Kysymyksiä Guggenheimista

Olen väl­tel­lyt kan­nan otta­mis­ta Gug­gen­heim-museoon, kos­ka en tie­dä sii­tä tar­peek­si ja kos­ka kaik­kien sel­vi­tys­ten läpi käy­mi­nen vie tuhot­to­mas­ti aikaa eikä sopi­mus­ten sisäl­töä pys­ty ymmär­tä­mään ilman asian­tun­ti­jan apua.  Nyt kun suun­ni­tel­laan nel­jän mil­joo­nan euron upot­ta­mis­ta ark­ki­teh­ti­kil­pai­luun, on ehkä aika vihel­tää peli poik­ki. Sik­si toi­voi­sin han­ket­ta aja­vil­ta vas­tauk­sia seu­raa­viin kysymyksiin:

Mitä sisäl­töä sopi­mus tuo ja mil­lä hin­nal­la?
Mitä sopi­mus sanoo aineis­tos­ta ja sen hin­nas­ta? Olen ymmär­tä­nyt, että jos tar­jol­la on mie­len­kiin­tois­ta mate­ri­aa­lia, Bil­baon museol­la on aina oikeus saa­da se ensin. Saa­ko Gug­gen­hei­min nimen voi­min parem­paa tai­det­ta ja edul­li­sem­min kuin sai­si muu­ten vain?

Kias­ma?
Meil­lä on Kias­ma hyväl­lä pai­kal­la ja talo­kin on tar­peek­si has­sun näköi­nen, mut­ta kovin hil­jais­ta on museon ovel­la. Mie­len­kiin­toi­siin näyt­te­lyi­hin ei ole varaa. Kias­ma on val­tion tai­de­museo, mut­ta onko sil­lä väliä? Jos Suo­mes­sa ei ole varaa tuot­taa mie­len­kiin­toi­sia näyt­te­ly­jä yhteen museoon, miten rahaa riit­täi­si kah­den museon pitä­mi­sek­si hen­gis­sä? Eikö voi­tai­si yhdis­tää voi­ma­va­rat ja pan­na Kias­ma kun­toon – ja laa­jen­taa sen toi­mia­la nyky­tai­tees­ta moderniin.

Turis­ti­tu­lot
Gug­gen­hei­mia on perus­tel­tu sen tuo­mal­la lisään­ty­väl­lä turis­mil­la. Turis­tit tuo­vat maa­han tulo­ja, jois­ta hyö­tyy lähin­nä val­tio arvon­li­sä­ve­ron kaut­ta. Työl­li­syyt­tä­kin se kohen­taa, mut­ta täs­tä­kään ei hyö­dy Hel­sin­ki vaan koko maa. Hel­sin­gis­sä työl­lis­ten mää­rän rajoit­tee­na on asun­to­pu­la. Jos yksi elin­kei­no­haa­ra lisää työl­li­syyt­tään, se on muil­ta pois. Jos han­ke on elin­kei­no­po­liit­ti­nen, mik­si Hel­sin­gin pitää se maksaa?

Mikä on brän­din arvo?
Ber­lii­nis­sä Gug­gen­hei­min nimi ei vetä­nyt. Moder­na Muse’et vetää Tuk­hol­mas­sa ihan omal­la nimel­lään ja onnis­tuu hank­ki­maan mie­len­kiin­toi­sia näyt­te­ly­jä. Eikö oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä hou­kut­te­le­va tai­de­museo koti­mai­sen voi­min mak­sa­mat­ta tol­kut­to­mas­ti kau­pal­li­sel­le ame­rik­ka­lai­sel­le säätiölle?

Kes­kus­ta­kir­jas­to?

Kor­vii­ni on kan­tau­tu­nut, että kau­pun­gin kes­kus­hal­lin­nos­sa arvioi­daan, ettei kau­pun­gil­la ole voi­ma­va­ro­ja toteut­taa saman­ai­kai­ses­ti Gug­gen­hei­mia ja kes­kus­ta­kir­jas­toa. Tähän oli­si hyvä saa­da luo­tet­ta­va vastaus.

104 vastausta artikkeliin “Kysymyksiä Guggenheimista”

  1. Hyvä että sen­tään joku vih­reis­tä keh­taa esit­tää kysy­myk­siä ja kysee­na­lais­taa tuon hankkeen.

    Epäi­li­jöi­tä oltu lyö­mäs­sä joko bis­nes­kiel­tei­syy­den tai kult­tuu­ri­kiel­tei­syy­den hel­pol­la lei­mal­la, riip­puen sii­tä kum­pi on ollut muka koh­de­ryh­mään sopi­vam­pi. Ja jos­kus var­sin hal­val­la, lais­kal­la ja popu­lis­ti­sel­la tyy­lil­lä (kuten Min­na Lindgren SK:n kolum­nis­saan jokin aika sitten).

    Joi­den­kin vih­rei­den into on näyt­tä­nyt jopa minus­ta sil­tä että pilk­ka­ter­mi “kok­ka­rei­den apu­puo­lue” on sit­ten­kin oikeu­tet­tu. Olen­kin epäil­lyt että taus­tal­la ei oli­si ollut kau­pun­gin ja kau­pun­ki­lais­ten etu vaan joku val­lan­käyt­töön liit­ty­vä poliit­ti­nen sopi­mus — nyt osoit­tau­tui onnek­si että kyse ei ollut aina­kaan apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan valinnasta…

  2. Oikeat kysy­myk­set ja oikea lähe­ty­mis­ta­pa asi­aan. Erinomaista! 

    Näh­tä­väk­si jää kuin­ka kovas­ti haluat vas­tauk­sia kysymyksiisi.

  3. Mik­si juu­ri kau­pun­gin tai val­tion pitäi­si toteut­taa asia yksin? Eikö kau­pun­ki voi vain vara­ta tont­tia museo­käyt­töön (veto-oikeus jul­ki­si­vuun on kui­ten­kin) ja kil­pai­lut­taa yksi­tyi­set haluk­kaat museon­ra­ken­ta­jat? Ris­kik­si jää kes­ke­ne­räi­sen raken­nuk­sen purkukulut.

  4. ris­tiin-ras­tiin:
    Eikö kau­pun­ki voi vain vara­ta tont­tia museo­käyt­töön (veto-oikeus jul­ki­si­vuun on kui­ten­kin) ja kil­pai­lut­taa yksi­tyi­set haluk­kaat museonrakentajat? 

    Hedel­mäl­li­sem­pää lie­nee kes­kit­tyä vaih­toeh­toi­hin, jot­ka ovat joten­kin rea­lis­ti­sia. Kai­kis­ta “ihan var­mas­ti saam­me yksi­tyis­tä sponsorirahaa”-lupauksista huo­li­mat­ta (vak­kei­vat ne var­si­nai­ses­ti oli­si edes vir­heel­li­siä), tai­de­museo ei sin­ne yksi­tyi­sel­lä rahal­la nouse, eikä sitä ilman jul­kis­ta rahaa ylläpidettäisi.

    Osmon kysy­myk­set ovat hyviä.

  5. Lis­tas­ta unoh­tui muutama:
    Kenel­tä tule­vat nämä rahat, jot­ka eivät ole mis­tään pois?
    Jos nimit­täin kyse oikeas­ti on täl­lai­ses­ta yksi­tyi­ses­tä rahoit­ta­jas­ta, pääs­tään­kin sit­ten rii­te­le­mään sii­tä, mik­sei tämä rahoit­ta­ja voi samal­la ostaa tont­tia ja sii­tä min­kä­lais­ta ja kuin­ka rumaa kolos­sia sii­hen aio­taan rakentaa.
    Jos taas kyse ei ole yksi­tyi­ses­tä rahoit­ta­jas­ta, väit­teen esit­tä­jien tuli­si välit­tö­mäs­ti astua alas luot­ta­mus-/vir­ka­teh­tä­vis­tään.

    Mik­si kau­pun­gin­museon alas­ajoa halua­va sen kor­rup­toi­tu­nut joh­ta­ja saa jat­kaa tehtävissään?
    Joh­ta­jal­la ei sel­väs­ti­kään ole mitään int­res­se­jä toi­mia teh­tä­väs­sään eikä kor­rup­tio ole mikään pikkujuttu.

    Mik­sei “puo­lu­eet­to­man” sel­vi­tyk­sen teki­jöi­tä haas­te­ta oikeu­teen? Mik­sei sitä puo­lus­te­le­vaa “kau­pun­gin” laki­mies­tä eroteta?
    Sel­vi­tyk­sen lop­pu­tu­los ei sel­väs­ti­kään vas­taa annet­tua teh­tä­vää ja kyse saat­toi jopa olla vir­ka­mies­teh­tä­väs­tä, jol­loin esim. puo­lu­eet­to­muus­vel­vol­li­suuk­sia on rikot­tu räi­keäs­ti. “Kau­pun­gin” laki­mies taas ei sel­väs­ti­kään tun­nu tie­tä­vän, ketä hän edus­taa. Pait­si että ilmei­ses­ti kau­pun­ki saa periä palk­kaa takai­sin, asia­na­ja­ja­lii­ton tuli­si erot­taa hänet suo­raan noin tör­keän eet­ti­sen rik­ko­muk­sen perusteella.

    Miten kukaan voi perus­tel­la hank­keen jat­ka­mis­ta täl­lai­sen sot­kun jälkeen?
    Tuli­si olla kai­kil­le sel­vää, että kun han­ket­ta ker­ran aje­taan täm­möi­sin perus­tein ja meto­dein, sil­lä ei voi olla mitään todel­li­sia meriittejä.

  6. Osmo, tai­dat olla anal­fa­beet­ti, tro­glo­dyyt­ti, popu­lis­ti, kon­ser­va­tii­vi, perus­suo­ma­lai­nen ja veri­kou­ra­oi­keis­to­lai­nen kun keh­taat tuol­la lail­la kysee­na­lais­taa Gug­gen­hei­min. Guten­ber­gin galak­si on men­nyt­tä elä­mää, se huo­juu ja hor­juu, etkö koe ja näe?

  7. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­jal­le,

    Vih­rei­den ryh­mäs­tä about puo­let on vas­tus­ta­nut han­ket­ta koko ajan.

    Han­ket­ta on kri­ti­soi­tu, kysee­na­lais­tet­tu, kysy­myk­siä esi­tet­ty ja yksi­mie­li­sen kokoo­muk­sen kans­sa oltu eri mieltä. 

    Näin ollen menee hau­kut nyt hiu­kan ohi maalistaan.

  8. Tar­vi­taan­ko uut­ta raken­nus­ta, var­sin­kaan vero­ra­hoil­la? Eikö vaik­ka Kias­maa voi­tai­si alkaa mark­ki­noi­da Gug­gen­hei­mi­na ulos­päin, jos brän­dil­lä on niin suu­ri veto­voi­ma? Gug­gen­haim-näyt­te­lyi­tä­hän on jo ollut suo­ma­lai­sis­sa taidemuseoissa.

  9. Kovas­ti Hel­sin­gin tai­tei­li­ja­pii­reis­sä vas­tus­te­taan Gug­gen­heim-han­ket­ta. Yhte­nä syy­nä tähän on ihan aiheel­li­nen pal­ko koti­mai­sen tai­teen jää­mi­ses­tä varjoon.
    Noi­den Osmon kysy­mys­ten lisäk­si olen kovas­ti häm­mäs­tel­lyt tämän hank­keen puu­ha­mies­ten vim­maa esit­tää suo­ma­lai­nen moder­ni tai­de joten­kin huo­nom­pa­na kuin ulkomainen.
    Ja jos Hel­sin­gis­tä ja Suo­mes­ta halu­taan teh­dä brän­di (LOL!), niin mik­si sitä ei voi­da teh­dä Hel­sin­gis­tä ja Suo­mes­ta, vaan sii­hen tar­vi­taan ame­rik­ka­lai­nen ham­pu­ri­lais­ket­jua muis­tut­ta­va franchising-konsepti?

    Onko­han täs­sä nie­lais­tu kouk­ku ihan ilman matoa?

  10. En itse­kään usko, että Gug­gen­heim on kus­tan­nus­te­ho­kas han­ke. Jot­ta kan­sain­vä­li­siä näyt­te­lyi­tä saa­daan Suo­meen, pitää kysei­sel­lä museol­la olla itsel­lä hyvät kokoel­mat joi­ta se lai­nai­lee ympä­riin­sä vas­ta-vuo­roi­ses­ti. Tämä on Gug­gen­hei­min lises­sin tar­joa­ma ‘pal­ve­lu’, sil­lä se vähen­tää taas vas­ta-lai­no­jen kus­tan­nuk­sia ja mah­dol­lis­tai­si mer­kit­tä­vien näyt­te­lyi­den tuo­mi­sen Hel­sin­kiin. Enkä usko että sitä tosi­aan on seli­tet­ty sen parem­min, sano­taan että kuraat­to­ri­pal­ve­lut ovat muka tär­kei­tä, mut­ta kai ne osa­taan hoi­taa Ate­neum / Kias­mas­sa jo ennes­tään, tai jos on tar­ves­ta pal­ka­ta sii­hen asian var­ta­vas­ten uut­ta henkilökuntaa.

    Ate­neum on täs­sä ainoa Suo­ma­lai­nen museo joka omil­la laa­joil­la kokoel­mil­laan kil­pai­luun pys­tyi­si osal­lis­tu­maan ja raken­tai­sin­kin uuden museon Ate­neu­min hyvien koke­muk­sien varaan, kuten Picas­so-näyt­te­ly (lai­nat­tu­na Parii­sin Picas­so musos­ta) osoit­ti, kyl­lä 300,000 kävi­jää tulee jos on hyvä näyt­te­ly. Siis teki­sin Ate­neu­min hal­lin­nal­li­ses­ti omis­ta­man haa­ran Kata­jan­no­kal­le, tai Haka­nie­men ran­taan, mihin se nyt sopi­si­kaan par­hai­ten. Lait­tai­sin sää­ti­öön tar­peek­si varo­ja, että kokoel­mat kart­tui­si­vat lisää, ja rupe­ai­sin pyö­rit­tä­mään tai­de­museo­ta kan­sal­li­sin varoin ja vas­taa­maan ajan haas­tei­siin ja aihei­siin, eikä vain pyö­rit­tää ajat­to­mia klassikoita.

    Ainoa etu min­kä näen Gug­gen­hei­mis­sa on, se että se brän­di­nä kiin­nos­taa enem­män yri­tyk­siä, ja siten hei­dän mukaan­tu­lon kaut­ta han­ke saat­taa olla kan­nat­ta­va. Mut­ta, mik­si suo­ma­lai­sel­le (esim. Ate­neu­min) museol­le perus­tet­tuun sää­ti­öön ei saa­tai­sia har­ki­moi­ta ym. mukaan? Kat­son, että val­tion varoil­la on vai­kea­ta pyö­rit­tää kal­lis­ta museo­han­ket­ta. Teki­sin Ate­neu­mis­ta sen Brän­din isol­la B:llä, kuten Lon­toos­sa on Tate Brän­di, joka sit­ten jakau­tui aikoi­naan Tate Modern ja Tate Bri­tain (sekä Tate Liver­pool, Tate St. Ives), voi­si siis ate­neu­mi­kin perus­taa sivu­haa­ro­ja. Teki­sin Suo­mes­sa siis jaon “Modern Ate­neum” ja “Ate­neum Gal­le­ria” tai vas­taa­van, ja perus­tai­sin uuden museon tämän nimen alle. Louv­re ja Cent­re Pomp­pi­dou ovat myös haa­rau­tu­mas­sa, eikä Rans­ka­lai­set tar­vit­se ulko­mai­sia museobrändejä.

  11. Erin­omai­sia kysy­myk­siä. Minä sen sijaan kysyn taas saman tyh­män kysy­myk­sen sil­lä­kin uhal­la, että syyl­lis­tyn jan­ku­tuk­seen: mitä päät­tä­jät tar­koit­ta­vat sil­lä, että jon­kun hank­keen kus­tan­nuk­set eivät ole mis­tään toi­ses­ta hank­kees­ta pois?

    HS 28.3.12:

    Kokoo­muk­sen Juho Romak­ka­nie­mi taas kan­nat­taa Gug­gen­hei­mia, ja pitää teen­näi­se­nä vas­tak­kai­na­set­te­lua. “Sen­tin sent­tiä enem­pää ei lai­te­ta muu­hun, jos tätä han­ket­ta ei tule”, hän sanoo.

    Tar­koit­taa­ko tämä, että Gug­gen­heim (sil­tä osin kuin sen rahoi­tus tulee jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta) rahoi­te­taan lai­na­ra­hal­la? Sil­loin tosi­aan voi sanoa että juu­ri sitä rahaa ei muu­hun pan­na, kos­ka sil­loin­han lai­naa ei ote­ta jos han­ke raukeaa.

    Vai onko menet­te­ly se, että jos bud­je­tin val­mis­te­lus­sa jokin vero­ker­ty­mäs­tä kus­tan­net­ta­va han­ke saa puna­ky­nää, sitä vas­taa­va veroeu­ro­ker­ty­mä jäte­tään koko­naan bud­jet­ti­val­mis­te­lun ulko­puo­lel­le ja sum­ma tal­le­te­taan tilil­le? Jos näin teh­dään, miksi?

  12. Museo ei museo­na tule luul­ta­vas­ti kiin­nos­ta­maan ketään. Bil­baon Gug­gen­hei­min menes­tys joh­tuu vain ja ainoas­taan raken­nuk­ses­ta. Eikä subt­roop­pi­nen ilmas­to­kaan ole haitaksi…

    Jos Hel­sin­gin Gug­gen­hei­mis­tä halu­taan saa­da menes­tys, tulee raken­nuk­sen itses­sään olla niin vai­kut­ta­va, että se jät­tää kai­ken ympä­ris­tös­sään var­joon­sa ja sitä tul­laan kat­so­maan raken­nuk­sen takia. Har­va mat­kus­taa täl­le levey­sas­teel­le kat­so­maan näyt­te­lyä — kor­kein­taan itä­me­ren alueelta.

  13. Muu­ta en tuos­ta haluai­si kom­men­toi­da, mut­ta alue­ta­lou­den vai­ku­tuk­set turis­mis­ta kyl­lä luke­mie­ni tut­ki­mus­ten valos­sa ovat sen ver­ran mer­kit­tä­viä myös kun­nan kas­sas­sa, että turis­miin panos­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa. Vali­tet­ta­vas­ti asian tut­ki­mi­nen luo­tet­ta­vim­mal­la tut­ki­mus­mal­lil­la on niin työ­läs­tä ja kal­lis­ta, että sitä ei kan­na­ta tois­taa usein. Tuk­hol­mas­sa mm. on las­ket­tu, että jokai­nen turis­tin kulut­ta­ma kruu­nu kier­tää alu­eel­la tas­kus­ta toi­seen ja tuot­taa 1,9 kruu­nun ver­ran hyvää. Kerroinvaikutuksia.

    Pitäi­sin val­tuus­ton mie­len­rau­han kan­nal­ta hyö­ryl­li­se­nä että joku täy­sin riip­pu­ma­ton taho arvioi­si esi­te­tyn ansait­se­mis­lo­gii­kan ja mm. ver­tai­si turis­min kas­vuo­do­tuk­sia G:n kans­sa ja ilman G.tä — voi olla että Hel­sin­gis­tä lop­pu­vat peti­pai­kat turis­teil­ta ihan ilman uusia veto­voi­mai­sia koh­tei­ta­kin, kun kas­vu on ollut pit­kään aika rajua eikä ole uusia hotel­le­ja samas­sa mitas­sa nous­sut. Tal­lin­nas­sa tai­taa jo olla enem­män hotel­li­huo­nei­ta kuin Hel­sin­gis­sä, ja pal­jon vähem­män turisteja.

  14. Kias­mas­sa on taas pyö­ri­mäs­sä kova­ta­soi­nen näyt­te­ly, josa on niin koti­mais­ta kuin ulko­mais­ta tai­det­ta. Lisää koti­mais­ta nyky­tai­det­ta ja moder­nia tai­det­ta löy­tää vaik­ka­pa Uuden­maan gal­le­riois­ta. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin tai­de­tar­jon­taa ei osa­ta mark­ki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la moni­puo­lis­ta ja rikas­ta tai­det­ta. Ja Suo­mes­sa — tääl­lä on minus­ta (suo­raan sanoen) hel­ve­tin kovia tai­teil­joi­ta. Mik­si pitää sel­lai­sia kan­sain­vä­li­siä kier­rät­tää Gug­gen­hei­min nimis­sä, jot­ka näkee muu­al­la­kin hel­pos­ti ja samal­la myös muu­ta­kin sikä­läis­tä raken­nus­tai­det­ta? Hesaan ei saa­da saman­lais­ta tuon­tia. Erot­tau­du­taan omil­la jutuilla

    Brän­dä­tään mie­luumm­min suo­ma­lais­ta tai­det­ta eteen­päin, tuo­daan kan­sain­vä­li­siä näyt­te­lyi­tä, joi­ta muu­al­la ei oikeas­ti näe. Esi­merk­ki hyväs­tä näyt­te­lys­tä oli Tai­de­museon intia­lai­sen nyky­tai­teen näyt­te­ly n. vuo­si sit­ten. Se oli upea, wau-koke­mus, joten mik­si sitä ei mark­ki­noi­tu kan­sain­vä­li­ses­ti myös samal­la? Samas­sa pai­kas­sa ollut myös mui­ta upei­ta näyttelyitä. 

    Minä rakas­tan Hesan tai­de­tar­jon­taa, mut­ta se on vaa­ti­nut gal­le­rioi­den löy­tä­mi­sen tai­de­museoi­den ohel­le. Suo­sit­te­li­sin samaa Gug­gen­heim-hai­ha­te­li­joil­le. Mut­ta toi­saal­ta suo­ma­lai­seen luon­tee­seen tai­taa kuu­lua, että “eihän me osa­ta, ei meil­lä ole hie­noa, naa­pu­ri tai joku muu osaa parem­min”. Sää­li. Sii­nä mis­sa­taan pal­jon. Oman tai­teen arvos­tus etusi­jal­le, sil­lä saa­tet­tai­siin huo­ma­ta, että suo­ma­lai­nen tai­de­kin voi olla yhä laa­jem­min vientitituote.

