Haluan toistaa argumenttini käsiaseiden laittomasta hallussapidosta, koska keskustelu asiasta luiskahti täysin marginaalisiin asioihin alkuperäisen argumentin osalta.
Minusta Suomessa suhtaudutaan aivan liian leväperäisesti siihen, että joku kantaa julkisella paikalla luvatonta asetta. Jos joku hankkii rikollisessa tarkoituksessa itselleen revolverin, se on vakavan rikoksen valmistelua ja siihen pitäisi sellaisena suhtautua. Jokin naurettava pikkusakko ei todellakaan riitä.
On myös käsittämätöntä, että jos poliisin edustaja sanoo jostain väestöryhmästä, että ne kantavat kaikki asetta mukanaan. Jos ase on niillä kaikilla, eikä se kannattaisi ottaa pois? Tässä asiassa hyväksyisi rationaalisen ”profiloinnin”. Ei tällaisen alakulttuurin kehitystä voi suvaita. Jos epäilys olutpullosta oikeuttaa ruumiintarkastukseen jalkapallokatsomon porteilla, miksi epäilys aseen hallussapidosta ei oikeuttaisi?
Hyväksyn toki sen argumentin, että laittomiin aseisiin on vaikea vaikuttaa tarjonnan kautta. Silti minusta laillisen aseen luvaton myyminen on mielestäni vielä isompi rikos kuin sen ostaminen. Myös tähän pitäisi puuttua.
Olin väärässä luulossani, ettei revolverilla voi harjoittaa ampumaurheilua. Televisiossa näytetyissä kilpailuissa käytetään kovin erimallisia pistooleja, mutta kai sitä siis voi revolverilla räiskiä kilpaa jonkun toisen tai vain itsensä kanssa vähän epävirallisemmassa lajissa. Yleensä kaikkeen kilpailuun ja kilvoitteluun liittyy jonkinlainen mielikuvitusleikki. Siksi pidän sympaattisempana ampua pyöreään maalitauluun kuin tappaa siluetteja. Minusta ei ole aivan poissuljettua, että päädytään siihen, että kilpaurheilussa saa käyttää vain aseita, jotka eivät mahdu taskuun, siis kuten tarkkuuspistoolit.
Armeijassa ammunta oli muuten mieliharrastukseni. Se oli niin helppoa ja siitä sai aivan ilmaisia kuntsareita. Osumiseen liittyi tietty nautinto. Siis rynnäkkökiväärillä, sotilaspistooli oli vaikea. Varsinainen hidas kilpa-ammunta voi olla ihan hyvä harrastus, koska siinä on opeteltava keskittymistä.
Mutta vaikka emme voi tarjonnan kautta estää aseiden joutumista luvattomille omistajille, en pidä hyvänä sitä, että ihmisillä on laillinenkaan tappoase käden ulottuvilla. Paljon on vuoden aikana tehty tappoja täysin luvallisilla aseilla, lukumääräisesti selvä enemmistö aseilla tehdyistä surmista. Aseeseen ei saisi päästä käsiksi ympärikännissä eikä raivokohtauksen aikana. Siksi niitä pitäisi olla mahdollisimman vähän jos ollenkaan ja niiden pitäisi olla kunnollisten lukkojen takana. Sellaisten, ettei niitä itsekään saa kaikissa tilanteissa auki. Monen maan käytäntö säilyttää aseet ampumaradoilla ei ole aivan pöljä. Jokaisessa kunnollisessa hotellihuoneessa on nykyisin vankka kassakaappi, joten ei sellainen tolkuttoman kallis voi olla.
Huono on argumentti, että aseilla tapetaan vain joitakin kymmeniä ihmisiä ja että vain pienellä osalla aseita tapetaan. Suomessa ajetaan miljoonia kertoja vuodessa kännissä ja vain runsas sata kuolee.
Mulle tuli tästä Porvoon tapauksesta mieleen semmoinen, että kun nyt on käsiaseiden luvat olleet pannassa jo muutaman vuoden niin luvalliset markkinat taitavat olla seis.
Tämäkin ase Porvoossa oli vielä toukokuussa luvallinen, sitten viilattu numero pois ja myyty pimeästi.
Käykö tässä nyt niin, että kun luvallisia markkinoita ei ole olemassa, rahaongelmiin joutunut aseen omistaja myy sen sitten numero viilattuna ilman hankintalupia?
Tuskin tuo Porvoon ase ainoa laatuaan on.
Pitäisikö poliisin alkaa ostamaan näitä aseita pois, jos myyjä ei löydä luvallista ostajaa?
Oletko ottanut huomioon sen, että laittoman aseen hankinnan perusteena saattaa olla nykyinen ylitiukka ampuma-aselaki. Lailliasen aseen saamisen ehdot ovat tolkuttoman tiukat. Vaatii sopivan ammatin tai sitten ampumayhdistyksen jäsenyyden.
Laittoman aseen hankkija ei välttämättä suunnittele rikosta. Usein kyseessä saattaa olla itsensä puoplustamisen varmistus. Esimerkiksi Amerikassa liki joka talossa on ase. Ei laiton vaan laillinen. Se on hankittu itsepuolustrusta varten. Suomessa aseen hankkiminen itsepuolustukseksi onnistuu vauin laittomalla aseella.
Koska laittomien aseiden hankinta on Suomessa helppoa, ajaa nykyisen ampuma-aselain noudattaminen yksilön vaikeaan tilanteeseen. Rikollisuus maassa kasvaa, rikolliset ovat varustautuneet asella, poliisien tavoitettavuus huononee ja yksilö jätetään täysin ilman puolustusmahdollisuuksia.
Tuosta taqppovälineiden hankkimisesta itsepuolustukseen olen täysin eri mieltä. Turvallisuus ei siitä lisääntyisi vaan vähenisi, jos liki jokaisella olisi taskussaan ladattu pyssy ”itsepuolusta” varten. Poliisi myöntää kaasu- tai pippuriaseen sille, jolla on perustelu syy itsepuolustukseen.
Jos pidät ammunnasta niin tutustu ihmeessä reserviläisille tarjottavaan ammuntakoulutukseen. Esim. sisäministeriön alainen mpk tarjoaa erilaisia kursseja. Voin suositella! Et tarvitse edes omaa asetta koska voit vuokrata sellaisen.
Lain väärällä tavalla kiristämisen takia on tosiaan olemassa uhka, että heikommat pistävät aseet pimeästi myyntiin kun muuten ei kauppa käy, sen takia pitääkin lain tiukennus rehellisten ihmisten kohdalta miettiä tarkkaan.
Niin ja se revolveri; sillä voi ampua ihan hyvin myös pilkkaan.
Oli käsiaseen hankkiminen itsepuolustusta varten sitten kuinka tuomittavaa ja vahingollista hyvänsä, sitä tapahtuu, ja sitä tulee varmasti tapahtumaan tulevaisuudessakin, ihan täysin lainsäädännöstä riippumatta.
Pitää tunnustaa tosiasiat. Yhteiskunnassamme tulee aina olemaan käsiaseita, ja niitä tulee aina olemaan myös rikollisilla ja väkivaltaisia taipumuksia omaavilla ihmisillä. Samalla tavoin kuin huumeitakin tulee aina olemaan, mitä eivät myöskään tunnu poliitikot ymmärtävän.
Itse asiassa nämä kaksi asiaa ovat jossain määrin kytköksissä toisiinsa, ja varsin suuri luvattomien aseiden markkina lähtisi pois jo sillä (muutoinkin kannatettavalla) uudistuksella, että huumeet laillistettaisiin ja niiden markkinat otettaisiin yhteiskunnalliseen valvontaan, pois rikollisten käsistä.
Voihan tarkkuusammuntaa harrastaa vaikka singolla, mutta miksi Speden speleistä tuttu tähtäin tai ilmakivääri eivät riitä? Tai miksi järeitä aseita pitäisi säilyttää jossain muualla kuin ampumaradalla?
Tästä tarkennetusta versiosta on vaikea paljoa eri mieltä: laittoman aseen kanniskelusta, ja aseen tarpeettomasta kanniskelusta ylipäätään, joutaisi rangaista paljon ankarammin, ja jos tiedetään, että joillain ryhmillä on laittomia aseita, niin ehkä erityistarkkailulle todellakin olisi aihetta. Mutta parista kohdasta huomauttaisin. (Aseharrastajilla saattaa olla vielä muutama huomio, mutta annettakoon niistä asiantuntijoiden puhua.)
Ensimmäiseksi, mielestäni on selvitetty melko seikkaperäisesti, miksi aseiden säilytys ampumaradoilla ei ole tässä maassa lainkaan hyvä idea. Puhumattakaan siitä, että se tekee muun kuin räiskinnän harrastamisen oleellisesti mahdottomaksi – tätä emme kai halua? Yhdenkin aseen säilytys lukitussa kaapissa olisi luultavasti hyvä ajatus, mutta säilytyksen valvonta voisi olla hankalaa.
Toiseksi, mielestäni esität nyt lievän olkiukon aseelliseen väkivaltaan liittyen. Ainakin omasta mielestäni kysymys ei ole siitä, että aseväkivalta tappaa, mutta joku muu enemmän, joten aseiden saatavuuteen ei tarvitse puuttua. Kysymys on enemmänkin siitä, että ellemme halua kävellä mm. perustuslaissa määritellyn ja EU-tuomioistuinten jopa nimenomaisesti tässä asiassa vahvistaman omaisuuden suojan yli (kts. Ison-Britannian aseiden takaisinostosta tehdyt valitukset), kaikki asekiellot maksaisivat aivan tolkuttomasti rahaa. Arviot liikkuvat Sisäministeriön hyvin alustavasta ja erittäin todennäköisesti alakanttiin mitoitetusta 40 miljoonasta 300 miljoonaan ja siitä ylikin. Nähdäkseni tällä rahalla voitaisiin parantaa ihmisten turvallisuutta monella muullakin, paljon kustannustehokkaammalla tavalla.
Kun meillä siis on olemassa ennakkopäätös EU-tasolla siitä, että tälläisessä kaavaillussa asekiellossa aseiden omistajat saavat – oikeusvaltion periaatteita noudatellen – päättää aseilleen lunastushinnan, eikö näistä kokemuksista voitaisi ottaa opiksi ennen kuin veronmaksajien rahoja mennään lupaamaan kuitenkin tavalliselle kansalaiselle melko marginaalisen turvallisuusuhan ratkomiseen tavalla, jonka onnistumisesta ei itse asiassa ole juurikaan empiiristä näyttöä?
J.M Korhonen puhui väkevästi sen puolesta, että enää ei yhtää aseluaa annettaisi. Tätäkin ehdouswta pitää harkita
Sama teksti tuli nyt myös aikaisempaan ketjuun, mutta mielestäni kysyn kuitenkin oleellisia kysymyksiä – siksi siirsin tämän tektin tähän uudempaan ketjuun.
_________________________
On tietysti vähän vaikea empaattisesti suhtautua ihmisiin, joille joku asia on erittäin tärkeä ja muille vaarallinen, jos itse suhtautuu asiaan korkeintaan välinpitämättömästi tai ehkä vähän pelokkaasti.
Itse suhtaudun aseisiin varovaisen torjuvasti ja olen yrittänyt tästä keskustelusta löytää sellaisia argumentteja, jotka voisivat hälventää pieniä pelkojani tai toisaalta sellaisia argumentteja, joiden perusteella voisi ajatella, että käsiaseiden kieltäminen todella vakavasti loukkaisi joidenkin ihmisten oikeuksia.
Ensin tällainen triviaali kysymys: mikä siinä ampumisessa on nyt niin saamarin hauskaa? Ymmärrän kyllä, että prosessi itsessään on mielekäs: mielen tyhjentäminen, tähtääminen, laukaus, osuminen, ilo. Mutta jatkokysymys kuuluukin, onko se niin tavattoman tärkeää, että niitä ampumavälineitä on niin tuhottomasti erilaisia – ja erityisesti, olisiko mitenkään mahdollista, että ampumaurheilu hakeutuisi sellaisille alueille, jotka viehättäisivät rikollisia mahdollisimman vähän? Nykytekniikka mahdollistaisi laser-aseiden käytön (Spede), ja jos ei naksahdus riitä, saisi siihen koneeseen varmaan pamahduksen, savua ja potkaisunkin aikaan – ja harrastus halpenisi huomattavasti, kun panoksia ei enää menisi.
Ymmärrän, että nykyisiä harrastajia kiusaisi se, että he ovat koko ikänsä harjoitelleet tietynlaisilla aseilla, ja tilalle tarjotaan jotakin spede-linkoa – mutta kaipaisin nyt ainakin jotakin muuta argunmenttia kuin olympia-menestystä. Sillä kai me nyt siitä ollaan yhtä mieltä, että olympiamitalista voidaan luopua, jos palkintona on yksikin ihmishenki? (Porvoo ja näköjään Vantaan murhakin, jossa vaimo murhasi velipuoliensa kanssa miehensä, olivat ymmärtääkseni tehty “luvallisilla” aseilla – käyttö vain pakkasi olemaan vähemmän luvallista.)
Sattumalta muistan, minkälaista vastustusta aiheutti sekin, kun ampumahiihtäjiä aikoinaan velvoitettiin siirtymään kivääristä pienoiskivääriin. Äänekäs vähemmistö olisi välttämättä halunnut säilyttää urheilulajissa keskeisenä välineenä aseen, jonka luoti lähietäisyydeltä lävistää ihmisen tai kaksi.
Touko Mettinen
(nimimerkki)
Kun nyt kommentoimisen vauhtiin on päästy niin jatketaan.
”Monen maan käytäntö säilyttää aseet ampumaradoilla ei ole aivan pöljä.”
Osmo on tässä oikeassa. Omassa kerhossani täällä hyvin tiukan aselain saarella tarkkuusaseet (kiväärit siis, eihän täällä käsiaseita olekaan kuin rosvoilla ja poliiseilla) säilytetään pääsääntöisesti radalla. Tästä seuraa se ehdottoman hyvä asia, että asetta ei tarvitse raahata mukana radalle ja sieltä pois. Ainakin omaa harrastustani tämä systeemi on vain tukenut. Toki kylmäharjoittelu kotona on jäänyt vähemmälle, mutta väliäkö hällä kun kesken työpäivän voi lähteä ampumaan kun tietää varusteiden odottavan radan kaapissa ja rata on kävelymatkan päässä. Huomattavaa on toki, että täällä Britanniassakin aseen saa kotiinsa, kunhan poliisi on käynyt tarkistamassa aseen säilytyspaikan. Tietääkseni miltei kaikki metsästysaseet ja osa tarkkuusaseista säilytetään kotona.
Kuitenkin, kuten kommentoijien suuri lauma jälkeeni tulee toteamaan, aseiden säilytys radalla toimii hyvin ainoastaan kaupunkien keskustoissa. Sellaista kassakaappia ei olekaan, mitä ei keskellä metsää kaikessa rauhassa häärien saisi asiansa osaava voro auki. Tai jos onkin niin sellainen on mahdottoman kallis.
Lisäksi on muistettava, että luvallisten aseiden säilytys radalla estää vain niillä äkkipikaistuksissaan tehdyt hirmuteot. Muutaman tunnin suunnitelmallisuudella aseensa voi käydä radalta hakemassa. Tokihan tämäkin jo estää monta väkivallantekoa, mutta mikään ihmelääke aseväkivaltaan se ei ole.
Kuten jo sanoin, ajatus ei ole aivan pöljä mutta ei se myöskään ole toteuttamiskelpoinen Suomessa. Sen sijaan että laitetaan kaikki aseet paikkoihin joista niitä ei aseen omistaja äkkipikaistuksissaan tai rähinäkännissä saa, pitäisi kiinnittää huomiota siihen ettei tällaisille ihmisille annettaisi lupia ollenkaan (*) ja että rähisijöiltä otetaan ne olemassa olevat pyssyt pois (**). Ajatus ei ole minun, vaan se on peräisin voimassa olevan (hyvän ja järkevän) aselain 45. (*) ja 67. (**) pykälästä.
—
-Eero
Ratikkakaan ei toimi Utsjoella, mutta silti niitä on Helsingissä. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, Jos maalaiset haluavat välttämättä mahdollisuuden ampua toisiaan hengiltä, tähän riskiin ei pidä pakotta kaupunkilaisia.
Tervehdys!
”Pikkusakon” ohella nykyinenkin lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kovempiin rangaistuksiin. Miten oikeusistuimet mittaavat rangaistuksia, ei ole tiedossani.
Asiaa koskee lähinnä rikoslain 41 luvun 1 §, joka lyhentäen kuuluu:
”Joka ampuma-aselain (1/1998) vastaisesti
1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia,
2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan ===
3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon,
===
on tuomittava ampuma-aserikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”
Siis luvattomasta myynnistä, hankinnasta tai hallussapidosta säädetetään maksimissaan kahden vuoden vankeusrangaistus. Hallussapidon ei tarvitse tapahtua edes julkisella paikalla, vaan esimerkiksi kotona tapahtuva luvaton hallussapito on ”max. 2 v” -rikos.
Jos kyse on erityisen vaarallisesta ampuma-aseesta, kuten sarjatuliase, tai tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikos on erityisen suunnitelmallinen, voi kyse olla RL 41:2 mukaisesta törkeästä ampuma-aserikoksesta, josta maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta.
Eli pelkkiin sakkoihin ei nykyiselläänkään tarvitse tyytyä.
Olisiko rangaistusasteikkoa nykyisestä ankaroitettava, on sitten asia erikseen.
Osmo:
Tuo on ilman muuta yksi johtopäätös, jonka tästä asiasta voi tehdä. Itsekin olen miettinyt, mikä tässä olisi järkevin ratkaisu, mutta en ole ollenkaan varma siitä, että lupien myöntämisen lopettaminen olisi sellainen. Suuri osa aseluvista kun ymmärtääkseni myönnetään käytetyn aseen ostoa varten; mitä tapahtuisi laittomien aseiden tarjonnalle, jos laillisia markkinoita kaapissa lojuville aseille ei olisi? Belgiassa käsittääkseni useampi sata tuhatta asetta ”hävisi” kaiken kontrollin ulkopuolelle, kun lainsäädäntöä kiristettiin. Toistan jälleen, että itselläni ei tässä ole sinänsä mitään lehmää ojassa, kun en omista aseita enkä toisaalta yritä keräillä poliittisia irtopisteitä.
En väitä tietäväni parasta ratkaisua tähän. Ehkäpä uusien lupien myöntämisen lopettaminen todellakin parantaisi kansalaisten turvallisuutta – edes koettua, ellei sitten todellista. Itse en kuitenkaan tähän usko.
Edelleen, et ole ottanut kantaa siihen, että empiriaa asekiellon turvallisuutta lisäävästä tai edes ampuma-aserikollisuutta vähentävästä vaikutuksesta näyttää itse asiassa olevan hyvin vähän. Vähintäänkin tarvittaisiin kriminologien selvityksiä tilastollisesti merkittävästä otoksesta aseella tapahtuneista henkirikoksista ja arviota siitä, kuinka monessa tappaja ei olisi käyttänyt jotain muuta kotitaloudesta löytyvää tarvekalua.
Mutta taas mennään aiheesta ohi niin jotta heilahtaa. Olisiko jollain jotain ideoita kääntää keskustelua takaisin, eli siihen, pitäisikö laittoman aseen hallussapidosta rankaista ankarammin, ja mitä vaikutuksia tällä olisi?
Missä kukin kulkee+ Känniläisiltä ja suuttuneilta pitää saada aseet piiloon.
Niinpä.
Veitset, puukot, kirveet jne myös.
Voisiko OS tahi joku muu kertoa joitain tilastoja?
”Huono on argumentti, että aseilla tapetaan vain joitakin kymmeniä ihmisiä ja että vain pienellä osalla aseita tapetaan. Suomessa ajetaan miljoonia kertoja vuodessa kännissä ja vain runsas sata kuolee.”
Osmo, ethän oikeasti ole noin yksinkertainen? Kännissä ajamisella ei ole mitään hyväksyttyä ja laillista funktiota – aseilla on. Kännissä ajaminen on aina laitonta, vaikka se mielestäsi onkin varsin turvallista siksi, että kännissä ajaminen on aina turhaa.
Aseilla voi harrastaa kaikenlaista.
Vertaus olisi sopivampi jos sanoisit jotain esim. moottoripyöristä ja niiden turhuudesta. Valtaosa suomalaisista surmista tehdään kännissä teräasein tai tylpin välinein. Mikäli henkirikosten määrä on oikeasti lähellä sydäntä, alkoholin saatavuudelle, hinnalle ja juomiselle on tehtävä jotain. Aseiden kohdalla tuo on suoraan sanottuna silkkaa jeesustelua.
Laillisten aseiden omistajat tekevät per capita vähemmän henkirikoksia kuin laillisia aseita omistamattomat. Tilastollisesti laillisen aseen omistaminen siis VÄHENTÄÄ ihmisen ”riskiä” syyllistyä henkirikokseen.
Se, ettet harrasta ampumista etkä pidä ammpumaharrastuksesta ei saa olla syy reaalipäätösten tekemiseen. Se on tunneasia. Tosiasia on se, että kieltämällä aseet ei aserikollisuutta suitsita yhtään sen enempää kuin kieltämällä huumeet suitsitaan huumerikollisuutta. Ongelmaryhmä saa ne käsiinsä joka tapauksessa.
Osmon kirjoittelu on lapsellisuudessaan ja asenteellisuudessaan sitä luokkaa, että katson olevani pakotettu kommentoimaan.
”Televisiossa näytetyissä kilpailuissa käytetään kovin erimallisia pistooleja, mutta kai sitä siis voi revolverilla räiskiä kilpaa jonkun toisen tai vain itsensä kanssa vähän epävirallisemmassa lajissa.”
Mainiota. Ensinnäkin, toiminnalliset ammuntalajit kuten IPSC ja SRA ovat täysin ns. virallisia lajeja, riippumatta siitä näytetäänkö niitä televisiossa tai ei. Ottaen huomioon em. lajien hirmuisen tiukat turvallisuussäännöt verrattuna niiden olympialajien sääntöihin, ”räiskiä” -sanan käyttö on kertakaikkiaan ärsyttävää, lapsellista ja osoittaa kirjoittajan joko täydellistä tietämättömyyttä tai älyllistä epärehellisyyttä. Lajien virallisuudesta lisätietoja vaikkapa SAL:in veppisivuilta, jos Osmolle on jäänyt vähän epäselväksi.
”Armeijassa ammunta oli muuten mieliharrastukseni. Se oli niin helppoa ja siitä sai aivan ilmaisia kuntsareita. ”
Tervetuloa toiminnallisten ampumalajien pariin, katsotaan kuinka helpolta se sitten tuntuu kun piipun on pysyttävä joka hetki oikeassa suunnassa ja sormen poissa liipasimelta liikuttaessa. Voi tulla yllärinä kuinka pedanttia toiminta on. Vinkki: sääntökirjan noin 60:stä sivusta suurin osa liittyy tavalla tai toisella turvallisuuteen.
”Siksi pidän sympaattisempana ampua pyöreään maalitauluun kuin tappaa siluetteja. ”
Mainiota että mielikuvien ja tunnepohjan annetaan olla se ratkaiseva elementti, eikä järjen tai minkään muun sellaisen todellisuuteen pohjautuvan elementin. Onkos Osmo ikinä miettinyt miksi tarkkuusampujat, ne hitaasti ja arvookkaasti tähtäävät kaverit, pistoolilla ampuessaan seisovat tauluun nähden sivuttain? Onkos Osmo koskaan nähnyt kuvaa kaksintaistelusta?
”Minusta ei ole aivan poissuljettua, että päädytään siihen, että kilpaurheilussa saa käyttää vain aseita, jotka eivät mahdu taskuun, siis kuten tarkkuuspistoolit.”
Ja hölön pölön. Tarkkuuspistoolien käteenmuotoiltujen suurien kahvojen vaihtaminen vakiokahvoihin saattaa ottaa jopa kaksi minuuttia, ja toisaalta loppuun asti viritetty toiminnallisen lajin pistooli voi kompensaattoreineen ja optiikkoineen olla melkolailla vaativa tunkea taskuun. Jollei Osmo tiedä, ei Suomessa taskuaseita – niitä oikeasti taskuun helposti mahtuvia – saa ostaa kuin asekeräilijät. Hekin vain silloin kun se kuuluu keräilysuunnitelmaan.
”Mutta vaikka emme voi tarjonnan kautta estää aseiden joutumista luvattomille omistajille, en pidä hyvänä sitä, että ihmisillä on laillinenkaan tappoase käden ulottuvilla.”
Minä puolestani en pidä hyvänä sitä, että poliitikot saavat valehdella ihmisille silmät suut täyteen. Yleisin laillinen tappoase on muuten puukko tai muu teräase. Oletko jo hävittänyt keittiöveitsesi?
”Paljon on vuoden aikana tehty tappoja täysin luvallisilla aseilla, lukumääräisesti selvä enemmistö aseilla tehdyistä surmista.”
Tämä on vale. Tilastojen mukaan tuliase on Suomessa käytössä 16 prosentissa kaikista surmatapauksista, ja laillinen ase on käytössä 7 prosentissa. Jollain matematiikalla alle puolet on ilmeisesti enemmän kuin puolet.
”Jokaisessa kunnollisessa hotellihuoneessa on nykyisin vankka kassakaappi, joten ei sellainen tolkuttoman kallis voi olla.”
Joo, eikä ympärille tarvita kuin se hotelli ja sen henkilökunta, noin analogiana turvalliseen säilyttämiseen ampumaradoilla. Eihän semmoinen hotelli voi paljoakaan maksaa.
”Huono on argumentti, että aseilla tapetaan vain joitakin kymmeniä ihmisiä ja että vain pienellä osalla aseita tapetaan. Suomessa ajetaan miljoonia kertoja vuodessa kännissä ja vain runsas sata kuolee.”
Olipa aivan pirun huono verranto. Kannattaisi olla konsistentti eikä verrata omenia ja appelsiineja:
Suomessa ammutaan miljoonia laukauksia vuodessa, joista vain äärimmäisen pieni murto-osa osuu ihmisiin. Suomessa ajetaan kännnissä lukumäärällisesti huomattavasti vähemmän, ja osutaan ihmisiin paljon useammin.
Ennen kuin sanoo valeeksi, pitäisi kertoa, miltä vuodelta tuo tilasto on, koska väitteeni ei koskenut pitkää aikaväiä vaan viimeaikoja. Viimeaikoina nämä laillisilla aseilla tehdyt koulusurmat ovat nostaneet laillisten aseiden osuutta. Pitkällä aikavälillä toki voi olla toisin.
Koska lähes kaikki tiettyjen etnisten ryhmien edustajat kantavat asetta ja näitä joukkomurhia sattuu kuitenkin melko harvoin, niin eikö olisi aivan loogista kieltää vain suomalaisia omistamasta aseita? Siis kun ratikka kulkee Lauttasaaressa niin eihän sen tarvitse kulkea Siilinjärvellä?
