Kannattaako jätteiden lajittelu kotona?

Vaik­ka jät­tei­den käsit­te­lytekni­ik­ka on vas­ta nyrkkipa­javai­heessa, lajit­te­lutekni­ikan kehi­tys haas­taa vah­vasti ajatuk­sen jät­tei­den lajit­telus­ta koti­talouk­sis­sa. Olen tätä lajit­telua voimakkaasti puoltanut, mut­ta kun omin silmin näkee, kuin­ka kätevästi seka­jät­teen lajit­telu sujuu, herää kysymys, kan­nat­taako koti­talouk­sia vai­va­ta asial­la ja eri­tyis­es­ti, onko järkeä kul­jet­taa jät­teitä monil­la eri autoil­la, jol­loin kul­je­tuskus­tan­nuk­set kas­va­vat. Koneelli­nen jät­tei­den lajit­telu nimit­täin tekee vähem­män virheitä ja pystyy esimerkik­si erot­tele­maan eri muovi­tyyp­it toi­sis­taan, mitä koti­talouk­sil­ta ei oikein voi edel­lyt­tää. Huo­mat­takoon, ettei Suomes­sa täl­laista koneel­lista lajit­telua vielä ole, joten tois­taisek­si lajit­telu koti­talouk­sis­sa on välttämätöntä.

Vas­taus tähän kysymyk­seen on var­maankin se, että jät­teitä kan­nat­taa lajitel­la, mut­ta vähän toisel­la tavalla.

  • Märkä bio­jäte kan­nat­taa lajitel­la erilleen, kos­ka se sot­kee kaiken muun jät­teen ja vaikeut­taa sen hyö­tykäyt­töä.  Tämän osalta vai­h­toe­htona on Tukhol­mas­sakin käyt­töön otet­tu koti­talousko­htainen jäte­myl­ly, joka jauhaa bio­jät­teen viemäri­in sopi­vak­si. Jäte mädätetään jäteve­den­puhdis­ta­mol­la metaaniksi ja käytetään ener­giantuotan­toon tai liiken­teen polttoaineena.
  • Kaik­ki ehjänä käytet­tävä kuten kier­rä­tyspul­lot on lajitelta­va kotona, kos­ka koneelli­nen lajit­telu perus­tuu jät­teen murskaamiseen. Ne voitaisi­in poimia koneel­lis­es­ti hihnal­ta ennen murskaus­ta – tässäkin olisi tar­jol­la suo­ma­laista osaamista – mut­ta sil­loin jätet­tä ei saisi kul­je­tuk­sen ajak­si puris­taa kasaan, kos­ka siinä pul­lot kyl­lä hajoavat.
  • Sanomale­hdet ja muu run­sas­määräi­nen paperi kan­nat­taa lajitel­la erik­seen, kos­ka sitä on niin paljon ja kos­ka niin se pysyy puh­taam­pana. Kar­tonkien eril­liskeräämis­es­tä en ole varma.

Koneelli­nen lajit­telu perus­tuu siihen, että jäte pilko­taan sopi­van kokoisik­si palasik­si. Mitä pienem­mät palaset, sitä varmem­min ne ovat yhtä mate­ri­aalia. Met­al­lit saadaan erilleen mag­neetin avul­la – myös ei mag­neet­tiset met­al­lit, mikä koet­telee lukion fysi­ikan luke­neen käsi­tyskykyä. Yleis­pätevä tekni­ik­ka on, että jäte kul­kee pien­inä par­tikkeleina liukuhi­h­nal­la; lajit­teli­ja jakaa sen jonkin omi­naisu­u­den perustel­la kah­teen luokkaan, joista toiset pudote­taan hih­nan päästä alas ja toiset sysätään tai puhal­letaan seu­raavalle hih­nalle.  Sel­l­ainen laite on aika veikeä katsella.

23 vastausta artikkeliin “Kannattaako jätteiden lajittelu kotona?”

  1. “Met­al­lit saadaan erilleen mag­neetin avul­la – myös ei mag­neet­tiset met­al­lit, mikä koet­telee lukion fysi­ikan luke­neen käsityskykyä.”

