paina­vat peruste­lut estää sadan miljoo­nan euron investoin­nin tulo kaupunki­in. Minus­ta ei vielä ihan riitä, että omaa silmää ei miel­lytä. Makua­sioista kun on han­kala kiistellä.

    Ja kyse ei tosi­aan ole mis­tään maail­man­per­in­töalueesta vaan van­has­ta laitakaupun­gin tavarasatamasta.

    Vastaa

60. Olen­naista on, että tämä on kon­gres­si­hotel­li, jon­ka tarkoituk­se­na on tuo­da Helsinki­in 60 000 kon­gres­sivieras­ta vuodessa. Yksi kon­gres­sivieras tuo keskimäärin 1600 euroa, eli tämä olisi sel­l­ainen sadan miljoo­nan vien­tiyri­tys, sil­lä ulko­maalai­sista vieraista on pääasi­as­sa kyse. Vas­taa siis aika isoa sellutehdasta.

    Jos tehtäisi­in Dis­ney­land ja kävi­jöitä olisi 60 000 ei vuodessa vaan päivässä kuten alku­peräisessä, kyseessä olisi yli mil­jardin euron vien­tiyri­tys. Aasian maat ovat nousuki­idos­sa, ja Suo­mi on lähempänä kuin Ran­s­ka tai USA…

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara: Tämäkin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävivät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa mer­itse hyvin saavutet­ta­van Sig­tu­nan, minkä jäl­keen ruot­salaiset rak­en­si­vat pääkaupunk­in­sa syvälle vuonon perukalle Tukhol­maan. Sinne poikkeami­nen on ris­teilyaluk­selle kallista.

    Tukkisaares­ta tuli pääkaupun­ki 1200-luvul­la. Se on meren äärel­lä Mälaren-jär­ven ran­nal­la. Sig­tu­na on Mälaren-jär­ven lahdessa kauem­pana mer­estä, ‚merikau­pan kannal­ta toiv­ot­tomas­sa paikassa.

    Päätök­seen lie­nee vaikut­tanut keski­a­jan Itämeren vahvin rauhan­voima eli Hansa-liit­to. Joidenkin väit­tei­den mukaan liiton alku­peräi­nen tarkoi­tus oli suo­jel­la osta­jia kaup­pi­aiden häikäilemättömyydeltä.

    Vastaa

62. Isän­tä talos­sa:
    Kyl­lähän Helsinki­in huomioarkkite­htu­uri­akin mah­tuu, mut­ta ei niin että kiin­teistösi­joit­ta­jat itse val­it­se­vat parhaat paikat päältä ja kaupun­ki sit­ten kaavoit­taa hat­tu kouras­sa mitä pyydetään. 

    Yksinäi­nen tora­ham­mas keskel­lä mata­laa kaupungi­nosaa meren ran­nal­la luo huonoa kaupunkiku­vaa. Jos pil­ven­pi­irtäjiä raken­netaan, niitä tulisi rak­en­taa Kalas­ta­maan tai Pasi­laan, ja niin että niitä on ryh­mässä enem­män kuin yksi onneton torni.

    Eikös tuon tora­ham­paan näköi­nen talo jo ollut kuvat­tuna KSV:n Kalasa­ta­maa kuvan­neen esit­teen kannessa?

    Vastaa

63. OS

    “Vede­tään nyt vaik­ka hihas­ta, että tuos­ta sadas­ta miljoonas­ta puo­let on arvon­lisäys­tä Helsingis­sä ja tästä 60 pros­ent­tia on palkko­ja. Täl­löin vieraiden tuo­ma palkka­sum­ma on noin 30 miljoon­aa, mikä merkin­nee noin 600 työ­paikkaa. Edelleen sel­l­ute­htaak­si kohta­laisen iso. Helsin­gin ja koko Suomen taloudelli­nen tilanne on sel­l­ainen, ettei ihan kaikkia työ­paikko­ja kan­na­ta torjua.”

    Oli aika hihas­ta vedet­tyä. Sel­l­ute­htaan, esim Jout­senon tehtaan., tuotan­to on n. 630 000 ton­nia sel­l­ua vuode­sa. Hin­ta on tip­punut hui­pus­ta; oli viime eloku­us­sa 777 $/tonni eli 500 e /tonni. Tekee jalostusar­vok­si siinä 320 Me/vuosi.

    Sel­l­ute­hdas työl­listää suo­raan 150 henkeä. välil­lis­es­ti mon­ta ker­taa enem­män. Tosin ei kyl­lä näin pienelel plän­tilel mahtuisi.

    Vastaa

64. Mik­si muuten kaik­isa arkkite­htien havain­neku­vis­sa aurinko pais­taa kuin Pohjois-Koreassa?

    Vastaa

65. anon: Teknolo­gia vir­tu­aa­likon­fer­ens­sei­hin on ollut ole­mas­sa jo ainakin yli kymme­nen vuot­ta, mut­ta en ole koskaan kuul­lut että kukaan olisi sel­l­aiseen osal­lis­tunut. Kon­fer­enssit ovat pääasi­as­sa ole­mas­sa osal­lis­tu­jien verkos­toi­tu­mista varten ja sik­si että pääsee matkustele­maan fir­man rahoil­la. Se asi­a­sisältö jon­ka voisi hoitaa vir­tu­aalis­es­tikin (ja isok­si osak­si nykyään hoide­taankin) on ole­mas­sa vain että saadaan syy noi­hin kahteen.

    Näin­hän asia on, eikä siinä ole mitään huonoa. Ihmiset halu­a­vat verkos­toitua ja matkus­taa. Jonkun webi­naarin kuun­telu on erit­täin tyl­sää ver­rat­tuna oikeaan kon­fer­enssi­in osal­lis­tu­miseen. Kon­fer­enssi­mat­ka on tutk­i­jalle osit­tain myös palk­in­to tehdys­tä työstä. 

    Kon­fer­enssi­tar­jon­taa maail­mal­la on paljon ja kil­pailu osan­ot­ta­jista on kovaa. On erit­täin tärkeää, että paik­ka on hyvä. Suomes­sa Helsin­gin keskus­ta on ehdot­tomasti paras paik­ka. Keskus­tas­sa riit­tää käve­lyetäisyy­del­lä kiin­nos­tuk­sen kohtei­ta tur­is­mille, virikkeitä ja palvelu­jen tar­jon­taa. Oheiso­hjel­man jär­jestämi­nen on help­poa. Kon­fer­enssi­paikan ja eri­ta­soisien majoi­tus­mah­dol­lisuuk­sien pitää olla keskus­tas­sa ja lähekkäin, mikä ei tietenkään ole muual­la mahdollista.

    Voi olla, että inter­net vähen­tää tai on jo suh­teel­lis­es­ti vähen­tänyt kon­fer­enssi­matkailua jonkin ver­ran. En kuitenkaan usko, että mitään suur­ta absolu­ut­tista vähen­e­mistä tulee tapah­tu­maan, päin vas­toin. Ei mes­suil­la käymi­nenkään ole lop­punut, vaik­ka välil­lä näyt­ti siltä, että pien­tä vähen­e­mistä olisi tapahtunut.

    Vastaa

66. Maalais­poi­ka jää ihmettelemään, eikö olisi voitu yrit­tää ehdol­lis­es­ti puoltavaa ratkaisua. Suuri(n) osa vas­tusti kieltämät­tä vähän tyyl­itön­tä muo­toa. Jos olisi luvat­tu iso torni, uusil­la kau­ni­imil­la muodoilla.

    Vastaa

67. Osmo 16.5.2013 kel­lo 16:52:

    Val­tu­us­ton vaa­timus, että hotellin, eri­tyis­es­ti ulko­maisen hotellin, on olta­va huo­maa­mat­toman näköinen.

    🙂 Var­maankin vit­si? Ver­taa Osmon blogimerk­in­töön kirjoittamaa: 

    [Buchardt] on tehnyt selväk­si, että halu­aa hotel­lis­taan näyt­tävän, jot­ta se toimisi omana main­ok­se­naan. Tämä toive on ymmär­ret­tävä. Kaupunkiku­van kannal­ta olisi hyvä tai ainakin tur­val­lista, jos hotel­li olisi mah­dol­lisim­man huo­maam­a­ton ja mität­tömän näköi­nen, mut­ta sel­l­ainen ei oikein kon­septi­na toimi.

    HS 17.5.2013: Nor­jalais­si­joit­ta­ja halu­aa yhä hotellin Helsinkiin

    … kaik­ki henkilöt, joiden kanssa olen ollut Helsin­gin puolelta viimeis­ten vuosien aikana tekemi­sis­sä, ovat suh­tau­tuneet han­kkeeseen todel­la posi­ti­ivis­es­ti”, Buchardt ker­toi HS:lle torstaina. …
    Val­tu­us­ton keskivi­ikkoinen päätös tarkoit­taa sitä, että Tyy­nen­merenkadul­la sijait­se­valle ton­tille voi rak­en­taa korkein­taan 16-ker­roksisen raken­nuk­sen. Tämä lin­jaus vaikut­taa keskeis­es­ti myös Buchardtin suunnitelmiin.

    “Pidän arkkite­hti Aki Davidssonin kanssa tapaamisen ja käymme han­kkeen uudelleen läpi. Sen jäl­keen pyrimme tapaa­maan helsinkiläisiä päät­täjiä ja keskustele­maan siitä, miten voisimme hoitaa tämän han­kkeen niin, että se on toteutettavissa.”

    Luen näistä lausun­noista, että Buchardt toimii nor­maalin ihmisen tavoin: neu­vot­telee ja on valmis kom­pro­mis­si­in eikä edel­lytä voivansa sanella. 

    Mitä ihmeen tossukoi­ta me oikein olemme? >:(

    Ne, joiden kanssa B on ollut tekemi­sis­sä, ovat toim­i­neet vas­tu­ut­tomasti. Hei­dän on täy­tynyt tietää, ettei asia niin selvä ole kuin he antoi­vat B:n ymmärtää.

    Juhani Salo­vaara 16.5.2013 kel­lo 18:38:

    Samat ihmiset, jot­ka pitivät tätä rumana, hyväksyvät koko ajan rumaa rak­en­tamista ja laadu­ton­takin, kun­han se on koti­maista ja mata­laa, ja/tai vähin­tään yhden junastopin päässä keskustasta.

    Hyvä­nen aika miten erikoinen väite! 😮 Ne, jot­ka rak­en­ta­vat stan­dard­in­mukaisia kirkonkylälaatikoi­ta ja lasi­betoni­laatikoi­ta, eivät tee sitä sik­si että pitäi­sivät laatikoi­ta kau­ni­ina — eivätkä vält­tämät­tä pidä Buchardtin tora­ham­mas­ta tai lasiris­ti­hirviötä rumi­na. Rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu suurim­mak­si osak­si taloudel­lis-tuotan­nol­lisin syin, arkkite­htu­uril­la ei ole osu­ut­ta. Johan tämä peri­aate käy selvästi ilmi blo­gi-isän­nän kirjoituksesta.