Taustavaikuttaja:
” Tilastollisesti laillisen aseen omistaminen siis VÄHENTÄÄ ihmisen “riskiä” syyllistyä henkirikokseen.”
Se vähennys ei kyllä johdu aseesta itsestään, vaan siitä että lupia ei myönnetä epästabiileille ihmisille.
Kuule Osmo, kun juuri se päinvastainen näyttäisi olevan totta. Aseistetut väestöt _eivät_ ammuskele sattumanvaraisesti ja silmittömästi, vaan ovat korostetun varovaisia ja kohteliaita. Miksi tämä ei mene jakeluun?
perimmäinen kysymys on se, että valkoinen liberaali nyt vaan _haluaa_ saada tuhmat pahat pyssyt pois ja kielletyiksi. On monta muutakin asiaa, jotka hän haluaa saada pois, kielletyiksi ja kontrolloiduiksi, mutta tämä on aina se suuri märkä uni. Koska valkoiselle liberaalille ei ole olemassa muita ihmisiä kuin toiset valkoiset liberaalit, tärkeää heille on vain oma maine ja päteminen heidän keskinäisen kehun kerhoissaan, ja muut Homo Sapiens- lajiin kuuluvat ovat heille vain moraalisen loiston kohottamisessa tarvittavaa välttämätöntä rekvisiittaa.
”Ennen kuin sanoo valeeksi, pitäisi kertoa, miltä vuodelta tuo tilasto on, koska väitteeni ei koskenut pitkää aikaväiä vaan viimeaikoja. ”
http://www.optula.om.fi/uploads/qclqn_2.pdf
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen väkivaltakatsaus, 2002 – 2008. Jollei sitä jaksa lukea, niin 46% käytetyistä aseista oli luvallisia tarkastelujaksona – tilastoa muuttavat luonnollisesti ne kuuluisat koulusurmat. Edellisesä raportissa tarkasteluvälillä 2002-2006 laittomilla tehtiin surmia kaksinkertainen määrä verrattuna laillisiin.
Jos Osmo haluaa valita tarkasteluväliksi juuri sen viikon jolloin koulusurmia tehtiin, päästään varmaankin sataan prosenttiin. Joka jälleen olisi tietenkin uskomattoman typerää ja tarkoitushakuista.
Optulan raportin mukaan Suomessa muuten henkirikosten määrä per 100.000 ihmistä on suhteellisen tasaisessa laskussa. Tämä siis ilman että jokaista pyssykkää on tarvinnut mennä kieltämään, surmien määrä lähti laskuun 90-luvun puolivälissä.
Kyllä minä ymmärrän että populistipolitikon tulee huudella päättömyyksiä, valheita ja tietämättömyyden syvää rintaääntä aina kun jotain uutisoimisen arvoista tapahtuu, mutta kun jostain löytäisi sen yhden politikon ja katsoisi asioita järkevältä pohjalta ja tutustuisi asiaan edes kursorisesti ennen kuin päästelee suustaan mitä sattuu. Kyseinen politikko on yhä haussa, ja lupaan äänestää häntä heti kunhan ilmoittautuu.
Tiedätkös Osmo: Suomessa suhtaudutaan kaikkiin rikoksiin leväperäisesti oikeuslaitoksessa, perusperiaatteena tuntuu olevan ettei juuri ketäään saisi tuomita vankilaan. Tähän politiikkaan on sinun puolueesi ollut aktiivisesti vaikuttamassa. Kysymys kuuluukin: Miksi valitat tilanteesta johon puolueenne on aktiivisesti pyrkinyt.
Olemassaoleva aselaki antaisi välineet puuttua nykyistä ankarammin luvattomiin aseisiin, peruuttaa olemassaolevia lupia henkilöiltä joiden elämänhallinta on hakoteillä. Ongelmana on vakiintunut käytäntö jossa sovelletaan vain rangaistusasteikon alapäätä.
Ja tosiaan: Tuliko pieneen mieleesi että Porvoon käsiase olisi saattanut päätyä luvalliselle ostajalle, mikäli lupakäytäntö ei olisi ollut jäissä.
Jatkossa kun mietit ratkaisuja lähinnä tunnepohjalta, kehottaisin muistamaan vanhan, erittäin viisaan sanonnan:
Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla
Ja suoraan sanoen, minua ei pelota juurikaan pyssyt taskussa liikkuvat mannet, riskini joutua ko. kaverien tulilinjalle on nyt aika pieni. Luvallisten aseiden omistajat eivät pelota pätkääkään. Sensijaan SINÄ pelotat minua, et niin paljon kuin Pekka Sauri, mutta lähes yhtä paljon. Syynä on se että suunnittelette toimia jotka aktiivisesti VÄHENTÄISIVÄT aseturvallisuutta ymmärtämättä vaikutuksia.
Sitä Porvoon asetta ei olisi koskaan myyty kaupasta tälle luvan omistaneelle asetrokarille, jos lupamenetytely olisi ollut asiallista.
Rangaistusten tulisi kai olla jossain suhteessa toisiinsa?
Kun murhasta käytännössä saa jonkun 13v ja taposta ehkä 5v, törkeistä pahoinpitelyistä, uhkailuista, kiristyksistä, ryöstöistä yms ei juuri mitään, niin sitten yht’äkkiä laittoman/luvattoman aseen omistamisesta tai hallussapidosta pari vuotta linnaa? Entä jos sitä laitonta asetta käytetään, mutta kellekään ei tule mitään vammaa? Neljä vuotta?
Ai niin, mutta rahathan voi ottaa pois, niiltä joilla on. Omistaminenhan se vasta onkin rikos.
Mielestäni ei olisi kohtuuton vaatimus, että käsiaseiden säilytyspaikka pitäisi olla poliisin hyväksymä. Samoin poliisilla tulisi olla oikeus tarkistaa ase ja sen säilytyspaikka myöhemminkin. Se että poliisi tulee tällä perusteella kotiin yms. valitukset voi unohtaa sillä, että aseenkanto lupaa ei kenenkään ole pakko hankkia.
Aseen siirtyminen, yksi ongelma aseenkantolupien tiukentumisesta on jollakin olevat aseet, joita ei voida siirtää mitenkään esim. seuraavalle sukupolvelle. Tällaisilla aseilla on vain paha tapa olla löytymättä mistään kuolinpesän selvittelyssä. Mielestäni lupaharkinnassa tulisi ottaa huomioon myös se, että laillisen aseen siirtäminen jollekin tulisi olla mahdollista.
Rangaistuksista vielä sen verran, että laki tarjoaa mahdollisuuden puuttua laittomiin aseisiin ja niillä tehtyihin rikoksiin. Mielestäni parempi tapa, kuin alkaa sorvaamaan uusia lakeja olisi tulkita nykyisiä järkevämmin. Eli siis jos tapat jonkun laittomalla aseella niin kakkuun ainakin muutaman kuukauden korotus ampuma-aserikoksesta. Ongelma on lähinnä se, että Brax on ajanut täysin vastakkaista suuntaa (1). Muutenkin mielestäni olisi syytä tiukentaa sitä miten yhteiset rangaistukset useasta eri rikoksesta tuomitaan.
Rahaa tulisi myös käyttää mielenterveys hoidon parantamiseen ja sitä kautta hankalimpien tapausten auttamiseen. Kaikille ei sovi avohoito ja raha tuntuu olevan tärkein peruste, miksi avohoitoa suositaan. Vaikka sitten sivullisten terveyden kustannuksella.
1) http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=34044:kansanedustaja-vaeittaeae-brax-ajoi-elinkautisvangeille-helpotusta&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Osmo on kovin kylmä ja tunteeton tässä asiassa. Asian voi nähdä toisinkin.
Oletetaan että meillä on pelkällä kansaneläkkeellä elävä vanhus, hänen elmänsä oli ennen raiteillaan ja hän harrasti ammuntaa ja sijoitti kalustoon rahojan. 1992 iski lama ja työttömyys joka tuhosi elintason sekä eläkkeen. Aseista hän ei kuitenkaan luopunut koska oli aikaa harrastaa.
2010 diabetes oli tuhonnut näön niin ettei ampuminen enää suju, joten aseilla ei enää ole käyttöä, mutta rahalla olisi köyhälle aina käyttöä. Valitettavasti aseita ei enää saanut myytyä koska lupia ei myönnetä. Näinollen hänellä oli hallussaan arvotonta romurautaa, josta olisi vielä 2007 maksettu tuhansia euroja.
Kuinka suuri riski on että tuollaiset aseet siirtyvät toimiville markkinoille tuhoamisen sijaan?
”Tähän politiikkaan on sinun puolueesi ollut aktiivisesti vaikuttamassa. Kysymys kuuluukin: Miksi valitat tilanteesta johon puolueenne on aktiivisesti pyrkinyt.”
Suomessa väkivalta on ollut erityisessä suosiossa jo 1930-luvulta. Suomen väkivaltaseuraamukset on määritelty 30 -luvulta eikä niitä ole sen jälkeen juurikaan muutettu. Tämä taas juontui silloisesta poliittiseta väkivalalsta, jota oikeisto harjoitti ja jota ei haluttu pistää kuriin
Kun Suomi liittyi EU:iin niin Suomi joutuis hieman kiristämään väkivaltatuomiokäytäntöä eli pahoinpitelyt muuttuivat asianomistajarikoksista yleisen rikoslain piiriin, mutta edelleen jäjelle jäi ns armopykälä, jota Suomi joutui kiristämään vielä uudestaan EU:n vaatimuksesta 2000 luvulla
Tuo 70-luvun liberaalimpi rangaistuspolitiikka koski nakkivarkaita ja ns a-sosiaalisia ihmisiä eli nakkivarkaudesta ei enää saanut pitkää kakkua.
Samoin Suomi lopetti velan, irtolaisuuden, työttömyyden etc perusteella tehtävän pakkotyön .
Tämä oli siihen aikaan Suuri Saatanallinen teko silloisissa kokoomuslaisissa piireissä ja tästä syntyi tuo ns liberaalin rangaistuspolitiikan taru.
Muualla länsi-Euroopassa tuo leiritys oli lopetettu jo II maailmansodan aikana.
Toinen tykkää tytöstä ja toinen tytön äidistä, toinen suklaajäätelöstä ja toinen mansikkajäätelöstä.
Tunnen syvää, täysin subjektiivista vastenmielisyyttä aseita kohtaan. Mielestäni ei ole ainuttakaan perusteltua, välttämätöntä syytä sallia yksityishenkilöiden aseenkanto. Kaikki eivät pidä kaikesta, eikä tarvitsekaan, ja demokratiassa enemmistö voi tehdä sellaisen päätöksen, että ennen laillinen, kiva harrastus loppuu. Ihan sama, tapahtuuko se perustuslainsäätämisjärjestyksessä vai ei.
Ennen tupakointi oli sallittua melkein joka paikassa, ja nykyään monia tupakoitsijoita kismittää tupakoinnin yhä pidemmälle menevä rajoittaminen. Elämä on kovaa. Näin on kuitenkin enemmistö halunnut menetellä – ja täysin perustellusti. Tupakkateollisuuskin on joskus investoinut huomattavia summia tuotannontekijöihin ja muuhun omaisuuteen. Emme voi nostaa käsiämme pystyyn vain siksi, että pari aseharrastajaa on joskus käyttänyt pari tonnia aseisiin.
Tuliaseiden rinnastaminen pesäpallomailaan, keittiöveitseen, autoon, hirttosilmukkaan, nyrkkiin tai viinipulloon on silkkaa väistelyä. Vai miten onnistuisi pesismailalla toteuttaen uusi Jokela tai Kauhajoki?
Tunnen syvää, täysin subjektiivista vastenmielisyyttä aseita kohtaan.
Tunnen syvää subjektiivista vastenmielisyyttä sieniä, maksaa, höyrytettyä kukkakaalia, Mersuja ja pokeria kohtaan. Metsäsieniä jopa pelkään. Ei tämä voi olla mikään poliittisesti mielekäs perustelu sille, että nämä pitää kieltää.
an, keittiöveitseen, autoon, hirttosilmukkaan, nyrkkiin tai viinipulloon on silkkaa väistelyä. Vai miten onnistuisi pesismailalla toteuttaen uusi Jokela tai Kauhajoki?
Se vähä mitä tunnen aseistettuja ja aseettomia taistelulajeja, niin väittäisin, että vaikka uutta Jokelaa tai Kauhajokea ei pesäpallomailalla toteuteta, niin fileerausveitsi tai jääpiikki varusteena heiluva hullu saisi koulussa kuitenkin useamman kuin yhden tai kaksi hengiltä, jos alla olisi vähän harjoittelua.
Joonas Saarela:
Minäkin tunnen syvää subjektiivista vastenmielisyyttä aseita kohtaan. Mutta en pidä tätä lainkaan hyvänä syynä kieltää aseet kaikilta yksityishenkilöiltä.
Minusta tulisi toimia tavalla, joka ei ainakaan johtaisi aseellisten henkirikosten määrän kasvuun maassamme. Aseiden kieltämisen vaikutuksen arvioisin olevan aserikollisuutta ja myös aseilla tehtyjä henkirikoksia lisäävä. Lainsäätäjä kun ei ole Jumala, vaan meistä jokainen itse valitsee joko kunnioittaa tai olla kunnioittamatta säädettyjä lakeja.
Kylläpä tavallisesti rehti Osmo iski nyt kirveensä pahasti kiveen. Yhdyn esitettyihin näkökantoihin, joiden mukaan aselain kiristys nnyt vain sattuu olemaan agendalla. Sen vaikutuksista voi vain esittää arvailuja. Tilanne pahenee tai parenee. Kumpaankin kantaan löytyy perusteluja.
Varmaa lienee, ettei laittomia aseita saada koskaan täysin pois niitä todella halajavilta. Tälläisiä lienevät lähinnä ammattirikolliset, jotka tarvitsevat aseita ”mmattinsa” hrjoittamiseen. Tiukka valvonta ja tiukemmat lait saattaisivat vähentää aseita muiden käytöstä, sekä laillisia, että laittomia.
Kylläpä tavallisesti rehti Osmo iski nyt kirveensä pahasti kiveen. Yhdyn esitettyihin näkökantoihin, joiden mukaan aselain kiristys nyt vain sattuu olemaan agendalla. Sen vaikutuksista voi vain esittää arvailuja. Tilanne pahenee tai parenee. Kumpaankin kantaan löytyy perusteluja.
Varmaa lienee, ettei laittomia aseita saada koskaan täysin pois niitä todella halajavilta. Tälläisiä lienevät lähinnä ammattirikolliset, jotka tarvitsevat aseita “ammattinsa” harjoittamiseen. Tiukka valvonta ja tiukemmat lait saattaisivat liki poisxtaa aseita muiden käytöstä, sekä laillisia, että laittomia.
Vaikuttaa siltä, että tämä on tilanne, johon Osmon tapaiset idealistit pyrkivät.
Tilanteen seurauksena ampuma-aseen käyttö henkirikoksissa todennäköisesti vähenisi. Rikolliset saisivat tavoittelemansa ilman uhkaa vastuksesta uhrien taholta. Todennäköisesti ryöstöt ja raiskaukset lisääntyisivät. Rikoksen uhrit olisivat täysin suojattomia, mutta Osmon tavoite saavutettaisiin.
Kysymyksen alaista on se, onko saavutettu tilanne tavoittelemisen arvoinen.
Puolueettoman tarkkailijan logiikka perustuu taas kerran siihen, että maailma muuttuisi turvallisemmaksi, jos jokaisella olisi pyssä taskussaan koko ajan. Kannattaa muistaa, että aseella tehdyt tapot ovat pääasiassa tavallisen, kunnon kansalaisten mielenhäiriössä tekemiä. Jos kaikilla olisi pyssy, näitä mielenhäiriötapauksia tulisi varfmasti moninkertainen määrä enemmän. Varsinaisia hyötymistrarkoituksessa tehtyä tappavaa aseenkäyttöä, siis esimerkiksi aseellisen ryöstön tyhteydessä olisi ammuttu joku, en nyt heti muista yhtään. Ne ovat lähinnä vain näitä vinksahtaneita, jotka puolueeton tarkkailija haluaisi aseistaa.
”Kannattaa muistaa, että aseella tehdyt tapot ovat pääasiassa tavallisen, kunnon kansalaisten mielenhäiriössä tekemiä.”
Kiitos Osmo, että jaksat valehdella jälleen. Muistan jossain vaiheessa lainata kaikki lausuntosi omaan pikku veppisivukokoelmaani joka aihetta käsittelee, ihan vain siltä kantilta etteivät nämä hauskat lausunnot aivan vahingossa katoa internetistä, ja että ihmisillä on myöhemminkin mahdollisuus päättää kuinka paljon antavat painoarvoa kaltaistesi politikkojen lausunnoille.
Kannattaisiko lukea aiheesta edes muutama sana, ennen kuin päästää suustaan näitä aivan-varmaan-niin -lausuntoja?
Optulan henkirikosraportista lainaten:
”Huomattavalla osalla henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä ja naisista on
aiempia rikostuomioita. Katsauskauden miessyyllisistä 70 prosenttia ja naissyyllisistä 49 prosenttia oli tuomittu vuosina 1999–2007 ainakin kerran rikoslakirikoksista rangaistukseen.
Rikosrekisterin (aiempia vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomioita)
miessyyllisistä omasi 60 prosenttia ja naissyyllisistä 30 prosenttia.”
Suomessa siis surmaavat rikolliset, eivät yhtäkkiä päästään naksahtavat kunnialliset kansalaiset.
PLZIn pitäisi lukea ketju läpi, jotta näkisi mihin vastataan. Puolueeton tarkkailija sanoi, että jos aselakeja kiristettaisiin, vain ammattirikollisilla olisi aseet. Tässä kontekstissä ”kunnon kansalainen” on ei ammattirikollinen. Ammattirikollisten tekemiä tappoja on hyvin vähän. Nuo patologiset sekopoltsit, jotka tappalevat nakkikioskin jonossa, kuuluvat tässä kahtiajaossa kunnon kansalaisiin, koska he eivät tienaa rikoksistaan mitään.
Mutta voi olla, että ampuma-aserikosten osalta nuo prosenttiluvut eivät myöskään täsmää, erityisesti, jos kantaluku otetaan kuolleiden, ei tuomittujen määristä. Molemmat kouluampujat olivat kunnon kansalaisia, perheensä Porvoossa ampunut äiti oli kunnon kansalaisen. Vaimonsa ja itsensä helsingissä ampunut upseeri oli kunnon kansalainen. Väkivaltarikoksista aiemmin tuomitut joutuvat tyytymään puukkoon, koska heillä ei voi olla aseenkantolupaa eivätkä he asetta ehkä haluakaan, koska tuntevat heikkoutensa.
Tuli mieleen Texasin kuvernööri, joka kannatti vapaata aseenkanto-oikeutta kiihkeästi. Hän jopa nimenomaisesti sanoi, että asetta täytyy turvallisuuden lisäämiseksi saada kantaa kaikkialla: kouluissa, kirkoissa, kapakoissa.
Toimittajavekkulit sitten päättivät testata näkemyksen rehellisyyttä. Kuvernöörin virka-asunnon julkiselle puolelle järjestettiin turisteja varten tutustumiskäyntejä. Toimittajat pakkasivat mukaan kunnon arsenaalin aseita omalle vierailulleen.
Kävi kuitenkin ilmi, että aseet eivät ilmeisesti sittenkään olisi lisänneet turvallisuutta kuvernöörin virka-asunnon liepeillä vaikka olisivat niin tehneet väitteen mukaan kaikkialla muualla. Vartijat keräsivät toimittajien aseet pois ovella ja perään taisi vielä tulla syyte.
Veikkaan, että suomalaisilla aseintoilijoilla on sama vika eli teorian ja käytännön ristiriita: kaikille vain aseita, kunhan pysyvät kaukana meikäläisestä ja meidän kakaroista. Siis ihan oikeasti, tuntisiko joku todella olonsa turvallisemmaksi vaikkapa kapakassa, jos näkisi naapuripöydän örveltäjillä aseen vyöllä?
Tartunpa vielä tähän:
”Puolueettoman tarkkailijan logiikka perustuu taas kerran siihen, että maailma muuttuisi turvallisemmaksi, jos jokaisella olisi pyssä taskussaan koko ajan.”
Tämä on yksi niistä asioista, joita rehellisesti en voi ymmärtää. Aivan tavanomaisen kilttinä ja kuuliaisena ampumaharrastaja – tunnustan että nuoruudessa olen ajanut ylinopeutta muutaman kerran, mutten viimeiseen 20 vuoteen ole saanut sakon sakkoa – minusta on ihan hyvä että joku vähän tarkkaillee, pitää kirjaa siitä kenellä niitä mutkia on ja että hommassa on joku roti.
Tunnen oloni ampumaradalla turvallisemmaksi kun tiedän että joku on sen viisi minuuttia miettinyt että voiko tuolle vieresellä radalla seisovalle kaverille nyt varmasti pyssyn antaa.
Hassua tässä on muuten se, että missään en ole tuntenut oloani niin turvalliseksi kuin nimenomaan radalla – kannattaisi tutustua lajin harrastajiin, väitän että mistään et löydä yhtä kohteliaita, iloisia ja auttavaisia ihmisiä kuin ampumaradoilta. Kaikki tervehtivät toisiaan, muistavat hymyillä ja – herrajjumala – jopa puhuvat smalltalkkia sujuvasti. On kuin ei olisi Suomessa lainkaan.
Miten ihmeessä asekieltoa kannattavat saavat aina päähänsä että me haluamme automaattisesti iloisen villin lännen, jos uskallamme mutista jotain aseharrastuksen puolesta? Miten se että haluamme säilyttää rakkaan harrastuksen yhtäkkiä tarkoittaa että ysimillisiä maitokaupasta ja kaikki valvontamekanismit romukoppaan?
Mikä ihme teitä vaivaa? Oletteko te tyhmiä vai yksinkertaisia?
PLTZ:lle. Tässä käydään monta keskestelua yhtä aikaa. JJos luet ketjun läpi, jukossa on myös niitä, joiden mielestä turvallisuus lisääntyy, kun kunnon ihmisillä on aseet pahiksia vastaan. Ajatus on niin älytön, ettei sitä kannattaisi lainkaan kommentoida. En uskoa, että ampumaurheilua oikeasti harrastavista promillekaan ajattelee niin.
’Vai miten onnistuisi pesismailalla toteuttaen uusi Jokela tai Kauhajoki?’
Vähän mielikuvitusta, ihmiset. 9/11-iskut toteutettiiin ilman ensimmäistäkään pyssyä.
Osmo vakuuttaa meille:
Kannattaa muistaa, että aseella tehdyt tapot ovat pääasiassa tavallisen, kunnon kansalaisten mielenhäiriössä tekemiä.
Onko näin?
En nyt ole ottanut selvää, mutta uskoisin, että suurin osa aseilla tehdyistä tapoista on pitkän linjan väkivaltarikollisten heiniä. Oletan tässä, että ”kunnon kansalaisella” ei ole rikosrekisterissä sen kummmempia mainintoja kuin ylinopeus tai vastaavaa.
Eli ei- kunnon kansalaisella rekisterissä on pahoinpitelyjä ym. epäsosiaalisen elämäntavan tuomia merkintöjä.
Tietysti lyhyellä aikavälillä kaksi kouluampumistapausta tekevät tähän piikin, mutta jos tarkastellaan asiaa vaikkapa 20 vuoden jänteellä.
Sinänsä olen Osmon kanssa samoilla linjoilla, että yleistä turvallisuutta ei paranneta aseistamalla jokainen jamppa Jakomäestä.
Väitteeni oli argumentti sitä vastaan, että kaikkien tulee aseistautua, koska ”ammattirikolliset” olisivat muuten ainoita, joilla on aseet. Ammattirikollisten tekemiä surmia on hyvin vähän, korfkeintaanjotkut moottoripyöräjemgien keskinäiset kahinat kuuluvat tähän joukkoon. Patologinen väkivaltarikollinen ei ole ”ammattirikollinen”, koska ei tienaa rikoksillaan mitään.
Osmo vääristyneen mielikuvan aiheuttaa ehkä media, jota hän ei lehdistön lemmikkinä ilmeisesti pysty kriittisesti arvioimaan.
Suurimman kohun saavat aikaan aina nämä ”kunnon kansalaisten” tekemät surmat, niin tuliaseilla kuin keittiöveitselläkin suoritetut.
Sen sijaan, kun Leif ampuu Dimitrin Vermon parkkipaikalla tai kolme kertaa linnassa lusinut Jaska tatuoidun huoravaimonsa niin eipä se juuri palstatilaa saa.
Profiloinnista olen samaa mieltä. Täysin hölmöä, ettei poliisi muka saisi käyttää kaikkia keinoja kansalaisten suojelemiseksi.
Mediallakin on juuri nyt käynnissä joku käsittämätön itsesensuurikanpania. 🙁 Miksi ihmisiltä pitää pimittää rikolliseten taustoja? HS ei tainnut lopultakaan kirjoittaa, että Porvoon moninkertainen murhaaja on mustalainen, vaikka tieto oli muissa lehdissä jo heti tapahtuman jälkeen.
Olen kuullut väitteen, että kunnon kansalaisten tekemissä perhesurmissa poliisit, varmaankin samaan kategoriaan voi laskea muut aseita työkseen käyttävät, ovat yliedustettuja.
Tämä johtuisi siitä että heidän aiemmat perheväkivalta tapauksensa on poliisin toimesta lakaistu maton alle, jottei heidän työmahdollisuuksiaan ja elämäänsä tuhottaisi jonkun nalkuttavan akan ojentamisen johdosta.
Tilanne perheessä on sitten mennyt siihen pisteeseen että tapahtuu peruuttamatonta, koska ongelmat ovat jääneet kytemään.
Ampuma-aseistuksen lisääminen turvallisuutta nostavana tekijänä on kyllä täysin järjetön ajatus Suomessa. Silti etenkin netissä, joku vatipää ehdottaa aina aseiden saatavuuden lisäämistä.
Markus Pönkähän taisi kovasti kirjoitella nettiin vapaan aseenkanto-oikeuden puolesta. Mies tuli sittemmin tunnetuksi huijauslaskuista ja istuu tällähetkellä tuomiota taposta. Tämmösiä kavereita nuo aseenkanto-oikeuden puolustelijat sitten tuppaavat olemaan.
Vilpitön kysymys kajahtaneiden teini-ikäisten väkivallanteoilla kieltolinjaa perusteleville: jätättekö Myyrmannin mainitsematta koska sen mainitseminen johtaisi kognitiiviseen dissonanssiin, vai koska ette vain muista sitä?
En ole vielä kuullut keneltäkään, en siis keneltäkään, aserajoituksia kannattavalta oikeastaan minkäänlaista vastausta tähän varsin yleiseen ihmettelyyn: miten rajoitukset ehkäisisivät hirmutyötä vuosia suunnitellutta rakentamasta jotain Myyrmannin kaltaista pommia, tai pommeja?
