Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa

(Teks­ti on jul­kais­tu kolum­ni­na Suo­men Kuvalehdessä)

Alku­pe­räi­set kun­ta­ra­jat poh­jau­tu­vat Suo­mes­sa seu­ra­kun­tien rajoi­hin. Seu­ra­kun­nan alu­een mää­rit­ti se, että kaik­kien oli pääs­tä­vä sun­nun­tai­na kirk­koon hevos­pe­lil­lä, jalan tai veneel­lä. Myös Kun­nan kes­kuk­ses­sa oli voi­ta­va asioi­da päi­vän aika­na. Rajoi­tus väl­je­ni tei­den paran­nut­tua auton kor­vat­tua hevosen.

Tie­to­tek­niik­ka on jo vie­nyt ja tulee edel­leen vie­mään tar­vet­ta pai­kal­li­sil­ta pal­ve­luil­ta. Säh­köi­ses­ti asioi­taes­sa on aivan saman­te­ke­vää, mis­sä Kelan lähin toi­mi­pis­te sijait­see. Myös kun­nan kans­sa asioin­ti muut­tuu sähköiseksi.

Sil­loin täl­löin kysy­tään, mik­si kah­des­ta saman­lai­ses­ta kun­nas­ta toi­nen pys­tyy tar­joa­maan hyvät pal­ve­lut hal­val­la ja toi­sel­la pal­ve­lu­ta­so on huo­no, mut­ta rahaa menee pal­jon enem­män. Syy voi olla paris­sa kal­liis­sa poti­laas­sa. Ter­vey­den­huol­to sopi kun­nan teh­tä­väk­si, kun sil­lä vie­lä tar­koi­tet­tiin lähin­nä kun­nan­lää­kä­rin anta­maa hoi­toa. Nyt tar­jol­la on parem­pia mut­ta samal­la pal­jon kal­liim­pia hoi­to­ja. Asuin­kun­ta mak­saa kai­ken, vaik­ka sai­raa­laa yllä­pi­tää sai­raan­hoi­to­pii­ri. Vakuu­tus­yh­tiök­si moni kun­ta on aivan lii­an pieni.

Van­hus­ten­hoi­to on kun­nan van­haa ydin­toi­mia­laa. Onko tämä kui­ten­kaan nyky­ään koh­tuul­lis­ta, kun jois­sa­kin kun­nis­sa puo­let asuk­kais­ta on koh­ta eläk­keel­lä työi­käis­ten muu­tet­tua kau­pun­kei­hin? Van­hus vuo­deo­sas­tol­la mak­saa kun­nal­le yli 50 000 euroa vuo­des­sa; yhtä pal­jon kuin opet­ta­jan palk­kaa­mi­nen peruskouluun.

Kun­tien ja val­tion työn- ja vas­tuun­ja­ko on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rä, jos kun­nat ovat niin pie­niä kuin ne ovat. Pie­nis­sä kun­nis­sa vas­tus­te­taan kun­ta­lii­tok­sia, jot­ta pää­tös­val­ta ei kar­kai­si kau­as, mut­ta vie­lä kau­em­mas se siir­tyi­si, jos teh­tä­vät siir­ret­täi­siin valtiolle.

Pien­ten maa­lais­kun­tien mur­heet on hoi­det­ta­vis­sa val­tion rahal­la, eikä sitä edes tar­vi­ta pal­jon. Pie­nis­sä syr­jäi­sis­sä kun­nis­sa asuu vähän ihmi­siä. Toi­min­nal­li­sia sääs­tö­jä nii­den yhdis­tä­mi­ses­tä ei pal­jon tule. Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suur­ten kau­pun­kien ympärillä.

Kau­pun­git raken­net­tiin alun perin tii­viis­ti pie­nel­le alu­eel­le, kos­ka niis­sä lii­kut­tiin lähin­nä jalan eikä asuk­kai­ta­kaan ollut pal­jon. Nyt val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta asuu jon­kin kau­pun­gin vai­ku­tus­pii­ris­sä. Kau­pun­ki­mai­nen asu­tus on levit­täy­ty­nyt kym­me­nien kilo­met­rein pää­hän kes­kus­tois­ta. Ydin­kau­pun­ke­ja ympä­röi­vis­tä maa­lais­kun­nis­ta on tul­lut lähiö­ry­kel­miä, jot­ka men­nei­syy­den perin­tö­nä ovat itse­näi­siä kuntia.

Kau­pun­ki­seu­dun toi­mi­vuus riip­puu rat­kai­se­vas­ti sii­tä, miten asu­tus työ­pai­kat, kau­pat, kou­lut ja vihe­ra­lu­eet sijait­se­vat ja miten lii­ken­ne on jär­jes­tet­ty. Hyväs­sä kau­pun­gis­sa päi­vit­täi­set asiat ovat lähel­lä. Huo­nos­sa kau­pun­gis­sa aikaa, rahaa ja tilaa tär­vään­tyy lii­ken­tee­seen. Hyväs­sä kau­pun­gis­sa pal­ve­lue­lin­kei­not kukois­ta­vat, huo­nos­sa on tyy­ty­mi­nen ABC-asemiin.

Lähes jokai­sen kau­pun­ki­seu­dun kehi­tys on kär­si­nyt pahas­ti kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­rys­kun­tien huo­nos­ta yhteis­työs­tä.  Sen seu­rauk­se­na yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on hajon­nut. Tämä on Suo­men suu­rin ympä­ris­tö­ri­kos, mut­ta sii­tä kär­si­vät myös asuk­kaat ja yri­tyk­set. Pahim­mat höl­möy­det on teh­ty pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta Hel­sin­ki ympä­ris­töi­neen on Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa muu­ten niin yli­voi­mai­nen, että se menes­tyy vir­heis­tään huo­li­mat­ta. Erot näky­vät räi­keäm­min muis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Tur­ku ja Vaa­sa ovat maan pahim­mat ali­suo­riu­tu­jat. Mik­si Sei­nä­jo­ki voi menes­tyä Vaa­saa parem­min ja mik­si Tur­ku ei ole Suo­men ehdo­ton kak­kos­kau­pun­ki? Tur­ku­lai­set ja vaa­sa­lai­set rii­te­le­vät itsen­sä pois maailmankartalta.

Työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa suu­ril­le paik­ka­kun­nil­le, kos­ka ne tar­vit­se­vat moni­puo­li­sia työ­mark­ki­noi­ta ja eri­kois­tu­nut­ta työ­voi­maa, tai pal­jon lähel­lä ole­via asiak­kai­ta. Kaik­ki Suo­men kau­pun­ki­seu­dut ovat kan­sain­vä­li­sen mit­ta­puun mukaan lii­an pieniä.

Haja­nai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tekee kau­pun­ki­seu­dus­ta toi­min­nal­li­ses­ti pie­nem­män. Turun seu­dul­la asuu noin 300 000 asu­kas­ta, mut­ta se ei toi­mi kuin 300 000 asuk­kaan kau­pun­ki, kos­ka yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on kelvoton.

Kun­tien väli­nen yhteis­työ yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa ei onnis­tu kos­kaan.  Yhteis­työ ei onnis­tu, kos­ka yhden­kään kun­nan ei kan­na­ta sitä edis­tää. Kyse on rahasta.

Poh­jois­mais­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta toteut­taa Suo­mes­sa kun­ta. Val­tio tasoit­taa kun­tien väli­siä talou­del­li­sia ero­ja, mut­ta kau­pun­ki­seu­duil­la tämä tasoi­tus ei toi­mi. Jokai­sel­le kun­nal­le taa­taan vero­tu­lo­ja mää­rä, joka vas­taa noin 92 pro­sent­tia val­ta­kun­nal­li­ses­ta kes­kiar­vos­ta asu­kas­ta koh­den. Kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la kaik­ki kun­nat ovat tämän tulo­ta­kuun pii­ris­sä, eikä nii­den sik­si kan­na­ta kil­pail­la veron­mak­sa­jis­ta kes­ke­nään. Kas­vu­kes­kuk­sis­sa kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta sen sijaan on raa­dol­lis­ta. Hyvien veron­mak­sa­jien hou­kut­te­lu on kui­ten­kin sivis­ty­neem­pää kuin huo­no­jen karkottaminen.

