Jätevero kunnille

Kehys­rii­hes­sä on näkö­jään pää­tet­ty, että jäte­ve­ron tuot­to tili­te­tään kun­nil­le. Kun­nat ovat tyy­ty­väi­siä, mut­ta ei täs­sä ole mitään järkeä.

Jäte­ve­ron tar­koi­tuk­se­na on kan­nus­taa vähen­tä­mään kaa­to­pai­koil­le ajet­ta­van jät­teen mää­rää. Sitä vähen­ne­tään lisää­mäl­lä jät­teen hyö­ty­käyt­töä. Hyö­ty­käyt­töön ei ole oikeut­ta mil­lään muu­al­la tahol­la kuin kun­nal­la, kos­ka kun­ta omis­taa jät­teen. Luva­ton hyö­ty­käyt­tö on siis varas­ta­mis­ta kun­nal­ta. Jos kun­ta saa jäte­ve­ron tuo­ton itsel­leen, kaik­ki hyö­ty­käyt­tö tuot­taa kun­nal­le tap­pio­ta. Jäte­ve­ron piti kan­nus­taa kaa­to­pia­kal­le kul­keu­tu­van jät­teen mää­rää, mut­ta näin se kään­tyi­si päälaelleen.

Tämän nurin­ku­ri­suu­den vält­tä­mi­sek­si on esi­tet­ty, ettei kun­tia pal­kit­tai­si omal­le kaa­to­pai­kal­le haa­li­tuis­ta jät­teis­tä, vaan kaik­ki sai­si­vat tulot koko maan kaa­to­pai­koil­le kul­je­te­tus­ta jät­tees­tä vaik­ka­pa asu­kas­lu­vun suh­tees­sa. Näin val­tiol­ta siir­tyi­si kun­nil­le tuloa jokin euro­mää­rä asu­kas­ta koh­den. Saman­ai­kai­ses­ti val­tio­no­suuk­sia pie­nen­ne­tään samal­la euroa/asukas ‑poh­jal­ta. Eikö näi­tä kah­ta han­ket­ta kan­nat­tai­si nettouttaa?

9 vastausta artikkeliin “Jätevero kunnille”

  1. Pari jut­tua:
    1) jät­teen mää­räs­tä päät­tää sen tuot­ta­ja, ei kun­ta, ja tuot­ta­jal­le on täs­sä­kin tapauk­ses­sa edul­li­sin­ta tuot­taa mah­dol­li­sim­man vähän jätettä.
    2) kaa­to­paik­ko­ja siir­tyy ene­ne­väs­sä mää­rin yksi­tyis­ten jäte­huol­to­fir­mo­jen hal­tuun, joten kun­ta on vain veron­saa­jan asemassa.
    Ja käsi­tyk­se­ni mukaan jäte­huol­toa ei saa sub­ven­toi­da vero­va­roin, joten uudis­tus ei tee jät­teen tuot­ta­mis­ta edul­li­sek­si. Vai­kea näh­dä sitä­kään, että kun­nat ryh­tyi­si­vät kam­pan­joi­maan jät­teen mää­rän kasvattamiseksi.

    1. Jät­teen mkää­rää voi vähen­tää kulut­ta­mal­la vähem­män. Täs­tä on vas­tuus­sa jät­teen tuot­ta­ja. Sitä voi vähen­tää myös otta­mal­la kaa­to­pai­koil­le mene­väs­tä jät­tees­tä pois hyö­ty­käyt­töön meb­ne­viä jakei­ta. Tätä saa teh­dä vain kun­nan luval­la ja kun­nat ovat oikeas­ti sen usein kiel­tä­neet “ker­man­kuo­rin­ta­na”. Nyt siiä tulee niil­le eri­tyi­sen kannattavaa.

  2. Rai­mo K: 1) jät­teen mää­räs­tä päät­tää sen tuot­ta­ja, ei kun­ta, ja tuot­ta­jal­le on täs­sä­kin tapauk­ses­sa edul­li­sin­ta tuot­taa mah­dol­li­sim­man vähän jätettä.

    Mut­ta pää­tös­val­ta sii­tä, mikä on jätet­tä ja mikä on uusio­käyt­tö­kel­pois­ta mate­ri­aa­lia, ei vält­tä­mät­tä ole mate­ri­aa­lin tuot­ta­jal­la. Tämä­kin voi joh­taa järjettömyyksiin.

