Interrail tuli aikanaan nuorisolle, mutta lipun voi nyt – vähän erihintaisena tosin – ostaa kuka vain. Juna on mielenkiintoinen tapa tutustua Eurooppaan.
Ensimmäinen varoitus: aikuisen Interrail-matkailu on kallista, ellei halua majoittua puistojen penkeillä, yöjunissa, retkeilymajoissa ja syödä kaupasta ostettuja sämpylöitä. Kolme viikkoa hotelliasumista kahden tähden hotelleissa ei ole halpaa eikä ulkona syöminen ole halpaa. Tähän verrattuna itse Interrail-lippu on halpa.
Lipuksi suosittelen 22/10 päivän lippua. Lippu on voimassa 22 päivää ja sillä saa matkustaa kymmenen vuorokauden aikana. Yöjuna lasketaan yhdeksi vuorokaudeksi, siksi jälkimmäiseksi. Tällainen lippu maksaa toisessa luokassa 359 euroa ja ensimmäisessä 539 euroa. Jos alkaa nostaa matkan tasoa nuoruusajan köyhäilymatkoista, suosittelen aloittamista tuosta 180 euron investoinnista ensimmäiseen luokkaan. Ensimmäisen luokan vaunuihin yleensä mahtuu ja junat ovat todella hienoja. Nuorisolle tämä upgradeaus tulee kalliimmaksi, koska samalla menettää nuorisoalennuksen.
Ellei koe suurta aatteellista vastenmielisyyttä lentomatkailua kohtaan, Suomesta kannattaa lentää jollekin keskeiselle keskieurooppalaiselle kentälle. Tulee jopa halvemmaksi. Ekologista omaatuntoa voi lohduttaa sillä, että ne Helsingistä Tukholmaan uitettavat hotellit vasta varsinaisia hirviöitä ovatkin hiilidioksidipäästöjen kannalta. Ikävä kyllä lentoyhtiöt suosivat edestakaisia matkoja samalta paikkakunnalta. Interrail-matkailuun liittyvät suunnittelemattomuus tekee erityisesti paluulennosta kalliin. Ei vain Finnair vaan kaikki muutkin yhtiöt myyvät edestakaista matkaa halvemmalla kuin yhdensuuntaista. (Jos joku haluaa yhdensuuntaista lentoa Helsingistä Lissaboniin 16.9., minulta voi tiedustella)
Nopeat junat ovat tehneet matkailusta aivan toisenlaista. Barcelonasta Madridiin on yhtä pitkä matka kuin Helsingistä Ouluun. Nopein juna kulkee matkan kahdessa tunnissa ja 43 minuutissa. Matkanopeus oli pääosalla reittiä 300 km/h. Ensimmäisen luokan vaunussa oli kaksi ”lentoemäntää” tarjoilemassa lentokoneiden bussiness-luokan tavoin käsipyyhkeitä, pientä purtavaa, kuulokkeita, ja juomia. Kaikki sisältyy lipun hintaan. (Lisälippu 24 euroa) Lentokoneita oli matkittu muutenkin. Istuimeni oli 10 A.
Kun yritti varata paikkaan TVG:hen Helsingistä, juna oli täynnä, mutta Pariisista lippuja sai ja junissa oli hyvin tilaa. Kun en tiedä, arvaan: nopeissa junissa on hyvin pieni kiintiö interrail-matkailijoille. Kun lähtöpäivä lähestyy ja tila on, kiintiötä kasvatetaan.
Nopeista junista huolimatta kiireetön elämänasenne kannattaa omaksua, sillä aikaa lukemiseen (ja kirjoittamiseen) on yllin kyllin, eikä kaikki aina mene kuten on suunniteltu. Suunnitella sinänsä kannattaa, ettei aikaa ja voimia hukkaudu säheltämiseen. Nettiyhteys on hyvä olla saatavilla ja valita myös hoitellit sen mukaan. Vanha kunnon Thomas Cookin aikataulukirja on välttämättömyys mutta sitä kannattaa täydentää BundesBahnin aikatauluhaulla.
Rautateiden suosio näyttää kasvaneen (tilastot saattavat kertoa muuta, mutta niitä dominoi työmatkaliikenne) niin paljon, että monen aseman kapasiteetti alkoi olla koetuksella. Paljon rautateihin investoidaan. Alle tuhannen kilometrin matkoilla nopea juna päihittää lentokoneen. Suomessa tästä ei päästäne nauttimaan. Väkimäärä ei riitä kannattaviin investointeihin.
Saataisiin edes se Rail Baltica, niin päästäisiin yhdessä yössä Berliiniin.
Kyllä yhdensuuntaisiakin lentoja saa ihan kelpo hintaan jos vaan osaa käyttää oikeita hakukoneita. Hyvänä esimerkkinä palkittu ja kehutty Momondo. Suoraan Finnairilta (tai oikeastaan miltään lentoyhtiöltä) ei yhdensuuntaisia lentoja kannata ostaa ikinä.
