Asuin 38-kerroksien hotellirakennuksen 33. kerroksessa. Jätkäsaareen siirrettynä olisi kyllä aika näyttävä kapistus.
Maanantaiaamuna käytiin tapaamassa New Yorkin metropolihallinnon edustajia. Nämä käännösvirheet ovat hauskoja. Joskus kauan sitten eduskunnan valiokunta matkusti Kiinaan tutustumaan kiinalaiseen terveydenhuoltoon ja kuulimme kaikkea hauskaa luonnonlääketieteestä. Kiinalaiset koululääketieteen edustajat ihmettelivät. Minä ainakin kuvittelin, että meille olisi kerrottu, miten New Yorkin metropolialueen hallinto on järjestetty, siis kuka päättää ja mistä. Meille esittäytyi hallinto-osasto, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli hankintatoimi ja henkilöstön rekrytointi. He kertoivat innostuneina monista järkeistyksistä, joita oli tehty. Meille ne kertoivat lähinnä, että paljon on järkeistettävää. Anekdoottina mainittiin, että erityislaatuvaatimusten poistaminen vessapaperilta säästi miljoona dollaria
Seuraavaksi oli vuorossa FBI, taas. Kännykät piti taas luovuttaa, mutta tällä kertaa meille myös kerrottiin jotain. Järjestäytynyttä rikollisuutta ajatellen maahan on säädetty laki, jolla rikokseen osallistunut joukkio voidaan tuomita yhteisvastuullisesti katsomatta, kuka sitä liipaisinta painoi. Olen miettinyt itsekin samaa. Jos porukalla lähdetään autolla kapakasta, minusta kaikki ovat syyllisiä eikä vain se joukon heikoin, joka on komennettu ratin taakse. FBI:n tarkoituksena on päästä kiinni rikollisorganisaatioiden pomoihin. Mukanamme ollut Supon johtaja teki aika tarkkoja kysymyksiä.
Iltapäivällä kävimme kriisinhallintakeskuksessa, jonka tehtävänä oli ottaa komento, jos vaikka lentokone laskeutuu Hudson-jokeen, kaupunkiin iskee hurrikaani tai sataa viisi senttiä lunta. En tiedä, oliko hyödyllistä, mutta mielenkiintoista ainakin oli. Tällainen keskus tarvitaan, koska muutoin operaatioiden hallinta on aivan levällään. Satamalla esimerkiksi on oma poliisinsa, jonka vastuulla ovat myös tunnelit ja Empire State Building. Organisaatio on niin siiloutunut, että kriisitilanteessa mikään ei toimi.
Lounaalla kävimme YK-suurlähettilään asunnolla. Komeat näkymät. Aiheena Suomen YK-politiikka ja ennen kaikkea pyrky turvallisuusneuvoston jäseneksi lokakuussa.
Tiistaiaamuna YK-suurlähetystön tiloissa selvitys YK-politiikan keskeisistä kysymyksistä ja ulkopuolinen esitys siviilikriisinhallinnasta. Käytiin katsomassa myös YK:n toimitaloa, jota Skanska remontoi parilla miljardilla dollarilla. Missä on SRV?
Olen muuten kerran johtanut puhetta YK:n yleiskokouksessa (erityisistunnossa) seitsemän minuutin ajan. Meitä ei ole Suomessa monta.
New York oli taas mahtava kokemus. Se on eräänlainen urbaani ihme, mutta siitä toiste.
Sain käsiini kuvanauhaa hallintovaliokunnan ja FB‑I:n tapaamisesta:
http://www.youtube.com/watch?v=-m-vDgz0A0o
Rikokseen osallistunut joukkio tuomitaan Suomessa nykyisinkin. Rattijuopumusjutuissa ei ole tapana katsoa osallisiksi muita kuin kuski ja autonsa hänelle luovuttanut, mutta jos kolme ihmistä lähtee tappamaan jonkun, saavat he kaikki tuomion riippumatta siitä, kuka painoi liipasinta.
Eli mahtoiko Osmo kyse olla rikollisryhmään kuulumisen rangaistavuudesta? Se taas tarkoittaisi, että rangaistuksen voisi saada sellainen henkilö, joka ei ole rikokseen osallinen millään tavalla, mutta on jäsenenä kyseisen teon tehneessä rikollisryhmässä. Jotain tämän suuntaista unionin ja Suomen tasolla kai parhaillaankin valmistellaan.
