MTV3 sai oudon galluptuloksen. Perussuomalaisten kannatus on viisi prosenttia ensi kunnallisvaaleissa. Koska yhtiö ei itsekään uskonut omaan tulokseensa, se julkisti puoluekannatuksen myös ilman ”korjauskertoimia”. En tunne kyseisen tutkimuslaitoksen metodia tarkasti, mutta väittäisin, ettei mitään korjauskertoimia käytetä. Kyse on epäonnistuneesta otoksen tasapainottamisesta ja perussuomalaisten kannattajien huonosta muistista.
Mielipidetiedustelut tehdään mahdollisimman halvasti ja siksi niiden otos on vääristynyt, tilastotieteen kielellä harhainen. (Tätä ei pidä sekoittaa vastaavaan psykiatriseen käsitteeseen 🙂 ) Vain osa haastateltavista tavoitetaan ja tavoitetuista vain osa vastaa. Kokoomuslainen on todennäköisemmin ulkomailla kuin keskustalainen ja aiemmin erityisesti kommunistit salasivat puoluekantansa. Raaka, painottamaton tulos on yleensä ihan väärin.
Otoksen harha korjataan kysymällä, mitä äänestitte viime vaaleissa. Kun tätä verrataan edellisten vaalien tulokseen, nähdään minkä puolueen kannattajia on otoksessa liikaa ja minkä puolueen liian vähän. Tämä menettely ei korjaa vain otantamenettelyn harhaa, vaan vähentää myös satunnaisvirheen osuutta. Syystä jota en ymmärrä, tutkimuslaitokset ilmoittavat luottamusvälit kuitenkin satunnaisotannan laskukaavan mukaan. Näin ne saavat selvästi liian suuret virhemarginaalit. Tosiasiassa tulokset ovat paljon tarkempia. Oikean virhemarginaalin laskeminen on tosin vaikeata. Suosittelen simulointia.
Nyt MTV3 julkaisi sekä korjatun että painottamattoman koska oletti, että tällä kertaa painottamaton olisi vähemmän väärin. Painottamaton on väärin aina. Vertailun vuoksi olisi pitänyt kertoa, kuinka suuri oli perussuomalaisten painottamaton kannatus ennen viime eduskuntavaaleja. Tietääkseni yli 25 prosenttia joissakin tutkimuksissa.
Oma ongelmansa tulee niistä, jotka eivät viimeksi äänestäneet, mutta jotka kuitenkin kertovat puoluekantansa. Eri tutkimuslaitokset soveltavat tähän vähän eri ratkaisuja. Se, että Taloustutkimus sai vihreille ennen aivan liian suuren kannatuksen, johtui siitä, että ne antoivat näille ”en äänestänyt, mutta nyt kannatan” -vastauksille saman painon kuin muillekin vastaajille. Tämä on oikein, jos tehdään kannatusarvioita, ja aivan väärin, jos tehdään vaaliennustetta. Hyvä arvaus on, että ne jotka eivät äänestäneet viimeksi, eivät äänestä nytkään. Kuten MTV3:n vastauksissa näkyy, äänestämättömissä on yhä paljon vihreiden kannattajia: raakadata 12,7 prosenttia, korjattu 9 prosenttia.
Mikä MTV3:lla sitten meni ihan metsään?
He kysyivät, mitä puoluetta äänestitte viime kunnallisvaaleissa. Eivät ihmiset sitä muista tai vaikka muistaisivat, eivät kehtaa sanoa, jos ovat muuttaneet mieltään. Useimmat vastasivat sen perusteella, mitä äänestivät viime eduskuntavaaleissa. Aina pitää kysyä, mitä äänestitte viimeisissä puoluevaaleissa, siis kunnallisvaaleissa tai eduskuntavaaleissa, mikä nyt viimeksi olikin.
Julkaistuista luvuista näkee, että haaviin osui noin 12 prosenttia niitä, jotka väittivät äänestäneensä kunnallisvaaleissa perussuomalaisia, vaikka perussuomalaisia äänesti vain viisi prosenttia. Niinpä laskentamenetelmä havaitsi massiivisen otantavirheen ja korjasi lukuja dramaattisesti. Kyse ei ollut otantavirheestä vaan siitä, että perussuomalaisten kannattajat vastasivat väärin kysymykseen äänestämisestään viime kunnallisvaaleissa. Niin varmaan vastaisivat muutkin, mutta tällä ei ollut niin väliä, koska kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien tuloksella ei ollut niin suurta eroa. Väittäisin kuitenkin, että MTV3:n korjattu tulos yliarvioi demarien kannatusta samasta syystä kun se aliarvioi perussuomalaisten kannatusta.