Tukholma-Kööpenhamina on suhteellisen nopea x2000-yhteys, ja sieltä pääsee Hampuriin halutessaan samana päivänä. 10/22 lipusta voisi mainita, että päivämäärien lisäksi tulee täyttää myös matkareitti, tai ilkeä konnari voi lyödä 50€ päähän.
Ottaen huomioon, että reilaten näkee useita kaupunkeja, on se selkeästi lentämistä halvempaa, ja käytännöllisempää.
Kannattaa myös huomioida, että jos nuori matkustaa yksin, niin rajapoliisit käyvät pari kertaa matkan aikana morjenstamassa, ja laukuntutkinta on mahdollinen. Erityisesti Amsterdamista tulevia tarkastetaan, jossain jopa koirien kanssa.
Yksi hankalimmista asioista on vaatteiden pakkaus, koska lämpötilat voivat matkalla heitellä yli 30 astetta. Itse suosin kerrospukeutumista.
Olen juuri palannut Aasian matkalta: Lento Hki-Delhi 350 e, Delhi-Kathmandu 100e, viisumit molempiin 100e ja 10 euron päiväbudjetti, mihin sisältyy majoitus, 3 ruokaa päivässä ja bussi/juna matkustaminen. Eli 30 päivää yhteensä 850e.
Mikä lomailu kuluttaa enemmän resursseja, köyhä seikkailija Aasiassa tai hyvätuloinen Europassa? Laskelmaan ei sisälly henkinen hyvinvointi ja rikastuminen kokemuksien kautta.
Työttömälle ulkomaan matkailu on vain haave, sillä työtön on käytännössä matkustuskiellossa.
Viikon voi oleskella laillisesti ulkomailla, mutta työssäkäyvän lomaoikeudesta voi vain uneksia.
Olenkin nyt lähdössä pohjoiseen pariksi viikoksi kalaan ja keräämään talven hillat.
Mutta vanhoille kalapaikoille Norjaan ei ole mitään asiaa.
Sitten pitääkin tulla temputuskurssille.
Tuo kurssi on sikäli erikoinen, että kenellekään n 50:stä vastaavassa tilanteessa olevalle ei ole määrätty mitään temputusta.Joukossa on pitempään työttömänä olleita , nuorempia etc mutta kohtelu näyttääkin riippuvan lähtötavasta
Ainoa ero kun on, että minä riitautin irtisanomiseni, muut lähtivät “vapaaehtoisesti”
Ainoa palkinto 40 vuoden työuran päätteeksi
Liian vanha, se euromäärä pyörittää sisäisiä markkinoita. Kaloja ja hilloja täällä riittää. Onko parempaa “temputuskurssia” kuin viikko
kalassa ja viikko hillassa tähän aikaan vuodessa, kun valoisaa on 20 tuntia vuorokaudessa. Muuten olen aivan samaa mieltä mitä kirjoitit 😉
Täälläkin vain haaveillaan ulkomaanmatkoista. 😉 Meidän perheen “Interrail” suuntaa Kiljusen Herrasväen jalanjäljissä kohti pääkaupunkia ja tarkoitus olisi jatkaa veneellä/bussilla katsastamaan myös Koiramäen Martan ja Ruuneperin tapahtumapaikat. Erityisesti perheen yksivuotias arvostaa esteetöntä julkista liikennettä.
Liian vanha: “Työttömälle ulkomaan matkailu on vain haave, sillä työtön on käytännössä matkustuskiellossa.”
Kerropa lähteväsi työn hakuun EU:hun.
Air Francella oli muutama vuosi sitten sellainen tuote, että sai meno-paluun siten, että toisena kenttänä oli Pariisi ja toisen joku muu Euroopan kenttä.
Meidän 5 henkinen perheemme on tehnyt kaukomatkoja ja myös omalla autolla Euroopan kiertueen. Ensi kesäksi ehdotin perheelle vanhojen reilikokemuksieni pohjalta erilaista perhelomaa junalla. Junalla matkustaminen on mielestäni hieno tapa tutustua sekä ihmisiin, että Euroopan eri kulttuureihin (vielä, kun sellaisia on). Itse asiassa junailu on luksusta, mikäpä on sen mukavampaa, kuin istua näköalaikkunan äärellä maisemien vaihtuessa ja samalla voi seurustella, syödä, lukea, nukkua, levätä,… Ja kyllä junailun ekologisuus, hidas matkailu on myös yksi pontti ratkaisuumme. Reilaaminen ja Eurooppa ei enää kaukomatkoilla luuhaavaa nykynuorisoa hetkauta, mutta uskon Euroopastakin löytyvän paljon koettavaa, miksi matkustella missään, jos “kotikulmat” eivät ole hallussa ?
Reilaamisen halpuudesta ei tietenkään ole takeita, joskus “silloin” nukkuminen aseman seinustalla tai puistossa oli osa matkan eksotiikkaa, nyt lasten kanssa ainoa vaihtoehto on tietenkin hotelli. Voi toki olla, että perheen pienimmät saavat ikuisen kammon junailuun. Yritämme ylittää karikot joustavalla suunnittelulla ja varata mahdollisimman paljon etukäteen sekä matkoja että yöpymisiä.