New Yorkissa on systeemi, jonka avulla saa tekstiviestinä tietoa hätätilanteista ja katastrofeista. http://www.nyalert.gov/home.aspx
Tuolta voi siis tilata eri alueiden viestit omaan kännykkään.
Nyt pari kaveria jostain teknisestä korkeakoulusta suunnittelemaan ohjelmisto, joka vähintään lähettää ne TV:n ylälaidassa juoksevat viestit myös kännyköihin. Periaatteessa tuollaisen ohjelman tekeminen on lapsellisen helppoa, kunhan operaattorit antavat massapostituksille kanavan.
Tosin tällaista järjestelmää on Suomeen suunniteltu varmaankin vuosikausia tarkoituksena kupata valtiolta rahaa, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Ja tosiaan:
“Kustannusten ylittymisestä on tuore esimerkki Aasian tsunamin jälkeen Suomeen suunniteltu tekstiviesteihin pohjautuva hälytysjärjestelmä.
– Järjestelmän piti alun pitäen maksaa miljoona euroa, mutta tähän mennessä järjestelmähankkeeseen on kulunut kymmenen miljoonaa euroa, eikä hälytysjärjestelmä ole vieläkään käytössä.”
En tietenkään tiedä kaikkia asiaan liittyviä puolia, mutta kuulostaahan tuo käsittämättömältä! Mitä ne siellä oikein suunnittelee? Varmaan jotain äärimmäisen hienostunutta ja monimutkaista systeemiä (joka ei sitten kuitenkaan koskaan kunnolla toimi).
Osmo:
Vaikka kyydissäolijoilla voi joskus olla osuutta asiaan, niin olis älyttömän ongelmallista säätää ne oikeudellisesti vastuullisiks kuskin rattijuoppoudesta. Eihän ne kyyditettävät mitenkään voi varmistua siitä, ettei kuski oo juonu. Useissa tapauksissa kuskina voi olla tyyppi, jota kyyditettävät ei tunne eikä ehkä oo edes nähny koko illan aikana ennen autoon hyppäämistä. Sit sun pitäis humalassa osata jotenkin arvioida, että voitko luottaa kuskin raittiuteen. Toihan tarkottais, ettei humaltuneena uskaltais mennä ku luotetuimpien kaverien kyytiin. Näkisin aika paljon parempana systeeminä nykyisen, jossa jokainen vastaa siitä, ettei mene itse kännissä rattiin.
Jos poliisi pysäyttää auton ja löytää oikealta etupenkiltä kaksi päissään olevaa miestä eikä kuljettajan paikalla ole ketään, minusta molemmat ovat syyllistyneet suunnilleen yhtä rangaistavaan tekoon.
Vuoden 2006 helmikuussa New Yorkiin satoi yhdessä vuorokaudessa — tai yön yli — 69 senttiä lunta. Merkillisen hyvin siitä selvisivät: sulkivat kaikki ei-kriittiset toiminnot, laittoivat aurat roskaautoihin ja lumiketjut busseihin.
Metro kulki koko ajan myös maanpäälliset osuudet.
Joo jos voidaan osottaa, että autoa ajoi joku humaltuneista autossaolijoista, mutta ei voida osoittaa kuka, eikä kukaan tunnusta, niin sitten voidaan munkin mielestä laittaa yhteisvastuuseen. Vähintään siinä syyllistytään rikollisen suojeluun.
Mutta jos kuskista ei oo epäselvyyttä, ei oo mitään järkeä syyttää matkustajia. Matkustajia ei voi mitenkään velvoittaa olemaan tietoisia kuskin mahdollisista promilleista.
Roskaa, sillä näyttökynnys on niin korkealla ettei syyttäjä saa ikikuunapäivänä näytettyä että porukka lähti yksissä tuumin tappamaan, elleivät tekijät tunnusta.
Tyypillisestihän syytettyjen mukaan ollaan menty vain jututtamaan ja uhri on sitten vahingossa kuollut johonkin, kukaan vaan ei tiedä että mihin, eikä kukaan myönnä koskeneensa uhriin kuin korkeintaan hätäjärjelutilanteessa .