Tai miten oletettavasti pistooleihin kohdistuvat rajoitukset ehkäisisivät suunnitelmallista tappajaa hankkimasta haulikkoa ja joko rautasahaa tai sählymailakassia? Ymmärtääkseni metsästäjäkortin suorittamalla saa luvat vaikka pumppuhaulikkoon, joka sentään on julman paljon pienoispistoolia tehokkaampi ase.
Miksi tämä argumentti ohitetaan näissä keskusteluissa oman kokemukseni mukaan joka ikinen kerta?
Nämä latvatapausten suorittamat murhat vähentyvät tehokkaimmin tehostamalla ennaltaehkäisyä, mielellään jo koulukiusaamisen kitkemisestä alkaen. Bonuksena tähän käytetty raha (todennäköisesti vähemmän kuin asekieltoon hupenisi) tuottaisi luultavasti kaikenlaisia muitakin hyviä vaikutuksia, kuten yleistä pahoinvoinnin vähenemistä. Aseiden keräämiseen kuluva raha sen sijaan menee suoraan sulattoon.
Se, missä nähdäkseni on kiristämisen varaa, on nykyisten määräysten tulkinnassa. Ymmärtääkseni sekä Jokelan että ainakin Kauhajoen kaverin ase olisi pitänyt ihan nykysäädännössäkin jättää myöntämättä, tai viimeistään hakea pois ennen tapahtumia. Jos virkamiehet eivät noudata nykyistäkään lakia, mitä ihmeen järkeä sitä on kiristää?
Niin voi tietysti tehdä, mutta kun olemme EU:ssa ja kaikkea, niin joku inhottava aseenomistaja saattaa toimia kuten Iso-Britanniassa ja tehdä valituksen omistuksen suojan loukkaamisesta. Ja onnistua valituksessaan, kuten Iso-Britanniassa, jonka tuloksena aseiden poiskerääminen maksoi paljon enemmän kuin aluksi edes uskallettiin arvioida. Miten paljon enemmän, sitä ei tiedetä, koska lopullisia kustannuksia ei brittihallitus ole suostunut julkaisemaan. Mistä voinee päätellä, että loppusumma oli aika paljon.
Miksi minusta tuntuu siltä, että aseiden kieltämistä kannattavat ihmiset ovat pitkälti sama joukko, jonka mielestä resurssirajoituksista ei muutenkaan tarvitse välittää, niin kauan kuin ollaan ”hyvän puolella?”
Ammattirikollinen elää rikoksilla. Joko saa niistä rahaa tai ainakin ilmaisen ylläpidon, asunnon ja jopa työpaikan valtion ylläpitämässä laitoksessa. Osmon väite että patologinen väkivaltarikollinen ei elättäisi itseään rikoksilla on useimmissa tapauksissa virheellinen. Käteistä rahaa ei ehkä tule mutta elinkustannukset kyllä katetaan vankilassa muiden toimesta.
Kansanryhmän, eli 670000 luvallisen aseen omistajan, demonisointi ”mielenvikaisina tappajina” ei anna kovin herttaista kuvaa Osmon ajattelumaailmasta.
670000 aseidenomistajaa sukulaisineen ovat myös iso äänestäjäryhmä joka ensi vaaleissa katsoo aika tarkkaan keitä äänestää. Pk-seudullakin asuu 77000 aseluvan haltijaa. Huhtikuussa 2011 katsotaan sitten vaaleissa mitkä ideat äänestäjiä puhuttelevat ja mitkä eivät.
Osmo säteilee moraalista paheksuntaa pää punaisena täristen. Hänen vastustamansa ajatukset ovat niin älyttömiä, ettei niitä kannattaisi kommentoida lainkaan, koska maailma on niinkuin osmot sen haluavat olevan (itkupotkuraivari toisensa perään).
Huomatkaa nyt kaikki, että valkoisen liberaalin nimenomainen käyttövoima on valtava tarve päästä säteilemään moraalista paheksuntaa. Missä entisaikojen moraalinvartijatädit ovat? Ne ovat Vihreissä.
Osmo se ei vain luovu haasteestaan, että aseet lisäävät henkirikoksia ja siksi aseita pitää saada pois asukkailta mahdollisimman paljon. Tämä on se onnen tila, jota Osmo näyttää tavoittelevan. Kukaan ei varmaan epäile Osmon väitettä vääräksi. Se on totisinta totta. Jos kaikilta yhteiskunnan ryhmiltä poistetaan aseita samassa suhteessa, niin varmasti henkirikokset vähenevät. Ja tämä näyttää olevan Osmon ajattelun perusta.
Oma kritiikkini perustuu siihen, ettei asiden poisto voi kohdistua samassa suhteessa kaikkiin ihmisryhmiin. Seurauksena on se, että rikollisten aseistautuminen suhteessa ”taviksiin”, yleistyy merkittävästi. Tämä kuitenkin saattaa vähentää henkirikosten määrää yhteiskunnassa.Vaikutusmekanismi saattaa kuitenkin olla toinen kuin Osmon ennakoima.
Osmo on oikeassa myös siinä, ettei rikollinen tee henkirikosta aiheettomasti. Sellaisen tavoitteena on aina joku syy. Tavallisesti aseella uhkaamalla etsitään jotain rikolliselle arvokasta tulosta. Kun rikolliset tietävät, ettei uhreilla ole mitään mahdollisuutta puolustautua, pienenee rikollisten kynnys tehdä törkeitä ryöstöjä ja muita törkeitä laittomuuksia.
Osmon ennustaman henkirikosten vähentymisen lisäksi aselakien tiukennukset aiheuttavat siis muiden törkeiden rikosten määrän kasvun. Kuinka paljon henkirikokset vähenevät ja vastaavasti muut törkeät rikokset lisääntyvät on puhdas uskon asia. Minkäänlaisia tutkimuksia asiasta ei tietääkseni ole tehty tai tekeillä.
Mielestäni yhteiskunnan kokonaisedun huomioon ottaminen ennen aselain tiukennusta olisi välttämätöntä. Osoittaa huonoa harkintaa, jos muutetaan yhteen seikkaan vaikuttavia ehtoja huomioimatta, että se vaikuttaa johonkin toiseen seikkaan negatiivisesti. Tavoitteena lienee yhteiskunnan toimintojen kaikkinainen parantaminen.
Uskooko joku, etteivät asetta ”tarvitsevat” löydä laittomasti hankittavia käsiaseita Suomesta, jos urheiluammunta käsiaseilla Täällä kielletään?
En kannata sellaisten insentiivien luomista, jotka aiheuttaisivat sen, että käsiaseita tulee maahamme merkittävästi lisää, pikemminkin päin vastoin. Mutta lyhytnäköinen käsiasekielto johtaisi varsin epästabiiliin markkinatilanteeseen, ja kuten aikaisemmin jo mainitsin, pitäisi kaikille olla itsestään selvää, että käsiaseita tulee aina olemaan, myös ja etenkin sillä epäsosiaalisella aineksella.
Vaikka miten paljon jeesusteltaisiin sillä, miten hyödytöntä ja tyhmää ja mitä ikinä käsiaseharrastus on, on ihan selkeä tosiasia, että nimenomaan niiden käsissä, joille ei alun perinkään aselupia myönnetä (eikä pidäkään myöntää) aseet aiheuttavat paljon enemmän tuhoa kuin tavanomaisten harrastajien käsissä. Olen sitä mieltä, että Suomen lupajärjestelmä on perinteisesti ollut melkoisen hyvä ja tehokas. Sitä voi tietysti pelata väärin, kuten nämä kouluampujat, mutta sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, molemmissa tapauksissa olisi riittänyt se, että nuorisopsykiatriaa olisi resursoitu paremmin.
Se tervetullut korjaus yleiseen mielipiteeseen ja voimassaoleviin lupakäytäntöihin näiden joukkomurhien seurauksena toki saatiin, ettei pienikaliiberisia käsiaseita pidetä enää oleellisesti isompia pyssyjä vaarattomampina.
Pari kommenttia aseistautumisen turvallisuutta lisäävään/vähentävään vaikutukseen.
klaava:
Porvoon tappaja oli 1995 surmannut vaimonsa ja haavoittanut kahta ampuma-aseella. Haavoitetut olivat ammutun naisen veli ja tämän vaimo. Tapetun naisen veli oli varustautunut lainaksi saadulla luvallisella aseella ja pystynyt puolustautumaan haavoittamalla hyökkääjää ja siten mahdollisesti säästämään oman ja vaimonsa hengen.
kruuna:
Aikoinaan lentokonekaappausten yleistyessä joidenkin amerikkalaisten lentoyhtiöiden lennoilla oli mukana aseistettu siviilipukuinen turvamies. Käytännöstä luovuttiin (ilmeisesti), koska joissain tapauksissa turvamies oli ampua viattoman matkustajan, koska tulkitsi matkustamossa syntynyttä tilannetta väärin. Epäilyttävän näköinen, rauhaton ja hikoileva matkustaja, joka syöksyi yllättäen kohti ohjaamoa, ei ollutkaan hermostunut terroristi, vaan tavallinen matkustaja, jonka sekaisin oleva vatsa pakotti kiireesti etsimään vessaa.
Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat jatkuvan vakavan väkivallan uhan alla. Useimmiten he ovat naisia. Näille ihmisille pitäisi olla muutakin tarjottavaa kuin tilastoja (teitä kun tapetaan vuosittain kovin vähän) tai pippuripyssyjä. Jos yksilöllä ei ole mahdollisuutta puolustautua tehokkaasti, pitäisi viranomaisten pystyä takaamaan turvallisuus nykyistä järeämmillä keinoilla. Näitä voisi olla esimerkiksi ympärivuorokautinen uhatun turvaaminen, uhkaajan valvonta (mukaanlukien ruumiintarkastukset) ja joissain tapauksissa maastakarkoitus.
Ei voi kuin sanoa, että jopa tällainen metsästyksestä ja aseista tykkäävä maalaistyttö alkaa nähdä pointin käsiaseiden kieltämisessä, kun lukee näitä arvon harrastajien perusteluja sille, miksi kaikki ehdotetut toimet selkeästi monia ihmisiä huolestuttavan asekulttuurimme muuttamiseksi, parantamiseksi tai korjaamiseksi ovat ns. perseestä.
Seuraavat eivät siis harrastajille mitenkään sovi:
– aseita ei saa määrätä säilytettäväksi ampuradadoilla, vaan niitä täytyy saada jemmailla kotona
– Aseiden jälleenmyyntikieltoa ei saa tuoda voimaan, koska joku teoreettinen kaiken omaisuutensa aseisiin pistänyt sokea vanhus Juupajoelta ei sitten saa sijoitustaan realisoitua ja kuolee nälkään. Yhyy!
– Poliisi ei saa tulla kotiin tarkastamaan aseiden säilytyspaikkaa
– Saatavilla olevaa luvallista asevalikoimaa ei saa rajoittaa mitenkään
– Aseenkantolupien myöntämistä ei saa rajoittaa muuten kuin tarkastamalla rikosrekisteri ja kysymällä, että aiotko tappaa aseella jonkun ihmisen
– Aseiden vähentäminen millään keinolla ei takuulla paranna kenenkään turvallisuutta, koska hitler ja 9/11.
Ainoat asiat, joista ilmeisesti voidaan keskustella, ovat nämä stereotyyppiset ”kovemmat rangaistukset rikollisille” ja ”miksi aselupia annetaan hulluille juopoille, eikö poliisi tee työtään” -ruikutukset. Tällä menolla suuri enemmistö ajaa sen totaalikiellon läpi, kun järkevähkötkin ja harrastukselle koituvat haittavaikutukset minimoivat ehdotukset saavat aikaan lähinnä surkuhupaisaa suun vaahtoamista kaiken maailman catilinoilta.
Puolueeton tarkkailija: ”Osmo se ei vain luovu haasteestaan, että aseet lisäävät henkirikoksia ja siksi aseita pitää saada pois asukkailta mahdollisimman paljon. Tämä on se onnen tila, jota Osmo näyttää tavoittelevan. Kukaan ei varmaan epäile Osmon väitettä vääräksi. Se on totisinta totta. Jos kaikilta yhteiskunnan ryhmiltä poistetaan aseita samassa suhteessa, niin varmasti henkirikokset vähenevät. Ja tämä näyttää olevan Osmon ajattelun perusta.”
Jos vielä kohoaa kerrosta ylemmäksi ajattelussa, niin Osmon ja yleisesti virkamiesten ajattelun perusta on se, että lakeja säätämällä ja määräyksiä lisäämällä voidaan ratkaista ongelma kuin ongelma.
Tässä suhteessa on tultu joidenkin mukaan demokraattisen yhteiskunnan tien päähän, kun sääntöjä lisäämällä ei enää tapahdu mitään muutosta. Käytännössä valtaväestön elämä hankaloituu ja kurjistuu jo liikaa, kun viimeistä 1-2% ongelmaa yritetään poistaa. Esimerkkeinä vaikka 30km/h nopeisrajoitukset kaupungeissa, huumeet, terrorismin torjunta ja viimeisimpänä ampuma-aseet.
Tämäkin keskustelu käydään sääntöjä tekevien ehdoilla, ja kaikki keskustelijat ovat automaattisesti alistuneet pelaamaan lainlaatijien peliä. Vaihtoehtoina on olemassa koulutus, sivistys ja tiedotus. Mutta se vaatii ajattelua muidenkin kuin virkamiesten toimesta.
Pekka Kärkkäinen
”Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat jatkuvan vakavan väkivallan uhan alla. Useimmiten he ovat naisia. Näille ihmisille pitäisi olla muutakin tarjottavaa kuin tilastoja (teitä kun tapetaan vuosittain kovin vähän) tai pippuripyssyjä.”
Haloo! Noiden ihmisten puolustuskyvyttömyys kyllä johtuu ihan korvienvälistä, ei siitä ettei heille ole mahdollista hankkia tarpeeksi suurta asetta.
suostun uskomaan että kyseessä on aseistuksen puute, mikäli joku henkilö, joka on varustautunut varsijousella ja perinteisillä teräaseilla, tapetaan ampuen. Jos henkilöllä ei ole itsepuolustukseen hankittuna edes yhtä teräasetta, ei hän varmastikaan olisi hankkinut ampuma-asettakaan, saatikka kyennyt käyttämään sitä.
”Näitä voisi olla esimerkiksi ympärivuorokautinen uhatun turvaaminen, uhkaajan valvonta (mukaanlukien ruumiintarkastukset) ja joissain tapauksissa maastakarkoitus.”
Jos on niin pässi että menee yhteen miehen kanssa jonka otsassa on leima ”potentiaalinen vaimontappaja”, niin kyllä pitää olla itse valmis kustantamaan mahdollinen ympärivuorokautinen valvonta. Kenellekään _ei_ _voi_ tulla yllätyksenä, että tiettyjen ryhmien jäseniltä saa puoliso helposti turpaansa, olivatpa nämä ryhmät kanta- tai uussuomalaisia.
”Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2010 kello 8:25
Ennen kuin sanoo valeeksi, pitäisi kertoa, miltä vuodelta tuo tilasto on, koska väitteeni ei koskenut pitkää aikaväiä vaan viimeaikoja. Viimeaikoina nämä laillisilla aseilla tehdyt koulusurmat ovat nostaneet laillisten aseiden osuutta. Pitkällä aikavälillä toki voi olla toisin”
Viimeaikojen laillisilla aseilla tehdyt koulusurmat on pitkälti mahdollistanut täysin järjenvastainen AYO jossa todetaan .22 kaliiberin ase vähemmän vaaralliseksi kuin suurempikaliiberinen.
Henkilöarviointiin perustuva vanha järjestelmä oli pääsääntöisesti riittävän hyvä.
Itse asiaan, eli laittomiin aseisiin ja rangastuksiin;
Minusta on turhaa vaatia vain laittomien aseiden kantamisesta kovempia rangaistuksia, miksikö, tässä maassa EI JUURI MISTÄÄN VÄKIVALTARIKOKSESTA saa kovinkaan kummoisia rangaistuksia. Oli kyseessä sitten raiskaus, pahoinpitely yms. Aina läytyy laista lieventäviä asianhaaroja jolla saadaan tuomio käännetty täysin järjenvastaiseksi. Aseesta jos puhutaan niin silloin tuntuu kaikki, Osmo ainakin, olevan valmiita kiristämään, koventamaan ja kieltämään.
Pitäisiköhan tuossa katsella lainsäädännön rangastusasteikkoa kokolailla uusiksi myös muiden (väkivälta)rikosten osalta???
Osmo, eikö sinun mielestä esim. raiskaajat saa Suomen lainsäädännön ansiosta liian lieviä rangaistuksia?
Jos keskustellaan rangaistusten koventamisesta odottaisin asemassasi olevalta henkilöltä perehtymistä kommentoimaasi asiaan laajemmin, unohtamaan ammunnaharrastajien mustamaalaamisen tunnepohjalta SEKÄ keskittymään lainsäädännön muihinkin ongelma-alueisiin.
Puolueeton tarkkailija
”Kun rikolliset tietävät, ettei uhreilla ole mitään mahdollisuutta puolustautua, pienenee rikollisten kynnys tehdä törkeitä ryöstöjä ja muita törkeitä laittomuuksia.”
Hmph. Tällä hetkellä ampuma-aseella aseistautunut ryöstäjän ei kyllä oikeasti tarvitse vaivata päätänsä sillä mahdollisuudella, että uhrillakin olisi ampuma-ase mukanaan (ellei ole ryöstämässä huumediileriä). Ainoastaan maaseudulla voi olla suht varma, että monesta talosta löytyy metsästysaseita, mutta tässäkin keskustelussa puhutaan ainoastaan pistoolityyppisistä aseista.
Eli tällähetkellä todennäköisyys sille, että ryöstettävä harrastaa tarkkuusammuntaa pistoolilla ja että hänellä on semmoinen vielä saatavilla, on kyllä siellä nollan ja olemattoman välissä.
Joten miten ihmeessä luvallisten pistooliaseiden määrän vähentäminen voissi vähentää nykyrikollisten pelkotiloja, kun kaiken järjen mukaan niitä ei tarvitse nytkään ottaa huomioon?
Tottahan toki vähä-älyisten punaniskajunttien pitää saada säilyttää perinteiset pippelinjatkeensa. Vihreät älykköidunpurijat vaan syövät juustoja ja lipittävät punkkua, eivätkä yhtään ymmärrä, että kovalla jätkällä on hankalaa, mutta vaikeaa.
Joopa joo taas, M. J. Korhonen ja muut.
Omaisuudensuoja on toki ihmis- ja perusoikeus, mutta sillä – kuten kaikilla muillakin oikeuksilla – on tietty ydinalueensa, johon kajoaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin oikeuden reuna-alueille puuttuminen. Esim. monilla suomalaisilla omaisuusmassaan lukeutuu oma asunto, auto, kesäasunto, asuntoirtaimisto, jne. ja ehkä joillain myös ase. Pointti on siinä, että vaikka yhteiskunta kieltäisi tyystin aseet yksityisiltä ihmisiltä, omaisuudensuojan ydinalue ei menettäisi läheskään merkitystään. (Ellei kyse olisi nyt sattumalta esim. asekauppiaasta, mutta tähän erikoistapaukseen en ota tässä kantaa.) Kaiken lisäksi omaisuudensuoja on tässä aseasiassa ainakin osittain vastakkain muiden ihmisten oikeuteen henkeen ja elämään ja turvallisuuteen kanssa. Ei siis ihan kevyt peruste rajoittaa omaisuudensuojan yhtä, pientä reuna-aluetta?
Tavallisen ihmisen vinkuminen siitä, että ”nyt ne aikoo viedä meidän pyssyt, voi miten kauhea omaisuudensuojan loukkaus” pitää asettaa joihinkin mittasuhteisiin.
Ja se, että Iso-Britannia on sählännyt EU:n normien kanssa, ei tarkoita sitä että meidän pitäisi välttämättä tehdä samat virheet.
Ja kyllä, maailma näyttää olevan paha paikka, koska emme välttämättä voi estää uutta Kauhajokea tai Jokelaa kieltämällä lentokoneet vetoamalla siihen, että joku voisi tehdä syyskuun yhdennettoista uudestaan. Tämä riski on ehkä otettava. Samoin on otettava riski siitä että joku taulapää tekee kotitekoisen pommin. Emme voi esim. kieltää internettiä, josta mahdollisesti löytyy teko-ohjeet pommiin. Tuliaseiden kieltämisellä ainakin vaikeutetaan huomattavasti laajamittaisen väkivallan harjoittamista.
Kyllä tuntemani ammatti- ja taparikolliset ovat työasioista puhuttaessa aina kertoneet toisen osapuolen mahdollisen aseistautuneisuuden olevan merkittävän päätöksiin vaikuttavan tekijän.
Jos itsensä aseistaminen on niin suositeltavaa, kuin jotkut käsiaseista intoilevat väittävät, eikö kannattaisi ennemmin antaa verohelpotuksia ja muita höllennyksiä aseiden hankkimiseksi. Siinä vousivat esim. koulukiusaajat miettiä pariin kertaan, mitä ovat tekemässä…
Tragedioita aseista toki aiheutuu, mutta ne saavat aina aikaan ”ne muut”. Muutamaa vuotta sitten näin dokkarin (en muista nimeä enkä jaksa etsiskellä) jossa USAssa aseintoilijat puolustivat autojaan liikennevaloissa iskeviä ryöstäjiä vastaan asein. Siinä oli tämä yksi nainen, joka oli saanut pelastettua autonsa, mutta jonka takapenkillä ollut lapsi oli kuollut ammuskelussa. Eipä ollut pälkähtänyt päähän toimintaa suunnitellessa.
Yleensähän se menee niin, että mitä enemmän aseita, sitä enemmän turhia kuolemia. Se, että Suomessa jo on paljon aseita tarkoittaa, että luonnollisesti täällä on myös paljon laittomia aseita, tai ”laillisia” aseita henkilöillä, joilla ei ole oikeutta setta kantaa. Ongelmaan ratkaisi tuntuisi olevan aseiden vähentämisen suunnassa.
Tämä toki vaatisi virkavallalta toimia, että niiden laittomimpien aseiden määrää saataisiin karsituksi. Kuten Osmo ehdottaakin, askel oikeaan suuntaan olsi laittoman aseen tuntuva kriminalisoiti yhdistettynä järjestelmään, jossa laillisia aseita voisi myydä valtiolle järkevään hintaan, jotta näiden ”köyhien eläkeläisten” ei tarvitsisi diilata rikollisille aamupuronsa saadakseen.
Catlina
”Kyllä tuntemani ammatti- ja taparikolliset ovat työasioista puhuttaessa aina kertoneet toisen osapuolen mahdollisen aseistautuneisuuden olevan merkittävän päätöksiin vaikuttavan tekijän.”
Huoh! Tottakai tunnettu aseistus vaikuttaa, ei kai sitä kukaan kiellä!
Suomessa on arviolta 116 000 käsiaseharrastajaa, joten alle 2%lla potentiaalisista uhreista on ase, jollaisen kieltämisestä Ode puhuu. Koska tyypillisesti rikolliset valkkaavat helppoja uhreja, todenäköisyys että uhrilla on käsiase, laskee entisestään.
Jos nyt osa noista aseista kiellettäisiin, minun on hyvin hankalaa kuvitella, että sillä olisi edeleenkään suurta merkitystä taparikollisten toimintaan.
HUOM! En vastusta käsiaseita, vaan vastustan täysin järjettömiä argumentteja, tulipa ne kummalta puolelta tahansa. IP-argumentti nyt vaan on Suomessa aivan täyttä hölynpölyä, vaikka USA:ssa sillä on jo varmasti merkitystä, etenkin jos asuu vähänkin huonolla alueella. Suomi ei ole kuitenkaan USA.
Tuliaseiden kieltämisellä vaikeutetaan huomattavasti laajamittaisen väkivallan harjoittamista niiden osalta, jotka eivät ikinä tulisi harjoittamaan laajamittaista väkivaltaa.
Kaikkein epäsosiaalisimmalle ainekselle ne pyssyt jäävät, vaikka kaikki lailliset tuliaseet kerättäisiin pois.
Ennen kuin käsiaseet kielletään täysin, pitäisi vähintäänkin tehdä laajamittainen selvitys kiellon vaikutuksista. Aseiden salakuljetusta se ainakin lisäisi, ja mahdollisesti sitä kautta täysin tarkoituksensa vastaisesti kielto voisi jopa laskea aseiden hintoja laittomilla markkinoilla, tai vähintäänkin laajentaa valikoimaa.
Joonas Saarela:
Paitsi että oma pointtini ei ollut siinä. Olen ihan samaa mieltä, yhteiskunnalla on oikeus rajoittaa joitain asioita yleisen turvallisuuden nimissä eikä omistusoikeus tarkoita, että mitä tahansa on lupa omistaa. Pointtini oli siinä, että EIT:n ennakkopäätöksen mukaan aseita ei voi kerätä pois maksamatta niistä omistajien arvioimaa hintaa, koska muuten loukataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määriteltyä omistuksen suojaa. Tätä tarkoitin Ison-Britannian ennakkotapauksilla.
Jos eläisimme resurssirajattomassa maailmassa, tämä ei tietenkään olisi mikään ongelma. Valitettavasti elämme maailmassa, jossa olisi erittäin toivottavaa ottaa huomioon myös toimenpiteiden kustannukset suhteessa niillä saavutettavaan hyötyyn. Suomessa nuo kustannukset olisivat pistooleiden keräilylle jotain välillä 40 – 300+ miljoonaa, todennäköisesti tuolta arvion yläpäästä, sillä esim. asekauppiaiden varaosavarastot kuulunevat myöskin omistuksen suojan piiriin. Täydellisemmän asekiellon kustannukset olisivat vastaavasti suuremmat. Lisäksi olisi syytä ottaa huomioon, että esimerkiksi Belgiassa vastaava kielto johti siihen, että jopa satoja tuhansia käsiaseita ”hävisi” kaiken kontrollin ulkopuolelle.
Eli nyt meillä on jonkinlainen arvio kustannuksista. Entä sitten hyöty? Haastan sinua esittämään tutkimusta aserajoitusten turvallisuutta parantavasta vaikutuksesta. Australiassa tätä on tutkittu enemmän, ja ainoa seuraus käsi- ja puoliautomaattiaseiden totaalikiellosta todettiin olleen ampuma-aseella tehtyjen itsemurhien vähentyminen, vaikkakaan itsemurhien kokonaismäärä ei laskenut. Rajoituksilla ei ollut mainittavaa vaikutusta (suuntaan tai toiseen) tapaturmiin eikä edes ampuma-aserikollisuuteen, saati sitten väkivaltarikollisuuteen yleensä!
Jos et pysty esittämään minkäänlaista tutkimusta, ole hyvä ja esitä edes oma arviosi, kuinka paljon ihmishenkiä tai haavoittumisia aserajoitukset pelastavat. ”Onhan se maalaisjärjellä selvää” ja ”aseet ovat mielestäni vaarallisia” ovat mielipiteitä, nyt kaivattaisiin numeroita. 40-300 miljoonaa + harrastuksen pilaaminen + laittomien aseiden tarjonnan lisääntyminen ovat nyt nimittäjässä. Mitä laitetaan osoittajaan?
