Terveisiä Kölnistä

Ilmas­ton­pilaamiskuukaut­eni jatkuu vierailul­la Köl­nin ympäristöte­knolo­gian mes­sui­hin liit­tyen BMH Oy:n hal­li­tuk­sen jäsenyy­teen. Ympäristöte­knolo­gia on jät­tei­den ja bio­mas­san keräämistä, pilkkomista, tiivistämistä, kul­jet­tamista ja lajittelua.

Kyse on kovin uud­es­ta teknolo­gian alas­ta. Niin­pä jät­tei­den murskaus- ja lajit­te­lutekni­ikkaan liit­tyviä lait­teis­to­ja valmis­taa pelkästään Sak­sas­sa nelisenkym­men­tä yri­tys­tä; auton­va­lmis­ta­jia on paljon vähem­män, vaik­ka auto­ja tuote­taan paljon enem­män. Eri­laiset pienet nyrkkipa­jat tuot­ta­vat omia inno­vaa­tioitaan, mikä sinän­sä on hyvä, kos­ka ei voi tietää, mikä osoit­tau­tuu hyväk­si, mikä huonok­si. Jois­takin kyl­lä tiede­tään: jotkut mes­suil­la näyt­teil­lä olleet lait­teet oli­vat yksinker­tais­es­ti huono­ja. Ala on suuren selkey­tymisen edessä niin, että yri­tys­rakenne nor­mal­isoituu ja parhaat ratkaisut aja­vat markki­noil­ta ulos huonot ratkaisut.

Kyse oli busi­ness to busi­ness ‑mes­su­ista. Eniten paikalla oli myyjiä. Jos joku oli osta­mas­sa, hän oli toden­näköis­es­ti osta­mas­sa jotain yri­tys­tä. Kaik­ki kyl­lä kier­sivät osas­to­ja innokkaasti; lail­lis­tet­tua tuote­vakoilua, mut­ta erit­täin hyödyllistä.

Paikalla oli run­saasti suo­ma­laisia, jot­ka tietysti tun­nis­ti­vat toisen­sa kielestä. Varsin yksimieli­nen kan­ta oli, että jäte­huol­los­sa Suo­mi on kyl­lä taka­pa­ju­la; siis omien jät­tei­den­sä käsit­telijänä, yri­tyk­semme tuot­ta­vat kyl­lä hyvää teknolo­giaa muualle maail­maan. . Mik­si teknolo­gias­sa yleen­sä tien­raivaa­jana kulke­va maa on jäte­huol­los­sa jälk­i­ju­nas­sa? Pelkään pahoin, että olen osasyylli­nen, kos­ka olin aikanaan eduskun­nas­sa yht­enä muiden mukana hyväksymässä lakia, jol­la jäte­huolto annet­ti­in aina niin inno­vati­ivis­ten kun­tien monopoliksi.

Pienenä vih­jeenä Helsin­gin kaupungille: mes­sulip­pu toi­mi myös joukkoli­iken­teen näyt­tölip­puna, kah­den viikon ajan, vaik­ka mes­sut oli­vat nelipäiväiset.

Siis mikä BMH? Ker­ron siitä seu­raavas­sa viestissä.

11 vastausta artikkeliin “Terveisiä Kölnistä”

  1. Miten niin, että olemme takana jäte­ju­tuis­sa? Jos Sak­sas­sa olisi poruk­ka yhtälail­la hajau­tunut noin 340kkm2 alueelle har­vak­seltaan, niin olisi hyvä nähdä/kuulla ratkaisu. No, meil­lähän kaik­ki on perseel­lään ja muual­la paremmin.

  2. “Mik­si teknolo­gias­sa yleen­sä tien­raivaa­jana kulke­va maa on jäte­huol­los­sa jälkijunassa?”

    Ehkä jäte­huolto ei ole niinkään teknolo­gia- vaan työvoimain­ten­si­ivistä. Maail­mal­la jäte­huolto ja kier­rä­tys näyt­tää noin silmämääräis­es­ti toimi­van sel­l­aisen edullisen työvoiman varas­sa joka on vas­ta aloit­tele­mas­sa sää­tykier­toaan. Suomes­sa suo­jatyö­paikat (sanan posi­ti­ivises­sa merk­i­tyk­sessä) ratio­nal­isoidaan mielel­lään pois.