Koska perusdata ei ole käytettävissä, on vaikea arvioida, mikä on perussuomalaisten todellinen kannatus nyt. Se on laskenut selvästi. Väittäisin, että se on jopa vähemmän kuin tuo korjaamaton 12,1 prosenttia, sillä tuskin kaikki perussuomalaisten kannattajat vastasivat väärin kysymykseen viime kunnallisvaalien äänestämisestä.
Puolueiden kannatusgallupit ovat aivan turhia. Todellinen kannatus mitataan vaaleissa. Kunnallis vaalit eroavat eduskuntavaaleista siten että kunnallisvaleissa äänestetään usein jotain tuttua tyyppiä, sellaista jonka tuntee vähintään naamaltaan, puoluekanta ratkaisee vähemmän.
Veikkaan, että Perussuomalaisten kannatus tällä hetkellä järjestettävissä eduskuntavaaleissa olisi 16-18 %. Kunnallisvaaleissa kannatus olisi luultavasti 10-12 %. Kuitenkin jo 10 % kunnallisvaalitulos olisi jytky verraten edeltäviin kunnallisvaaleihin.
Kunnallispolitiikka on hyvin eri asia kuin valtakunnanpolitiikka – mitä tulee Perussuomalaisten tehtävään poliittisessa kentässämme. Perussuomalaiset lähti eduskuntavaaleissa oikomaan suuria linjoja ja kritiikki keskittyi päivänselviin epäkohtiin. Siksi minäkin, ex-vihreä, ihastuin Perussuomalaisten osin hyvin älykkääseen kritiikkiin.
Toivon, että myös vihreät korjaavat asenteitaan suhteessa perussuomalaisiin. Puheet esimerkiksi kategorisesta ulkomaalaisvastaisuudesta ovat täysin vääriä, mikä on tullut selväksi mm. maahanmuuttokonsultti Nur Mohamedille. Toivottavasti YLE ja HS korjaavat uutisointiaan objektiivisempaan suuntaan, voisivat haastatella esimerkiksi iranilaistaustaista aktiiviamme.
Arvostan luontovihreyttä ja sitä vanhaa kunnon järkivihreyttä, jota Osmo Soininvaara edustaa. Juttelin naispuolisen luontoaktivistin kanssa; hän oli monessa asiassa yllättävän paljon PS:n linjoilla ja katsoi sosialistisen monikulttuurivimmaisen huuhaavihreyden vaarantavan koko maapallon; todellisen monimuotoisuuden, tasaiseen tulonjakoon perustuvat hyvinvointiyhteiskunnat ja lopulta koko ympäristön. JEES monimuotoisuudelle ja harkitulle monikulttuurille – tiukka EI monikulttuurisosialismille!
http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105507-perussuomalaisten-puolue-ei-ole-maahanmuutajien-vihollinen
Erinomainen analyysi tilastotieteen kannalta! Olen itsekin yliopistossa yli 20 ov tilastotiedettä tankannut, mutta otantaan liittyvät kummallisuudet ja niiden vaikutus kyselytutkimuksissa ovat silti aina todella mutkikkaita hahmottaa. Tämä kirjoitus avaa pulmaa oivallisella tavalla!
Heh, hyvä teksti Soininvaaralta. Ihmettelin hieman MTV3:n uutisia katsoessani, mistä ihmeen korjauskertoimesta toimittajat höpisivät. Taisivat toimittajat olla aika pihalla kuin lumiukot korjauskertoimineen.
Hyviä näkökohtia. Lisäisin vielä yhden.
Miten kukaan tietää vielä miten äänestää, kun ensimmäistäkään ehdokaslistaa ei ole vielä julkistettu?
Mitä jos presidentinvaaleista tehtäisiin kannatustutkimus, jos ei vielä olisi edes ehdokkaita tiedossa?