Jos joku haluaa vetää tästä olkiukkoja, esimerkiksi, että kannatan kaikkien aseistamista tai täyttä vapautta pyssyjen hankintaan, niin en voi auttaa. Mielipiteeni on, että nykyinen käytäntö on etupäässä varsin toimiva (joskin menettelyä voisi tiukentaa, ja keskittyminen aseiden eikä luvanhakijan ominaisuuksiin on täysin mieletöntä) ja ehkäisee aseellista rikollisuutta varsin hyvin. Täydellisen turvallisuuden tavoittelu ei luultavasti tule onnistumaan, ja yrityskin koituu hyvin kalliiksi suhteessa saavutettuihin hyötyihin.
Sanot, että on otettava riski siitä, että joku rakentaa kotitekoisen pommin. Miksi ihmeessä, jos kerran on varaa kaataa satoja miljoonia aseiden keräämiseen? Muistan nähneeni arvion, jonka mukaan nuorison mielenterveystyön kuntoonsaattaminen maksaisi noin 60 miljoonaa. En tiedä miten paljon kiusaamisen nollatoleranssi maksaisi, epäilen ettei tuotakaan. Olisiko tämä tai joku muu toimenpide ehkä järkevämpää rajallisten resurssien kuten rahan ja lainsäätäjien ajan käyttöä?
Aseiden kieltämisen ajaminen täyttää lähinnä markkinarahvaan ”tarttis tehrä jotain”-halun. Pitkäjänteisten muutosten kuten kiusaamisen kitkemisen tai mielenterveystyön kehittämisen kannattaminen ei vaan tuo julkisuutta, ääniä ja suosiota; joten eiköhän tässä käy ennenpitkää niin, että meillekin ajetaan jonkinlainen kieltolaki. 10 vuoden kuluttua nähdään tilastoista, ettei sillä ollut juuri mitään vaikutusta, ja joku – todennäköisesti entistä rapistuneemman mielenterveyshuollon verkosta pudonnut – keksii tappaa kymmenkunta ihmistä puukolla ja/tai jollain muulla väkivallan välikappaleella. Sitten taas taivastellaan. Pitäisi pistää nimet muistiin: voisi kysäistä sitten, että menikö homma aivan putkeen?
Kyllä nuo koulusurmat olisi voitu tehdä vaikka puoliautomaatti tai pumppuhaulikollakin. Mutta tämähän on se Virheiden todellinen tavoite: kieltää kaikki aseet. Koska ne aiheuttavat subjektiivista ällötystä. Ja Amerikassakin aateveljet vastustavat aseita. Voi sitten sanoa, että on meillä täällä Suomessakin asehulluja joilta aseet otettiin pois. Sitähän se Suomesssa käynyt jenkkikoomikkohan naureskeli, kun suomalaiset innoissaan selittivät hänellä, että on meilläkin kouluampumusia, aivan kuin siinä olisi jotakin kehumista.
Kannattaa lukea Metsästäjä 4/2010 päätoimittaja Jari Piggin pääkirjoitus, joka koskee luvallisen aseen haltijoita. Kun poliisi oli selvittänyt vanhojen aselupien haltijoiden taustoja, oli 99,86%:lla heistä taustat olleet kunnossa. Ja pitemmällä aikavälillä tilastoja tarkastellessa huomataan, että luvallinen käsiase ei olekaan kovin yleinen väline henkirikoksen tekoon.
Yksikin väkivaltainen kuolema on liikaa, mutta niiden estämisessä voimavarat tulisi mielestäni kohdistaa perimmäisen syyn, ihmisen mielen ennaltaehkäisevään hoitamiseen, ei aseiden ylenpalttiseen demonisointiin. Tottakai aselupia myönnettäessä täytyy käyttää erittäin tarkkaa harkintaa, mutta mitään täyskieltoa en kannata. Siinä parannetaan vain ”luunmurtumaa laastarilla”. Jos joku haluaa jotain lopullista tehdä, niin keinoja siihen löytyy, ilman luvallista asettakin. Valitettavasti.
Soininvaara kirjoittaa: ”On myös käsittämätöntä, että jos poliisin edustaja sanoo jostain väestöryhmästä, että ne kantavat kaikki asetta mukanaan. Jos ase on niillä kaikilla, eikö se kannattaisi ottaa pois?”
Asuessani Helsingin itäisessä kantakaupungissa naapurissa oli huumekauppa. Asunnon ovi saattoi käydä kymmeniä kertoa päivässä. Jotkut ei niin skarpit vieraat soittivat vahingossa minunkin ovikelloani. Järjestyshäiriöt kasvoivat mittoihin, jossa taloyhtiö päätyi asunnon haltuunottoon. Poliisin kommentti taloyhtiön edustajille oli, että huoneistoon ei kannata mennä, koska siellä on aseita. Poliisi tiesi huumekaupan ja aseet, mutta ei tehnyt mitään, sillä pieni diileri ei kiinnosta poliisia koska poliisi jahtaa isoja tekijöitä. Lopulta yksi naapurissa majailleista teki itsemurhan haulikolla. Haulikko ei ole käsiase, mutta hyvin silläkin ihmishenki lähti. Verta vain valui ikävän paljon rappukäytävään asunnon oven alta.
Suomen aselaki on pääpiirteissään järkevä. Samaa mieltä Soininvaaran kanssa, että jos henkilöllä tiedetään olevan laiton ase, pitäisihän se pois ottaa. Taitaa olla vain niin paha maailma että ei ole resursseja.
Kun Suomessa:
– tapahtuu ampuma-aserikos, vaaditaan täyskieltoa aseille
– joku ajaa humalassa veneellä kolarin, jossa kuolee ihminen, vaaditaan nollaa veneilyn promillerajaksi
– joku kuolee autokolarissa ylinopeutta kaahaten, vaaditaan tiukempia nopeusrajoituksia
– joku kuolee tupakointiin, vaaditaan korvauksia tupakkayhtiöltä
– joku kuolee viinaan, vaaditaan viinanmyynnin rajoittamista
Maailma on vain sellainen että onnettomuuksia sattuu. Osa niistä on itse tietoisesti aiheutettuja. Maailmaan kasvaa raukkoja, jotka tappavat vaikka paljain käsin, valitettavasti. Kaikkea pahaa ei saada kitkettyä pois. Paras ennaltaehkäisy olisi, että vanhemmat opettaisivat lapsilleen, miten ollaan. Eikä sekään aina riitä, valitettavasti.
Olen Syltyn kanssa samaa mieltä. Ei aseiden hallusapito-oikeutta kannata yrittää puolustella sillä, että aseella voi puolustaa itseään rikollisia vastaan. Se argumentti on vahingollinen, koska se antaa ymmärtää, että aseita hankittaisiin yleensäkin oikeasti ihmisten ampumiseen.
En tunne ketään aseenomistajaa, joka pitäisi aseitaan jotenkin itsepuolustuksen välineinä. Otokseni on vino, koska tunnen lähinnä vain metsästäjiä, ja käsiaseita joillakin on lähinnä eläinten lopettamiseen. Jotkut harvat ammuskelevat rastaita ja variksia pienoiskivääreillä pihansa perukoilta, mutta pääsääntöisesti kaikki pyssyt ovat lukkojen takana ja ne otetaan sieltä vain ampumaradalle tai metsälle lähtiessä tai iltapuhteiksi rasvattavaksi. Pistoolit mukaanlukien.
En näe oikein mitään mieltä siinä, että näiltä ihmisiltä kiellettäisiin aseet. Murhaluvut Suomessa ovat niin pienet, että melkein voitaisiin samoilla argumenteilla alkaa kieltää leipäveitsiä ja vasaroita muilta kuin ammattikokeilta ja timpureilta.
Ohhoh. Olipas taas heitto.
Onko tuosta joku tehnyt joskus oikeasti puolueetonta tutkimusta?
Vai onko tämä taas sitä mutua, joka perustuu naisasiajärjestöjen luomien naistensuojelujärjestöjen propagandaan?
Itsepuolustusargumentti on mielestäni validi, vaikka käytännössä se ei juuri toteudukaan. Nyt on kuitenkin niin, että osmot ovat viemässä periaatteellisen _mahdollisuudenkin_ puolustaa itseään. Pelkkä ajatuskin siitä, että joku _itse_ puolustaisi itseään ja kotiaan sen sijaan että väistäisi roistoa, pakenisi ja odottaisi avuttomana yhteiskunnan hoitavan asian (mitä se ei hoida), on osmoille kauhistus. He _haluavat_ avuttomia ja kyvyttömiä ihmisiä. Avuttomat ja kyvyttömät ihmiset ovat heidän ideologiansa ja egojensa elinehto.
Oman ikäluokkani vanhat stallarit ovat nyt päättävissä asemissa, virkauriensa huipuilla. Ei heidän ajatusmaailmansa ole miksikään muuttunut. Tämän voisi ajatella olevan osan (ja vain osan) heidän viimeistä katkeroitunutta ponnistustaan näyttää kaikille, kuka täällä määrää. Vapaus on hieno asia, mutta ei sovi massoille. Sanan ja ajatuksen vapaudet ovat hienoja asioita, mutta eivät sovi massoille. Demokratia on hieno asia, mutta ei sovi massoille jne jne.
Minua ei tarvita kieltämään tuota itsepuolustuksessa hankittavaa aseisrtusta. Voit yrittää hakea lupaa taskuaseeseen tuolla perusteella. Ei haltiä. Ei taida irrota oikein missään EU-maassa.
”Onko tuosta joku tehnyt joskus oikeasti puolueetonta tutkimusta?
Vai onko tämä taas sitä mutua, joka perustuu naisasiajärjestöjen luomien naistensuojelujärjestöjen propagandaan?”
Tässä tapauksessa kyse ei taida yllättäen olla propagandasta. Työntekijä kohtaa väkivaltaa tai väkivallan uhkaa sellaisissa töissä, jossa ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa, taannoisen tutkimuksen mukaan erityisesti poliisin, vartijan, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän hommissa. Kaikissa noissa ammateissa mies kohtaa naista todennäköisemmin väkivaltaa kuin naispuolinen työkaverinsa.
Näillä tiedoilla kun rupeaa ynnäämään, on selvää, että naiset kohtaavat absoluuttisesti miehiä enemmän väkivaltaa siis yksinkertaisesti siksi, että heitä on niin paljon enemmän niissä töissä, joissa väkivalta on vaarana runsaiden asiakaskontaktein takia. Samassa työtehtävässä mies on kuitenkin naista suuremmassa vaarassa, mikä luonnollista onkin.
Catilinan purkaus todistaa nätisti, miksi jenkkiargumentteja ei kannata tuoda Suomeen tai Eurooppaan. Ne kuulostavat yksinkertaisesti hölmöiltä. Jenkkilässä ei niin hölmöiltä, koska ne voi perustella kunniakkaalla perinteellä vapaussodan ajoilta ja villistä lännestä, kun inkkareita lahdattiin ja muita pahiksia.
■Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2010 kello 18:53 ”Minua ei tarvita kieltämään tuota itsepuolustuksessa hankittavaa aseisrtusta. Voit yrittää hakea lupaa taskuaseeseen tuolla perusteella. Ei haltiä. Ei taida irrota oikein missään EU-maassa”
Onko Sinun todella mahdotonta ajatella, että juuri tämä tilanne aiheuttaa Suomenkin laittomien aseiden mahtavan määrän+
Jokaisella tulee olla vapaus ampua itsepuolustustarkoituksessa mitä tahansa. Byrokraatit aina luulevat tietävänsä mitä pitää ampua, ja lääkärit aina luulevat minun parantuneen.
Kyllä selvä enemmistö EU-maista myöntää lupia nimenomaan itsepuolustus-perusteella.
Silloin, kun nykyiset vanhat stallarit olivat nuoria stallareita, Osmo oli aktiivinen liberaalisessa kansanpuolueessa – samassa puolueessa, jota suorine edeltäjineen ovat edustaneet mm. K. J. Ståhlberg, Risto Ryti ja Helsingin nykyinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Stallareille liberaalit olivat mustinta taantumusta edustava läpeensä kapitalisti- ja länsimielinen porvaripuolue. Ja olihan se mm. tehnyt eduskuntavaaleissa vaaliliittoja kokoomuksen kanssa.
Tämä keskustelu on taas vaihteeksi niitä, joissa en ole ensinnäkään varma siitä, olenko ymmärtänyt mitä Osmo pohjimmiltaan ajaa takaa, ja toiseksi siitä, olenko hänen kanssaan samaa mieltä jos olen ymmärtänyt. Mutta tämä väsynyt stalinismikortin heilutus saisi jo loppua. Aletaan olla tilanteessa, jossa jokainen suomalainen, joka 1970-luvulla oli Veikko Vennamosta ja Georg C. Ehnroothista vasemmalla, oli ”stalinisti”. Kohta kai Aarne Saarinenkin oli jonkun mukaan stalinisti.
Aseista en ole varma, mutta stalinismikortin käytön nyt ainakin voisi toistaiseksi kieltää.
M. J. Korhonen,
Voinen todeta olevani kanssasi verraten samoilla linjoilla. Kukapa ei haluaisi lisää resursseja nuorten mielenterveystyöhön? Aseiden täyskielto ei todellakaan olisi mikään oikotie onneen. Sellaisenaan se olisi lähinnä vain kosmeettista näpertelyä eikä todellisiin ongelmiin puuttumista. Johan potentiaalinen laittomien aseiden markkinakin edellyttäisi poliisiresurssien lisäämistä jne., jos kiellolla haluttaisiin jotain saavuttaakin turvallisuuden saralla.
En tunne mainitsemaasi Iso-Britannian tapausta ollenkaan, mutta kuulostaa lähtökohtaisesti vähintäänkin kyseenalaiselta, että lunastusmenettelyn tai siihen rinnastuvan menettelyn kohdetaho saisi päättää vapaasti lunastettavan omaisuuden lunastushinnan. Kyllä siinä lähtökohta on täyden korvauksen periaate, eikä euroakaan enempää.
Mikä on laittomaksi tulleen, vanhan romurauta-aseen lopullinen markkinahinta, on hyvä kysymys, johon en todellakaan tiedä vastausta. Toivon vain, että siitäkin asiasta saataisiin asiallista, puolueetonta selvitystä eikä vain ”myyjän” subjektiivista ”mä haluun tästä tonnin” arviota.
Tässäkin asiassa on toki paikallaan perusteellinen kustannus-hyöty-analyysi. Itse satun vain subjektiivisesti tuntemaan oloni turvattomaksi ja rauhattomaksi, jos tiedän, että olutravintolan terassilla istuessani viereisessä pöydässä on neljä toimivaa tuliasetta.
J. M. Korhoselta ansiokas kirjoitus kello 13:17. Ilmaistahan käsiaseiden poiskerääminen ei olisi. Noilla miljoonilla olisi paljon parempaa käyttöä muualla. Vielä kun otetaan pohdintaan se seikka ettei luvallisten aseiden määrällä ole merkittävää vähentävää vaikutusta vakavaan ampuma-aserikollisuuteen, niin aika järjettömältä rahan haaskaukselta ja ihmisten vapauden rajoittamiselta tämä tuntuisi.
Itsepuolustusargumentti on myös mielestäni täysin validi vaikkei sellaisen pohdinta, kukin oman kokemuspiirinsä rajoittamana, ole miellyttävää. Nykyiselläänhän ei laki tarjoa käytännössä mahdollisuutta aseelliseen itsepuolustukseen. Tämä on tietenkin melkoisen marginaali ilmiö, mutta on Suomessakin ihmisiä jotka elävät vakavan väkivallan uhan alla. On tietenkin helppoa sysätä syrjään nämä ihmiset tilastojen valossa tai syyllistämällä sekaantumisesta vääränlaisiin ihmisiin, mutta minusta tämä ei ole oikein rakentava suhtautumistapa. Itsepuolustusaseen myöntämisessä tulisi olla tietenkin tiukat ehdot, mutta mielestäni mahdollisuus tulisi olla olemassa.
Osmo hyvä. Jos haluat, että ihmisille ruvetaan tekemään ruumiintarkastuksia kadulla ”varmuuden vuoksi”, niin kerro pois. Ei mulla ole mitään ongelmaa asian suhteen.
”Aseeseen ei saisi päästä käsiksi ympärikännissä eikä raivokohtauksen aikana.”
Tässä olis helvetin hyvän aloitteen paikka, kielletään alkoholi. Miltäs kuulostaisi? Suurin osa itkupotkuraivareistahan johtuu alkoholista, ja puukolla tapetaan humalassa kuitenkin kovin paljon.
Olisi ehkä hyvä, että järkevät ampuamaurheilun harrastajat sanoutuisivat irti näistä kaikista pölvästeimmistä mielipiteistä, jonka mukaan turvallisuus paranisi, jos nuoret miehet saisivat rippilahjanana raamatun lisäksi oman pyssyn siltä varalta, että joku tulee haastamaan riitaa nakkikioskilla. Minä en alunperin ehdottanut pienaseiden kieltämistä, vaan vakavampaa suhtautumista laittomiin aseisiin, erityisesti silloin kun ne on hankittu näitä nakkijonotappeluja varten. Argumentit aseiden puolesta alkavat olla sitä luokkaa, että urheiluammuntaakin on vaikea puolustaa, jos ilmiöön kritiikittä liitetään nämä joidenkin alakulttuurien vaalimat joka miehellä on oltava ase ”itsepuolustukseksi” -argumentit.
Minimerkille pxi: hän voisi vaikka ehdottaa kansanäänestrystä siitä, että kumpi kielletään, pyssyt vai alkoholi. Veikkaan hänen preferenssilleen huonoa menestystä. Hän voisi ehdottaa lievempänä versiona, että aseenkantoluvan ehtona olisi siotutuminen elinikäiseen täysraittiuteen.
IP-argumentti on olemassa ja validi riippumatta siitä, käytetäänkö sitä todella ja onko se lakiin kirjattu vai ei. Ihmisten mielissä se kuitenkin on.
”Vanha stallari” viittaa lähinnä -60 ja -70 lukujen yhteiseen hyvinvointikakaroiden ajatusmaailmaan, jossa maailman pahuus korjattiin yhteiskuntainsinööritaidolla, ja jossa Chen kuva oli seinällä vain koska se oli must ja cool, ja USA oli kaiken pahan alku ja juuri. Nämä tyypit haluavat ihmisten olevan objekteja eikä subjekteja, ja mitä riippuvampi yhteiskunnasta joku on, ja mitä voimattomampi, avuttomampi ja kyvyttömämpi joku on, sen suurempi on heidän tyytyväisyytensä. He vaistomaisesti vihaavat ihmistä, joka itse saisi ja voisi päättää omista asioistaan.
Näyttäkää minulle yksikin nykyinen korkea virkajuristi, joka _ei_ olisi ollut Demokraattisten lakimiesten ja sittemmin Demlan jäsen.
Tuota noin. Idea kun juuri on se, että ase on sen vuoksi, että sitä _ei_ käytetä. Kumma kyllä Osmo asiahan näyttää olevan juuri näin. Silloin kun niitä on, niitä _ei_ käytetä, ja varsinkaan ei nakkikioskeilla. Silloin ei myöskään haasteta riitaa ja rähistä, vaan ollaan hyvin kohteliaita. Eiväthän hampaisiin asti aseistautuneet huumehörhötkään sakeimmissakaan pöllyissään räiski silmittömästi ympäriinsä, vaan kyseessä on lähes poikkeuksetta business.
Satuin kerran Parkanon ABC:llä samaan jonoon erään Suomen pahamaineisimman moottoripyöräjengin kanssa. Sen kohteliaampaa ja hienokäytöksisempää porukkaa saa hakea. Kiittivät vielä lähtiessään. Kun riskit ovat oikeasti todellisia, niihin suhtaudutaan sen mukaisesti.
En tule luovuttamaan ainakaan omaa asettani, koska Chen päällä varustetut sinisorsat vainoavat minua joka päivä työmatkoilla. Eikö minulla ole enää oikeutta puolustautua.
En tiedä luetko kirjoituksia kuinka tarkkaan läpi, palaisin vielä aiempaan kommenttiini;
Onko mielestäsi muun tyyppisten rikosten rangaistukset asiallisia, puhun nyt henkilöön kohdistuvista rikoksista, päällekarkauksista, raiskauksista, pahoinpitelyistä.
Vaadit suureen ääneen tiukempaa linjaa laittomiin aseisiin liittyviin rikoksiin, ihan OK, MUTTA eikö mielestäsi ole kohtuutonta että pahoinpitelijä saa helpotusta rangaistukseensa katumalla tekoaan. Uhria se tuskin paljon lohduttaa. Tai miten kummassa raiskauksessa voi olla lieventäviä asianhaaroja, uhrin mielestä tuskin.
Kysynkin vielä uudestaan, eikö näissä muissakin rangastusseuraamuksissa ole korjattavaa, miksi puhut ainoastaan aseista?
No joo – ylilyöntejä tapahtuu keskusteluissa…
Mielestäni ampumaharrastuksen voi aivan hyvin aloittaa ampumaseurassa ilma-aseella ja taidon sekä ymmärryksen kehittyessä siirtyä tuliaseisiin – testin jälkeen. Eihän metsästämäänkään pääse ihan tosta vaan.
Mitään ei tarvitse kokonaan kieltää.
Ja kyllä laillisten aseiden määrä korreloi markkinoilla olevien laittomien aseiden määrän kanssa.
On olemassa ihmisiä, jotka pelkäävät vieraita ihmisiä ja suhtautuvat tuntemattomiin negatiivisesti.
”Jokainen ihminen, huolimatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä tai vammaisuudesta voi olla syvältä perseestä oleva kusipää.”
Jos pelkää muita, se oireilee harkitsemattomina mielipiteinä, joita voi esittää anonyyminä netissä. Olen varma ettei nuo mielipiteet olisi noin radikaaleja kasvokkain ilmaistuna.
Mutta siitä huolimatta heillä on oikeus mielipiteeseensä, ja he ovat niistä henkilökohtaisesti vastuussa. Ellei niiden esittämisestä Osmon foorumilla ole etua Osmon ajamalle asialle, hän voisi sensuroida niitä halutessaan.
Tässähän on nyt se, että tuhmien, pahojen pyssyjen kieltäminen on se Suuri missio. Perustelut keksitään jälkeenpäin, niinkuin inhimillisessä toiminnassa yleensäkin. Tunteet ovat johtajia, ja järki vain eksekutiivisessa osassa. Toiminta käynnistyy jo paljon ennen kuin tietoinen päätös ”tehdään”.
Nyt osmot kuvittelevat kaikien olevan kaltaisiaan, l. kontrolliin ja alistamiseen pyrkiviä päsmäreitä. Jos joku ei ole, se johtuu heidän mielestään vain kykyjen puutteesta, eikä mistään muusta. Näin ollen heille on itsestään selvää ja perusteluja tarvitsematonta, että aseistetuissa populaatioissa ammuskellaan silmittömästi ympäriinsä mitättömistä syistä tai syittä, vaikka juuri näin ei todellisuudessa tapahdu.
Itsepuolustusargumentti ei ole kenties moraalisesti oikeutettu syy hankkia asetta, mutta kyllä se validi peruste silti on monille niistä, jotka aseita itsepuolustuskäyttöön hankkivat. Näitä ihmisiä kutsutaan yleensä ammattirikollisiksi.
(Pitäisi olla aivan päivänselvää, että käsiaseilla on huomattavan paljon utiliteettia rikollisille. Rikolliset eivät yleensä voi esimerkiksi viedä keskinäisiä riita-asioitaan tuomioistuinten käsiteltäväksi, joten tietynasteinen pelon ilmapiiri edesauttaa sitä, että sopimuksissa pysytään.)
Luvallisten aseiden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Minusta tämä puhe luvallisten aseiden kieltämisestä, jotta luvattomat aseet vähenisivät, vaatisi tuekseen ihan vahvaa tutkimusnäyttöä eikä epämääräisiä henkilökohtaisia mielipiteitä ja anekdotaalista näyttöä. Tuntuu vähän turhan paljon samalta kuin huumevalistajien puheet siitä, että kaikki kovien aineiden käyttäjät ovat ”aloittaneet” kannabiksella (mikä ei muuten edes pidä paikkaansa).
Käsiaseita päätyy laittomille markkinoille kolmella eri mekanismilla:
1) laillinen ase varastetaan (tai otetaan muutoin haltuun oikeudetta)
2) laillinen ase myydään suoraan laittomille markkinoille
3) ase maahantuodaan laittomasti
Luvattomat aseet poistuvat ”markkinoilta” sitä mukaa kun ne
1) katoavat tai rikkoutuvat (tai heitetään pois tarkoituksella)
2) takavarikoidaan
3) luovutetaan vapaaehtoisesti poliisille
Pitäisi tietää ensinnäkin laittomien aseiden määrä markkinoilla, toisekseen se, miten paljon niitä vuosittain poistuu ja tulee eri mekanismeilla lisää, ja kolmanneksi se, kuinka isoon kapasiteettiin laiton maahantuonti yltää, jos muut hankintakanavat poistetaan.
Käsiasekielto aiheuttaa myös väkisinkin välittömästi sen, että tietty osa luvallisista aseista päätyy laittomille markkinoille. Ja sen, että vuosia sitten kadonneiksi ilmoitetut aseet, jotka myöhemmin löytyvät, myydään herkemmin laittomasti pois, mikäli se on ainoa tapa saada niistä rahaa.
Nyt kaivattaisiin näyttöä siitä, että kielto on kokonaisuudessaan hyödyllinen, ja vieläpä kustannustehokas tapa karsia aseellista väkivaltaa.
”Olisi ehkä hyvä, että järkevät ampuamaurheilun harrastajat sanoutuisivat irti näistä kaikista pölvästeimmistä mielipiteistä, jonka mukaan turvallisuus paranisi, jos nuoret miehet saisivat rippilahjanana raamatun lisäksi oman pyssyn siltä varalta, että joku tulee haastamaan riitaa nakkikioskilla.”
Osmo taisi olla ministeri niihin aihoihin, kun aselakia uudistettiin viimeksi kunnolla. Ja taisitpa vaikuttaa asehallintoyksikön siirtoonkin. Vai mitä?
Tuota lakia uudistettaessa sisäministeriö teki pohjalle laajan selvityksen aseasenteista. Sen saatat silloisesta roolistasi jopa tuntea? Valitettavasti en muista nimeä tai numeroa enää mutta löydät kyllä.
Selvityksen mukaan suomalaiset aseenomistajat eivät halua kanniskella lyhyitä aseita näkyvillä, omistaa useita aseita – ja halua oikeastaan mitään, mitä USA:n NRA haluaa puolustaa tai suomalaisvastineensa Aseliitto väittää suomalaisten haluavan puolustettavan.