    En edelleenkään vas­tus­ta korkei­ta torne­ja. Raken­net­takoon niitä, mut­ta pyrit­täköön silmälle miel­lyt­tävään muo­toon eikä torahampaisiin.

    Vastaa

68. päivän HS:

    “Nor­jalainen hotel­lisi­joit­ta­ja Arthur Buchardt ei luovu­ta Helsin­gin suhteen.

    Buchardt ker­toi torstaina HS:lle, että hän yrit­tää uud­estaan saa­da hotellinsa Jätkäsaa­reen. Näin siitä huoli­mat­ta, että Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to päät­ti keskivi­ikkona tiukan äänestyk­sen jäl­keen, ettei se hyväksy alueelle 33-ker­roksisen talon mah­dol­lis­tavaa kaavaa.”

    Eli siis suuri kon­gres­si­hotel­li voidaan toteut­taa mata­lam­panankin? Vai yritetäänkö sama kaa­van­muu­tos saa­da uud­estana val­tu­us­toon parem­min “pohjustet­tuna”?

    Kuin­ka paljon muuten Bunkkerin purkami­nen mak­saisi? Pidän teol­lisu­usarkkite­htu­urista, mut­ta tämä on lian raskas eikä vält­tämätät sovel­l­lu uusi­in käyttöihin.

    Kon­gres­si­matkailu on ala, kuten kaik­ki talouden laat, joka voi yllät­tävän nopeasti sat­ur­oitua. Esimerkke­jä ei tarvi­nen etsiä.

    Vastaa

69. Jätkäsaa­res­sa ei ole mitään his­to­ri­al­lista ja koko alue raken­netaan uusiksi.

    Jätkäsaa­reen voisi sijoit­taa täl­laisen kolossin, ei se ketään hait­taa ja kun sen tulo tiede­tään ennen muut­toa niin voi vali­ta jonkun toisen alueen

    Ja kun rahoi­tuskin tulee yksi­tyiseltä niin en ymmär­rä vastustusta ?
    Etenkin kun hotel­li tuo työpaikkoja

    Vastaa

70. Anna-Liisa: …pyrit­täköön silmälle miel­lyt­tävään muo­toon eikä torahampaisiin. 

    Mikä sit­ten on tora­ham­mas? Sen ver­ran on avoin esteet­ti­nen määritelmä että taitaa tarkoit­taa lop­ul­ta “kaik­ki mis­tä minä en satu tykkäämään”…

    Onko esimerkik­si joku näistä “tora­ham­mas”, vai kaikki?

    The Shard:
    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Shard

    Chrysler Build­ing:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Chrysler_Building

    Turn­ing Torso:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Turning_Torso

    Hyde Park Barracks:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Hyde_Park_Barracks,_London

    John Han­cock Tower:
    http://en.wikipedia.org/wiki/John_Hancock_Tower

    Cen­tre Point:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Centre_Point

    Vastaa

71. Pic­co­lo:
    Luulisi että nämä Osmon kon­gres­sivier­aat jät­täi­sivät yhtä paljon rahaa Helsinki­in, vaik­ka asu­isi­vat kahdessa 16-vooninkises­sakin. Mikä tekee 16-ker­roksis­es­ta hotel­lista mah­dol­lisim­man huo­maa­mat­toman ja mität­tömän näköisen?

    Kah­ta 16-ker­roksista hotel­lia tuonne ei olla saa­mas­sa, kos­ka siinä nykyisessä kaavas­sa on tuon hotellin ton­til­la vain yksi 16-ker­roksi­nen raken­nus ja merkit­tävästi pienem­pi raken­nu­soikeus. Ja ton­tille ei myöskään mah­tu­isi kah­ta sen kokoista tornia. 

    Se kadun toisel­la puolel­la ole­va tont­ti, johon oli kaavoitet­tu 16-ker­rosta on menos­sa puuko­rt­telille, jos­sa raken­nusko­rkeus jää huo­mat­tavasti matalammaksi.

    Vastaa
72. Paluuviite: väliaikana Jätkäsaaren tornia ja sen sellaista | Elina Moisio

73. Tuo­ta iltakävelyasi­aa mietin, niin kyl­lä mielestäni Pasi­las­sa tekee mukavam­man iltakäve­lyn kuin Jätkäsaa­res­sa — ainakin tänä iltana. Pasi­las­ta on myös lyhyem­pi mat­ka Kallioon, jos­sa on kuitenkin se mie­lenki­in­toisem­pi yöelämä.

    Jätkäsaares­ta on lyhyem­pi mat­ka toki vaikkapa…no ainakin Eiraan, jos­sa voi kat­sel­la vaikka­pa venei­den talvisäi­ly­ty­s­paikalle pysäköi­tyjä autoja.

    Töölön­lahti on Pasi­lan ja Jätkäsaaren puo­livälis­sä. Siltä osin tasapeli.

    Vastaa

    1. Jätkäsaares­ta pääsee bule­var­dia pitkin keskus­taaan. Minä en panisi sataa miljoon­aa noin syr­jäis­jeen kohteeseen, mut­ta jos joku­lait­taa, sen parem­pi. Tässä yritet­ti­in laa­jen­taa keskus­taa, mut­ta pieleen meni.

       Vastaa

74. Ankeat ajat eivät parane jur­nut­ta­mal­la nurkas­sa, ja torp­paa­mal­la kaik­ki ideat alku­un­sa. Viime vuosil­ta Helsin­gin rak­en­tamises­sa ain­oa val­op­ilkku, joka tulee mieleen on Kru­unuvuoren öljysäil­iön uusiokäyt­tö. Kaik­ki muu onkin sit­ten joko vesitet­tyä keski­tu­ubaa, tai ihan silkkaa son­taa suun­nitelmista lähtien.

    Oi jospa oisin ma kuningas: yksi duu­ni­poruk­ka lähtisi samantien väsäämään 100-ker­roksista wau-taloa, ja toinen kaiva­maan Tallinnan­tun­nelia. Sitä odotel­lessa, Finnairin kesähin­nat ja on se asum­i­nen Berli­inis­sä halpaa.

    Vastaa

75. Mikko Särelä: Kah­ta 16-ker­roksista hotel­lia tuonne ei olla saa­mas­sa, kos­ka siinä nykyisessä kaavas­sa on tuon hotellin ton­til­la vain yksi 16-ker­roksi­nen raken­nus ja merkit­tävästi pienem­pi raken­nu­soikeus. Ja ton­tille ei myöskään mah­tu­isi kah­ta sen kokoista tornia. 

    Se kadun toisel­la puolel­la ole­va tont­ti, johon oli kaavoitet­tu 16-ker­rosta on menos­sa puuko­rt­telille, jos­sa raken­nusko­rkeus jää huo­mat­tavasti matalammaksi.

    Käsit­tääk­seni Helsin­gin kaupun­ki omis­taa koko maapo­h­janaluel­la. Mikä estää naa­puriko­rt­teli­in kaavoit­ta­mas­ta vielä toista 16-ker­roksista hotel­liko­rt­telia ja uno­htaa sen puukorttelin.

    Kaikel­la kun­nioituk­sel­la puu­rak­en­ta­maista kohtaan.
    Pakkoko sitöä on joka paikkaan tyrkätä? Ja miten puuko­rt­teli sopisi tor­ni­talon viereen — a) kaupunki­val­li­sista ja b) aero­dy­naami­sista syistä?

    Vastaa

76. Osmo Soin­in­vaara:
    Kon­gre­sien pitopaikat val­i­taan hyvin hedo­nis­tisin perustein. 

    Onko tämä Helsingille plus­saa vai miinusta?

    Vastaa

77. Berli­inin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa pohdi­taan myös tornirakentamista:
    http://www.youtube.com/watch?v=_tZIo6EnSh0&feature=share

    Vastaa

78. Mitä täl­lainen kysymys poli­itikoille kuu­luu? Jos joku on valmis keräämään oma­l­la riskil­lä 100 miljoon­aa euroa raken­nushankkeeseen, kai hänel­lä on sil­loin aika paljon suurem­pi intres­si varmis­taa han­kkeen real­is­tisu­us kuin kaupung­in­val­tu­ute­tul­la, joka lähin­nä halu­aa varmis­taa jokakuukautisen kam­pavi­iner­in­sä löpisemäl­lä puoleenyöhön joutavia?

    Kaupung­in­val­tu­us­to on selkeästi aivan hukas­sa roolin­sa kanssa. Jos joku halu­aa tuo­da kaupunki­in uut­ta liike­toim­intaa, ei se nyt sen­tään kaupung­in­val­tu­us­ton asia ole miet­tiä onko liike­toim­inta kan­nat­tavaa vai ei.

    ——————————————–

    Tässä ana­lyysi menee täysin pieleen. On kak­si eri asi­aa laskea busi­ness casea ja esit­tää asi­aa val­tu­us­tolle. Tää laskel­ma haisee kilo­metrin päähän kun myy­dään aja­tus­ta, että se jät­tää Helsinki­in 100 miljoonaa.

    Kyl­lä sil­lä on merk­i­tys­tä jät­tääkö tämä Suomeen a) 10 milj. vai 100 milj. ja tätä kysymys­tä vas­taan eri vai­h­toe­hto­ja olisi syytä punnita.

    Yrit­täjän ris­ki on täysin eri kysymys ja veikkaan että noi ns. “tutkimuk­si­in” perus­tu­vat laskel­mat on täysin tarkoi­tushakuisia ja ammat­ti­mais­es­ti tehtyjä vain tähän tarkoitukseen

    Vastaa

79. a_l:
    Vaatii aika paina­vat peruste­lut estää sadan miljoo­nan euron investoin­nin tulo kaupunki­in. Minus­ta ei vielä ihan riitä, että omaa silmää ei miel­lytä. Makua­sioista kun on han­kala kiistellä. 

    Vaatii myös aika paina­vat peruste­lut olla myymät­tä mum­moaan tuhan­nel­la eurol­la. Ei vielä ihan riitä, että mum­mo sat­tuu ole­maan mukava.

    Vastaa

80. Kata­janokalle tämä samainen nor­jalais­si­joit­ta­ja lupasi hövelisti hoitaa laadukkaan ja kalli­ik­si tule­van ris­ti­hotellin 6–7? kerroksisena.
    Nyt ei sit­ten taloudelli­nen yhtälö kuulem­ma pelaa muul­la kuin 33 ker­rosta korkeal­la bulkkiratkaisulla.

    No tot­takai tuo ris­ti­hotel­likin olisi muut­tunut korkeam­mak­si bulkki­talok­si kun nimet olisi saatu paperei­hin… perus­teena juurikin taloudelli­nen kan­nat­tavu­us. Näin nämä aina menee. Esimerkkinä vaikka­pa Vuosaaren Cir­rus, joka muut­tui totaalis­es­ti kil­pailun jäl­keen. Ei tul­lut hoikkaa ja stail­ia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Vastaa

81. Lot­ta:
    Olet aivan oike­as­sa, että kon­gres­si­paikat val­i­taan varsin hedo­nis­tisin perustein. Sen sijaan en itse ainakaan ole koskaan kuul­lut, että kon­gres­si­paik­ka valit­taisi­in sil­lä perus­teel­la, että “siel­lä on se kiva hotelli”. 