Kunnallisvaalit, kuten useimmat muutkin vaalit, ovat Suomessa ensisijaisesti puoluevaalit. Oletus on, että ihmiset valitsevat ensisijaisesti mitä puoluetta äänestävät ja toissijaisesti ketä ehdokasta. Myös vaalijärjestelmä lähtee tästä oletuksesta ja äänet lasketaan ensisijaisesti puolueiden kautta ja vasta puolueiden äänisaaliin laskemisen jälkeen katsotaan ketkä olivat puolueiden sisällä suosituimpia.
Jotkut, kuten minä, äänestäisivät ennemmin ensisijaisesti henkilöä. Itse olen kuitenkin luopunut tästä ajattelutavasta koska vaalijärjestelmä ei yksinkertaisesti mahdollista sitä. Pitää lähteä siitä, että annettu ääni hyödyttää puoluetta ja puolueen muita ehdokkaita. On siis syytä varmistua, että pystyy allekirjoittamaan myös puolueen ohjelman, ei pelkästään kyseisen henkilön.
Vaalit Suomesa ovat s e k ä puolue- että h e n k il ö v a a l i t , tässä järjestyksessä.
PS hämmensi polittista kenttää niin jytkysti että eivät itsekään tiedä, miten päin olisivat. Katsokaapa Vasemmsitolition kannatsu vaaleissa ja osotettu kannatus. Runsaat 50 vuotta sitten SKDL oli 25 %:n kannatuksellaan maan suurin puolue.
Ilmeisesti kaikki poliitikot eivät luota julkisiin tilastoihin, vaan tilaavat omat tilastonsa esim. Eero Lehden toimistolta.
Vai onko nykyjään niin, että julkiset tilastot laativat Eero Lehden byroo & office.
Täytyy sanoa, että uskon kansanedustaja Soininvaaran selitykseen. Noinhan se menee, että kun kysytään viime kunnallisvaaleissa äänestämistä, ihmisistä merkittävä osa vastaakin viime eduskuntavaalien mukaan.
Ja tuostakin saisivat mielipidemittaajat maksaa asiantuntijapalkkion, että Soininvaara neuvoo käyttämään aina edellisiä puoluevaaleja. Kysehän on korjauksen mittaamisesta, jossa parempi muistaminen vähentää virheitä.
Eipä olisi Haaviston Pexi päässyt toiselle kierrokselle, jos ei gallupeja olisi. Itse en varmaan olisi vaivautunut uurnille lähtemään, ellei minulla olisi gallupien perusteella ollut jonkinlaista haisua siitä, että äänelläni voi olla jonkinlainen merkityskin lopputulokselle.
Äänestäminen jonkin asian puolesta (tai jotain vastaan) palautuu yhteistoiminnan ongelmaan. Ilman että gallupit välittävät ihmisille tietoa samoin ajattelevien olemassaolosta, ei äänestämään lähtemisessä ole usein paljoakaan mieltä.
Yleensäkin mitä enemmän ihmisillä on tietoa, sitä paremmin (=tuloksellisemmin) he voivat toimia. Gallupien mollaaminen on jostain syystä jonkinlaista alakulttuurimuotia, mutta kyllä niillä maailmassa paikkansa on.
Erityisesti siksi onkin vakava asia, että joku teettää ja vielä julkaisee noin ilmeisen vääristynyttä tietoa antavan gallupin. Gallupit eivät pelkästään kuvaa äänestäjien odotettavissa olevaa käytyöstä, vaan myös muokkaavat sitä.
Persujen todellisen kannatuksen arviointi on todellakin vaikeaa, niin monta epävarmuustekijää asiaan liittyy. Monta niistä on jo keskustelussa mainittukin.
Juuri mielipidetiedustelut, ja ennen kaikkea niiden (asenteellinen) käsittely mediassa ohjaavat tyhmiä ihmisiä äänestämään ”todennäköistä voittajaa”, koska jostain syystä monille on tärkeää äänestää ”niinku muutkin”, eikä omien mielipiteidensä perusteella. Luultavasti siksi, ettei useimmilla ole oikein mitään, eikä varsinkaan perusteltuja, mielipiteitä.
Äänestäjille jaetaan kyllä infoa joka tuutista ennen vaaleja ja jos ei osaaa vetää johtopäätöksiä niistä vaan antaa galluppien vain vaikuttaa siihen että lähteekö ylipäänsä äänestämään silittää hyvin tien “putinismille”.