Aseenomistajat ovat selvityksen mukaan hyvin maltillista väkeä mutta vasta toisella pihtisynnytyksellä ex-asekauppiaan johtama, mukamas aseenomistajia edustava Aseliitto ei.
Joten tilanne on kumma: Aseliitto ei edusta meikäläisiä aseenomistajia – ei ole jäsenpohjaa – eikä sen edustama ajattelu edusta meikäläistä ajattelua, joka on niin maltillista, ettei asekouhojen Aseliittoa tarvita laajentamaan rajoja. Ei ole kysyntää enemmälle ”reviirille.”
Mutta Aseliiton meuhkaamisen takia tontti saattaa pienetä, sillä se on luonut rähinällään aivan väärän kuvan meikäläisistä aseharrastajista, jotka eivät ole kiilusilmiä paukkuhulluja, vaan normaaleja kaivurikuskeja, konttorirottia sekä salaojateknikoita. Ehkä jopa seminologikin on joukossa…
Näin oleelliselta sivupolulta palattuani; järkevät ampumaurheilun harrastajat ovat sanoutuneet jo aikoja irti kouhotuksesta. Mutta ”Suomen NRA” yrittää vastuutomasti liimata sitä heihin.
Ja niin keskustelua aseasioista näkyy käytävän liikaa ääripäiden välillä – kieltäjien ja asehullujen – jotka kummatkin yrittävät omia taakseen ne tavalliset suomalaiset metsämiehet ja paperinpuhkojat. Jälkimmäisille vahingoksi.
Catilina, viestiesi lukeminen on ensinnäkin huvittavaa, koska ne ovat uskomattomia; toiseksi ärsyttävää, koska et halua ymmärtää Osmoa ja teet käsittämättömiä ennakkoluulojesi mukaisia yleistyksiä; kolmanneksi myötätuntoja herättävää, koska vaikutat voivan melko pahoin. Toivottavasti esittämäsi purkaukset helpottavat oloasi.
Olisi ehkä myös argumentoinnin kannalta hyvä, jos ei tahallaan ymmärrettäisi toisia väärin. Jos argumentti on esimerkiksi että ”laillisten aseiden omistaminen (nykyisten lakien puitteissa) lisää turvallisuutta”, niin se ei tarkoita, että ihan kaikilla pitäisi olla ase. Ottamatta kantaa siihen, että lisääkö niiden omistaminen turvallisuutta vaiko eikö lisää.
Kyse on siitä, että aseiden, sekä laittomien että laillisten, omistamisella on SEKÄ positiivisia että negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Olisi minusta älyllisesti rehellistä myöntää näiden molempien olemassaolo. Siitä voidaan sitten keskustella, että miten nämä ulkoisvaikutukset suhteutuvat toisiinsa.
Aseen omistamisen positiivisia ulkoisvaikutuksia:
– monet nuoret saavat mielekkäämpää tekemistä kuin nakkikioskilla tappelemisen
– sellaiset henkilöt, jotka eivät voi turvata poliisiin saavat edes jotain suojaa
– aseomistus lisää yksilön riippumattomuutta valtiosta
– ampumaharrastus parantaa harrastajan elämänlaatua (ei ulkoisvaikutus), mikä saattaa heijastua myös heidän läheisiinsä
– ampumaharrastus on yhteiskunnalle kustannustehokas tapa hoitaa maanpuollustustyötä
Negatiivisia ulkoisvaikutuksia:
– aseilla saa tehokkaasti ihmisiä hengiltää esimerkiksi vahingossa tai hetkellisen raivokohtauksen aikana
– aseita käytetään lukuisten rikosten tekemisessä ja esim. uhkailussa
– mielenterveysongelmaiset yms. saavat paljon pahempaa jälkeä aseilla kuin muuten saisivat
– monet ihmiset kammoksuvat aseita
Yllä olevat pätevät siis sekä laittomiin, että laillisiin aseisiin. Intuitiivisesti on selvää, että negatiiviset ulkoisvaikutukset korostuvat laittomien aseiden kohdalla ja positiiviset laillisten.
Kyse on sitten rajanvedosta.
Minä en ainakaan osaa mitään yksiselitteistä rajaa vetää. Nähdäkseni nykykäytäntö on kohtuullisen hyvä lainsäädännön puolelta, mutta viranomaistoiminnassa olisi kehitettävää.
Kokonaan toinen kysymys on sitten vielä se, että mitä dynaamisia vaikutuksia esimerkiksi nykyisen lain muuttamisella on. Jos esimerkiksi käsiaseet kielletään per heti, niin silloin havaitsemme, että maassamme on välittömästi kymmeniä tuhansia laittomia käsiaseita ja toisaalta yhteiskunnan on käytännössä pakko lunastaa nykyiset aseet käypään hintaan, koska ne ovat ihmisten laillista omaisuutta. Tämä tulisi kalliiksi.
En kannata kovin järeitä kiristämistoimia (laillisten) aseiden kohdalla. Sen sijaan valvontaa tulisi kehittää ja laittomiin aseisiin voitaisiin suhtautua nykyistä tiukemmin – kuten Osmokin esitti.
Kari
Oikein kannetusta tai säilytetystä aseesta ei juuri ole itsepuolustuksessa hyötyä. Siinä vaiheessa kun se on purettu laukusta ulos ja ladattu, niin tilanne on jo ohi. Sama pätee sieltä asekaapista hakemiseen ja lataamiseen.
Catilina
”Tuota noin. Idea kun juuri on se, että ase on sen vuoksi, että sitä _ei_ käytetä. Kumma kyllä Osmo asiahan näyttää olevan juuri näin. Silloin kun niitä on, niitä _ei_ käytetä, ja varsinkaan ei nakkikioskeilla. Silloin ei myöskään haasteta riitaa ja rähistä, vaan ollaan hyvin kohteliaita.”
Ihan täyttä roskaa.
Koska nakkikioskilla syntyy tappeuilta ainoastaan humalaisten kesken, höinäsi tarkoittaa että myös humalaisten ihmisten kannattaisi pitää aseita mukana. Näin vältyttäisiin tappeluista, vai mitä…?
Just joo, ehkä jossain johnwaynelandiassa, mutta ei reaalimaailmassa.
Sitäpaitsi mikäli kaikki ovat aseistautuneet, ei ole mitään syytä olla yhtään sen kohteliaampi kuin ennenkään, sillä tilanne on noilta osin tasan.
”Tunteet ovat johtajia, ja järki vain eksekutiivisessa osassa. ”
Täytyy kyllä huomauttaa, että kyllä sun jutuissa on vähemmän järkeä kuin Oden höpinöissä. IP-argumentti on edelleenkin typerä argumentti ja tässäkin ketjussa on esitetty paljon parempia argumentteja.
Ville_:
No tuo nyt ei pidä paikkaansa, kyllä se kotvasen kestää päästä siitä lukitusta ovestakin sisään.
Toisekseen, jos nyt lehtitietoja oikein muistan, niin tämän Porvoossa nyt surmatekoihin syyllistynyt oli aiemmin tappanut vaimonsa ja siinä yhteydessä vaimon veli oli puollustautunut (laillisella) aseella, ja varsin ilmeisesti pelastanut ainakin oman henkensä. Silloin tosin ase ei ollut asianmukaisesti säilytetty, koska väkivaltaa oli syytä odottaa.
Kari
Joonas Saarela:
Periaatteessa näin, mutta todellisuudessa tuo ”täysi korvaus” on aika tulkinnanvaraista: miten arvotetaan esim. harrastajan tekemä työ vaikkapa aseen liipaisun parantamiseksi? Mutta tämä on sinänsä epäoleellista; alunperin toin esille huomioita brittien kokemuksista hälventääkseni asiaan perehtymättömien ajatuksen sitä, että aseiden poiskeräily onnistuisi vain kieltopäätös tekemällä. Takaisinosto tulee maksamaan rahaa, ja todennäköisesti enemmän rahaa kuin optimistisimmat arviot antaisivat olettaa. Ja, kuten todettua, rahalle voisi olla muutakin käyttöä.
Uskon että suurin osa tuntisi, minä ainakin. Tosin jos terassilla on yksikin toimiva tuliase, rikotaan jo niin montaa lakia ja asetusta että hallussapitoluvan haltijalta peruutettaisiin ässäbonuskortitkin. Palatakseni Soininvaaran varsinaiseen aiheeseen, näin pitääkin olla.
Terassilla istuessa kannattaa pitää myös mielessä, että ruokaan tukehtuu Suomessa vuosittain yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin kaikilla aseilla – luvallisilla ja luvattomilla – ammutaan. Tätä tarkoitan, kun sanon, että mielestäni aseellinen väkivalta ei ihan oikeasti ole Suomessa sen mittakaavan ongelma, että asekielloille olisi todellisia perusteita. Päinvastoin, aseellisen väkivallan määrä ja luonne antaa mielestäni vahvoja perusteita olettaa, että laillisten aseiden määrän vähentäminen ei vaikuttaisi siihen juuri lainkaan.
Itse muuten kannatin tiukkoja aserajoituksia vielä tuossa viitisen vuotta sitten, kun en ollut perehtynyt aiheeseen. Nyt nämä keskustelut ja vaatimukset aseiden kieltämisestä tuovat jollain tavalla mieleeni kertomukset muinaisajoilta, jolloin eräs hallitsevan luokan tärkeä funktio oli rituaalien suorittaminen yleisen turvallisuudentunteen kohentamiseksi. Auringonnousun varmistamiseksi ja kylvön onnistumiseksi saatettiin uhrata eläimiä ja ihmisiä, ja jos rituaaleja ei jostain syystä tehty, pelko levisi kansan keskuudessa. Olihan se jokaiselle itsestään selvää, että härkien teurastamisella ja maanviljelyksen onnistumisella oli yhteys.
Ne kellä on aselupa, eivät viitsi rähistä niin helposti nakkikioskilla. Ainakin minun tuntemat tapaukset varovat rähinöitä, koska aseluvan omistajia rangaistaan lisäksi viemällä luvat pois.
Lupien pois ottaminen kaikenlaisen väkivallan tai tyhmyyden takia on mielestäni ihan oikeutettua.
Suurin ongelma on kuitenkin rikollisilla olevat laittomat aseet, jotka pitäisi saada pois. Poliisi tekee tässä hyvää työtä, mutta rajallisten resurssien takia yksittäisiä aseita ei kovin kauaa voida jäljittää.
Lisäksi rangaistuksia aseen ”häviämisestä” tulisi tiukentaa. Ei aseiden kuulu vain hävitä.
Miten ase ylipäänsä voi hävitä lukitusta kaapista, jossa sen siis tulee olla.
Selvennetään vähän alkuperäistä kommenttia 21.7.2010 klo 1:22
Pidän ajatusta siitä, että yleistä turvallisuutta voitaisiin parantaa aseistamalla tuliaseilla kaikki halukkaat, ihan hölmönä. Mutta jotain hölmöä näen myös siinä, että tuliaseet hyväksytään hupiammuntaan, mutta aseenkantolupia ei myönnetä tietyissä uhkatilanteissakaan itsepuolustukseen. Esimerkiksi usein uhkauksia saava raastuvanoikeuden tuomari ei saisi pitää kotonaan asetta turvanaan, mutta samainen henkilö saisi räiskiä radalla maalitauluun.
Jos aseenkantolupia ei enää myönnetä itsepuolustustarkoituksiin, seuraa tästä mielestäni se, että yhteiskunnan vastuu kansalaisten turvaamisessa korostuu. Ainakin Sellon tapaus osoitti, että viranomaiset olivat haluttomia tai kyvyttömiä toimimaan etukäteen, vaikka tappajalla oli useita aikaisempia tuomioita (mm. väkivalta- ja ampuma-aserikoksista), useita lähestymiskiellon rikkomisia ja hän oli toistuvasti uhannut tappaa entisen naisystävänsä. Eipä uhatuksi tuleminen voi paljon pahemmaksi mennä.
Tapauksessa surmansa saivat myös työtoverit, jotka olivat ottaneet viranomaisille kuuluvaa vastuuta itselleen pyrkiessään työpaikallaan toimimaan naispuolisen uhrin turvana. Näin olen ymmärtänyt. Ei näitä tapauksia voi hyväksyä vain tilastotappioina tai nimimerkki Syltyn kammottavalla asenteella, jonka mukaan oma syy, jos ei tunnista ajoissa pedon merkkiä tulevan tappajan otsassa.
Muista Pohjoismaista on esimerkkejä siitä, kuinka viranomaiset eivät juuri kuluja säästele, jos uhan kohde on julkisuuden henkilö. Esimerkkinä vaikka taiteilija, joka sananvapautta harjoittaessaan tulee tölväisseeksi jotain kansanosaa. Tavallisen kansalaisen kohdalla viranomaiset ja media kiinnostuvat vasta, kun on liian myöhäistä, jälkikäteen.
On liian yksinkertaista ja helppoa pitää väkivaltaa aina tuomittavana. Yhteiskunnalla ja yksilöllä on oikeus puolustautua väkivaltaa vastaan myös väkivaltaa käyttämällä. Ymmärrän, että asia on vaikea ja ristiriitainen, mutta juuri siksi siitä tulisi puhua.
PS
Toivoisin, että keskustelu ei jatkuisi vain ”viherstalinistien” ja ”asehörhöjen” välisenä sättimisenä. Suurin osa meistä palstan seuraajista lienee kohtuullisen maltillista ja fiksuakin porukkaa.
Catilina on selvästi Heinleininsa lukenut, tämä kohteliaisuusargumentti on jopa esimerkkejä myöden pastissi. Irvokasta sinänsä, että minusta käsitys on hyvinkin sympaattinen ja jopa jossain määrin oikea.
Riskin lisäys on kieltämättä pieni, ja jos hyväksyy premissinä jonkinlaisen Übermensch-aatteen, jonka mukaan elämä on sitä parempaa, mitä lähempänä kuoleman rajaa sitä käydään, argumentit ovat täysin solideja. Elämänlaatu voi olla jopa paljon parempi yhteiskunnassa, jossa kaikilla on pyssyt. En silti vaihtaisi keskimääräistä kohteliasta nakkikioskikäyttäytymistä viiteen sataan vuosittain snägärillä ammuttuun kynäniskaan, joten en argumenttia sikäli osta.
En myöskään usko tähän Jungerilaiseen verellä karaistuun kansanluonteeseen ja sen autuaaksitekevyyteen. Se on sympaattinen, romanttinen, ja sopii hienosti valkokankaalle, mutta tosielämässä minua ei kiinnosta leikkiä sankaria, eikä varsinkaan pelätä, että lapset ammutaan seulaksi. Eli pyssyt ovat ihan jees, kun niitä käytetään metsällä ja ampumaradalla, mutta snägärille ne eivät kuulu. Kukkahattutäti, that’s me.
Catilina:
Tässä ajellaan kyllä sivuraiteelle.
Avuton ja kyvytön on ensisijassa se, joka kokee tarvetta kanniskella kaupungilla asetta mukanaan, koska ei aseettomana tunne itseään kyllin voimakkaaksi. Siis se, jonka aiheuttaman turvattomuuden tunteen vuoksi osa kommentoijista haluaisi mahdollisuuden puolustaa itseään aseellisesti. Sellaisia emme halua lisää, vaan vähemmän.
Tavoitteena tulisi mielestäni olla tilanne, jossa aseen pystyy halutessaan hankkimaan, mutta juuri ketään ei vain kiinnosta niitä hankkia, minkä johdosta ne ovat harvinaisia. Paitsi kenties siellä ampumaradan säilytystiloissa. Olen J. M. Korhosen kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä, että mielenterveyspalvelut ja elämäntaitokoulutus (ei ainoastaan nuorille vaan myös aikuisille ja perheille suunnattuna) olisi raharei’istä tärkein.
Saara, maailma jossa mielenterveyspalvelut o vayt poistaneet kaikki mielenterveyshäiriöt, on kyllä aika utopistinen.
Kari luettelee aseen omistamisen positiivisia ulkoisvaikutuksia
– monet nuoret saavat mielekkäämpää tekemistä kuin nakkikioskilla tappelemisen
Miksi ihmeessä nakkikioskitappelut ja aseen omistaminen olisivat dikotomisessa suhteessa toisiinsa?
Mitä tahansa nuoren harrastusta voi puolustaa tällä ”ovat sitten pois potkimasta mummoja” -argumentilla. Tosiasiassa hyvin harva on potkimassa mummoja, vaikkei hänellä olisi ensimmäistäkään harrastusta. Ilmiö liittyy varmasti pikemminkin johonkin vakavaan tunne-elämän häiriöön kuin ampuma-aseen puutteeseen.
– sellaiset henkilöt, jotka eivät voi turvata poliisiin saavat edes jotain suojaa
Siis rikolliset? Vai mikä ihmisryhmä ei Suomessa voi turvata poliisiin?
En nyt tätäkään pidä kovin positiivisena ulkoisvaikutuksena, että rikolliset elävät omilla ehdoillaan uhaten ihmisiä (toki tietysti useimmiten muita rikollisia) aseilla. Uhan alaselle siitä toki on turvaa.
Muihin kohtiin en nyt tällä haavaa puutu.
Koska Osmo aloitti tässä vaatimuksella tiukentaa oikeuskäytäntöjä luvattomien aseiden suhteen, niin mielestäni Sellon tapaus on hyvä esimerkki siitä, että eri rikosten tuomiot eivät ole riippumattomia, kun arvioidaan riskejä.
Eli, minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että jo luvattoman aseen hallussapidosta tulisi kovempi rangaistus, mutta erityisen tärkeää olisi, että jos kaverilla on väkivaltaa tai uhkailua alla, niin luvattomasta aseesta heiluisi häkki heti. Jos kaverilla on pahoinpitelyjä ja uhkauksia alla, ja löytyy ase, niin kyllä se on indikaatio siitä, että kyseessä tyyppi, joka pitäisi saada kadulta pois. Ja, vaikka nyt natsilta vähän kuulostankin, niin jos kyseessä on maahanmuuttaja – niinkuin tämä Sellon sankari oli – niin kakun päätteeksi soromnoo. Ei tässä yhteiskunnassa ole mitään tekoa tyypeillä, jotka noin ilmeisesti ovat tyystin laieista ja ihmishengestä piittaamattomia.
Lisään vielä, että tämä mielenterveyspalvelujen mantra on kyllä jo aika väsynyttä. Ilkeästi karrikoiden, nuorten mielenterveyspalvelut on tarkoitettu itseään viilteleville teinitytöille, joita riittää kyllä jonoksi asti.
Luulenpa, että hämmästyisitte, jos tietäisitte miten paljon terasseilla ja nakkarijojoissa jo _on_ aseita. Jos kaikki keskikaupungin nakkarilla viikonloppuyön aikana käyneet ratsattaisiin kulman takana, veikkaisin että löytyneet mutkat eivät mahtuisi muovikassiin.
Mitä ”mielenterveyspalveluihin” tulee, niin tajutkaa jo, että niitä ei ole olemassakaan. On harhaa kuvitella, että tämän asian kannalta relevanttia psykiatrista apua sinänsä olisi, mutta että resurssipulan vuoksi sitä vain pantattaisiin. Käytännön mielenterveystyötä liki kymmenen vuotta tehneenä voin sanoa, että ei ole. Tehokasta ja vaikuttavaa ”hoitoa” ei ole olemassakaan odottamassa vain, että sen annettaisiin vyörähtää esiin. 3/4 psykiatriasta on nykyisin täysin hyödytöntä ja jopa haitallista lasihelmipeliä, jonka ainoa tarkoitus on näytellä tärkeää ja tarvittavaa ulkomaailmalle ja mahdollistaa jakkupukujen ja kansioitten ja ajanvarauskirjojen ja tärkeän olemuksen sekä kohtuullisen hyvän palkan jatkuvuus. Psykiatria kusettaa teitä väittäessään olevansa sinänsä kykenevä.
Sattumalta aitiopaikalla, eli akuutin vastaanotto-osaston lääkärinä sain seurata erään insidenssin aiheuttamia aaltoja. Tarkkailulähetteillä vyöryi hieman morbidin oloisia tai muuten erikoisen näköisiä nuoria (joita Tuska-festivaaleilla on tuhansia) vailla mitään muuta aihetta, kuin että tädit olivat olleet valtavan huolissaan. Joku oli jopa itkenyt oikeasti raskasta elämän- ja opiskelutilannettaan. Kun katsoin läpi aktiivisten toimijoitten ketjuja lähettämiseen johtaneissa tapahtumissa (opettaja-> kouluterveydenhoitaja-> koulupsykologi -> tk-lääkäri) lähes poikkeuksetta _kaikki_ olivat olleet naisia, joiden äkillistä huolestumista ei mikään terveen järjen tai suhteellisuudentajun valo ollut päässyt kirkastamaan. Elämme tätivaltiossa, jossa vapaus huoletta uhrataan turvallisuuden_tunteen_ tieltä. Mahdollisesti aiheutetun vahingon potentiaali oli suunnaton.
Toistan: relevantteja, vaikuttavia ja tehokkaita hoitoja ei ole olemassakaan. Sääli ihmisiä, joita kusetetaan.
Jompikumpi noista kouluampujista oli aivan adekvaatin mielenterveyshoidon kohteena. Moni ei ole, mutta hoitoon pääsy ei näytä aina auttavan.
Ajatelkaa kuinka kohteliaita kaikki olisivatkaan jos vaikka YK jakaisi jokaiselle henkilökohtaisen ydinpommin. Miksi kukaan ei ole vielä tätä älynnyt ehdottaa?
Tulee mieleen Nikita Hruštšov ja hänen ensimmäinen ulkomaanvierailunsa — taisi olla — Jugoslaviaan. Äijä joi illallisella itsensä känniin ja käyttäytyi muutenkin sivistymättömän arvaamattomasti. Lopuksi kuski taisi taluttaa hänet autoon kun jalat eivät enää kantaneet. Skandaalista raportoitiin laajasti, kuten myöhemmin esimerkiksi kengästä YK:n yleiskokouksessa. Kyseessä siis oli tyyppi, jolla oli Nappula aina mukanaan asiakirjasalkussa.
Tietäväisemmät jo tietävätkin ja viekkaimmat veikkaavat, miten tämä liittyy siihen, miksi kauhun tasapaino arkipäivässä ei johda sivistyneeseen käyttäytymiseen.
Catilina. Mikäli ymmärsin postauksesi oikein, sinun mielestäsi tädit lähettävät mielenterveyshoitoon nuoria, jotka eivät apua tarvitse ja kunnon hoitoa ei edes ole.
Muistatko millä tavoin juutalainen (Freudin mukaan) selittää rikotun ruukun ongelman? ” Ensinnäkään, en ole lainannut mitään ruukkua. Toiseksi, ruukku oli jo riikki, kun lainasin sen. Kolmanneksi, kun palautin ruukun, se oli ehjä.”
Tämän mukaan sinun tulisi vielä väittää, että ihmiset sairastuvat mielenterveyshoidossa. Lienet sitäkin mieltä?
Touko Mettinen
nimimerkki
Tiedemies ja Catilina arvostelivat mielenterveyspalveluja tai niiden olemassaolemattomuutta.
Minäkin ajattelen, että aiemmin tarkoittamiani ennaltaehkäiseviä palveluja ei tosiaan oikein ole tarjolla. Mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan tällä hetkellä tyypillisimmin kahden kesken tapahtuvaa kallonkutistusta, joka aloitetaan vasta kun ongelmat ovat jo vyöryneet yli äyräiden, ja jota kaikki tarvitsevat eivät resurssipulan johdosta edes pyytämällä saa (mm. P-E Auvinen).
Minusta koululaisten elämäntaitoihin ja ryhmädynamiikkaan tulisi kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevästi, laajasti, tasapuolisesti ja pitkäkestoisesti. Nykyinen ”huonosti pärjäävien” leimaava joukosta erottaminen on typerää, koska sosiaaliset ongelmat harvemmin johtuvat vain yhden osapuolen käytöksestä ja persoonallisuudesta. Koulukuraattorit ja vastaavat saattavat pystyä auttamaan joitakuita, mutta uskoakseni paljon enemmän on niitä, joita heidän apunsa ei tavoita.
Elämäntaito-ohjaaja voisi minusta olla kuin kuka tahansa opettaja, joka pitää määrätyn määrän tunteja kunkin lukukauden aikana. Kuin kuka tahansa, sillä erotuksella että hänet olisi koulutettu olemaan kukkahattutäteilemättä ja osaamaan asiansa. Uskon, että tällainen systeemi olisi mahdollista kehittää sen verran hyvin toimivaksi, että nuorten pahoinvointia (joka on oikeasti ongelma siitä huolimatta, että kukkahattutädit ehkä näkevät sitä väärissä yhteyksissä) saataisiin selvästi vähennettyä nykyisestä.
Osmo Soininvaara:
Tulkitsitko tekstini siten, että mielenterveyspalvelujen kuntoon saattamisen jälkeen aselakeja ei mielestäni enää lainkaan tarvita?
Sikäli kun olen sen oikein ymmärtänyt, nykyinen laki vaikuttaa minusta ihan pätevältä. Tarkoitukseni oli sanoa, että ongelmat ovat pääasiassa muualla kuin aselaissa.
Kyllä. Paljon ihmisiä opetetaan sairaiksi. Heistä tulee psykiatrisrn ”hoidon” kroonistamia.
”Minimerkille pxi: hän voisi vaikka ehdottaa kansanäänestrystä siitä, että kumpi kielletään, pyssyt vai alkoholi. Veikkaan hänen preferenssilleen huonoa menestystä. Hän voisi ehdottaa lievempänä versiona, että aseenkantoluvan ehtona olisi siotutuminen elinikäiseen täysraittiuteen.”
Nimimerkille Osmo Soininvaara, voisit edelleen puuttua todelliseen ongelmaan.
Jos aseharrastus sitä täysraittiutta vaatii, niin kokeillaan. Voit toki ehdottaa partioita ampumaradoille tarkkailemaan asiaa. Ihmettelenpä jos sieltä jää joku kiinni.
Toki voit edelleen ehdottaa poliisille oikeutta tarkistaa tämä asia voidaan tarkistaa ilman varoitusaikaa milloin tahansa harrastajien keskuudessa. Vaikkapa kotikäyntinä. Tuskinpa jää kovin moni sielläkän ase kädessä kiinni.
Minä uskon Catilinaa pääosin. On toki vaivoja, joissa mielenterveystyöstä on hyötyä, en käy arvailemaan, onko se todellakin vain neljännes. Tuo ”tätivaltio”-karakterisointi on kuitenkin paljolti totta. Julkinen sektori on pitkälti viritetty erilaisten ammattihuolestujien työllistymiseen.