  3. Vai ei ollut mes­suil­la juuri ollenkaan taval­lisia asi­akkai­ta. Mie­lenki­in­toinen havain­to. Mik­si? Taval­lis­es­ti­han ne ovat enemmistönä. 

    Taita­vat kun­nat olla kaikkial­la maail­mas­sa niin heikos­sa taloudel­lises­sa jamas­sa, ettei niil­lä ole omas­ta mielestään varaa lähet­tää insinööre­jään mes­suille tutkaile­maan uusia ympäristöte­knolo­gian ratkaisuja. 

    Kun­nis­sa insinöörit sit­ten säästämisvim­mas­saan odot­tel­e­vat työpöytän­sä ääressä, että kukin lukui­sista alan yri­tyk­sistä ker­ral­laan tulee ovelle kolkut­ta­maan vir­ka-ajan puit­teis­sa esitenipun kanssa. Syn­tyyköhän sel­l­ais­es­ta mes­sumatkara­ho­jen säästämis­es­tä todel­lista hyö­tyä veronmaksajille? 

    Virkami­esten ja myyn­tireisko­jen aikaa, vaivaa ja matkus­tuskilo­me­tre­jä palaa moninker­tainen määrä ver­rat­tuna siihen, että oltaisi­in käytet­ty matkus­tamiseen hie­man rahaa ja tutus­tut­tu ratkaisui­hin mes­suil­la keskite­tysti nopeaan tahtiin. 

    Toden­näköis­es­ti lop­putu­lok­setkin oli­si­vat paljon parem­mat ja ratkaisu­jen käyt­tökus­tan­nuk­set pienem­mät, jos kun­nis­sa oltaisi­in oltu hie­man enem­män kaukoviisaita. 

    Koko yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeä toimi­ala kehit­ty­isi paljon nopeam­min, jos myös osta­jat oli­si­vat kär­ry­il­lä siitä, mitä uusia ratkaisu­ja kehit­tyväl­lä alal­la on saatu aikaiseksi.

    Mis­sä ne säästöpäätök­set sit­ten on tehty? Var­maan kun­tien val­tu­us­tot ovat suures­sa viisaudessaan päät­täneet leika­ta “turhat” mes­sumatkara­hat insinööreiltään, kun se matkus­t­a­mi­nen myös pilaa sitä ympäristöä niin paljon.

  4. Köl­nis­sä on muuten erikoinen joukkoliikenneratkaisu:
    Maaseudul­la se kul­kee kuten juna, ennen taa­ja­maa se sukeltaa U‑bahniksi ja keskus­tas­sa se kul­kee ratikkana.
    Näin pääsee ilman vai­h­to­ja mon­een keskus­tan paikkaan

  5. Taval­lisia asi­akkai­ta ei näil­lä mes­suil­la juuri ole kos­ka ne on suun­nat­tu lähin­nä alan ammat­ti­laisille. Kyl­lä siel­lä on niitä kun­tien jäte­huoltoy­htiöi­den porukoitakin näkynyt. Pari ker­taa tuol­la käynyt, en kuitenkaan tänä vuon­na. Paljon siel­lä on nähtäävä puruku­mi­tahro­jen keräyskoneesta ja viemäriputkivideokam­er­a­jär­jestelmistä lähtien.

  6. “Köl­nis­sä on muuten erikoinen joukkoliikenneratkaisu:
    Maaseudul­la se kul­kee kuten juna, ennen taa­ja­maa se sukeltaa U‑bahniksi ja keskus­tas­sa se kul­kee ratikkana.
    Näin pääsee ilman vai­h­to­ja mon­een keskus­tan paikkaan.”

    Kiin­toisaa. Onko ymär­ret­tävä, että keskus­tas­sa U‑bahn tas nousee pinalle. Vai että pysäk­it ovat niin tihässä, että voidaan tulki­ta ratikaksi,

    Minkälainen kalus­to, noin pääl­lisin puolin: “lähi­ju­na”, “iso ratik­ka”, “pieni ratik­ka”? Vir­ta ylhäältä via alhaal­ta vai sekä että?

