Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvalehdessä)

Alku­peräiset kun­tara­jat poh­jau­tu­vat Suomes­sa seu­rakun­tien rajoi­hin. Seu­rakun­nan alueen määrit­ti se, että kaikkien oli päästävä sun­nun­taina kirkkoon hevospelil­lä, jalan tai veneel­lä. Myös Kun­nan keskuk­ses­sa oli voita­va asioi­da päivän aikana. Rajoi­tus väl­jeni tei­den paran­nut­tua auton kor­vat­tua hevosen.

Tietotekni­ik­ka on jo vienyt ja tulee edelleen viemään tarvet­ta paikallisil­ta palveluil­ta. Sähköis­es­ti asioitaes­sa on aivan saman­tekevää, mis­sä Kelan lähin toimip­iste sijait­see. Myös kun­nan kanssa asioin­ti muut­tuu sähköiseksi.

Sil­loin täl­löin kysytään, mik­si kahdes­ta saman­lais­es­ta kun­nas­ta toinen pystyy tar­joa­maan hyvät palve­lut hal­val­la ja toisel­la palve­lu­ta­so on huono, mut­ta rahaa menee paljon enem­män. Syy voi olla paris­sa kalli­is­sa poti­laas­sa. Ter­vey­den­huolto sopi kun­nan tehtäväk­si, kun sil­lä vielä tarkoitet­ti­in lähin­nä kun­nan­lääkärin anta­maa hoitoa. Nyt tar­jol­la on parem­pia mut­ta samal­la paljon kalli­impia hoito­ja. Asuinkun­ta mak­saa kaiken, vaik­ka sairaalaa ylläpitää sairaan­hoitopi­iri. Vaku­u­tusy­htiök­si moni kun­ta on aivan liian pieni.

Van­hus­ten­hoito on kun­nan van­haa ydin­toimi­alaa. Onko tämä kuitenkaan nykyään kohtu­ullista, kun jois­sakin kun­nis­sa puo­let asukkaista on koh­ta eläk­keel­lä työikäis­ten muutet­tua kaupunkei­hin? Van­hus vuodeosas­tol­la mak­saa kun­nalle yli 50 000 euroa vuodessa; yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen peruskouluun.

Kun­tien ja val­tion työn- ja vas­tu­un­jako on ker­takaikkises­ti väärä, jos kun­nat ovat niin pieniä kuin ne ovat. Pienis­sä kun­nis­sa vas­tuste­taan kun­tali­itok­sia, jot­ta päätös­val­ta ei karkaisi kauas, mut­ta vielä kauem­mas se siir­ty­isi, jos tehtävät siir­ret­täisi­in valtiolle.

Pien­ten maalaiskun­tien murheet on hoidet­tavis­sa val­tion rahal­la, eikä sitä edes tarvi­ta paljon. Pienis­sä syr­jäi­sis­sä kun­nis­sa asuu vähän ihmisiä. Toimin­nal­lisia säästöjä niiden yhdis­tämis­es­tä ei paljon tule. Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suurten kaupunkien ympärillä.

Kaupun­git raken­net­ti­in alun perin tiivi­isti pienelle alueelle, kos­ka niis­sä liikut­ti­in lähin­nä jalan eikä asukkaitakaan ollut paljon. Nyt val­taosa suo­ma­lai­sista asuu jonkin kaupun­gin vaiku­tus­pi­iris­sä. Kaupunki­mainen asu­tus on levit­täy­tynyt kym­me­nien kilo­me­trein päähän keskus­toista. Ydinkaupunke­ja ympäröivistä maalaiskun­nista on tul­lut lähiörykelmiä, jot­ka men­neisyy­den per­in­tönä ovat itsenäisiä kuntia.

Kaupunkiseudun toimivu­us riip­puu ratkai­sev­asti siitä, miten asu­tus työ­paikat, kau­pat, koulut ja viher­alueet sijait­se­vat ja miten liikenne on jär­jestet­ty. Hyvässä kaupungis­sa päivit­täiset asi­at ovat lähel­lä. Huonos­sa kaupungis­sa aikaa, rahaa ja tilaa tärvään­tyy liiken­teeseen. Hyvässä kaupungis­sa palveluelinkeinot kukois­ta­vat, huonos­sa on tyy­tymi­nen ABC-asemiin.

Läh­es jokaisen kaupunkiseudun kehi­tys on kärsinyt pahasti keskuskaupun­gin ja ympäryskun­tien huonos­ta yhteistyöstä.  Sen seu­rauk­se­na yhdyskun­tarakenne on hajon­nut. Tämä on Suomen suurin ympäristörikos, mut­ta siitä kär­sivät myös asukkaat ja yri­tyk­set. Pahim­mat hölmöy­det on tehty pääkaupunkiseudul­la, mut­ta Helsin­ki ympäristöi­neen on Suomen mit­takaavas­sa muuten niin ylivoimainen, että se men­estyy virheistään huoli­mat­ta. Erot näkyvät räikeäm­min muis­sa kasvukeskuk­sis­sa. Turku ja Vaasa ovat maan pahim­mat alisuo­ri­u­tu­jat. Mik­si Seinäjo­ki voi men­estyä Vaasaa parem­min ja mik­si Turku ei ole Suomen ehdo­ton kakkoskaupun­ki? Turku­laiset ja vaasalaiset riitelevät itsen­sä pois maailmankartalta.

Työ­paikat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suurille paikkakun­nille, kos­ka ne tarvit­se­vat monipuolisia työ­markki­noi­ta ja erikois­tunut­ta työvoimaa, tai paljon lähel­lä ole­via asi­akkai­ta. Kaik­ki Suomen kaupunkiseudut ovat kan­sain­välisen mit­ta­pu­un mukaan liian pieniä.

Hajanainen yhdyskun­tarakenne tekee kaupunkiseudus­ta toimin­nal­lis­es­ti pienem­män. Turun seudul­la asuu noin 300 000 asukas­ta, mut­ta se ei toi­mi kuin 300 000 asukkaan kaupun­ki, kos­ka yhdyskun­tarakenne on kelvoton.

Kun­tien väli­nen yhteistyö yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa ei onnis­tu koskaan.  Yhteistyö ei onnis­tu, kos­ka yhdenkään kun­nan ei kan­na­ta sitä edis­tää. Kyse on rahasta.

Pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta toteut­taa Suomes­sa kun­ta. Val­tio tasoit­taa kun­tien välisiä taloudel­lisia ero­ja, mut­ta kaupunkiseuduil­la tämä tasoi­tus ei toi­mi. Jokaiselle kun­nalle taataan vero­tu­lo­ja määrä, joka vas­taa noin 92 pros­ent­tia val­takun­nal­lis­es­ta keskiar­vos­ta asukas­ta kohden. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la kaik­ki kun­nat ovat tämän tulotaku­un piiris­sä, eikä niiden sik­si kan­na­ta kil­pail­la veron­mak­sajista keskenään. Kasvukeskuk­sis­sa kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista sen sijaan on raadol­lista. Hyvien veron­mak­sajien houkut­telu on kuitenkin sivistyneem­pää kuin huono­jen karkottaminen.