Mutta tässä kohtaa on pakko kysyä, että mitä sitten? Ei se touhu minusta näytä ollenkaan niin turhalta. Heittoni teinitytöistä oli tarkoitettu lähinnä siten, että systeemin kyky estää väkivaltaa tms. on rajallinen, mutta kyllä se silti auttaa nuoria monessa ihan konkreettisessa mielessä. Sitä en kuitenkaan ihan ymmärrä, että lääkärit ja lääkkeet otetaan joka välissä mukaan, kun kyse on yleensä jostain elämänhallintaan liittyvistä jutuista. Eli ei ole oikeastaan ihme, jos psykiatrian päässä se putki näyttää siltä, että siitä ei ole mitään hyötyä.
Asekeskusteluun tämä mantra mielenterveystyöstä ei kuitenkaan kuulu. Jokelan tapauksen yhteydessä se tuli ilmoille jonakin kauheana juttuna, kun ampuja oli syönyt SSRI-lääkkeitä, ikäänkuin se tarkoittaisi että on hullu. Niitä lykätään nykyään kaikille, jotka menevät lääkärille, jos mitään muuta ei keksitä. Lisäksi papereihin taidetaan lykätä määre ”depressiivinen”, joka on kai jonkinlainen koodi sille, että ihminen voidaan priorisoida matalalle prioriteetille muiden sairauksien hoidossa. Mitään relevanssia asekeskusteluun tällä ei kuitenkaan ole.
Elina:
Ei minkään vuoksi. Mutta ei kai sitä, että nuorilla/ihmisillä on mielekkäitä harrastuksia voi huonona asiana pitää?
Elina aseisiin turvautumisesta:
Niin juuri, ”ne rikolliset”. Tuolla asenteella menemme kaikki helvettiin: ne toiset siellä, jotka tekevät pahoja tekoja pitäsi kaikki viedä pois jotta ”me kunnon ihmiset” saamme olla rauhassa.
”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani”
– Martin Niemöller
Kari
Jäinpä vielä pohtimaan noita aseomistuksen/ampumaharrastuksen hyötyjä ja haittoja…
Periaatteessa aseiden hyödylle (käyttäjilleen) on olemassa markkinahinta: se on harrasteasetoiminnan liikevaihto. Tämä perustuu ihan puhtaaseen maksuhalukkuuteen. Ihmiset eivät maksa sellaisesta, mistä eivät katso saavansa vähintään hinnan verran hyötyä.
Lukuja ei ole käsillä, mutta haarukoidaanpa vähän. Täällä väitettiin, että Suomessa on 120 000 (laillista) käsiasetta. Jos oletamme, että jokaiseen käsiaseeseen käytetään 100 euroa vuodessa (osto, ampumaradat, ammukset, jne.), voimme laskea, että käsiaseiden käyttäjilleen tuomat hyödyt ovat _vähintään_*) noin 12 miljoonaa euroa per vuosi.
Tämä tarkoittaa ”standardi”-arvoilla**) yli kymmentä kuollutta per vuosi. Jos ruumiita syntyy keskimäärin tuota vähemmän, ko. aseiden kieltämisellä ei yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden perusteella ole mieltä.
Tässä nyt toki on ohitettu muut mahdolliset hyödyt ja haitat.
Kari
*) aseiden hankinta ei ole ihan vapailla markkinoilla, joten arvio lienee alakanttiin.
**) esimerkiksi tiehankkeissa käytetään kannattavuuden arviointiin tuollaista arvoa.
Tiedemies
”Eli, minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että jo luvattoman aseen hallussapidosta tulisi kovempi rangaistus, mutta erityisen tärkeää olisi, että jos kaverilla on väkivaltaa tai uhkailua alla, niin luvattomasta aseesta heiluisi häkki heti.”
Olen tiedemiehen kanssa täysin samaa mieltä, mutta hei, tämä on Suomi. Ei täällä voida antaa tuomioita pahoinpitelyistä tai pienistä ammuskeluista, saatikka karkottaa kriminaaleja!
Ja se että menneisyyden tekoset vaikuttaisi tuomioihin, ettei tämäkin olisi täysin nykyisen oikeuskäytännön vastaista, jos kyseessä ei ole samat rikokset?
Länsimaissa ei taida olla ainuttakaan Suomea turvallisempaa maata rötöstellä, poislukien huumeet ja pontikankeitto. Täällä saa mitä vaan ennenkuin häkki heilahtaa. Esimerkiksi törkeistä pahoinpitelyistä tuomitaan yli 60% ehdolisena.
Törkeä pahoinpitely :
Jos pahoinpitelyssä
1. aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2. rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai
3. käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
Nii-in. Olisko tuomiokäytännössä jotain parantamisen varaa? Ja miksi ihmeessä rikoslain asteikot ovat sitä mitä ne ovat? Eikö niistä kannattaisi näin alkajaisiksi viilata kättelyssä puolet pois, koska yläpäätä ei koskaan käytetä, ja sittenkin vielä 2/3, koska juuri ikinä ei tarvi koko aikaa istua.
Lakikirjan ja todellisuuden tuomiot eivät vastaa mitenkään toisiaan. En muista koskaan lukeneeni ainoastakaan törkeänä pahoinpitelynä tuomitusta tapauksesta, josta olisi tullut maksimituomio (10v). Eikö siis olis järkevämpää muuttaa se törkeän pahoinpitelyn maksimituomio viiteen vuoteen, jotta jokainen jolla olisi silmät päässä, tajuaisi tuomiokäytännön löperyyden?
Tiedän kyllä miten tämä keskustelu menee. Kansanedsutajat eli lainsäätäjät syyttävät tuomioistuimia liian löperöistä tulkinnoista, jotka syyttävät kansanedustajia joko liian vähäisistä resursseistä (=ei voi tuomia ketään vankilaan kun tila ei riitä) tai tai vaihtoehtoisesti liian löysistä tulkintaohjeista.
Jokatapauksessa ei ole rahaa tai sitten tulkintaohjeet eivät anna myöten tai sitten laki ei anna myöten ja muutenkaan eihän tuomioilla ole mitään merkitystä mihinkään, joten ei niiden koventamista tarvi edes miettiä. Jos jotain on vialla, niin vika on aina jossain muualla kuin vastaajassa ja itseasiassa kysyjässä, koska kannattaa kalliita tuomioiden koventamisia, joka ei siis auta mitään.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ottaen huomioone edelliset seikat, itseään kannattaa puolustaa tarpeeksi suurella voimalla. Vaikka niitä aseita ei saakaan ip-tarkoitukseen, kunnon teräaseita sekä jousia kyllä saa. Niiden pitäisi tehota 99%ssa tapauksista ja tuomiot ovat olemattomia, mutta kun kantti ei riitä niin se ei riitä.
Sekä Auvisella että Saarella oli lääkitys masennukseen. Ainakin Auviselle oli haettu myös terapiaa sitä saamatta.
En pidä pelkkää lääkitystä ”adekvaattina” mielenterveyshoitona, mutta koska terapiaresurssit ovat kovin niukat, useimmat joutuvat siihen tyytymään.
Olen lukenut, että Saaren käyttämä lääkitys on ainakin Yhdysvalloissa kokonaan kielletty alle 18-vuotiailta väkivaltaista käytöstä lisäävänä. Suomessa se on yleisesti käytössä myös lapsilla. Saari kuitenkin oli siis täysi-ikäinen.
(1) Metka keskustelu. ”Tunteellisuutta” ivaavat ovat kaikkein ”tunteellisimpia” (= affektiivisia, poissa tolaltaan). En nyt viitsi mainita nimimerkkejä. Oikeastaanhan tämä ei ole yllätys – usein (”more often than not”) ihmiset syyttävät toisiaan juuri siitä, mistä heitä itseään olisi aihetta syyttää. Se on helppo ja halpa puolustautumiskeino. Se on myös helppo ja halpa itsepetoskeino. Mehän oletamme ”luonnollisesti” että muut ovat samanlaisia kuin me.
(2) On kivaa ajoittain kampittaa itseään eli puolustaa vastapuolen näkökantaa. Jos muistan oikein, 70-luvulla kuolonkolareita tapahtui tuplasti enemmän kuin nyt. Melko määrän niistä aiheuttivat hätäiset ja holtittomat ohittajat. Saattoi käydä niinkin, että jonkun eteen kiilaava ohittaja ei edes jäänyt katsomaan, mitä hänen takanaan tapahtui. Tuolloin mietin, tulisiko tieliikenne kaikenkaikkiaan turvallisemmaksi, jos jokaisessa autossa – surkeimassakin rättisitikassa – olisi pakollisena varusteena kiinteästi suoraan eteenpäin suunnattu konekivääri. Sitä tietenkään ei saisi milloinkaan käyttää, mutta röyhkeä kiilaaja tietäisi, että törkeästi kiilaamalla ohitettu saattaisi hiiltyä ja posottaa.
Tätä sopii nyt pohtia. Ajatuksessani ei ole loogista virhettä. Se voisi toimia. Todennäköisemmin kuitenkin ei.
Joudun myöntämään, että kauhun tasapaino saattaa joskus olla parempi kuin kauhu ilman tasapainoa. Muutenhan yksipuolinen aseidenriisunta olisikin niin pirun helppoa.
Juttu vain on niin, että yhden näkökohdan keksiminen ei (juuri) koskaan riitä. Maailma on sillä tavalla ikävä. Puhdas ja periaatteellinen järkeily ei anna riittävää ymmärrystä sen suhteen, mitä pitäisi tehdä. Oikeasti on aina olemassa keskenään vastakkaisia näkökohtia, usein vieläpä iso kasa, ja niitä pitää vertailla, punnita, arvioida. Joskus löytyy keinoja sovittaa näkökohdat yhteen, joskus ei. Sitten vain punnitaan.
Liikenneturvallisuustyössä on 70-luvun jälkeen siirrytty ajajien valvonnasta (oletko vuorenvarmasti terve? ovatko refleksisi kyllin nopeat? onko sinulla haukansilmät? joitko eilen oluen?) liikenneympäristön korjaamiseen (aiheuttaako pitkä suora vauhtisokeutta? tuleeko mutka tai risteys yllättäen? käyttääkö tuollaista ylikulkusiltaa kukaan? mitä jos tehtäisiin tähän ympyrä, tärinäraitoja, hidastetöyssy, keskikoroke tai keskikaide?).
Ehkä konekivääri ei enää ole tarpeellinen. Ehkä se ei alunperinkään ollut hyvä idea.
Mutta pitäisikö snägärijonossa pitää kääntöveistä taskussa jos muillakin on? Äää.
(3) Ihmettelen, miten vähällä huomiolla tässä keskustelussa sivuutettiin pippurisumutteet ja vastaavat ei-tappavat aseet. Jos jonkun todella on pakko olla joka hetki varuillaan, siihen on sentään muitakin välineitä kehitelty kuin tuliaseet. Mieluummin etälamautin kuin katkaistu haulikko.
(4) Olen nyt oppinut, että ampumaradalla (sanan varsinaisessamerkityksessä) ei olla kännissä. Ja että aseharrastaja (jolla on ase kotona) ei varmasti siellä kotona räplää asetta kännissä ollessaan.
Mainiota. Mutta jos se verenhimoisten sekoboltsien joukkio räplää ulko-ovella juuri silloin, kun isäntä on hyvin ansaitsemassaan jurissa? Tunkeutuja torjutaan, hyvä. Ja sitten osoittautuu, että ne olivat pikkunoitia pyrkimässä virpomaan.
Osmo: ”Minusta ei ole aivan poissuljettua, että päädytään siihen, että kilpaurheilussa saa käyttää vain aseita, jotka eivät mahdu taskuun, siis kuten tarkkuuspistoolit.”
Tuota, jos olet katsonut aselakia, niin tämä ei ole pelkästään ei-poissuljettua vaan nykyisen lain mukaista.
Lupa ns. taskuaseeseen heltiää keräilijälle tai sellaiselle, jolla on ase työn puolesta.
taskuase määritellään laatikolla, mihin ase ei saa mahtua.
Aika haarautuu: Ajabhetkenä H vapautetaan kaikki aseet, ja toisella raiteella ne kaikki kielletään. Kymmenen vuoden kuluttua molemmat maailmankaikkeudet arvioidaan. Molemmissa on luoteihin kuolleita, mutta suureksi osaksi he ovat eri ihmisiö.
Ajajien valvonta on palannut, ja ilmiantovelvollisuus on laissa säädetty. Seuraus on se, että ammattiautoilijan ei pidä koskaan turvautua lääkärin apuun, sillä yksinkertainen pyörtyminenkin saattaa johtaa ajoluvan peruuttamiseen.
> Joonas Saarela 21.7.2010 kello 23:46
> Mikä on laittomaksi tulleen, vanhan romurauta-aseen lopullinen markkinahinta, on hyvä kysymys, johon en todellakaan tiedä vastausta. Toivon vain, että siitäkin asiasta saataisiin asiallista, puolueetonta selvitystä eikä vain “myyjän” subjektiivista “mä haluun tästä tonnin” arviota.
Minä olen kohtuullisen hyvin tietoinen aseideni arvosta. ”Tonni” ei riitä alkuunkaan. Yksi kisakivääreistäni esimerkiksi kustansi ~4800€ + muut lisävarusteet ja viritykset päälle. Lupia on 16 kpl erilaisiin pitkiin ja lyheisiin, enemmän ja vähemmän ”vaarallisen näköisiin” aseisiin, joilla harrastetaan monia toiminnallisia ja muutamia rauhallisempia lajeja.
Yhteenvetona, käypä korvaus pelkistä aseistani riittäisi talouden kummankin ajoneuvon velkojen kuittaamiseen ja kolmannen halvan auton hankintaan. Eli kyseessä ei todellakaan ole mikään halpa operaatio.
Joonas Saarela 21.7.2010 kello 23:46
> Itse satun vain subjektiivisesti tuntemaan oloni turvattomaksi ja rauhattomaksi, jos tiedän, että olutravintolan terassilla istuessani viereisessä pöydässä on neljä toimivaa tuliasetta.
Aiemmin jo todettiin että terassilla aseen pito rikkoo nykyisiä lakeja. Otetaan hypoteettinen tilanne että aseen kantaminen olisi laillista;
Minä ainakin tuntisin oloni hyvin turvalliseksi jos lähistöllä olisi ammunnan harrastajia, jotka olisivat lisäseulan (kts alla) läpäisseet aseen kantamiseksi. Sillä hetkellä siinä paikassa mikä tahansa mahdollinen uhka olisi kohtuullisen nopeasti ja tehokkaasti torjuttu, jenkkistatistiikoilla todennäköisesti laukaustakaan ampumatta. Uhkatilanteessa pelkkä aseen esilleotto riittää tilastollisesti rauhoittamaan tilanteen. Ja juuri tuohon Catilina viittasi kun sanoi että aseet ovat sitä varten että niitä _ei_ käytetä. Valitettavasti en nyt tähän hätään löytänyt linkkiä ko. statistiikkaan, lisään sen myöhemmin.
> Osmo Soininvaara 22.7.2010 kello 3:57
> Olisi ehkä hyvä, että järkevät ampuamaurheilun harrastajat sanoutuisivat irti näistä kaikista pölvästeimmistä mielipiteistä, jonka mukaan turvallisuus paranisi, jos nuoret miehet saisivat rippilahjanana raamatun lisäksi oman pyssyn siltä varalta, että joku tulee haastamaan riitaa nakkikioskilla.
> ….Hän voisi ehdottaa lievempänä versiona, että aseenkantoluvan ehtona olisi siotutuminen elinikäiseen täysraittiuteen.
Kukaan tuntemani monista harrastajista ei _todellakaan_ halua aseita ”kaikille”. Ei todellakaan. Se, että puolustusaseita olisi kannossa, edellyttää hakijalta nykyistä aselupaprosessia huomattavasti raskaampaa ja tarkempaa prosessia. Eli sen normaalin käsiaseluvan _LISÄKSI_.
Ja juuri tuossa on se suuri ero miksi asioista tietävät kannattavat suojeluaseen kantamisen _mahdollisuutta_ (ei pakkoa) yleisen turvallisuuden kannalta hyvänä asiana, verrattuna ”taviaisten” päivittelyyn aseiden jakamisesta kaikille nakkijonossa. Niitä aseita ei kukaan ole haluamassa kaikille. Ymmärsittehän nyt?
Eli Osmon suureksi riemuksi, harrastajana _irtisanoudun_täysin_ aseiden jakamisesta kaikille. Kaikille jakaminen ei lisäisi turvallisuutta.
Ja vaikka minulla, kunnollisena kansalaisena, rikkeettömällä historialla ja alkoholijuomia kaihtavana henkilönä, tödennäköisesti, hypoteettisesssa tilanteessa olisikin mahdollisuus saada lupa kantaa puolustusasetta, en sitä kantaisi. Miksi? Koska nykysuomessa todennäköisyys kohdata väkivaltaa siellä missä liikun (PK seutu, Häme), on aivan olematon. Kaiken lisäksi käsiase on mielestäni oikeasti epämukava kantaa muutoin kuin reisikotelossa, ja se taas ei julkisilla paikoilla ole hyväksyttävää (eikä tule ollakaan).
Luultavasti olisin toista mieltä puolustusaseen tarpeellisuudesta jos tilanne täällä olisi yhtä paha kuin Briteissä nyt asekiellon jälkeen.
Minulla ei ole minkäänlaista halua osallistua Internetissä käytävään asekeskusteluun, joten ihan yleisenä huomiona siihen mitä ps_ kirjoitti siitä että lupa tulisi antaa vain oikeille ihmiselle. Tämä on periaatteessa ratkaisu aivan oikea ratkaisu moneen ongelmaan. Sosiaaliturva tulisi olla vain oikeasti apua tarvitsevia varten. Maahan tulisi vain päästää vain oikeasti yhteiskuntaa hyödyttäviä maahanmuuttajia. Ja, Caitlinan esimerkkiä käyttäen, ajokortti pitäisi olla vaan ajokuntoisilla.
Käytännössä kun tällaista ruvetaan tekemään pitäisi määritellä millaisia nuo kunnolliset ihmiset ovat. Siis laissa, ei näppituntumalta kasvotusten. Tästää seuraa jotain kriteerejä, esimerkiksi ps:n mainitsema raittius tai ajamisen kannalta riittävä terveys. Mikä tuottaa kannustimia osoittaa täyttävänsä kriteerit, el esimerkiksi teeskennellä raitista, tai kuten Caitlina kertoo jättää menemättä lääkäriin.
Se mitä tällaisesta seuraa on kyttäyskoneisto, joka ainoastaan ei toimi vaan lisäksi aiheuttaa muuta vahinkoa, esimerkiksi ammattiautoilijan sydänkohtauksen joka olisi voitu hoitaa ajoissa tai sen että täysin hyödyllinen maahanmuuttaja ei saa työlupaa koska ko. alalla on tilastollisvirallisesti työttömiä työnhakijoita, joita ei tosin saa töihin. Bonuksena kasvatettiin taas julkisia menoja muutaman virkamiehen verran.
Tupakoinnin rajoittamisen rinnastaminen laillisen aseenomistuksen kieltämiseen on lähinnä naurettavaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan:
”Länsimaissa neljätoista prosenttia kuolemista aiheutuu tupakan aiheuttamista sairauksista, ja se on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden syy. Myös Suomessa tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta. Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. Joka toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan.”
Varsin selvää siis, että tämä joillekin päähänpintymäksi muodostunut ”aseongelma” on täysin merkityksetön ”uhka” esim. kenellekään tupakoitsijalle – TUPAKKA TEIDÄT TAPPAA!
Lainatakseni Pikku Karhua: ”Valoinen mies tarjoaa minulle aseita. Se on minulle suuri kunnia, sillä vain miehet saada aseita… Ugh!” 🙂
Tiedän tapauksia, joissa ammattkikuskin ajolupia on peruutettu lähinnä kuulopuheen perusteella (hässäkkä ensiavussa, monta sanelua menossa, jostain lentää sana ”kouristi”, jonka yhteydestä ei tietoa. Sana asettuu kuin kärpänen tähän paperiin).
Epilepsiana vailla oikeastaan mitään perusteita hoidettu tila vuosia kortin ja ajoluvan peruuttamisen jälkeen sattumalta jääkin pallolaajennuspöydälle. jne jne. Nyt vallitsee käytännössä täydellinen mielivalta, jossa turvallisuusnarkomanian halvaannuttama yksittäinen lääkäri voi viedä ammatin, toimeentulon ja velkaisen omaisuuden myyntiin vain koska hänestä nyt tuntuu siltä.
Hyvä Osmo!
Olen kanssasi liikuttavan yhtä mieltä siitä että poliisi ja oikeuslaitos suhtautuu leväperäisesti ”yhden kansanryhmän” laittomiin aseisiin! Niin tekee myös media, hyssytellessään rasismin pelossa ”kansanryhmän” tekosia. Hyvä Osmo!
Osmo heitti:
”Minusta ei ole aivan poissuljettua, että päädytään siihen, että kilpaurheilussa saa käyttää vain aseita, jotka eivät mahdu taskuun, siis kuten tarkkuuspistoolit.”
Laissa on määritelty ”taskuase” joten lainsäätäjä on ottanut tämän jo huomioon. Kannattaisi oikeasti lukea se laki joskus.
Osmo heitti:
”Varsinainen hidas kilpa-ammunta voi olla ihan hyvä harrastus, koska siinä on opeteltava keskittymistä.”
Mitä on ”hidas kilpa-amunta”? Haulikkolajitko ei ole? Tai kuvioammunta kääntyviin tauluihin tai Practical-ammunta?
Osmo heitti:
”Paljon on vuoden aikana tehty tappoja täysin luvallisilla aseilla, lukumääräisesti selvä enemmistö aseilla tehdyistä surmista.”
Taas väärin! Optulan ”Henkirikoskatsaus 2009″ sanoo:” Rikoksissa käytetyistä ampuma-aseista 46 prosenttia oli luvallisia ” Kannattaisi oikeasti tarkistaa tiedot ennen kuin antaa mutua ulos.
Osmo heitti:
”Monen maan käytäntö säilyttää aseet ampumaradoilla ei ole aivan pöljä.”
Sitten Osmo kertoo meille ne maat jossa harrastajien on pidettävä aseet ampumaradoilla lain velvoittamana. Muuten menee taas mutun piikkiin.
Osmo heitti:
”Jokaisessa kunnollisessa hotellihuoneessa on nykyisin vankka kassakaappi, joten ei sellainen tolkuttoman kallis voi olla.”
Ei ole ei. Minullakin on, koska laki sellaiseen kohdallani velvoittaa. Mutta sen metsästyshaulikon ja hirvikiväärin omistalla ei tarvitse olla, eikä HE106/2009 tuo muutosta tähän. Teeppä Osmo miehen työ ja esitä että jo yhdelle aseelle tarvitaan hyväksytty kaappi.
Osmo heitti:
”Huono on argumentti, että aseilla tapetaan vain joitakin kymmeniä ihmisiä ja että vain pienellä osalla aseita tapetaan. Suomessa ajetaan miljoonia kertoja vuodessa kännissä ja vain runsas sata kuolee.”
OSMO!!! Tuo lausunto osoittaa niin matalaa harkintakykyä ja huonoa makua että alta pois! Tuossahan suoraan sanot että on hyväksyttävää että känniläiset tappaa vain runsaan sata ihmistä!! Ja taas tuo ”miljoonia kertoja” on vain mutua. Suomessa ammutaan miljoonia kertoja vuodessa ja vain 19,8 ihmistä keskimäärin vuodessa 2002-2008 (Lähde: Optula, Henkirokoskatsaus 2009)
Harri
Nämä keskustelut tuntuvat menevän aina molemminpuoliseksi jossitteluksi.
Olisiko mitenkään mahdollista, että muutoksia nykykäytäntöön ajavat esittäisivät ihan numeerisen arvion siitä, miten paljon heidän mielestään politiikkamuutoksista hyödyttäisiin? Yksiköt vapaavalintaisia, mutta kun turvallisuus on noussut kantavaksi teemaksi niin aloittaa voisi vaikka määrällä ruumiita/vuosi.
Minä taas lähestyisin koko ongelmaa hieman eri kantilta. Jaetaan aseet kolmeen eri ryhmään.
Aktiivikäytössä olevat. Nämä aseet ovat ampumaharrastus tai metsästys käytössä aktiivisesti. Eli nämä ovat aseita joita oikeassti käytetään siihen mihin lupa on annettu. Luultavasti tälle ryhmälle ei olisi kauhean vaikeaa tai edes vastenmielistä toimittaa vaikka kerran viidessä vuodessa todistus käytön jatkumisesta. Samoin, että jo yhdelle aseelle tarvitaan hyväksytty säilytyspaikka ja aseiden tuottamuksellisesta hävittämisestä annettaisiin rangaistuksia ei olisi ongelma.
Toinen ryhmä on taas kaikilla tekosyillä hankitut aseet. Ollaan harrastavinaan jotain, että saadaan luvat. Mielestäni näille ei tulisi antaa lupia.
Kolmas ryhmä on taas laittomat aseet. jotka vain pitää kerätä pois.
Yksi ratkaisu voisi olla myöntää uudelle hakialle luvat aluksi määräaikaisena ja vaatia säilytyspaikat kuntoon. Lisäksi luvan päättyessä voitaisiin vaatia esim. todistus siitä, että harrastus tai käyttö on jatkunut. Ampuma tai metsästyseuran todistus siitä, että on oikeasti harrastanut toimintaa. Oma päiväkirja voitaisiin joissain tapauksissa hyväksyä. Sitten poliisilla olisi mahdollisuus ottaa ase pois, myöntää uusi määräaikainen jatko tai pysyvä lupa, jos näyttö harrastuksen pitkäaikaisesta jatkumisesta on riittävän vakuuttavaa.
Nimimerkki Catilina on nyt kaksi kertaa (pe 19:49 ja la 8:54) ilmeisesti yrittänyt virnuilla minulle letkautellessaan ammattiautoilijasta joka ei uskalla käydä lääkärissä.
Minä tosiaankin puhuin siitä, että 70-luvulla haluttiin karsia kaikki huonot ajajat (pysyvästi) liikenteestä, kun taas nykyään pohditaan, miten kadut ja tiet pitäisi suunnitella ja rakentaa, jotta ei voisi tapahtua aivan niin kamalia, mikäli tien päälle eksyykin joku (tilapäisesti) sairas tai muuten tumpelo.
Nimimerkki ei ilmeisesti käsittänyt jutun kärkeä.
Ne jotka selittävät, että ”ei ase tapa vaan ihminen”, ja kertovat kuinka hyviä, kunnollisia, karsinnan läpäisseitä ja joka hetki luotettavia ovat laillisen aseen omistajat — he ovat näitä ”huonon kuskin kyttääjiä” jotka estävät ammattiautoilijaa leikkauttamasta umpisuoltaan.
Ne taas, jotka yrittävät kehitellä sääntöjä ja käytäntöjä, jotka tekisivät vähemmän todennäköiseksi että kenelläkään olisi tuliase helposti saatavissa huonona päivänä, ovat rinnastettavissa niihin, jotka yrittävät tehdä liikenneympäristön turvallisemmaksi.
Ellei vieläkään aukea, voin selittää kolmannen kerran.