Ongelma gallupeissa on se että niihin ei voi luotta. Kysymysenasettelu niissä voi olla johdatteleva, otos liian pieni tai valikoidusti poimittu. Ihmisten täytyisi myös tajuta että gallup ei ole sama kuin vaalit tai kansanäänestys. Sillä ei ole juridista merkitystä. Valitettavasti politikot piiloutuvat galluppien taakse kun perustelevat kantaansa johonkin kiusalliseen asiaan kuten esim suhtautumisessa Natoon, jossa ei ole uskallettu perustella kantojaan sen enempää, koska kuvitellaan että galluptulos vastaisi kansanänestyksen tulosta
Minua kovin kummastuttavat ihmiset, jotka äänestävät voittajaa vaikka tämä ei ajaisi yhtään sellaista asiaa, jota äänestäjä haluaa.
Minä ainakin jään vaalipäivänä nukkumaan, jos ei ole yhtään ehdokasta tai puoluetta, jota voisi kannattaa.
Anarkistiystävälläni oli neuvo: Kannattaa äänestää, sillä ainahan se on Kokoomukselta pois.
Kunnallisvaalit ovat hyvin eri asia kuin eduskuntavaalit jo siitäkin syystä, että niissä äänestetään enemmän vanhoja tuttuja ja sukulaisia. PS tulee varmaan saamaan n.10% eli tuplaa kannatuksensa. Asia on riippuvainen muutamasta asiasta.
1. Pohjoisessa Paavo Väyrysen hävitessä puheenjohtajakilvan PS:a odottaa jytky, kun taas Väyrysen pärjätessä tilanne on päinvastainen.
2. Helsingissä PS voi hyvinkin pärjätä, koska valtapuolueet ovat tuhlanneet holtittomasti varallisuutta musiikkitaloihin etc ja jättäneet mm. lapset sekä opettajat homevaurioisiin kouluihin. Vaalien alla (ainakin allekirjoittanut) tulee julkaisemaan terveysraportteja opinahjoista sekä osoittaa, kuinka välinpitämättömästi kaupunkilaisten lapsiin on suhtauduttu. Lisäksi kunnan asukkaita kalvaa pelko Guggenheim-eväämisen pyörtämisestä vaalien jälkeen. Kasvisruokapäivä rokottanee vihreitä.
3. Eurokriisi vaikuttaa myös kuntavaaleihin. Riippuu, missä vaiheessa kriisin tapahtumaketju on: Etelä-eurooppalaiset nostavat tilit tyhjiksi ja jättävät velat takaajien maksettaviksi. Euroalue hajoaa ja Suomelle jää vain huonoja vaihtoehtoja (ellei irtaannu ensimmäisenä). Äänestäjät huomaavat eurokusetuksen ja sen, mitkä puolueet ovat olleet rehellisiä ja keiden malli olisi toiminut.
Kerrotko lisää opetuslautakunnan PS-jäsen Halla-ahon pontevista kannanottoista ja toimista homekouluongelmassa?
Politiikka ja piruilu sikseen, ongelma on ihan oikea. Syy on käsittääkseni, ja korjatkaa jos olen väärässä, että investointeihin ei ole löydetty riittävän paljon rahaa riittävän nopeassa aikataulussa.
On täysin totta, että Helsingissä on suunnitteilla useita megainvestointeja, joku Guggenheim (120M€) olisi ollut kuitenkin vain yksi juttu. Liikennepuolella haaveillaan miljardeista (*).
Mutku nuo eivät selitä miksei investointeihin kuten koulujen korjaukseen löydy rahaa nyt. Ja näin yksinkertaisesti siksi ettei noita megainvestointeja ole juuri tehty.
Minusta ne rahat pitää kaivaa, mutta on tässä muutakin. Pelkkä Meilahden ala-asteen korjaus maksaa noin 12 miljoonaa euroa eli kaksi tuhatta euroa neliömetrilä. Samalla rahalla tekisi varmaan uuden koulun, tuo on tosin suojelukohde, mutta yleisemmin. Ja onko niissä rakennuksissa alunperinkään kaikki ihan kunnossa jos ne homehtuu, eli ratkeaako korjaamalla?