Vajaat viisi pros­ent­tia asukkaista aiheut­taa puo­let kun­nan sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista. Joukos­sa on huostaan otet­tu­ja lap­sia, vuodeosas­to­jen van­huk­sia, mie­len­ter­veyspoti­lai­ta ja erikois­sairaan­hoidon poti­lai­ta ja ympärivuorokautista apua tarvit­se­via vam­maisia. Vielä edullisem­paa kuin houkutel­la hyviä veron­mak­sajia kun­taan on hätis­tel­lä tuo­ta viit­tä pros­ent­tia muualle. On häpeäl­listä han­kkia maine kun­tana, joka kohtelee van­huk­sia kaltoin, mut­ta huono kan­nus­taa ikään­tyviä muut­ta­maan pois, ennen kuin voimat heikkenevät.

Hyviä veron­mak­sajia houkutel­laan ja huono­ja karkote­taan kaavoituk­sen ja asun­topoli­ti­ikan keinoin. Kun­tien välil­lä on niin voimakas etur­i­s­tiri­ita, että on turha toivoa niiden pystyvän yhteistyöhön. Jos halu­amme ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta, elin­voimaisia kaupunke­ja ja reilua hyv­in­voin­tipoli­ti­ikkaa, kaupunkiseuduil­la tulee kun­nat liit­tää yhteen tai siirtää suuri osa niiden tehtävistä ja vero­tu­loista metropolihallinnolle.

On toki toinenkin keino. Yhteistyö itsenäis­ten kun­tien kesken muut­tuu mah­dol­lisek­si heti, jos verot kerätään kaupunkiseuduit­tain yhteiseen kas­saan ja jae­taan asukaslu­vun suh­teessa ja eräät väestörak­en­teeseen liit­tyvät sosi­aali- ja ter­veys­menot tasa­taan seudun kun­tien välil­lä. Sen jäl­keen edut ovat yht­enevät ja yhteistyö muut­tuu mahdolliseksi.

54 vastausta artikkeliin “Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa”

  1. On toki toinenkin keino. Yhteistyö itsenäis­ten kun­tien kesken muut­tuu mah­dol­lisek­si heti, jos verot kerätään kaupunkiseuduit­tain yhteiseen kas­saan ja jae­taan asukaslu­vun suhteessa

    Entä jos kun­nal­lisveros­ta luovut­taisi­in kokon­aan. Ain­oas­taan val­tio verot­taisi ja jakaisi potista osu­u­den kun­nille asukaslu­vun mukaan. Sil­loin pois­tu­isi suurin syy houkutel­la rikkai­ta asukkaita.

  2. Val­lan keskit­tymi­nen monis­sa Euroopan pääkaupungeis­sa, jois­sa sekä poli­it­ti­nen että kau­palli­nen val­ta on muu­ta­man kort­telin sisäl­lä on erit­täin vaar­al­lista, ja johtaa maan muiden kaupunkien näivettymiseen. 

    USAn perus­ta­jat ymmär­sivät tämän ja rak­en­si­vat uuden pääkaupun­gin Wash­ing­ton DCn, ja jät­tivät NYC kau­pal­lisek­si keskukseksi(nykyään myös LA, Chica­go ym). (Myös osaval­tiois­sa tilanne on sama, San Fran­cis­co ei ole Cal­i­forn­ian pääkaupun­ki, vaan Sacra­men­to, tämä on tietoinen valinta.)

    Poli­it­ti­nen pääkaupun­ki, eduskun­ta yms. pitäisi hetimiten siirtää toiseen kaupunki­in, luon­nolli­nen val­in­ta on suomen van­ha pääkaupun­ki Turku, kun­tali­itos ja pääkaupun­gin siir­to ja Turus­sa alkaa uusi kukois­tus. Helsin­gin hin­to­jen nousukin vähän rauhoittuisi.

  3. Van­haa lääni­ta­soa (nyk. AVI, ELY) kehit­tämäl­lä olisi voitu saa­da aikaisek­si ratkaisu­ja ja rak­en­tei­ta, joil­la näitä kysymyk­siä olisi voitu ratkaista. Nykyi­nen lääni­jako on tähän liian laa­ja ja keinotekoinen. Van­hal­la lääni­ta­sol­la (tarkoi­tan lääne­jä ennen vuot­ta 1997, n. 13 lääniä) olisi voitu / voitaisi­in ratkaista laa­jat yleiskaa­vat, asu­tus­poli­ti­ik­ka, ter­vey­den­hoito, liiken­ner­atkaisut, mik­sei koulu­verkon laa­ju­us ja sijoit­tau­tu­mi­nenkin ym. Ase­makaa­vat ja paikalliset ratkaisut voitaisi­in pitää edelleen kun­nis­sa mikä kun­takoolle sopii. Iso osa val­tion­avuista voitaisi­in ohja­ta tämän lääni­ta­son kaut­ta. Eikä byrokra­tia lisään­ty­isi vaan ennem­min vähen­ty­isi (tai pysy­isi ainakin ennal­laan, kun kaikkia nyky­isiä asioi­ta ei tarvit­si tehdä jokaises­sa yksit­täisessä kun­nas­sa erik­seen). Läänit voisi­vat myös reilusti vetää koti­in­päin ja kil­pail­la keskenään, koulu­tus­poli­ti­ikallaan ym. Van­hat läänit myös ovat / oli­vat iden­ti­teetiltään suh­teel­lisen vahvo­ja aluei­ta, ihmiset pystyivät samas­tu­maan siihen. En tiedä onko tämä lähel­lä aja­tus­ta metropoli­hallinnos­ta, mitä se on?

    Nykyään AVI on lähin­nä lupa- ja valvon­tavi­ra­nomainen, siitä ei nykyisel­lään tähän ole. AVI nykyisel­lään on jok­seenkin turha jäänne kun ei van­ho­ja ‘lääne­jä’ sit­ten kuitenkaan halut­tu kokon­aan lopet­taa — vaik­ka sitähän tämä nyt tarkoit­taa ja siihen johtaa. Myöskään maakun­tien liitot eivät näitä ongelmia pysty ratkaise­maan, sil­lä ne ovat kun­tave­toisia, eli niiden sisäl­lä on samat yhteistyöon­gel­mat kuin on kun­tien välil­lä muutenkin.

    Tämä ehkä tarkoit­taisi palu­u­ta van­haan — mut­ta ei sit­tenkään. Keskit­tämisen ja hajaut­tamisen kier­tokulku on ikuista. Mut­ta mikään uusi ei van­hana palaa vaan kehit­tyy kier­ron aikana. Osaval­tiot ovat tulos­sa taas. Mihin on jäänyt aja­tus aluei­den Euroopas­ta? Kansal­lis­val­tioiden rajo­jen piti liu­den­tua ja aluei­den roolin koros­tua. Näis­sä kri­i­seis­sä aina kansal­lis­val­tion rooli koros­tuu. Ehkä / joko nyt pian, olisi taas aluei­den aika.

  4. “Kun­tien ja val­tion työn- ja vas­tu­un­jako on ker­takaikkises­ti väärä, jos kun­nat ovat niin pieniä kuin ne ovat. Pienis­sä kun­nis­sa vas­tuste­taan kun­tali­itok­sia, jot­ta päätös­val­ta ei karkaisi kauas, mut­ta vielä kauem­mas se siir­ty­isi, jos tehtävät siir­ret­täisi­in valtiolle.”

    Mihin näin pieni maa tarvit­see enää kuntaporrasta ?

    Ei mihinkään, vas­tuuku­vio olisi paljon selvempi,tehokkuus aivan toista luok­ka, jos val­tio hoitaisi läh­es kaiken .