    Alu­mi­init ja kupar­it saa erilleen ns. pyör­re­vir­taerot­timil­la. Eddy cur­rent on se ter­mi. Pyörivä mag­neet­tikent­tä indu­soi alu­mi­inikap­paleeseen vir­taa, joka muo­dostaa ken­tän, joka hylkii…

    Jät­tei­den koneel­lista lajit­telua on kokeil­tu Suomes­sakin. Oli niitä erivärisiä muovi­pusse­ja bio­jät­teille, jot­ka opti­nen lajit­teli­ja tun­nisti hihnal­ta ja poi­mi pois. Hom­ma vain ei toimin­ut kun ne pus­sit eivät pysyneet ehjinä lajit­telu piti hoitaa lop­pu­un manuaalisesti.

    1. Tuo on ihan eri lajit­telua. Tässä teknolo­gias­sa ne pus­sit hajote­taan ja niiden sisältö lajitellaan.

  2. Sanop­pas Osmo nyt mitä ihmettä vihrei­den edus­ta­jat siel­lä ajat­te­liv­at kun pää­tyivät kieltämään hehku­lam­put koko EU:ssa.

    Ovatko he menet­täneet järken­sä kokonaan.
    Eli EU:n kansalaiset käytän­nössä pakote­taan käyt­tämään ympäristölle haitallisia elo­ho­pealamp­pu­ja, jot­ka ihmiset tule­vat heit­tämään roski­in ja sitä kaut­ta saadaan suju­vasti elo­ho­peaa levitet­tyä tasais­es­ti koko EU:n alueelle.

    Kukaan ei ole vielä ainkaan min­ulle tiedot­tanut mitä koti­talouk­sien tulisi tehdä käytöstä pois­te­tu­ille ener­gian­säästö lam­puille, ja miten ne tulisi siiv­ota jos sat­un pudot­ta­maan lam­pun vahin­gos­sa kodin lat­tialle. USA:ssa sään­nöstö kehoit­ta­nee ihmisiä hävit­tämään siivousvä­li­neet ja imuroin­tia ei saisi käyt­tää. Lisäk­si saadaan pikkuhil­jaa ihmis­ten koditkin kyl­lästet­tyä elo­ho­peal­la, kun lamp­pu­ja menee vahin­gos­sa rikki.

    Ja on ihan turha olet­taa että ihmiset tuli­si­vat koko EU:n alueel­la toimit­ta­maan nuo lam­put ongelmajätekeräykseen. 

    Joten saati­in aikaan sään­nöstö joka lisää ympäristön saas­tu­mista ja ener­gian kulu­tuskaan ei suomes­sa vähene kun hehku­lamp­pu­jen läm­mi­ty­sen­er­gia joudu­taan kor­vaa­maan lisäsähköllä.

    No onnek­si on tuo itä­naa­purimme lähel­lä niin sieltä voi sit­ten käy­dä parin vuo­den välein osta­mas­sa täy­den­nys­tä hehku­lamp­pui­hin joiden käytöstä en tule luop­umaan kos­ka ympäristön puh­taudel­la on min­ulle merk­i­tys­tä, ja myös hehku­lamp­pu­jen valo on silmille miellyttävämpää.

    Sit­ten kun vielä noiden ener­gian­säästölamp­pu­jen kulut­ta­ma lois­te­ho sekä muut häir­iöt sähköverkkoon niin koko käyt­töönot­topäätök­sen komeus on kruunattu.

  3. Kun nyt olet siel­lä mes­suil­la, niin ker­ropa että onko tekni­ikkaa kukaan soveltanut kaatopaikalla jo pino­tun jät­teen käsittelyyn?

    1. Se voi olla vaikeaa Suomes­sa, jos­sa kaatopaikoil­la väli­in aje­taan ker­ros soraa, mut­ta Thaimaas­sa ainakin on tarkoi­tus menetel­lä niin. BMH:lla on täl­laisia han­kkei­ta vireil­lä muuallakin.