  15. Hyviä kysy­myk­siä!

    Jat­kan Soi­nin­vaa­ran lis­tan vii­mei­ses­tä koh­das­ta, Kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta. Juu­ri Haa­tai­sen tilal­le valit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Vil­ja­nen nos­ti Hesa­rin haas­tat­te­lus­sa män­nä vii­kol­la Kes­kus­ta­kir­jas­ton yli Guggenheimin. 

    Kes­kus­ta­kir­jas­to on eit­tä­mät­tä mie­lek­kääm­pi han­ke kuin Gug­gen­heim, eikä Hel­sin­gil­lä tosi­aan ole varaa kah­teen näin isoon hank­kee­seen lähes samal­la aika­tau­lul­la (eikä ehkä muutenkaan).

    Kes­kus­ta­kir­jas­ton­kin koh­dal­ta on kriit­ti­ses­ti ja roh­keas­ti uskal­let­ta­va kysyä, onko kir­jas­to­han­ke uudis­ra­ken­nuk­se­na todel­la tar­peel­li­nen vai onko tär­keäm­pä­nä vain saa­da poliit­ti­ses­ti kuu­ma peru­na Töö­lön­lah­ti täy­tet­tyä rakennuksilla?

    Entä koh­ta tyh­jil­lään ole­van Pos­ti­ta­lon tilat? Kir­jas­to 10, joka nyt sijait­see Pos­ti­ta­los­sa on suun­ni­tel­mien mukaan siir­ty­mäs­sä Kes­kus­ta­kir­jas­toon. Eikö voi­tai­si hyö­dyn­tää ark­ki­teh­to­ni­ses­ti edus­ta­va Pos­ti­ta­lo uute­na Kes­kus­ta­kir­jas­to­na? Pos­ti­ta­los­ta löy­tyi­si myös tilo­ja Kes­kus­ta­kir­jas­toon suun­ni­tel­luil­le muil­le toi­mi­joil­le, kuten Kult­tuu­ri­kes­kus Cai­sal­le ja perus­tet­ta­val­le Kan­sal­li­sel­le Audio­vi­su­aa­li­sel­le Kes­kuk­sel­le. Kes­kus­ta­kir­jas­ton tila­suun­ni­tel­mis­sa kir­jas­ton sisäl­le tule­va 140 m² näyt­te­ly­ti­la oli­si menos­sa suu­rim­mal­ta osal­ta Cai­san käyt­töön. Hel­sin­gin kau­pun­ki halu­aa Cai­san pois Fen­nia-kort­te­lis­ta, ilmei­ses­ti kor­kei­den vuo­kra­kus­tan­nus­ten takia. 

    Kes­kus­ta­kir­jas­ton kon­sep­ti on muo­toa pri­vat-public eli raken­nuk­seen halu­taan kovem­paa mark­ki­na­hin­tais­ta vuo­kraa mak­sa­via yksi­tyi­siä toi­mi­joi­ta kom­pen­soi­maan kau­pun­gin omia toi­min­to­ja. Täl­löin on suu­ri vaa­ra, että Kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta ei tule­kaan kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten olo­huo­ne. Uskoi­sin, että Ilma­ri­sen (Pos­ti­ta­lon omis­ta­ja) kans­sa oli­si hel­pom­paa neu­vo­tel­la Pos­ti­ta­lon elvyt­tä­mi­ses­tä todel­li­sek­si kau­pun­ki­lais­ten olohuoneeksi.

  16. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on poliit­ti­nen. Osti­ko kokoo­mus dema­rien äänet Vil­ja­sen valin­nal­la ja onko täl­löin aivan sama mitä miel­tä vih­reät tai Soi­nin­vaa­ra on asias­ta? Aina­kin net­ti­kes­kus­te­lu käy kuumana.

  17. Hel­sin­gin Gug­gen­hei­mia on pei­lat­tu Bilbaoon .
    Kävi­jä­mää­rät ovat vaih­del­leet 900000–1000000 välil­lä useim­pi­na toimintavuosina

    Kävi­jöis­tä val­tao­sa tulee kui­ten­kin Espan­jas­ta ja Ranskasta.Väkeä näis­sä mais­sa on 110 mil­joo­nan luokkaa,Ranska 65 mil­joo­naa, Espan­ja 47 miljoonaa.
    Kum­pi­kin maa on mat­kai­lun valtamaita,joten kävi­jä­po­ten­ti­aa­li on sitä­kin kaut­ta suuri

    Näi­den syi­den vuok­si Hel­sin­gin Gug­gen­hei­min vie­rai­li­mää­räen­nus­te on savijaloilla
    Kävi­jä­po­ten­ti­aa­li on vain mur­to-osa Bil­baoon verrattuna

  18. Samaan aikaan Sar­ko­maa itkee ‚mis­tä saa­daan rahat Lastensairaalaan.

    Jul­ki­nen raha on rajal­lis­ta, joten tosia­sias­sa Gug­gen­hei­min tar­vit­se­ma raha on pois­sa muis­ta jul­ki­sis­ta hank­keis­ta vaik­ka suo­raa kor­va­mer­kin­tää ja yhteyt­tä ei olekaan.

    On aika irvo­kas­ta, että lopul­ta vas­tak­kain ovat Gug­gen­heim ja Lastensairaala.

    Vas­ta­han EU ja USA syyt­ti­vät Kim-Jong-Unia edes­vas­tuut­to­muu­des­ta kun rahat oli tuh­lat­tu raket­tiin eikä ruokaan.

    Miten Gug­gen­heim ase­tel­ma poik­ke­aa Pohjois-Koreasta ?

  19. Miten tark­kaan se Gug­gen­heim sää­tiön 140 mil­joo­nan hin­ta-arvio oli las­ket­tu? 30–40 mil­joo­naa meni muis­taak­se­ni suun­ni­te­luun. Loput oli raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Pitäi­si nyt saa­da oikeat riip­pu­mat­to­mat sel­vi­tyk­set esi­mer­kik­si raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta tuol­la pai­kal­la. Tuo­hon koh­taan on raken­net­tu ja suun­ni­tel­tu aiem­min­kin raken­nuk­sia. Kata­ja­nok­ka­han on saa­ri ja lähis­töl­lä on pal­jon van­haa täyt­tö­maa­ta. Onko tuo hin­ta­lap­pu ollen­kaan rea­lis­ti­nen ja min­kä­lai­sen pytin­gin sil­lä sai­si rakennettua?

    Tämä on tär­kein asia. Koko hank­keen talou­del­li­nen toteu­tus perus­tuu tähän. Mah­dol­li­set rahoit­ta­jat­kin halua­vat tie­tää pal­jon­ko tuo mak­saa. Ham­pu­ris­sa Elbp­hil­har­mo­nien raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat jyr­käs­ti nous­seet alku­pe­räi­ses­tä , eikä raken­nus ole vie­lä­kään val­mis. Näin vain varoit­ta­va­na esimerkkinä.

  20. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on poliit­ti­nen. Osti­ko kokoo­mus dema­rien äänet Vil­ja­sen valin­nal­la ja onko täl­löin aivan sama mitä miel­tä vih­reät tai Soi­nin­vaa­ra on asiasta? 

    Ennus­tai­sin, että kokoo­mus sai sisä­mi­nis­te­riön kans­lia­pääl­li­kön paikan.

  21. Mika Kias­mas­sa epä­on­nis­tui? (vas­taus; suun­nil­leen kaikki)

    Gug­gen­heim-kes­kus­te­lu on samal­la kes­kus­te­lua Val­tion tai­de­museon ja Kias­man toi­min­nas­ta ja oikeas­taan toimimttomuudesta.

    Toi­nen juon­ne on suo­ma­lai­sen tai­de­ken­tän ihan oma jäl­keen­jää­nei­syys ja siään­päin­läm­piä­vyys — krii­ti­kot ja näyt­te­ly­ku­raat­to­rit ovat tii­viis­sä suh­teess omien suo­sik­ki­tai­tei­li­joi­den­sa kanssa.

    Mat­kai­lul­li­sia veto­nau­lo­ja ovat tai­de­museot — eteen­kin kan­sain­vä­li­sen tason, vähem­män maa­kun­ta­sar­jan tai­de­la­dot — ja tie­de­museot, jois­sa yhteis­tä on kan­sain­vä­li­ses­ti ymmär­ret­tä­vä lähestymistapa.

    Kias­ma esit­te­lee suo­ma­lais­ta nyky­tai­det­ta. Ketä kiin­nos­taa? Kuva­tai­de-aka­te­mia ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu suol­ta­ta­vat ammat­ti­ku­va­tai­tei­li­joi­ta, jois­ta ani­har­va edes yrit­tää kan­sain­vä­lis­tä uraa. Suo­mes­sa kun apu­ra­hat pyö­ri­vät “ammatti“taiteilijoilel ja näyt­te­lyi­tä­kin saa, jos on väleis­sä muu­ta­man tyy­pin kans­sa. Perus­tai­te­li­ja on muka­vuusa­lu­eel­laan ihan perus­suo­ma­lai­ses­sa mei­nin­gis­sä, lisää lik­saa ja hal­vem­paa punk­kua kun vain sais.

    Gug­gen­heim-kes­kus­te­lu aina­kin pal­jas­ti Suo­men tei­de­ken­tän omat ongelmat.

    Gug­gen­heim museo oli­si myös osit­tain rat­kai­su sii­hen miten tai­teen viral­lis­ta siäp­pi­riä ava­taan vai­kut­teil­le. Lop­pu­tu­los on kuin kun­ta­uu­dis­tus — tavoi­te ja tar­ve ymmär­re­tään mut­ta sil­ti halu­taan jat­kaa kuten ennen­kin ilman, että mikään muuttuisi.

    Kias­mal­le pitäi­si teh­dä jotain.

  22. Vil­le-Veik­ko Mas­to­mä­ki:
    Näin ollen menee hau­kut nyt hiu­kan ohi maalistaan. 

    No, vika on ehkä sii­nä sano­ma­pei­lis­sä jon­ka kaut­ta asiat ovat minul­le välit­ty­neet. Aihees­ta kir­joi­te­tuis­sa uuti­sis­sa on inno­kai­den pajus­ten ja gal­len­kal­le­loi­den lisäk­si esiin­ty­nyt aina myös joku jon­ka nimen peräs­sä on (vihr.). Han­ket­ta jul­ki­ses­ti vas­tus­ta­vat kun­nal­lis­po­lii­ti­kot taas ovat lähes aina kan­ta­neet peräs­sään sul­ku­ja (sd.) tai (vas.).

    Ehkä nämä kysee­na­lais­ta­vat vih­reät eivät ole sit­ten vain saa­neet mie­li­pi­det­tään tar­peek­si hyvin esiin kun HS on halu­nut luo­da kuvaa sii­tä että suu­rim­mat val­tuus­to­ryh­mät ovat perik­sian­ta­mat­to­ma­na kult­tuu­ri­rin­ta­ma­na hank­keen takana…

  23. Tee­mu Vesa­la:
    Kias­mas­sa on taas pyö­ri­mäs­sä kova­ta­soi­nen näyt­te­ly, josa on niin koti­mais­ta kuin ulko­mais­ta tai­det­ta. Lisää koti­mais­ta nyky­tai­det­ta ja moder­nia tai­det­ta löy­tää vaik­ka­pa Uuden­maan gal­le­riois­ta. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin tai­de­tar­jon­taa ei osa­ta mark­ki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la moni­puo­lis­ta ja rikas­ta taidetta. 

    Perus­on­gel­ma Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taa maa­il­mal­le myy­täes­sä on sii­nä, että isoa wau-pauk­kua ei löy­dy. Kias­mas­sa voi olla kuin­ka kova­ta­sois­ta tai­det­ta tahan­sa, mut­ta kun näyt­te­lyt ovat var­sin pie­ni­ko­koi­sia, ei mas­sa­tu­ris­ti tule nii­tä var­ta­vas­ten kat­so­maan edes hämeen­lin­nas­ta asti. Eri­lais­ten ammat­ti­pii­rien sisäl­lä Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taa pide­tään todel­la kova­na, mut­ta jos­sain tjä­re­bor­gin mai­nos­ku­vas­tos­sa on tosi vai­kea mai­nos­taa että joo siel­lä on sel­la­sia tosi kivo­ja gal­le­rioi­ta joi­ta voi käy­dä etsi­mäs­sä kau­pun­gil­ta. Mas­sa­tu­ris­min tar­pee­seen yksi iso moder­nin tai­teen museo voi­si tuo­da vastauksen.

    Miten museo sit­ten toteu­tet­tai­siin on eri asia. Itse aina­kin haluai­sin näh­dä vähin­tään vaih­toeh­toi­se­na tar­kas­te­lu­na läh­tö­koh­dil­taan koti­mai­sen moder­nin tai­teen museon, joka voi­si ihan omil­la mus­ke­leil­laan hank­kia näyt­te­lyi­tä ulko­mail­ta. Eri­lais­ten kun­nal­lis­ten museoi­den yhteis­työ­nä Suo­mes­ta saat­tai­si jopa löy­tyä riit­tä­vä mää­rä tar­peek­si kova­ta­sois­ta tai­det­ta, jota voi­si kier­rät­tää maa­il­mal­la­kin. Täl­lai­sen yhtey­teen voi­tai­siin lyö­dä myös jo hau­da­tun ARMI-talon toimintoja.

    Tämän lisäk­si haluai­sin kol­man­te­na vaih­toeh­to­na näh­dä tar­kas­te­lun brän­di­museon raken­ta­mi­ses­ta jon­kun toi­sen ulko­mai­sen museon kans­sa yhteis­tö­nä, esi­mer­kik­si Lon­toon Taten tai Tuk­hol­man Moder­na Musee­tin kanssa.

    Nykyi­nen Gug­gen­heim tai ei mitään ‑ajat­te­lu on mie­les­tä­ni var­sin yksisilmäistä.

  24. Mie­les­tä­ni tuo­hon sopi­si vie­lä yksi kysy­mys: Miten kau­pun­ki on upot­ta­mas­sa nel­jä mil­joo­naa ark­ki­teh­ti­kil­pai­luun ennen kuin on ole­mas­sa min­kään­lais­ta pää­tös­tä sii­tä, tulee­ko koko laitosta? 

    Joten­kin näki­sin, että Gug­gen­hei­mia aje­taan nyt puo­li­va­loil­la vai­vih­kaa sisään. Muo­dol­li­ses­ti asias­ta toki päät­tää seu­raa­va val­tuus­to, mut­ta voi­pi olla, että sen pää­tök­sen­te­koon pyri­tään hyvin tie­toi­ses­ti vai­kut­ta­maan sito­mal­la hank­kee­seen mil­joo­nia joi­ta ei saa­da enää takai­sin, jos museo­ta ei tulekkaan.

    Eihän sen 4 mil­joo­naa toki tuo­hon lop­pusum­maan näh­den iso raha ole, mut­ta kyl­lä sil­le ihan var­mas­ti löy­tyi­si muu­ta­kin käyt­töä Helsingissä.

  25. Ris­to: Hedel­mäl­li­sem­pää lie­nee kes­kit­tyä vaih­toeh­toi­hin, jot­ka ovat joten­kin rea­lis­ti­sia. Kai­kis­ta “ihan var­mas­ti saam­me yksi­tyis­tä sponsorirahaa”-lupauksista huo­li­mat­ta (vak­kei­vat ne var­si­nai­ses­ti oli­si edes vir­heel­li­siä), tai­de­museo ei sin­ne yksi­tyi­sel­lä rahal­la nouse, eikä sitä ilman jul­kis­ta rahaa ylläpidettäisi.Osmon kysy­myk­set ovat hyviä.

  26. Tee­mu Vesa­la: Kias­mas­sa on taas pyö­ri­mäs­sä kova­ta­soi­nen näyt­te­ly, josa on niin koti­mais­ta kuin ulko­mais­ta tai­det­ta. Lisää koti­mais­ta nyky­tai­det­ta ja moder­nia tai­det­ta löy­tää vaik­ka­pa Uuden­maan gal­le­riois­ta. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin tai­de­tar­jon­taa ei osa­ta mark­ki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la moni­puo­lis­ta ja rikas­ta taidetta…

    Minä rakas­tan Hesan tai­de­tar­jon­taa, mut­ta se on vaa­ti­nut gal­le­rioi­den löy­tä­mi­sen tai­de­museoi­den ohelle. 

    Niin. Ehdo­tan suo­rit­ta­maan seu­raa­van harjoituksen:

    Käve­lee Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja vas­taan­tu­le­van gal­le­rian koh­dal­la arvioi, että kut­suu­ko se sisää,n vai näyt­tää­kö se sil­tä, että sisään­pääs­täk­seen tulee osa­ta joku salai­nen käden­pu­ris­tus. Ja kysy­mys on kui­ten­kin visu­aa­li­sen vies­tin­nän ammattilaisista.

    Minun on vai­kea vetää täs­tä muu­ta joh­to­pää­tös­tä, kuin että niis­sä gal­le­riois­sa ei edes halu­ta käy­vän ihmisiä.

  27. Timo P:
    Entä koh­ta tyh­jil­lään ole­van Pos­ti­ta­lon tilat? Kir­jas­to 10, joka nyt sijait­see Pos­ti­ta­los­sa on suun­ni­tel­mien mukaan siir­ty­mäs­sä Kes­kus­ta­kir­jas­toon. Eikö voi­tai­si hyö­dyn­tää ark­ki­teh­to­ni­ses­ti edus­ta­va Pos­ti­ta­lo uute­na Keskustakirjastona? 

    Nyt­hän Pos­ti­ta­lo kai­ken lisäk­si muut­tuu koh­ta parik­si vuo­dek­si kir­jas­tok­si sen toi­mies­sa Edus­kun­nan kir­jas­ton väis­tö­ti­la­na remon­tin ajan.
    Pysy­väm­pi kir­jas­to­käyt­tö toki vaa­tii sisä­ti­lo­jen rei­pas­ta muok­kaus­ta, jota Museo­vi­ras­to (kai) tie­tys­ti vastustaa.

    1. Kes­kus­ta­kir­jas­toa kaa­vail­tiin pos­ti­ta­loon, johon se oli­si sopi­nut sijain­nin puo­les­ta aivan erin­omai­ses­ti, mut­ta museo­vi­ras­to esi sen.

  28. Mat­ti Koho­nen: Pomp­pi­dou

    Pis­teet kim­moi­sas­ta kirjoitusasusta!

    Hel­sin­gin uuden museon voi­si nime­tä Zug­gen­hei­mik­si, ihan ilman lisenssiä.

  29. Kom­ment­ti Kias­mas­ta on aika hyvä. Kias­man (tai Espoon puo­lel­la Emman) näyt­te­lyt ovat välil­lä sel­lai­sia, että nii­hin ei pien­ten las­ten kans­sa voi men­nä ja aikui­sel­le­kin ne ovat aika tus­kai­nen koke­mus. Gug­gen­hei­min ansio on, että se tekee tai­tees­ta hel­pos­ti nau­tit­ta­van, viih­teel­li­sen tuot­teen. Mik­si tätä ei voi­da teh­dä ilman Gug­gen­hei­mia? Kos­ka tai­deih­mi­sil­le kau­pal­li­suus on kauhistus.

  30. Kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta
    Miten­kä­hän tar­peel­li­nen viri­tel­mä uusi kes­kus­ta­kir­jas­to­kaan on pidem­män pääl­le? Ensim­mäi­nen e‑paperiin perus­tu­va e‑kirjojen luku­lai­te (Sony Librie) ilmes­tyi 8 vuot­ta sit­ten, ja ensim­mäi­nen Amazon Kind­le 5 vuot­ta sit­ten. Ja säh­kö­kir­jo­jen jul­kai­se­mi­sen jät­ti­läi­set, Amazon ja Apple, eivät ole vie­lä edes alka­neet tähyä­mään suo­men­kie­li­sil­le mark­ki­noil­le. Jen­keis­sä kuu­lem­ma jo yli puo­let kir­jois­ta han­ki­taan e‑kirjoina.

    Vaan miten­kä­hän mah­taa olla tilan­ne vaik­ka 10 vuo­den pääs­tä? Kuin­ka nopeas­ti pape­ri­kir­jat alka­vat kor­vau­tua e‑kirjoilla lähi­vuo­si­na ja ‑vuo­si­kym­me­ni­nä?

    Nyky­het­ki tun­tuu var­sin huo­nol­ta ajal­ta teh­dä pää­tök­siä 50–100 vuo­den kan­ta­mal­la raken­nuk­ses­ta, jon­ka toi­min­ta perus­tuu paperikirjoihin.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­ta­kir­jas­toa kaa­vail­tiin pos­ti­ta­loon, johon se oli­si sopi­nut sijain­nin puo­les­ta aivan erin­omai­ses­ti, mut­ta museo­vi­ras­to esi sen.

    Jak­se­taan­ko odot­taa muu­tai­en tyyp­pien elä­köi­ty­mis­tä? — Käsit­tääk­se­ni — tie­to luo­tet­ta­bal­ta läh­teel­tä — mueo­vi­ras­to voi antaa hyvin pai­na­van lasun­nun, mut­ta raken­nis­val­von­ta­vi­ras­to hyvk­syy tai hyl­kää muutokset.

  32. Uusi val­tuus­to päät­tä­köön mah­dol­li­sen ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun ja lisens­si­mak­sun mak­sat­ta­mi­ses­ta, jos tar­vet­ta enää näh­dään. Nyt van­hal­la val­tus­tol­la yri­te­tään sitoa tule­vat val­tuu­te­tut val­mii­seen ase­tel­maan pala palal­ta syöt­tä­mäl­lä. “Menee mak­set­tu kah­den mil­joo­nan sel­vi­tys ja sit­ten tämä tou­ko­kuus­sa pää­tet­ty vii­si mil­joo­naa huk­kaan, jos ei jat­ke­ta perus­ta­mis­pro­ses­sia,” vedo­taan sit­ten ensi vuonna.