Vajaat vii­si pro­sent­tia asuk­kais­ta aiheut­taa puo­let kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men menois­ta. Jou­kos­sa on huos­taan otet­tu­ja lap­sia, vuo­deo­sas­to­jen van­huk­sia, mie­len­ter­veys­po­ti­lai­ta ja eri­kois­sai­raan­hoi­don poti­lai­ta ja ympä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta apua tar­vit­se­via vam­mai­sia. Vie­lä edul­li­sem­paa kuin hou­ku­tel­la hyviä veron­mak­sa­jia kun­taan on hätis­tel­lä tuo­ta viit­tä pro­sent­tia muu­al­le. On häpeäl­lis­tä hank­kia mai­ne kun­ta­na, joka koh­te­lee van­huk­sia kal­toin, mut­ta huo­no kan­nus­taa ikään­ty­viä muut­ta­maan pois, ennen kuin voi­mat heikkenevät.

Hyviä veron­mak­sa­jia hou­ku­tel­laan ja huo­no­ja kar­ko­te­taan kaa­voi­tuk­sen ja asun­to­po­li­tii­kan kei­noin. Kun­tien välil­lä on niin voi­ma­kas etu­ris­ti­rii­ta, että on tur­ha toi­voa nii­den pys­ty­vän yhteis­työ­hön. Jos haluam­me ehyt­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta, elin­voi­mai­sia kau­pun­ke­ja ja rei­lua hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa, kau­pun­ki­seu­duil­la tulee kun­nat liit­tää yhteen tai siir­tää suu­ri osa nii­den teh­tä­vis­tä ja vero­tu­lois­ta metropolihallinnolle.

On toki toi­nen­kin kei­no. Yhteis­työ itse­näis­ten kun­tien kes­ken muut­tuu mah­dol­li­sek­si heti, jos verot kerä­tään kau­pun­ki­seu­duit­tain yhtei­seen kas­saan ja jae­taan asu­kas­lu­vun suh­tees­sa ja eräät väes­tö­ra­ken­tee­seen liit­ty­vät sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not tasa­taan seu­dun kun­tien välil­lä. Sen jäl­keen edut ovat yhte­ne­vät ja yhteis­työ muut­tuu mahdolliseksi.

54 vastausta artikkeliin “Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa”

  1. On toki toi­nen­kin kei­no. Yhteis­työ itse­näis­ten kun­tien kes­ken muut­tuu mah­dol­li­sek­si heti, jos verot kerä­tään kau­pun­ki­seu­duit­tain yhtei­seen kas­saan ja jae­taan asu­kas­lu­vun suhteessa

    Entä jos kun­nal­lis­ve­ros­ta luo­vut­tai­siin koko­naan. Ainoas­taan val­tio verot­tai­si ja jakai­si potis­ta osuu­den kun­nil­le asu­kas­lu­vun mukaan. Sil­loin pois­tui­si suu­rin syy hou­ku­tel­la rik­kai­ta asukkaita.

  2. Val­lan kes­kit­ty­mi­nen monis­sa Euroo­pan pää­kau­pun­geis­sa, jois­sa sekä poliit­ti­nen että kau­pal­li­nen val­ta on muu­ta­man kort­te­lin sisäl­lä on erit­täin vaa­ral­lis­ta, ja joh­taa maan mui­den kau­pun­kien näivettymiseen. 

    USAn perus­ta­jat ymmär­si­vät tämän ja raken­si­vat uuden pää­kau­pun­gin Was­hing­ton DCn, ja jät­ti­vät NYC kau­pal­li­sek­si keskukseksi(nykyään myös LA, Chica­go ym). (Myös osa­val­tiois­sa tilan­ne on sama, San Francisco ei ole Cali­for­nian pää­kau­pun­ki, vaan Sac­ra­men­to, tämä on tie­toi­nen valinta.)

    Poliit­ti­nen pää­kau­pun­ki, edus­kun­ta yms. pitäi­si heti­mi­ten siir­tää toi­seen kau­pun­kiin, luon­nol­li­nen valin­ta on suo­men van­ha pää­kau­pun­ki Tur­ku, kun­ta­lii­tos ja pää­kau­pun­gin siir­to ja Turus­sa alkaa uusi kukois­tus. Hel­sin­gin hin­to­jen nousu­kin vähän rauhoittuisi.

  3. Van­haa lää­ni­ta­soa (nyk. AVI, ELY) kehit­tä­mäl­lä oli­si voi­tu saa­da aikai­sek­si rat­kai­su­ja ja raken­tei­ta, joil­la näi­tä kysy­myk­siä oli­si voi­tu rat­kais­ta. Nykyi­nen lää­ni­ja­ko on tähän lii­an laa­ja ja kei­no­te­koi­nen. Van­hal­la lää­ni­ta­sol­la (tar­koi­tan lää­ne­jä ennen vuot­ta 1997, n. 13 lää­niä) oli­si voi­tu / voi­tai­siin rat­kais­ta laa­jat yleis­kaa­vat, asu­tus­po­li­tiik­ka, ter­vey­den­hoi­to, lii­ken­ne­rat­kai­sut, mik­sei kou­lu­ver­kon laa­juus ja sijoit­tau­tu­mi­nen­kin ym. Ase­ma­kaa­vat ja pai­kal­li­set rat­kai­sut voi­tai­siin pitää edel­leen kun­nis­sa mikä kun­ta­kool­le sopii. Iso osa val­tio­na­vuis­ta voi­tai­siin ohja­ta tämän lää­ni­ta­son kaut­ta. Eikä byro­kra­tia lisään­tyi­si vaan ennem­min vähen­tyi­si (tai pysyi­si aina­kin ennal­laan, kun kaik­kia nykyi­siä asioi­ta ei tar­vit­si teh­dä jokai­ses­sa yksit­täi­ses­sä kun­nas­sa erik­seen). Lää­nit voi­si­vat myös rei­lus­ti vetää kotiin­päin ja kil­pail­la kes­ke­nään, kou­lu­tus­po­li­tii­kal­laan ym. Van­hat lää­nit myös ovat / oli­vat iden­ti­tee­til­tään suh­teel­li­sen vah­vo­ja aluei­ta, ihmi­set pys­tyi­vät samas­tu­maan sii­hen. En tie­dä onko tämä lähel­lä aja­tus­ta met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta, mitä se on?

    Nyky­ään AVI on lähin­nä lupa- ja val­von­ta­vi­ran­omai­nen, sii­tä ei nykyi­sel­lään tähän ole. AVI nykyi­sel­lään on jok­seen­kin tur­ha jään­ne kun ei van­ho­ja ‘lää­ne­jä’ sit­ten kui­ten­kaan halut­tu koko­naan lopet­taa — vaik­ka sitä­hän tämä nyt tar­koit­taa ja sii­hen joh­taa. Myös­kään maa­kun­tien lii­tot eivät näi­tä ongel­mia pys­ty rat­kai­se­maan, sil­lä ne ovat kun­ta­ve­toi­sia, eli nii­den sisäl­lä on samat yhteis­työ­on­gel­mat kuin on kun­tien välil­lä muutenkin.

    Tämä ehkä tar­koit­tai­si paluu­ta van­haan — mut­ta ei sit­ten­kään. Kes­kit­tä­mi­sen ja hajaut­ta­mi­sen kier­to­kul­ku on ikuis­ta. Mut­ta mikään uusi ei van­ha­na palaa vaan kehit­tyy kier­ron aika­na. Osa­val­tiot ovat tulos­sa taas. Mihin on jää­nyt aja­tus aluei­den Euroo­pas­ta? Kan­sal­lis­val­tioi­den rajo­jen piti liu­den­tua ja aluei­den roo­lin koros­tua. Näis­sä krii­seis­sä aina kan­sal­lis­val­tion roo­li koros­tuu. Ehkä / joko nyt pian, oli­si taas aluei­den aika.

  4. Kun­tien ja val­tion työn- ja vas­tuun­ja­ko on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rä, jos kun­nat ovat niin pie­niä kuin ne ovat. Pie­nis­sä kun­nis­sa vas­tus­te­taan kun­ta­lii­tok­sia, jot­ta pää­tös­val­ta ei kar­kai­si kau­as, mut­ta vie­lä kau­em­mas se siir­tyi­si, jos teh­tä­vät siir­ret­täi­siin valtiolle.”

    Mihin näin pie­ni maa tar­vit­see enää kuntaporrasta ?

    Ei mihin­kään, vas­tuu­ku­vio oli­si pal­jon selvempi,tehokkuus aivan tois­ta luok­ka, jos val­tio hoi­tai­si lähes kaiken .