    Paikalli­nen itse­hallinto hoitaisi lähin­nä har­raste-ja kulttuuritoimintaa.

  5. “Tietotekni­ik­ka on jo vienyt ja tulee edelleen viemään tarvet­ta paikallisil­ta palveluil­ta. Sähköis­es­ti asioitaes­sa on aivan saman­tekevää, mis­sä Kelan lähin toimip­iste sijait­see. Myös kun­nan kanssa asioin­ti muut­tuu sähköiseksi.”

    Ain­oa vika on, että 30 % kansas­ta ei kykene käyt­tämään nykyaikaista tietotekni­ikkaa, sul­je­taanko hei­dät palvelu­iden ulkopuolelle ??

    Eikä tietoy­hteyk­siä ole enää syr­jäseuduil­la: Son­era purkaa kuitu­verkkoaan ja Digi­ta lopet­taa @450 palveluaan.

    Savumerkeil­läkö per­ife­ri­as­ta viestitään ??

    1. @liian van­ha
      Uusikun­ta sopimuk­seen liit­tyy myös se, että jokaises­sa van­has­sa kun­takeskuk­ses­sa on kansalais­ten käytössä inter­ne­ty­hteys ja opas­tus­ta sen käyttöön.

  6. Teho ulos kun­taor­gan­isaa­tios­ta saadaan, kun mam­mu­tit pilkko­taan järke­viksi yksiköik­si. Kun­tali­itok­si­akin toki tarvi­taan, mut­ta paljon enem­män tarvi­taan kun­tien pil­lkomista. Eihän kukaan voi edes olet­taa, että 200 000 hen­gen yksikkö olisi toimi­va. 😀 Nyt on vain jäänyt väärä vai­hde päälle, kos­ka oli perustel­tua aloit­taa yhdis­telemäl­lä minikuntia.

    1. Käy nyt kuitenkin luke­mas­sa esi­tyk­set Lah­den seudun kun­tali­itok­sek­si. http://WWW.uusikunta.fi. Totu­us löy­tyy keski­tyk­sen ja hajau­tuk­sen järkevästä kom­bi­noin­nista. On asioi­ta, joi­ta kan­nat­taa keskit­tää ja on asioi­ta, jot­ka kan­nat­taa hoitaa hajautetusti.

  7. Usein kuulee puhut­ta­van kaupunkiseu­tu­jen kun­tien yhteistyön lisäämisen tarpeel­lisu­ud­es­ta, mut­ta har­voin kuulee ehdo­tuk­sia täl­lais­ten pros­essien aloit­tamisen mah­dol­lis­tamisek­si — kun­tali­itok­sia luku­unot­ta­mat­ta. Olisiko kun­ta­jako­selvi­tyk­si­in mah­dol­lista ottaa eri­ta­soisia yhteistyö­muo­to­ja tasa-arvoisi­na vai­h­toe­htoina? Kun­tien yhdis­tymisen vaiku­tuk­sia tutkit­taes­sa luulisi ole­van järkevää tutkia myös Soin­in­vaaran mainit­se­man kun­tien yhteiskas­san ja muiden yhteistyö­muo­to­jen mahdollisuudet.

  8. Ville M, samoin tehti­in viimek­si Bur­mas­sa, yksi per­in­teinen moti­ivi hallinnol­lisen pääkaupun­gin eriyt­tämiseen suurista kaupungeista on piilot­taa valta. 🙂

    Aiheesta tai edelleen vähän vier­estä. Olen eri mieltä siitä että Pääkaupunkiseu­tu on liian pieni globaal­isti. Use­at kan­sain­välis­es­ti men­estyvät kaupun­git ovat nimeno­maan kokolu­okkaa 1 — 2 miljoon­aa. Tuo on sem­moinen haaruk­ka mis­sä saavute­taan ison markki­nan edut, mut­ta mm. se todel­lisen suurkaupun­gin hait­ta että se käytän­nössä hajoaa useik­si kaupungeik­si eli markki­noik­si voidaan vält­tää. Asi­aa voi ajatel­la vaik­ka niin että määrit­telee kaupun­gin funk­tion­aalis­es­ti tilak­si jos­sa pääsee joka paikkaan tietyssä ajas­sa, san­o­taan vaik­ka puoli tun­tia. Eli huonol­la kaavoituk­sel­la kyl­lä saa pirstot­tua pienenkin kaupunkiin.

  9. onhan jopa helsin­gin tilanne katas­tro­faa­li­nen, mil­jar­di­velkaa senkun kerään­tyy kos­ka “etnis­es­ti haas­teel­liset erityisryhmät”.

    Mitäköhän maakun­nis­sa san­o­taan se päivä ku helsin­ki ja espoo ilmoit­ta­vat ettei mak­se­ta mitään val­tioosuuk­sia, itseasi­as­sa muun suomen kuu­luisi mak­sel­la kol­ma­sosan kun­nal­lisverois­taan helsingille ja espoolle kos­ka tääl­lä on paljon noi­ta kalli­ita eri­ty­is­ryh­miä. Ei se päivä kovinkaan kaukana enää ole. Tart­tis itse asi­as­sa jo kään­tää mak­suli­ikenne päinvastaiseksi… 

    Sil­lai­han se on perustel­tu siel­lä maakun­nis­sa, ei se mitään, ote­taan se keskus ja sit­ten aje­taan ne pois täältä helsinki­in. Annetaan helsin­gin mak­sel­la niiden toimeentulon.

  10. “@liian van­ha
    Uusikun­ta sopimuk­seen liit­tyy myös se, että jokaises­sa van­has­sa kun­takeskuk­ses­sa on kansalais­ten käytössä inter­ne­ty­hteys ja opas­tus­ta sen käyttöön.”

    Mikä tietoy­hteiskun­ta se on, jos­sa pitää matkus­taa sato­ja kilo­me­tre­jä päästäk­seen laa­jakaistaan kiinni ??

    Ja sil­loin on jo yksinker­taisem­paa hoitaa asia tiskil­lä kuin lähet­tää viesti avus­ta­jan opas­tuk­sel­la viereiseen huoneeseen.

    Täl­lainen tietoy­hteiskun­ta on kuin kameli:Byrokraattien suun­nit­tele­ma hevonen

  11. Palvelupis­teitähän voi olla n kpl, ei niitä tarvitse keskit­tää yht­en pis­teeseen ja osa palveluista voi olla liikkuvia.