  33. Sam­po Smo­lan­der kir­joit­ti asi­aa. Juu­ri kir­ja-aineis­ton tal­len­ne­muo­don muut­tu­mi­sen takia Pos­ti­ta­lo oli­si­kin oiva kes­kus­ta­kir­jas­ton paik­ka. Komea ala-aula näyt­tä­vään sisään­tu­loon ja työ­huo­nei­ta ties kuin­ka mones­sa ylä­ker­rok­ses­sa, jois­ta on mah­ta­vat näkö­alat. Noi­ta työ­huo­nei­ta pape­ri­kir­joi­hin fik­soi­tu­neet uuden mauso­leu­mi­ra­ken­nuk­sen kan­nat­ta­jat sano­vat esteek­si raken­nuk­sen kes­kus­ta­kir­jas­to­toi­min­nal­le: niis­sä ei ole tilaa kir­joil­le. Ei var­maan hel­pos­ti oli­si­kaan, mut­ta enem­män­hän tul­laan­kin tar­vit­se­maan pie­nem­piä työ­ti­lo­ja toi­sen­lais­ta työ­tä varten.

    Uusi mauso­leu­mi suun­ni­tel­laan sata­var­mas­ti muun toi­min­nan ohel­la pape­ri­kir­jo­jen varas­to­pai­kak­si, vaik­ka siel­lä kir­jas­ton­hoi­ta­jat toi­mi­si­vat­kin infor­maa­tio­työn­sä ohel­la kir­jas­to­sau­nan kyl­vet­tä­ji­nä noin niin kuin uuden ajan tie­dos­ta­mi­sen merkiksi.

    P.S. Kias­man sisään­tu­loau­la on käsit­tä­mät­tö­män ankea. Pimeä, ikä­vä ja taval­li­nen. Raken­nus ulkoa­päin on sen sijaan vai­kut­ta­va, tyk­kään siitä.

    P.P.S. Täs­tä puheen­vuo­ros­ta­ni pät­kä, jos­sa puhu­taan kir­jas­ton­hoi­ta­jis­ta kir­jas­to­sau­nan kyl­vet­tä­ji­nä, on sar­kas­mia. Se ei ole vaka­vas­ti esi­tet­ty toi­men­ku­van muutosehdotus.

    1. Kyl­lä kir­jat saa sul­lo­tuk­si pie­niin huo­nei­siin, mut­ta kir­jas­ton laa­jem­pi toi­min­ta sopii parem­min isoi­hin auloi­hin kuin eril­li­siin toimistohuoneisiin.

  34. G‑projektin puo­les­ta­pu­hu­jat heh­kut­ta­vat että sii­hen löy­tyy mer­kit­tä­väs­sä mää­rin “yksi­tyis­tä spon­so­ri­ra­haa”. Jos tämä “ennus­te” ei toteu­du, sil­loin koko las­ku lan­ke­aa veron­mak­sa­jil­le. Alku­pot­ti­na tar­vi­taan nyt 4 mil­joo­naa euroa ark­ki­teh­ti­kil­pai­luun. Jos­pa kil­pai­lun rahoit­ta­mi­ses­ta vas­tai­si nuo mai­ni­tut yksi­tyi­set tahot — näh­dään samal­la onko lupauk­sil­le yksi­tyi­ses­tä rahoi­tuk­ses­ta mitään katetta.

  35. Onko tar­koi­tus kyö­rä­tä uuteen kes­kus­ta­kir­jas­toon kaik­ki nykyis­ten kir­ja­va­ras­to­jen kokoel­mat? Voi­sin kuvi­tel­la nii­den aineis­to­jen jää­vän sin­ne mis­sä ovat ja uuden mah­ta­van kir­jas­ton enna­koi­van uusia tal­len­ne- ja toi­min­ta­muo­to­ja. Säh­kö­kir­jan lai­nausoi­keu­det on kyl­lä iso kan­to kas­kes­sa vie­lä väännettäväksi.

    Olen sil­mäil­lyt Kes­kus­ta­kir­jas­ton sivut, mut­ta mie­lee­ni ei ole jää­nyt täs­mä­tie­toa sii­tä, mitä van­ho­ja aineis­to­ja siel­lä tulee olemaan.

    1. kes­kus­ta­kir­jas­to ei ole mikään kir­ja­va­ras­to tai lai­naa­mo vaan moder­ni, nyky­ai­kai­nen kir­jas­to,. jon­ka pain­opis­teet ovat aivan muualla.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä kir­jat saa sul­lo­tuk­si pie­niin huo­nei­siin, mut­ta kir­jas­ton laa­jem­pi toi­min­ta sopii parem­min isoi­hin auloi­hin kuin eril­li­siin toimistohuoneisiin.

    Voi­si­ko uuden­lai­sen kir­jas­ton aja­tel­la niin, että eril­li­set huo­neet kes­kit­ty­vät eri aihe­pii­rei­hin, joi­hin voi­si men­nä luke­maan, hank­ki­maan tie­toa ja kes­kus­te­le­maan mui­den aiheis­ta kiin­nos­tu­nei­den kanssa?

    Kii­rei­se­nä per­hee­ni­sä­nä on usein vain tur­haut­ta­vaa käy­dä kir­jas­tos­sa etsi­mäs­sä jotain luet­ta­vaa. Kiin­nos­ta­vat uutuu­det ovat yleen­sä aina lai­nas­sa, tai niis­sä lukee “ei koti­lai­naan” ja ne loput van­hat kir­jat olen yleen­sä jo lukenut. 

    Mik­sei kir­jas­to tar­joa vapaas­ti suo­men­kie­li­siä digi­taa­li­sia kopioi­ta kir­jois­ta? Onko ihan oikeas­ti vain tar­koi­tus rajoit­taa uutuus­kir­jo­jen saa­ta­vuut­ta niin että tur­hau­tu­neim­mat käy­vät ne osta­mas­sa, tai jät­tä­vät luke­mat­ta kokonaan?

  37. Niin­hän litur­gia kuu­luu. 🙂 Sii­hen voi­sin kuvi­tel­la sopi­van juu­ri lukui­sat pie­net työ­ti­lat muu­ta­man ison tilan lisäk­si. Hyvin monen­lai­seen toi­min­taan ei miten­kään rii­tä mah­ta­via ihmis­mas­so­ja kuhun­kin. Lisäk­si suu­ri osa toi­min­nas­ta on var­mas­ti ver­kos­sa (säh­kö­kir­ja!, tie­to­pal­ve­lu), jota var­ten ei tar­vi­ta heh­taa­ri­hal­le­ja vaan pie­net työ­huo­neet ovat työn­te­ki­jöil­le mukavammat. 

    Ylei­sen kir­jas­ton perus- ja ydin­pal­ve­luk­si mää­rit­te­len kai­ken­lais­ten infor­maa­tio­tal­len­tei­den, oli nii­den sisäl­tä­mä infor­maa­tio sit­ten kie­lel­lis­tä, kuval­lis­ta, äänel­lis­tä, elä­myk­sel­lis­tä tai ais­ti­muk­sel­lis­ta, fik­tii­vis­tä tai fak­tu­aa­lis­ta, hyö­dyl­lis­tä väli­nein­for­maa­tio­ta tai elä­myk­sel­lis­tä tai­de- tai viih­dein­for­maa­tio­ta, saat­ta­mi­sen vero­va­roin ilman eri mak­sua kan­sa­lais­ten saa­ta­vil­le fyy­si­si­nä esi­nei­nä tai säh­köim­puls­sei­na tai muil­la tavoin ja noi­den tal­len­tei­den löy­ty­vyy­des­tä huo­leh­ti­mi­sen. Mui­den toi­min­ta- ja pal­ve­lu­muo­to­jen ja oheis­toi­min­to­jen tulee tukea tätä perustehtävää.

    Onko kes­kus­ta­kir­jas­tol­la jokin muu perus- ja ydin­pal­ve­lu­kon­sep­ti? Tämä var­maan­kin löy­tyy ao. sivuil­ta, käyn katsomassa.

  38. Mikael Stors­jö:
    G‑projektin puo­les­ta­pu­hu­jat heh­kut­ta­vat että sii­hen löy­tyy mer­kit­tä­väs­sä määrin“yksityistä spon­so­ri­ra­haa”. Jos tämä “ennus­te” ei toteu­du, sil­loin koko las­ku lan­ke­aa veron­mak­sa­jil­le. Alku­pot­ti­na tar­vi­taan nyt 4 mil­joo­naa euroa ark­ki­teh­ti­kil­pai­luun. Jos­pa kil­pai­lun rahoit­ta­mi­ses­ta vas­tai­si nuo mai­ni­tut yksi­tyi­set tahot – näh­dään samal­la onko lupauk­sil­le yksi­tyi­ses­tä rahoi­tuk­ses­ta mitään katetta. 

    Täs­sä on aja­tus­vir­he. Yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poliit­ti­nen pää­tös G‑projektin toteu­tu­mi­ses­ta. Täl­löin rahoi­tus­so­pi­muk­set voi kir­joit­taa siten, että rahoi­tus toteu­tuu, jos pro­jek­tiin saa­daan yhteen­sä riit­tä­vä rahoi­tus ja pro­jek­ti toteu­te­taan. Eivät yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat ole (mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä) kiin­nos­tu­nei­ta rahoit­ta­maan ark­ki­teh­ti­kil­pai­lua, jon­ka tulos­ten toteut­ta­mi­nen on epävarmaa.

    Tämä EI ole kan­nan­ot­to Hel­sin­gin G‑projektin puolesta.

  39. Täs­sä on aja­tus­vir­he. Yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poliit­ti­nen pää­tös G‑projektin toteutumisesta. ”

    Jos G on niin hyvä han­ke kuin sitä mai­nos­te­taan niin yksi­tyi­set rahoit­tai­si­vat koko busi­nek­sen ja keräi­si­vät hui­mat voitot.
    Var­ma merk­ki sen kan­nat­ta­mat­to­muu­des­ta on se, että sitä tyr­ky­te­tään rahoi­tet­ta­vak­si jul­ki­sin varoin

  40. UUSI TAIDEMUSEO HANASAAREN VOIMALAITOKSEEN

    Mar­ras­kuun alus­sa Jan­ne Gal­len-Kal­le­la-Sirén esit­te­li kau­pun­gin tai­de­museo­han­ket­ta ja sii­hen liit­ty­vää mah­dol­lis­ta yhteis­työ­suh­det­ta Gug­gen­heim-museoon Arka­dian kan­va­nä­li­se­sa kir­ja­kau­pa­sa Hes­pe­rian­ka­deul­la. Esit­ti näkö­koh­tan­sa hyvin tai­ta­vas­ti ja perustellusti.
    Sel­vi­tys val­mis­tui vii­me vuo­den lopus­sa. Nyt jul­kis­ta­mi­sen jäl­keen sii­hen onkin syy­tä pereh­tyä ajan kans­sa, so lukea kuin piru raamattua. 

    Sen vuok­si olen täy­sin häm­men­ty­nyt ja suut­tu­nut­kin sii­tä, että näin suu­res­ta asias­ta pitäi­si päät­tää näin nopeas­ti. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jo tämän kuun lopus­sa ja val­tuus­ton ensi kuus­sa. Eikä nyt leh­dis­tös­sä rapor­tis­sa kuul­tu oikein vas­taa sii­tä, miten JGKS selit­tu mar­ras­kuus­sa. Se, jos mikä pis­ti minut epäi­le­mään aja­tus­ta, johon peri­aat­tees­sa saa­toin suh­tau­tua myönteisesti. 

    Jan Vapaa­vuo­ri tah­to­mat­taan esit­ti vah­van argu­men­tin han­ket­ta vas­taan (muis­tin­va­rai­nen lai­naus): “Puo­let maa­il­man val­tiois­ta kuo­lai­si täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta.” Kuu­los­taa Pav­lo­vin koi­ril­ta? Jan­ne Gal­len-Kal­le­la-Siren — ker­toi poh­jois­mais­ta löy­ty­vän heti kiin­nos­tus­ta. Hyvä. Poh­jois­maa­lai­se­na pitäi­sin par­haim­pa­na Malmön.Kööpenhaminan aluet­ta. Kyl­lä se välil­li­ses­ti myös Hel­sin­gin mat­kai­lua ja ima­goa palvelee.

    Bil­baon Guggeneheimin-.museon jot­ja Vidat­re arve­li uuden museon tuo­van n. 65.000 mat­kai­li­jaa vuo­des­sa. Ei mität­lön mää­rä, miut­ta ei myös­kään niin suu­ri, että se vas­tai­si inves­toin­tia. Koh­ta­lai­sen hel­post­ti saa­vuet­ta­vis­sa oel­va väes­tö­poh­ja on hyvin kapea, jos ver­taa Bilbaoon..

    Gug­gen­heim-yhteys voi­taii­siin myös hyvin liit­tää Kias­maan. Voi­tai­sin toteut­taa huo­keal­la, eikä Arhin­meän tar­vit­se etsiä val­tion raho­ja hank­kee­seen. Ber­lii­nis­sä 350 m²:n Gug­gen­heim-museo on Deutsche Ban­kin kont­to­ri­ra­ken­nuk­sen ala­ker­ras­sa Unter den Lindenillä. 

    Olem­me juut­tu­neet sijoi­tus­paik­ka­na Kata­ja­nok­kaan, joka mm. on logis­ti­ses­ti han­ka­la ja ahdas. Ja ark­ki­teh­to­ni­ses­ti vaa­ti­va sekä myös rajoit­ta­va. Ark­ki­teh­tuu­rin on olta­va lin­jas­sa Senaa­tin­to­rin kans­sa ja sen vuok­si kai­ken wau-ark­ki­teh­tuu­rin voi unohtaa.

    Minä olen ehkä vähän lii­kaa­kin ihas­tu­nut aja­tuk­seen muun­taa Hana­saa­ren B‑voimala museok­si, jol­loin sin­ne mah­tui­si­vat samal­la valo­ku­va­tai­teen ja ark­ki­teh­tuu­rin museot. Aja­tus muu­ten ei ole minun; sen esit­ti eräs tut­ta­va­ni puhues­sam­me Pos­ti­ta­lon absur­deis­ta suo­je­lu­mää­räyk­sis­tä. Tate Modern –gal­le­ria Lon­toos­sa raken­net­tiin enti­seen voimalaitosrakennukseen

    Pai­kan edut: 

    - lii­ken­teel­li­ses­ti hyvä, mm. maa­kun­nis­ta saa­pu­vil­le kulttuuribusseille, 

    - maan­tie­teel­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti lähem­pä­nä itäi­siä kau­pun­gi­no­sia. Tämän mer­kit­ty­sä ei pid’ vähä­tel­lä. Uudel­la museol­la on arvoa, vain se tuo aita uut­ta ylei­söä mueoi­hin . Muu­ten se syö ole­mas­saoel­via, ja hyvä aja­tus kään­tyy tar­joit­su­taan vastaan

    - ei tur­haan kil­pai­le Emman kans­sa n.s. satun­nai­sis­ta museokävijöistä.

    - vie­res­sä on Teat­te­ri­kor­kea­kou­lu ja lähel­lä Ara­bian tai­de­kes­kit­ty­mä sekä kaunista
    teol­li­susuark­ki­teh­tuu­ria ja Suvi­lah­den festivaalialue.

    - voi­daan säi­lyt­tää ja löy­tää uusi käyt­tö josainv aihees­sa käy­tös­tä pois­tu­val­le hie­nol­le voi­ma­la­ra­ken­nuk­sel­le ja samal­la väl­ty­tään purkukustannuksilta.

    - Tuo elä­mää enti­sel­le sata­ma-alu­eel­le. Bil­baon Gug­gen­heim-museo on samoin kau­pun­gi­ny­din­kes­tan ulko­puo­lel­la moot­to­ri­tien ris­teyk­sen ris­ty­se­ken vie­res­sä. Google Eart­hin avul­la lukia vi teh­dä vir­tu­aa­li­mat­lan alueelle.

    Onko sit­ten uusi tai­de­museo­ra­ken­nus tar­peel­li­nen ja onko sii­hen varaa se on toi­nen kysy­mys. Välil­lä tun­tuu, että museoi­ta on maas­sa tarpeeksi.

    Gug­gen­heim Suo­mes­sa ei ole uut­ta. 1957 Ate­neu­mis­sa oli Gug­gen­hei­min kokoel­man (Frank LLo­yd Wrigh­tin suun­nit­te­le­ma raken­nus val­mis­tui 1959) näyt­te­ly, ja var­sin­kin Kan­dins­kyn työt teki­vät erää­seen nuo­reen yli­op­pi­laa­seen, nykyi­seen pro­fes­so­riin suu­ren vaikutuksen.

    Rapor­tin jul­kis­ta­mis­päi­vä­nä tam­mi­kuus­sa olin SFY:n semi­naa­ris­sa Tie­tei­den talol­la. Käve­lin ase­mal­le kevyen lumen peit­tä­män kau­pun­gin läpi. Kat­se­lin leik­ki­viä lap­sia Sää­ty­ta­lon puis­tos­sa ja ihai­lin Senaa­tin­to­ria. Mihin minä museoi­ta tar­vit­sen, kun tämä kau­pun­ki itses­sään on taide-elämys.

    Maa­nan­tain Dema­ris­sa (23.4.) suur­lä­het­ti­läs Kari Kaik­ko­nen ehdot­ti pai­kak­si Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man itä­puol­ta eli Rau­ta­tie­hal­li­tuk­sen tilo­ja. Hän­men suo­si­tuk­ses­taan kävin kat­so­mas­sa, ja Eliel Saa­ri­sen suun­nit­te­le­ma inte­ri­öö­ri on upea. Pai­kal­la on oleel­li­ses­ti samat edut, joten syy­tä tätä­kin mah­dol­li­suut­ta tarkastella.

    ——

    Tämä on kovaa jos­kaan ei ilmei­ses­ti koh­tuu­ton­ta arvos­te­lua. Nyt ajan­koh­tais­ta lukea.

    http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=594
    (Täs­sä on sit­ten Mark­ku Val­ko­sen val­koi­sem­pi arvo­te­lu Hel­sin­gin Sano­mis­sa v. 2001:

    http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Gallen-Kallelan++tutkimus+saa+nyt++uuden+suunnan/HS20011110SI1KU01brb )

    Se, mitä pidäm­me JGKS:n pärs­täs­tä ei vai­ku­ta eikä saa vai­kut­ta mie­li­pi­tee­seem­me itse Hel­sin­gin Gug­gen­heinm-museo­hank­kees­ta. Mut­ta on kui­te­kin hyvä tie­tää, lai­na­tak­se­ni krii­tik­ko Otso Kan­to­kor­ven blo­gia, mil­lai­sen hevo­sen puo­les­ta olem­me lyö­mäs­sä vetoa.

    En OIKEIN voi vält­tyä kiusauk­sel­ta käyt­tää Jan­ne Gallén-Kal­le­la-Siré­nis­tä koo­di­ni­meä Gug­gen-Kuk­ke­la. Huvit­ti muu­ten yhtä kokoo­mu­lais­ta ystä­vää­ni. Vähän saman­lais­ta tei­ni­huu­mo­ria kuin kut­sua paa­vi Innoncen­tius­ta Ing­no­ran­tiuk­sek­si tai kir­joit­taa Ruu­ti­kel­la­rin­tiel­lä asu­van ystä­vä­ni jou­lu­kort­tiin osoit­teek­si Ruudinkeksijäntie.

    Sain kom­ment­ti­na taval­li­ses­ti luo­tet­ta­va­na pitä­mäl­tä­ni tahol­ta hyvin kriit­ti­siä tie­to­ja JGKS:stä, mut­ta en tois­ta nii­tä täs­sä. Kan­nat­taa kui­ten­kin lukea Tai­de-leh­des­sä 1/12 jul­kais­tu arvio JGKS:stä Hel­sin­gin tai­de­museon joh­ta­ja­na. http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_1-12/artikkelit_1-12/museo_vai_galleria/
    (Museo vai gal­le­ria ‑Miten käy tai­de­museon työn­te­ki­jöi­den?) sekä saman leh­den pää­kir­joi­tus: Nöy­rä­nä täs­sä saa olla http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_1-12/paakirjoitus_1-12

    Luin aikoi­na­ni kir­jan ”Ole toti­nen tove­ri — kas­ku­ja kavi­aa­ri­muu­rin takaa” (W+G 1965). Seu­ra­tes­sa­ni G‑heim uuti­soin­tia ja var­sin­kin luet­tua­ni Bloom­ber­gin tie­to­toi­mis­ton tie­dot­teen vii­me vii­kol­la huo­maan ja tämän päi­vän HS:n uuti­sen Tai­de­museo halu­taan Kata­ja­no­kal­le , että ko kir­ja sekä pereh­ty­mi­nen sosia­lis­ti­seen rea­lis­miin on osoit­tau­nut erit­täin hyö­dyl­li­sek­si opiskeluksi.

    Gug­gen­heim-han­ke voi­daan ja pitää tut­kia huo­lel­la, enkä vie­lä sul­je pois sen toteut­ta­mis­ta jos­sain muo­dos­sa. Mut­ta minus­ta jul­ki­sia varo­ja ei enem­pää pidä nyt tähän sijoit­taa. Jos kau­pun­gin­joh­ta­ja Paju­nen pitää han­ket­ta arvok­kaa­na, hänel­lä epäi­le­mät­tä on mah­dol­li­suus sijoit­taa lisens­si­mak­suun yhden vuo­den palk­kan­sa ekä ark­ki­teh­ti­kil­pai­luun, ja pyy­tää loput tai­det­ta har­ras­ta­vil­ta han­ket­ta jul­ki­ses­ti kan­nat­ta­vil­ta ystä­vil­tään. Sitä voi­si pitää mie­hen työnä.