    Pai­kal­li­nen itse­hal­lin­to hoi­tai­si lähin­nä har­ras­te-ja kulttuuritoimintaa.

  5. Tie­to­tek­niik­ka on jo vie­nyt ja tulee edel­leen vie­mään tar­vet­ta pai­kal­li­sil­ta pal­ve­luil­ta. Säh­köi­ses­ti asioi­taes­sa on aivan saman­te­ke­vää, mis­sä Kelan lähin toi­mi­pis­te sijait­see. Myös kun­nan kans­sa asioin­ti muut­tuu sähköiseksi.”

    Ainoa vika on, että 30 % kan­sas­ta ei kyke­ne käyt­tä­mään nyky­ai­kais­ta tie­to­tek­niik­kaa, sul­je­taan­ko hei­dät pal­ve­lui­den ulkopuolelle ??

    Eikä tie­to­yh­teyk­siä ole enää syr­jä­seu­duil­la: Sone­ra pur­kaa kui­tu­verk­ko­aan ja Digi­ta lopet­taa @450 palveluaan.

    Savu­mer­keil­lä­kö peri­fe­rias­ta viestitään ??

    1. @liian van­ha
      Uusi­kun­ta sopi­muk­seen liit­tyy myös se, että jokai­ses­sa van­has­sa kun­ta­kes­kuk­ses­sa on kan­sa­lais­ten käy­tös­sä inter­ne­tyh­teys ja opas­tus­ta sen käyttöön.

  6. Teho ulos kun­taor­ga­ni­saa­tios­ta saa­daan, kun mam­mu­tit pilk­ko­taan jär­ke­vik­si yksi­köik­si. Kun­ta­lii­tok­sia­kin toki tar­vi­taan, mut­ta pal­jon enem­män tar­vi­taan kun­tien pill­ko­mis­ta. Eihän kukaan voi edes olet­taa, että 200 000 hen­gen yksik­kö oli­si toi­mi­va. 😀 Nyt on vain jää­nyt vää­rä vaih­de pääl­le, kos­ka oli perus­tel­tua aloit­taa yhdis­te­le­mäl­lä minikuntia.

    1. Käy nyt kui­ten­kin luke­mas­sa esi­tyk­set Lah­den seu­dun kun­ta­lii­tok­sek­si. http://WWW.uusikunta.fi. Totuus löy­tyy kes­ki­tyk­sen ja hajau­tuk­sen jär­ke­väs­tä kom­bi­noin­nis­ta. On asioi­ta, joi­ta kan­nat­taa kes­kit­tää ja on asioi­ta, jot­ka kan­nat­taa hoi­taa hajautetusti.

  7. Usein kuu­lee puhut­ta­van kau­pun­ki­seu­tu­jen kun­tien yhteis­työn lisää­mi­sen tar­peel­li­suu­des­ta, mut­ta har­voin kuu­lee ehdo­tuk­sia täl­lais­ten pro­ses­sien aloit­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si — kun­ta­lii­tok­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Oli­si­ko kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­siin mah­dol­lis­ta ottaa eri­ta­soi­sia yhteis­työ­muo­to­ja tasa-arvoi­si­na vaih­toeh­toi­na? Kun­tien yhdis­ty­mi­sen vai­ku­tuk­sia tut­kit­taes­sa luu­li­si ole­van jär­ke­vää tut­kia myös Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­man kun­tien yhteis­kas­san ja mui­den yhteis­työ­muo­to­jen mahdollisuudet.

  8. Vil­le M, samoin teh­tiin vii­mek­si Bur­mas­sa, yksi perin­tei­nen motii­vi hal­lin­nol­li­sen pää­kau­pun­gin eriyt­tä­mi­seen suu­ris­ta kau­pun­geis­ta on pii­lot­taa valta. 🙂

    Aihees­ta tai edel­leen vähän vie­res­tä. Olen eri miel­tä sii­tä että Pää­kau­pun­ki­seu­tu on lii­an pie­ni glo­baa­lis­ti. Useat kan­sain­vä­li­ses­ti menes­ty­vät kau­pun­git ovat nime­no­maan koko­luok­kaa 1 — 2 mil­joo­naa. Tuo on sem­moi­nen haa­ruk­ka mis­sä saa­vu­te­taan ison mark­ki­nan edut, mut­ta mm. se todel­li­sen suur­kau­pun­gin hait­ta että se käy­tän­nös­sä hajo­aa useik­si kau­pun­geik­si eli mark­ki­noik­si voi­daan vält­tää. Asi­aa voi aja­tel­la vaik­ka niin että mää­rit­te­lee kau­pun­gin funk­tio­naa­li­ses­ti tilak­si jos­sa pää­see joka paik­kaan tie­tys­sä ajas­sa, sano­taan vaik­ka puo­li tun­tia. Eli huo­nol­la kaa­voi­tuk­sel­la kyl­lä saa pirs­tot­tua pie­nen­kin kaupunkiin.

  9. onhan jopa hel­sin­gin tilan­ne kata­stro­faa­li­nen, mil­jar­di­vel­kaa sen­kun kerään­tyy kos­ka “etni­ses­ti haas­teel­li­set erityisryhmät”.

    Mitä­kö­hän maa­kun­nis­sa sano­taan se päi­vä ku hel­sin­ki ja espoo ilmoit­ta­vat ettei mak­se­ta mitään val­tioo­suuk­sia, itsea­sias­sa muun suo­men kuu­lui­si mak­sel­la kol­mas­osan kun­nal­lis­ve­rois­taan hel­sin­gil­le ja espool­le kos­ka tääl­lä on pal­jon noi­ta kal­lii­ta eri­tyis­ryh­miä. Ei se päi­vä kovin­kaan kau­ka­na enää ole. Tart­tis itse asias­sa jo kään­tää mak­su­lii­ken­ne päinvastaiseksi… 

    Sil­lai­han se on perus­tel­tu siel­lä maa­kun­nis­sa, ei se mitään, ote­taan se kes­kus ja sit­ten aje­taan ne pois tääl­tä hel­sin­kiin. Anne­taan hel­sin­gin mak­sel­la nii­den toimeentulon.

  10. @liian van­ha
    Uusi­kun­ta sopi­muk­seen liit­tyy myös se, että jokai­ses­sa van­has­sa kun­ta­kes­kuk­ses­sa on kan­sa­lais­ten käy­tös­sä inter­ne­tyh­teys ja opas­tus­ta sen käyttöön.”

    Mikä tie­to­yh­teis­kun­ta se on, jos­sa pitää mat­kus­taa sato­ja kilo­met­re­jä pääs­täk­seen laa­ja­kais­taan kiinni ??

    Ja sil­loin on jo yksin­ker­tai­sem­paa hoi­taa asia tis­kil­lä kuin lähet­tää vies­ti avus­ta­jan opas­tuk­sel­la vie­rei­seen huoneeseen.

    Täl­lai­nen tie­to­yh­teis­kun­ta on kuin kameli:Byrokraattien suun­nit­te­le­ma hevonen

  11. Pal­ve­lu­pis­tei­tä­hän voi olla n kpl, ei nii­tä tar­vit­se kes­kit­tää yhten pis­tee­seen ja osa pal­ve­luis­ta voi olla liikkuvia.