    Ainakin omien koke­musteni perus­teel­la kon­gres­sit aika usein pyritään jär­jestämään “kivois­sa” paikois­sa, kos­ka se houkut­telee hie­man lisää osal­lis­tu­jia, vaik­ka yksikään osal­lis­tu­ja ei myön­täisi tai edes ymmärtäisi päät­täneen­sä osal­lis­tua sik­si, että paik­ka on kiva.

    Lisäk­si jos sekä kon­gres­si, että majoi­tus­palve­lut (plus rav­in­to­la ja baari) löy­tyvät samas­ta raken­nuk­ses­sa, ei kon­gres­sivierail­la liene suur­ta insen­ti­iviä pois­tua koko raken­nuk­ses­ta. Eli yhtä hyvin voivat olla Pasilassa. 

    Joidenkin mielestä on mukavaa kävel­lä hotel­lista kok­ou­s­paikalle aamuisin, tois­t­en mielestä taas on mukavaa, että hotel­li­huoneessa voi poike­ta pikaises­ti tauoilla.

    On mukavaa, että aamul­la ei tarvitse muis­taa ottaa mukaan kok­ou­s­paikalle kaikkea päivän aikana tarvit­se­maansa. Jos hotel­li­in on parin min­uutin mat­ka, suuren osan tavaroista voi jät­tää huoneeseen. 

    Minä ja työkaveri­ni emme juuri koskaan jää hotellin rav­in­to­laan tai baari­in, mut­ta on hyvä, että sekin vai­h­toe­hto on tar­jol­la. Aina on lähdet­ty johonkin vähän kauem­mas syömään. Se ei onnis­tu, jos kok­oushotel­li on jos­sain laitakaupun­gin teol­lisu­usalueel­la kaukana keskustasta. 

    Aika mon­et halu­a­vat kat­sel­la iltaisin kaupunkia, jos se on suinkin mah­dol­lista. Aika har­vat jak­sa­vat istua viit­tä päivää put­keen kuun­tele­mas­sa esi­tyk­siä klo 9–18, joten luul­tavasti aika iso osa osal­lis­tu­jista jät­tää väli­in parin tun­nin osu­u­den tai jopa kokon­aisen iltapäivän jon­akin päivänä poike­tak­seen kat­so­maan kaupunkia päivällä.

    Kun lähde­tään tut­tu­jen kanssa lounaalle tai iltaa viet­tämään, on kiva, että voidaan sopia tapaami­nen hotellin aulaan vaikka­pa viiden min­uutin kulut­tua kok­ouk­sen päät­tymis­es­tä, jot­ta kaik­ki ehtivät poike­ta huoneessaan viemässä läp­pärin, hake­mas­sa ulko­vaat­teet ja vaikka­pa ves­sas­sa. Jos kok­ou­s­paik­ka ja hotel­lit ovat eril­lään, tarvi­taan paljon enem­män aikaa, että kaik­ki ehtivät tapaamispaikalle.

    Ei siis ole ollenkaan sama, onko kok­oushotel­li Pasi­las­sa vai jos­sain lähempänä keskustaa.

    Vastaa

82. un archos: Ankeat ajat eivät parane jur­nut­ta­mal­la nurkas­sa, ja torp­paa­mal­la kaik­ki ideat alkuunsa.

    Ei riitä että on ideoita (vaikkei niitä juurikaan näytä ole­van). Niiden pitää myös olla hyviä.

    Oi jospa oisin ma kuningas: yksi duu­ni­poruk­ka lähtisi samantien väsäämään 100-ker­roksista wau-taloa

    Onnek­si et ole.

    Sitä odotel­lessa, Finnairin kesähin­nat ja on se asum­i­nen Berli­inis­sä halpaa.

    Jos ker­ran Berli­inis­sä on niin paljon mukavam­paa, en oikein ymmär­rä, mik­si pitää tääl­lä nil­lit­tää siitä, että huono tor­ni­talo­su­un­nitel­ma tor­pat­ti­in. Vai onko tässä nyt joku henkilöko­htainen ongel­ma siitä, että muu maail­ma ei ole Berliini?

    Vastaa

83. Voi olla, että inter­net vähen­tää tai on jo suh­teel­lis­es­ti vähen­tänyt kon­fer­enssi­matkailua jonkin ver­ran. En kuitenkaan usko, että mitään suur­ta absolu­ut­tista vähen­e­mistä tulee tapah­tu­maan, päin vas­toin. Ei mes­suil­la käymi­nenkään ole lop­punut, vaik­ka välil­lä näyt­ti siltä, että pien­tä vähen­e­mistä olisi tapahtunut.

    En olisi 20 vuot­ta sit­ten uskonut, että kon­fer­enssiprosare­i­ta ei enää tule­vaisu­udessa paine­ta, enkä 25 vuot­ta sit­ten tien­nyt inter­netistä ja sitä, etten enää käy 2010-luvul­la kir­jas­tois­sa tietoa hake­mas­sa. 20 vuo­den kulut­tua, kun tietoli­ikenne edelleen nopeu­tuu ja voimme vali­ta suun­nat­tomas­ta määrästä kuvakul­mia ja esit­täjiä, ei järkevä ihmi­nen enää rah­taudu viikok­si lento­ken­tille ja hotellei­hin vier­aaseen paikkaan. Tämä tulee ole­maan kus­tan­nuskysymyskin ja ken­ties jopa ekoke­stävyyskysymys. Henkilöko­htaiset neu­vot­telumatkat paikan päälle ovat asia erik­seen ja niihin on olta­va tosi hyvä syy. Ammat­ti­in liit­tyvä matkailu ei ole kas­vanut Helsinki­in enää 10 vuoteen.

    Vastaa

84. Olen märe­htinyt tätä vähän aikaa ja on pakko sanoa, että onhan se ruma eikä muuk­si muu­tu. Varsinkaan kun kan­nat­ta­jatkin sanovat, että on se ruma, mut­ta kun ne elinkei­nop­o­li­it­tiset syyt.

    Paljonko kaupunkiku­van tuhoami­nen sit­ten saa mak­saa? Ajatel­laan että Vesa Kesk­i­nen rak­en­taisi Töölön­lahdelle kyläkaup­pansa kopi­on ja sille parkkiken­tän. Tuuris­sa Vesal­la on 400 vak­i­tu­ista työn­tek­i­jää, kuusi miljoon­aa kävi­jää ja vuosimyyn­ti rapi­at 150 miljoon­aa. Helsingis­sä nyt yllet­täisi­in vähin­tään samaan, eikö?

    No mitä tähän sit­ten san­ot­taisi­in val­tu­us­tossa? Onhan se tietysti ruma, mut­ta on se nyt kum­ma kun ei 400 vak­i­tu­ista työ­paikkaa, kuusi miljoon­aa kävi­jää ja 150 miljon­aa euroa kulutet­tua rahaa kelpaa?

    Vastaa

85. Tämä Juhani Salo­vaaran ja kump­panei­den näke­mys, että maail­man kaupunkien olisi konkurssin uhal­la muun­taudut­ta­va kan­sain­välistä kul­tako­rt­tieli­it­tiä liehit­tele­viksi tur­i­s­tirysik­si, on todel­la karmi­va. Minus­ta asian pitäisi olla niin, että kaupun­git palvel­e­vat asukkaitaan ja lähiseutua. 

    Kaupun­gin koris­t­a­mi­nen taivas­ta tavoit­televin tornein on erit­täin vah­va sym­bo­l­i­nen ele, ehkä kaik­ista arkkite­htonisen kom­mu­nikaa­tion ilmaisurek­isteri­in kuu­lu­vista keinoista rajuin. Tornien rak­en­tamista ei pitäisi voi­da ratkaista pelkäl­lä kan­nat­tavu­us­laskel­mal­la vaan kyse on laa­jem­mas­ta lin­janve­dos­ta oman arvo­maail­man suh­teen. Tornin ulkonäkö on tässä tois­ar­voinen. Tärkeää on se, kuka tornin saa rak­en­taa ja mitä tarkoi­tus­ta se palvelee.

    Tanssi­mal­la globaalin sijoi­tus­pääo­man pillin mukaan voi ehkä (siis ehkä) tien­ata pikavoiton tai pari, mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä kestävän kaupun­gin luomi­nen vaatii myös itsekun­nioituk­sen ylläpitämistä ja uskoa kykyyn päät­tää omae­htois­es­ti tule­vaisu­ud­estaan. Tästä syys­tä olen onnelli­nen että val­tu­us­tol­la oli kant­tia estää Buchardtin ja Davidssonin vision toteu­tu­mi­nen. Soin­in­vaaraan, jota olen joskus äänestänyt, olen pettynyt.

    Vastaa

86. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaares­ta pääsee bule­var­dia pitkin keskus­taaan. Minä en panisi sataa miljoon­aa noin syr­jäis­jeen kohteeseen, mut­ta jos joku­lait­taa, sen parem­pi. Tässä yritet­ti­in laa­jen­taa keskus­taa, mut­ta pieleen meni.

    Ei asia vielä pieleen ole men­nyt. Eikä jätköäsaari ole yhdestä tor­nista kiinni.

    Vakavampia kys­myk­siä:

    Onko a) täl­lä pal­stal­la ja b) eri­tyis­es­ti HS:ssä vakavasti keskustel­tu näin korkei­den raken­nusten — joi­ta en vielä kut­su­isi pil­ven­pi­irtäjik­si . mielekkyy­destä. Ja mil­laisen kokon­aisu­u­den ne voisi­vat muodostaa.

    Man­hat­tan on nous­sut jos ei maltil­lis­es­ti niin koko ajan korkeut­ta lisäten. “Sil­i­tys­rauta” taitaa olal ensim­mäi­nen pil­ven­pi­irtäjä New Yorkissa.

    Vastaa

87. Per­im­mäi­nen kysymys on, mik­si poli­itikoil­la yleen­sä on val­taa tont­tien käyt­töön? Miten on perusteltavis­sa, että tuol­lainen keskiver­to­tal­laa­ja ymmärtäisi parem­min ton­tin käyt­töä kuin sen omistaja?

    Vedän sen ver­ran takaisin, että jos kaup­n­gin maan­omis­tus olisi kiel­let­tyä, niin kaavoitus olisi ihan hyvä pitää jonkin­lai­sis­sa yhtei­sis­sä näpeis­sä. Keskus­tas­sa kuusi ker­rosta tiivi­is­sä umpiko­rt­telis­sa on koke­muk­sen mukaan toimi­va ratkaisu.

    Jos joku kuitenkin halu­aa haja-asu­tusalueel­la (Suomes­sa) lait­taa rahaa korkeaa rak­en­tamiseen, niin antaa palaa. Tuon suu­ru­inen kolos­si tarvit­see ratikkapysäkin eteen­sä ja todel­la suuren määrän autopaikko­ja allen­sa. Ratik­ka lie­nee jär­jestet­tävis­sä ja autopaikat ovat ton­tin omis­ta­jan haaste.