    Ei se , että val­tio ottaa kaiken vas­tu­un tarkoi­ta, että ain­oa palvelupiste on sen jäl­keen Arka­di­an­mäel­lä ja Eduskun­ta hoitaa sairaat , tiet vesi­huol­lon etc

  12. Pääkaupun­gin siir­to Turku­un olisi erit­täin turha ja epävi­isas päätös. Hyvä esimerk­ki on Tam­pere, joka ei vali­ta ja vikise kat­soen men­neisyy­teen, vaan tekee ja toimii. Turku on mon­es­sakin mielessä taan­tunut paik­ka, pääosin oman poli­it­tisen toim­intakult­tuurin­sa ja ilmapi­irin­sä uhrina.
    Turku, joka muuten onnis­tui purka­maan 2/3 ruu­tukaa­va-alueestaan sotien jäl­keen ei oikein arvostanut itse omaa arvokas­ta his­to­ri­aansa. Samoin kävi raitio­vaunuille, jot­ka pan­ti­in, kaupun­gin omin päätöksin, jopa ilman isoa pahaa sut­ta Turus­sa rovi­o­lle. Toisaal­ta pääkaupunkiuskin oli lyhyt, vain joitakin vuosia, itsenäisyy­den ajal­ta ei yhtään.
    Tässä hyödylli­nen artikke­li kaikille, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta siitä, miten Turus­sa menee:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article162020.ece

  13. Ter­veyskeskus, perusk­oulu ja van­hainkoti on siir­ret­tävä net­ti­in, niin voimme samal­la luo­da markki­noi­ta eri­laisille uusille itse­hoito- ja ope­tus sovel­lu­tuk­sille. Näil­lä uusil­la inno­vaa­tioil­la sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon sekä opetuk­sen tuot­tavu­us­va­je saadaan kor­jat­tua laadun kär­simät­tä. Akti­ivisel­la han­k­in­tapoli­ti­ikalla ja paran­ta­mal­la kun­tien han­k­in­taosaamista on mah­dol­lista saa­da kun­nis­sa aikaisek­si merkit­täviä kus­tan­nussäästöjä. Ilman akti­ivisia toimen­piteitä van­hene­va väestö uhkaa kaikkien suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­tia ja kan­sain­välistä kil­pailukykyä. Ratkaisu­ja on tehtävä nopeasti, kos­ka ihmiset van­henevat koko ajan nopeam­min. Nyt on aika toimia(bifoor its tuu leit).

  14. Ihan ensim­mäisek­si val­tion on lopetet­ta­va lap­pa­mas­ta kun­nille lisää tehtäviä. Pitäisi men­nä ihan toiseen suun­taan, vähen­tää niitä. Sen jäl­keen voisi alkaa miet­timään jotain tuol­laisia tasaussysteemeitä.

  15. ABC on luon­nut mon­een kun­taan tavara‑, palvelu- ja työ­markki­noi­ta, joi­ta siel­lä ei ennen ole ollut eikä siis tuhon­nut vanhaa. 

    Ei min­ul­la mitään tutkimus­ta ole väit­teeni perusteluk­si ja sik­si vetoan Adam Smithi­in. ABC-ase­mis­sa on niin paljon erikois­tu­mista eli eri­ty­isosaamista, että se var­masti on luon­nut uut­ta hyv­in­voin­tia eikä vain kor­van­nut van­haa. Maaseu­tukun­nan ja sen tukein varas­sa elele­vien asukkaiden kannal­ta paikallisen työ­nan­ta­jan kyky imuroi­da kaupunki­lais­ten rahaa on jo yksinään saavu­tus. Kun­nat kil­pail­e­vat keskenään saadak­seen ABC-asemia ja mui­ta liikenneasemia. 

    Kil­pailun ja yhteistyön oikean tas­apain­on löytämi­nen pitäisi yleisem­minkin olla ja var­maan onkin Soin­in­vaaran ehdo­tusten ytimessä. Aina kun lisätään yhteistyötä, on vaarana, että menetetään kil­pailun tuo­mia etu­ja ja päinvastoin. 

    Yksi tapa löytää tas­apaino on se nykyi­nen eli laa­di­taan suurpi­irteisiä yleiskaavo­ja ja ohjei­ta ja sit­ten antaa kil­pailun hoitaa loput. 

    Toinen tapa on Soin­in­vaaran aja­ma kun­tien yhdis­tämi­nen yhä suurem­mik­si yhteistyöyk­siköik­si. Tuos­sa mallis­sa kil­pailu jatkuu suurkun­tien välil­lä. Ihme­tel­lä kai kuitenkin sopii, mis­sä kohdin kil­pailu muut­tuu niin vähäisek­si, että monop­o­lis­tiset hai­tat tunke­vat tilalle. 

    Tässäkin kysymyk­sessä hedelmälli­nen lähtöko­h­ta olisi har­avoi­da maail­mal­ta esi­in parhaat käytän­nöt. Luul­tavasti maail­man kun­tarak­en­teen kannal­ta hyv­in­voivim­mil­la alueil­la on jotkut toimin­not siir­ret­ty val­tion hoidet­taviksi, toiset pakol­lisen kun­tien välisen yhteistyön piiri­in ja kol­man­net jätet­ty kil­pailun armoille.

  16. Kain­u­un malli!
    Kun­tali­itok­sia vas­tuste­taan, kos­ka pelätään iden­ti­teetin katoa­van (ehkä aiheettomasti).
    Jätetään siis kun­nat, mut­ta hallinto hoide­taan yhteis­es­ti ja keskitetysti.

    1. Kain­u­us­sa jätet­ti­in peruskun­ti­in myös van­ha hallinto. Muuten se malli olisi hyvä, mut­ta kun tehtävät siir­ret­ti­in maakun­nille, ei peruskun­taan olisi pitänyt jäädä muu­ta­maa virkami­estä enem­pää väkeä.

  17. Mik­si ihmeessä Turun pitäisi olla Suomen kakkoskaupun­ki? Turku oli toki pitkään Suomen suurin kaupun­ki ja Ruotsin toisek­si suurin, mut­ta sil­loin Turku sijoit­tui Ruotsin valakun­nan ydi­nalueelle lähelle Tukhol­maa yhdis­tävän meren ran­nalle. Siitä on jo 200 vuot­ta ja enemmänkin.

    Ruot­sista irtau­tuneessa Suomes­sa Turku siir­tyi enem­pikin per­ife­ri­aan, kun ei ollut mitään maanti­eteel­listä etua. Sata­ma oli han­kalan saaris­ton takana ja teol­lisu­u­den oli luon­te­vaa syn­tyä koskien var­sille ja lähelle lop­ut­to­mia met­siä esimerkik­si Tampereelle.

    Turun nykyi­nen kukois­tus (300 000 asukas­ta talousalueel­la ja korkea elin­ta­so) johtuu enem­män kai per­in­teestä kuin jostain muka luon­nol­lis­es­ta taipumuk­ses­ta olla maan kakkoskaupun­ki. Per­in­teen oleelli­nen osa on pari yliopis­toa, joista molem­mat ovat maan huip­pua, kaup­pako­rkeak­oulu ja muitakin men­estyviä oppi­laitok­sia. Opiske­li­joi­ta on kym­meniä tuhansia.

    Turun suurin ongel­ma lie­nee pääkaupunkiseudun vetovoimas­ta johtu­va aivovuo­to ja fir­mo­jen karkailu. Jos Turun seudul­ta ei löy­dy koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, on lähdet­tävä, tun­tui se kuin­ka vas­ten­mieliseltä tahansa vai­h­taa sopi­van kokoinen ja viihty­isä Turku Jakomäen ostari­in ja siihen jäätävään viimaan, joka tunkeu­tuu lui­hin ja ytimi­in ja tun­tuu kuin tappaisi.

  18. Kuka voi vas­tus­taa ABC ‑asemien iloista ja posi­ti­ivista ilmapi­ir­iä, mis­sä leivite­tyt pihvit ja mäyräkoirat täy­den­tävät ihmis­ten keskinäistä har­mo­ni­aa. Smith oli kauas kan­toinen nähdessään ABC:n merk­i­tyk­sen suo­ma­laiselle kuluttajalle.