Esimerkiksi
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/uhri-ei-ymmarra-miksi-hanta-viillettiin-yokerhon-vessassa/2011/09/1398650
Ja tuomio:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/tiger-yokerhon_wc-puukottajalle_viisi_vuotta_vankeutta/
“Syyttäjä vaati sekä Mäklinille että toiselle miehelle rangaistusta murhan yrityksestä. Oikeus hylkäsi syytteen toisen miehen osalta kokonaan, koska tämän osallistumisesta puukotukseen ei löytynyt näyttöä.
Syyttäjä vaati myös, että rangaistusta mitattaessa olisi otettu huomioon, että rikos oli tehty järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä. Molemmat syytetyt ovat keskusrikospoliisin mukaan kokelasjäseniä United Brotherhood ‑järjestössä.
Käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut saaneensa näyttöä siitä, että Mäklin olisi tehnyt rikoksen nimenomaan United Brotherhoodin nimissä.”
Eli kahdestaan ollaan menty pistämään äijää kylmäksi, mutta rikostoverille ei tullut mitään eikä jengi mitenkään liittynyt asiaan. Heh, heh.
Tällaiseen tapaukseen mainittu Yhdysvaltain laisäädäntö puuttuu. Rikollisjärjestöön kuuluminen ei tuota rangaistusta, mutta osallistuminen operaatioon, jonka tarkoituksena on tappaa joku tuottaa tuomion kaikillle operaatiossa mukana olleille. Tuomio on lievempi kuin itse murhasta.
Mitä meille tehdään tapauksessa, jossa kaksi menee ryöstämään kultaliikettä ja kolmas odottaa autosa liikkeen edessä valmiina kyyditsemään kaverit pois. Syyte väärin pysäköinistä?
Syyte tulee osallisuudesta, kumppanuus tai avunanto, avunannosta saa kai vartin verran alennusta.
Kommentti Osmo Soininvaaralle 23.5.2012 klo 14.33
Rikoslain 5 luku yrityksestä ja osallisuudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Pohjoimaissa on aika pitkät perinteet etsiä kiertotie selvästi syyllisen vapauttamiseksi. Järvilehdon tapaus meinasi jäädä ilmas syytettä. Jos ei tiedetä kumpi ajoi, ei voida tuomita ruorijuoppoudesta + kuolemantuottamuksesta, eikä myöskään venee luovuttamisesta juopuneelle. On 50% riski että menee pieleen. Siis syytön!
Ruotsissa ollaan vielä hövelimpiä. Jengi tappoi puukottamalla. Kaikki osallistuivat puukotukseen, mutta vain yksi osui kuolettavasti sydämeen. Syyttömiä kaikki, kun oikeusturvan kannalta ei voida syyttää murhaajaa pahoipitelystä. Että sillä tavalla.
“jonka tarkoituksena on tappaa joku tuottaa tuomion kaikillle operaatiossa mukana olleille. Tuomio on lievempi kuin itse murhasta.”
Näinhän se toimii Suomessakin, kysymys on vain näyttövaatimusten erilaisuudesta.Kyllä Suomessakin tuomitaan kaikki osalliset.Avustajat usein lievemmin kuin tekijä,mutta kuitenkin. Suomessa tyypillinen surma on humalikkojen välinen ja on vaikea näyttää kuka oli hereillä,kuka ei.
Esim KKO n ennakkopäätöksessä R94/311 on pohdittu osallisten syyllisyysastetta.Murha tehtiin ampumalla ja ampujia oli yksi mutta kolme sai elinkautisen.Ampuja,avustaja ja palkkion murhasta luvannut.
Suomessa vaaditaan todellista näyttöä , USA:ssa näyttökynnys on alhaisempi ja tuomio riippuu paljon tekijän sosiaalisesta asemasta .
Sivullinenkin pääsee helposti myrkkypiikille, jos on alempaa sosiaaliluokkaa, tuntee murhaajan ja sattuu lähistölle, joku OJ Simpson taas kävelee vapaana ulos oikeudesta.
Kollektiivinen rankaisu ei taas ole länsimaisen oikeuskäsityksen mukainen,mutta ehkäpä vihreiden kollektiivisessa maailmassa sekin on mahdollista.
Tämmöinen juttu New York Timesissa kaupungin planning commissionerista: Amanda Burden Wants to Remake New York.