    Sem­min­kin, kun käsi­tyk­se­ni mukaan Solo­mon R.Guggenheimin sää­tiö ei näh­nyt mitään syy­tä kii­reh­tiä tur­haan näin mit­ta­vaa han­ket­ta. Ehdo­tus asi­aan päät­tä­mi­ses­tä jo hel­mi­kuss­sa oli lop­pu­ra­por­tis­sa. Jokai­nen jul­kis­ta hal­lin­toa ymmär­tä­vä tie­tää, että näin nopeas­ti ei voi edetä

    Kat­soin nopeas­ti läpi kaik­ki New Yor­kin arvos­te­tuim­man — ja elis­ti­sim­män — viik­ko­leh­den The New Yor­ke­tin numeot vuo­den alus­ta maa­lis­kuun lop­puun. Niis­tä en löy­tä­nyt mitään mai­nin­taa tai kom­ment­tia Hel­sin­gin Gug­gen­heim-hank­kees­ta. Leh­den levik­ki on yli mil­joo­nan, eli lähes sama kuin The New York Time­sin arki­nu­me­ron. Jlkim­mäi­nen on yhtä pak­su kuin sun­nun­tain Hesa­ri ja täyy­nä tihe­ää pränttiä.

  41. Kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta on par­hail­laan meneil­lään laa­ja kan­sain­vä­li­nen ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu, työt palau­tet­tiin 16.4. ja nyt on meneil­lään arvioin­ti­vai­he. Kil­pai­lun poh­ja­na oli han­ke­suun­ni­tel­ma, jos­sa visioi­tiin nime­no­maan näi­tä tule­vai­suu­den kir­jas­ton toi­min­ta­ta­po­ja. Tse­kat­kaa kes­kus­ta­kir­jas­ton sivul­ta!http://keskustakirjasto.fi/

  42. Maa­il­man mil­joo­na­met­ro­po­leis­sa­kaan ei ole yhtään ark­ki­teh­tuu­riin ja muo­toi­luun kes­kit­ty­nyt­tä menes­ty­vää museo­ta. Miten sel­lai­nen voi­si olla pie­nes­sä ja syr­jäi­ses­sä Helsingissä? 

    Luon­te­vaa oli­si­kin kysyä, mik­si jot­kut ovat pitä­vi­nään näin äly­tön­tä han­ket­ta kannattavana. 

    Ilmei­ses­ti suo­ma­lais­ten vero­ra­hoil­la pela­taan tun­net­tua parii­si­lais­pe­liä, jos­sa jokai­nen pre­si­dent­ti halu­aa raken­taa oman oudon museon­sa eli hau­ta­mo­nu­ment­tin­sa — Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä tosin val­taa käyt­tä­vät muut kuin pre­si­den­tit. Nyt kun Musiik­ki­museo on saa­tu val­miik­si, pitää­hän sitä aloit­taa joku uusi sosia­lis­ti­nen pro­jek­ti, vai mitä kokoomus? 

    Jos ne tai­de­mil­joo­nat näpeis­sä polt­te­le­vat, käyt­tä­kää ne Kias­maan. Museon voi­si vaik­ka raken­taa uusik­si vie­lä kes­kei­sem­pään paik­kaan, jot­ta sin­ne saa­tai­siin lisää turis­te­ja ja muu­ta jen­giä. Voi­si­ko vaik­ka rau­ta­tie­a­se­man pur­kaa uuden Kias­man tiel­tä? Sii­nä tapauk­ses­sa kal­tai­se­ni tur­ku­lai­sen­kin tuli­si jos­kus siel­lä käyty.

  43. Ris­to: Kai­kis­ta “ihan var­mas­ti saam­me yksi­tyis­tä sponsorirahaa”-lupauksista huo­li­mat­ta (vak­kei­vat ne var­si­nai­ses­ti oli­si edes vir­heel­li­siä), tai­de­museo ei sin­ne yksi­tyi­sel­lä rahal­la nouse,

    No sit­ten se ei ole kan­nat­ta­va, kukaan ei raken­na, tont­ti palau­tuu muu­hun käyt­töön ja sääs­tet­tiin rut­kas­ti yhteis­kun­nan ja yksi­tyis­ten rahaa parem­piin kohteisiin.

  44. Sta­tuk­sen osta­mis­ta var­ten on tur­ha ottaa vel­kaa. Ei ole sen arvois­ta ja aina joku muu menee ohi jol­la­kin uudel­la. Tai­de ei tar­vit­se kuin tilan, jos­sa teok­set eivät mene pilal­le. Huo­no tai­de tar­vit­see talon hou­kut­taak­seen kat­so­maan. Huo­nol­la itse­tun­nol­la varus­tet­tu halu­aa ostaa jotain min­kä luu­lee hou­kut­ta­van ulko­lai­sia vie­rai­ta. Hei, meil­lä­kin on tää mikä teil­lä on siel­lä, kel­va­taan­ko nyt? 

    Miten tuo voi­si toi­mia, kun tai­tei­li­jat eivät ole sen taka­na, eivät­kä kau­pun­ki­lai­set­kaan tun­ne sitä omak­seen? Oli­si­ko­han aika löy­tää munat ja muna­sar­jat ja teh­dä itse. Aivan lii­kaa men­nään näi­den itse­ään pön­kit­tä­vien pel­le­jen tah­dis­sa, jot­ka osta­vat rahal­la lelu­ja joi­hin sit­ten kyl­läs­ty­vät ja halua­vat uutta. 

    Kun ker­ta Svens­ka­nia laa­jen­net­tiin aika­naan, niin mik­si ihmees­sä Kias­maa ei voi­si? Alun­pe­rin lii­an pie­nek­si raken­net­tu ja joka ei nyt toi­mi. Tämän­kin takia soi­si Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa mit­ta­kaa­van muut­tu­van koh­ti suur­kau­pun­kia, jot­ta raken­nuk­set eivät jäi­si heti pieniksi.

    Tyh­mää käyt­tää taas tont­ti sii­hen min­kä sai­si laa­jen­ta­mal­la mah­tu­maan Kias­man ton­til­le. Tus­kin­pa edes ark­ki­teh­ti itse pitää tuo­ta Sano­ma­ta­lon ja Kias­man välis­tä tilaa suo­je­lun arvoi­se­na. Sii­tä vaan toi­nen töt­te­rö­mäi­nen osa osoit­ta­maan koh­ti Töö­lön­lah­tea ja tulee hie­no mai­se­ma ikku­nois­ta. Ei tar­vit­se teh­dä uut­ta raken­nus­ta ja käyt­tää tont­tia, vaan laa­jen­tai­si vain itse rakennusta.

  45. Gug­gen­hei­min tuot­to­ja on mah­do­ton arvioi­da ja esit­tä­jien onnek­si mah­do­ton myös jäl­ki­kä­tei­ses­ti tode­ta. On muis­tet­ta­va, että tam­pe­re­lai­sen turis­tin Hel­sin­gis­sä käyt­tä­mä raha ei lisää koko­nai­suu­te­na kan­san­tuo­tet­ta, siir­tää­pä­hän sen vain Tam­pe­reel­ta Hel­sin­kiin. Tuot­to muo­dos­tui­si siis ulko­mais­ten Gug­gen­heim-turis­tien Suo­meen jät­tä­mäs­tä rahas­ta — miten ero­te­taan Gug­gen­hein-turis­ti muus­ta matkailijasta?

    Jul­ki­sen talou­den osal­ta on aina kysyt­tä­vä myös mit­kä ovat vaih­toeh­toi­set hank­keet — mitä syn­tyi­si, jos Gug­gen­heim-varat käy­tet­täi­siin kotoi­sen tai­de-elä­män hyväk­si tai vaik­ka­pa opet­ta­jien lain­mu­kais­ten palk­ko­jen maksamiseen.

    Olen­nai­nen asia on se, että Gug­gen­heim-hank­kee­seen on lii­mat­tu hin­ta­lap­pu — 140 mil­joo­naa. Miten edes raken­ta­mis­ku­lut voi­daan tie­tää, kun ei tie­de­tä mitä raken­net­tai­siin. Koke­mus on osoit­ta­nut, että täl­lai­set hank­keet sään­nön­mu­kai­ses­ti ovat pal­jon kal­liim­pia kuin nii­hin alku­jaan lii­mat­tu hin­ta­lap­pu — ne myy­dään päät­tä­jil­le vir­heel­li­sin tie­doin ja sit­ten on vaan pak­ko vie­dä ne lop­puun. Miten­kä ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu voi­daan jär­jes­tää niin, että aina­kin pal­kin­to­ra­hat jää­vät mak­sa­mat­ta, jos urak­ka­kil­pai­lus­sa ei saa­da tavoi­te­hin­nan mukai­sia tar­jouk­sia. 30-vuo­den koke­muk­se­ni raken­nus­lii­ke­toi­min­nas­ta on täl­tä osin yksiy­oik­koi­sen masentava.

    Miten var­mis­te­taan, että ei taas saa­da jotain jo syn­tyes­sään toi­mi­ma­ton­ta raken­net­ta, kuten Kias­man katto.

    Jos kau­pun­ki aikoo jät­tää opet­ta­jat pal­kat­ta ei voi muu­ta kuin lopet­taa täl­lai­set pel­lei­lyt heti ja alen­taa yli­por­mes­ta­rin palk­kaa välit­tö­mäs­ti 20 % ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jien palk­ko­ja 15 % sekä joh­ta­vien vir­ke­mies­ten palk­ko­ja 10 %. Jos jol­le­kul­le asia ei kel­paa niin kyl­lä nii­hin teh­tä­viin saa­daan alen­ne­tuil­la­kin pal­koil­la kyke­ne­viä ja vas­tuul­li­sia henkilöitä.

    Kaik­ki­aan täl­lai­sen hank­keen esit­tä­mi­nen samal­la kun opet­ta­jien palk­ko­ja ei ole varaa mak­saa osoit­taa niin suur­ta vas­tuu­ky­vyn ja ymmär­ryk­sen puu­tet­ta, että se edel­lyt­täi­si asian­omais­ten teke­vän joh­to­pää­tök­siä asiasta.

  46. Mark­ku af Heur­lin:
    UUSI TAIDEMUSEO HANASAAREN VOIMALAITOKSEEN 

    Täyt­tä sekoi­lua. Hana­saa­ren B‑voimalaitos, Temp­pe­li­au­kion kir­kon­kin taus­tal­la löy­ty­vän Suo­ma­lais-ark­ki­teh­tuu­rin tai­don­näy­te, ei oikeas­ti ole raken­nus ollen­kaan. Jos voi­ma­la pure­taan sisäl­tä, lop­pu raken­ne luhis­tuu omas­ta pai­nos­taan. Se on siis vain tyy­li­käs kuo­ri tehok­kaan voi­ma­lai­tos­ko­neis­ton pin­nas­sa, ei itse­näi­nen raken­nus­komplek­si. Ei säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­nen voi­ma­lan elin­kaa­ren pääs­sä, siis.

  47. Gug­gen­heim puu­ha­mies­ten perus­te­lut hank­keen kan­nat­ta­vuu­del­le ihme­tyt­tä­vät. Pro Gug­gen­heim sivus­ton mukaan vuo­sit­tai­nen 500000 kävi­jän tavoi­te on rea­lis­ti­nen, kos­ka Lin­nan­mäel­lä ja Suo­men­lin­nas­sa käy saman ver­ran ja enem­män­kin väkeä. Tai­de­hal­lil­la, lin­noi­tuk­sel­la ja huvi-puis­tol­la ei ole mitään eroa matkailukohteena?

    Mik­ko Bergroth otti esiin opet­ta­jien koh­te­lun Hel-sin­gis­sä. Kau­pun­ki palk­kaa tänä vuon­na mää­rä­ai­kai-set opet­ta­jat vain kesä­kuun lop­puun ulot­tu­val­la työ­so­pi­muk­sel­la. Hei­nä­kuun he saa­vat olla työt­tö-myys­kor­tis­tos­sa. Täl­lä jär­jes­te­lyl­lä sääs­te­tään perä­ti mil­joo­na euroa. Sääs­tää toki pitää, kun velak­si ele­tään. Mut­ta sama kau­pun­ki lait­toi huo­let­ta kysei­sen sum­man rahaa copy­pas­tat­tuun “Gug­gen­heim selvitykseen”…

  48. ris­tiin-ras­tiin: No sit­ten se ei ole kan­nat­ta­va, kukaan ei raken­na, tont­ti palau­tuu muu­hun käyt­töön ja sääs­tet­tiin rut­kas­ti yhteis­kun­nan ja yksi­tyis­ten rahaa parem­piin kohteisiin. 

    Huo­nom­min­kin voi­si teh­dä (jos anne­taan vaik­ka Hel­sin­gin kokoo­muk­sen päät­tää..), mut­ta mik­si vara­ta paik­kaa täy­sin ilmei­sen lop­pu­tu­lok­sen takia? Edes sen enem­pää G‑säätiön joh­to, por­mes­ta­ri Paju­nen kuin Gal­len-Kal­le­la-Sirén eivät ole men­neet sen hump­sum­pia sano­maan, kuin että osa raken­nus­vai­heen jäl­kei­sis­tä vuo­tui­sis­ta kuluis­ta voi­tai­siin saa­da kerät­tyä yksi­tyi­sis­tä lähteistä.

  49. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Kun ker­ta Svens­ka­nia laa­jen­net­tiin aika­naan, niin mik­si ihmees­sä Kias­maa ei voi­si? Alun­pe­rin lii­an pie­nek­si raken­net­tu ja joka ei nyt toi­mi. Tämän­kin takia soi­si Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa mit­ta­kaa­van muut­tu­van koh­ti suur­kau­pun­kia, jot­ta raken­nuk­set eivät jäi­si heti pieniksi.

    Tyh­mää käyt­tää taas tont­ti sii­hen min­kä sai­si laa­jen­ta­mal­la mah­tu­maan Kias­man ton­til­le. Tus­kin­pa edes ark­ki­teh­ti itse pitää tuo­ta Sano­ma­ta­lon ja Kias­man välis­tä tilaa suo­je­lun arvoi­se­na. Sii­tä vaan toi­nen töt­te­rö­mäi­nen osa osoit­ta­maan koh­ti Töö­lön­lah­tea ja tulee hie­no mai­se­ma ikku­nois­ta. Ei tar­vit­se teh­dä uut­ta raken­nus­ta ja käyt­tää tont­tia, vaan laa­jen­tai­si vain itse rakennusta.

    Samal­la vai­val­la pur­kaa sen ruman töt­te­rön sii­tä koko­naan pois ja lait­taa jotain parem­paa tilalle.

  50. Gug­ge­nia kan­nat­tai­si ekaks kokeil­la ilman inves­toin­te­ja seiniin.
    Elik­käs vuo­kra­taan Kias­ma 5:ksi vuo­dek­si Gug­ge­nil­le. Jos Kias­ma tar­vii täk­si ajak­si varas­to­ti­lo­ja, ne löy­tyy vie­res­tä Pos­ti­ta­los­ta. Kias­ma vois teh­dä vaik­ka vii­den vuo­den maakuntakiertueen.

    Jos sit­ten hom­ma oikees­ti myös talou­del­li­ses­ti toi­mii ja kävi­jöi­tä riit­tää, niin sit­ten omat sei­nät Guggenille.

    Täy­sin toi­nen asia sit­ten on, että kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä pitää val­ta­kun­nan arvok­kain­ta tont­tia Skat­tal­la pitää tyh­jä­nä. Kai sii­hen nyt vois lait­taa pytin­gin, joka on sen ver­ran moni­käyt­töi­nen, että sitä voi käyt­tää Gug­ge­niin tai sit­ten johon­kin muu­hun. Ja kun moni­käyt­töi­syys ja muun­tu­vai­suus sisään­ra­ken­ne­taan ark­ki­teh­tuu­riin, ei Museo­vi­ras­to voi tor­pa­ta pytin­gin jär­ke­vää käyt­töä vuo­si­sa­dan­kaan päästä.

    Vähän sama jut­tu kuin län­si­met­ro; ainoa asia mik­si se on pika­ra­tik­kaa parem­pi on se, että län­si­met­ro on koh­ta oikeas­ti ole­mas­sa, kun taas pika­ra­ti­kas­ta kiis­tel­täi­siin vie­lä yhden suku­pol­ven verran.

    Vähem­män opti­maa­li­set­kin rat­kai­sut ovat ääret­tö­män pal­jon parem­pia kuin ikui­nen saamattomuus.

  51. Kal­le K.: Täyt­tä sekoi­lua. Hana­saa­ren B‑voimalaitos, Temp­pe­li­au­kion kir­kon­kin taus­tal­la löy­ty­vän Suo­ma­lais-ark­ki­teh­tuu­rin tai­don­näy­te, ei oikeas­ti ole raken­nus ollen­kaan. Jos voi­ma­la pure­taan sisäl­tä, lop­pu raken­ne luhis­tuu omas­ta pai­nos­taan. Se on siis vain tyy­li­käs kuo­ri tehok­kaan voi­ma­lai­tos­ko­neis­ton pin­nas­sa, ei itse­näi­nen raken­nus­komplek­si. Ei säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­nen voi­ma­lan elin­kaa­ren pääs­sä, siis.

    Kiin­nos­taa tie­tää, onko todel­la näin? Hen­ki­lä, jokaa­ja­tuk­sen minu­lel esit­ti on diplo­mi-insi­nöö­ri ja huo­maut­ti, että voi­mal­ra­ken­nus on jou­dut­tu raken­ta­maan hyvin tuke­vak­si, joten sen pur­ka­mi­nen­kin on kal­lis­ta. Sama aja­tusat eovat ehdot­ta­neet muut­kin. — En voi sanoa tun­te­va­ni asi­aa, kos en ole käy­nyt Hana­saa­ren voi­ma­las­sa sisäl­lä enkä tutus­tu­nut rakenteeseen. 

    Mihin kir­joit­ta­ja perus­taa väit­teen­sä? Tie­tää­kö joku asiois­ta paremmin?

  52. Kal­le K.: Hana­saa­ren B‑voimalaitos, Temp­pe­li­au­kion kir­kon­kin taus­tal­la löy­ty­vän Suo­ma­lais-ark­ki­teh­tuu­rin tai­don­näy­te, ei oikeas­ti ole raken­nus ollen­kaan. Jos voi­ma­la pure­taan sisäl­tä, lop­pu raken­ne luhis­tuu omas­ta painostaan. 

    Perus­tuu­ko tämä kom­ment­ti johon­kin tie­toon? Pii­rus­tus­ten perus­teel­la voi­ma­lai­tos vai­kut­taa ihan oikeal­ta raken­nuk­sel­ta. Rakvv:n arkis­to

  53. i: Täs­sä on aja­tus­vir­he. Yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poliit­ti­nen pää­tös G‑projektin toteu­tu­mi­ses­ta. Täl­löin rahoi­tus­so­pi­muk­set voi kir­joit­taa siten, että rahoi­tus toteu­tuu, jos pro­jek­tiin saa­daan yhteen­sä riit­tä­vä rahoi­tus ja pro­jek­ti toteu­te­taan. Eivät yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat ole (mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä) kiin­nos­tu­nei­ta rahoit­ta­maan ark­ki­teh­ti­kil­pai­lua, jon­ka tulos­ten toteut­ta­mi­nen on epävarmaa.

    Tämä EI ole kan­nan­ot­to Hel­sin­gin G‑projektin puolesta.

    Kyl­lä yksi­tyi­set rahoi­tus­ta­hot voi saa­da mukaan vaik­ka min­kään­lais­ta poliit­tis­ta pää­tös­tä ei asias­ta oli­si. EK lupa­si sijoit­taa sato­ja mil­joo­nia aal­to-yli­opis­toon vaik­ka koko laki­muu­tos­pro­ses­sia sää­tiöy­li­opis­tois­ta ei oltu edes aloitettu. 

    Muu­ten­kin tämä on ollut vähän kum­mal­li­nen näkö­kul­ma- JGKS ker­toi alku­vuo­des­ta että yksi­tyi­siä rahoit­ta­jia ei voi saa­da mukaan ennen­kuin raken­ta­mis­pää­tös on teh­ty ja tämän takia pää­tös­tä pitää kii­reh­tiä, nyt kui­ten­kin raken­nus­pää­tös­tä voi odot­taa hamaan tap­piin ja rahoi­tuk­sen kerää­mi­sen aloit­taa. En tajua. 

    Kyl­lä­hän täs­sä sel­lai­nen maku on, että kokoo­mus tote­si että han­ket­ta ei saa läpi runt­taa­mal­la, joten se paloi­tel­laan pie­nem­piin osa­pää­tök­siin ja syö­te­tään val­tuus­tol­le lusi­kal­li­nen ker­ral­laan. Vähän sama kuin ensin päät­täi­si ydin­voi­ma­lan ark­ki­teh­tuu­ris­ta, sit­ten päät­täi­si tila­ta sen, sen jäl­keen teki­si pää­tök­sen ydin­voi­ma­lan rahoi­tuk­ses­ta ja lopul­ta päät­täi­si kai­ken tämän jäl­keen raken­ne­taan­ko sitä.

  54. Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Maka­sii­ni­ter­mi­naa­lin ton­til­le, joka muu­ten on. kau­nis funk­tio­naa­lien ja elee­tön raken­nus. Sii­hen sopii yhdis­tet­ty lii­ke- toi­mis­to- asuin­ta­lo, kuten Kruu­nun­haan ja Kaar­tin­ka­uun­gin useim­mat talot ovat.

    Ton­tin hin­ta pil­viin. Raken­nut­ta­jak­si kes­ki­näi­nen asun­to-osa­keyh­tiö, kuten aikoi­naan luo­tiin Töö­lön kau­nis rakennuskanta.Osakkuudet myy­dään vali­tul­le osta­ja­kun­nal­le; nimet löy­ty­vät lähin­nä Lau­lus­ta 20 perheestä.

    Tut­tu­ni on töö­lö­läi­sa­sun­to­yh­tiöi­den isän­nöit­si­jä: “Vähän kuu­lee his­to­rian sii­pien havi­naa, kun van­hois­ta pape­reis­ta löy­tyy Rytin ja Paa­si­ki­ven allekirjoitukset.”

  55. Siel­lä on tänään taas jot­kut mak­se­tut tahot tai muu­ten vain höl­möt “asian­tun­ti­jat” Hesa­ris­sa arvioi­mas­sa 350 000 — 500 000 kävi­jää $u$$€nh€imiin. Puu­ha­mie­het mak­sa­koot viu­lut jos näin ei sat­tu­moi­sin käy ja tönö pää­te­tään pystyttää.