  4. Lahdessa olemme ker­rostalois­sa lajitelleet jät­teet jo
    yli kymme­nen vuo­den ajan. Jät­teitä on niin mon­ta laat­ua, että
    päivit­täin, sun­nun­tait mukaan­lukien, vähin­tään yksi jäteauto
    käy pihas­samme kurvaamassa.

    Sit­ten kuitenkin Kujalan jätease­mal­la niin bio‑, ener­gia- kuin
    kaatopaikka­jät­teetkin las­tataan yhteen ja samaan Kotkan rekkaan
    ja kul­jete­taan Kotkan polttolaitokselle.

    Sanomale­hdet, pahvit, lasitavarat ja pel­tiset säi­lyketölk­it olkoot
    kukin omana ryh­mänään, mut­ta kaik­ki lop­ut voisi tunkea ‘Polt­to­jäte’ ‑asti­aan.
    Jäteau­to­jen liikenne vähenisi kummasti.

  5. Seka­jätet­tä ker­tyy melko vähän, kun bio­jät­teen, paperin, pahvin, kar­ton­gin, pul­lot, met­allin ja ener­gia­ja­keen lajit­telee pois.

    Tämä ei vaa­di kovin suur­ta ammat­ti­taitoa, eikä tiloja.
    Paperin voi viedä lähel­lä ole­vaan keräysas­ti­aan. Pul­lot, pahvit ja kar­ton­git lähikau­pan keräyspisteeseen.
    Met­al­li pitää viedä kauem­mas, sil­lä keräysas­tioi­ta on harvassa.

    Bio­jäte menee omaan kpm­pos­tori­in, joka on mah­dolli­nen lähin­nä omakoti­talois­sa ja pienis­sä taloyhtiöissä.
    Isois­sa taloy­htiöis­sä bio­jät­teen keräys on jär­jestet­ty eril­lisil­lä astioilla.

    Ener­gia­jae pitää viedä Sort­ti-ase­malle seka­jät­teen tar­if­fil­la, joten se menee har­ras­tuk­sen puolelle.

    Mik­sei kaup­po­ja velvoite­ta otta­maan vas­taan ener­gia­jaet­ta, kun se koos­t­uu pääasi­as­sa pakkaus­ma­te­ri­aal­ista? Palau­tus onnis­tu­isi kaup­pa­matkan yhtey­dessä samal­la vaival­la, kun pul­lo­jen ja kar­ton­gin palautuskin.

    Automaat­ti­nen lajit­telu on mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto. Kuin­ka hyvin se pystyy lajit­tele­maan eri jäte­la­jit? Miten se selviy­tyy täysin lajit­telemat­tomista jäte­pus­seista, joi­hin kaik­ki jät­teet on pan­tu sekaisin?
    Eli onko se parem­pi lajit­teli­ja kuin ihminen?

    Voisiko nykyjär­jestelmässä paran­taa jät­teen lajit­telua korot­ta­mal­la reilusti lajit­telemat­toman jät­teen hin­taa ja jär­jestämäl­lä lajitel­lun jät­teen vas­taan­ot­to helpommaksi?

  6. Eri­no­mainen ja erit­täin tärkeä avaus ja erit­täin kiirelli­nen sellainen. 

    Val­ta­va kym­me­nien ton­nien jäteau­to saa­puu viikot­tain hake­maan sitä mitä on lajitel­tu eli paria banaaninkuor­ta. Jos taloy­htiömme bio­jät­teet muun­net­taisi­in ener­giaki­ak­si, jäteau­ton moot­tori ei inahtaisikaan.

  7. Meil­läkin pojat pakot­ti­vat lajit­telu­un ja nyt pakkaus­pahvi, paperi, pul­lot, tölkit,lasipurkit viedään kiltisti keräilyyn.

    Bio­jät­teen käsit­telyssä tuo Tukhol­man malli olisi var­maan kätevin, sen ratkaisee oikeas­t­aan se, kuin­ka paljon halvem­pi se on ver­rat­tuna mekaaniseen keräilyyn ??