Jos poliisi pysäyttää auton, jonka oikealla etupenkillä on kaksi ihmistä, eikä kuljettajan paikalla ketään, täytyisi auton liikkua ilman kuljettajaa.
Epäselvyyksiä on joskus jos poliisi löytää esim ojaan ajaneen auton, jonka kuljettajaa ei voida todentaa.
En ihan keksi, miten tämä toimisi auton kohdalla. Missä välissä se kuskin paikalla ollut oikein siirtyi sinne oikealle penkille? Hänenhän pitää painaa jarrua siihen asti, kunnes auto pysähtyy. Sen jarruttamisen jälkeen hänen pitäisi siis ryysiä vaihdekepin yli oikealle penkille ja vielä saada turvavyö ympärilleen (sehän on sen toisen tyypin ympärillä jo muutenkin) ennen kuin se pysäytysmerkkiä näyttävä poliisi on siinä ikkunan luona. Tämä kaikki siis humaltuneena.
Ja kaiken päälle poliisi voi ottaa sormenjäljet ratista ja vaihdekepistä (en tosin tiedä, onko liikkuvalla poliisilla sormenjälkivarusteita mukanaan, mutta jäähän se auto niille sijoilleen joka tapauksessa, koska ei niitä kumpaakaan voi rattiin päästää).
Jossain veneilyssä tuo voisikin toimia, koska poliisin näkee jo kaukaa ja ruorimiehen paikalta on triviaalia siirtyä johonkin muualle. Keskellä ulappaa lilluva vene voi hyvinkin olla täysin ilman kuskia poliisin vihdoin päästessä sen lähelle.
Samuli
Tällainen tapahtuma oli muutama päivä sitten. Autososa oli kolme. Kolmas oli takapenkillä.
Hhhmm. Kiinalaisten näkemykseen omaan teollisuuteensa tulee ottaa sillä tavalla, että 90% näkemyksestä on pötyä tai pro[p]/[b]agandaa.
Itse en olisi niinkään varma kiinalaisten kyvystä ottaa maailman markkinat haltuunsa, vaan siitä, että länsimaat vievät tuotantoaan verotuksellisista syistä halvan työvoiman Kiinaan.
Suomessa on tällaisia tapauksia varten rikosnimike “tappeluun osallistuminen”: Joka ruumiillista väkivaltaa tekemällä tai muulla teolla osallistuu tappeluun tai hyökkäykseen, johon useat ottavat osaa ja jossa joku surmataan tai jollekulle tahallaan aiheutetaan vaikea ruumiinvamma tai vakava sairaus, on tuomittava, jos hänen oli syytä varoa tällaisen seurauksen aiheutuvan tappelusta tai hyökkäyksestä, tappeluun osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Pohjoismainen ajatus lienee, että rangaistus ylipäätään on sio asia — ja kaikki vangit vapautetaan aikanaan. USA:ssa ehkä korostuu rikoksen uhri.
Kiinnijäämisen todennäköisyys ja rangaistuksen ankaruus ovat rijkollisuuden sanoisinko kustannusfunktion komponentit. Suomessa on ollut ihan kohtuullinen kiinnijäämistodennäköisyys, jolloin lievemmätkin vankeusrangaistukset ovat olleet uhka.
Suomalainen oikeudenkäytön ongelma on, että ehdollista rangaistusta ei mielletä enää lainkaan rangaistyukseksi ja myös sakkotuomion voi jättää maksamatta ilman kovin ihmeellisiäseurauksia, kunhan pitäytyy nykyisessä kansalaispalkassa ja vättää töitä.
Koska rikoksen valmistelu ei ole rangaistavaa, suunnitelmien ja käsikirjoitusten tekeminen ja myyminen on ihan laillista puhaa. “Hit and run” tekijät sitten tulevat, lukevat nuotit ja häipyvät. Kansalaisen näkökulmasta kollektiivinen rangaistus on koko porukalle paikallaan ja tarpeen.
Suomeen kukaan ei kaipaa enää isoa vankimäärää, mutta jotain nykyiselle rangaistusjärjestelmälle on tehtävä. Vanhilaan kun kukaan ei joudu ilman kovin määrätietoista ja yleensä pitkäjänteistä yrittämistä.