  56. Mark­ku af Heur­lin:
    Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Maka­sii­ni­ter­mi­naa­lin ton­til­le, joka muu­ten on. kau­nis funk­tio­naa­lien ja elee­tön raken­nus. Sii­hen sopii yhdis­tet­ty lii­ke- toi­mis­to- asuin­ta­lo, kuten Kruu­nun­haan ja Kaar­tin­ka­uun­gin useim­mat talot ovat.

    Eli vain museo- ja näyt­te­ly­käyt­tö raja­taan pois?

  57. Minua jos­tain syys­tä vie­hät­tää kovas­ti aja­tus Lapin­lah­den sai­raa­las­ta tai­de­museo­na, ei kai sil­le mitään muu­ta­kaan käyt­töä oikein vie­lä ole kek­sit­ty? Vas­taa­via uusio­käyt­tö­koh­tei­ta­han tosi­aan on esi­mer­kik­si muu­ta­ma Tate tai vaik­ka Ber­lii­nin Ham­bur­ger Bahn­hof, museok­si muu­tet­tua sai­raa­laa ei kyl­lä ihan heti tule mie­leen. Sehän on hie­no raken­nus upeal­la ja rau­hal­li­sel­la pai­kal­la kes­kel­lä kau­pun­kia, tilat tie­tys­ti pitää remon­toi­da ja muu­ten­kin miet­tiä uusik­si (sei­niä pois ja aina­kin jos­tain sii­ves­tä var­maan väli­poh­jaa­kin), mut­ta eikö­hän tuo onnis­tu raken­nuk­sen alku­pe­räis­tä hen­keä kunnioittaen.

  58. Gug­gen­heim-kes­kus­te­lus­sa itseä­ni eni­ten ihme­tyt­tä­vät nämä “teh­dään ite parem­pi” ‑hen­ki­set mahtailut.

    G:n kon­sep­tia on kehi­tet­ty vuo­si­kym­me­nien ajan. Sen käyn­nis­ti into­hi­moi­ses­ti tai­det­ta rakas­ta­va ja ymmär­tä­vä visio­nää­ri, jol­la oli riit­tä­väs­ti varo­ja hoi­taa asia kun­nol­la (en usko, että Suo­mes­sa on yhtä­kään hen­ki­löä, joka täyt­täi­si molem­mat ehdot, saa­ti että toi­min­ta saa­tai­siin jat­ku­maan laa­duk­kaa­na vie­lä suku­pol­vien yli). Se kehit­tyi kult­tuu­ris­sa, jos­sa ihmis­ten asen­ne sekä kult­tuu­ria että rahaa koh­taan on huo­mat­ta­vas­ti avo­mie­li­sem­pi kuin meil­lä Suo­mes­sa. Ja maas­sa, jos­sa on suu­ret mää­rät tai­dea­lan pit­kän lin­jan asian­tun­ti­ja-ammat­ti­lai­sia, joil­la on alal­laan maa­il­man par­haat ver­kos­tot (ilman ver­kos­to­ja on tur­ha yrit­tää­kään mitään vas­taa­vaa han­ket­ta), ja näi­den lisäk­si myös bis­nes-osaa­mis­ta (joka käsit­tääk­se­ni suo­ma­lai­sil­ta tai­dea­lan ammat­ti­lai­sil­ta pää­sään­töi­ses­ti puuttuu).

    Kuvi­tel­mat, että voi­sim­me yhtäk­kiä omin voi­min ja nykyi­sis­tä läh­tö­koh­dis­tam­me tai­koa ilmoil­le jota­kin yhtä uskot­ta­vaa ja hou­kut­te­le­vaa kuin Gug­gen­heim, on naii­viu­des­saan samaa luok­kaa kuin aja­tus, että perus­tai­sim­me vaik­ka­pa 1930-luvul­la perus­te­tul­le Mor­gan Stan­leyl­le suo­ma­lai­sen kil­pai­li­jan, ja odot­tai­sim­me vas­taa­vaa menes­tys­tä heti toi­min­nan käyn­nis­tä­mis­tä seu­raa­vi­na vuo­si­na. Se, että tuol­lai­nen käy jol­la­kul­la edes mie­les­sä, ker­too mil­lä tasol­la asian­tun­te­muk­sem­me aihees­ta liik­kuu, ja selit­tää sitä­kin, mik­si meil­lä ei ole omaa maa­il­man­luo­kan museo­kon­sep­tia. Ehkä Gug­gen­hei­min toi­mit­tua tääl­lä vaik­ka­pa pari­kym­men­tä vuot­ta, alkai­sim­me olla yhteis­kun­ta­na sii­nä pis­tees­sä, että meil­lä oli­si rah­kei­ta kehi­tel­lä omia­kin projekteja.

    En ole peri­suo­ma­lai­sen itse­ruos­kin­nan kan­nal­la, mut­ta ei minua kovas­ti puhut­te­le tämä toi­nen ääri­pää­kään, jos­sa täy­sin kat­teet­to­mas­ti pai­su­tel­lun itse­luot­ta­muk­sen voi­mal­la vähä­tel­lään G‑säätiötä, kun se keh­taa­kin pyy­tää rahaa lisens­sin­sä hyödyntämisestä.

    Gug­gen­heim ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen toi­veu­ne­ni, mut­ta arve­len sen ole­van paras­ta, mihin kan­sa­kun­tam­me on täl­lä het­kel­lä val­mis. Jos nyt olem­me val­mii­ta edes tähän. Hie­man toi­vot­to­mal­ta näyt­tää aina­kin net­ti­kes­kus­te­lun valos­sa. On kui­ten­kin tur­ha kur­ko­tel­la seu­raa­vil­le askel­mil­le, jos emme ensin pää­se pun­ner­ta­maan edes täl­le ensimmäiselle. 

    Osmon kysy­myk­set ovat toki kysy­mi­sen arvoi­sia. Sel­vää lie­nee, että G‑brändin alla ole­via näyt­te­lyi­tä ei tän­ne ilman lisens­siä saa­da yhtä edul­li­ses­ti. Var­maan kan­nat­tai­si las­kes­kel­la, mitä mak­sai­si tuot­taa omin voi­min yhtä veto­voi­mai­set näyt­te­lyt. Sil­loin kan­nat­taa kui­ten­kin huo­mioi­da, löy­tyi­si­vät­kö ne rahat bud­je­tis­tam­me ilman Gug­gen­hei­mia, jol­le on pak­ko jo etu­kä­teen sitou­tua mak­sa­maan tiet­ty sum­ma. Itse veik­kaan, että jos meil­lä oli­si oma museo (jon­ka brän­di oli­si väis­tä­mät­tä kadun­mie­hen sil­mis­sä pal­jon G:a hei­kom­pi), sen bud­je­teis­ta käy­täi­siin kova vään­tö jokai­sel­la ker­ral­la ja nii­tä ei onnis­tut­tai­si pitä­mään Gug­gen­hei­mia vas­taa­val­la tasol­la. Lisäk­si museon veto­voi­ma ei syn­ny pel­käs­tä sisäl­lös­tä, vaan sii­hen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti myös museon ark­ki­teh­tuu­ri, mai­ne ja mark­ki­noin­ti. Ilman G‑lisenssiä mei­dän on erit­täin vai­kea saa­da aikaan vas­taa­vaa kokonaisuutta.

    Noi­ta Kias­man laa­jen­ta­mi­sia ja mui­ta pula-ajan hen­gen sävyt­tä­miä ehdo­tuk­sia voi­daan var­maan myös har­ki­ta, mut­ta sil­loin on kyl­lä kysy­mys pal­jon pie­nem­män vai­kut­ta­vuus­luo­kan hank­keis­ta, eikä tuol­lai­sia siis pitäi­si rin­nas­taa G‑suunnitelmiin. Suo­ma­lai­sil­la (myös itsel­lä­ni) on tai­pu­mus­ta pyr­kiä sääs­tä­mään hank­keet kuo­li­aak­si. Aina sil­loin täl­löin kan­nat­tai­si ottaa toi­sen­lai­nen asen­ne. Se lopu­ton sääs­tä­mi­nen ja kulu­jen kar­si­mi­nen oikeas­ti vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen, ja jois­sa­kin (useis­sa) tapauk­sis­sa joh­taa hank­keen alku­pe­räis­ten tavoit­tei­den vesit­ty­mi­seen. Mikä puo­les­taan vähen­tää ihmis­ten uskoa sii­hen, että asioi­ta on mah­dol­lis­ta saa­da ihan oikeas­ti­kin aikai­sek­si. Näin syn­tyy ikä­vä kier­re, jos­sa tule­vai­suu­den hank­kei­ta vas­tus­te­taan jo val­miik­si ja sääs­tä­mään pyri­tään aina vain enemmän.

  59. Mark­ku af Heurlin:
    Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Maka­sii­ni­ter­mi­naa­lin ton­til­le, joka muu­ten on. kau­nis funk­tio­naa­lien ja elee­tön raken­nus. Sii­hen sopii yhdis­tet­ty lii­ke- toi­mis­to- asuin­ta­lo, kuten Kruu­nun­haan ja Kaar­tin­ka­uun­gin useim­mat talot ovat.

    Eli vain museo- ja näyt­te­ly­käyt­tö raja­taan pois?

    Musoi­ta­ja näyt­te­ly­ti­lo­ja. maas­sa on riit­tä­miin. Näyt­te­ly­ti­lak­si paik­ka on logis­ti­ses­ti vähän huo­no lähin­nä saa­vu­tet­ta­vuu­den kannalta.

  60. Eli vain museo- ja näyt­te­ly­käyt­tö raja­taan pois?

    Lii­ke­ti­lois­sa vois pitää gal­le­ri­aa, tosin tuol­la pai­kal­la vuo­kra lie­nee kor­kean­puo­lei­nen sii­hen hommaan.

  61. Saa­ra, ei mil­lään pahal­la, mut­ta yli­mie­li­syys jol­la syy­tät suo­men kan­san tai­de­val­miuk­sien puu­tet­ta on täy­del­li­sen maailmastavieraantunutta.

    Mis­tä tämä koko G‑innostus on edes peräi­sin? Mik­si ihmees­sä tuol­lai­ses­ta brän­din pääl­le raken­ne­tus­ta turis­ti­ry­säs­tä oli­si mitään iloa kenel­le­kään? Jos 90% kan­sas­ta ei halua rötis­köä, niin mik­si tätä enem­mis­tön tyran­ni­aa ei oli­si syy­tä kumar­taen totel­la? Min­kä­lais­ta sivis­tys­tä edus­taa pää­tök­sen­te­ko, jos­sa vero­ra­hoil­la pak­ko­ra­ken­ne­taan eilis­päi­vän museo­py­tin­ki koko maan kal­lei­mal­le ton­til­le kokoo­muskli­kin hal­lusi­naa­tioi­den perusteella? 

    Valot pääl­le.

    Jo pelk­kä “G‑selvitys” on murs­kaa­van pai­na­va syy unoh­taa koko jut­tu. Se ei ole mikään sel­vi­tys, vaan mak­set­tu mai­nos, joka on kyl­läs­tet­ty heik­ko­ta­soi­sesl­la spe­ku­laa­tiol­la. Sokea reet­ta­kin ymmär­täi­si olla sijoit­ta­mat­ta ropo­si­aan moiseen.

    Jo pelk­kä tai­de­museon tule­vai­suu­den vaa­ka­lau­dal­le lait­ta­mi­nen ja sot­kui­set yt-neu­vot­te­lut ovat syy olla luot­ta­mat­ta museon­joh­ta­jaan, joka ei sel­väs­ti ole teh­tä­vien­sä tasalla.

    Jo pelk­kä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen inkom­pe­tens­si ja unel­ma­höt­tö­kän­ni on syy kään­tää peu­kut alas. Perus­te­lut täl­le hank­keel­le Pajuses­ta Stub­biin ovat aivan käsit­tä­mät­tö­män naurettavia.

    Jo pelk­kä hesa­rin rai­vok­kaan lob­baa­mi­sen epä­on­nis­tu­mi­nen ja myö­hem­mät kan­san anti­se­mi­tis­mi­syy­tök­set pää­kir­joi­tuk­ses­sa ker­to­vat, että yleis­tä mie­li­pi­det­tä ei kan­na­ta yrit­tää kään­tää täs­sä asias­sa. Jos­kus nimit­täin tosi­aan on niin, että aasit joh­ta­vat lei­jo­nia, ja G‑hanke alus­ta lop­puun on täl­lai­nen tapaus.

    Jos ulko­mais­ta huip­pu­tai­det­ta halu­taan lisää hel­sin­kiin, kan­nat­tai­si päät kään­tää mie­luum­min pie­ta­rin ere­mi­taa­siin, jon­ka kokoel­mat, sijain­ti ja kult­tuu­ri­his­to­ria oli­si­vat noin kazil­joo­na ker­taa luon­te­vam­pi ammen­nuk­sen pooli.

    Jos halu­taan turis­te­ja, rukoil­laan Dis­ney­lan­dia tai Lego­lan­dia tai for­mu­la­ra­taa ja ecclestonea. 

    Gug­gen­heim on väli­pal­lin kom­pro­mis­si, jon­ka toteu­tuseh­dot suo­ras­taan pilk­kaa­vat kan­sal­lis­ta itse­tun­toam­me. Ei me oikeas­ti voi­da olla niin TYHMIÄ että mak­se­taan jon­kun satun­nai­sen raken­nuk­sen nimi­kyl­tis­tä pari­sa­taa euroa per nenä.

  62. Saa­ra:
    Itse veik­kaan, että jos meil­lä oli­si oma museo (jon­ka brän­di oli­si väis­tä­mät­tä kadun­mie­hen sil­mis­sä pal­jon G:a hei­kom­pi), sen bud­je­teis­ta käy­täi­siin kova vään­tö jokai­sel­la ker­ral­la ja nii­tä ei onnis­tut­tai­si pitä­mään Gug­gen­hei­mia vas­taa­val­la tasol­la. Lisäk­si museon veto­voi­ma ei syn­ny pel­käs­tä sisäl­lös­tä, vaan sii­hen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti myös museon ark­ki­teh­tuu­ri, mai­ne ja mark­ki­noin­ti. Ilman G‑lisenssiä mei­dän on erit­täin vai­kea saa­da aikaan vas­taa­vaa kokonaisuutta. 

    Itsea­sias­sa täs­sä erin­omai­ses­sa kom­men­tis­sa tii­vis­tyy kaik­ki se mitä yri­tin itse sanoa. Ongel­ma on juu­ri sii­nä että ei talo itses­sään ole kiin­nos­ta­va kuin het­ken. Sisäl­lön rahoit­ta­mi­nen on pal­jon tär­keäm­pää. Gug­gen­hei­mis­sa on täs­sä suh­tees­sa etu: jat­ku­va ame­rik­kaan päin suun­tau­tu­nut rahoi­tusau­to­maat­ti pitää sisäl­töön mene­vän rahoi­tuk­sen auto­maat­ti­ses­ti edes jol­lain tasol­la. Mut­ta: Aivan var­mas­ti vas­taa­va rahoi­tus­ta­son nos­to voi­daan teh­dä jo ole­mas­sao­le­viin raken­tei­siin. Jos vain poliit­tis­ta tah­toa riit­tää. Sit­ten on koko­naan toi­nen, kult­tuu­ri­po­liit­ti­nen kysy­mys halu­taan­ko tukea tai­det­ta vai halu­taan­ko Gug­gen­heim (nämä ovat toi­sen­sa osit­tain pois­sul­ke­via) ja tähän polii­tik­ko­jen pitää antaa vas­taus. Brän­diä voi­daan raken­taa itse­kin, ei sitä tar­vit­se val­mii­na ostaa. Lisäk­si hel­ve­til­li­nen hin­ta ei vie­lä takaa että brän­di oli­si hyvä, se pitää arvioi­da muuten.

    Paju­nen ja JGKS ovat tähän men­nes­sä teh­neet täl­lä kun­ta­po­liit­ti­sel­la junt­tay­ri­tyk­sel­lä ja kult­tuu­ri­po­lit­ti­sel­la jär­jet­tö­myyk­sien puhu­mi­sel­la itsea­sias­sa Gug­gen­heim- brän­dil­le niin pal­jon vahin­koa jo nyt, että on syy­tä miet­tiä kan­nat­taa­ko enää ottaa brän­diä jon­ka sedät on tah­ri­neet ja jon­ka pääl­le sedät on saa­neet vedet­tyä puo­len suo­men vihat. 

    Kias­ma on surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä, että ei tai­de­museo pel­käl­lä talol­la pär­jää jos ei ole lait­taa pauk­ku­ja itse sisäl­töön. Sama kos­kee Musiik­ki­ta­loa, Emmaa, Gug­gen­hei­mia, edus­kun­ta­ta­loa… ne sei­nät ei itses­sään vie­lä pit­käl­le riitä.

  63. Saa­ra:
    Gug­gen­heim-kes­kus­te­lus­sa itseä­ni eni­ten ihme­tyt­tä­vät nämä “teh­dään ite parem­pi” ‑hen­ki­set mahtailut. 

    En usko, että kukaan oli­si vaka­vas­ti esit­tä­mäs­sä että Suo­mes­sa oli­si rah­kei­ta tuot­taa Gug­gen­hei­mia tun­ne­tum­pi museobrän­di. Kyse on lähin­nä sii­tä, mitä museo­hank­keel­la halu­taan saavuttaa.

    Jos tavoit­tee­na on hou­ku­tel­la Suo­meen ulko­maa­lai­sia turis­te­ja, raju ja näyt­tä­vä ark­ki­teh­tuu­ri jos­sa ei kus­tan­nuk­sis­ta sääs­te­tä on paras rat­kai­su. Bil­baoon turis­te­ja vetää Geh­ry, ei Gug­gen­heim, vaik­ka­kin gug­gen­heim-brän­dil­lä on jos­sain mää­rin hel­pom­pi mark­ki­noi­da museo­ta (kadun­mies toden­nä­köi­ses­ti ohit­taa museon nimen olan­ko­hau­tuk­sel­la, ja tote­aa kysees­sä ole­van pel­käs­tään museo).

    Jos tavoit­tee­na on vah­vis­taa suo­ma­lais­ta tai­de­kent­tää, gug­gen­heim on pahin mah­dol­li­nen rat­kai­su, kos­ka lisens­si­mak­su oli­si suo­raan pois suo­ma­lai­ses­ta tai­teen tuke­mi­ses­ta, ja tai­teen ammat­ti­tai­to­kin ostet­tai­siin ulko­mail­ta oman ammat­ti­tai­don käyt­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen sijaan.

    Jos tavoi­tee­na on tar­jo­ta kor­kea­ta­sois­ta kan­sain­vä­lis­tä tai­det­ta suo­ma­lai­sel­le kadun­mie­hel­le, niin sil­loin museo­han­ke on läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rä lähes­ty­mis­ta­pa. Kadun­mies­tä ei kor­kea­ta­soi­nen tai­de kiin­nos­ta, ja hal­vem­mak­si tulee tukea hal­pa­len­to­yh­tiöi­tä ja len­nät­tää haluk­kaat suo­ma­lai­set euroo­pan suurkaupunkeihin.

    Kun Gug­gen­heim kes­kus­te­lun yhtey­des­sä esi­te­tään oman museon perus­ta­mis­ta McMuseon sijaan, kysees­sä on yleen­sä jon­kin­lai­sen kom­pro­mis­sin hake­mi­nen edel­lis­ten kol­men tavoit­teen ja talou­del­lis­ten rea­li­teet­tien välillä.

  64. Saa­ra:
    Gug­gen­heim ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen toi­veu­ne­ni, mut­ta arve­len sen ole­van paras­ta, mihin kan­sa­kun­tam­me on täl­lä het­kel­lä val­mis. Jos nyt olem­me val­mii­ta edes tähän. Hie­man toi­vot­to­mal­ta näyt­tää aina­kin net­ti­kes­kus­te­lun valos­sa. On kui­ten­kin tur­ha kur­ko­tel­la seu­raa­vil­le askel­mil­le, jos emme ensin pää­se pun­ner­ta­maan edes täl­le ensimmäiselle. 

    Lai­te­taan vie­lä eril­li­nen vas­taus tähän:

    Jos sijoi­tam­me nyt 200 mil­joo­naa (+10 mil­joo­naa vuo­des­sa) uuden museon perus­ta­mi­seen, ei “ensim­mäi­sel­le aske­leel­le” puser­ta­mi­sen jäl­keen ole mitään jär­keä pis­tää tois­ta 200 mil­joo­naa (+10 mil­joo­naa vuo­des­sa) jäl­leen uuteen museoon. Jos “kan­sa­kun­nan tila” oikeas­ti on täl­lä het­kel­lä niin heik­ko kuin saa­ra esit­tää, kan­nat­tai­si ensim­mäi­sek­si lyö­dä tuo mai­nit­tu 200 mil­joo­naa ja vuo­si­kus­tan­nuk­set kan­sa­kun­nan tilan kehit­tä­mi­seen, ei seiniin.

    McMuseon raken­ta­mi­nen ei paran­na “kan­sa­kun­nan tilaa” pas­kan ver­taa. Ulko­mail­ta oste­tut kult­tuu­ri­pal­ve­lut ainoas­taan taan­nut­tai­si­vat kult­tuu­ri­kent­tää koti­mais­ten asian­tun­ti­joi­den jää­des­sä työt­tö­mäk­si ja oman asian­tun­te­muk­sen kuol­les­sa pois. McMuseon raken­nut­ta­mi­nen ei siis mis­sään tapauk­ses­sa ole “ensim­mäi­nen askel­ma” mat­kal­la koh­ti kult­tuu­rin huip­pua, vaan pikem­min­kin hui­pul­la ole­van kult­tuu­rin alka­van rap­pion merkki.