    Vastaa

88. No näin­hän siinä taas kävi. Mut­ta ei yllätä.

    Helsin­ki tulee jäämään jäl­keen muista Itämeren rantakaupungeista. Kan­nat­taisi joskus kek­siä jotain kivaa… Ja sal­lia se

    Vastaa

89. Helsin­gin Sanomat kir­joit­taa jutus­saan Helsin­ki sanoo yleen­sä kyl­lä 17.5.2013 kutakuinkin sen, mitä olen ajanut takaa kommenteillani:

    Hän löy­tää kol­men kom­pu­roin­nin taus­tal­ta yh­tei­sen kompastuskiven.
    “Kaik­ki kaa­tu­neet hank­keet on tuo­tu pää­tet­tä­väk­si pit­käl­le val­mis­tel­tui­na. Va­lit­ta­va­na on ol­lut vaih­to­eh­dot ota tai jä­tä. Se ei ole nykyaikaa.”
    […]
    Jos ris­ti­ho­tel­li, tor­ni­ho­tel­li ja Gug­gen­heim oli­si tuo­tu avoi­mem­min jul­ki ja suun­ni­tel­mia oli­si voi­tu muo­ka­ta, ne oli­si­vat men­neet lä­pi, pro­fes­so­ri Leh­to­vuo­ri arvioi.

    Olen nimeno­maan ihme­tel­lyt sitä kuvaa, minkä media on antanut uusista han­kkeista: että niistä ei ole mah­dol­lista neu­votel­la sijoit­ta­jan kanssa.

    Nim­imerk­ki Pyöräil­i­jä… jne. ei var­maankaan huo­man­nut ensim­mäistä kom­ment­tiani 16.5.2013 kel­lo 12:36, jos­sa kirjoitin: 

    On niitä erikoisia ja ainakin vähän kau­ni­impia torne­ja piir­ret­ty: Absolute World ‑torni, Mis­sis­sauga, Ontario, Kana­da.

    Kuvagu­uglaus hakuter­mil­lä turn­ing tow­ers saa erikoisia ja kau­ni­itakin torne­ja. Myös hakuter­mi twist­ing towers.

    Toisin sanoen maail­mal­la on torne­ja, joista ei ensim­mäi­nen mie­len­li­ikah­dus ole että “kauhis­tus miten ruma” (mikä muuten oli blo­gi-isän­täm­mekin ensi reak­tio Jätkäsaaren tora­ham­paaseen, kir­joit­ti­han hän merk­in­töön­sä: “Vaik­ka ensi­vaikutel­ma hotel­lista oli tyr­määvä […].”)

    Buchardtin torni on tas­apain­o­ton, keikah­ta­va ja köm­pelöl­lä taval­la viimeis­telemät­tömän oloinen, kuin kirveel­lä tehty (ris­ti­hotellinsa oli nimeno­maan köm­pelöl­lä taval­la krou­vi). Tora­ham­mas ei vas­taa tätä kuvaus­ta reaalis­es­ti, mut­ta mieliku­vana ja kuvaan­nol­lis­es­ti kyllä.

    Vastaa

90. Gre­jus: Vaatii myös aika paina­vat peruste­lut olla myymät­tä mum­moaan tuhan­nel­la eurol­la. Ei vielä ihan riitä, että mum­mo sat­tuu ole­maan mukava.

    Moraalin lai­ta taitaa olla joil­lakin siis sama kuin esim. sutenööreil­lä ja orjakaup­pi­ail­la: kaikkea myy­dään mikä kau­pak­si käy, niin omat kuin varaste­tut (siis mikä on muiden). Huh, aika eto­va periaate.

    Vastaa

91. Niin, vihreän liik­keenkin kannal­ta oleelli­nen kysymys kaupunki­maanti­eteessä on, mis­sä ver­tikaalisen tilan ekoke­stävyys­ra­ja on. Usea Vihrei­den val­tu­ute­tu­ista HS kyselyssä vas­tasi, että korkealle pitää rak­en­taa, jot­ta kaupunki­rakenne tiivistyy. Tässä ei enää ole kysymys asen­teesta tai mielip­i­teestä, vaan tietämät­tömyy­destä. Lasken­nal­lisel­la hybridimenetelmäl­lä on osoitet­tu jo pitkään, että kun raken­nusten korkeut­ta lisätään, raken­nuk­sen elinkaaren ener­gia aluk­si piene­nee raken­nus­neliötä kohden, mut­ta alkaa taas nous­ta ja ener­gia ylit­tää yksik­er­roksisen raken­nuk­sen, kun men­nään yli 7–12 ker­roksen. Samal­la menetetään tiivistämis­es­tä saatu etu liiken­teen vähen­e­mis­es­tä. Ts. tiivistämi­nen torneil­la on tasan vas­toin ekoke­stävyyt­tä. Se on kohti energiatuhlausyhteiskuntaa.

    Vastaa

92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kon­gres­sivieraiden tuo­ma rahamäärä perus­tuu tutkimuk­si­in. Siitä toki osa on yöpymys­tä ja kon­fer­enssi­palvelu­ja, mut­ta rahaa se on sekin.
    Yrit­täjä oli tekemäl­lä hotel­lia oma­l­la riskil­lään. Se, onko asi­akas­määrä yliarvioitu, on yrit­täjän ongelma.

    Sit­ten joo, jos hän mak­saisi kaupungille tuot­ta­mas­taan visuaalisesta/kaupunkikuvallisesta haitas­ta käyvän hin­nan. Tai jos hän raken­nut­taisi tornin, jos­ta ei aiheudu mainit­tu­ja hait­to­ja, vaan jäätäisin jopa plus­san puolelle. Mut­ta nythän olti­in taas sal­li­mas­sa hai­tan tekem­i­nen ihan ilmaisek­si! Raivos­tut­taa ajatuskin.

    Minä olisin voin­ut myös kan­nat­taa han­ket­ta jos se olisi ollut myös arkkitehtonisesti/rakennustaiteellisesti kan­sain­välistä huip­pu­laat­ua. Sel­l­ainen, jota tul­laan kat­so­maan jo pelkän raken­nuk­sen ja sen aikaansaa­man kohot­ta­van fiilik­sen vuok­si. Sel­l­ainen, joka ei korkeud­es­ta huoli­mat­ta pilaa kaupunkiku­vaa, ei läheltä eikä kaukaa kat­sot­tuna, vaan paran­taa sitä.

    Jos noin poikkeuk­selli­nen maamerk­ki tänne raken­netaan paraati­paikalle, sen on edustet­ta­va jotakin muu­ta kuin tap­pa­van tyl­sää keskinker­taisu­ut­ta tai raken­nut­ta­jansa ego­maanista wow-efek­ti­hakuisu­ut­ta, joka muut­tuu nau­ret­ta­van näköisek­si jo kymme­nen vuo­den aika­jän­teel­lä. Niin kauan kuin Helsin­ki ei osaa hoitaa täl­laisia kaup­po­ja siten, että sekä vaadimme että saamme paras­ta mah­dol­lista, luo­vaa ja samal­la kaupunkiku­vaamme sopi­vaa arkkite­htu­uria, olen ihan iloinen että han­kkeet kaatu­vat. Uskon nimit­täin vah­vasti, että tule­vat sukupol­vet kyl­lä osaa­vat, ja on hyvä että heillekin jää muu­ta­ma hyvä tont­ti täytettäväksi.

    Vastaa

93. Minä mitään halua, mut­ta kos­ka syytel­lään, niin san­ot­takoon, että Juhani Salo­vaara halu­aa lohet joki­in ja laivoista puiset, jois­sa on pur­jeet ja ter­van tuok­su. Niille ei myöskän annet­taisi kym­meniä miljoo­nia veron­mak­sajien tukia, joil­la veron­mak­sa­jat voisi­vat käy­dä hake­mas­sa hal­paa viinaa, kuten näille nyky­isille annetaan. Lopet­takaa rak­en­t­a­mi­nen min­un puolestani kokonaan. 

    Onnek­seni Juhani Salo­vaara ei ole kuitenkaan mis­sään val­ta-ase­mas­sa, ja ei kir­joi­ta pelin sään­töjä. Mut­ta kos­ka päät­täjät eivät ole muut­ta­mas­sa pelin sään­töjä, niin mik­si tahal­laan hävitä? Kul­tako­rt­tieli­itin paapomi­nen on aika kaukana minus­ta, mut­ta minä en syö julk­ista kas­saa, vaan ottaisin kul­tako­rt­tieli­itiltä rahat pois rauhanomais­es­ti, ja jakaisin osan julkiseen kas­saan. Mitä Espakaan muka sit­ten on kuin kul­tako­rt­tieli­itin katiska? Nekin talot ovat aikansa pröys­täi­lyä ja kopi­oi­ta. Purkuun? 

    Val­tu­ute­tut sai­vat päät­tää, joten kaik­ki meni niin kuin pitikin. Her­ne­saa­res­sa hom­ma kaa­tui ennen val­tu­us­toa, jol­loin hom­mat eivät sujuneet kuten pitäisi. 

    Arvon val­tu­ute­tut kuitenkin hyväksyivät Kalasa­ta­maan tor­nit korkeamp­ina kuin Jätkän kuopat­tu, vaik­ka ette tiedä miltä ne tule­vat näyt­tämään! Yhtä lail­la tule­vat siluet­ti­in, joten mikä muu kuin ulko­mainen vs. koti­mainen raha oli syynä? Niihin tulee vielä kai tuhan­sia autopaikko­ja ja automar­ketit. Vihreää ja kaupunkia? Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa arkkite­htu­uria, vaik­ka siihen on laitet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä? Se piti työl­lisyy­den nimis­sä saa­da, vaik­ka hal­lit­see pul­skana poikana koko Jätkäsaaren asuinko­rt­telei­ta. Taas koti­mainen markki­na­jo­hta­ja, joten on kum­mallista, että koti­maiset markki­na­jo­hta­jat saa­vat paikat joka paikas­ta, mut­ta ulko­mainen, joka lait­taisi rahaa myös arkkite­htu­uri­in, ei pääse mihinkään. Por­vareil­ta saa rahat pois rauhanomais­es­ti vain siten, että saa tuot­teen näyt­tämään tarpeek­si laadukkaal­ta. Koti­maisin voimin tämä ei onnis­tu, kun asi­aa ei ymmär­retä. Ulko­maisen krääsän myymi­nen pelti­halleista ei pidä talout­ta pystyssä tai korista kaupunkikuvaa.

    Mik­si Tuo­mas Ranta­nen ajoi val­tu­us­tossa Itik­sen Cit­taria ilman keskustelua, vaik­ka se on iso, ruma, kopio toi­sista, autois­taa kaupunkia, rikkoo kaupunki­rak­en­teen, yksi­tyi­nen bisnes, vievät val­ta­vat luon­toalueet, estää pien­ten kil­pail­i­joiden elin­mah­dol­lisu­udet täyt­tämäl­lä markki­nat krääsäl­lä…, tai mik­si nämä kaik­ki kopi­omar­ketit hyväksytään, vaik­ka sama litan­nia kos­kee niitäkin? Jos halu­aa vähen­tää autoilua, niin ei voi vain jatkaa samaan tapaan autois­tamista, herät­tämät­tä edes sit­ten keskustelua kaupun­gin suun­nas­ta. Kehien busi­ness park­it menee läpi, nekö on hyvää kaupunkia vihreästi? Eivät ole keskus­tas­sa, niin kaupunki­rakenne ja kaupunkiku­va ei kiinnosta?