  19. Kain­u­un mallis­sa on sem­moinen omi­tu­isu­us että maakun­ta­hallinnol­la ei ole vero­tu­soikeut­ta. Rahoi­tus menee niin että jotain 50–60% kun­tien vero­tu­loista menee maakun­ta­hallinnolle jol­la on sit­ten palvelu­jen jär­jestämisvelvol­lisu­us. Eli val­tio päät­tää palve­lu­ta­son velvoite­lain­säädän­nön kaut­ta, kun­ta päät­tää rahoi­tus­ta­son veroäyrin kaut­ta, ja maakun­ta­hallinto ei sit­ten päätä lop­pu­jen lopuk­si yhtään mis­tään olennaisesta.

    Kun­nanisän kannal­ta tämä on silleen kätevää että palvelu­iden puut­teesta voi osoit­taa maakun­ta­hallintoa, mitään muu­ta hyö­tyä rahoi­tus- ja päätös­val­lan hajaut­tamis­es­ta on vaikea kek­siä. Tämän takia tätä ei voi sel­l­aise­naan Pääkaupunkiseudulle tuoda.

  20. Turku­laiset ja vaasalaiset riitelevät itsen­sä pois maailmankartalta.

    Sel­l­ainen täs­men­nys lie­nee paikallaan, että sekä Turus­sa että Vaasas­sa lie­nee aika hyvä yhteisym­mär­rys kun­tali­itok­sista tai ylikun­nal­lis­es­ta palvelu­verkos­ta ja maankäytön suun­nit­telus­ta. Kovin paljon yhteistyötä ei toki syn­ny siitä, että on samaa mieltä itsen­sä kanssa…

  21. Syltty:“Ihan ensim­mäisek­si val­tion on lopetet­ta­va lap­pa­mas­ta kun­nille lisää tehtäviä. Pitäisi men­nä ihan toiseen suun­taan, vähen­tää niitä. Sen jäl­keen voisi alkaa miet­timään jotain tuol­laisia tasaussysteemeitä.”

    Tämä on ihmis­ten äänestysak­ti­ivi­su­udel­lakin perustelta­va val­lan­si­ir­to. Mik­si antaa lisää vas­tu­u­ta sel­l­aiselle ryh­mälle, jon­ka val­it­see vähem­mistö ihmisistä?

  22. “Smith oli kauas kan­toinen nähdessään ABC:n merk­i­tyk­sen suo­ma­laiselle kuluttajalle.”

    Adam Smith kek­si, että erikois­tu­mi­nen (ja kil­pailu) tuot­taa taloudel­lisen hyv­in­voin­nin. S‑ryhmään on kasautunut tavarakaup­paan ja palvelui­hin keskit­tyvää erikois­tu­mista niin, että osaa rak­en­taa keskelle met­sää toimi­van kon­septin. Sim­sal­abim, taas on hyö­dyn­net­ty erikois­tu­mista ja tuotet­tu taloudel­lista hyv­in­voin­tia esimerkik­si työ­paikko­jen muodossa.

    1. Minä en kri­ti­soin­ut sitä, että S‑ryhmä rak­en­taa ABC-myymälöitä sinne, mis­sä ei mitään muu­takaan ole (esteet­tistä ilmet­tä voisi kyl­lä vähän paran­nel­la) vaan sitä, että kun­nat kaavoit­ta­vat yhdyskun­tia, jois­sa ei ole muu­ta kuin ABC-myymälä.

  23. Osmo:

    kun­nat kaavoit­ta­vat yhdyskun­tia, jois­sa ei ole muu­ta kuin ABC-myymälä.

    Mis­sähän täl­laisia yhdyskun­tia on? Minä en nyt ainakaan täl­lä miet­timäl­lä kek­si yhtään.

    ABC-liiken­nemyymälöi­den voimakas lisään­tymi­nen on kyl­lä myös suurek­si osak­si val­tion ja lain­säädän­nön “ansio­ta” eli kau­pan auki­oloaiko­jen rajoit­tamisen, johon por­saan­reikänä jäivät taa­jamien ulkop­uolel­la sijait­se­vat liiken­nemyymälät. Saa nähdä kuin­ka tuore auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen muut­taa tilannetta.

  24. Van­hus­ten­hoi­dos­ta: min­ul­la olisi sel­l­ainen ehdo­tus, että nykyi­nen val­tion­a­pu­jär­jestelmä kor­vataan sel­l­aisel­la, että val­tio antaa van­huk­selle palvelusetelin. Näin kun­nat voivat jatkaa van­hus­palvelu­iden tuot­ta­ji­na ja siitä voi jopa tul­la kan­nat­tavaa toim­intaa tiety­ille kunnille.

  25. “@Liian van­ha:
    Sato­ja kilometrejä?”

    Käypä joskus Lapis­sa Pari­isin sijas­ta niin asia kirkastuu.
    Mut­ta kyl­lä se autot­toma­lle kym­menkin kilo­metriä voi olla vaikea.
    Isäni ja äiti­ni ovat nyt isän menetet­tyä kortin ongelmis­sa , sil­lä 80-vuo­tias ei enää vetreästi kävele tai pol­je kym­men­tä kilometriä.

    Tak­siko­rt­tei­hin he ovat liian hyväkuntoisia

  26. Nykyisessä sys­tee­mis­sä van­hus voi jäädä todel­la yksin.
    Äiti­ni täti asuu keskel­lä ei mitään pienessä mum­mon­mökissä ja on läh­es 100-vuo­tias, lapset ovat pääosin jo kuolleet ja pari hengis­sä ole­vaa asuu Ruotsissa.
    Van­hainkoti­in hän­tä pide­tään liian hyväkun­toise­na, mut­ta uloskaan hän ei omin avuin pääse.
    Avus­ta­ja käy ker­ran päivässä, mut­ta ulos hänet saate­taan vain sil­loin tällöin.
    Lain mukaan hän ei voi muut­taa las­ten lähelle, mök­istä saata­va raha taas ei riitä asun­toon taajamassa.

    Äiti­ni kävi hän­tä avit­ta­mas­sa, mut­ta sekin lop­pui kun isäni menet­ti korttinsa

    Tuo Osmon ehdo­tus van­huk­sen kyöräämis­es­tä keskus­taan inter­netin ääreen toisi hänelle kyl­lä vaihtelua

  27. Jos se kun­nan kaavoit­ta­ma ABC-myymälä sijait­see moot­tori­tien var­res­sa, niin sil­lä on tiet­ty funk­tio, vaik­ka se kun­tata­sol­ta näyt­täisi vähem­män viisaal­ta. Ne nyt vaan ovat käytän­nöl­lisiä sil­loin har­voin, kun tulee ajatuk­si oma­l­la autol­la väliä Turku-Helsinki.
    (On niis­sä ainakin parem­pi ja huokeampi valikoima kuin Pen­dolinon kärryissä.)

    On Turus­sa paljon rak­en­teel­lista ongel­maakin, mut­ta tämä Turun valit­ta­mi­nen alkaa men­nä vähän yli. Ei tääl­lä lop­ul­ta kovin huonos­ti asi­at ole, jos ollenkaan. Riip­puu mis­tä vinkke­listä kat­soo. Kult­tuuria, yliopis­toa, ja yri­tys­täkin riit­tää. Palve­lutkin toimi­vat. Hyvät pyöräti­et. Kau­ni­it maise­mat. Uskon, että pidem­män päälle myös ihmiset laa­jem­min ymmärtävät kun­tara­jo­jen tietyn ‘jär­jet­tömyy­den’. Turku­laiset käyvät Raisios­sa uimas­sa, Raisi­o­laiset Turus­sa kon­serteis­sa ym. ym. Ja olen var­ma, että Turun maa­han­muu­ta­jamyön­teisyys aikoinaan tuot­taa Turulle lop­ul­ta hyö­tyä myös taloudel­lis­es­ti, toisen sukupol­ven myötä. Alun kus­tan­nuk­set kään­tyvät ‘voitok­si’. Tämä on jo nähtävissä.