    Vähän kuin tar­joai­si pik­ku­kau­pun­gin vaa­ti­mat­to­man ravin­to­la­kult­tuu­rin pelas­ta­jak­si ABC:n raken­ta­mis­ta ohi­tus­tien risteykseen…

  65. Juha­ni Salo­vaa­ra: Tai­de ei tar­vit­se kuin tilan, jos­sa teok­set eivät mene pilal­le. Huo­no tai­de tar­vit­see talon hou­kut­taak­seen kat­so­maan. Huo­nol­la itse­tun­nol­la varus­tet­tu halu­aa ostaa jotain min­kä luu­lee hou­kut­ta­van ulko­lai­sia vie­rai­ta. Hei, meil­lä­kin on tää mikä teil­lä on siel­lä, kel­va­taan­ko nyt? 

    Äh.

    Juha­ni, sel­lai­nen sisäl­tö jota ei tar­vit­se miten­kään mark­ki­noi­da kulut­ta­jil­le, ja sil­ti se myy kuin häkä, ei ole tai­det­ta vaan viih­det­tä. Ja sitä­kin sil­ti usein mark­ki­noi­daan, kos­ka mark­ki­noin­ti nyt vaan aut­taa lisää­mään yleisömääriä.

    Tai­teen hou­kut­te­le­vuus on todel­la­kin kiin­ni myös niis­tä sei­nis­tä, joi­den kes­kel­lä tai­de tar­joil­laan ylei­söl­le, eikä tämä tee sii­tä tai­tees­ta mil­lään taval­la huo­noa. Ne sei­nät ovat par­haas­sa tapauk­ses­sa itses­sään­kin (rakennus)taidetta.

    Ja Gug­gen­heim Hel­sin­ki ei tie­ten­kään oli­si kopio muis­ta G‑museoista. Ei ulkoi­sil­ta puit­teil­taan eikä sisäl­löl­li­ses­ti (pait­si nii­den kier­tä­vien mega­näyt­te­ly­jen osal­ta). Meil­lä oli­si sii­nä­kin ihan riit­tä­väs­ti työ­sar­kaa, että hoi­tai­sim­me vakuut­ta­vas­ti toi­min­nan sen osuu­den, joka jää koti­mai­sen hen­ki­lös­tön vas­tuul­le. Haluan uskoa, että onnis­tui­sim­me sii­nä, jol­loin Gug­gen­heim Hel­sin­ki oli­si erit­täin hou­kut­te­le­va koh­de kan­sain­vä­li­sel­le kult­tuu­ri­tu­ris­til­le (Hel­sin­ki on muu­ten kuu­lem­ma kiin­nos­ta­va kau­pun­ki, mut­ta tääl­tä puut­tuu tuol­lai­nen hie­man isom­pi yksit­täi­nen syy tul­la juu­ri Hel­sin­kiin esim. Tuk­hol­man sijaan). Jos emme onnis­tui­si, niin jäl­jel­lä oli­si­vat kui­ten­kin edel­leen ne Gug­gen­hei­min kura­toi­mat näyt­te­lyt, jol­loin han­ke ei meni­si ihan koko­naan kivil­le. Täl­lai­nen ris­ki on puo­les­taan var­sin todel­li­nen sil­loin, jos yri­te­tään teh­dä vastaava(hko) mega­han­ke koko­naan omin voimin.

  66. Suo­ma­lai­sil­la (myös itsel­lä­ni) on tai­pu­mus­ta pyr­kiä sääs­tä­mään hank­keet kuo­li­aak­si. Aina sil­loin täl­löin kan­nat­tai­si ottaa toi­sen­lai­nen asen­ne.’ (Saa­ra)
    Rahaa on, saa­ta­na, rajal­li­ses­ti, ja täs­sä sääs­te­tään jo tar­peel­li­sis­ta­kin asiois­ta. Tai­ka­sei­nää ei ole. Jos joku halu­aa täl­lai­sen museon, raken­ta­koon omil­la rahoillaan.

  67. Saa­ra,

    olen ymmär­tä­nyt kir­joi­tuk­sis­ta­si toi­sis­sa aiheis­sa, että ylei­ses­ti ottaen vas­tus­tat jär­jes­te­ly­jä, jot­ka sosia­li­soi­vat ris­kin mut­ta yksi­tyis­tä­vät voi­tot. Se on ter­veen kriit­ti­nen asen­ne, eikä sii­tä kan­na­ta luo­pua vain sik­si, että täl­lä ker­taa kysei­sen­lai­nen viri­tys on pii­lo­tet­tu kult­tuu­rin edis­tä­mi­sen kaapuun.

    Saa­tan toki olla pahas­ti vää­räs­sä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni ehdo­te­tuis­sa jär­jes­te­lyis­sä Gug­gen­hei­mil­la ei ole min­kään­lais­ta vas­tuu­ta tai mer­kit­tä­väm­pää kan­nus­tin­ta var­mis­tua sii­tä, että näyt­te­lyt onnis­tui­si­vat, eli täs­sä tapauk­ses­sa vetäi­si­vät ylei­söä ja toi­si­vat ulko­mai­sia turis­te­ja. Sen sijaan Hel­sin­gin kau­pun­gil­la eli vii­me kädes­sä veron­mak­sa­jil­la on kyl­lä vas­tuu toi­min­nan kuluis­ta ja lisens­si­mak­suis­ta, toi­min­nan hyö­dyis­tä riip­pu­mat­ta. Kysees­sä on klas­si­nen “kruu­na minä voi­tan, klaa­va sinä häviät”-järjestely, jota on aiheel­li­ses­ti kri­ti­soi­tu mm. sil­loin, kun osa­puo­li­na ovat pan­kit ja veronmaksajat. 

    Yksi­nään tämä tekee mie­les­tä­ni esi­te­tyn kal­tai­sis­ta suun­ni­tel­mis­ta arve­lut­ta­via. Ihmet­te­len­kin hie­man, miten niin monet toi­sis­sa yhteyk­sis­sä hyvin­kin kriit­ti­ses­ti kysei­sen­lai­siin jär­jes­tel­miin suh­tau­tu­vat ihmi­set ovat täs­sä asias­sa surut­ta ummis­ta­neet silmänsä.

    Mitä taas Suo­men kult­tuu­rie­lä­män kehit­tä­mi­seen G:n kaut­ta tulee, muis­tut­tai­sin sanon­nas­ta “ei kan­net­tu vesi kai­vos­sa pysy.” Voi olla, että kri­tiik­ki­si osuu koh­dal­leen, eikä Suo­mes­sa ole osaa­mis­ta tai kykyä vas­taa­van­lai­siin suur­hank­kei­siin. Mut­ta epäi­len suu­res­ti kyseis­tä osaa­mis­ta syn­ty­vän siten, että ihmi­set käy­vät kat­so­mas­sa Gug­gen­hei­min näyt­te­lyi­tä: ymmär­tääk­se­ni­hän dii­li oli­si se, että Gug­gen­hei­min ame­rik­ka­lai­nen hen­ki­lö­kun­ta vas­tai­si noi­den var­si­nais­ten mega­näyt­te­lyi­den kura­toin­nis­ta ja jär­jes­te­lyis­tä — suo­ma­lai­sel­le hen­ki­lö­kun­nal­le jäi­si näi­den pai­kal­lis­ten näyt­te­lyi­den veto­vas­tuu. Miten osaa­mi­sen osta­mi­nen ulko­mail­ta len­tä­vil­tä kon­sul­teil­ta kehit­tää omaa osaamista?

    (Tähän­kin liit­tyy muu­ten mie­len­kiin­toi­nen vaa­ra: kura­toin­ti­pal­ve­luis­ta pitäi­si mak­saa Gug­gen­hei­mil­le sen mää­rit­te­le­mä hin­ta, eikä — ole­tet­ta­vas­ti — han­kin­taa voi miten­kään kil­pai­lut­taa. Voi toki olla, että sää­tiö ei kos­kaan kek­si­si käyt­tää tätä hyväkseen…)

    Omin voi­min ei luul­ta­vas­ti saa­tai­si vas­taa­vaa kon­sep­tia aina­kaan muu­ta­mas­sa vuo­des­sa aikaan, mut­ta jos Gug­gen­hei­min anne­taan imu­roi­da tai­de­ken­tän rahat, niin mitään mah­dol­li­suut­ta­kaan sii­hen ei jää.

  68. Hel­sin­ki vel­kaan­tuu tänä vuon­na 265 mil­joo­naa euroa. Kau­pun­gin koko­nais­vel­ka on vuo­den päät-teek­si noin 1640 mil­joo­naa euroa.
    Todel­la sopi­va aika siis etsiä uusia meno­koh­tei-ta. Sil­lä sel­lai­nen Gug­gen­heim oli­si hel­sin­ki-läi­sel­le veron­mak­sa­jal­le. Ellei sit­ten jos­tain löy­dy koko­nai­nen lau­ma Roo­pe Ank­ko­ja, jot­ka pis­tä­vät pytin­gin pys­tyyn omil­la rahoillaan.
    Sitä odo­tel­les­sa — haus­kaa vappua!

  69. Mari Holo­pai­sel­ta hyvä sum­maus puo­les­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153
    En ole suo­ra­nai­ses­ti­juu­ri mis­tään eri miel­tä, ja lisään että puo­li mijoo­naa kävi­jäää vuo­des­sa ei ole pal­jon, ver­tai­lun vuok­si Stoc­kal­la käy sen ver­ran paris­sa hul­lus­sa päi­väs­sä. Sitä­pais­ti ei kult­tuu­ri­lai­tok­set ole kos­kaan ennen­kään suo­ra­nai­ses­ti kan­nat­ta­neet, mut­ta tuol­la logii­kal­la kau­pun­gis­sa oli­si nol­la kult­tuu­ri­lai­tos­ta mikä tus­kin taas oli­si talou­del­li­ses­ti­kaan jär­ke­vää. Ja Gee­tä voi nyt vaka­val­la naa­mal­la väit­tää edes osit­tain kan­nat­ta­vak­si. Mutta..

    Yhdyn käsi­tyk­seen että cete­ris pari­bus oli­si luul­ta­vas­ti parem­pi teh­dä Gug­gis kuin ei mitään. Näin sik­si että muu­ten se Kana­va­ter­mi­naa­lin tont­ti sei­soo park­ki­paik­ka­na seu­raa­vat kak­si­kym­men­tä vuot­ta, kos­ka poliit­ti­nen rea­lis­mi nyt vaan on että ilman jotain wau-efek­tiä ketään ei kiin­nos­ta joku Hel­sin­gin kau­pun­gin tai­de­museon uudis­ra­ken­nus. Se että sama raha käy­tet­täi­siin johon­kin muu­hun ei myös­kään ole poliit­ti­ses­ti kovin rea­lis­tis­ta, sano­taan nyt ihan suo­raan että kes­ki­ver­to­kok­ka­ria ei saa aihees­ta innos­tu­maan ilman jotain G‑momenttia.

    Mut­ta kun tää on myy­ty ja val­mis­tel­tu­kin ihan päin hon­kia. Tun­te­ma­ni tai­tei­li­jat ovat kes­ki­mää­rin sana­val­mii­ta ja sivis­ty­nei­tä per­soo­nia joi­ta kuun­te­lee mie­lel­lään, ja kun he alka­vat puhua rahas­ta tai talou­des­ta niin mik­ki pitää sabo­toi­da joten­kin äänet­tö­mäk­si. Esi­mer­kik­si JKGS:ltä.

    On tie­dos­sa että reflek­si­va­sem­mis­to­lai­sel­la tai­de­vä­ki­sii­vel­le ame­rik­ka­lai­nen sää­tiö on McDo­nald­sin esi­kar­ta­no ja nato­myön­tei­nen. Eli oli­si nyt vaan pitä­nyt ajaa ihan suo­raan mat­kai­lu­hank­kee­na, ja pitää tur­pa kiin­ni kult­tuu­ri­po­li­tii­kas­ta, kos­ka sii­hen näh­den esi­mer­kik­si maa­han­muut­to­po­liit­tik­ka on hedel­mäl­li­sen ja tasa­pai­noi­sen kes­kus­te­lun Mekka.

    Tai teh­dä esi­sop­pa­ri jos­sa on jotain jär­keä. Tai laka­ta pel­lei­le­mäs­tä jol­lain aika­tau­lu­pai­neel­la. Jne.

    Han­ke on niin huo­nos­ti mark­ki­noi­tu ja val­mis­tel­tu, eli herät­tä­nyt pahaa ver­ta, jne. taval­la joka kään­tää rea­lii­po­liit­ti­sen argu­men­tin pää­lael­leen: Ei ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta saa­da hank­keel­le tukea. Eli ei tätä kan­na­ta siis ajaa.

    Kun ko. tont­ti ja kyl­dyy­ri on kui­ten­kin nos­tet­tu agen­dal­le, niin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to voi­si olla saa­da sii­hen jotain toi­min­taa ja sil­le rahoi­tus­ta nyt. Ehdo­tan muu­ta­man mil­lin edes­vas­tuu­ton­ta käyt­töä, vas­tuul­li­ses­ti ei syn­ny mitään muu­ta kuin kak­si hyl­ly­met­riä sel­vi­tyk­siä, niin että anne­taan jol­le­kin tai­de­pop­pool­le rahaa ohjeis­tuk­sel­la teh­kää jotain Kana­va­ter­mi­naa­lin ton­til­le ja muu­ten vapaat kädeet, jat­ko­ra­hoi­tus tule­vi­na vuo­si­na riip­puu sii­tä tuli­ko hyvää.

  70. Saa­ra:
    G:n kon­sep­tia on kehi­tet­ty vuo­si­kym­me­nien ajan. Sen käyn­nis­ti into­hi­moi­ses­ti tai­det­ta rakas­ta­va ja ymmär­tä­vä visio­nää­ri, jol­la oli riit­tä­väs­ti varo­ja hoi­taa asia kun­nol­la (en usko, että Suo­mes­sa on yhtä­kään hen­ki­löä, joka täyt­täi­si molem­mat ehdot, saa­ti että toi­min­ta saa­tai­siin jat­ku­maan laa­duk­kaa­na vie­lä suku­pol­vien yli). Se kehit­tyi kult­tuu­ris­sa, jos­sa ihmis­ten asen­ne sekä kult­tuu­ria että rahaa koh­taan on huo­mat­ta­vas­ti avo­mie­li­sem­pi kuin meil­lä Suo­mes­sa. Ja maas­sa, jos­sa on suu­ret mää­rät tai­dea­lan pit­kän lin­jan asian­tun­ti­ja-ammat­ti­lai­sia, joil­la on alal­laan maa­il­man par­haat ver­kos­tot (ilman ver­kos­to­ja on tur­ha yrit­tää­kään mitään vas­taa­vaa han­ket­ta), ja näi­den lisäk­si myös bis­nes-osaa­mis­ta (joka käsit­tääk­se­ni suo­ma­lai­sil­ta tai­dea­lan ammat­ti­lai­sil­ta pää­sään­töi­ses­ti puuttuu).

    Haluai­sin huo­maut­taa, että juu­ri täs­sä franc­hi­sing-asias­sa teh­tiin sää­tiös­sä suun­nan­muu­tos ja van­hat teki­jät eli alku­pe­räi­sen kon­sep­tin kehit­tä­jät eivät sii­tä käsit­tääk­se­ni juu­ri­kaan tykän­neet vaan läh­ti­vät. Asia on vie­lä sen suh­teen ilmas­sa, että toi­mii­ko tämä uusi kon­sep­ti yli­pää­tään edes talou­del­li­ses­ti vai tuho­aa­ko se jopa G:n brän­din. Perin­tee­seen ei kan­na­ta täs­sä vedota.

    Kult­tuu­ria koh­taan taas saa­vat olla yksi­tyis­hen­ki­löt niin avo­mie­li­siä kuin halua­vat. Näin­hän se Yhdys­val­lois­sa­kin menee. Siel­lä toki suu­rem­mat tuloe­rot kasaa­vat siel­lä rik­kail­le enem­män rahaa ja suu­rem­pi koko­nais­vä­ki­mää­rä kas­vat­taa myös näi­den hen­ki­löi­den luku­mää­rää samoin kuin tai­deih­mis­ten­kin mää­rää. On help­po olla avo­mie­li­nen ja avo­kä­ti­nen, jos sii­hen on varaa. Kyse on perin­tei­ses­tä mese­naat­ti­toi­min­nas­ta, jon­ka poh­jal­la on nime­no­maan suu­ret yhteis­kun­nal­li­set tuloe­rot ja suu­ri hen­ki­lö­koh­tai­nen varal­li­suus, jol­le kovas­ti yri­te­tään kek­siä edes jotain mie­le­käs­tä käyttöä.

    Ame­rik­ka­lais­ta tämän­het­kis­tä bis­nes-osaa­mis­ta taas pää­sim­me­kin ihai­le­maan subpri­me-krii­sis­sä, jos­sa vie­lä­kin kär­vis­te­lem­me, ja kai­kes­sa yli­kau­pal­li­suu­des­sa. Perin­tei­nen ame­rik­ka­lai­nen “bis­nes-osaa­mi­nen” taas perus­tuu sii­hen, että kokeil­laan kaik­kea ja jokin väis­tä­mät­tä sit­ten toi­mii. Hin­ta­na sit­ten on kaik­ki kon­kurs­sit sii­nä val­tao­sas­sa ideoi­ta, jot­ka eivät toi­mi. Franc­hi­sing on mul­lis­ta­va McTai­de­museo-kokei­lu, mut­ta sen toi­mi­vuu­des­ta ei ole vie­lä tie­toa. Gug­gen­heim­kin saat­taa vie­lä tämän seu­rauk­se­na hävitä.

    Mis­tään näis­tä argu­men­teis­ta ei oikeas­taan ole mitään suur­ta rele­vans­sia Gug­gen­heim-pro­jek­tin osal­ta. Se onkin lytät­ty jo asia­pe­rus­tein. Nyt vain kat­sel­laan kuin­ka höl­mö­jä ja inkom­pe­tent­te­ja poliit­ti­set edus­ta­jat aiko­vat osoit­taa olevansa.
    Jos täm­möi­sel­le on niin suu­ri tilaus, mik­sei tai­de­vä­ki läh­de lie­hit­te­le­mään vesa­kes­ki­siä, nal­lewahl­roo­se­ja ja toi­vo­su­ka­re­ja pro­jek­tiin kehit­tä­mään omaa tai­de­jät­tiä? Ruot­sis­sa jos­tain syys­tä täm­möi­set ris­ki­pro­jek­tit tun­tu­vat onnis­tu­van. Ehkä­pä siel­lä vain läh­de­tään yrit­tä­mään omin voi­min ja hake­maan rik­kais­ta puu­ha­mie­hiä ja riskisijoittajia?

  71. Kuka­pa oli­si usko­nut, että Gug­gen­heim Hel­sin­ki kaa­tuu lopul­li­se­si apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan valintaan.

    Tpyy­luo­mal­la ja Saa­ral­la on kyl­lä hyviä point­te­ja. Oli­si­han täs­sä ollut mah­dol­li­suus saa­da kau­pun­kiin ensim­mäi­nen kan­sain­vä­lis­tä kiin­nos­tus­ta herät­tä­vä mat­kai­lu­koh­de, ja sel­lai­se­na han­ke oli­si tul­lut myös suun­ni­tel­la ja esittää.

    Meil­lä ei tähän men­nes­sä ole ollut osaa­mis­ta, yhteyk­siä tai talou­del­lis­ta halua/kykyä teh­dä mitään edes Moder­na musee­tia vas­taa­vaa, ja on tur­ha kuvi­tel­la että tilan­ne tulee heti­mi­ten muuttumaan. 

    Sitä­pait­si Moder­na museet­kaan ei ole mikään maa­il­man­laa­jui­nen brän­di. Moni­ko­han tuk­hol­ma­lai­nen kadun­mies tie­tää nimel­tä Gug­gen­hei­min, entä bil­bao­lai­nen Moder­na museetin…?

    Tot­ta­kai Gug­gen­heim halu­aa nimen­sä käy­tös­tä kor­vauk­sen. Ja tot­ta­kai se oli­si ollut Hel­sin­gil­le ris­ki-inves­toin­ti. Ris­ke­jä sil­ti jos­kus kan­nat­taa ottaa. Vai­kea kui­ten­kin sanoa oli­si­ko G ollut inves­toin­nin arvoi­nen. Ehkä­pä se raken­ne­taan jon­ne­kin muu­al­le niin saam­me tietää.

  72. alek­sis salus­jär­vi:
    Saa­ra, ei mil­lään pahal­la, mut­ta yli­mie­li­syys jol­la syy­tät suo­men kan­san tai­de­val­miuk­sien puu­tet­ta on täy­del­li­sen maailmastavieraantunutta.

    Luet­te­lit omas­sa vies­tis­sä­si mon­ta koh­taa, joi­den perus­teel­la olem­me juu­ri niin pihal­la kuin itse­kin arve­len mei­dän ole­van. Olet­ko siis itse­si kans­sa samaan aikaan joten­kin eri miel­tä, vai onnis­tuin­ko tul­kit­se­maan vies­ti­si joten­kin hullusti?

    Kysyit, mitä iloa G:sta oli­si kenel­le­kään ja tar­jo­sit tilal­le vaih­toeh­to­ja niin tai­de­si­säl­tö­jen kuin turis­min kas­vat­ta­mi­sen­kin pon­ti­mek­si. Minua G kiin­nos­taa, kos­ka sii­nä yhdis­tyi­si­vät juu­ri ne kak­si näkö­kul­maa, jot­ka yhdis­tyes­sään hel­pos­ti saa­vat vaka­vas­to­tet­ta­vat tai­tei­li­jat taka­ja­loil­leen: tai­de ja viih­de. Vaik­ka tai­teen popu­la­ri­soin­ti onkin tääl­lä suu­ri kiro­sa­na, niin minus­ta tai­deyh­tei­sön kan­nat­tai­si aja­tel­la asi­aa avo­mie­li­sem­min. Mik­si tai­tei­li­joil­la on vai­keuk­sia saa­da teok­si­aan myy­tyä? Kos­ka tai­teen ja suu­ren ylei­sön välil­lä on ammot­ta­va kui­lu. Uskon G:n ole­van omi­aan kaven­ta­maan tuo­ta kui­lua, vaik­ka sitä nyt toki kovas­ti aluk­si vas­tus­te­taan­kin. Lopul­ta siis myös koti­mai­nen tai­deyh­tei­söm­me hyötyisi.