Minusta koulurakennukset pitäisi ottaa ihan kokonaisuudessaan tarkasteluun, siksikin että ne on järjestäen todella hehtaarikaavoitettuja. Jos maankäyttöä voisi vähän järkeistää, niin saisi lisärakennusoikeutta josta taas saisi vastaavasti tuloja. Pidemmin esimerkkien kera http://tolkku.blogspot.com/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html
*) Summat ulkomuistista ja sinne päin: Itämetro (700M€/ Helsigin osuus noin 400M€), Herttoniemen tunneli (140M€/140M€ eli valtio ei tätä maksa), Sörnäisten tunneli (120M€/120M€), Hernesaaren kopterikenttä (90M€ yksityistä rahaa jota ei löydy + 100-200M€ arvosta hukattua tonttimaata), Pasilan väylän tunneli (arvaan 400 – 600M€ yhteensä, ei tietoa/ puolet valtiolta eli 200-300M€), Itäkeskuksen liittymä (100-200M€/50-100M€), Pisara (700M€/vähintään 70% valtiolta tai tuskin tehdän eli 200M€), Raide-Jokeri (110M€ Helginssä/30% valtiola eli noin 80M€), Kivikon liittymä (40M€/20M€) ja noita on varmaan muitakin. Noita muuten Vihreät joko vastustaa tai suhtautuu kriittisesti, pl. Pisara, Jokeri, ja Laajasalon ratikka, joka on muuten se ainoa jota voi kohtuullisella varmuudella sanoa kannattavaksi. Muut on sitten enemmän tai vähemmän halutaanko tehdä kysymyksiä, eli minkälaista liikennettä haluaa.
”Vaalit Suomesa ovat s e k ä puolue- että h e n k il ö v a a l i t , tässä järjestyksessä.”
Suomessa vaalit ovat enemmänkin henkilövaalit. Se näkyy siinä, että valituksi tulee joukoittain julkkiksia .
Ruotsin listavaali painottaa taas puoluetta ja turhia julkkiksia ei tule valituksi,koska eivät pääse puoluelistauksissa korkealle.
Toinen ongelma on, että puolueen menestymiselle ehdokkaiden on edustettava koko poliittista kirjoa
Niinpäpuolueista löytyy edustajia oikealta ja vasemmalta. Vain painotus ratkaisee onko kyseessä oikeisto vai vasemmistopuolue.
Se tekee puolueista samanlaisia eikä todellisia vaihtoehtoja ole.
Hiukan ohi aiheesta, mutta näin eräässä lehdessä oppilaan kirjoituksen kasvisruokapäivästä. Tälläisenä päivänä puolet oppilaista jättää syömättä ja menee kaupungille terveelliselle hampurilaiselle tai kebabille. Tämä aiheesta kirjoittanut oppilas sanoo kyllä itse syövänsä, mutta on sitten nälkäinen koko loppupäivän eikä jaksa keskittyä mihinkään.
Pakollahan se onnistuu parhaiten tuo oppilaiden asenteiden muutos, ovat varmasti yhtä innoissaan kasviksista kuin pakkoruotsistakin ja koulusta päästyään syövät kasviksia yhtä innoissaan kuin puhuvat ruotsia.
Tuo havainto on monessa tapauksessa ihan oikea: parempi olisi purkaa kuin korjata. Usein ongelmat lähtevät kaavoituksesta, eli rakennuspaikka on vaikea (t.s. kallis rakentaa, jos tehdään kunnollista)
Suomessa ihmiset _luulevat_ vaalien olevan henkilövaalit, mutta vaalijärjestelmä on kyllä nimenomaan ensisijaisesti puoluevaali. Ensin lasketaan puolueen äänet, sitten lasketaan vertausluvut.
Itse kannattaisin rehellisempään listavaaliin (tai jonkinlaiseen lista/siirtoäänivaalihybridiin) siirtymistä. Tällöin puolueet joutuisivat oikeasti ottamaan kantaa asioihin, eikä vaalien jälkeen voisi selitellä linjamuutoksia tyyliin ”mutku se oli vaan sen yhden ehdokkaan kanta” tai ”mutku muut puolueen jäsenet ei ollu samaa mieltä”. Samalla turhanpäiväisistä julkkisehdokkaista (tai ainakin edustajista) pääsisi iloisesti eroon, yksikään vakavasti otettava puolue kun ei kehtaisi laittaa pelkästään ulkonäön vuoksi valittua ehdokasta listansa kärkeen.
Lisäsi olisi viihdyttävää nähdä kuinka moni puheenjohtaja uskaltaisi oikeasti ottaa vastuuta ja asettaisi itsensä listalla sijalle nykyinen paikkamäärä + 1.