Pohjoismaiden ja USA:n systeemien vertaaminen menee tv-sarja-arvioinniksi, mutta perinteet ja kultuuri ovat vain kovin erilaisia. Hyvä niin.
Käsittämätöntä. Tämä, samoin kuin se kauan odoteltu elektroninen reseptijärjestelmä ovat teknillisessä monimutkaisuudessaan sitä luokkaa, että niiden toteuttamiseen tarvitsee pari teekkaria kuukaudeksi töihin. Silti näihin on jotenkin onnistuttu hassaamaan miljoonia täysin turhaan.
Mielellään kuulisin näiden järjestelmien suunnittelijoiden sisäpiiristä mikä mättää kun julkisen puolen yksinkertaisistakin projekteista saadaan tehtyä näin hankalia. Se, että rahanhassaus osuu usein nimenomaan tietoteknisiin järjestelmiin, saa minut epäilemään projekteja yrittää vetää lakimiehet ja byrokraatit joilla ei ole mitään käsitystä edes mistä suunnasta lähteä hommaa toteuttamaan tai mitä luokkaa projektin vaativuus on (jotta osattaisiin skaalata järjestelyt sen mukaan).
Kyllä minä ainakin kaipaan, että rikolliset ovat vankilassa eikä hillumassa vapaana tehden yhä uusia rikoksia.
Norjassa on kuulemma joku saari, jossa rikolliset saavat olla keskenään. Eiköhän Suomestakin joku saari löytyisi, jonka vesialuetta olisi helppo valvoa. Vankilan ainoa kustannus olisi vesialueen vartiointi ja ruuan toimittaminen. Muuten saisivat toteuttaa rikollisia taipumuksiaan ihan vapaasti.
”
Tällainen tapahtuma oli muutama päivä sitten. Autososa oli kolme. Kolmas oli takapenkillä.”
Näitähän sattuu.Poliisitutkinnassa jao ikeuskäytännössä suhtautuminen riippuu mitä vahinkoa syntyi.Esim JJ:n jutussa kuskin selvittämiseen uhrattiin enemmän aikaa ja tuomio tuli aihetodisteiden perusteellla
Tuossa kolmen koplan känniajossa ei käsittäkseni vahinkoja syntynyt joten tutkintakin oli pintapuolista ja loppui lyhyeen.
Osmon oikeuskäytäntö näyttää olevan Villistä Lännestä: ei ole tärkeää kuka hirtetään,pääasia, että hirtetään.
Matkailu näköjään avartaa
Minusta suomalaisen oikeusjärjestelmän pääongelmana on, että tuomioistuimet ovat de facto ottaneet eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa.
Rikoslaissa on esimerkiksi törkeässä pahoinpitelyssä skaala 1–10 v. Käytännössä tuomioistuimet kuitenkin operoivat kokoajan siellä skaalan alapäässä. Ei ole tuomioistuimen tehtävä määrittää mikä sattuu olemaan yksittäisestä törkeästä pahoinpitelystä maksimituomio, se kuuluu eduskunnalle ja tällä hetkellä se on 10 vuotta.
http://www.optula.om.fi/uploads/tffry8p5o8fp.pdf
“Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus on puolentoista vuoden paikkeilla, ehdollisten rangaistusten keskipituus taas hieman yli vuosi”
Tuija Brax:
“Tekoyhdistelmästä törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus on hovioikeuskäytännössä tuomittu 10 vuoden vankeusrangaistuksia.”
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Vastauksetkirjallisiinkysymyksiin/Kysymysarkisto/Vuoden2011kysymyksetBrax/1290610616438
—–
Käytännössä siis törkeästä pahoinpitelystä yhdistettynä törkeään kuolemantuottamukseen tai johonkin muuhun henkirikokseen saa 10 vuotta kakkua mutta törkeästä pahoinpitelystä ei yksinkään kyllä mitenkään tuohon yllä.
“Kyllä minä ainakin kaipaan, että rikolliset ovat vankilassa eikä hillumassa vapaana tehden yhä uusia rikoksia.
Norjassa on kuulemma joku saari,”
Ketkä ovat rikollisia ?Jokainen rikkoo jotakin lakia elämänsä aikanausein tietämättään.