    Vihreille tulee pikkuinen ongel­ma siitä, että julkisel­la rahoituk­sel­la tehdään kir­jas­to­ja yms, mut­ta yksi­tyiset han­kkeet kaade­taan. Luulet­teko kokkarei­den myön­tyvän keskus­takir­jas­toon ja sil­taan, jos kaupun­gin taloudelta viedään poh­ja? Jos palvelu­ala ei ole sel­l­ute­hdas­ta parem­paa vihreää työtä, niin mikä sit­ten on? Kaatakaa sit­ten lentoli­ikenne, jos tur­is­mi ei ole vas­taus työl­lisyy­teen. Hau­ta­lan mielestä Finnair on kansalli­nen ylpeys, minus­ta tuot­taa päästöjä. Kuitenkin työtä sit­ten huude­taan, mut­ta mah­dol­lisuuk­sia työl­listää ei anneta. Yksi on huolis­saan nuorten työt­tömyy­destä, toinen van­ho­jen… Ei tule investoin­te­ja kaupunki­in, jos ei tule kaupunkia. Mil­lä kult­tuurivä­ki työl­lis­tetään, kun kult­tuurista leikataan, mut­ta ulko­maiset investoin­nit matkailu­un, jot­ka hel­posti yhdis­täisi oop­per­aan, teat­terei­hin yms. kaade­taan? Lop­ut­tomi­in ei voi kult­tuuria pyörit­tää julk­isin varoin tukemalla.

    Arvon val­tu­ute­tut tietävät, että kaupun­gin talous, (ja val­tionkin talous), ei ole mil­lään vakaal­la poh­jal­la. Kuitenkin kul­talätk­iä, autoe­tu­ja, sato­jen tuhan­sien vat­sal­i­haspenkke­jä ja ties mitä tehdään, mut­ta ulko­mainen investoin­ti nähdään peikkona, vaik­ka sit­ten Töölön­lahdel­la esimerkik­si kaa­vat hyväksyt­ti­in näkemät­tä osaa taloista, ainakin ne muut­tui­v­at matkalla. Mik­si? Suosi koti­maista? Mik­si Alvar Aal­to saa yhä säätiön­sä kaut­ta rak­en­taa Helsinkiä? Säätiön pomolle­han nuo kil­pailus­sa tehti­in, jot­ta kil­pailun voisi voit­taa, ellei muis­ti­ni petä. 

    Itseäni vitut­taa suun­nat­tomasti, että kaupun­gin talous pasko­taan sen takia, että joku luk­susko­hde nähdään peikkona. Minä ainakin silot­taisin mielu­um­min tulo­ero­ja, kuin kaupun­gin siluet­tia, ja kos­ka markki­na­palkois­sa erot tule­vat var­masti repeämään raken­nemuu­tok­sen myötä, niin mil­lä niitä tulo­ero­ja sit­ten silotel­laan, kun leikataan vaan, kun suuret investoin­nit nähdään jon­ain hyökkäyk­senä? Suurien tulo­ero­jen mais­sa tor­nit ovat eli­itin pröy­his­te­lyä, mut­ta pien­ten tulo­ero­jen mais­sa ne eivät herätä saman­laista katkeru­ut­ta tai laukaise luk­susku­umet­ta, vaan fik­suna tapana rak­en­taa ja rahoit­taa yhteiskun­taa. Jos­sain­han ihmis­ten pitää kuitenkin asua, ja minus­ta on parem­pi, että se vie vähem­män tilaa. Mitä nämä Helsin­gin ökysaaret sit­ten ovat, jois­sa muu­ta­ma ihmi­nen saa ran­nat keskeltä kaupunkia? Tulo­ero­ja ei aiheuta tornien korkeus, vaan työt­tömyys ja siitä seu­raa­vat leikkauk­set tulon­si­ir­toi­hin. Työt­tömyyt­tä ja leikkauk­sia aiheut­taa sit­ten investoin­te­jen puute. Nyt minus­ta sym­bol­isen arvon lait­tamisel­la tor­ni­taloi­hin aiheutetaan vain se, että tuo sym­bo­l­i­nen arvo toteu­tuu ihmis­ten mielis­sä, kun tulo­erot lähtevät raken­nemuu­tok­sen myötä kasvu­un, ja elinkeino­raken­net­ta ei lähde­tä muut­ta­maan ajois­sa. Joskus vihreis­sä oli voimakas halu muut­taa elinkeino­ja palvelu­jen suun­taan. Mitä se sit­ten olisi, jos ei kaupunkiturhuutta?

    Mikä eniten vitut­taa, niin oman per­heen 20 vuot­ta omaishoitoa on säästänyt kaupungille noin miljoo­nan, ja siihen sit­ten tuloista mak­se­tut verot päälle, ja arvon val­tu­ute­tut käyt­tävät ne rahat johonkin kul­talätki­in ja design-vat­sal­i­haste­lineisi­in alle vuodessa. Omas­ta elämästä tuo on yli puo­let, joten omavas­tuu ja Big Soci­ety on tut­tua. En kuitenkaan suosit­tele talouden alasajoa hal­lit­se­mat­tomasti, kos­ka nyt jo yhteiskun­nan apu on korkein­taan vält­tävää ja enem­män saa tapel­la vas­taan, kuin apua. Kuitenkin ilman sitä pitäisi luop­ua koko omas­ta elämästä, jos halu­aa pitää ihmisiä hengis­sä. Ja yksi­tyi­nen hoito sit­ten sitä, että mak­sut suurem­pia kuin vuokrakämp­pä markki­noila, mut­ta palvelu sit­ten roskik­sen vai­h­toa. Kum­mas­sakin ihmisiä kuolee nälkään, jos omaiset eivät käy syöt­tämässä ja huoltamssa. Kun kuun­telee vuosikymme­nen hoita­jia, jot­ka vain sanovat, että kohta­han se kuolee ja eivät syötä, kos­ka vaikeaa, ja lääkäri ottaa nes­teetkin pois ja jät­tää omais­ten käsi­in tapetaanko nälkään, niin alkaa kyynistyä poli­itikko­jen hymyjuhliin. 

    Val­tu­us­to sit­ten vielä läh­tee tarpeek­si kauas pitämään bus­seil­la kok­ouk­sia, jot­ta jotkut saa päivära­hansa matkan takaa. Hais­takaa pas­ka, ja anteek­si kielenkäytöstä.

    Niin, ja jos julkiset havain­neku­vat tor­nista oli­si­vat olleet tun­nel­malliset yöku­vat pehmeine tun­nel­maa luovin val­oin, jol­loin tornin tek­stu­uri olisi tul­lut esi­in, kan­na­tus olisi ollut var­maa. Aivan kuin Keskus­takir­jas­ton yleisövoit­ta­jal­la. 113 metriä ei ole korkea tora­ham­mas Mont­par­nassen tyyli­in, mut­ta vaivau­tuiko val­tu­ute­tut edes tutki­maan jos­sain livenä, että miltä näyt­tää 113 metriä korkea rakennelma? 

    Jos halu­aa van­haa kort­te­likaupunkia, niin samaan ei voi rak­en­taa autokaupunkia, kuitenkin val­tu­ute­tut tekevät kaikken­sa, että ihmiset kulk­i­si­vat autoil­la kaup­paan ja töi­hin, ja sit­ten vielä anta­vat kym­meniä tuhan­sia syitä siihen, mik­si auto­ton tun­tisi itsen­sä taloudel­lisek­si idiootik­si muut­taes­saan Jätkäsaa­reen. Kos­ka ihmiset tajuaisi­vat, että van­han kan­takaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on nyt kiel­let­ty, joten on pakko tiivistää jol­lain muul­la taval­la? Keskus­tan ulkop­uolel­la tehdään autokaupunkia kehien var­teen ja automar­ket­tei­neen, kuten Kan­nelmäen S‑linnake osoit­taa, mut­ta mata­laa kun ovat, niin ehkä val­tu­ute­tut eivät sit­ten huo­maa niitä. Koit­takaa nyt jo päät­tää aioit­teko vain puhua autoilun vähen­tämis­es­tä, vai tehdäkin jotain.

    Kum­mallis­in­ta on, että kaupun­gin lev­iämistä ei pide­tä ympäristöon­gel­mana, vaik­ka maa­ta jää rak­en­tamisen alle, tiet tap­pa­vat eläimet ja pirsto­vat eli­nalueet, ja jos ihmisen pihaan tulee jokin isom­pi eluk­ka, niin se ammu­taan heti. Minä en ole tehnyt tämän pelin sään­töjä, mut­ta rak­en­t­a­mi­nen on aina se osa talouskasvua, jota ei saa aineet­tomak­si mil­lään. Mik­si sen pitää kas­vaa peit­tämään vapaat luon­toalueet? Ajakaa talouskasvu alas, maa­han­muut­to samoin ja vähen­täkää omia neliöhaavei­tanne sit­ten, jos halu­at­te säästää luon­toa, mut­ta kieltää kaupun­gin tiivistämisen ja rak­en­taa autokaupunkia.

    Vastaa

94. Osmo Soin­in­vaara: Tämäkin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävivät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa mer­itse hyvin saavutet­ta­van Sig­tu­nan, minkä jäl­keen ruot­salaiset rak­en­si­vat pääkaupunk­in­sa syvälle vuonon perukalle Tukhol­maan. Sinne poikkeami­nen on ris­teilyaluk­selle kallista. 

    Jaa, kar­tal­la näyt­tää kyl­läkin vähän toisenlaiselta:

    http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sigtuna_Municipality_in_Stockholm_County.png

    Vastaa

    1. Täy­tynee myön­tää, että jostain luke­mani tieto näyt­tää ole­van väärä. Sig­tu­u­na ei ollut Tukhol­maa alt­ti­impi mereltä tuleville hyökkäyksille.

       Vastaa

95. AH:
    Kata­janokalle tämä samainen nor­jalais­si­joit­ta­ja lupasi hövelisti hoitaa laadukkaan ja kalli­ik­si tule­van ris­ti­hotellin 6–7? kerroksisena.
    Nyt ei sit­ten taloudelli­nen yhtälö kuulem­ma pelaa muul­la kuin 33 ker­rosta korkeal­la bulkkiratkaisulla.

    No tot­takai tuo ris­ti­hotel­likin olisi muut­tunut korkeam­mak­si bulkki­talok­si kun nimet olisi saatu paperei­hin… perus­teena juurikin taloudelli­nen kan­nat­tavu­us. Näin nämä aina menee. Esimerkkinä vaikka­pa Vuosaaren Cir­rus, joka muut­tui totaalis­es­ti kil­pailun jäl­keen. Ei tul­lut hoikkaa ja stail­ia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Kuvista päätellen Cirus on asal­lia­nen, eleetön perusta­lo. Siis kau­nis ja Vuosaa­reen sopvia. Milenki­in­toista: olen kyl­lä liikkunut Vuosaa­res­sa päin viime vuosi­na aina sil­loin täl­löin. Koskaan en ole pan­nut tor­nia merkille. Ehkä osoi­tus siitä, että se on toimi­vaq arkkitehtuuria.