    1. Nousee pin­nalle ja on nopea kuin Helsin­gin ratik­ka. Vetävän noin 300 matkus­ta­jaa silmämääräis­es­ti arvioiden.

  7. Hyvin on yksi­tyisen yri­tyk­sen hal­li­tuk­sen jäsenyys toimin­ut Soin­in­vaaran kohdal­la — niin kiel­teinen on hänen näke­myk­sen­sä kun­nal­lis­es­ta jäte­huol­losta — ei inno­vaa­tioi­ta. Jät­teen murskaami­nen isol­la ener­giaa paljon käyt­täväl­lä murskaimel­la kiin­teitä polt­toainei­ta käyt­tävien voimalaitosten polt­toaineek­si ei ole mikään huip­puin­no­vaa­tio. Sitä on tehty jo kym­meniä vuosikymmeniä.

    Inno­vaa­tiot sovel­tu­vat hyvin parem­pi­laa­tuisen jät­teen käsittelyyn.Valitettavasti parem­pi­laa­tu­ista jätet­tä on esim. koti­talousjät­teestä vain noin 10 %. Inno­vaa­tiot eivät siten ratkaise val­tavien jätemäärien käsit­te­lyä, joi­ta esim. pääkaupunkiseudul­la syn­tyy. Jos jät­teet lajitel­laan kiin­teistöl­lä huolel­la, voidaan polt­toon tarkoitet­tu jäte polt­taa sel­l­aise­naan nykyaikaisil­la ari­nakat­tiloil­la. Jät­teen ener­gia­sisältö on täsäm­lleen sama kuin Tyran­nosauruk­sel­la murskatun vas­taa­van jät­teen. Jät­teen murskaami­nen toki mah­dol­lis­taa tar­jo­ta polt­toainet­ta ole­mas­sa ole­vi­in kat­tiloi­hin. Käytän­tö on kuitenkin osoit­tanut, että murskeen laatu ei vas­taa laitosten edel­lyt­tämää tasoa. Laitok­set on sitä pait­si luvitet­ta­va jät­teen­polt­to­laitok­sik­si, jota ne eivät vält­tämät­tä halua tehdä.

    Kun­tien jäte­laitosten ansios­ta Suomen jäte­huolto on kehit­tynyt merkit­tävästi viimeisen kymme­nen vuo­den ainana. Kun­nal­lis­ten jäte­laitosten inno­vaa­tioi­hin voi tutus­tua esim. jäte­laitosten koti­sivun väl­i­tyk­sel­lä http://www.jly.fi

    1. Olen­naista tässä ei ole murskaami­nen vaan lajit­telu. Kun mas­s­apolt­to­laitok­set polt­ta­vat kaiken, mitä jäteas­t­ioi­hin joku tulee lait­ta­neek­si, polte­taan usein sekä sel­l­aista, jota ei saisi ympäristösy­istä polt­taa, että sel­l­aista, joka pitäisi polt­tamisen sijas­ta kier­rät­tää. Pilkkomisen ener­giakus­tan­nus­ta on häviävän pieni jät­teen sisältämään ener­giaan näh­den, kun se tehdään ter­il­lä leikkaa­mal­la eikä bru­taal­isti murskaamalla.
      Täy­tynee kat­soa, miten se Thaimaan laitos läh­tee käyn­ti­in. Se käsit­telemä jätemäärä vas­taan pääkaupunkiseudun jäte­huol­lon volyymia.
      Kun­nalli­nen jäte­huoltoala on niin var­ma edis­tyk­sel­lisyy­destään, ettei Köl­nin ympäristöte­knolo­gian mes­suille ymmärtääk­seni tul­lut yhtään alan edus­ta­ja kat­so­maan, olisiko maail­mal­la tar­jol­la jotain uutta. 

  8. Jät­teet on lajitelta­va syn­ty­paikoil­la, vaik­ka osa jät­teistä menisikin arinkakat­ti­lalaitok­selle poltet­tavak­si. Huoli siitä, että polt­toon joutuu mate­ri­aa­likäyt­töön sovel­tuvaa jätet­tä tai muu­ta polt­toon kuu­luma­ton­ta jätet­tä on polt­totekni­ikas­ta riip­puma­ton. Useim­mat ihmiset lajit­tel­e­vat nyky­isin esim. paperin keräys­pa­pe­ri­as­ti­aan eikä seka­jäteas­t­i­aan. On turha pelätä, että he tek­i­sivät toisin, jos tietäi­sivät seka­jät­teen pää­tyvän ari­nakat­ti­lalaitok­selle? Euro on tässäkin hyvä konsultti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.