Olen pahoillani, jos Ville on käsittänyt minun halunneen virnuilla hänelle. En ole halunnut. Pyydän anteeksi, jos viesteistäni sai sellaisen kuvan.
Tässä vaan oli mielestäni looginen kolo tuoda esille tärkeänä pitämääni epäkohtaa, joka manifestoituu elämää, työtä ja toimeentuloa uhkaavan kontrolloimattoman mielivallan muodossa. Näissä kirjoituksissa ei sinänsä ollut mitään kärkeä suunnattuna ketään vastaan.
Hyvä. Olkoon niin.
# Osmo Soininvaara kirjoitti 19.7.2010 kello 23:57
”Ratikkakaan ei toimi Utsjoella, mutta silti niitä on Helsingissä. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, Jos maalaiset haluavat välttämättä mahdollisuuden ampua toisiaan hengiltä, tähän riskiin ei pidä pakotta kaupunkilaisia.”
HYVÄ, HYVÄ!! Nyt vaan ampumaratoja kaupunkeihin! Osmo hoitaa asian. Helsingissä esim on 20000 käsiaselupaa, mutta vain kolme kaupallista rataa. Joista yksi on jo sopivasti kaupungin hallinnoivan yhtiön omistama. Tosin sekin on nyt kiinni.
Harri
Ei kukaan ole kieltänyt perustamasta ampumaratasa kaupunkiin. Harri voi vaikka itse panna rahat pöytään ja perustaa. Ei näytä olevan kysyntää, koska kaupallisella pohjalla ampumaratoja syntyy niin vähän.
# Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2010 kello 8:25
”Ennen kuin sanoo valeeksi, pitäisi kertoa, miltä vuodelta tuo tilasto on, koska väitteeni ei koskenut pitkää aikaväiä vaan viimeaikoja. Viimeaikoina nämä laillisilla aseilla tehdyt koulusurmat ovat nostaneet laillisten aseiden osuutta. Pitkällä aikavälillä toki voi olla toisin.”
Eli Osmo varaa oikeuden itselleen puhua mutua ja muuta, ilman mitään viitteitä mihinkään, mutta kun alkaa osua omaan nilkkaan niin silloin ollaan vaatimassa sitä mitä itse ei osata? Näinkö vihreä politiikka toimii?
Sanotaan nyt vielä kerran: Lue sitä Optulan Henkirikoskatsausta.
Harri
Ville_ kirjoitti 20.7.2010 kello 10:10
”Mielestäni ei olisi kohtuuton vaatimus, että käsiaseiden säilytyspaikka pitäisi olla poliisin hyväksymä. Samoin poliisilla tulisi olla oikeus tarkistaa ase ja sen säilytyspaikka myöhemminkin. Se että poliisi tulee tällä perusteella kotiin yms. valitukset voi unohtaa sillä, että aseenkanto lupaa ei kenenkään ole pakko hankkia.”
Poliisilla ei ole resursseja eikä halua, usein ammatitaidosta puhumattakaan, käydä tiloja tarkistelemassa. Olen pyytänyt, eivät tule jos ei ole keräilijä.
Miksi poliisi saisi tulla luvallisen aseen omistajan kotiin jos ei saa kotietsintälupaa rikollisen kotiin epäillyn luvattoman aseen takia?
Ei ole pakko käydä töissä, ei omistaa asumustaan, ajaa autolla, käydä ravintoloissa humaltumassa, jne.
Ville_ kirjoitti 20.7.2010 kello 10:10
”Mielestäni lupaharkinnassa tulisi ottaa huomioon myös se, että laillisen aseen siirtäminen jollekin tulisi olla mahdollista.”
Eli joko lupharkintaa pitää muuttaa niin että perintöaseet jäävät sukuun tai sitten lupaviranomaiselle pitää hankkia kristallipallo, josta näkee mikä on aseluvanhaltian tilanne hänen kuollessaan?
Harri
Piirinuohoojalla on oikeus tulla kotiin, jos siellä on takka.
# Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2010 kello 15:57
”Puolueettoman tarkkailijan logiikka perustuu taas kerran siihen, että maailma muuttuisi turvallisemmaksi, jos jokaisella olisi pyssä taskussaan koko ajan. Kannattaa muistaa, että aseella tehdyt tapot ovat pääasiassa tavallisen, kunnon kansalaisten mielenhäiriössä tekemiä. Jos kaikilla olisi pyssy, näitä mielenhäiriötapauksia tulisi varfmasti moninkertainen määrä enemmän. Varsinaisia hyötymistrarkoituksessa tehtyä tappavaa aseenkäyttöä, siis esimerkiksi aseellisen ryöstön tyhteydessä olisi ammuttu joku, en nyt heti muista yhtään. Ne ovat lähinnä vain näitä vinksahtaneita, jotka puolueeton tarkkailija haluaisi aseistaa.”
Taas Osmo laukoo mutua ja muuta, ilman mitään lähdeviitteitä, mitä itse aikaisemmin vaati muilta.
Otetaampa viimeaikaisia aseella suoritettuja surmia: Sellon surmat, Porvoon surmat ja Petikon surma. Kunnon kansalaisia?
Koulusurmaajat: hetkellinen mielenhäiriö?
Tuplaitsemurha Porvoossa (mies oli poliisi), opettaja surmasi itsensä ja perheensä Oulussa (haulikko), Puolustusvoimien palveluksessa ollut surmasi vaimonsa ja itsensä (PV:n ase): kunnon kansalisia toki, mutta mielenhäiriö?
Ainut mitä koko listassa voi pitää ”äkkipikaistuksissaan” tehtynä on Porvoon tapaus. Mites Osmo olisit sen estänyt? Muut olivat vakaan harkinnan ja pitkällisten valmistelujen tulosta. Miten ne olisi estetty?
Harri
Myös Sellon surma taitaa mennä sinne mielenterveyspuolelle. Koulusurmat olisi estetty sillä, ettei käsiaseita jaeltaisi vapaamielisesti melkein kenelle vain.
Myönnän, että tuo ”kunnon kansalainen” oli huono termi. Se oli vastaus siihen, että aseilla tehdyt surmat olisivat jotenkiin paatuneiden ammattirikollisten tekemiä.
Näiden kiihkeimpien asefanaatikkojen mukaan jokaisella olisi oltava oikeus omaan pyssyyn, ellei ole syyllistynyt aiempaan väkivaltarikokseen.
Kukaan ei ole syyllistynyt väkivaltarikoksiin ennen ensimmäistä kertaansa. Siihen saakka he ovat ainakin kunnon kansalaisia. Jos jokaisella on pyssy taskussa ensimmäiseen nakkikioskitappeluunsa saakka, silloin se pyssy on läsnä siinä ensimmäisessä kahakassa.
Päivi Pasi kirjoitti 21.7.2010 kello 8:41
”Seuraavat eivät siis harrastajille mitenkään sovi:
– aseita ei saa määrätä säilytettäväksi ampuradadoilla, vaan niitä täytyy saada jemmailla kotona
– Aseiden jälleenmyyntikieltoa ei saa tuoda voimaan, koska joku teoreettinen kaiken omaisuutensa aseisiin pistänyt sokea vanhus Juupajoelta ei sitten saa sijoitustaan realisoitua ja kuolee nälkään. Yhyy!
– Poliisi ei saa tulla kotiin tarkastamaan aseiden säilytyspaikkaa
– Saatavilla olevaa luvallista asevalikoimaa ei saa rajoittaa mitenkään
– Aseenkantolupien myöntämistä ei saa rajoittaa muuten kuin tarkastamalla rikosrekisteri ja kysymällä, että aiotko tappaa aseella jonkun ihmisen
– Aseiden vähentäminen millään keinolla ei takuulla paranna kenenkään turvallisuutta, koska hitler ja 9/11.”
Ei hyvää päivää! Päivi on sitten hyvä ja kertoo:
-miten niitä aseita siellä Juupajoen radalla säilytettäisiin?
-kuka on puhunut jälleenmyyntikiellosta? Ja mitä se auttaisi laittomiin aseisiin tai murhiin?
-Poliisi ei pyynöistä huolimatta tule ja miksi antaa kiusata rehellistä harrastajaa jos ei poliisi saa kotietsintälupaa luvattomalle aseelle?
-lupien myöntämistä ei saa rajoittaa teennäisillä syillä: tuo on musta, siinä on liian iso reikä, lippaaseen menee liikaa patruunoita, se on liian pieni/iso, jne. Ensimmäistä lupaansa hakevaa syynättäköön ja se joka on kerran lupansa menettänyt.
-britanniassa (joka on nyt kaikkien kieltäjien lempimaa) ei käsiaseiden kieltäminen ole lisännyt yleistä turvallisuutta, päinvastoin
Harri
# Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2010 kello 18:53
”Minua ei tarvita kieltämään tuota itsepuolustuksessa hankittavaa aseisrtusta. Voit yrittää hakea lupaa taskuaseeseen tuolla perusteella. Ei haltiä. Ei taida irrota oikein missään EU-maassa.”
Saksa, Pohjois-Irlanti, Viro ja Puola, tulevat heti mieleen.
Harri
Harri kirjoitti 26.7.2010 kello 12:00
”Miksi poliisi saisi tulla luvallisen aseen omistajan kotiin jos ei saa kotietsintälupaa rikollisen kotiin epäillyn luvattoman aseen takia? ”
Käsittääkseni poliisi saa kotietsintään luvan laittomasta aseesta. Ampuma-aserikoksen maksimi kakku on kaksi vuotta joka hyvin täyttää tuon 6kk:n vaatimuksen, mikä vaaditaan kotietsintään. Lievät ampuma-aserikokset ovat käytännössä olleet ammusten hallussapitoon liittyviä, joihin ei saa kotietsintää suorittaa, kun maksimi rangaistus on vain sakkoja.
Sama pätee myös henkilöntarkastukseen, eli jos poliisilla on perusteltu epäilys aseesta saa myös vaatteet ja kantamukset tarkistaa.
Sinänsä tuon lievän ampuma-aserikoksen maksimin voisi nostaa kuuteen kuukauteen, jotta saataisiin siihenkin tarkastusoikeus. Tällöin ei tarvitsisi tehdä rajanvetoa lievän ja tavanomaisen rikoksen välillä kentällä. Järjestyslain perusteella saa myös kaivaa tavarat ja vaatteet, jos on syytä epäillä replikaa julkisella paikalla.
Lisäksi tiedän tapauksia, joissa poliisi on tehnyt kotietsintöjä etsiessään laittomia aseita.
Harri kirjoitti 26.7.2010 kello 12:39
”-lupien myöntämistä ei saa rajoittaa teennäisillä syillä: tuo on musta, siinä on liian iso reikä, lippaaseen menee liikaa patruunoita, se on liian pieni/iso, jne. Ensimmäistä lupaansa hakevaa syynättäköön ja se joka on kerran lupansa menettänyt.”
Mielestäni on aiheellista rajoittaa aseiden ominaisuudet ja luvan voimassaolo perusteisiin, joilla lupa on haettu. Jos kerran lupaa haetaan metsästysaseeseen, niin on hyvä rajata se siihen mitä metsästyslain perusteella metsästykseen saa käyttää.
HE106/2009 perusteluissa:
”Ampuma-aselaissa on lähtökohtana käyttötarkoitussidonnaisuusperiaate. Lupa ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon annetaan vain lain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hyväksyttävään käyttötarkoitukseen. Toisaalta kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta ampuma-aseen hallussapitoon. ”
Mielestäni tuo on hyvä lähtökohta luville. Lisäksi se että luvan voimassaolo sidotaan harrastuksen jatkumiseen on mielestäni aivan oikein.
Eihän se että saa ajaa mopolla takaa sitä, että voisi yhtä hyvin ajaa täydellä linja-autolla.
Tulee kyllä mieleen, että luvat voisivat olla jotenkin luokissa ja ko. luokkaan kuuluville aseille olisi maksimimäärä. Että jos luvat on maksimissaan kahdelle metsästyshaulikolle, niin voisi hankkia uuden ja vain käydä näyttämässä ase poliisille.
Tuosta ensimmäisen luvan tarkemmasta syynäämisetä olet kyllä oikeassa.
Miettikääpäs itse aseen teknistä olemusta.Täysin mekaaninen,osin kemiallinen(ruuti)apparaatti.Rinnastettavissa teknisenä laitteena,konstruktiona vaikkapa polkupyörään.Kaikkinainen digitaali-tai tietotekniikka puuttuu täysin.Jos lailliseen ampumistarpeeseen tarkoitettuun ampuma-aseeseen liitettäisiin jokin tekninen tai digitaalinen salausmeininki,niin luulisipa tunnusluvun muistelemisen olevan ajallisesti varsin pieni toimenpide.Väkivaltatilanteessa saattaisi tunnusluvun muistelemiseen menevä aika antaa suotavaa aikaa kohteen erkaantumiselle aseen sijaintipaikasta.Tietotekniikka antaisi ihan uudet ulottuvuudet tutkinnallisille jutuille niissä ikävämmissä tapauksissa.Vinkki uusien aseiden valmistajille ! Voitaisiinko liittää vanhoihin ,vertaa vanhoihin sorveihin jälkiasennetut digitekniikat.
Tuollaiseen digitaaliseen lukkoon voisi liittää myös ajastimen. Aukeaa vasta viiden minuutin kuluttua. Ehtii vähän rauhoittua (tai sammua).
”Voitaisiinko liittää vanhoihin…”
Ei voitaisi. Koska normaali ampuma-ase on tosiaan toiminnaltaan (hieno)mekaaninen laite, siihen eivät ole suurimmatkaan asevalmistajat osanneet lisätä luotettavasti ja turvallisesti toimivia ”sähkölukkoja”. Kannattaa ymmärtää, että tuollaisten turhakkeiden aiheuttamat toimintahäiriöt ovat pahimmillaan hengenvaarallisia, kun ase ei laukea tai laukeaa viiveellä. Yleensä aseisiin lisätyistä, väitetysti ”turvallisuutta lisäävistä” mekaanisistakin lukitusvirityksistä ovat valmistajat luopuneet vähin äänin (mm. Sako) niiden lisättyä lähinnä asevikojen määrää.
”Lisäksi se että luvan voimassaolo sidotaan harrastuksen jatkumiseen on mielestäni aivan oikein.
Eihän se että saa ajaa mopolla takaa sitä, että voisi yhtä hyvin ajaa täydellä linja-autolla.”
Miksi se olisi oikein? Sanopa jokin harrastus, jonka harrastusvälineet olisi pakko myydä harrastustauon tai harrastuksen loppumisen vuoksi.
Esim. Pappa-tunturi olisi pakko myydä jos sillä ei ajeta vähintään kahdesti kuussa vuoden ympäri, kuten aselakiin yritetään ujuttaa aseiden käyttöpakoksi. Huomioi että mopot tappavat vähintään yhtä paljon väkeä vuosittain kuin mitä tulee aseilla ammutuiksi.
”Tulee kyllä mieleen… ko. luokkaan kuuluville aseille olisi maksimimäärä.”
Tämä määrärajoitus palvelisi mitä? Miksi aseita ei saisi omistaa niin monta kuin pystyy hankkimaan? Kieltäisitkö samalla asekeräilyn? Onko kahdenkymmenen aseen omistaja mielestäsi kymmenen kertaa vaarallisempi kuin kahden aseen omistaja?
”Myös Sellon surma taitaa mennä sinne mielenterveyspuolelle.”
Miksi sitten sitäkin mm. Pekka Sauri käyttää keppihevosena asekiellon asettamiselle. Porvoon ampujallakaan ei Saurin mukaan ole mitään mielenterveysongelmaa, vaikka on jo kolmessa yhteydessä tappanut viisi ihmistä ja yrittänyt tappaa ainakin kaksi lisää.
”Koulusurmat olisi estetty sillä, ettei käsiaseita jaeltaisi vapaamielisesti melkein kenelle vain.”
Ainoat paikat missä tiedän aseita ”jaettavan” ovat armeija ja poliisi yms. muut vastaavat valtion väkivaltakoneistot.
”Myönnän, että tuo “kunnon kansalainen” oli huono termi. Se oli vastaus siihen, että aseilla tehdyt surmat olisivat jotenkiin paatuneiden ammattirikollisten tekemiä.”
Sekä Sellon että Porvoon ampujat täyttänevät ”paatuneen rikollisen” tuntomerkit?
”Näiden kiihkeimpien asefanaatikkojen mukaan jokaisella olisi oltava oikeus omaan pyssyyn, ellei ole syyllistynyt aiempaan väkivaltarikokseen.
Kukaan ei ole syyllistynyt väkivaltarikoksiin ennen ensimmäistä kertaansa. Siihen saakka he ovat ainakin kunnon kansalaisia. Jos jokaisella on pyssy taskussa ensimmäiseen nakkikioskitappeluunsa saakka, silloin se pyssy on läsnä siinä ensimmäisessä kahakassa.”
Suomenkin oikeuskäytäntö on tähän asti toiminut syyttömyysoletuksen pohjalta; sinun ei tarvitse osoittaa itseäsi syyttömäksi, vaan syyttäjän on osoitettava sinut syylliseksi.
Väkivaltainen käytös taas useimmiten alkaa jo varhain ja jo parikymppisenä on runsaasti pohjia erilaisista tappeluista, pahoinpitelyistä yms. Tämä estää nykyisenkin aselain mukaan aseluvan saannin. Porvoon tappajakin oli aloittanut henkirikosuransa lyömällä kapakkatappelussa puukon järjestysmiehen selkään.
Näistä ”nakkikioskitappeluistakin” on suhteellisen turha jauhaa, koska jos sellaisia todellisuudessa tapahtuu ja siellä ammutaan, on ase käytännössä aina luvaton.
Kannattaisi myös huomioida, että Suomessa on aseiden itsepuolustuslupia myönnetty pitkälle 90-luvulle saakka. Mm. taksikuskeilla on varsin yleisesti ollut ase ip-tarkoitukseen. Taksikuskit taas ovat varsin yleisiä ”nakkikioski”asiakkaita, mutta enpä muista kuulleeni yhtäkään tapausta jossa taksikuskien nakkijonossa olisi syntynyt lukuisia uhreja vaatinut joukkoammuskelu – en itseasiassa muista kuulleeni yhdestäkään tämäntapaisesta tapauksesta, jossa luvallisella aseella olisi alettu laittaa jonoa järjestykseen.
arska kirjoitti 26.7.2010 kello 18:37
”Miksi se olisi oikein? Sanopa jokin harrastus, jonka harrastusvälineet olisi pakko myydä harrastustauon tai harrastuksen loppumisen vuoksi.
Esim. Pappa-tunturi olisi pakko myydä jos sillä ei ajeta vähintään kahdesti kuussa vuoden ympäri, kuten aselakiin yritetään ujuttaa aseiden käyttöpakoksi. Huomioi että mopot tappavat vähintään yhtä paljon väkeä vuosittain kuin mitä tulee aseilla ammutuiksi.”
Hyväksyn myös ratkaisun, jossa aseiden käyttö voidaan estää ihmisiltä, jotka ovat ”lomalla” harrastuksesta. Esim. säilytys muualla tms. Silloinhan tämä ei haittaa omistamista. Ei tarvitse myydä, kunhan ovat säilössä siten, että niitä ei voi käyttää.
”Tämä määrärajoitus palvelisi mitä? Miksi aseita ei saisi omistaa niin monta kuin pystyy hankkimaan? Kieltäisitkö samalla asekeräilyn? Onko kahdenkymmenen aseen omistaja mielestäsi kymmenen kertaa vaarallisempi kuin kahden aseen omistaja?”
Aseita saa omistaa sen verran, kuin harrastuksen perusteella on perusteltua. Lisäksi aseiden tulee olla ko. harrastukseen soveltuvia. Idea olisi poistaa hankintalupa ja antaa esim. sopivalle joukolle metsästysaseita luvat oletuksena jos metsästää. Muihin voisi edelleen saada luvat ase ja käyttökohtaisesti perustelemalla. Lisäksi valvoa tämän asiallisen käytön jatkumista, samalla vähentää byrokratiaa esim. aseen vaihtamisessa parempaan.
Asekeräily on mielestäni hyväksyttävä harrastus, mutta sitä ei tule tehdä jonkun metsästysaseluvan varjolla.
Edelleenkin aseen omistaminen ei mielestäni ole subjektiivinen oikeus. Oletuksena henkilöllä ei ole oikeutta omistaa asetta, joka on merkittävä peruskysymys tässä asiassa. Annettu lupa on etu, joka mielestäni voidaan peruuttaa aivan yhtä pienillä syillä, kuin se on annettukin.
Löysin lopulta omalta koneelta tallentamiania datoja.
Tässä statistiikkaa Coloradon osavaltiosta CCW:hen (kätketty suojeluase) liittyen:
-Poliisin tietoon tulleista suojeluaseen ”esilleottotilanteista” 3,8% päättyi aseen laukaisemiseen
-Ampumatapauksissa 57,3% tapauksista päättyi osumaan (tuosta 3,8%:sta)
-Ampumatapauksissa 38,1% tapauksesista ammuttiin varoituslaukaus
-Ampumatapauksissa 4,6% tapauksista ei osuttu kohteeseen, kohde pakeni havaittuaan tulleensa ammutuksi kohti
-Vuodesta 2005 ei toistaiseksi ole tiedossa YHTÄÄN suojeluaseesta ammutusta harhaluodista surmansa saanutta henkilöä
Lähde: CBI 2005-2006 http://cbi.state.co.us/ (sivusto muuttunut ko. statistiikan haun jälkeen, joten suora linkki ei enää toimi).
Tuossa googlatessa löytyi myös muuta statistiikkaa, lähteineen.
Em. statistiikan vain Coloradon osavaltiosta, tässä linkissä osittain kootusti.
http://gunowners.org/sk0802.htm
Pari poimintaa (numerot perässä viittaa lähteeseen):
* Of the 2.5 million times citizens use their guns to defend themselves every year, the overwhelming majority merely brandish their gun or fire a warning shot to scare off their attackers. Less than 8% of the time, a citizen will kill or wound his/her attacker.3
* Vermont: one of the safest five states in the country. In Vermont, citizens can carry a firearm without getting permission… without paying a fee… or without going through any kind of government-imposed waiting period. And yet for ten years in a row, Vermont has remained one of the top-five, safest states in the union — having three times received the ”Safest State Award.”12
* Kennesaw, GA. In 1982, this suburb of Atlanta passed a law requiring heads of households to keep at least one firearm in the house. The residential burglary rate subsequently dropped 89% in Kennesaw, compared to the modest 10.4% drop in Georgia as a whole.16
* Ten years later (1991), the residential burglary rate in Kennesaw was still 72% lower than it had been in 1981, before the law was passed.17
* Orlando, FL. In 1966-67, the media highly publicized a safety course which taught Orlando women how to use guns. The result: Orlando’s rape rate dropped 88% in 1967, whereas the rape rate remained constant in the rest of Florida and the nation.19
* Nationwide. In 1979, the Carter Justice Department found that of more than 32,000 attempted rapes, 32% were actually committed. But when a woman was armed with a gun or knife, only 3% of the attempted rapes were actually successful.20
* 3/5 of felons polled agreed that ”a criminal is not going to mess around with a victim he knows is armed with a gun.”21
* 74% of felons polled agreed that ”one reason burglars avoid houses when people are at home is that they fear being shot during the crime.”22
* 57% of felons polled agreed that ”criminals are more worried about meeting an armed victim than they are about running into the police.”23
Erittäin mielenkiintoinen tapaus on tuo Kennesaw, jossa määrättiin lailla perheen päällä oltavaksi vähintään yksi käsiase kotona. Tuloksetkin ovat pitkällä aikavälillä kestäviä.
Ja EI, en kuitenkaan pidä hyvänä että Suomessa otettaisiin vastaava malli käyttöön. Suomalaiset läträävät Kuningas Viinan kanssa sen verran ettei siitä tulisi mitään*. Jokatapauksessa, on todistettu että aseet eivät aiheuta väkivaltaa, vaan ehkäisevät sitä. Täällä vastaava pitäisi tehdä tarkemmalla seulalla, että saadaan nämä ryyppääjät ja väkivaltaiset henkilöt seulottua pois. Onneksi taipumus viinaan, väkivaltaisuuteen ja huonoon seuraan paljastuu yleensä varsin varhain (Osmon viittaus väkivallattomuuten ennen ensimmäistä tekoa).
Ja tuostakin mielipiteestä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että meillä on täällä Suomessa asiat sen verran hyvin vielä toistaiseksi, ettei suojeluaseelle ole vielä tarvetta. Trendi vain näyttää olevan huonoon suuntaan, ja sitä vielä edistetään ymmärtämättömillä mielipiteillä ja aatoksilla. ”Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla.”. Lainsäädännöstä ja maan arvojohtamisessa tulisi heittää tunteet mäkeen ja käyttää järkeä. Populismilla tehdään pahimmillaan korjaamatonta vahinkoa.
*) Mielenkiintoista on että Kuningas Viina on silti aina lähes ehdoton tabu kielto/rajoituslistalla? En ole myöskään absolutisti. Minulle riittää yksi erittäin kallis pullo moneksi vuodeksi. Humalaa siitä ei tule, eikä tarvi tullakaan, alkoholi on kohtuudella nautittuna hyvä juhlajuoma.
Ville_ kirjoitti
>Asekeräily on mielestäni hyväksyttävä harrastus, mutta sitä ei tule tehdä jonkun metsästysaseluvan varjolla.
Asekeräilyä ei voikaan tehdä millätahansa luvilla. Se vaatii tarkan keräilysuunnitelman, erilliset anomukset, säilytyspaikan tarkastukset, jne. Keräily ei ole mikään helppo juttu. Taustalla on helposti vuosien suunnittelu ja mietintä ennen keräilyluvan hakemista.
>Edelleenkin aseen omistaminen ei mielestäni ole subjektiivinen oikeus. Oletuksena henkilöllä ei ole oikeutta omistaa asetta, joka on merkittävä peruskysymys tässä asiassa. Annettu lupa on etu, joka mielestäni voidaan peruuttaa aivan yhtä pienillä syillä, kuin se on annettukin.
Olen samaa mieltä, kuten on nykyinen voimassa oleva aselakikin…
# Raimo K kirjoitti 22.7.2010 kello 9:59
”Ja kyllä laillisten aseiden määrä korreloi markkinoilla olevien laittomien aseiden määrän kanssa.”
Ja sitten tilastoa kehiin!
Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2010 kello 3:57
”Olisi ehkä hyvä, että järkevät ampuamaurheilun harrastajat sanoutuisivat irti näistä kaikista pölvästeimmistä mielipiteistä, jonka mukaan turvallisuus paranisi, jos nuoret miehet saisivat rippilahjanana raamatun lisäksi oman pyssyn siltä varalta, että joku tulee haastamaan riitaa nakkikioskilla. Minä en alunperin ehdottanut pienaseiden kieltämistä, vaan vakavampaa suhtautumista laittomiin aseisiin, erityisesti silloin kun ne on hankittu näitä nakkijonotappeluja varten.”