    Riosti­hotel­li oli hienoa arkkite­htu­uria, kuten muuten Enso Gutzeitin pääkont­torikin. Se vain olisi ollut väärässä paikas­sa, kuten Gutzeitinkin talo.

    Vastaa

    1. Cir­iuk­sen raken­nus­lu­van mhyön­tämisessä tapah­tui jotain outoa. Kaa­va oli tehty arkkite­htik­il­pailun voit­ta­neen esi­tyk­sen mukaises­ti, sen piti olla siro ja ylhääl­lä piti olla kaikelle kansalle avoin tila (kup­pi­la), mut­ta raken­nuslu­pa myhön­net­tioin pak­sulle rumiluk­selle, jos­sa ei ollut tuo­ta kahvilaa.

       Vastaa

96. Åke: Kan­nat­taisi joskus kek­siä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odotel­lessa… voidaan vaik­ka olla tuh­laa­mat­ta siihen käyt­töön sopi­vaa maa­ta kaik­keen hölmöön.

    Vastaa

97. Åke: Kan­nat­taisi joskus kek­siä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odotel­lessa… voidaan vaik­ka olla tuh­laa­mat­ta siihen käyt­töön sopi­vaa maa­ta kaik­keen hölmöön.

    Juhani Salo­vaara: Mut­ta kos­ka päät­täjät eivät ole muut­ta­mas­sa pelin sään­töjä, niin mik­si tahal­laan hävitä?

    Kysymys kuu­luu, että kos­ka päät­täjät nimeno­maan voivat muut­taa pelin sään­töjä, mik­si pela­ta huonoil­la sään­nöil­lä ja huonoil­la korteilla?

    Kul­tako­rt­tieli­itin paapomi­nen on aika kaukana minus­ta, mut­ta minä en syö julk­ista kas­saa, vaan ottaisin kul­tako­rt­tieli­itiltä rahat pois rauhanomais­es­ti, ja jakaisin osan julkiseen kassaan.

    Tuo­hon peri­aat­teeseen sopivia ideoita ei olla vielä nähty.

    Val­tu­ute­tut sai­vat päät­tää, joten kaik­ki meni niin kuin pitikin. Her­ne­saa­res­sa hom­ma kaa­tui ennen val­tu­us­toa, jol­loin hom­mat eivät sujuneet kuten pitäisi.

    Kyl­lä huonot ideat saa tor­pa­ta ennen val­tu­us­toa ja varsinkin kun kansa joutuu aina kat­so­maan sydän kurkus­sa, miten puoli val­tu­us­toa äänestäisi vaik­ka keski­tysleirin puoles­ta, kun­han siihen käytet­täisi­in julk­ista rahaa tai kaupun­gin arvokkain­ta tont­tia ja joku ulko­maalainen rikas sijoit­ta­ja tek­isi sil­lä voittoa.

    Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa arkkite­htu­uria, vaik­ka siihen on laitet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä?

    On se ainakin pienem­pi, mut­ta en minä ainakaan sitä muuten puo­lus­tele. Samat naa­mat taisi­vat olla val­tu­us­tossa siitäkin päät­tämässä kuin oli­vat tora­ham­mas­ta halu­a­mas­sa. Äänestys­tu­lok­ses­ta päätellen pari val­tu­utet­tua taisi oppia jotain edelliskerrasta.

    ulko­mainen, joka lait­taisi rahaa myös arkkitehtuuriin […]
    Ulko­maisen krääsän myymi­nen pelti­halleista ei pidä talout­ta pystyssä tai korista kaupunkikuvaa.

    Niin­pä. Kun ulko­maalainen tek­isi isoa rumaa, se on arkkite­htu­uria, joka koris­taa kaupunkiku­vaa, mut­ta koti­mainen pienem­pi ruma on aina ruma peltihalli.

    Luulet­teko kokkarei­den myön­tyvän keskus­takir­jas­toon ja sil­taan, jos kaupun­gin taloudelta viedään pohja?

    Min­ua riepoo se, että Vihreät halu­a­vat olla ja että asenne on, että sen pitää olla Kokoomuk­sen puu­tarhaosas­to. Sieltä suunnal­ta ei tule kuin yhden­laista poli­ti­ikkaa. Ihan kuin Helsinkiä ei voitaisi hal­li­ta muul­la poli­it­tisel­la pohjalla.

    ulko­mainen investoin­ti nähdään peikkona, vaik­ka sit­ten Töölön­lahdel­la esimerkik­si kaa­vat hyväksyt­ti­in näkemät­tä osaa taloista

    Sinäl­lään ei min­ua lainkaan hait­taa, että suosi­taan suo­ma­laista, mut­ta minus­ta ongel­ma ei suinkaan ole se, että ulko­maalaisil­ta ei hyväksytä paskaa vaan se, että yleen­säkin hyväksytään paskaa.

    Niin, ja jos julkiset havain­neku­vat tor­nista oli­si­vat olleet tun­nel­malliset yöku­vat pehmeine tun­nel­maa luovin val­oin, jol­loin tornin tek­stu­uri olisi tul­lut esi­in, kan­na­tus olisi ollut varmaa.

    Havain­neku­vat ovat muutenkin vähin­tään puolirikol­lista manip­u­loin­tia ja sinä olisit halun­nut sitä enem­män? Minus­ta havain­neku­vi­in pitäisi aina liit­tyä ehto, että jos päätök­sen­tekoa varten toimite­tut tai muut julk­isu­udessa esitel­lyt kuvat eivät pati­noi­tu­misen jäl­keen vas­taa puo­let vuodes­ta silmil­lä havait­tua yleistä todel­lisu­ut­ta, raken­nuslu­pa perutaan takau­tu­vasti ja sit­ten raken­nus pure­taan raken­nut­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la ja mak­se­taan miljoonasakkoja.

    Jos halu­aa van­haa korttelikaupunkia

    Torni ei ollut van­haa korttelikaupunkia.

    Vastaa

98. Markku af Heurlin: “Kuvista päätellen Cirus on asal­lia­nen, eleetön perusta­lo. Siis kau­nis ja Vuosaa­reen sopvia.”

    Joo, on eleetön perustalo.
    Lähtöti­lanne kuitenkin oli se, että päät­täjille myyti­in yhden­lainen torni arkkite­htik­il­pailun tulok­se­na; hoik­ka design­torni kat­tokahviloi­neen. Suun­nitel­mat lakaisti­in sit­ten samantien maton alle kun oli taloudel­lisem­paa rak­en­taa pak­su perustalo.

    Sikäli olen tyy­tyväi­nen, että Kata­janokan hoteli­ihanke pysähtyi, kos­ka iki­maail­mas­sa se ei olisi toteu­tunut esitel­ty­jen suun­nitelmien mukaan.

    Joku tässä kuitenkin jos­sain välis­sä on kuset­tanut: Kata­janokalla olisi muka­mas pär­jät­ty 6–7 ker­roksisel­la talol­la. Nyt pitää ker­roksia olla 33.

    Tot­ta tietysti on, että Helsingis­sä ei nyky­isin osa­ta mitään muu­ta kuin vas­tus­taa rakentamista.

    Vastaa

99. AH: Esimerkkinä vaikka­pa Vuosaaren Cir­rus, joka muut­tui totaalis­es­ti kil­pailun jäl­keen. Ei tul­lut hoikkaa ja stail­ia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

    Onko kil­pailusu­un­nitel­mas­ta jotain kuvaa jossain?

    Vastaa

100. Markku af Heurlin: Kuvista päätellen Cir­rus on asialli­nen, eleetön perusta­lo. Siis kau­nis ja Vuosaa­reen sopiva.

     Ilmeis­es­ti koti­maiset raken­nus­li­ik­keet ovat onnis­tuneet tavoit­teessaan: kun samaa asial­lista ja eleetön­tä ker­rostalo­laat­tikkoa on kloonat­tu Suo­mi täy­teen, niin kansa alkaa uskoa, että se on kau­nista ja muu­ta ei tarvi­ta. Lähiöön­hän nyt riit­tää vähempikin.

     Vastaa

101. Juhani Salo­vaara: Ja onko todel­la niin, että Verkkokauppa.com on parem­paa arkkite­htu­uria, vaik­ka siihen on laitet­tu vain sen ver­ran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä? Se piti työl­lisyy­den nimis­sä saa­da, vaik­ka hal­lit­see pul­skana poikana koko Jätkäsaaren asuinko­rt­telei­ta. Taas koti­mainen markki­na­jo­hta­ja, joten on kum­mallista, että koti­maiset markki­na­jo­hta­jat saa­vat paikat joka paikas­ta, mut­ta ulko­mainen, joka lait­taisi rahaa myös arkkite­htu­uri­in, ei pääse mihinkään.

     Tot­ta tämäkin kyl­lä. Vaik­ka tuos­sa tor­nia ehdin haukkua niin onhan tänne viime vuosi­na raken­net­tu kaupun­ki täy­teen vielä moninker­tais­es­ti karmi­vampia vir­i­tyk­siä. Verkkokau­pan lisäk­si Kampin kaup­pakeskus tulee ensim­mäisenä mieleen. Sanomat­a­lo ei epäon­nis­tunut aivan yhtä pahasti, vaik­ka ei sekään mikään ruusu ole. Kan­takaupungis­sa tulisi olla tarkkana laadun suh­teen riip­pumat­ta han­kkei­den kotimaisuusasteesta.

     Kuka­pa tietää mil­lainen tuostakin kaavail­lus­ta tor­nista oikeasti olisi tul­lut? Tääl­lä oli joskus havain­nol­lis­tavia kuvia (oliko­han se Hesarin jut­tu) siitä, miten lop­putu­los on toteu­tunei­den suurhankkei­den kohdal­la eron­nut suun­nitelmista. Joku mekanis­mi pitäisi olla, jol­la raken­nut­ta­ja sitoute­taan toteut­ta­maan suun­nitel­mat siinä muo­dos­sa, jos­sa ne on aikanaan hyväksyt­ty osak­si kaupunkikuvaa.

     Vastaa

102. Osmo Soin­in­vaara:
     Cir­iuk­sen raken­nus­lu­van mhyön­tämisessä tapah­tui jotain outoa. Kaa­va oli tehty arkkite­htik­il­pailun voit­ta­neen esi­tyk­sen mukaises­ti, sen piti olla siro ja ylhääl­lä piti olla kaikelle kansalle avoin tila (kup­pi­la), mut­ta raken­nuslu­pa myhön­net­tioin pak­sulle rumiluk­selle, jos­sa ei ollut tuo­ta kahvilaa.

     Näitäo­tuo­ja aiso­tia tun­tuu tapahtuvan.

     Ehkä kup­pi­lalle ei pidem­män päälle olisi ollut todel­lista ksysyn­tää. Vesi­tornien katoille rak­e­nent­ti­in 60-luvul­la nälöalakahviloi­ta ja ‑rav­in­toloi­ta; jok­seenkin kaik­ki lopet­ta­neet. (poikkeus Haikaran­pesä Hauk­i­lah­den vesi­tornin katolla.)