    Vaik­ka yksit­täi­nen ihmi­nen ei paljon voi tehdä, on mie­lenki­in­toista nähdä, mikä tulee ole­maan Turun uuden kaupung­in­jo­hta­jan val­in­ta. Val­i­taanko joku ‘sisäpi­irin’ kokoomus­lainen, joka jatkaa siitä mihin jääti­in, eli odotus jatkuu. Vai voitaisi­inko viimein hakea jotain uut­ta ratkaisua, henkilöä, joka ei valmi­ik­si ole naa­purikun­tien kannal­ta ‘Turun mies tai nainen’, (joi­ta ehkä jo kisaan ilmoit­tau­tuneet ovat…).

  28. On hyvin vaikea ymmärtää, miten Turun ns “maa­han­muut­ta­jamyön­teisyys” koskaan tuo Turulle yhtään mitään. Ter­mi “maa­han­muut­ta­ja” on tässä tapauk­ses­sa krypti­nen ilmaisu henkilölle, joka on tul­lut Suomeen tur­va­paikan­hak­i­jana tai pakolaisena.

    Ottaen huomioon huolto­suh­teen, rikol­lisu­u­den ja taan­noises­sa MOT-ohjel­mas­sa esite­tyt tiedot, on vaikea ymmärtää, miten etnoslum­mien syn­tymi­nen rikas­tut­taa Turkua, kun se ei ole sitä tehnyt muual­lakaan. Täl­laista “huip­pu­osaamista” en usko Suomen tarvit­se­van. Ai niin, “meniväthän suomalaisetkin..”-kortin var­al­ta: a)Ruotsi houkut­teli ihmisiä Suomes­ta pitämäl­lä yllä toimis­to­ja Suomes­sa. b) ja Amerikas­sa tai Aus­tralias­sa ei tun­neta samaa jovi­aalia sosi­aal­i­jär­jestelmää, joka olisi hyödyt­tänyt sinne tulevia.

  29. Alek­si Ran­dell on siis Turun uusi kaupung­in­jo­hta­ja. Niin on hyvä kuin käy. Ja hyvä on.

    Jos henkilö on asunut Suomes­sa koko ikän­sä ja isän maa on Suo­mi, ja ‘äidinkieli’ (mut­ta ei äidin) on suo­mi, mik­si puhutaan maa­han­muu­ta­jas­ta? Kun ei ole mihinkään muuttanut.

  30. “b) ja Amerikas­sa tai Aus­tralias­sa ei tun­neta samaa jovi­aalia sosi­aal­i­jär­jestelmää, joka olisi hyödyt­tänyt sinne tulevia.”

    USA:aan ja aus­trali­aan men­ti­in 50-ja 60-luvuil­la ja siihen aikaan näi­den maid­en sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä oli huo­mat­tavasti parem­pi kuin Suomen.
    Suomes­sa työtön luokitelti­in irto­laisek­si, joka vieti­in pakko­työhön siir­to­työ­malle, jot­ka oli­vat itse asi­as­sa suo­ma­lainen ver­sio Sak­san leireistä.
    Alun­per­in­hän keski­tysleir­it oli­vat ns a‑sosiaalisten henkilöit­ten koulu­tus-ja sopeut­tamis­leire­jä ja tästä tavoit­teeesta tulee tuo kuu­luisa Arbeit-macht-frei-logokin. Noi­ta a‑sosiaalisia tapuk­isa kun Euroop­pa ja USA oli­vat pul­lol­laan 30-luvulla.
    Tosin leirien tavoite muut­tui ajan kuluessa

  31. Kun­tasek­torin saneer­auk­sen ongel­ma on hitaus ja jos ede­tään Osmon kaa­van mukaan niin kun tuo kun­tien vähen­tämi­nen on toteutet­tu niin uudi­tus on jo jäl­keen­jäänyt ja pitää kiireesti aloit­taa seu­raa­va askel, joka on jo myöhässä.

    Asteit­tainen saneer­aus on kallista esim yksi merkit­tävim­mistä ongelmista on tietojärjestelmät.
    Ei ain­oas­taan jär­jestelmien kir­javu­us vaan paljon kalli­impi ongle­ma on tieto­sisältö­jen kirjavuus.

    Kun­tamäärän supis­t­a­mi­nen ei poista tieto­sisältö­jen kir­javu­u­den ja yhteen­sopivu­u­den ongel­maa eikä sel­l­aista auk­tori­tee­tia ole, joka kykenisi vään­tämään yli kun­nal­lisen itsehallinnon.

    Hyvä esimerk­ki kir­javu­ud­es­ta oli, kun yritin käyt­tää kun­nal­lisia paikkati­eto­jär­jestelmiä televrkon suunnitteluun.
    Ongel­mak­si tuli eri kun­tien sovel­lus­ten kirjavuus.
    Tieto­sisäl­lön virheet eli Rovaniemenkin itäisim­mät kiin­teistöt oli­vat Uralin takana ja län­tisim­mät löy­tyivät USA:ta.
    Jokaisel­la kun­nal­la oli omat koor­di­naatit, jot­ka poikke­si­vat val­takun­nan koordinaateista.
    Kart­ta-alkiot oli raken­net­tu kun­tako­htais­es­ti, joten sama merk­in­tä tarkoit­ti toises­sa kun­nas­sa tien reunaa, toises­sa ton­tin reunaa etc

    Lop­putule­ma oli, että oli helpom­paa ostaa paperiver­sio ja skan­na­ta se

  32. Samuli Lin­tu­la: “Sel­l­ainen täs­men­nys lie­nee paikallaan, että sekä Turus­sa että Vaasas­sa lie­nee aika hyvä yhteisym­mär­rys kun­tali­itok­sista tai ylikun­nal­lis­es­ta palvelu­verkos­ta ja maankäytön suun­nit­telus­ta. Kovin paljon yhteistyötä ei toki syn­ny siitä, että on samaa mieltä itsen­sä kanssa…”

    Vaasas­ta en tiedä mitään, mut­ta täs­men­nyk­sek­si Turus­sa val­lit­se­vaan yhteisym­mär­ryk­seen on todet­ta­va, että se tarkoit­taa sitä, että ympäristökun­nis­sa on selvä yhteisym­mär­rys siitä, että Turun kanssa ei voi olla mis­sään tekemisisssä.
    Turun kaupungis­sa taas on sel­l­ainen yhteisym­mär­rys, että kaik­ki seu­tukun­nan kun­nat on heti liitet­tävä Turkuun.

  33. Kepu hal­lit­see n 250 pikkukun­taa, joten nyky­hal­li­tuk­sel­la ei ole halua eikä eväitä viedä läpi suur­ta kuntauudistusta.
    Kepulle se olisi itsemurha.
    Lähin­nä voidaan rak­en­taa Kain­u­un malle­ja , ne kun lisäävät hyvä­palkkaistan kepu­laisille läänitet­ty­jen byrokraat­tien määrää

  34. Liian van­ha: “Lähin­nä voidaan rak­en­taa Kain­u­un malle­ja, ne kun lisäävät hyvä­palkkaistan kepu­laisille läänitet­ty­jen byrokraat­tien määrää”

    Jaa. Että jos pääkaupunkiseudul­la otet­taisi­in Kain­u­un malli käyt­töön, niin kepu­laisia byrokraat­te­ja tulisi lisää?
    Mis­tähän niitä tulisi, kun malli yleis­es­ti ottaen vähen­tää hallintoa?
    Nim­imerk­ki on oikein valittu!