    Puu ja muu ener­gia­jäte polte­taan takassa

    Tämän jäl­keen roskik­seen menisi oikeas­t­aan vain muovia, joten se kel­paa suo­raan polt­toaineek­si tai uusiokäyt­töön, jos lajit­telu onnistuu ?

  8. “Tukhol­mas­sakin käyt­töön otet­tu koti­talousko­htainen jäte­myl­ly, joka jauhaa bio­jät­teen viemäri­in sopi­vak­si. Jäte mädätetään jäteve­den­puhdis­ta­mol­la metaaniksi ja käytetään ener­giantuotan­toon tai liiken­teen polttoaineena.”

    Sain aikoinaan asiantun­ti­jalle tätä aja­tus­ta esitel­lessäni vas­tauk­sen, että se on täysin mah­do­ton­ta. Hul­lu­ja nuo ruotsalaiset 🙂

  9. Nykyään juoma­pakkauk­sia ei käytetä uudelleen ehjänä. Jokaises­sa vähänkin suurem­mas­sa kau­pas­sa on automaat­ti, joka tun­nistaa pakkauk­set ja sit­ten litistää ne. Mak­set­ta­va pant­ti on tässä liik­keellepane­va voima, jon­ka ansioista kier­rä­tys onnis­tuu. Ihmette­len kuitenkin onko hom­mas­sa paljoa järkeä, kos­ka se ikäänkuin on oma erilli­nen haara jät­teenkäsit­telyssä. Pul­lo­jen keräämi­nen ja palaut­ta­mi­nen lähim­pään kaup­paan (2km) on pikkuisen vaival­loista ja vaatii jo auton kun pul­lo­ja on ker­tynyt säkki­tolkul­la. En ole ihan var­ma onko palau­tusautomaat­tien monist­a­mi­nenkaan joka mar­ket­ti­in kovin kus­tan­nuste­hokas­ta. Olisi hyvä, jos koti­taloudet voisi­vat toimit­taa pul­lot lähim­pään roskik­seen ja kier­rä­tys toimisi silti.

  10. Jätepa­peri (sanomale­hdet erik­seen) Riip­puen taloy­htiön koosat ja sijain­nisat pahvin voisi ehkä lait­taa sekäjät­teeseen siten, jos­sa se muo­dos­sa tai toises­sa käytetään ener­giak­si. — Bio­jöäte on ongelma. 

    Oden ehdot­toma Tukhol­mas­sa mm käytet­ty ratkaisu tun­tuu hyvältä, mut­ta aivan het­kessä sitä ei voi luo­da. Siitä olemme smaa meiltä,e ttä bio­jäteasti­ta hai­se­vat ja ovat kalli­ta käsitellä.

    1) kom­pos­toin­ti aisan­mukaisesa (Biolan- tai vast) pikakom­pos­toris­sa omakoti­talois­sa ja mahd pienis­sä taloy­htiöis­sä. ne ovat varsin huolto­va­pai­ta. (nimi. Lapatossu) — 

    2) Polt­to (tilapäis­ratkaisu) Mut­ta Mikko Pau­nion — ei kovin suuri auk­tori­teet­ti minu silmis­säni — märkä bio­jäte voitaisin polt­taa muun jät­teen seassa. Aiheut­taakko han­kaluuk­sia, pien­hiukkaspäästöjä, oleel­lista tehon menetystä?

    Tietääkö joku viisaampi vastauksen?

  11. Osmon suun­tavi­ivat tun­tu­vat järkeviltä. On aina lähdet­tävä siitä, että ihmi­nen on laiska ja mukavu­u­den­haluinen. Koneelli­nen erot­telu on siis hyvä idea — teol­lisen sivil­isaa­tion ongelmia ratkaistaan teollisesti.