     Vastaa

103. Mikko H: Ilmeis­es­ti koti­maiset raken­nus­li­ik­keet ovat onnis­tuneet tavoit­teessaan: kun samaa asial­lista ja eleetön­tä ker­rostalo­laat­tikkoa on kloonat­tu Suo­mi täy­teen, niin kansa alkaa uskoa, että se on kau­nista ja muu­ta ei tarvi­ta. Lähiöön­hän nyt riit­tää vähempikin.

     Olen saanut nuore­na vahin­gol­lisia vaikut­tei­ta funk­tion­al­is­mista. Ja suurin osa 5. Avenu­en pil­ven­pi­irtäjistä on samoin aika eleet­tömiä, noin yhden tur­is­tikik­er­ran perusteella.

     Vastaa

104. Kyl­lä se vaan niin on, että raha tulee rahan luokse. Talous on hyvin pitkälti mieliku­vien luomista ja yhdel­läkin tornil­la Helsin­gin ilme muun maail­man silmis­sä pien­estä kylästä meren ran­nal­la voisi muuttua…

     Nimeno­maan se vaakata­sos­sa rak­en­t­a­mi­nen on sitä junttiutta…

     Vastaa

105. Osmo Soin­in­vaara: Tämäkin on suo­ma­lais­ten ansio­ta, jot­ka kävivät vuon­na 1187 polt­ta­mas­sa mer­itse hyvin saavutet­ta­van Sig­tu­nan, minkä jäl­keen ruot­salaiset rak­en­si­vat pääkaupunk­in­sa syvälle vuonon perukalle Tukhol­maan. Sinne poikkeami­nen on ris­teilyaluk­selle kallista.

     His­to­ria lie­nee hal­lus­sa mut­ta maantiede ei. Tukhol­ma on ran­nikol­la mut­ta Sig­tu­na n 50 km sisä­maas­sa. Sig­tu­na sijait­see Tukhol­mas­ta pohjoiseen, Arlan­das­ta itään toisel­la puolel­la moottoritietä.

     Tois­tan edelleen itseäni, että kaupunki­in pitäisi saa­da ilmet­tä. Tässä ei Helsin­ki kyl­lä valitet­tavasti ole Tukhol­man veroinen. Ei edes lähelle. Pietarista puhumattakaan.

     Ei Helsinkiäkään ole liikaa haukkua. Onhan siel­lä suurkirkko ja uspen­skin kat­e­draali. Asiantun­ti­joille on Jugend­talo­ja, fin­lan­di­at­a­lo ja man­ner­heim-museo. Tur­is­teille espa ja marimekon myymälät. Ja on turha haikail­la kuninkaan­lin­no­jen perään. Kun niitä ei sil­loin aikoinaan tul­lut niin se on sit­ten siinä.

     Sum­ma sum­marum: minus­ta olisi kan­nat­tanut rak­en­taa se torni ja guggen­heim. Jotain yri­tys­tä. Haukkua on niin help­poa varsinkin kun viehät­tävyy­delle ei ole kuin sub­jek­ti­ivi­nen näkökul­ma. Ei niitä tilaisuuk­sia tule lop­ut­tomasti. Koh­ta on joku ker­rosta­lo niil­läkin tonteilla.

     Italis­sa on raken­nus, jota paikalliset sno­bit pitävät maut­to­muu­den huip­puna ja jota kut­su­taan kuulem­ma “ker­makakuk­si.” Sanon lonkalta, että tätä mau­ton­ta raken­nus­ta käyvät töl­lis­telemässä vuosit­tain miljoonat tur­is­tit. Ital­ias­sa on myös vino torni, jota myös töl­lis­televät miljoonat tur­is­tit. Raken­netaan helsinki­inkin vino torni! heh

     Mut­ta ei tietysti. Helsinki­in tulee näitä ker­rostalo­ja, jois­sa on tarkasti säädel­ty määrä yksiöitä ja kak­sioi­ta ja kylpy­huoneen kaadot kiireessä tehty väärään suuntaan.

     Vastaa

106. Havain­neku­vista.

     Kun jostakin raken­nushankkeesta keskustel­laan, niin havain­neku­vien lyömi­nen tiski­in tun­tuu ole­van var­ma keino ajaa keskustelu sivu­raiteille tykkään / en tykkää ‑akselille, ja ratio­naa­li­nen argu­men­toin­ti jää sivu­un. Ne pitäisi kieltää. Ja tämän sanoo arkkite­hti, joka tekee havain­neku­via työkseen.

     Minus­ta olisi parem­pi jos raken­nusten ulkonäön ja “kaupunkiku­van” sijas­ta puhut­taisi­in siitä, mitä niis­sä raken­nuk­sis­sa tehdään, kuka niitä saa käyt­tää ja mihin. 

     Keskus­takir­jas­ton tapauk­ses­sakin Hesari veti suurin otsikoin esi­in arkkite­htik­il­pailun ehdo­tuk­set ja pyysi kansalta kom­ment­te­ja — mikä on suosikkisi? Keskustelu siitä, kuka keskus­takir­jas­toa tarvit­see ja lakkaute­taanko sivukir­jas­to­ja, hukutet­ti­in tämän mis­sik­isan alle.

     Samoin tässä tornikysymyk­sessä yritet­ti­in poli­it­ti­nen kysymys kaupunkisu­un­nit­telus­ta finanssikap­i­tal­is­min ehdoil­la raja­ta pelkäk­si esteet­tisek­si fiilis­te­lyk­si. Täm­möi­nen julkisen keskustelun tyh­mistymi­nen, vielä Soin­in­vaaran blo­gin kaltaisil­la itsen­sä “fik­suik­si” mieltävil­lä pal­stoil­la on tosi huolestuttavaa.

     Vastaa

107. anonyy­mi: Onko kil­pailusu­un­nitel­mas­ta jotain kuvaa jossain?

     Tuos­sa Cir­rus ja mui­ta esimerkke­jä. Näköjään 45 min­u­ut­tia on tehnyt ohjel­mankin aiheesta (löy­tyy jutun lopusta):

     http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

     Vastaa

108. Markku af Heurlin: Olen saanut nuore­na vahin­gol­lisia vaikut­tei­ta funk­tion­al­is­mista. Ja suurin osa 5. Avenu­en pil­ven­pi­irtäjistä on samoin aika eleet­tömiä, noin yhden tur­is­tikik­er­ran perusteella.

     Eipä eleet­tömyy­dessä tai funk­tion­al­is­mis­sa tietenkään sinän­sä ole mitään vikaa. Cir­rus nyt vaan ei ole paljon minkään­laista arkkite­htu­uria, lähin­nä raken­nus­li­ik­keen ele­ment­tipros­essin aiv­o­ton­ta pyörit­tämistä. Vas­taavaa on Suo­mi täyn­nä, ja suur­ta osaa siitä ei tietysti kukaan ole sen kum­mem­min arkkite­htu­urik­si väittänytkään.

     Vastaa

109. Osmo Soin­in­vaara:
     Aja­tus tehdä houkut­tel­e­va alakeskus, joka on tos­altaan yhtä hyvä kuin nykhi­nen pääkeskus on houkut­tel­e­va ja ratio­naa­li­nen, mut­ta väli­vai­het­ta on täysin mah­do­ton rahoit­taa. Tarvi­taan kym­meniä mir­jarde­ja euro­ja ennen kuin tuol­lainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritet­ty viemäl­lä Heureke Tikkuri­laan, mut­ta tästä päätök­ses­tä on ei ole ollut muu­ta seu­raus­ta kuin että Heurekan kävi­jämäärät ovat aika vaa­ti­mat­tomat ver­ratu­na siihen, mitä ne voisi­vat olla.

     Tarkoi­tatko Osmo ‘toisel­la alakeskuk­sel­la’ jotain sel­l­aista kuin Canary Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lon­toos­sa? Se on Lon­tooseen suun­nitel­mallis­es­ti tehty ‘toinen City’, eli finanssialan keskit­tymä, joka raken­net­ti­in köy­hälle East Endin alueelle. Olin siel­lä hil­jan pari vuot­ta töis­sä ja asuin käve­lyetäisyy­del­lä, joten käytin sen palvelui­ta ja sitä läpikulku­paikkana myös vapaa-ajal­la. Toimii hienos­ti: muu­ta­man kort­telin alueel­la 100000 ihmistä käy päivit­täin töis­sä eikä kaduil­la ole silti tun­gos­ta (auto­ja ei juuri lainkaan — kaik­ki kol­le­gani käyt­tivät julk­ista liiken­net­tä), ja riit­tävästi rav­in­toloi­ta ja kaup­po­ja, jot­ta keskus oli eläväi­nen myös viikon­lop­puina lähiseudun asukkaille. Näyt­tää pil­ven­pi­irtäji­neen mielestäni upeal­ta, enkä ole kuul­lut kenenkään paikalla käyneen valit­ta­neen. Saisiko­han Itä-Pasi­las­ta enää mil­lään kon­stil­la jotain yhtä vetovoimaista…Canary Wharfin on rak­en­tanut ja omis­tanut käsit­tääk­seni yksi yhtiö, mikä lie­nee helpot­tanut järkevän kokon­aisu­u­den luomista.

     Vastaa

110. AH: Esimerkkinä vaikka­pa Vuosaaren Cir­rus, joka muut­tui totaalis­es­ti kil­pailun jäl­keen. Ei tul­lut hoikkaa ja stail­ia tor­nia, tuli pak­su perustalo.

     Saara: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

     Ikävähän tuo toteu­tunut talo on. Ei tuo alku­peräi­nen suun­nitel­makaan kyl­lä mikään upea ole. Tain­nut olla teol­lisen suun­nit­telun opiske­li­ja asial­la, kun lähin­nä tulee mieleen hal­pa kiinalainen digiboksi.

     Minus­ta tuo on kuitenkin jo sem­moinen kuse­tus, että raken­nut­ta­ja pitäisi pistää ensin purka­maan tuo ja sit­ten lin­naan. Nämä ovat niin törkeitä harkit­tu­ja petok­sia, että niihin pitäisi puut­tua koval­la kädel­lä. Kuka oli rakennuttaja?

     Vastaa

111. Julius Jääskeläi­nen:
     Kun jostakin raken­nushankkeesta keskustel­laan, niin havain­neku­vien lyömi­nen tiski­in tun­tuu ole­van var­ma keino ajaa keskustelu sivu­raiteille tykkään / en tykkää ‑akselille, ja ratio­naa­li­nen argu­men­toin­ti jää sivu­un. Ne pitäisi kieltää. Ja tämän sanoo arkkite­hti, joka tekee havain­neku­via työkseen. 