    Ei se , että val­tio ottaa kai­ken vas­tuun tar­koi­ta, että ainoa pal­ve­lu­pis­te on sen jäl­keen Arka­dian­mäel­lä ja Edus­kun­ta hoi­taa sai­raat , tiet vesi­huol­lon etc

  12. Pää­kau­pun­gin siir­to Tur­kuun oli­si erit­täin tur­ha ja epä­vii­sas pää­tös. Hyvä esi­merk­ki on Tam­pe­re, joka ei vali­ta ja viki­se kat­soen men­nei­syy­teen, vaan tekee ja toi­mii. Tur­ku on mones­sa­kin mie­les­sä taan­tu­nut paik­ka, pää­osin oman poliit­ti­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin­sa ja ilma­pii­rin­sä uhrina.
    Tur­ku, joka muu­ten onnis­tui pur­ka­maan 2/3 ruu­tu­kaa­va-alu­ees­taan sotien jäl­keen ei oikein arvos­ta­nut itse omaa arvo­kas­ta his­to­ri­aan­sa. Samoin kävi rai­tio­vau­nuil­le, jot­ka pan­tiin, kau­pun­gin omin pää­tök­sin, jopa ilman isoa pahaa sut­ta Turus­sa roviol­le. Toi­saal­ta pää­kau­pun­kius­kin oli lyhyt, vain joi­ta­kin vuo­sia, itse­näi­syy­den ajal­ta ei yhtään.
    Täs­sä hyö­dyl­li­nen artik­ke­li kai­kil­le, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, miten Turus­sa menee:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article162020.ece

  13. Ter­veys­kes­kus, perus­kou­lu ja van­hain­ko­ti on siir­ret­tä­vä net­tiin, niin voim­me samal­la luo­da mark­ki­noi­ta eri­lai­sil­le uusil­le itse­hoi­to- ja ope­tus sovel­lu­tuk­sil­le. Näil­lä uusil­la inno­vaa­tioil­la sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä ope­tuk­sen tuot­ta­vuus­va­je saa­daan kor­jat­tua laa­dun kär­si­mät­tä. Aktii­vi­sel­la han­kin­ta­po­li­tii­kal­la ja paran­ta­mal­la kun­tien han­kin­tao­saa­mis­ta on mah­dol­lis­ta saa­da kun­nis­sa aikai­sek­si mer­kit­tä­viä kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Ilman aktii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä van­he­ne­va väes­tö uhkaa kaik­kien suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia ja kan­sain­vä­lis­tä kil­pai­lu­ky­kyä. Rat­kai­su­ja on teh­tä­vä nopeas­ti, kos­ka ihmi­set van­he­ne­vat koko ajan nopeam­min. Nyt on aika toimia(bifoor its tuu leit).

  14. Ihan ensim­mäi­sek­si val­tion on lope­tet­ta­va lap­pa­mas­ta kun­nil­le lisää teh­tä­viä. Pitäi­si men­nä ihan toi­seen suun­taan, vähen­tää nii­tä. Sen jäl­keen voi­si alkaa miet­ti­mään jotain tuol­lai­sia tasaussysteemeitä.

  15. ABC on luon­nut moneen kun­taan tavara‑, pal­ve­lu- ja työ­mark­ki­noi­ta, joi­ta siel­lä ei ennen ole ollut eikä siis tuhon­nut vanhaa. 

    Ei minul­la mitään tut­ki­mus­ta ole väit­tee­ni perus­te­luk­si ja sik­si vetoan Adam Smit­hiin. ABC-ase­mis­sa on niin pal­jon eri­kois­tu­mis­ta eli eri­tyis­osaa­mis­ta, että se var­mas­ti on luon­nut uut­ta hyvin­voin­tia eikä vain kor­van­nut van­haa. Maa­seu­tu­kun­nan ja sen tukein varas­sa ele­le­vien asuk­kai­den kan­nal­ta pai­kal­li­sen työ­nan­ta­jan kyky imu­roi­da kau­pun­ki­lais­ten rahaa on jo yksi­nään saa­vu­tus. Kun­nat kil­pai­le­vat kes­ke­nään saa­dak­seen ABC-ase­mia ja mui­ta liikenneasemia. 

    Kil­pai­lun ja yhteis­työn oikean tasa­pai­non löy­tä­mi­nen pitäi­si ylei­sem­min­kin olla ja var­maan onkin Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus­ten yti­mes­sä. Aina kun lisä­tään yhteis­työ­tä, on vaa­ra­na, että mene­te­tään kil­pai­lun tuo­mia etu­ja ja päinvastoin. 

    Yksi tapa löy­tää tasa­pai­no on se nykyi­nen eli laa­di­taan suur­piir­tei­siä yleis­kaa­vo­ja ja ohjei­ta ja sit­ten antaa kil­pai­lun hoi­taa loput. 

    Toi­nen tapa on Soi­nin­vaa­ran aja­ma kun­tien yhdis­tä­mi­nen yhä suu­rem­mik­si yhteis­työyk­si­köik­si. Tuos­sa mal­lis­sa kil­pai­lu jat­kuu suur­kun­tien välil­lä. Ihme­tel­lä kai kui­ten­kin sopii, mis­sä koh­din kil­pai­lu muut­tuu niin vähäi­sek­si, että mono­po­lis­ti­set hai­tat tun­ke­vat tilalle. 

    Täs­sä­kin kysy­myk­ses­sä hedel­mäl­li­nen läh­tö­koh­ta oli­si hara­voi­da maa­il­mal­ta esiin par­haat käy­tän­nöt. Luul­ta­vas­ti maa­il­man kun­ta­ra­ken­teen kan­nal­ta hyvin­voi­vim­mil­la alueil­la on jot­kut toi­min­not siir­ret­ty val­tion hoi­det­ta­vik­si, toi­set pakol­li­sen kun­tien väli­sen yhteis­työn pii­riin ja kol­man­net jätet­ty kil­pai­lun armoille.

  16. Kai­nuun malli!
    Kun­ta­lii­tok­sia vas­tus­te­taan, kos­ka pelä­tään iden­ti­tee­tin katoa­van (ehkä aiheettomasti).
    Jäte­tään siis kun­nat, mut­ta hal­lin­to hoi­de­taan yhtei­ses­ti ja keskitetysti.

    1. Kai­nuus­sa jätet­tiin perus­kun­tiin myös van­ha hal­lin­to. Muu­ten se mal­li oli­si hyvä, mut­ta kun teh­tä­vät siir­ret­tiin maa­kun­nil­le, ei perus­kun­taan oli­si pitä­nyt jää­dä muu­ta­maa vir­ka­mies­tä enem­pää väkeä.

  17. Mik­si ihmees­sä Turun pitäi­si olla Suo­men kak­kos­kau­pun­ki? Tur­ku oli toki pit­kään Suo­men suu­rin kau­pun­ki ja Ruot­sin toi­sek­si suu­rin, mut­ta sil­loin Tur­ku sijoit­tui Ruot­sin vala­kun­nan ydin­a­lu­eel­le lähel­le Tuk­hol­maa yhdis­tä­vän meren ran­nal­le. Sii­tä on jo 200 vuot­ta ja enemmänkin.

    Ruot­sis­ta irtau­tu­nees­sa Suo­mes­sa Tur­ku siir­tyi enem­pi­kin peri­fe­ri­aan, kun ei ollut mitään maan­tie­teel­lis­tä etua. Sata­ma oli han­ka­lan saa­ris­ton taka­na ja teol­li­suu­den oli luon­te­vaa syn­tyä kos­kien var­sil­le ja lähel­le loput­to­mia met­siä esi­mer­kik­si Tampereelle.

    Turun nykyi­nen kukois­tus (300 000 asu­kas­ta talous­a­lu­eel­la ja kor­kea elin­ta­so) joh­tuu enem­män kai perin­tees­tä kuin jos­tain muka luon­nol­li­ses­ta tai­pu­muk­ses­ta olla maan kak­kos­kau­pun­ki. Perin­teen oleel­li­nen osa on pari yli­opis­toa, jois­ta molem­mat ovat maan huip­pua, kaup­pa­kor­kea­kou­lu ja mui­ta­kin menes­ty­viä oppi­lai­tok­sia. Opis­ke­li­joi­ta on kym­me­niä tuhansia.

    Turun suu­rin ongel­ma lie­nee pää­kau­pun­ki­seu­dun veto­voi­mas­ta joh­tu­va aivo­vuo­to ja fir­mo­jen kar­kai­lu. Jos Turun seu­dul­ta ei löy­dy kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, on läh­det­tä­vä, tun­tui se kuin­ka vas­ten­mie­li­sel­tä tahan­sa vaih­taa sopi­van kokoi­nen ja viih­tyi­sä Tur­ku Jako­mäen osta­riin ja sii­hen jää­tä­vään vii­maan, joka tun­keu­tuu lui­hin ja yti­miin ja tun­tuu kuin tappaisi.

  18. Kuka voi vas­tus­taa ABC ‑ase­mien ilois­ta ja posi­tii­vis­ta ilma­pii­riä, mis­sä lei­vi­te­tyt pih­vit ja mäy­rä­koi­rat täy­den­tä­vät ihmis­ten kes­ki­näis­tä har­mo­ni­aa. Smith oli kau­as kan­toi­nen näh­des­sään ABC:n mer­ki­tyk­sen suo­ma­lai­sel­le kuluttajalle.