  35. Sin­isilmäi­nen suh­tau­tu­mi­nen Euroop­paan vyöryvään kol­man­nen maail­man tul­vaan ei ole mis­sään johtanut hyvi­in tulok­si­in. Mik­si se tek­isi sitä Suomessa.
    Siir­to­laiset Amerikas­sa ja Aus­tralias­sa oli­vat kovien reali­teet­tien armoil­la, ei hei­dän elämistään kus­tan­net­tu. Suo­mi saa sosi­aal­i­jär­jestelmän­sä ansios­ta ne “huip­pu­osaa­jat, joista vähiten on mitään iloa.

  36. “Jaa. Että jos pääkaupunkiseudul­la otet­taisi­in Kain­u­un malli käyt­töön, niin kepu­laisia byrokraat­te­ja tulisi lisää?
    Mis­tähän niitä tulisi, kun malli yleis­es­ti ottaen vähen­tää hallintoa?”

    Ei Kain­u­un malli pois­tanut yhtään organ­isaa­tio­ta­soa vaan loi yhden lisää. Peruskun­nat jäivät entiselleen enkä ole näh­nyt YT-uutisia, jois­sa vähen­net­täsi­in julkisen halli­non väkeä Kain­u­us­sa .Päin­vas­toin on näkynyt työpaikkailmoituksia.

    Mikäli sama toteutetaan pääkaupunkiseudul­la niin uudet byrokraatit ovat tietysti kokoomus­laisia, vihre­itä ja sossuja

  37. Osmo “Läh­es jokaisen kaupunkiseudun kehi­tys on kärsinyt pahasti keskuskaupun­gin ja ympäryskun­tien huonos­ta yhteistyöstä. Sen seu­rauk­se­na yhdyskun­tarakenne on hajon­nut. Tämä on Suomen suurin ympäristörikos, mut­ta siitä kär­sivät myös asukkaat ja yritykset”.

    Tämä havain­to epäko­hdas­ta lie­nee artikke­lis­sa käsitel­ly­istä vinos­sa tai kaa­tu­mas­sa ole­vista asioista se, joka vaatii pitkäjän­teis­in­tä ja laa­jin­ta yhteistyötä alue­ta­sol­la. Kaavoitus raken­nuskiel­toi­neen on avainsana. 

    Tun­tu­isi, että työssäkäyn­tialueet rajaisi­vat parhait­en alue­hallintoyk­siköi­den muo­dos­tu­mista ainakin kaupunkiseuduil­la. Onko kukaan tehnyt asi­as­ta val­takun­nal­lisia selvi­tyk­siä ? Jos 20 suurim­man kaupunkiseudun työssäkäyn­tialuer­a­jauk­sel­la muo­dostet­taisi­in seu­tuhallinto, mitä jäisi ulkop­uolelle ? Kepulandiako ?

  38. Jus­si Ahto­la: “Sin­isilmäi­nen suh­tau­tu­mi­nen Euroop­paan vyöryvään kol­man­nen maail­man tul­vaan ei ole mis­sään johtanut hyvi­in tulok­si­in. Mik­si se tek­isi sitä Suomessa.”

    Onko tämä argu­ment­ti kun­tali­itosten puoles­ta vai vastaan?
    Sin­isilmäisyyt­tä aiheut­ta­va geeni on muis­taak­seni väistyvä.

  39. Sep­po Vep­säläi­nen: “Jos 20 suurim­man kaupunkiseudun työssäkäyn­tialuer­a­jauk­sel­la muo­dostet­taisi­in seu­tuhallinto, mitä jäisi ulkop­uolelle ? Kepulandiako ?”

    Suomen 20 suur­in­ta kaupunkiseu­tua ovat: Helsin­ki, Tam­pere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuo­pio, Kou­vola, Pori, Joen­suu, Lappeen­ran­ta, Hämeen­lin­na, Rovanie­mi, Vaasa, Seinäjoki,
    Salo, Kot­ka, Mikke­li, Kokko­la, Rauma. 

    Kukin voi sit­ten käy­dä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta yli 10000 asukkaan kaupunkia näi­den työssäkäyn­tialueen ulkop­uolelle jää.

  40. Raimo K: “Vaasas­ta en tiedä mitään, mut­ta täs­men­nyk­sek­si Turus­sa val­lit­se­vaan yhteisym­mär­ryk­seen on todet­ta­va, että se tarkoit­taa sitä, että ympäristökun­nis­sa on selvä yhteisym­mär­rys siitä, että Turun kanssa ei voi olla mis­sään tekemisisssä.
    Turun kaupungis­sa taas on sel­l­ainen yhteisym­mär­rys, että kaik­ki seu­tukun­nan kun­nat on heti liitet­tävä Turkuun.”

    Tästä syys­tä ongel­maa ei voi­da ratkaista ker­ral­la vaan pala ker­ral­laan. Vaikka­pa joukkoli­iken­teestä voitaisi­in aloit­taa. Sama lip­pu: alue Turku, Kaa­ri­na, Raisio, Lieto, mik­sei Naan­ta­likin. Turun Paat­tisil­ta Kaksker­ran kär­keen pääse kahdel­la ja puolel­la eurol­la, matkaa tulee noin 60–70 km! Mut­ta Turun toril­ta Rai­sion ja Kaari­nan keskus­taan pitää mak­saa jo ekstraa, mat­ka n. 7–8 km. Eihän tässä(kään) ole mitään järkeä.

    Iso osa Raisi­o­lai­sista, Turku­lai­sista ja Kaari­nalai­sista on sinne muual­ta muut­tanei­ta, ja muut­toli­ike näi­den kun­tien välil­lä on vilka­s­ta, ainakin lähipi­iris­säni. Mik­si tämä Raimo K:n kuvaa­ma asenne syn­tyy jo muu­ta­man asum­isvuo­den jäl­keen, vaik­ka syvem­pää sidet­tä kaupunki­in ei ole nimeksikään?

  41. Liian van­ha: “Ei Kain­u­un malli pois­tanut yhtään organ­isaa­tio­ta­soa vaan loi yhden lisää. Peruskun­nat jäivät entiselleen enkä ole näh­nyt YT-uutisia, jois­sa vähen­net­täsi­in julkisen halli­non väkeä Kainuussa.”

    Ei kai niitä uutisia näe, jos ei osaa katsoa.
    Väit­tävät kyl­lä Kain­u­us­sa, että säästöä on saatu — ilman yt-neu­vot­telu­ja — tasoista riippumatta.

  42. Kun­tali­itosten takia on nyt syn­tynyt uusi ongel­ma, rahaa palaa tieto­jär­jestelmien yht­enäistämiseen. Eihän tässä ole mitään järkeä, nyt pitäisi saa­da äkkiä kaikille kun­nille sama keskitet­ty tietojärjestelmä.