”Suomessa ihmiset _luulevat_ vaalien olevan henkilövaalit, mutta vaalijärjestelmä on kyllä nimenomaan ensisijaisesti puoluevaali. Ensin lasketaan puolueen äänet, sitten lasketaan vertausluvut.”
Julkkishenkilöt vetävät ääniä puolueelle ja lisäävät puolueen osuutta paikoista.
Kaikenlaisten ryhmien ,oikeistosta vasemmistoon ,äänien kalastelu johtaa siihen, että tärkeämpiä ovat ehdokkaiden mielipiteet kuin puolueen näkökulma.
Sen viuoksi puolueiden erot häivytetään
Listavaalissa taas äänestäjä äänestää puoluetta/puolueryhmittymää ja politiikan valinta on selvempi ja riippuvainen puolueen linjasta kuten itsekin kerrot
Kyllä suomalainen vaalijärjestelmä on lähempänä henkilövaalia vaikka puolueen kannatuksella onkin vaikutuksensa .
Ei taida hirveästi olla muilla kykyä. 🙂 Onhan sillä tosin joku amerikkalaisessa (?) omistuksessa oleva kilpailija.
Jos puolueita vertaa, ei muilla kuin Kokoomuksella ja Vihreillä taida edes olla kykyä tilastojen analyyttiseen käsittelyyn? 😉 (Lehden organisaatio ja Soininvaara)
Kasvisruokapäivinä pitää tarjota broileria ”lisukkeena”, näin toteuttaa eräs puolue puoluekokouksensa ”kasvisruoka” -päivänsä!
Joukoittain julkkiksia?
Onko eduskuntaan tullut valituksi julkkiksia edes 5 %:ia kansanedustajista? Julkkiksiksi luokiteltavia on eduskunnassa nyt ehkä viisi, ja varmastikaan ei enempää kuin se kymmenen. Ei joku yksittäinen Kike Elomaa tai Guzenina-Richardson tarkoita mitään julkkisinvaasiota.
Jotenkin koen että tämä julkkiskysymys on osa sitä itseensä poliittisesti informoiduiksi mieltävien hybristä, jossa uskotaan että tyypillinen äänestäjä nyt ei erota eduskuntavaaleja Idols -kisasta; mitä siitä että tosiasiat eivät tätä näkemystä tue.
Totta, mutta pitää ottaa huomioon että tuo koskee pääasiassa vaalikamppailua. Jos vaikka lukee puolueiden omia lehtiä, joista varmaan selviää aika lailla parhaiten juuri sen hetken painotukset, niin kylläpä alkaa tulemaan puolueisiin eroa. Ei mitenkään voi erehtyä kumpi on kumpi jos vaikkapa plaraakansan uutisia ja nykypäivää.
Vaikka meneekin aiheesta sivuun niin pakko kommentoida kasvisruokapäivä-kritiikkiä.
Kukaan ei valittanut pannari- tai puuropäivästä, että jää nälkäiseksi kun sellaisia oli minun aikanani. Se on huuhaa tekosyy hampurilaiselle.
Vegaaniruokavalio ei kasvuikäisille sovi, eikä sellaista koulussakaan tulisi syöttää, mutta lihaa, kanaa tai kalaa ei joka päivä tarvitse ruokalistalla olla. Kasvisruuan ongelma on usein vieläkin se, ettei tajuta, että kasvisuuassakin pitää olla proteiinia, muuten se ei ole ravitsemuksellisesti täytä vaatimuksia, varsinkaan kasvuikäisen vaatimuksia.
Minusta se, että koululaiset boigotoivat kasvisruokaa on asenneongelma, enkä usko väittämiä, ettei nälkä lähde kasvisruuasta.
Kyllä lähtee ja paremminkin kuin mistään limakanasta. Se, että koululaisille ei ylipäätään tarjota asiallisen laatuista kouluruokaa ja riittävästi, on mielestäni isompi ongelma.
Useat lapset eivät syö _koskaan_ koulupäivän aikana. Siinä vaiheessa hampurilaisaterian ostaminen satunnaisesti kasvisruokapäivänä on pieni ongelma. Se, että lapset käyvät hampurilaisaterialla tai karkkia syömässä on helposti ratkaistu ongelma: vanhemmat eivät anna lapsilleen rahaa koulupäiviksi karkkiin tai hamppareihin tuhlattavaksi. Mitäs varten lapsille muutenkaan rahaa kouluun antaisi, eipä sitä mihinkään pitäisi koulupäivän aikana tarvita.