Olen lukenut monta keskustelua, enkä koskaan ole kenenkään lukenut/kuullut ehdottaneen tuollaista! Mistä Osmo repii noita juttuja? Koska olet kuullut/lukenut LAILLISEN omistajan kuljettaneen LAILLISTA asetta, nakkikioskilla/baarissa/kännissä?
# Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2010 kello 18:31
”Saara, maailma jossa mielenterveyspalvelut o vayt poistaneet kaikki mielenterveyshäiriöt, on kyllä aika utopistinen.”
Onko siksi tyytyminen tähän koska ”mielenterveyspalvelut eivät ole poistaneet häiriöitä” olisiko kuitenkin parempi tehdä jotain kuin jättää tekemättä? Jos vaikka vain 10% murhista saataisiin estettyä voisi aseilla tehdyt murhat olla historiaa ja voisimme jatkaa harrastustamme ilman jatkuvaa peltottelua ja syyllistämistä.
Missä utopiassa aseiden poiskerääminen on lopettanut väkivallan?
# Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2010 kello 18:38
Miten ase ylipäänsä voi hävitä lukitusta kaapista, jossa sen siis tulee olla.
Metsästysreissulla, kuljetettasessa kilpailuijhin/kilpailuissa, ollessaa poliisin haltuunottama (Vantaalla kävi näin), sotaharjoituksissa, ryöstön/murron yhteydessä. Siis kaikkialta mistä esim käteinen raha tai arvoesineet voivat hävitä. Vaikka niitä pääasiassa säilytettäisiin lukituissa tiloissa. JOS aseet säilytettäisiin yhteissäilytyksessä, esim siellä radalla katoaisi rikollisten haltuun ryöstössä/murrossa kenties 1000 asetta, yksittäisillä harrastajilla ei sellaisia arsenaaleja ole. Kumpi siis on turvallisempaa? Hajasijoitettu vai keskitetty?
# Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2010 kello 22:36
”Jompikumpi noista kouluampujista oli aivan adekvaatin mielenterveyshoidon kohteena. Moni ei ole, mutta hoitoon pääsy ei näytä aina auttavan.”
Turha jossitella kun ei kumpikaan päässyt/joutunut vaikka molemmilla oli ilmeisesti ”haku päällä”. JOS olisivat saaneet hoitoa ja JOS tiedonkulku olisi pelannut, olisi poliisi tiennyt nämä henkilöt epäkelvoiksi omistamaan asetta. Mitä sitten olisi (Myyrmanni?)… kukaan ei tiedä.
Jos imisellä on vaikeuksia hallita vihaansa eli lähestymiskieltoja, toistuvia pahoinpitelyjä, talteenottoja humalan takia, huumetaustaa, jne. ei mielestäni asetta saa antaa ja entisetkin pitää kerätä pois. Jos tällä hieman käännettäisiin niitä aseilla tehtyjä n.19 vuosittaista murhaa vähemmäksi. Ja laittomat aseet tulisi kieltää… eiku… nehän on jo kiellettyjä, joten valvontaa pitäisi lisätä.
Ville Komsi kirjoitti 23.7.2010 kello 15:34
”(3) Ihmettelen, miten vähällä huomiolla tässä keskustelussa sivuutettiin pippurisumutteet ja vastaavat ei-tappavat aseet. Jos jonkun todella on pakko olla joka hetki varuillaan, siihen on sentään muitakin välineitä kehitelty kuin tuliaseet. Mieluummin etälamautin kuin katkaistu haulikko.”
Taitaapi olla niin ettei etälamauttimia saa kuin poliisi, eikä edes kaikki poliisit. Joten epätodennäköisempi itsepuolustuskalu kuin tuo katkaistu haulikko. Valitettavasti. Lamautin olisi toki tehokkaampi (käyttöetäisyys ja vaarattomuus sivullisille) kuin esim kaasut. Eikä jätä lääkärinhoitoa tarvitsevia vammoja (yleensä). En haluaisi kokea jos olisi tahdistaja tai jokin vakava sydän/verenkiertosairaus, tms.
Ville Komsi kirjoitti 23.7.2010 kello 15:34
”Mainiota. Mutta jos se verenhimoisten sekoboltsien joukkio räplää ulko-ovella juuri silloin, kun isäntä on hyvin ansaitsemassaan jurissa? Tunkeutuja torjutaan, hyvä. Ja sitten osoittautuu, että ne olivat pikkunoitia pyrkimässä virpomaan.”
Kovin on synkkä maailmankuva Villellä! 🙁 Tuntuuko sinusta että kaikki jotka ovat ympärilläsi tahtovat vain tappaa, tai ainakin ryöstää/pahoinpidellä/raiskata tms., sinut? Jos niin on hyvä ettei sinulla ole aseita (?) ja mene hyvä mies hakemaan apua tuohon kammottavaan vainoharhaisuuteen!
Vai onko tuon lausumasi sanoma että kaikki aseiden haltiat olisivat vainoharhaisia? Lähestyy kiihottamista ihmisryhmää vastaan!
Harri
# Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2010 kello 12:26
”Myös Sellon surma taitaa mennä sinne mielenterveyspuolelle. Koulusurmat olisi estetty sillä, ettei käsiaseita jaeltaisi vapaamielisesti melkein kenelle vain.
Myönnän, että tuo “kunnon kansalainen” oli huono termi. Se oli vastaus siihen, että aseilla tehdyt surmat olisivat jotenkiin paatuneiden ammattirikollisten tekemiä.
Näiden kiihkeimpien asefanaatikkojen mukaan jokaisella olisi oltava oikeus omaan pyssyyn, ellei ole syyllistynyt aiempaan väkivaltarikokseen.
Kukaan ei ole syyllistynyt väkivaltarikoksiin ennen ensimmäistä kertaansa. Siihen saakka he ovat ainakin kunnon kansalaisia. Jos jokaisella on pyssy taskussa ensimmäiseen nakkikioskitappeluunsa saakka, silloin se pyssy on läsnä siinä ensimmäisessä kahakassa.”
Osmo hyvä, aseita ei ”jaella kenelle hyvänsä”! Itsekin totesit jossain vaiheessa että jos hakisit lupaa niin voisi jäädä saamatta. Jos muistan oikein? Miten se ”jakelu” sitten voisi pitää paikkansa?
Ja miksi kokoajan puhut ”näistä kiihkeimmistä”? Oliko Koijarviliike koko Vihreä liike tai onko turkistarhoilla tuhojaan tekevät ”eläintehsuojelijat”? En todellisuudessa ole lukenut mistään että ”kaikkien pitää saada”. Kaikkien ei todellakaan pidä saada. Ja jos otat tuon kannan että ”kaikille tulee se ensimmäinen kerta” niin sinutkin pitäisi pistää pehmeään huoneeseen koska voithan sinäkin ”napsahtaa” (sellaista ei todellisuudessa tapahdu, vaan takana on aina pitkä tie) ja alkaa tapella nakkarilla. Ase on mukana kun sille on hyväksyttävä syy. Syy joka viimekädessä punnitaan oikeudessa. Laki kertoo pääosin ne syyt. Se että jos syitä laajennetaan, on sitten eri kysymys.
# Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2010 kello 12:28
” ” Miksi poliisi saisi tulla luvallisen aseen omistajan kotiin jos ei saa kotietsintälupaa rikollisen kotiin epäillyn luvattoman aseen takia? ”
Piirinuohoojalla on oikeus tulla kotiin, jos siellä on takka.”
Piirinuohooja ei tule pilliautolla, eikä vie takkaa jos ei pääse sisään. Eikä piirinuohoojalla ole ”oikeus päästä kaikkiin tiloihin joita tarkastus edellyttää”. Jos piirinuohooja asettaa tulisijan käyttökieltoon saan sen takaisin kun tarkastus on tehty. Samoin ajokortin ja passin kanssa. Jos aseluvat kerran viedään niin niitä mitä todennäköisimmin ei takaisin saa. Samoin poliisi voi hävittää aseet jos niille ei luvallista ostajaa löydy. Mites sen takan kanssa? Se saa jäädä mutta sitä ei saa käyttää. Joten kannattaa lopettaa se ”palotarkastukseen” vertaaminen.
# Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2010 kello 12:29
”Ei kukaan ole kieltänyt perustamasta ampumaratasa kaupunkiin. Harri voi vaikka itse panna rahat pöytään ja perustaa. Ei näytä olevan kysyntää, koska kaupallisella pohjalla ampumaratoja syntyy niin vähän.”
Ai ei ole kieltänyt? Mites nyt tämä Petikon Ampumakeskus, jota mm sinä Osmo olet vastustanut? Ei niitä ratoja noin vain perusteta, jos te poliitikot ette siihen lupaa anna. Myös kaupalliset radat vaativat luvat ennen kuin niitä saa perustaa ja ovat nuo luvat, osin kohtuuttomien vaatimusten takia, kiven alla. Helsinki osoittaa paikan niin takaan ja alleviivaan että 2v sisällä siinä on rata. Tosin ahneet poliitikot jossain vaiheessa taas lupaavat korvaavan paikan ja ottavat rata-alueen asuntorakentamisen tarpeisiin. Viikki loppui jo vuosia sitten eikä helsinkiläispoliitikot, lupauksistaan huolimatta, ole vieläkään osoittaneet uutta paikkaa radalle. Joten se siitä ”rakenna vaan”-lausunnosta.
Ville_ kirjoitti 26.7.2010 kello 13:06
”Harri kirjoitti 26.7.2010 kello 12:00
“Miksi poliisi saisi tulla luvallisen aseen omistajan kotiin jos ei saa kotietsintälupaa rikollisen kotiin epäillyn luvattoman aseen takia? ”
Käsittääkseni poliisi saa kotietsintään luvan laittomasta aseesta. Ampuma-aserikoksen maksimi kakku on kaksi vuotta joka hyvin täyttää tuon 6kk:n vaatimuksen, mikä vaaditaan kotietsintään. Lievät ampuma-aserikokset ovat käytännössä olleet ammusten hallussapitoon liittyviä, joihin ei saa kotietsintää suorittaa, kun maksimi rangaistus on vain sakkoja.”
Hyvä yritys, Ville. Olet lakisi lukenut, mutta siinä olet väärässä että jos haetaan yhtä asetta poliisi saisi kotietsintäluvan. Tämä johtuu siitä että tuomioistuinlaitos on linjannut yhden aseen laittoman hallussapidon ”lieväksi”. Ja rikolliset tietää tämän. Suomessa ei ole yhdestä aseesta koskaan annettu muuta kuin sakkoja, JOS raskauttavia asianhaaroja ei ole.
Ville hyvä älä nyt sitä hallituksen esitystä tuo tähän. SE EI OLE LAKI, vaan kasa paperia mistä joukko epätoivoisia ääntenkalastajia yrittää väsätä lakia.
Milloin ”harrastus on loppunut”?
Esim Kanadassa on aseilla luokkajako ja kortilla saa ostaa ja hallussapitää, mutta poliisille on ilmoitettava. Hieman kuten kauppiaitten ja keräilijöiden tiedostolupa.
”Keksijän vikaa” ehdotti ja Osmo kannatti ”digilukkoja” aseisiin. Miten se eroaa liipasinkaarilukosta tai asekaapista? Ollakseen oikeasti tehokas sen pitäisi resetoitua joka laukauksella tai esim 5min välein. Kuten kauppojen aikaviivelukolliset rahasäilöt. Hyvä tehdään niin. Miten se vaikuttaa laittomiin tai itse tehtyihin aseisiin? Pitäisikö siihen lisätä GPS ja hälyytin suoraan poliisille jos asetta yritetään hakkeroida? Kannatan aikaviivelukkoa jos sillä kieltäjät saadaan tyytyväisiksi, eivätkä he koskaan enään halua kerätä laillisia aseita pois. Uskooko kukaan etteivät koskaan halua? En minäkään.
Harri
KUKAAN ei ole ehdottanut, että Petikkoon perustettaisiin ampumarata yksityisin varoin ilman kunnan tukea, ostettaisiin siis alue markkinahintaan ja lunastettaisiin lähialueet siltä osin, kun niiden arvo laskee melun takia. Veronmaksajie34n rahaa sillekin kohteelle ollaan ruikuttamassa. Yksityisillä ei ole kokskaan varaa moiseen kaupunkialueella, jossa maa maksaa vähimmilläänkin kymmeniä euroja neliötä. . Realistista on ajatella sisätiloissa olevaa ampumartaaa, jollainen lehtitietojen mukaan on ainakin Töölössä. siellä, jossa joku ampuja ampui muita.
Harri kirjoitti 27.7.2010 kello 16:02
”Hyvä yritys, Ville. Olet lakisi lukenut, mutta siinä olet väärässä että jos haetaan yhtä asetta poliisi saisi kotietsintäluvan. Tämä johtuu siitä että tuomioistuinlaitos on linjannut yhden aseen laittoman hallussapidon “lieväksi”. Ja rikolliset tietää tämän. Suomessa ei ole yhdestä aseesta koskaan annettu muuta kuin sakkoja, JOS raskauttavia asianhaaroja ei ole.”
Sakkoja voi saada kummasta tahansa, mutta se kumpi on kyseessä vaikuttaa kotietsinnän luvallisuuteen.
Todella meilenkiintoista jos näinon tuomittu. En löytänyt oikein ko. tapaukseen sopivia ennakko päätöksiä, mutta eipä ole käräjäoikeuksiakaan kahlattu läpi.
Sinänsä tuo lievä tuomio on kummallinen tulkinta lain perusteluja vastaan. Lain perusteluissa viitataan vanhaan ampuma-aselakiin.
”3 §. Lievä ampuma-aserikos. Pykälässä säädettäisiin lievästä ampuma-aserikoksesta. Pykälä vastaisi ampuma-aselain 103 §:n 1 momenttia. Ainoastaan rikoksen nimi ehdotetaan muutettavaksi lieväksi ampuma-aserikokseksi..”(Ampuma-aserikkomus aiemmin)
Ja sen perusteluissa:
”Ampuma-aserikkomuksena voisi momentin nojalla tulla arvioitavaksi tapauksen mukaan esimerkiksi muutamien aseen osien tai muutamien kymmenien patruunoiden taikka erityisen vaarallisten ammusten luvaton hallussapito tai vastaava teko. Kyseeseen voisi joissakin tapauksissa tulla myös kaasusumuttimen luvaton hallussapito. Sen sijaan varsinaista, ehdotetun lain 2 §:n määritelmän mukaista ampuma-asetta koskeva teko ei koskaan voisi tulla ampuma-aserikkomuksena arvioitavaksi.”
Mutta kait sitä oikeus voi päättää mitä huvittaa. Tuskin poliisia virkavirheestä siltikään voisi syyttää, vaikka ampuma-aserikoksen epäilystä suorittaisi kotietsinnän.
Harri kirjoitti 27.7.2010 kello 16:02
”Ville hyvä älä nyt sitä hallituksen esitystä tuo tähän. SE EI OLE LAKI, vaan kasa paperia mistä joukko epätoivoisia ääntenkalastajia yrittää väsätä lakia.”
Harri kirjoitti 24.7.2010 kello 10:49
”Mutta sen metsästyshaulikon ja hirvikiväärin omistalla ei tarvitse olla, eikä HE106/2009 tuo muutosta tähän. ”
Itseppähän toit ko. paperin keskusteluun 🙂 Mutta mielestäni tuo siteeramani kohta oli hyvää lain perustelua, vielä samaa mieltä minun kanssani.
Takaisin uudempaan.
”Milloin “harrastus on loppunut”?”
Ainakin metsästyksessä, jos tutkinto on vanhentunut. Jos harrastaa kilpaurheilua, niin lisenssi kertoo jatkumisesta. Muuten tulkinnan mukaan, esim. päiväkirja.
”Esim Kanadassa on aseilla luokkajako ja kortilla saa ostaa ja hallussapitää, mutta poliisille on ilmoitettava. Hieman kuten kauppiaitten ja keräilijöiden tiedostolupa.”
Tuohon pitää tutustua, ja se voisi olla toimiva malli tai ainakin antaisi joitakin ideoita. Byrokratian vähentämiselläkin on oma arvo.
Jaa että sitä ruvetaan kieltään käsiaseita mutta sanot että pitäis laillistaa huumeitten käyttö, tai enemmän myönnytyksiä siihen, sitte ainaki rupee oleen laittomia käsiaseita. TE KANSANEDUSTAJAT teette kokoajan enemmän hallaa kansalaisille etten yhtää ihmettele että on ruvennu paukkuraudat laulaan
Caitlina: ”Kyllä. Paljon ihmisiä opetetaan sairaiksi. Heistä tulee psykiatrisrn “hoidon” kroonistamia.”
Menee vähän ot mutta sallittanee jatkoksi?
Tuo Caitlinan väite pitää varmasti paikkansa: minulla oli lähisukulainen, jolta ei todettu mitään varsinaista mielisairautta; hän ei ollut lainkaan tyhmä ja hoiti asiansa ja kasvatti lapsensa. Mutta jollakin merkillisellä tavalla hänestä kehkeytyi mielenterveyspalvelujen vakikäyttäjä.
Ne palvelut saattoi jättää käyttämättä pitkiksi ajoiksi, jos oli meneillään jotain kivaa, työllistävää tai oli vaikka kuinka pitkäkestoisia vaikeuksia. Näytti siltä, että kallonkutistajia tarvittiin ajankuluksi ja että heihin oli jonkinlainen addiktio.
Ennenkaikkea tämä ihminen oli omaksunut ties mistä potilaan roolin: ei ollut ahdistusta vaan sairaaloista ahdistusta; ei oltu allapäin vaan masennusdiagnoosi piti saada kuten ennenkin. Moni asia vaati ammattiapua.
Epäilen, että hoitojärjestelmä opetti hänelle potilaan roolin sen sijaan että olisi näyttänyt hänelle kuinka hyvin hänen asiansa itse asiassa ovatkaan.
Tämä johtunee siitä, ettei terveydenhuoltojärjestelmä tunne muuunlaisia ihmisiä kuin potilaita.
Ojanen & Sariola ovat kirjoittaneet tuosta ilmiöstä. Yhden esimerkkinsä mukaan USA:lainen tutkijaryhmä ujutti mielisairaalan suljetulle osastolle terveitä henkilöitä. Ainoat, jotka pitkissä kokeissa tunnistivat heidät terveiksi olivat potilastoverit: ”Sinä et ole oikea mielisairas” jne.
Nämä valepotilaat paitsi käyttäytyivät terveiden tavoin yrittivät myös jäädä kiinni lääkäreille ja hoitajille ja jos muistan oikein 20 vuotta sitten lukemani, he tekivät kokeeseensa liittyvät muistiinpanot avoimesti.
Eikä yhdelläkään hoitohenkilökuntaan kuuluvalle tullut koskaan mieleensä, että kamoon, tuo kaverihan on ihan terve ja normaali.
Muistiinpanojen tekeminen, sottaamaton syöminen, kunnollinen pukeutuminen ja hyvä käytös saivat varmaan heidät ajattelemaan, että tyyppihän on tuolla tavalla sairas.
Ilmeisesti kallonkutistajat pitäisi määrätä ajoittain ”hoitoon” joihinkin muihin töihin kuin vakituistaan tekevät? Nimittäin pitäisihän se tervepäinenkin osata tunnistaa muidenkin kuin vakuutusyhtiöiden lääkärien, jotka eivät papereistaan muita tunnekaan.
Kallion..
”Muistiinpanojen tekeminen, sottaamaton syöminen, kunnollinen pukeutuminen ja hyvä käytös saivat varmaan heidät ajattelemaan, että tyyppihän on tuolla tavalla sairas.”
Nuo kolme asiaa eivät tee tervettä. Mulla on kaveri joka soittaa kitaraa, näyttää terveeltä, kuulostaa terveeltä, opiskelee, omistaa asunnon, kuulee ääniä ja menee heti psykoosiin jos jättää lääkkeet syömättä.
Minäkin tunnen paljon tuollaisia. Usein kyllä sairauden asemasta miellän heillä olevan tuollaisen ominaisuuden.
Minusta sekä sinun että Jussi Halla-ahon kommentit Ajankohtaisessa kakkosessa 3D-tulostetuista aseista olivat käsittämättömiä.
Uskotko todella, että on helpompi saada laiton ase rikollisesti ostamalla tai huvilamurrolla kuin tulostamalla siinä vaiheessa, jos ja kun 3D-tulostimet ovat arkipäiväisiä ja niillä voi tulostaa esineitä myös metallista.
On tämä sitten todellisuutta 5 vuoden tai 10 tai 15 vuoden kuluttua, niin suhteessa lähitulevaisuutta kuitenkin. Tämä muoviase oli vain ensivälähdys paljon laajemmasta tulevasta. Rikollisiin piireihin yhteyksien etsimiseen tai huvilamurtoihin on korkeampi kynnys kuin aseen printtaamiseen, paljon korkeampi, erityisesti siinä vaiheessa, kun se onnistuu netistä mallin lataamisella ja printterin napin painamisella ja sen jälkeen osien yhdistämisellä. Myös panokset tulevat osin printattua siinä sivussa.
Eikä kyse ole vain käsiaseista vaan ennen pitkää myös sarjatuliaseista ym. Mikä niiden printtaamisen estää? Saisitko 30 tunnissa huvilamurrolla myös automaattiaseen?
Tämä vaikuttaa yksittäisten iskijöiden lisäksi myös rikollisjärjestöjen tai sellaisiksi pyrkivien jengien mahdollisuuteen koventaa aseistustaan.
Tätä tulevaisuutta ei varmaankaan voi estää, mutta en kyllä ymmärrä lainkaan sen vähättelyä, koska näyttäisi siltä, että uhkaa vastaan on pidemmällä aikavälillä vaikea löytää konkreettisia keinoja tai argumentteja.
Ellei harkita rajoituksia itse 3D-kotiprinttereihin, mutta sen myötä yhteiskunta hyvin todennäköisesti taasen menettäisi muilla tavoin valtavasti.
Luulen, ettei kumpikaan teistä ollut nyt ajatellut asiaa oikein sen pidemmälle.
az
Unohdat, että yhdysvalloissa sarjatuliase kuuluu jokaisen kansalaisen myös mielenterveyspotilaanperusoikeuksiin. Sieltä niitä tietysti valuu myös Eurooppaan jokaisella, joka vain haluaa ostaa.
Tavallisen käsiaseen ostaminen on Suomessa niin helppoa, ettei siitä saa enää helpompaa. Maassa on yli kaksi miljoonaa asetata ja noin satatuhatta laitonta asetta.
Tuijotat nyt IBM:n huoneen kokoista tietokonetta, etkä näe kotitietokoneiden mahdollisuutta. VIC-20:ä, C-64:a, etkä näe internettiä.
Toki tulevaisuuteen on vaikea nähdä, mutta kommenttinne Halla-ahon kanssa olivat kuin kehitys pysähtyisi tähän. Ehkä 30 tuntia valmistusaikaa on 30 minuuttia 15 vuoden päästä? Ehkä valmistusmateriaaleja on hyvin laaja kirjo.
En usko väitteeseesi, että Suomessa kuka tahansa, joka haluaa, saisi haltuunsa sarjatuliaseen. Joka tapauksessa kynnys on moninkertainen siihen nähden, jos jonain päivänä aseen pystyy 3D-printtaamaan tunnissa yleisesti saatavilla olevalla laitteella. Tämä kynnys voi olla merkittävä tekijä.
Valmistusmalleja varmasti pyritään netistä kitkemään, mutta se on lopulta mahdoton tehtävä.
Kuten itse toteat, niin vapaassa yhteiskunnassa se ei onnistu. Toisaalta 3D-printterit lupaavat hyvin kiehtovaa tulevaisuutta kustomoidusta tavarantuotannosta ja kustomoidusta suunnittelusta. Jos ei pystytä estämään, että näillä laitteilla pystyy kaiken tuon rikkauden ohessa tuottamaan aseita helposti ja viranomaisten pystymättä sitä estämään, niin koko visio saa aika vahvan kysymysmerkin.
Ei 2 vuoden päästä varmaankaan. Mutta entä 20 vuoden? Halla-ahon irvailu finninaamaisesta teinistä, jonka muoviase räjähtää, oli vielä käsittämättömämpi. Se muoviase voi olla jotain ihan muuta vuonna 2030. Mitä kaikkia aseita voidaan valmistaa lopulta? Kuinka tuhovoimaisia? Kuinka monta kertaa niitä tulee käyttää ennen kuin rupeaa nousemaan esiin visioita Boströmilaisesta* dystopiasta?
*Nick Boström, Oxfordin yliopistolla vaikuttava futurologi ja kirjailija, joka on maalannut uhkakuvan vapaan yhteiskunnan radikaalista kaventumisesta tällä vuosisadalla tieteen ja teknologian (mm. nano- bio-) tuomien uhkakuvien edessä.
Ihminen yleensä aliarvio pitkän aikavälin teknisen kehityksen merkityksen, ja tämä kehitys ennen kaikkea muuta on ollut edellisten vuosisatojen suuri historiallinen linja ja on vaikea nähdä, miksi se ei olisi sitä myös tällä vuosisadalla.
3D-printterit ovat yksi osa tätä kehityslinjaa. Jos lopulta (2025?, 2040?) kehitys vie siihen asti, että (kärjistäen) napin painalluksella voi saada hyvin tuhovoimaisia aseita, niin vapaus saa vastakkaisen vaakakupin. Ihminen arvostaa turvallisuutta aina lopulta vapautta enemmän.
Ketju nyt ei pysy näkyvillä, mutta tämän voisi vielä liittää aiheen oheen. Yhtenä aavistuksena tulevista mullistuksista lukuisilla toiminnan aloilla.
Vauvan henki pelastettiin 3D-tulostimella tehdyllä ruumiinosalla yle.fi/uutiset/6655658
3D-printtereistä ja tuliaseista: Paljon 3d-tulosteita käyttökelpoisemman tuliaseen valmistaa kuka tahansa koneistaja ihan standardimateriaaleista ja millä tahansa 50 vuotta vanhoilla metallisorveilla ja -jyrsimillä muutamassa tunnissa. Rakennekuvia löytyy netistä ja kirjastosta.
3D-tulostimilla on sijansa, nimenomaan hankalan muotoisten muovisten yksittäiskappaleiden valmistuksessa (esim. autojen muoviosat, joita ei enää saa), ja valumallien luomisessa. Aseiden valmistaminen niillä on kenties mahdollista, mutta kustannus/hyöty -suhde on onnettoman huono.
Teet Tapio Peltonen mielestäni saman perspektiivivirheen kuin Halla-aho ja Soininvaara. Tällä hetkellä tilanne on tuon suuntainen. Printterien kehittyessä (halvetessa, nopeutuessa, tullessa tarkemmiksi, tietokoneiden laskentatehon jatkaessa kasvuaan, printterien käyttömateriaalien valikoiman laajetessa, ohjelmoinnin kehittyessä, ohjelmoinnin apuvälineiden kehittyessä, valmiiden pohjamallien levitessä jne.) tilanne muuttuu.