     On toinenkin vai­h­toe­hto: Kaupung­in­val­tu­us­ton pitäisi kyetä keskustele­maan älykkääm­mil­lä argu­menteil­la kuin mä en tykkää/toi on ruma. Kaupung­in­val­tu­us­ton pitäisi kun­nioit­taa sitä, että tuo tykkäämisosas­to on dele­goitu raken­nus­valvon­tavi­ras­tolle, raken­nus­lau­takun­nalle ja kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nalle jot­ka on miehitet­ty siten, että ne kykenevät otta­maan kan­taa esteet­tisi­in ja arkkite­hton­isi­in arvoihin. Valmis­telijoiden asiantun­te­mus­ta pitäisi kun­nioit­taa ja oikeasti miet­tiä, mitkä ovat sel­l­aisia tilantei­ta mis­sä maal­likot voivat asiantun­ti­joiden yli kävellä.

     Vastaa

112. Marko Hami­lo:
     …
     Mut­ta jos johonkin, niin Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Siel­lä on nyt käsit­tääk­seni suun­nit­telu uud­estaan kri­i­sis­sä, joten asi­at voisi suun­nitel­la uud­estaan pilvenpiirtäjäpohjalta.

     Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat kolmes­ta syystä:

     1) Maise­mas­sa on jo Keilaniemen tornitalot
     2) Var­jot eivät lankea ole­mas­saol­e­vaan asutukseen
     3) Niuk­ka resurssi on pin­ta-ala, jon­ka lisäämi­nen mer­ta täyt­tämäl­lä on kallista ja ympäristölle haitallista

     Lisäk­si siel­lä ylem­mis­sä ker­roksis­sa Län­siväylän meluhai­tatkaan eivät olisi niin isot.

     1) Mis­tä suun­nas­ta ja miltä etäisyy­deltä maise­maa katselet?
     2) Tai­dat uno­htaa, että nyt ei olla Har­ma­jan majakkasaarel­la. (Esim. Laut­tasaa­res­sa, ihan siinä Koivusaaren vier­essä, on yli 20 000 asukasta)
     3) Jätet­täisi­inkö alak­er­rokset rakentamatta?

     Eikö olisi järkeväm­pää rak­en­taa torni kokon­aan alaspäin, maan uumeni­in, niin väl­tyt­täisi­in tor­ni­talo­jen useil­ta peru­songelmil­ta? Ei olisi hait­taa kaupunkiku­van tai kau­ni­in maise­man tärvel­tymis­es­tä ja ikku­nat voisi kor­va­ta vaikka­pa Keilaniemen tor­ni­taloon sijoitet­ta­van net­tikam­er­an välit­tämin kuvin vide­oru­u­tu­i­hin. Läm­mi­tys toimisi kätevästi maaläm­mön ansios­ta! Tätä peri­aat­er­atkaisua käyt­tävät (ja ovat pitkään käyt­täneet) asumises­saan mon­et hyvin men­estyvät lajit.

     Vastaa

     1. Siel­lä Van­cou­veris­sa meille ker­rot­toin, etteivät tor­ni­talot sovel­lu kaupunkien laidoille, jos­sa niiden ulkop­uolel­la ei ole mitään, mik­si sinne pitäisi men­nä. (Kos­kee myös Keilaniemeä ja Wer­s­tendiä) En usko, että löy­ty­isi yrit­täjää, joka panisi sata miljoon­aa hotellin Koivusaaren lähiössä.

        Vastaa

113. Anna-Liisa:
     Nim­imerk­ki Pyöräil­i­jä… jne. ei var­maankaan huo­man­nut ensim­mäistä kommenttiani… 

     Toki huo­masin. Sitä vaan en ole vielä tajun­nut mik­si yksi torni on kau­nis ja toinen ruma.

     Mas­soit­telus­sa, auko­tuk­ses­sa, detal­jeis­sa ja mate­ri­aaleis­sa on ero­ja. Ja jokainen on oman aikansa, kult­tuurin­sa, talo­den ja tekni­ikan edis­tymisen tuotos.

     Jotkut ovat veis­tok­sel­lisia niin että niiden ker­rosmäärää ei heti hah­mo­ta, toiset taas näyt­tävät siltä kuin taval­lisia pikku­talo­ja olisi asetet­tu päällekkäin. Jois­sakin rakenne näkyy ulospäin, toi­sis­sa se on peit­et­ty yht­enäisel­lä verhoilulla.

     Minä pysty­isin löytämään kaik­ista noista jotain omi­naisuuk­sia joista en itse vält­tämät­tä tykkää. Oma esteet­ti­nen itse­var­muuteni ei kuitenkaan ole sil­lä asteel­la että esimerkik­si luot­ta­muste­htävään valit­tuna pysty­isin anta­maan tuomi­o­lauselmia ihan vain sik­si etten tykkää.

     Vastaa

114. A.P.: Tarkoi­tatko Osmo ‘toisel­la alakeskuk­sel­la’ jotain sel­l­aista kuin Canary Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lon­toos­sa? Se on Lon­tooseen suun­nitel­mallis­es­ti tehty ‘toinen City’, eli finanssialan keskit­tymä, joka raken­net­ti­in köy­hälle East Endin alueelle. Olin siel­lä hil­jan pari vuot­ta töis­sä ja asuin käve­lyetäisyy­del­lä, joten käytin sen palvelui­ta ja sitä läpikulku­paikkana myös vapaa-ajal­la. Toimii hienos­ti: muu­ta­man kort­telin alueel­la 100000 ihmistä käy päivit­täin töis­sä eikä kaduil­la ole silti tun­gos­ta (auto­ja ei juuri lainkaan – kaik­ki kol­le­gani käyt­tivät julk­ista liiken­net­tä), ja riit­tävästi rav­in­toloi­ta ja kaup­po­ja, jot­ta keskus oli eläväi­nen myös viikon­lop­puina lähiseudun asukkaille. Näyt­tää pil­ven­pi­irtäji­neen mielestäni upeal­ta, enkä ole kuul­lut kenenkään paikalla käyneen valit­ta­neen. Saisiko­han Itä-Pasi­las­ta enää mil­lään kon­stil­la jotain yhtä vetovoimaista…Canary Wharfin on rak­en­tanut ja omis­tanut käsit­tääk­seni yksi yhtiö, mikä lie­nee helpot­tanut järkevän kokon­aisu­u­den luomista.

     Ehkä kuitenkin syytä pitää mielssä, että Canary Wharf on n 13 miljoo­nan asukkaan metropolin symämessä, 5 kilo­metrin päässä Citys­tä ja Tow­erista ja 10 kilo­metrin päässä British Muse­u­mista. Lon­toon kapunkialueen läpimit­ta on liki­main 50 kilometriä.

     Win­ble­doni­in on mat­ka aker­ras­san 12 mailia.

     Vastaa

115. Eikö näis­sä lupa-asiois­sa olisi parem­pi että kyllä/ei vai­h­toe­hto­jen sijaan sovit­taisi­in hin­ta luvalle? Eli jos koetaan että tor­nista on hait­taa, niin tek­i­jä mak­sakoon siitä kor­vauk­sen jon­ka koetaan kor­vaa­van haitta.
     Hin­ta voisi myöskin olla negati­ivi­nen jos kaupun­ki tarpeek­si jotain raken­nus­ta haluaa.

     Vastaa

116. Osmo Soin­in­vaara: En usko, että löy­ty­isi yrit­täjää, joka panisi sata miljoon­aa hotellin Koivusaaren lähiössä.

     Viereiseen Wes­t­endin lähiöön kuitenkin on tai ainakin oli yrit­täjiä yrit­tämässä tornihotellia…

     Vastaa

117. Timo Ruo­homä­ki: Kaupung­in­val­tu­us­ton pitäisi kun­nioit­taa sitä, että tuo tykkäämisosas­to on dele­goitu raken­nus­valvon­tavi­ras­tolle, raken­nus­lau­takun­nalle ja kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nalle jot­ka on miehitet­ty siten, että ne kykenevät otta­maan kan­taa esteet­tisi­in ja arkkite­hton­isi­in arvoihin. Valmis­telijoiden asiantun­te­mus­ta pitäisi kun­nioit­taa ja oikeasti miet­tiä, mitkä ovat sel­l­aisia tilantei­ta mis­sä maal­likot voivat asiantun­ti­joiden yli kävellä.

     Asiantun­te­mus­ta siitä mikä on kaunista?
     Tääl­lä ihmiset kiroilee mieliku­vi­tuk­set­to­mia betoniele­ment­ti­talo­ja ja teräs/lasi-häkkyröitä sekä mui­ta kam­mo­tuk­sia ja sinus­ta olisi hyvä, jos juuri näitä läpi päästäneet ihmiset päät­tävät kaikesta? Se, että yleistä mielipi­det­tä edes vähän kuun­nel­laan pitää edes osan kam­mo­tuk­sista poissa.

     Näi­den ihmis­ten asiantun­te­mus­ta pitää kyl­lä kun­nioit­taa, mut­ta muis­sa asiois­sa. Ulkonäköa­siois­sa hei­dän roolin­sa on aset­taa min­imi­s­tan­dard­it, jot­ka nekin kyl­lä saa­vat olla korkeal­la. Lop­pukädessä kuitenkin nimeno­maan asukkail­la pitäisi olla veto-oikeus siihen, mitä talo­ja he halu­a­vat lop­puikän­sä kaupungis­saan kat­sel­la. (Niitä ei taa­tusti pure­ta alle 50 vuo­den sisään rak­en­tamis­es­ta ellei löy­dy kri­it­tistä rak­en­teel­lista vikaa.)

     Vastaa

118. Kat­selin tänä aamu­na näkymää Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun risteyk­sen suunnal­ta Baanan yli lounaan suun­nalle, mis­sä Sitran 18-ker­roksi­nen Itämer­en­torni kohosi jonkin ver­ran välis­sä ole­van Lapin­lah­den hau­tu­umaan puiden latvo­ja korkeam­malle. Näky ei ollut kovin pahasti häiritsevä,koska a) Eteläisen Rautatiekadun ja Malminkadun rajaa­man korttteli(e)n raken­nuk­set, huo­mat­tavasti lähempänä tarkastelu­paikkaani, ulot­tui­v­at näkövinkke­listäni Sitran 18-ker­roksista Itämer­en­torni-taloa korkam­malle ja b) kos­ka välis­sä ole­van maas­ton kohoa­va muo­to toimii tässä kohden armeli­aasti. Tajutes­sani tuol­la paikalla, että “kumoon” ääneste­tys­tä Torni­hotel­lista oli kuitenkin tarkoi­tus tehdä vielä 15 ker­rosta Sitran raken­nus­ta korkeampi, voin tode­ta äänestyk­sen lop­putu­lok­ses­ta, että hyvä näin. 

     Samaan lop­putu­lok­seen olen tul­lut myös Hieta­lah­den ran­nal­la ja Meche­lininkadun var­rel­la. Bule­vardin osalta ja muual­lakin olisi kaiketi tuo korkea torni ollut aika ikävästi näköpi­iris­sä. Kiitos siis kaikille Helsin­gin uni­ikkia kaupunkiku­vaa puo­lus­taneille, jot­ka taisi­vat ymmärtää, että kaiken ei pidä kivas­sa kaupungis­samme olla kaupan! 

     (tämä käyköön myös vas­takom­men­tista esim. Pet­ja Y:lle)

     Vastaa