  19. Kai­nuun mal­lis­sa on sem­moi­nen omi­tui­suus että maa­kun­ta­hal­lin­nol­la ei ole vero­tusoi­keut­ta. Rahoi­tus menee niin että jotain 50–60% kun­tien vero­tu­lois­ta menee maa­kun­ta­hal­lin­nol­le jol­la on sit­ten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suus. Eli val­tio päät­tää pal­ve­lu­ta­son vel­voi­te­lain­sää­dän­nön kaut­ta, kun­ta päät­tää rahoi­tus­ta­son vero­äy­rin kaut­ta, ja maa­kun­ta­hal­lin­to ei sit­ten pää­tä lop­pu­jen lopuk­si yhtään mis­tään olennaisesta.

    Kun­na­ni­sän kan­nal­ta tämä on sil­leen käte­vää että pal­ve­lui­den puut­tees­ta voi osoit­taa maa­kun­ta­hal­lin­toa, mitään muu­ta hyö­tyä rahoi­tus- ja pää­tös­val­lan hajaut­ta­mi­ses­ta on vai­kea kek­siä. Tämän takia tätä ei voi sel­lai­se­naan Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tuoda.

  20. Tur­ku­lai­set ja vaa­sa­lai­set rii­te­le­vät itsen­sä pois maailmankartalta.

    Sel­lai­nen täs­men­nys lie­nee pai­kal­laan, että sekä Turus­sa että Vaa­sas­sa lie­nee aika hyvä yhtei­sym­mär­rys kun­ta­lii­tok­sis­ta tai yli­kun­nal­li­ses­ta pal­ve­lu­ver­kos­ta ja maan­käy­tön suun­nit­te­lus­ta. Kovin pal­jon yhteis­työ­tä ei toki syn­ny sii­tä, että on samaa miel­tä itsen­sä kanssa…

  21. Syltty:“Ihan ensim­mäi­sek­si val­tion on lope­tet­ta­va lap­pa­mas­ta kun­nil­le lisää teh­tä­viä. Pitäi­si men­nä ihan toi­seen suun­taan, vähen­tää nii­tä. Sen jäl­keen voi­si alkaa miet­ti­mään jotain tuol­lai­sia tasaussysteemeitä.”

    Tämä on ihmis­ten äänes­ty­sak­tii­vi­suu­del­la­kin perus­tel­ta­va val­lan­siir­to. Mik­si antaa lisää vas­tuu­ta sel­lai­sel­le ryh­mäl­le, jon­ka valit­see vähem­mis­tö ihmisistä?

  22. Smith oli kau­as kan­toi­nen näh­des­sään ABC:n mer­ki­tyk­sen suo­ma­lai­sel­le kuluttajalle.”

    Adam Smith kek­si, että eri­kois­tu­mi­nen (ja kil­pai­lu) tuot­taa talou­del­li­sen hyvin­voin­nin. S‑ryhmään on kasau­tu­nut tava­ra­kaup­paan ja pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vää eri­kois­tu­mis­ta niin, että osaa raken­taa kes­kel­le met­sää toi­mi­van kon­sep­tin. Sim­sa­la­bim, taas on hyö­dyn­net­ty eri­kois­tu­mis­ta ja tuo­tet­tu talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia esi­mer­kik­si työ­paik­ko­jen muodossa.

    1. Minä en kri­ti­soi­nut sitä, että S‑ryhmä raken­taa ABC-myy­mä­löi­tä sin­ne, mis­sä ei mitään muu­ta­kaan ole (esteet­tis­tä ilmet­tä voi­si kyl­lä vähän paran­nel­la) vaan sitä, että kun­nat kaa­voit­ta­vat yhdys­kun­tia, jois­sa ei ole muu­ta kuin ABC-myymälä.

  23. Osmo:

    kun­nat kaa­voit­ta­vat yhdys­kun­tia, jois­sa ei ole muu­ta kuin ABC-myymälä.

    Mis­sä­hän täl­lai­sia yhdys­kun­tia on? Minä en nyt aina­kaan täl­lä miet­ti­mäl­lä kek­si yhtään.

    ABC-lii­ken­ne­myy­mä­löi­den voi­ma­kas lisään­ty­mi­nen on kyl­lä myös suu­rek­si osak­si val­tion ja lain­sää­dän­nön “ansio­ta” eli kau­pan aukio­loai­ko­jen rajoit­ta­mi­sen, johon por­saan­rei­kä­nä jäi­vät taa­ja­mien ulko­puo­lel­la sijait­se­vat lii­ken­ne­myy­mä­lät. Saa näh­dä kuin­ka tuo­re aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mi­nen muut­taa tilannetta.

  24. Van­hus­ten­hoi­dos­ta: minul­la oli­si sel­lai­nen ehdo­tus, että nykyi­nen val­tio­na­pu­jär­jes­tel­mä kor­va­taan sel­lai­sel­la, että val­tio antaa van­huk­sel­le pal­ve­luse­te­lin. Näin kun­nat voi­vat jat­kaa van­hus­pal­ve­lui­den tuot­ta­ji­na ja sii­tä voi jopa tul­la kan­nat­ta­vaa toi­min­taa tie­tyil­le kunnille.

  25. @Liian van­ha:
    Sato­ja kilometrejä?”

    Käy­pä jos­kus Lapis­sa Parii­sin sijas­ta niin asia kirkastuu.
    Mut­ta kyl­lä se autot­to­mal­le kym­men­kin kilo­met­riä voi olla vaikea.
    Isä­ni ja äiti­ni ovat nyt isän mene­tet­tyä kor­tin ongel­mis­sa , sil­lä 80-vuo­tias ei enää vet­reäs­ti käve­le tai pol­je kym­men­tä kilometriä.

    Tak­si­kort­tei­hin he ovat lii­an hyväkuntoisia

  26. Nykyi­ses­sä sys­tee­mis­sä van­hus voi jää­dä todel­la yksin.
    Äiti­ni täti asuu kes­kel­lä ei mitään pie­nes­sä mum­mon­mö­kis­sä ja on lähes 100-vuo­tias, lap­set ovat pää­osin jo kuol­leet ja pari hen­gis­sä ole­vaa asuu Ruotsissa.
    Van­hain­ko­tiin hän­tä pide­tään lii­an hyvä­kun­toi­se­na, mut­ta ulos­kaan hän ei omin avuin pääse.
    Avus­ta­ja käy ker­ran päi­väs­sä, mut­ta ulos hänet saa­te­taan vain sil­loin tällöin.
    Lain mukaan hän ei voi muut­taa las­ten lähel­le, mökis­tä saa­ta­va raha taas ei rii­tä asun­toon taajamassa.

    Äiti­ni kävi hän­tä avit­ta­mas­sa, mut­ta sekin lop­pui kun isä­ni menet­ti korttinsa

    Tuo Osmon ehdo­tus van­huk­sen kyö­rää­mi­ses­tä kes­kus­taan inter­ne­tin ääreen toi­si hänel­le kyl­lä vaihtelua

  27. Jos se kun­nan kaa­voit­ta­ma ABC-myy­mä­lä sijait­see moot­to­ri­tien var­res­sa, niin sil­lä on tiet­ty funk­tio, vaik­ka se kun­ta­ta­sol­ta näyt­täi­si vähem­män vii­saal­ta. Ne nyt vaan ovat käy­tän­nöl­li­siä sil­loin har­voin, kun tulee aja­tuk­si omal­la autol­la väliä Turku-Helsinki.
    (On niis­sä aina­kin parem­pi ja huo­keam­pi vali­koi­ma kuin Pen­do­li­non kärryissä.)

    On Turus­sa pal­jon raken­teel­lis­ta ongel­maa­kin, mut­ta tämä Turun valit­ta­mi­nen alkaa men­nä vähän yli. Ei tääl­lä lopul­ta kovin huo­nos­ti asiat ole, jos ollen­kaan. Riip­puu mis­tä vink­ke­lis­tä kat­soo. Kult­tuu­ria, yli­opis­toa, ja yri­tys­tä­kin riit­tää. Pal­ve­lut­kin toi­mi­vat. Hyvät pyö­rä­tiet. Kau­niit mai­se­mat. Uskon, että pidem­män pääl­le myös ihmi­set laa­jem­min ymmär­tä­vät kun­ta­ra­jo­jen tie­tyn ‘jär­jet­tö­myy­den’. Tur­ku­lai­set käy­vät Rai­sios­sa uimas­sa, Rai­sio­lai­set Turus­sa kon­ser­teis­sa ym. ym. Ja olen var­ma, että Turun maa­han­muu­ta­ja­myön­tei­syys aikoi­naan tuot­taa Turul­le lopul­ta hyö­tyä myös talou­del­li­ses­ti, toi­sen suku­pol­ven myö­tä. Alun kus­tan­nuk­set kään­ty­vät ‘voi­tok­si’. Tämä on jo nähtävissä.