Jos sitten joskus jää kasvisuuat tai limakanat syömättä, niin ei se ole vielä vakavaa, kunhan se ei olisi pitkäaikaista.
Sen puoleen pitäisi kouluihin palauttaa välipalat.
Niin ja en ole kasvissyöjä itse, vaikka puolustelinkin kasvisruokapäivää.
Pakolla se asenne paranee? Peli menetettiin siinä vaiheessa kun kasvisruuasta tehtiin ideologinen kysymys. Lapsille ja nuorille voi ihan hyvin syöttää lihatonta evästä kerran viikossa. Ja näinhän on tehtykin niin kauan kuin kouluruokailua on ylipäätään järjestetty. Asenneongelmat tuli kuvaan vasta kun kouluruokailulla alettiin tekemään politiikkaa.
Menee nyt otsikosta ohi ihan urakalla, mutta menköön:
Alatalo, Halla-aho (tosin tuo taitaa olla ihan sopiva julkkis eduskuntaan?), Matikainen-Kallström, (Modig), Pelkonen, Sinnemäki, Toivola!, Virtanen, Wallinheimo.
Entisistä tulee mieleen heti Mietaa, Virén ja Salovaara, unohtamatta Halmetta, Karpelaa (vai mikä se nimi nyt on), Uuspaavalniemeä, Asellia, Bryggaretta…
Eli kyllä ainakin urheilutausta jeesaa eduskuntaan pääsyssä. Se on sitten asia erikseen kuinka sinne päästyään toimii, vai toimiiko ollenkaan.
Ainakin Guzenina on hyvä lisä, antaa toivoa rivikansalaiselle, kun näkee että ylioppliaspohjalta voi päästä pitkälle… tosin sitten alkaa ihmetyttää tää hapatus koulutuksen tärkeydestä.
Ei hallista voi laskea eduskunnan ns. julkkisnaamaksi yhtään sen enempää kuin jotain puoluesihteeriä, joka ensin nousee poliittisen toiminnan takia julkimoksi ja sitten eduskuntaan! Halla-aho oli julkkis ennen eduskuntaan ja sitä ennen kunnanvaltuustoon nousemistaan vain ja ainoastaan koska bloggasi poliittisista asioista, ei siksi että olisi heittänyt keppiä pitkälle tai höpissyt joutavia radiossa.
Ei ole mikään julkkisehdokas jos politiikkaa puhumalla nousee eduskuntaan (etenkin kun kaikki hokee ”miksi vain jauhat p*kaa netissä, jos vaikkapa tekisit asialle jotain?”).
Omasta mielestäni Halla-aho on hölmö, mutta ihan yhtä hölmöä on ympätä hänet samaan sakkiin puhtaiden julkkisten kanssa.
Huomasittehan, että MTV:n käyttämä tutkimuslaitos ei ollut perinteisiä suomalaisyhtiöitä vaan uusi tulokas.
Ennen kouluissa oli esim. puuropäiviä, jolloin ruoan menekki oli luultavasti vielä huonompi kuin nykyisinä kasvisruokapäivinä. Mitään uutta asenneongelmaa ei ole, vaan kyse on ihan vaan politiikan teosta, eli jos vihreitä voi jotenkin mollata ihan mistä syystä tahansa, niin pitää tehdä 🙂
Kasvisruokaa isompi ongelma on esim. se, miten ruokaa säännöstellään. Kasvuikäiselle ei anneta ruokaa tarpeeksi, vaan esim. kalapuikkoja lasketaan. Tästä taisi joskus syntyä pientä kärhämääkin jossain koulussa, ja ihan syystä.
Jotain muutakin mätää on Tanskan maalla, tai yksinkertaisesti tässä gallupissa.
Nimittäin viimeisimmissä norm gallupeissa epävarmojen tai puoluetta ilmoittamatta jättäneiden osuus on parhaimmillaan pyörinyt yli 30 % : n.
Tässä näyttää olevan 2 % : a …näin ollen tuskin on uskottavaa, että luvut olisivat muutenkaan kohdallaan.
Oikeistodemari:
Ei ihan uusi sentään. MTV3 on teettänyt puoluegalluppinsa Research Insight Finlandilla jo useamman vuoden.