    Nyt kun­tia liit­tyy yhteen ja investoi­vat tieto­jär­jestelmi­in sen takia. Sit­ten yhdis­tet­tyjä kun­tia saat­taa liit­tyä vielä toisi­in kun­ti­in ja taas investoidaan jär­jestelmi­in ja lop­ul­ta sit­ten kuitenkin jär­jestelmä kor­vataan kaikille kun­nille tarkoite­tul­la keskitetyl­lä tieto­jär­jestelmäl­lä. Pyrokraatit on siitä kivo­ja, että ne takaa meille jär­jestelmänke­hit­täjille töitä, iso kiitos siitä 😉

    Julk­ishallinnon jär­jestelmän ovat olleet kivikaudelta jo kauan aikaa sit­ten, kiin­nitin tähän aisaan huomio­ta jo aiko­ja sit­ten, ennen kun asia edes nousi esi­in mediassa.

  43. Turun tilanteesta voisi vielä kom­men­toi­da sen ver­ran, että ei ympäristökun­nis­sa ole sinän­sä mitään peri­aat­teel­lista yhteistyötä vas­taan, se vaan kaatuu sään­nöl­lisin väli­a­join siihen, että joku Turun johta­va virkamies tai poli­itikko tulee julk­isu­u­teen lois­taval­la ide­al­la, että yhteistyö hoituu parhait­en liit­tämäl­lä kaik­ki kun­nat Turkuun.
    Vakio­vas­taus muiden kun­tien puolelta on, että sopi­ihan se, kun­han Turku ensin saa talouten­sa kun­toon, mak­sum­iehik­si ei halu­ta. Ja Turun talous tulee kun­toon… joskus?
    Kun tilanne vuosien mit­taan rauhoit­tuu, tul­laan Turus­ta taas esi­in… jne.
    Tätä on jatkunut niin kauan kuin muis­tan, run­saat 30 vuot­ta, ainakin.

    1. Ongel­ma Turus­sa ei ole palvelu­jen tuot­tamises­sa, kos­ka niihin kaik­ki seudun kun­nat ovat riit­tävän suuria, vaan yhteistyön puut­tumises­sa asun­toipoli­ti­ikas­sa ja maankäytössä sekä julkises­sa liiken­teessä. Tässä ei yhteistyöhön ole halu­jakaan, kos­ka kaik­ki puo­lus­ta­vat veropohjaansa.

  44. Seu­tulip­pu turku­laiselle €60–80, hell sinkiläiselle 89–125.

    Turun bud­jet­ti oli 2009 yli­jäämäi­nen seit­semisen miljoon­aa. Helsin­gin talous on syöksykierteessä.

    Turun kesk­ineliöhin­ta 1900 ekee, Helsin­gin 3600.

    Kau­pal­liset palve­lut on onnis­tut­tu kaavoit­ta­maan niin, että keskus­tas­ta löy­tyy, mitä ihmi­nen kaupungilla käp­siessä tarvii pat­si nepalilainen rav­in­to­la. Eiku, onhan siel­lä sel­l­ainenkin. http://www.sikhar.fi/

    Lisäk­si Ohikulku­tien varten Raisioon on syn­tynyt kukois­ta­va suurkauppakeskittymä.

    Turun naa­purikun­tien asukkail­ta pitäisi kieltää Turun palvelu­jen käyt­tämi­nen tai niistä pitäisi veloit­taa käypä hin­ta. Kyl­lä luulisi yhdis­tymishalu­jen kas­va­van. Mut­ta jos ei vieläkään riit­täisi, ehdotan van­han tul­li­aidan uudelleen­pystyt­tämistä, etteivät raisi­o­laiset enää kulut­taisi kaupun­gin katu­ja ilmaiseksi.

  45. TM: Jos olet tosis­sasi, että Turun palvelu­jen käyt­tämi­nen pitäisi muil­ta kieltää, niin olet hyvä esimerk­ki mik­si mitään ei tapah­du kun­tien välil­lä. Itse Turku­laise­na käytän mm. Rai­sion uima­hal­lia (kun Impi­vaara on remon­tis­sa ja Turus­sa ei ole toista kun­nol­lista uima­hal­lia!?). Jos Raisi­o­laiset käyvät vaikka­pa Turun pääkir­jas­tossa, ei se ole ongel­ma. Luulen, että sil­lä matkalla jää muu­ta­ma euro myös kaup­paan Turus­sa ja muuhun, ainakin parkki­mak­sui­hin — eikä niin vähänkään.

    Turus­sa on keskilu­okan pien­talo­ton­teille tilaa 30 kilo­metrin matkalla Tam­pereen moot­tori­tien var­res­sa. ‘Ylälu­okalle’ on pien­talo­tont­te­ja vaik­ka kuin­ka Hir­ven­sa­los­sa, Satavas­sa ja Kaksker­ras­sa. Ker­rostaloille on uusia aluei­ta kym­meniksi vuosik­si eteen­päin. Turku ei vain ole kaavoit­tanut (pait­si niitä ker­rostalo­ja, Rau­nis­tu­la, Kako­la, Telakkaran­ta ym.), Kaa­ri­na ja Rai­son ovat. Ei se sen kum­mem­paa ole. Raisio on kaavoit­tanut Myl­lyjä ja mui­ta. Jos Raisio olisi ollut Turkua, sama olisi tehty kuitenkin. Tämä ei ole ongel­ma. Maankäyt­tö ei ole kovin suuri ongel­ma lopulta.

    Turus­sa on naa­purikun­ti­in ver­rat­tuna enem­män opiske­li­joi­ta, eläkeläisiä ja maa­han­muut­ta­jia, sekä sinkku­ja. Asun­topoli­ti­ik­ka ajaa nämä ryh­mät Turku­un, jos­sa esimerkik­si sijait­se­vat yliopis­tot. Ei tämäkään ole ongel­ma mut­ta kuor­maa voisi vähän tasa­ta. Turun yliopis­toista ym. hyö­tyvät myös naapurikunnat.

    Jos Myllysil­lan kor­vaamisen ripeyt­tä käyt­täisi kun­tien välisen yhteistyön kehit­tämiseen, Turun alueen seu­tulip­pu olisi käynyt Somerol­la jo viime vuosituhannella.

  46. Helsin­gin köy­hille ja human­i­taari­maa­han­muut­ta­jille jälkeläisi­neen tiedok­si: kan­nat­taa muut­taa Turkuun!

  47. TM: Helsin­gin tilin­päätös oli voitolli­nen, Turun seit­semän miljoon­aa on lasken­nalli­nen jut­tu. Turku on joutunut jopa hark­it­se­maan vuokran per­im­istä tauluista, jot­ka ovat koulu­jen seinil­lä ja Turun val­tiono­su­udet ovat absolu­ut­tis­es­ti isom­pia kuin Helsin­gin. Helsin­ki saa siis asukaslu­vul­taan kolme ker­taa isom­pana vähem­män val­tiono­suuk­sia talousarvioon kuin Turku. Turun seu­tulip­ul­la nyt en kauheasti juh­lisi. Hin­ta-laa­tusuhde on aika kyseenalainen, kun miet­tii, että “uutuute­na” seu­tuli­ikenne ja kaupun­gin sisäi­nen mah­tu­vat samaan reit­tiop­paaseen, Bra­heen. Helsingis­sä asia on ollut arkipäivää jo vuosia.
    Ja kuin­ka paljon muuten Turus­sa raideli­ikenne on kehit­tynyt sinä aikana, kun Helsingis­sä on tehty päätös sata­man siir­rosta, raken­net­tu sata­ma, ja alet­tu rak­en­taa sata­maan ratikkakiskoja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.