    Vaik­ka yksit­täi­nen ihmi­nen ei pal­jon voi teh­dä, on mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mikä tulee ole­maan Turun uuden kau­pun­gin­joh­ta­jan valin­ta. Vali­taan­ko joku ‘sisä­pii­rin’ kokoo­mus­lai­nen, joka jat­kaa sii­tä mihin jää­tiin, eli odo­tus jat­kuu. Vai voi­tai­siin­ko vii­mein hakea jotain uut­ta rat­kai­sua, hen­ki­löä, joka ei val­miik­si ole naa­pu­ri­kun­tien kan­nal­ta ‘Turun mies tai nai­nen’, (joi­ta ehkä jo kisaan ilmoit­tau­tu­neet ovat…).

  28. On hyvin vai­kea ymmär­tää, miten Turun ns “maa­han­muut­ta­ja­myön­tei­syys” kos­kaan tuo Turul­le yhtään mitään. Ter­mi “maa­han­muut­ta­ja” on täs­sä tapauk­ses­sa kryp­ti­nen ilmai­su hen­ki­löl­le, joka on tul­lut Suo­meen tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­na tai pakolaisena.

    Ottaen huo­mioon huol­to­suh­teen, rikol­li­suu­den ja taan­noi­ses­sa MOT-ohjel­mas­sa esi­te­tyt tie­dot, on vai­kea ymmär­tää, miten etnos­lum­mien syn­ty­mi­nen rikas­tut­taa Tur­kua, kun se ei ole sitä teh­nyt muu­al­la­kaan. Täl­lais­ta “huip­puo­saa­mis­ta” en usko Suo­men tar­vit­se­van. Ai niin, “meni­vät­hän suomalaisetkin..”-kortin varal­ta: a)Ruotsi hou­kut­te­li ihmi­siä Suo­mes­ta pitä­mäl­lä yllä toi­mis­to­ja Suo­mes­sa. b) ja Ame­ri­kas­sa tai Austra­lias­sa ei tun­ne­ta samaa jovi­aa­lia sosi­aa­li­jär­jes­tel­mää, joka oli­si hyö­dyt­tä­nyt sin­ne tulevia.

  29. Alek­si Ran­dell on siis Turun uusi kau­pun­gin­joh­ta­ja. Niin on hyvä kuin käy. Ja hyvä on.

    Jos hen­ki­lö on asu­nut Suo­mes­sa koko ikän­sä ja isän maa on Suo­mi, ja ‘äidin­kie­li’ (mut­ta ei äidin) on suo­mi, mik­si puhu­taan maa­han­muu­ta­jas­ta? Kun ei ole mihin­kään muuttanut.

  30. b) ja Ame­ri­kas­sa tai Austra­lias­sa ei tun­ne­ta samaa jovi­aa­lia sosi­aa­li­jär­jes­tel­mää, joka oli­si hyö­dyt­tä­nyt sin­ne tulevia.”

    USA:aan ja austra­li­aan men­tiin 50-ja 60-luvuil­la ja sii­hen aikaan näi­den mai­den sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä oli huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin Suomen.
    Suo­mes­sa työ­tön luo­ki­tel­tiin irto­lai­sek­si, joka vie­tiin pak­ko­työ­hön siir­to­työ­mal­le, jot­ka oli­vat itse asias­sa suo­ma­lai­nen ver­sio Sak­san leireistä.
    Alun­pe­rin­hän kes­ki­tys­lei­rit oli­vat ns a‑sosiaalisten hen­ki­löit­ten kou­lu­tus-ja sopeut­ta­mis­lei­re­jä ja täs­tä tavoit­teees­ta tulee tuo kuu­lui­sa Arbeit-macht-frei-logo­kin. Noi­ta a‑sosiaalisia tapu­ki­sa kun Euroop­pa ja USA oli­vat pul­lol­laan 30-luvulla.
    Tosin lei­rien tavoi­te muut­tui ajan kuluessa

  31. Kun­ta­sek­to­rin sanee­rauk­sen ongel­ma on hitaus ja jos ede­tään Osmon kaa­van mukaan niin kun tuo kun­tien vähen­tä­mi­nen on toteu­tet­tu niin uudi­tus on jo jäl­keen­jää­nyt ja pitää kii­rees­ti aloit­taa seu­raa­va askel, joka on jo myöhässä.

    Asteit­tai­nen sanee­raus on kal­lis­ta esim yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä ongel­mis­ta on tietojärjestelmät.
    Ei ainoas­taan jär­jes­tel­mien kir­ja­vuus vaan pal­jon kal­liim­pi ongle­ma on tie­to­si­säl­tö­jen kirjavuus.

    Kun­ta­mää­rän supis­ta­mi­nen ei pois­ta tie­to­si­säl­tö­jen kir­ja­vuu­den ja yhteen­so­pi­vuu­den ongel­maa eikä sel­lais­ta auk­to­ri­tee­tia ole, joka kyke­ni­si vään­tä­mään yli kun­nal­li­sen itsehallinnon.

    Hyvä esi­merk­ki kir­ja­vuu­des­ta oli, kun yri­tin käyt­tää kun­nal­li­sia paik­ka­tie­to­jär­jes­tel­miä televr­kon suunnitteluun.
    Ongel­mak­si tuli eri kun­tien sovel­lus­ten kirjavuus.
    Tie­to­si­säl­lön vir­heet eli Rova­nie­men­kin itäi­sim­mät kiin­teis­töt oli­vat Ura­lin taka­na ja län­ti­sim­mät löy­tyi­vät USA:ta.
    Jokai­sel­la kun­nal­la oli omat koor­di­naa­tit, jot­ka poik­ke­si­vat val­ta­kun­nan koordinaateista.
    Kart­ta-alkiot oli raken­net­tu kun­ta­koh­tai­ses­ti, joten sama mer­kin­tä tar­koit­ti toi­ses­sa kun­nas­sa tien reu­naa, toi­ses­sa ton­tin reu­naa etc

    Lop­pu­tu­le­ma oli, että oli hel­pom­paa ostaa pape­ri­ver­sio ja skan­na­ta se

  32. Samu­li Lin­tu­la: “Sel­lai­nen täs­men­nys lie­nee pai­kal­laan, että sekä Turus­sa että Vaa­sas­sa lie­nee aika hyvä yhtei­sym­mär­rys kun­ta­lii­tok­sis­ta tai yli­kun­nal­li­ses­ta pal­ve­lu­ver­kos­ta ja maan­käy­tön suun­nit­te­lus­ta. Kovin pal­jon yhteis­työ­tä ei toki syn­ny sii­tä, että on samaa miel­tä itsen­sä kanssa…”

    Vaa­sas­ta en tie­dä mitään, mut­ta täs­men­nyk­sek­si Turus­sa val­lit­se­vaan yhtei­sym­mär­ryk­seen on todet­ta­va, että se tar­koit­taa sitä, että ympä­ris­tö­kun­nis­sa on sel­vä yhtei­sym­mär­rys sii­tä, että Turun kans­sa ei voi olla mis­sään tekemisisssä.
    Turun kau­pun­gis­sa taas on sel­lai­nen yhtei­sym­mär­rys, että kaik­ki seu­tu­kun­nan kun­nat on heti lii­tet­tä­vä Turkuun.

  33. Kepu hal­lit­see n 250 pik­ku­kun­taa, joten nyky­hal­li­tuk­sel­la ei ole halua eikä eväi­tä vie­dä läpi suur­ta kuntauudistusta.
    Kepul­le se oli­si itsemurha.
    Lähin­nä voi­daan raken­taa Kai­nuun mal­le­ja , ne kun lisää­vät hyvä­palk­kais­tan kepu­lai­sil­le lää­ni­tet­ty­jen byro­kraat­tien määrää

  34. Lii­an van­ha: “Lähin­nä voi­daan raken­taa Kai­nuun mal­le­ja, ne kun lisää­vät hyvä­palk­kais­tan kepu­lai­sil­le lää­ni­tet­ty­jen byro­kraat­tien määrää”

    Jaa. Että jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la otet­tai­siin Kai­nuun mal­li käyt­töön, niin kepu­lai­sia byro­kraat­te­ja tuli­si lisää?
    Mis­tä­hän nii­tä tuli­si, kun mal­li ylei­ses­ti ottaen vähen­tää hallintoa?
    Nimi­merk­ki on oikein valittu!