Jos halutaan aidata rikolliset niin aita pitäisi vetää rajojapitkin Suomen ympäri
Tämä kyllä menee nyt ihan metsään. Se, miten yksittäinen teko sijoittuu rangaistusasteikossa, nimenomaan kuuluu tuomioistuimille. Oikeusvaltioperiaatteisiin sen sijaan ei missään tapauksessa kuulu, että vaikkapa kokoomus alkaa neuvomaan tuomioistuimia yksittäistapauksissa tai vaatimaan jopa lainsäädännön tarkistuksia siihen rikostunnusmerkistöön, johon syyllistymistä heidän kansanedustajaansa parhaillaan epäillään. (Kuten apulaisvaltakunnansyyttäjä oivasti totesi liittyen Kanerva-tapaukseen).
Suuri osa pahoinpitelyistä on lieviä, joten lienee luonnollista, että tuomioistuimet myös operoivat asteikon alapäässä. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Erikseen ovat sitten koventamis- ja lieventämisperusteet. Kyse ei siis todellakaan ole mistään normaalijakaumasta, jolloin suurimmasta osasta pahoinpitelyrikoksia pitäisi tuomita viiden vuoden vankeusrangaistukseen eikä myöskään eduskunta rikoslakia säätäessään ole tätä tarkoittanut.
Jos äänestäjää pakottaa tönimisistä tuomitut lyhyet rangaistuksen, sitten pitää äänestää ehdokasta, joka kannattaa po. tekojen minimirangaistuksen korottamista vaikkapa 7 vuoteen. Tämä on sitä lainsäädäntövallan käyttöä, joka sitoo sitten tuomioistuimia.
Mutta jos mistään yksittäisestyä teosta ei koskaan tule maksimituomiota, niin eikö tuomiolaitos ole de facto päättänyt kyseiselle teolle uuden maksimituomion?
Vai eikö ole edes tarkoitus koskaan käyttää lain sallimaa maksimiä yksittäiselle teolla, vaan se on varattu ainoastaan useamman rikoksen yhdistelmille, esimerkiksi juuri törkeä pahoinpitely ja kuolemantuottamus?
Laissa on erillisinä kohtinaan lievä, tavallinen ja törkeä pahoinpitely. Minkä takia lähes kaikki tavalliset ja törkeät pahoinpitelyt olisivat “lieviä tavallaisia ja “lieviä törkeitä” pahoinpitelyjä?
Törkeän pahoinpitelyn lakisääteinen rangaistusasteikko on 1–10 vuotta vankeutta. Tuomioiden keskipituus on 1,5–2 vuotta (Lähde: Tuija Brax)
Varsinainen istuttu aika jää sitten puoleen, jos siihenkään näistä luvuista, mutta tämä puoli sitten on lainsäätäjän suoraan päättämää.
En minä luonnollisestikaan tarkoita, että koirankakan keräämättä jättäneet pitäisi laittaa vankilaan.
Mutta kun vapaalla jalalla juoksee moninkertaisia murhaajia ja törkeisiin pahoinpitelyihin tuomittuja.
Jos ajatellaan sivistyneesti, että pitää antaa toinen mahdollisuus tappoon syyllistyneelle, niin olkoon se mahdollisuus todellakin kertaluonteinen. Ei voi olla niin, että joku Terhi-tyttönen on alle 30, on taas vapaana, on elämänsä aikana ehtinyt tappaa kolme ihmistä.
Itse asiassa tämä on nimenomaisesti tarkoitus. Lain sallimaa maksimia ei ole juuri koskaan tarkoitus käyttää, sillä aina on jätettävä varaa vielä pahemmalle teolle. Näin on päädytty esimerkiksi huumausainerikosten nykyiseen, erittäin kovaan rangaistuskäytäntöön. 1980-luvulla tuomittiin tavanomaisia normirangaistuksia (neljännes asteikosta), mutta kun rikollisuus koveni (ainemäärät kasvoivat), rangaistukset alkoivat myöskin koveta. Nykyään on sitten ihan tavanomaista, että törkeän huumausainerikoksen tuomio on yli seitsemän vuotta.
Poikkeuksiakin on: Porvoon mäkkärillä kolme ihmistä tappanut sai maksimituomion, 15 vuotta ja lisäksi määräyksen istua nuo vuotensa päivästä päivään.