    Jos oli­sim­me jo tai­teen tuot­ta­mi­sen ja kon­sep­toin­nin huip­pu­maa, mei­dän tus­kin kan­nat­tai­si G‑lisenssiä har­ki­ta. Mut­ta kun emme ole, min­kä voi tode­ta esi­mer­kik­si tar­kas­te­le­mal­la mm. noi­den mai­nit­se­mie­si alan toi­mi­joi­den ja sidos­ryh­mien puuhia.

    Toteu­tuseh­dot ovat sit­ten mie­les­tä­ni asia erik­seen, ja tie­ten­kään mihin­kään type­ryyk­siin ei kan­na­ta suos­tua. Mut­ta emme­kö me osaa neu­vo­tel­la asiois­ta? Aina­han kau­pan­käyn­nis­sä voi­daan vas­ta­puo­lel­le ehdot­taa lähes mitä tahan­sa — eri asia on, hyväk­syy­kö vas­ta­puo­li ehdot sel­lai­se­naan. Jos neu­vot­te­lu­jen avul­la sopi­muk­seen ei pääs­tä, niin ei sit­ten. Mut­ta en pitäi­si joi­ta­kin epäi­lyt­tä­viä koh­tia sopi­museh­do­tuk­sis­sa riit­tä­vä­nä syy­nä jät­tää koko neu­vot­te­lut väliin.

  73. tpyy­luo­ma: Han­ke on niin huo­nos­ti mark­ki­noi­tu ja val­mis­tel­tu, eli herät­tä­nyt pahaa ver­ta, jne. taval­la joka kään­tää rea­lii­po­liit­ti­sen argu­men­tin pää­lael­leen: Ei ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta saa­da hank­keel­le tukea. Eli ei tätä kan­na­ta siis ajaa.

    Joo, tätä minä­kin pel­kään. Ts. emme olleet val­mii­ta “edes” Gug­gen­hei­miin, joka kui­ten­kin on pal­jon popu­laa­rim­pi ja hel­pom­min hoi­det­ta­vis­sa ole­va jut­tu kuin jokin, jota oikeas­ti Suo­meen toi­voi­sin oma­na elin­ai­ka­na­ni. Kun sanon että emme ole val­mii­ta, en siis viit­taa ainoas­taan kan­san syviin rivei­hin, jot­ka vas­tus­ta­vat, vaan hank­keen puu­ha­hen­ki­löi­hin, joi­den osaa­mi­nen ei riit­tä­nyt hoi­ta­maan neu­vot­te­lu­ja parem­min ja hal­lit­se­maan jul­ki­suut­ta taval­la, jol­la ylei­sön oli­si voi­nut saa­da puo­lel­leen. Mil­lai­nen kan­sa, sel­lai­set johtajat.

    Kun ko. tont­ti ja kyl­dyy­ri on kui­ten­kin nos­tet­tu agen­dal­le, niin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to voi­si olla saa­da sii­hen jotain toi­min­taa ja sil­le rahoi­tus­ta nyt. Ehdo­tan muu­ta­man mil­lin edes­vas­tuu­ton­ta käyt­töä, vas­tuul­li­ses­ti ei syn­ny mitään muu­ta kuin kak­si hyl­ly­met­riä sel­vi­tyk­siä, niin että anne­taan jol­le­kin tai­de­pop­pool­le rahaa ohjeis­tuk­sel­la teh­kää jotain Kana­va­ter­mi­naa­lin ton­til­le ja muu­ten vapaat kädeet, jat­ko­ra­hoi­tus tule­vi­na vuo­si­na riip­puu sii­tä tuli­ko hyvää.

    Tuo hyl­ly­jen täyt­ty­mi­nen sel­vi­tyk­sis­tä (sen sijaan, että kes­ki­tyt­täi­siin tuot­ta­maan sisäl­töä) ker­too sekin sii­tä, että meil­lä ei orga­ni­saa­tio­ta­sol­la vie­lä ole kun­nol­lis­ta alan osaa­mis­ta. Ihmi­set ovat tai­pu­vai­sia teke­mään sitä, min­kä osaa­vat — mei­dän tapauk­ses­sam­me sel­vi­tyk­siä ja raport­te­ja. Ja rahaa palaa.

    Olet täy­sin oikeas­sa sii­nä, että rahaa pitäi­si käyt­tää “vas­tuut­to­mas­ti” ja antaa suo­raan ihmi­sil­le, jot­ka osai­si­vat oikeas­ti jotain kon­kreet­tis­ta teh­dä­kin. Mut­ta saman­lai­nen poru­han sii­tä nousi­si kuin täs­tä G‑hankkeestakin. Se kun on lii­an help­po tul­ki­ta raho­jen vetä­mi­sek­si ves­sas­ta alas. Vie­lä: kuka päät­täi­si tuli­ko hyvää? GKS? Edus­kun­ta? Ver­tais­ryh­mä, jois­ta osa oli­si kateel­li­sia jää­ty­ään itse ilman rahoi­tus­ta? Riip­pu­mat­to­mia ja puo­lu­eet­to­mia asian­tun­ti­joi­ta ei pie­nes­tä maas­ta kau­heas­ti tai­da löytyä.

  74. ano­nyy­mi: Haluai­sin huo­maut­taa, että juu­ri täs­sä franc­hi­sing-asias­sa teh­tiin sää­tiös­sä suun­nan­muu­tos ja van­hat teki­jät eli alku­pe­räi­sen kon­sep­tin kehit­tä­jät eivät sii­tä käsit­tääk­se­ni juu­ri­kaan tykän­neet vaan läh­ti­vät. Asia on vie­lä sen suh­teen ilmas­sa, että toi­mii­ko tämä uusi kon­sep­ti yli­pää­tään edes talou­del­li­ses­ti vai tuho­aa­ko se jopa G:n brändin.

    Kii­tos tie­dos­ta. Jos tilan­ne on tämä, sen luu­li­si paran­ta­van neu­vot­te­lua­se­miam­me. Sehän mer­kit­see, että G ei ole ollen­kaan vie­lä val­mis ja toi­mi­va kon­sep­ti, vaan sil­lä on pai­nei­ta uudis­tua ja kehit­tyä kes­tä­väm­mäl­le poh­jal­le (tähän viit­taa­vat myös nuo muu­ta­mat, kul­ma­kar­vo­ja koho­tut­ta­vat, sopi­museh­do­tuk­ses­ta tih­ku­neet tiedot).

    Mää­ri­tel­lään itsel­lem­me jär­ke­väm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­tee­kö Gug­gis kelkkaan?

  75. alek­sis salus­jär­vi:
    Jo pelk­kä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen inkom­pe­tens­si ja unel­ma­höt­tö­kän­ni on syy kään­tää peu­kut alas. Perus­te­lut täl­le hank­keel­le Pajuses­ta Stub­biin ovat aivan käsit­tä­mät­tö­män naurettavia.

    Jo pelk­kä hesa­rin rai­vok­kaan lob­baa­mi­sen epä­on­nis­tu­mi­nen ja myö­hem­mät kan­san anti­se­mi­tis­mi­syy­tök­set pää­kir­joi­tuk­ses­sa ker­to­vat, että yleis­tä mie­li­pi­det­tä ei kan­na­ta yrit­tää kään­tää täs­sä asias­sa. Jos­kus nimit­täin tosi­aan on niin, että aasit joh­ta­vat lei­jo­nia, ja G‑hanke alus­ta lop­puun on täl­lai­nen tapaus. 

    Täs­sä on vil­la­koi­ran ydin myös omal­ta kan­nal­ta­ni. Koko pro­jek­tis­sa kul­mi­noi­tui kaik­ki se, mikä suo­ma­lai­ses­sa jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on (jos­kus) huo­noa. Luo­ka­ton vir­ka­mies­val­mis­te­lu, junt­taus­yri­tys pika-aika­tau­lus­sa, epä­kriit­ti­nen leh­dis­tö, “ei oo mis­tään pois”, ja lopuk­si kan­sa­lais­ten mol­laa­mi­nen kun ne ovat tyh­miä eivät­kä tajua. Oli­si muu­ten haus­ka kuul­la her­ra pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jan arvio sii­tä, kuin­ka suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta oikeas­taan tun­nis­taa Gug­gen­hei­min juutalaisnimeksi…

    Oikeas­taan aivan ensi­si­jai­ses­ti vas­tus­tan sitä tapaa, jol­la tämä G‑projekti on yri­tet­ty hoi­taa, ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti täy­sin epä­rea­lis­ti­se­na pitä­mä­ni talous­ar­vion poh­jal­ta toimimista.

    Teet­te hyvän työn jos kaa­dat­te hank­keen, ja toi­vot­ta­vas­ti ihmi­set muis­ta­vat asian vie­lä syksyllä.

  76. J. M. Kor­ho­nen:
    Mut­ta epäi­len suu­res­ti kyseis­tä osaa­mis­ta syn­ty­vän siten, että ihmi­set käy­vät kat­so­mas­sa Gug­gen­hei­min näyt­te­lyi­tä: ymmär­tääk­se­ni­hän dii­li oli­si se, että Gug­gen­hei­min ame­rik­ka­lai­nen hen­ki­lö­kun­ta vas­tai­si noi­den var­si­nais­ten mega­näyt­te­lyi­den kura­toin­nis­ta ja jär­jes­te­lyis­tä – suo­ma­lai­sel­le hen­ki­lö­kun­nal­le jäi­si näi­den pai­kal­lis­ten näyt­te­lyi­den veto­vas­tuu. Miten osaa­mi­sen osta­mi­nen ulko­mail­ta len­tä­vil­tä kon­sul­teil­ta kehit­tää omaa osaamista?

    Itse asias­sa osaa­mis­ta ei todel­la kehi­ty noin vain vet­tä kai­voon kan­ta­mal­la, omaa ver­taus­ta­si lai­na­tak­se­ni. Vaan sitä alkaa kehit­tyä sit­ten, kun olem­me koko­nai­se­na kan­sa­kun­ta­na kult­tuu­ri­ses­ti pääs­seet vähän eteen­päin täs­tä taan­tu­muk­sel­li­ses­ta mono­kult­tuu­rin ihan­noin­ti­vai­hees­ta, jos­sa elos­sa ole­va tai­tei­li­ja näh­dään lähin­nä hal­vek­sut­ta­va­na yhteis­kun­nan loisena.

    Koko sys­tee­min pitäi­si olla raken­teis­ta läh­tien eri­lai­nen kuin nyt, jot­ta esim. tie­tyn pro­fii­lin tyyp­pi tuli­si hake­neek­si tai­dea­lan kou­lu­tuk­seen, jot­ta se kou­lu­tus oli­si tar­peek­si laa­du­kas­ta, jot­ta tätä tyyp­piä kiin­nos­tai­si käy­dä oppi­mas­sa myös ulko­mail­la, ja jot­ta hän val­mis­tut­tu­aan ei jäi­si tyh­jän pääl­le vaan yhteis­kun­nas­sa oli­si uraa kan­nat­te­le­via, pysy­viä, laa­duk­kai­ta ja luo­tet­ta­via raken­tei­ta. Tar­vit­tai­siin myös huo­mat­ta­va mää­rä mui­den alo­jen ammat­ti­lai­sia ja poliit­ti­sia toi­mi­joi­ta, jot­ka ymmär­tä­vät tai­det­ta syväl­li­ses­ti (vrt. nyky­ti­lan­ne, jos­sa oikeis­to­po­lii­tik­ko havah­tuu yhtäk­kiä huo­maa­maan, että tai­de on nyt kolee jut­tu, ja ryh­tyy het­ken mie­li­joh­tees­ta puu­has­te­le­maan asian paris­sa saa­dak­seen osan­sa glooriasta).

    Ts. tai­teen huip­pu­asian­tun­ti­juus ei ole mikään kokoel­ma nik­se­jä, joka voi­daan kopioi­da jol­tain kv. kuraat­to­ril­ta, vaan sii­hen pitää kas­vaa sisään, ja se kas­va­mi­nen voi tapah­tua vain oikean­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Sik­si Gug­gen­heim ei ole mikään pikai­nen patent­ti­rat­kai­su, vaan pit­kän kehi­tys­po­lun alkusysäys.

    Jos nyt vaik­ka nii­tä kult­tuu­ri­tu­ris­te­ja alkai­si oikeas­ti tul­la ja sitä kaut­ta mer­kit­tä­viä sum­mia lisää rahaa Suo­meen, kadun­mie­hen asen­ne Gug­gen­hei­mia ja samal­la kaik­kea tai­det­ta koh­taan muut­tui­si läm­pi­mäm­mäk­si — puhu­mat­ta­kaan sii­tä että laa­duk­kai­den kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen kysyn­tä (-> tar­jon­ta) kas­vai­si nii­den turis­tien myö­tä muu­ten­kin, jol­loin tääl­lä oli­si mei­dän kaik­kien muka­vam­pi elää. Näil­lä on sit­ten joh­dan­nais­vai­ku­tuk­sia; esim. enem­män varo­ja alan kou­lu­tuk­seen, tai­teen myyn­ti­mää­rien kas­vu, tasok­kai­den asian­tun­ti­joi­den ja tai­tei­li­joi­den lisään­ty­nyt kiin­nos­tus vie­rail­la meil­lä luen­noi­mas­sa, vetä­mäs­sä works­ho­pe­ja tai kura­toi­mas­sa näyt­te­lyi­tä, tämän seu­rauk­se­na suo­ma­lais­ten tai­tei­li­joi­den tun­net­tuu­den lisään­ty­mi­nen kan­sain­vä­li­ses­ti, jne. Lopul­ta esim. parin kym­me­nen vuo­den kulut­tua meil­lä voi­si alkaa olla sel­lais­ta osaa­mis­ta ja sii­nä laa­juu­des­sa, että voi­sim­me kehit­tää jotain omia jut­tu­ja ja vie­lä pär­jä­tä niil­lä kan­sain­vä­li­ses­ti (eikä mis­sään nimes­sä tois­ta Gug­gen­hei­mia, vaan aluk­si jotain pie­nem­pää ja erilaista).

    Sik­si haluan kan­nat­taa Gug­gen­hei­mia, vaik­ka en sii­tä itse ole­kaan innos­tu­nut. Kos­ka ilman sitä ei aina­kaan ole näky­vis­sä mitään paran­nus­ta tähän nykyi­seen kulttuuriapatiaan.

  77. tpyy­luo­ma: Mari Holo­pai­sel­ta hyvä sum­maus puo­les­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153
    En ole suo­ra­nai­ses­ti­juu­ri mis­tään eri miel­tä […]Yhdyn käsi­tyk­seen että cete­ris pari­bus oli­si luul­ta­vas­ti parem­pi teh­dä Gug­gis kuin ei mitään. Näin sik­si että muu­ten se Kana­va­ter­mi­naa­lin tont­ti sei­soo park­ki­paik­ka­na seu­raa­vat kak­si­kym­men­tä vuotta

    Holo­pai­nen maa­lai­lee kuvaa sii­tä, että Hel­sin­ki sai­si oman Syd­neyn oop­pe­ra­ta­lon­sa. Tul­kit­sen tätä niin, että halu­taan maa­merk­ki­ra­ken­nus, jos­ta tuli­si kau­pun­gin kaut­ta maa­il­man tun­net­tu iko­ni kuten Syd­neyn oop­pe­ra­ta­lo ja Bil­baon G ovat. Molem­mat ovat enti­sil­lä sata­ma-alueil­la, veden äärel­lä, pai­koil­la, jot­ka oli­vat ennen merk­ki­ra­ken­nus­ta syr­jäs­sä ja kai­pa­si­vat ehostusta. 

    Kana­va­ter­mi­naa­lin tont­ti sat­tuu sijait­se­maan Hel­sin­gin nykyi­ses­sä vakio­pos­ti­kort­ti­nä­ky­mäs­sä paraa­ti­pai­kal­la. Jot­ta huo­mio­ra­ken­nus oli­si huo­mio­ra­ken­nus täs­sä koh­taa, sen pitäi­si jät­tää jol­lain pauk­kue­fek­til­lä toi­sek­si Suur­kirk­ko, Uspens­kin kate­draa­li ja Ete­lä­sa­ta­man empi­re-jul­ki­si­vut pre­si­den­tin­lin­noi­neen ja kau­pun­gin­ta­loi­neen. Onko tämä ainoa vaih­toeh­to sil­le, että “tont­ti on park­ki­paik­ka­na 20 vuot­ta”? En suos­tu usko­maan. Jos taas näky­mää pyri­tään täy­den­tä­mään joten­kin har­mo­ni­ses­ti, niin nyky­maa­il­man huo­miark­ki­teh­tuu­rin ehto­ja on aika vai­kea täyt­tää. Maa­il­mal­la teh­dään toi­nen tois­taan sil­miin­pis­tä­väm­piä raken­nel­mia, ja sii­nä kil­pai­lus­sa ei tai­de­ta mil­lään naa­pu­rei­hin sovi­te­tul­la räys­täs­lin­jal­la pär­jä­tä. (Sivu­huo­mio­na: Bil­baon Gug­gen­hei­min kie­mu­ra­kat­to on sisäl­tä tyh­jää täyn­nä. Näyt­te­ly­ti­lat ulot­tu­vat kor­keus­suu­nas­sa vain talon puo­li­vä­liin ja katon ainoa­na tar­koi­tuk­se­na on talon näyt­tä­vä ulkomuoto.)

    Hel­sin­gin yli­opis­ton uusi Kai­sa-talo on minus­ta aivan täy­so­su­ma, ja sii­nä on onnis­tut­tu yhdis­tä­mään naa­pu­rei­hin sovit­ta­mi­nen ja tämän ajan näyt­tä­vä ark­ki­teh­tuu­ri. Jotain peri­aat­teel­taan tuon kal­tais­ta rat­kai­sua mie­les­tä­ni tar­vit­tai­siin Kana­va­ter­mi­naa­lin ton­til­le, mut­ta maa­il­man wau-kisois­sa sem­moi­sel­la ei tai­da pääs­tä edes ark­ki­teh­tuu­ri­leh­tien jutun aiheek­si. Hel­sin­gis­sä kyl­lä­kin juu­ri raken­ne­taan enti­siä sata­ma-aluei­ta, jois­sa oli­si tilaa mel­las­taa pauk­ku­fek­tien kans­sa ja tilaus­ta uusien aluei­den pro­fii­lin kohottamiseksi.

  78. Sitä­pait­si Moder­na museet­kaan ei ole mikään maa­il­man­laa­jui­nen brän­di. Moni­ko­han tuk­hol­ma­lai­nen kadun­mies tie­tää nimel­tä Gug­gen­hei­min, entä bil­bao­lai­nen Moder­na museetin…? 

    Yksi­kään tuk­hol­ma­lai­nen ei tun­ti­si Gug­gen­hei­mia jos Bil­baoon ei oltai­si raken­net­tu super­hie­noa raken­nus­ta. Jos taas Tuk­hol­maan oltai­siin raken­net­tu Bil­baon gug­gen­hei­mia vas­taa­va raken­nus moder­na musee­til­le, suu­rin­piir­tein vas­taa­va osa bil­bao­lai­sis­ta tun­ti­si sen kuin nyt tuk­hol­ma­lai­sis­ta tun­tee bilbaon.

    Tai­de ei ole brän­di, joka veto­aa kadun­mie­heen (ja lisää turis­mia). Kadun­mies­tä ei kiin­nos­ta. Riit­tä­vän näyt­tä­vät maa­mer­kit sen sijaan hyp­pää­vät mai­nos­ku­vas­to­jen sivuil­ta sil­mil­le ja lisää­vät turismia.

    Parii­sin Eif­fel­tor­ni on yksi maa­il­man kovim­mis­ta brän­deis­tä, vaik­ka sisäl­tö on pyö­reä nolla.

    Hyvää Vap­pua kaikille!

  79. Pöh, lop­pu­tu­los on kiti­nä ja ruti­na ynnä kateus.

    Amma­ti­kor­ke­kou­lut tuot­ta­vat ns ammat­ti­tai­te­li­joi­ta, jot­ka ovat apu­ra­hoil­la, tyt­tö­myys­kor­vaus­kel­la tai tuki­työl­lis­tet­ty­nä — sen sijaan kan­sain­vä­lis­tä tai­det­ta ei synny.

    Suo­mes­sa huip­pu­näyt­te­lyt menes­ty­vät oikein hyvin, mut­ta nii­tä ei juu­ri­kaan saa­da Suomeen.

    Kias­ma osa­na kan­sal­lis­ta tai­de­museo­ta esitt­lee jotain suo­ma­lais­ta tuo­tan­toa, joka ei juu­ri ketään kiin­nos­ta. Maa­kun­ta­tai­de­museois­sa sama vika.

    Jotain täs­sä oli­si syy­tä teh­dä. Hel­poin­ta on olla teke­mät­tä mitään ja tode­ta, että rahaa tar­vi­taan mudeon ver­ran asunn­ot­to­mien tilan­teen kohen­tam­sieen. No, asunn­ot­to­muus vähe­nee, mut­ta tai­det­ta ei näy.

  80. Alek­sis Salus­jär­ven kom­ment­ti on mai­nio. En ehkä itse oli­si ilmais­sut asi­aa noin värik­kääs­ti, mut­ta kii­tos Sinul­le kun teit sen puolestani.

    Se, että HS pitää Gug­gen­hei­min vas­tus­ta­jia juu­ta­lais­vas­tai­si­na, on men­nyt minul­ta koko­naan ohi, mut­ta eipä se juu­ri yllä­tä. HS on mes­ta­ri etsi­mään ja löy­tä­mään rasis­mia vaik­ka kivenkolosta.