  35. Sini­sil­mäi­nen suh­tau­tu­mi­nen Euroop­paan vyö­ry­vään kol­man­nen maa­il­man tul­vaan ei ole mis­sään joh­ta­nut hyviin tulok­siin. Mik­si se teki­si sitä Suomessa.
    Siir­to­lai­set Ame­ri­kas­sa ja Austra­lias­sa oli­vat kovien rea­li­teet­tien armoil­la, ei hei­dän elä­mis­tään kus­tan­net­tu. Suo­mi saa sosi­aa­li­jär­jes­tel­män­sä ansios­ta ne “huip­puo­saa­jat, jois­ta vähi­ten on mitään iloa.

  36. Jaa. Että jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la otet­tai­siin Kai­nuun mal­li käyt­töön, niin kepu­lai­sia byro­kraat­te­ja tuli­si lisää?
    Mis­tä­hän nii­tä tuli­si, kun mal­li ylei­ses­ti ottaen vähen­tää hallintoa?”

    Ei Kai­nuun mal­li pois­ta­nut yhtään orga­ni­saa­tio­ta­soa vaan loi yhden lisää. Perus­kun­nat jäi­vät enti­sel­leen enkä ole näh­nyt YT-uuti­sia, jois­sa vähen­net­tä­siin jul­ki­sen hal­li­non väkeä Kai­nuus­sa .Päin­vas­toin on näky­nyt työpaikkailmoituksia.

    Mikä­li sama toteu­te­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la niin uudet byro­kraa­tit ovat tie­tys­ti kokoo­mus­lai­sia, vih­rei­tä ja sossuja

  37. Osmo “Lähes jokai­sen kau­pun­ki­seu­dun kehi­tys on kär­si­nyt pahas­ti kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­rys­kun­tien huo­nos­ta yhteis­työs­tä. Sen seu­rauk­se­na yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on hajon­nut. Tämä on Suo­men suu­rin ympä­ris­tö­ri­kos, mut­ta sii­tä kär­si­vät myös asuk­kaat ja yritykset”.

    Tämä havain­to epä­koh­das­ta lie­nee artik­ke­lis­sa käsi­tel­lyis­tä vinos­sa tai kaa­tu­mas­sa ole­vis­ta asiois­ta se, joka vaa­tii pit­kä­jän­tei­sin­tä ja laa­jin­ta yhteis­työ­tä alue­ta­sol­la. Kaa­voi­tus raken­nus­kiel­toi­neen on avainsana. 

    Tun­tui­si, että työs­sä­käyn­tia­lu­eet rajai­si­vat par­hai­ten alue­hal­lin­to­yk­si­köi­den muo­dos­tu­mis­ta aina­kin kau­pun­ki­seu­duil­la. Onko kukaan teh­nyt asias­ta val­ta­kun­nal­li­sia sel­vi­tyk­siä ? Jos 20 suu­rim­man kau­pun­ki­seu­dun työs­sä­käyn­tia­lue­ra­jauk­sel­la muo­dos­tet­tai­siin seu­tu­hal­lin­to, mitä jäi­si ulko­puo­lel­le ? Kepulandiako ?

  38. Jus­si Ahto­la: “Sini­sil­mäi­nen suh­tau­tu­mi­nen Euroop­paan vyö­ry­vään kol­man­nen maa­il­man tul­vaan ei ole mis­sään joh­ta­nut hyviin tulok­siin. Mik­si se teki­si sitä Suomessa.”

    Onko tämä argu­ment­ti kun­ta­lii­tos­ten puo­les­ta vai vastaan?
    Sini­sil­mäi­syyt­tä aiheut­ta­va gee­ni on muis­taak­se­ni väistyvä.

  39. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Jos 20 suu­rim­man kau­pun­ki­seu­dun työs­sä­käyn­tia­lue­ra­jauk­sel­la muo­dos­tet­tai­siin seu­tu­hal­lin­to, mitä jäi­si ulko­puo­lel­le ? Kepulandiako ?”

    Suo­men 20 suu­rin­ta kau­pun­ki­seu­tua ovat: Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Tur­ku, Oulu, Jyväs­ky­lä, Lah­ti, Kuo­pio, Kou­vo­la, Pori, Joen­suu, Lap­peen­ran­ta, Hämeen­lin­na, Rova­nie­mi, Vaa­sa, Seinäjoki,
    Salo, Kot­ka, Mik­ke­li, Kok­ko­la, Rauma. 

    Kukin voi sit­ten käy­dä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta yli 10000 asuk­kaan kau­pun­kia näi­den työs­sä­käyn­tia­lu­een ulko­puo­lel­le jää.

  40. Rai­mo K: “Vaa­sas­ta en tie­dä mitään, mut­ta täs­men­nyk­sek­si Turus­sa val­lit­se­vaan yhtei­sym­mär­ryk­seen on todet­ta­va, että se tar­koit­taa sitä, että ympä­ris­tö­kun­nis­sa on sel­vä yhtei­sym­mär­rys sii­tä, että Turun kans­sa ei voi olla mis­sään tekemisisssä.
    Turun kau­pun­gis­sa taas on sel­lai­nen yhtei­sym­mär­rys, että kaik­ki seu­tu­kun­nan kun­nat on heti lii­tet­tä­vä Turkuun.”

    Täs­tä syys­tä ongel­maa ei voi­da rat­kais­ta ker­ral­la vaan pala ker­ral­laan. Vaik­ka­pa jouk­ko­lii­ken­tees­tä voi­tai­siin aloit­taa. Sama lip­pu: alue Tur­ku, Kaa­ri­na, Rai­sio, Lie­to, mik­sei Naan­ta­li­kin. Turun Paat­ti­sil­ta Kaks­ker­ran kär­keen pää­se kah­del­la ja puo­lel­la eurol­la, mat­kaa tulee noin 60–70 km! Mut­ta Turun toril­ta Rai­sion ja Kaa­ri­nan kes­kus­taan pitää mak­saa jo ekstraa, mat­ka n. 7–8 km. Eihän tässä(kään) ole mitään järkeä.

    Iso osa Rai­sio­lai­sis­ta, Tur­ku­lai­sis­ta ja Kaa­ri­na­lai­sis­ta on sin­ne muu­al­ta muut­ta­nei­ta, ja muut­to­lii­ke näi­den kun­tien välil­lä on vil­kas­ta, aina­kin lähi­pii­ris­sä­ni. Mik­si tämä Rai­mo K:n kuvaa­ma asen­ne syn­tyy jo muu­ta­man asu­mis­vuo­den jäl­keen, vaik­ka syvem­pää sidet­tä kau­pun­kiin ei ole nimeksikään?

  41. Lii­an van­ha: “Ei Kai­nuun mal­li pois­ta­nut yhtään orga­ni­saa­tio­ta­soa vaan loi yhden lisää. Perus­kun­nat jäi­vät enti­sel­leen enkä ole näh­nyt YT-uuti­sia, jois­sa vähen­net­tä­siin jul­ki­sen hal­li­non väkeä Kainuussa.”

    Ei kai nii­tä uuti­sia näe, jos ei osaa katsoa.
    Väit­tä­vät kyl­lä Kai­nuus­sa, että sääs­töä on saa­tu — ilman yt-neu­vot­te­lu­ja — tasois­ta riippumatta.

  42. Kun­ta­lii­tos­ten takia on nyt syn­ty­nyt uusi ongel­ma, rahaa palaa tie­to­jär­jes­tel­mien yhte­näis­tä­mi­seen. Eihän täs­sä ole mitään jär­keä, nyt pitäi­si saa­da äkkiä kai­kil­le kun­nil­le sama kes­ki­tet­ty tietojärjestelmä.