    Lain mukaan jät­teel­lä tar­koi­te­taan ainet­ta tai esi­net­tä, jon­ka sen hal­ti­ja on pois­ta­nut tai aikoo pois­taa käy­tös­tä taik­ka on vel­vol­li­nen pois­ta­maan käy­tös­tä. Jos minul­le toi­mi­te­taan vaik­ka­pa polt­to­pui­ta kuor­ma­la­val­la, kuor­ma­la­va on esi­ne jon­ka pois­tan käy­tös­tä. Raa­ka­lau­das­ta teh­ty lava on suu­rim­mak­si osak­si tie­tys­ti vain puu­ta, jon­ka voin hyö­dyn­tää läm­mit­tä­mäl­lä sil­lä sau­nan sii­nä mis­sä niil­lä polt­to­puil­la­kin, mut­ta hauk­ka­na revii­ri­ään vah­ti­va vir­ka­mies voi­si tie­tys­ti tode­ta, että jos yksi­tyi­nen ihmi­nen polt­taa jätet­tä, on teh­ty ympäristörikos.

    Muu­ten­kin insen­tii­vit toi­mi­vat. Esi­mer­kik­si: ennen oli sal­lit­tua polt­taa risut omal­la pihal­la; kun­ta myös otti nii­tä mak­sut­ta vas­taan jätea­se­mal­la kom­pos­toi­ta­vak­si. Sit­ten saa­tiin läpi risun­polt­to­kiel­to, jon­ka jäl­keen myös risu­jen vas­taan­ot­to voi­tiin teh­dä maksulliseksi.

  3. Katin kon­tit!
    Hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­va mate­ri­aa­li ei tie­ten­kään ole jätettä.
    Osmon esit­tä­mä kuvio voi toteu­tua vain jos tuot­ta­ja vie hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­van mate­ri­aa­lin kaa­to­pai­kal­le ja ryh­tyy siel­lä erot­te­le­maan sitä, ei esim. teh­da­sa­lu­eel­la tai talo­yh­tiös­sä kukaan kun­nan vir­ka­mies tule sano­maan, että kaik­ki tämä kaatopaikalle!
    Ja risu­ja pol­te­taan enti­seen tapaan.

    1. Näis­tä jät­teis­tä on käy­ty rii­taa. Esi­mer­kik­si Tur­ku ei anna nii­tä Las­si­la Tika­no­jan hyö­dyn­net­tä­väk­si syys­tä, jota ulko­piu­o­li­sen on vai­kea ymmär­tää, sil­lä TRu­run omat suun­ni­tel­mat ovat aivan leväl­lään. Kes­ki­tet­ty ros­kan­polt­to­uu­ni ei saa­nut ympäristölupaa.

  4. Jäte­ve­ro oli­si kai luon­te­vin­ta tilit­tää val­tiol­le. Mut­ta val­tio voi­si peruut­taa mui­ta suun­nit­te­le­mi­aan val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­sia, jot­ka lisää­vät epä­rei­lus­ti köy­hien kun­tien taak­kaa (ja veroprosenttia).

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sitä voi vähen­tää myös otta­mal­la kaa­to­pai­koil­le mene­väs­tä jät­tees­tä pois hyö­ty­käyt­töön meb­ne­viä jakei­ta. Tätä saa teh­dä vain kun­nan luval­la ja kun­nat ovat oikeas­ti sen usein kiel­tä­neet “ker­man­kuo­rin­ta­na”.

    Täl­lai­sen kiel­lon anta­ja kuu­luu van­ki­laan, ei kun­nan johtoon.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näis­tä jät­teis­tä on käy­ty rii­taa. Esi­mer­kik­si Tur­ku ei anna nii­tä Las­si­la­Ti­ka­no­jan hyö­dyn­net­tä­väk­si syys­tä, jota ulko­piu­o­li­sen on vai­kea ymmär­tää, sil­lä TRu­run omat suun­ni­tel­mat ovat aivan leväl­lään. Kes­ki­tet­ty ros­kan­polt­to­uu­ni ei saa­nut ympäristölupaa.

    Toki — mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kun ne on annet­tu jäte­fir­man kul­je­tet­ta­vak­si, ei ennen. Las­si­la & Tika­no­ja ei ole jät­teen tuottaja.
    Ja Turun jät­teen­polt­to­lai­tos toi­mii vie­lä enti­seen tapaan — jat­ko on epä­sel­vää, kos­ka uut­ta pai­kaa ei ole saa­tu pää­tet­tyä, mut­ta se ei ole Turus­sa poikeuksellista

  7. Vein autol­la (23 km) ome­nan kaa­to­pai­kal­le Suo­mes­sa, las­ku oli 1 €. 

    — kii­tos kun olet kanssamme

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.