Miten niin “on jätettävä”? Jos joskus tulisi langetettua 10 vuoden tuomio törkeästä pahoinpitelystä mitä oikeusperiaatetta olisi tullut rikottua, jos sitten myöhemmin tulisi vastaan vielä enemmän vatsaa vääntävä ei-kuolettava väkivaltateko, jolsta ei voisi antaa enempää kuin sen 10 vuotta. Molemmat tuomiot olisivat täysin lainmukaisia.
Päivästä päiväänkään ei tosin ole Suomessa oikeasti päivästä päivään. Kieltämttä siitä, että Åkerlundin kaltaisia taparikollisia, joiden huono tapa on tappaa ihmisiä ei saada eristettyä muista ihmisistä, vastuu kuuluu lähinnä eduskunnalle.
Suomessa on aina suhtauduttu myönteisetsi väkivaltaan, se on johtunut siitä, että olemme olleet pitkään itäisen kulttuurin vaikutuksessa .
Baltiassa tämä näkyy vielä selvemmin,koska läntinen vaikutus on ollut vallalla lyhyemmän aikaa
Suhtautuminen väkivaltaan on ollut sallittua lainsäädännössäkin ja vielä enemmän oikeuskäytännössä.
Vasta liittyminen EU:iin pakotti Suomen muuttamaan löysää väkivaltalainsäädäntöä.
Esim vaimon sai hakata ja raiskata melko vapaasti aina 2000-luvulle saakka.Lapsen hakkaamista allettiin vähän rajoittamaan 80-luvulla
Samoin vakavatkin pahoinpitelyt olivat asianomistajarikoksia eikä poliisi niihin juurikaan reagoinut.Erityisesti jätkien tappelut ‚vaikka tuloksena on vakaviakin vammoja ‚eivät poliisia kauheasti kiinnosta vieläkään
Poliisikin toimii enemmän yhteiskunnan todellisten normien mukaan kuin tiukasti lain mukaan
Lisäksi poliisi voi nykyään priorisoida, joten pikku juttuja ei tutkita tarkasti.
Tulousohjauskin vaikuttaa tutkintaan
Niinpä tuollaiset Osmon kuvaamat jutut pistetään arkistoon nopeasti eikä syyllistä yritetäkään selvittää, paljon työtä ja tilastoihin tulee vain merkintä pikkujutun selvittämisestä.
Ei niillä bonuksia eikä meriittiä hankita.
Poliisikin on ihminen ja toimii lain lisäksi muiden yhteiskunnan antamien koodien mukaan
Kysessä on ns RICO Act (Racketeer Influenced and Corrupt Organizations Act) Maximi tuomio voi olla 20 vuotta ja kaikki rikollitoiminnalla saadut varat menetetään. Eli jos on mukana rikollistoiminnassa jonka kestäessä joku tekee murhan, voi joutua istumaan tuon 20 vuotta. Tämä voi olla lievä rangaistus murhasta Yhdysvalloissa, mutta kyllä se Suomen mittakaavassa on iso tuomio.
Jotta voidaan tuomita RICO’n perustella pitää organisaation tehdä vähintään kaksi rikosta kymmenen vuoden sisällä. Pelkkä ryhmän kasaaminen yhtä keikkaa varten ei johda RICO tuomioihin.
RICO:n avulla on saatu paljon rikollispomoja telkien taakse. Vaikka he eivät suoraan osallistuneet rikoksiin, eikä kukaan suoraan linkittänyt heitä murhaan, he pyörittivät organisaatiota joka hyötyi murhista.
Nyt RICOa ollan soveltamassa mm. Katollisiin seurakuntiin jotka osallituivat lasten hyväksikäytön peittelyyn. Seurakunnat voivat joutua maksamaan korvauksia hyväksikäytetyille lapsille.
Kyllä se Åkerlund ihan oikeasti istuu päivästä päivään, ennen termi oli pakkolaitos ja nyt samasta asiasta säädetään rikoslain 2 C luvun 11 §:sää:
Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa.
Tuomioistuin voi rangaistukseen tuomitessaan syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta hänen suoritettuaan tuomitun rangaistusajan kokonaan, jos… (ja sitten edellytyksiä että täytyy olla vaarallinen väkivaltarikoksen uusia).