    Nyt kun­tia liit­tyy yhteen ja inves­toi­vat tie­to­jär­jes­tel­miin sen takia. Sit­ten yhdis­tet­ty­jä kun­tia saat­taa liit­tyä vie­lä toi­siin kun­tiin ja taas inves­toi­daan jär­jes­tel­miin ja lopul­ta sit­ten kui­ten­kin jär­jes­tel­mä kor­va­taan kai­kil­le kun­nil­le tar­koi­te­tul­la kes­ki­te­tyl­lä tie­to­jär­jes­tel­mäl­lä. Pyro­kraa­tit on sii­tä kivo­ja, että ne takaa meil­le jär­jes­tel­män­ke­hit­tä­jil­le töi­tä, iso kii­tos siitä 😉

    Jul­kis­hal­lin­non jär­jes­tel­män ovat olleet kivi­kau­del­ta jo kau­an aikaa sit­ten, kiin­ni­tin tähän aisaan huo­mio­ta jo aiko­ja sit­ten, ennen kun asia edes nousi esiin mediassa.

  43. Turun tilan­tees­ta voi­si vie­lä kom­men­toi­da sen ver­ran, että ei ympä­ris­tö­kun­nis­sa ole sinän­sä mitään peri­aat­teel­lis­ta yhteis­työ­tä vas­taan, se vaan kaa­tuu sään­nöl­li­sin välia­join sii­hen, että joku Turun joh­ta­va vir­ka­mies tai polii­tik­ko tulee jul­ki­suu­teen lois­ta­val­la ideal­la, että yhteis­työ hoi­tuu par­hai­ten liit­tä­mäl­lä kaik­ki kun­nat Turkuun.
    Vakio­vas­taus mui­den kun­tien puo­lel­ta on, että sopii­han se, kun­han Tur­ku ensin saa talou­ten­sa kun­toon, mak­su­mie­hik­si ei halu­ta. Ja Turun talous tulee kun­toon… joskus?
    Kun tilan­ne vuo­sien mit­taan rau­hoit­tuu, tul­laan Turus­ta taas esiin… jne.
    Tätä on jat­ku­nut niin kau­an kuin muis­tan, run­saat 30 vuot­ta, ainakin.

    1. Ongel­ma Turus­sa ei ole pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­ses­sa, kos­ka nii­hin kaik­ki seu­dun kun­nat ovat riit­tä­vän suu­ria, vaan yhteis­työn puut­tu­mi­ses­sa asun­toi­po­li­tii­kas­sa ja maan­käy­tös­sä sekä jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä. Täs­sä ei yhteis­työ­hön ole halu­ja­kaan, kos­ka kaik­ki puo­lus­ta­vat veropohjaansa.

  44. Seu­tu­lip­pu tur­ku­lai­sel­le €60–80, hell sin­ki­läi­sel­le 89–125.

    Turun bud­jet­ti oli 2009 yli­jää­mäi­nen seit­se­mi­sen mil­joo­naa. Hel­sin­gin talous on syöksykierteessä.

    Turun kes­ki­ne­liö­hin­ta 1900 ekee, Hel­sin­gin 3600.

    Kau­pal­li­set pal­ve­lut on onnis­tut­tu kaa­voit­ta­maan niin, että kes­kus­tas­ta löy­tyy, mitä ihmi­nen kau­pun­gil­la käp­sies­sä tar­vii pat­si nepa­li­lai­nen ravin­to­la. Eiku, onhan siel­lä sel­lai­nen­kin. http://www.sikhar.fi/

    Lisäk­si Ohi­kul­ku­tien var­ten Rai­sioon on syn­ty­nyt kukois­ta­va suurkauppakeskittymä.

    Turun naa­pu­ri­kun­tien asuk­kail­ta pitäi­si kiel­tää Turun pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­nen tai niis­tä pitäi­si veloit­taa käy­pä hin­ta. Kyl­lä luu­li­si yhdis­ty­mis­ha­lu­jen kas­va­van. Mut­ta jos ei vie­lä­kään riit­täi­si, ehdo­tan van­han tul­liai­dan uudel­leen­pys­tyt­tä­mis­tä, ettei­vät rai­sio­lai­set enää kulut­tai­si kau­pun­gin katu­ja ilmaiseksi.

  45. TM: Jos olet tosis­sa­si, että Turun pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­nen pitäi­si muil­ta kiel­tää, niin olet hyvä esi­merk­ki mik­si mitään ei tapah­du kun­tien välil­lä. Itse Tur­ku­lai­se­na käy­tän mm. Rai­sion uima­hal­lia (kun Impi­vaa­ra on remon­tis­sa ja Turus­sa ei ole tois­ta kun­nol­lis­ta uima­hal­lia!?). Jos Rai­sio­lai­set käy­vät vaik­ka­pa Turun pää­kir­jas­tos­sa, ei se ole ongel­ma. Luu­len, että sil­lä mat­kal­la jää muu­ta­ma euro myös kaup­paan Turus­sa ja muu­hun, aina­kin park­ki­mak­sui­hin — eikä niin vähänkään.

    Turus­sa on kes­ki­luo­kan pien­ta­lo­ton­teil­le tilaa 30 kilo­met­rin mat­kal­la Tam­pe­reen moot­to­ri­tien var­res­sa. ‘Ylä­luo­kal­le’ on pien­ta­lo­tont­te­ja vaik­ka kuin­ka Hir­ven­sa­los­sa, Sata­vas­sa ja Kaks­ker­ras­sa. Ker­ros­ta­loil­le on uusia aluei­ta kym­me­nik­si vuo­sik­si eteen­päin. Tur­ku ei vain ole kaa­voit­ta­nut (pait­si nii­tä ker­ros­ta­lo­ja, Rau­nis­tu­la, Kako­la, Telak­ka­ran­ta ym.), Kaa­ri­na ja Rai­son ovat. Ei se sen kum­mem­paa ole. Rai­sio on kaa­voit­ta­nut Myl­ly­jä ja mui­ta. Jos Rai­sio oli­si ollut Tur­kua, sama oli­si teh­ty kui­ten­kin. Tämä ei ole ongel­ma. Maan­käyt­tö ei ole kovin suu­ri ongel­ma lopulta.

    Turus­sa on naa­pu­ri­kun­tiin ver­rat­tu­na enem­män opis­ke­li­joi­ta, elä­ke­läi­siä ja maa­han­muut­ta­jia, sekä sink­ku­ja. Asun­to­po­li­tiik­ka ajaa nämä ryh­mät Tur­kuun, jos­sa esi­mer­kik­si sijait­se­vat yli­opis­tot. Ei tämä­kään ole ongel­ma mut­ta kuor­maa voi­si vähän tasa­ta. Turun yli­opis­tois­ta ym. hyö­ty­vät myös naapurikunnat.

    Jos Myl­ly­sil­lan kor­vaa­mi­sen ripeyt­tä käyt­täi­si kun­tien väli­sen yhteis­työn kehit­tä­mi­seen, Turun alu­een seu­tu­lip­pu oli­si käy­nyt Some­rol­la jo vii­me vuosituhannella.

  46. Hel­sin­gin köy­hil­le ja huma­ni­taa­ri­maa­han­muut­ta­jil­le jäl­ke­läi­si­neen tie­dok­si: kan­nat­taa muut­taa Turkuun!

  47. TM: Hel­sin­gin tilin­pää­tös oli voi­tol­li­nen, Turun seit­se­män mil­joo­naa on las­ken­nal­li­nen jut­tu. Tur­ku on jou­tu­nut jopa har­kit­se­maan vuo­kran peri­mis­tä tau­luis­ta, jot­ka ovat kou­lu­jen sei­nil­lä ja Turun val­tio­no­suu­det ovat abso­luut­ti­ses­ti isom­pia kuin Hel­sin­gin. Hel­sin­ki saa siis asu­kas­lu­vul­taan kol­me ker­taa isom­pa­na vähem­män val­tio­no­suuk­sia talous­ar­vioon kuin Tur­ku. Turun seu­tu­li­pul­la nyt en kau­heas­ti juh­li­si. Hin­ta-laa­tusuh­de on aika kysee­na­lai­nen, kun miet­tii, että “uutuu­te­na” seu­tu­lii­ken­ne ja kau­pun­gin sisäi­nen mah­tu­vat samaan reit­tiop­paa­seen, Bra­heen. Hel­sin­gis­sä asia on ollut arki­päi­vää jo vuosia.
    Ja kuin­ka pal­jon muu­ten Turus­sa rai­de­lii­ken­ne on kehit­ty­nyt sinä aika­na, kun Hel­sin­gis­sä on teh­ty pää­tös sata­man siir­ros­ta, raken­net­tu sata­ma, ja alet­tu raken­taa sata­maan ratikkakiskoja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.