    Mie­lee­ni tuli niin haus­ka sala­liit­to­teo­ria, etten voi olla jaka­mat­ta sitä näin vap­pu­hu­pi­na: kokoo­mus on sitä miel­tä, että Pajusel­ta on karan­nut mopo lopul­li­ses­ti käsis­tä. Sitä ei kui­ten­kaan toh­di­ta sanoa ääneen, joten Gug­gen­hei­mia on jul­ki­suu­des­sa pak­ko kan­nat­taa, vaik­ka sitä ei oikeas­ti halu­ta eikä sii­hen ole varaa. Dema­rit onnek­si vas­tus­ta­vat mut­ta vih­reis­tä ei ole tie­toa. Esit­tä­mäl­lä jul­ki­suu­des­sa g‑myönteistä ja toi­saal­ta äänes­tä­mäl­lä dema­ri akj:ksi vas­toin yhtei­ses­ti sovit­tu­ja peri­aat­tei­ta saa­daan vih­reät ärsy­tet­tyä tila­päi­ses­ti ja juu­ri oike­aan aikaan niin kokoo­mus­vas­tai­sik­si, että vih­reät mene­vät ja yhdes­sä dema­rei­den kans­sa äänes­tä­vät McMuseon nurin ihan vaan kos­tok­si. Lop­pu­tu­los: vih­reät luu­le­vat saa­neen­sa kos­ton­sa ja kokoo­mus hyker­te­lee tyy­ty­väi­se­nä, kas­vot tal­lel­la ja Pajusen mopo täl­lä erää tur­val­li­ses­ti kau­pun­gin­ta­lon kellarissa.

  81. Nimi­merk­ki “Saa sanoa” lait­toi lin­kin aie­so­pi­muk­seen ja kehoit­ti luke­maan. Hyvin aiheel­li­nen kehoi­tus. Sanoi­sin: lue ja kau­his­tu. Useam­pi­kin on toden­nut, että ris­kit ja kus­tan­nuk­set kaa­tu­vat Hel­sin­gil­le ja rahat Gug­gen­heim sää­tiöl­le. Tämän lisäk­si hal­lin­to­mal­liin on lei­vot­tu sisään sel­lai­sia rahas­tus­mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta ei ensi sil­mäyk­sel­lä huo­maa, mut­ta jois­ta voi koi­tua erit­täin suu­ria laskuja.

    Menee ehkä vähän kär­jis­te­tyk­si, mut­ta täs­sä täs­sä ovat kyl­lä esil­lä kaik­ki klas­si­set hui­jauk­sen tun­to­mer­kit joil­la kir­kon­ky­län seu­ra­pii­riä hou­ku­tel­laan luo­pu­maan rahois­taan. Tosin täs­sä eivät menos­sa ole seu­ra­pii­rin omat, vaan Hel­sin­gin veron­mak­sa­jien rahat. 

    Gug­gen­hei­min brän­dis­tä voi­si kir­joit­taa pal­jon­kin, mut­ta lyhyes­ti sanot­tu­na, tar­jol­la on ABC sapus­kaa Mic­he­lin täh­ti­ra­vin­to­loi­den hin­taan. Tai­dea­lan jul­kai­su­ja luke­mal­la sel­vi­ää var­sin pian, että Gug­gen­heim ei suin­kaan ole tai­dea­lal­la mikään ykkös­luo­kan toi­mi­ja. Lähin­nä se kier­tää rahas­ta­mas­sa enti­sel­lä mai­neel­laan nii­tä jot­ka ovat alt­tii­ta vedätykselle.

  82. Saa­ra: Mää­ri­tel­lään itsel­lem­me jär­ke­väm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­tee­kö Gug­gis kelkkaan?

    Hyvä idea. Kokeil­laan­ko vaik­ka seuraavia:

    -Ensin Gug­gen­he­mim mak­saa tähän men­nes­sä hel­sin­ki­läi­sil­tä veron­mak­sa­jil­ta hui­jaa­man­sa mil­joo­nat takaisin.
    ‑Sit­ten G saa ostaa Kata­ja­no­kan ton­tin mark­ki­na­hin­taan ja raken­taa sin­ne täs­mäl­leen sel­lai­sen raken­nuk­sen kuin halu­aa, mut­ta ilman veron­mak­sa­jien rahoja.
    ‑Lopuk­si G mak­saa toi­min­nas­taan nor­maa­lit verot Suo­meen, ei mihin­kään veroparatiisiin.

  83. Sii­nä vai­hees­sa, kun HS:sta sai kuvan, että (aina­kin useat) vih­reät ovat tuke­mas­sa varauk­set­ta Gug­gen­heim-han­ket­ta, olin hie­man häm­men­ty­nyt. Asia ei sit­ten ollut­kaan ihan niin yksioi­koi­nen, ja hyvä niin.

  84. Saa­ra: Mik­si tai­tei­li­joil­la on vai­keuk­sia saa­da teok­si­aan myy­tyä? Kos­ka tai­teen ja suu­ren ylei­sön välil­lä on ammot­ta­va kui­lu. Uskon G:n ole­van omi­aan kaven­ta­maan tuo­ta kuilua 

    Oulun kau­pun­gin tai­de­museon eme­ri­ta-joh­ta­ja Ulla-Maria Pal­las­maa on yksi tämän maan päte­vim­piä kv-tai­teen tun­ti­joi­ta. Otso Kan­to­kor­pi taas tämän maan päte­vin tai­de­krii­tik­ko. He ovat molem­mat jo puo­len­tois­ta vuo­den ajan arti­ku­loi­neet murs­kaa­van joh­don­mu­kai­ses­ti tai­teen ja suu­ren ylei­sön väli­sen kli­kin syve­ne­mi­sen meka­nis­me­ja, joi­ta G‑hanke synnyttäisi.

    Laa­jem­min täs­sä Paju­nen-JGKS-syn­di­kaa­tis­sa ongel­ma onkin se, että G‑selvityksessa ei kuul­tu yhtä­kään hank­kee­seen kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­vaa Suo­men tai­det­ta syväl­li­ses­ti tun­te­vaa tahoa. Jos sii­tä kah­des­ta mil­lis­tä oli­si vuol­tu edes kymp­pi­ton­ni Kan­to­kor­vel­le ja Pal­las­maal­le ja kysyt­ty että mil­lä ehdoin tämä voi­si toi­mia, oli­si edes mah­dol­lis­ta poh­tia noi­ta Saa­ran skenaarioita.

    Sama hom­ma Kuva­tai­dea­ka­te­mian kans­sa, jon­ka joh­to­por­taas­sa ei lie­ne ketään, joka uskoi­si G‑hankkeeseen.

    Jos men­nään ajas­sa taak­se­päin Kias­man syn­tyyn, sen piti vai­kut­taa vas­taa­van­lai­se­na lääk­kee­nä nyky­tai­teen ja ylei­sön välis­sä. Todel­li­suu­des­sa Kias­man suh­den esim. Kuva­tai­dea­ka­te­mian opis­ke­li­joi­hin on ollut lähin­nä byro­kraat­ti­nen ja tor­ju­va. Kias­mas­ta ei kos­kaan tul­lut mata­lan kyn­nyk­sen ener­gis­tä ja nuo­re­kas­ta avant­gar­de­museo­ta, vaan yhdet kal­liit lisäseinät.

    G‑vertaus kir­kon­ky­län ABC:hen on osu­va. Pai­kal­li­set teki­jät saa­vat myy­dä park­ki­pai­kal­la man­si­koi­ta ja uusia perunoita. 

    Ja täs­sä vie­lä link­ki pää­kir­joi­tuk­seen, jos­sa Ant­ti Blå­field kan­sa­ni­sä­mäi­ses­ti ker­too, miten hir­veän pet­ty­nyt hän on mei­hin, ja miten me emme ansait­si­si hänen­kal­tais­ta pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jaa. Söpös­ti vie­lä her­ra B. kir­joit­taa G‑säätiön nimen vää­rin. Rauk­ka­par­ka ei ole otta­nut sel­vää edes nimen kir­joi­tusa­sus­ta. Niin voi käy­dä, kun kokoo­mus­päis­sään tart­tuu näppämistöön:

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Me+haluamme+olla+ylpe%C3%A4sti+yksin/a1305557565575

  85. Saa­ra: Kii­tos tie­dos­ta. Jos tilan­ne on tämä, sen luu­li­si paran­ta­van neu­vot­te­lua­se­miam­me. Sehän mer­kit­see, että G ei ole ollen­kaan vie­lä val­mis ja toi­mi­va kon­sep­ti, vaan sil­lä on pai­nei­ta uudis­tua ja kehit­tyä kes­tä­väm­mäl­le poh­jal­le (tähän viit­taa­vat myös nuo muu­ta­mat, kul­ma­kar­vo­ja koho­tut­ta­vat, sopi­museh­do­tuk­ses­ta tih­ku­neet tiedot).

    Mää­ri­tel­lään itsel­lem­me jär­ke­väm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­tee­kö Gug­gis kelkkaan?

    Voi olla, että juu­ri sen vuok­si G ei suos­tu ehto­ja paran­ta­maan. Siel­lä ei var­maan halu­ta ris­kee­ra­ta sää­tiön ole­mas­sao­loa tap­piol­li­sil­la bisneksillä.

    Sitä pait­si mis­tä saa­daan neu­vot­te­li­jat? On käy­nyt sel­väk­si, ettei tähän löy­dy kom­pe­tens­sia jul­kis­hal­lin­nos­ta. Han­ket­ta halua­vat ja aja­vat tun­tu­vat kaik­ki ole­van ihqu­na­mi­na­mi-poruk­kaa, jot­ka eivät kyke­ne kat­so­maan kriit­ti­ses­ti edes mitään osa-aluet­ta saa­ti sit­ten koko projektia.

    Kyse on myös sii­tä, että täs­sä kasa­taan taas tar­peet­to­mia lisä­vel­voit­tei­ta veron­mak­sa­jil­le tilan­tees­sa, jos­sa sääs­tö­jä hae­taan jo leik­kaa­mal­la asiois­ta, jois­ta ei pitäi­si leikata.
    Mis­sä ovat yksi­tyi­set rahoit­ta­jat? Ker­ran­kin kun näil­le itses­tään ja omas­ta näky­mät­tö­mäs­tä panok­ses­taan kovas­ti melua pitä­vil­le ja lisää etu­ja, rahaa ja val­taa kai­paa­vil­le löy­tyi­si oikeas­ti jotain käyt­töä, he lois­ta­vat pois­sao­lol­laan, vaik­ka täs­sä aina­kin puo­let sisäl­lös­tä näyt­täi­si ole­van juu­ri hei­dän huvi­tuk­sen­sa ja statuspelleilynsä.

    tpyy­luo­ma:
    Mari Holo­pai­sel­ta hyvä sum­maus puo­les­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153

    Usein esi­tet­ty Bil­bao-argu­ment­ti on heik­ko. Se, mik­si sin­ne löy­tyy niin pal­jon lisä­tu­ris­te­ja Gug­gen­hei­min vuok­si, joh­tuu sii­tä, että se paran­taa pai­kan tun­net­tuut­ta. Kuka tahan­sa, joka menee sin­ne lomal­le Gug­gen­hei­mia kat­so­maan ja pet­tyy, löy­tää pai­kas­ta muu­ta­kin. Siel­tä löy­tyy his­to­ri­aa jne. ja vaik­ka kaik­ki kult­tuu­ri­koh­teet pet­täi­si­vät, siel­lä on ilmas­to, joka sovel­tuu ympä­ri vuo­den kah­vit­te­luun teras­sil­la eikä pit­kä­nä seson­kiai­ka­na ran­nal­la­kaan var­mas­ti pale­le. Lepo­lo­ma läm­pi­mäs­sä kel­paa kai­kil­le. Sen lisäk­si lähel­tä löy­tyy mui­ta mer­kit­tä­viä koh­de­kau­pun­ke­ja muu­ta­man tun­nin pääs­tä ja aina­han voi kara­ta rajan yli Rans­kaan tai muu­al­le Kes­ki-Euroop­paan. Yksi Gug­gen­heim ei muu­ta tätä Helsingissä.

  86. Usein esi­tet­ty Bil­bao-argu­ment­ti on heik­ko. Se, mik­si sin­ne löy­tyy niin pal­jon lisä­tu­ris­te­ja Gug­gen­hei­min vuok­si, joh­tuu sii­tä, että se paran­taa pai­kan tunnettuutta.” 

    Bil­baos­ta kan­nat­taa muis­taa, että läh­tö­ti­lan­tees­sa Bil­bao oli taan­tu­va teol­li­suus­kau­pun­ki ja ETA:n pesä­paik­ka. ETA:n ter­ro­ris­mil­ta halut­tiin vie­dä kas­vua­lus­ta, joten Bil­baoon kaa­det­tiin kah­ma­lo­kau­pal­la rahaa. Perus­tet­tiin Bis­ka­jan tek­no­lo­gia­puis­to tuo­maan hyviä veron­mak­sa­jia. Teh­tiin mm. met­ro ja uusit­tiin len­to­kent­tä. Kau­pun­ki käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­sot­tu­na remon­toi­tiin kel­la­ris­ta ulla­kol­le. Museo oli vain kakun koris­te, tosin onnis­tu­nut sel­lai­nen. Bil­bao neu­vot­te­li myös huo­mat­ta­van hyvän sopi­muk­sen. Täsy­sin toi­sin kuin tämä Hel­sin­gin onne­ton … (jää­köön sanomatta).
    Poh­jois Espan­jas­sa San Sebas­tia­nis­ta Pamplo­nan ja Rio­jan vii­nia­lu­een kaut­ta San­tia­go de Com­pos­te­laan oli ole­mas­sa val­miit turis­ti­vir­rat. Ne vain kier­si­vät räh­jäi­sen ja levot­to­man Bil­baon. Kau­pun­gin sii­voa­mi­sen ja museon raken­tam­sen jäl­keen Bil­baoon poik­kea­mi­nen­kin alkoi olla mat­kai­li­jan kan­nal­ta mielekästä.

  87. On eri­kois­ta, että Gug­gen­hei­mia arvioi­taes­sa taker­rut­tiin nos­ta­maan talou­del­li­se­na hyö­ty­nä esiin lähin­nä vero­tu­lot. Ei suo­rat vero­tu­lot ole perus­te­lu­na muis­sa­kaan kau­pun­gin teke­mis­sä inves­toin­neis­sa: lii­ken­ne­väy­lät, muut kult­tuu­ri-inves­toin­nit. Välil­lis­tä hyö­tyä oli­si tul­lut kan­sain­vä­li­sen näky­vyy­den kaut­ta esim. yri­tys­toi­min­nal­le. Kau­pun­ki toi­mii mah­dol­lis­ta­ja­na niin kuin muis­sa­kin inves­toin­neis­sa. Mut­ta on tot­ta, että vies­tin­näl­li­siä hyö­ty­jä tai Hel­sin­gin kan­sain­vä­lis­tä pro­fi­loin­tia ei tuo­tu riit­tä­väs­ti esiin esit­te­lys­sä. On todel­la har­mil­lis­ta, että han­ke kaa­tuu. Kuva­tai­teen näky­vyy­den ja mat­kai­lun kan­nal­ta on vai­kea löy­tää vas­taa­vaa mah­dol­li­suut­ta. Lisäk­si suun­ni­tel­man täy­tyi­si vie­lä miel­lyt­tää enem­mis­töä päättäjistä.

  88. Vai­kut­taa sil­tä, että vih­reät torp­paa­vat G‑hankkeen jo tämän­päi­väi­ses­sä Kau­pun­gin­hal­li­tusk­sen koko­kouk­ses­sa sen sijaan että antai­si­vat sen kaa­tua juh­la­vam­min kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa, syy­nä HS:n mukaan ilmei­sim­min sui­vaan­tu­mi­nen apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan nimi­tyk­se­se­sä. Mitään asial­li­sia syi­tä­hän vih­reil­lä ei Gug­gen­heim-museon vas­tus­ta­mi­seen ole, toi­sin kuin sosia­li­de­mo­kraa­teil­la, vasem­mis­to­lii­tol­la ja perus­suo­ma­la­sil­la, jot­ka vas­tus­ta­vat Gug­gen­heim-Hel­sin­ki han­ket­ta mm. sil­lä perus­teel­la, että se on eli­tis­ti­nen, huo­nos­ti val­mis­tel­tu, juri­di­ses­ti epä­sel­vä ja perus­tuu lii­an toi­ve­rik­kai­siin talou­del­li­siin laskelmiin.

  89. Mari Holo­pai­nen: On eri­kois­ta, että Gug­gen­hei­mia arvioi­taes­sa taker­rut­tiin nos­ta­maan talou­del­li­se­na hyö­ty­nä esiin lähin­nä vero­tu­lot. Ei suo­rat vero­tu­lot ole perus­te­lu­na muis­sa­kaan kau­pun­gin teke­mis­sä inves­toin­neis­sa: lii­ken­ne­väy­lät, muut kulttuuri-investoinnit.

    Tämä ker­to­nee sii­tä, että asia ei ollut läh­töi­sin tai­tei­li­jois­ta, eikä sen taus­tal­la ollut pit­kään jat­ku­nut puu­te toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sis­sa, kuten oli esi­mer­kik­si Musiik­ki­ta­lon tapauk­ses­sa. Kuva­tai­teen alal­la tie­tys­ti on omat täyt­tä­mät­tö­mät tar­peen­sa ja nyt­hän Hel­sin­gin kau­pun­gin­museol­la on todel­li­nen ongel­ma näyt­te­ly­ti­lo­jen­sa kans­sa, mut­ta koti­mai­set tai­teen alan ihmi­set tus­kin oli­si­vat itse esit­tä­neet rat­kai­suk­si Guggenheim-matkailuhanketta.

    Lii­ken­ne­väy­lis­tä­hän kyl­lä las­ke­taan YHTA­LIa ja muu­ta, mikä tosin tuot­taa nume­roi­ta vähän samaan tapaa kuin tikanheitto.

  90. Kau­pun­gin­hal­li­tus kaa­toi Pajusen Gug­gen­heim-esi­tyk­sen niu­kas­ti äänin 7–8. Vih­reis­tä yksi äänes­ti esi­tyk­sen puolesta.
    Tämä lie­nee Gug­gen­heim-hank­keen loppu?

  91. ARI:
    Kau­pun­gin­hal­li­tus kaa­toi Pajusen Gug­gen­heim-esi­tyk­sen niu­kas­ti äänin 7–8. Vih­reis­tä yksi äänes­ti esi­tyk­sen puolesta.
    Tämä lie­nee Gug­gen­heim-hank­keen loppu? 

    Toki näin. Poh­jois-Euroo­pas­sa­han oli jonok­si asti mui­ta kau­pun­ke­ja, jot­ka halua­vat tart­tua tilai­suu­teen, jos Hel­sin­ki pääs­tää sen läpi sor­mien­sa (läh­de: Gal­len-Kal­le­la-Siren)

    Tai sit­ten ei…

  92. Tämä yhtäk­ki­nen takin­kään­tö oli sel­vää poliit­tis­ta kiu­kut­te­lua ja irto­pis­tei­den kerää­mis­tä kun­ta­vaa­li­gal­lup­pe­ja pelätessä. 

    Eikö rasit­ta­va jan­ku­tus voi­si jo lop­pua ja (vih­reät­kin) polii­ti­kot voi­si­vat kes­kit­tyä lopul­ta johon­kin oike­aan asiaan:

    http://www.sivistys.net/uutiset/vision_ylikahri__guggenheim_on_satsaus_sivistykseen.html

    http://yle.fi/uutiset/vihreiden_ylikahri_guggenheimista_voidaan_viela_neuvotella/6079901

  93. Kun Gug­gis-pro­jek­ti pil­kot­tiin pie­niin annos­pa­loi­hin, oli ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa — sii­nä mikä nyt siis hylät­tiin — pää­tet­tä­vä vain että pide­tään ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu kuvit­teel­lis­ta Gug­gis-gal­le­ria­ra­ken­nus­ta var­ten ja perus­te­taan sää­tiö. Sen jäl­keen sit­ten pää­tet­täi­siin läh­de­tään­kö raken­ta­maan kil­pai­lun voit­ta­nut­ta ark­ki­teh­tuu­rin ihmet­tä. ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pajunen+teki+viisaan+v%C3%A4ist%C3%B6liikkeen/a1305560198589 )

    Selit­täi­si­kö joku tämän minul­le kun minä tol­lo päät­täi­sin ensin että raken­ne­taan ja mihin raken­ne­taan ja sit­ten vas­ta pani­sin pys­tyyn ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lun. Kun se kil­pai­lu mak­saa nel­jä mil­liä niin en minä sitä meni­si haas­koon menon ris­kil­lä järjestämään. 

    Osmo, minä ihan oikeas­ti kai­pai­sin tämän detal­jin ela­bo­roin­tia — en ole sem­mois­ta medias­ta bon­gan­nut. (Koe­tan sopeut­taa ilmai­su­ni Gug­gis-puu­ha­mies Gal­le-Kal­le­la-Siré­nin tyy­liin. Hän sanoi 3.5.2012 MTV3:n Huo­men­ta Suo­mes­sa Gug­gis-asi­aa kom­men­toi­des­saan että “uuti­sen reflek­tio­pin­ta kes­tää jon­kin aikaa ennen kuin se absor­boi­tuu”. Sanoi siis ihan taval­li­ses­sa keskustelujutustelussa.)

  94. Yleis­ra­diol­le kiel­tei­nen Gug­gen­heim-pää­tös tun­tuu suu­rem­mal­ta asial­ta kuin WTC 911. 

    Tun­tuu, että kai­ken aikaa kai­kil­ta kana­vil­ta ei muu­ta tule­kaan kuin Guggenheimia. 

    Vai lähet­tää­kö YLE vahin­gos­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­kal­lis­oh­jel­maa valtakuntaan.

    Pih­ti­pu­taan mum­mo on paen­nut perunakuoppaan.

  95. Saa­tai­siin­ko Gug­gen­hei­mis­ta vie­lä kes­kus­te­lu aikai­sek­si ennen val­tuus­ton pää­tös­tä? Hesa­rin jutun mukaan Osmo aikoo äänes­tää sen puolesta.

  96. Mik­si nyt puo­les­ta Osmo? Ihme­tyt­ti kun olen pitä­nyt sinua jär­jen äänenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.