Tätä sovellettiin Åkerlundiin, eli hän tosiaan istuu 15 vuottaan päivälleen (tämä kai on Suomen versio jenkkien no parole säännöstä), eikä hän voi päästä ehdonalaiseen. Pykälää ei kait käytetä kovin usein. Mielenkiintoista sinänsä, että elinkautisesta voi vapautua jopa 12 vuodessa, eli nyt hän on varmasti pitempään lukkojen takana.
Luepa vielä se seuraavakin pykälä, joka alkaa
Eli jos Åkerlund on kiltisti vankilassa (kun ei ole viinaa ryypättävksi voi hyvinkin onnistua), hänkin voi päästä ehdonalaiseen 12,5 vuoden jälkeen (ja jos oikein ymmärsin koevapauteen kolme kuukautta tätä ennen)
Viinan sijasta muita, hieman pienempään kuljetustilaan meneviä aineita on vankiloissa takuuvarmasti saatavilla.
» Peter:jos kolme ihmistä lähtee tappamaan jonkun, saavat he kaikki tuomion riippumatta siitä, kuka painoi liipasinta.
> Roskaa, sillä näyttökynnys on niin korkealla ettei syyttäjä saa ikikuunapäivänä näytettyä että porukka lähti yksissä tuumin tappamaan, elleivät tekijät tunnusta.
Aivan!
> Kollektiivinen rankaisu ei taas ole länsimaisen oikeuskäsityksen mukainen,mutta ehkäpä vihreiden kollektiivisessa maailmassa sekin on mahdollista
Jep. Ihmettelin kanssa sitä näkemystä.
> Osmon oikeuskäytäntö näyttää olevan Villistä Lännestä: ei ole tärkeää kuka hirtetään,pääasia, että hirtetään.
Jep, ikävä kyllä. Kun asioista on sovittu, niin niistä pidetään kiinni, ja oikeutukset keksitään sen mukaan. Ainoa asia, jonka tämän systeemin puolustukseksi voi sanoa, on, että yllättävän usein kyllä tunnustetaan, että kyse on poliittisista lehmänkaupoista.
> Suomalainen oikeudenkäytön ongelma on, että ehdollista rangaistusta ei mielletä enää lainkaan rangaistyukseksi
Roskaa! Kaikki minun tuntemani ihmiset kyllä pyrkivät välttämään mitä tahansa rikosrekisteriä ja leimaamista rikolliseksi.
> sakkotuomion voi jättää maksamatta ilman kovin ihmeellisiäseurauksia, kunhan pitäytyy nykyisessä kansalaispalkassa ja vättää töitä.
Pyh! Vaikka sinä oletkin valmis tuhoamaan tulevaisuutesi, niin me normaalit ihmiset emme sitä halua tehdä.
> Mutta kun vapaalla jalalla juoksee moninkertaisia murhaajia
Nyt voisitkin tehdä miehen teon ja luetella nuo kaikki. Sitten voisit kertoa, että miten monta vuotta kakkua kukin istui. Sitten voitais mässäillä tekojen yksityiskohdilla. Sitten spekuloida “oikeaa” rangaistusta. Luulen vaan, että kovin vähän näitä on. Olisko yksi?
> Suomessa on aina suhtauduttu myönteisetsi väkivaltaan, se on johtunut siitä, että olemme olleet pitkään itäisen kulttuurin vaikutuksessa .
> Baltiassa tämä näkyy vielä selvemmin,koska läntinen vaikutus on ollut vallalla lyhyemmän aikaa
Nyt voisitkin sitten ottaa esille erityisesti Suomen ja Viron henkirikostilastot 1920- ja 1930-luvuilta ja katsoa, miten tämä sanomasi pitää paikkansa.
> Lapsen hakkaamista allettiin vähän rajoittamaan 80-luvulla
On se kummallista, kun olin itse lapsi 70- ja 80-luvuilla, niin lähipiirissä ja myöhemmin samanikäisten kanssa pyöriessä ei ole koskaan tullut ilmi, että lasten hakkaaminen olisi ollut yleisesti suuri ongelma tuolloin. Sen vaan tiedän varmasti, että kurittomien lasten aiheuttama häiriö on lisääntynyt kouluissa paljon, kun paljonkaan ei voi tätä estämään tehdä nykyisin…
> Viinan sijasta muita, hieman pienempään kuljetustilaan meneviä aineita on vankiloissa takuuvarmasti saatavilla.
Joku on katsonut liikaa amerikkalaisia vankilasarjoja.