  12. Lah­den seudul­la on lajitel­tu ahk­erasti vuosikau­sia ja toisin kun tavalli­nen veron­mak­sa­ja kir­joit­ti Kotkan ari­napetille ei mene ener­gia­jät­teek­si lajitel­tu tavara. Sen PHJ myy Lahti Ener­gialle, joka kaa­sut­taa jät­teen ja polt­taa kaa­sun Kymi­jär­ven voimalas­sa. Yhtiöl­lä lie­nee puutet­ta ko hyvästä mate­ri­aal­ista. Bio­jät­teen kom­pos­toi erilli­nen oy.
    Mädä­tys olisi var­maankin parem­pi kuin suurim­it­tainen kom­pos­toin­ti. Kom­pos­toin­nin palo­tu­lok­ses­ta en tiedä.
    Kotkas­ta palau­tuu penkkaan palo­jäte, jon­ka koos­t­u­mus ei ole ainakaan hallintoala­mais­ten tiedossa.
    Suuri ongel­ma on epäon­nis­tuneesti peit­et­ty van­ha kaatopaik­ka. Penkkaan on asen­net­tu metaanin keräysputkia, joista saat­ua ener­giaa käyt­tää mm läheinen olut­pan­i­mo. Valitet­tavasti varsin usein pöl­lähtää ilmoille voimakkaat metaa­nipäästöt, jot­ka aiheut­ta­vat vah­vat hajuhai­tat mm uudel­la asun­toalueel­la. Päi­jät-Hämeen Jäte­huol­lon mukaan tilanteelle ei voi­da mitään niin kauan kun van­ha kaatopaik­ka metaa­nia erit­tää. Kuinka­han suuri uhkasakko olisi, jos kaatopaikan omis­taisi yksi­tyi­nen yri­tys ja valvo­va vira­nomainen olisi PHJ. Mah­do­ton saat­taisi olla mahdollinen.

  13. eikö siinä toises­sa ketjus­sa mainit­tu tyran­nosaurus voisi syödä sitä van­haa kaatopaikkaa ja myy­dä kaatopaikalta tulleen ref­fin lahti energialle?

    niin­hän käsit­tääk­seni siel­lä bankokissa toimitaan. 

    eli ongel­maan on ratkaisu jos on tah­toa se ratkaista ?

  14. B.J.

    “Sain aikoinaan asiantun­ti­jalle tätä aja­tus­ta esitel­lessäni vas­tauk­sen, että se on täysin mah­do­ton­ta. Hul­lu­ja nuo ruotsalaiset :)”

    De Gaulle kir­joit­ti muis­telmis­saan Toivon vuodet:

    On kolme tapaa han­kki­tua perika­toon: uhkapeli, naisju­tut ja luot­ta­mi­nen asiantun­ti­joi­hin. Ensim­mäi­nen näistä tavoista on nopein, toinen miel­lyt­tävin ja kol­mas varmin.

  15. Osmo tuol­la toisaal­la mainit­sikin tyran­nosauruk­sen kyvyt­tömyy­den nautiskel­la maa-aines­ta, jol­la van­hat kaatopaikat on maisemoitu.
    Asukkaiden lajit­tele­ma ener­gia­jäte on muutes hieno busi­ness PHJ:lle. Me teemme työn, lajit­telun, mak­samme PHJ:lle jätemak­sun. PHJ myy “puh­taan tuot­teen” hyväl­lä hin­nal­la Lahti Ener­gialle. Per­pe­tum mobile.

    1. Ei se maa-aines var­maankaan ylivoimainen este olisi, mut­ta toisi lisäkus­tan­nuk­sia. Seu­las­ta­han se putoaa ensim­mäisek­si pois.

  16. Osmo: “Koneelli­nen jät­tei­den lajit­telu nimit­täin tekee vähem­män virheitä ja pystyy esimerkik­si erot­tele­maan eri muovi­tyyp­it toi­sis­taan, mitä koti­talouk­sil­ta ei oikein voi edellyttää.”

    Ehkä kan­nat­taisi kuitenkin edel­lyt­tää samaan tapaan kuin edel­lytetään vaikka­pa painekyl­läste­tyn puun ja lois­teputkien tunnistamista.

    Entäpä jos ottaisi läh­estymis­tavak­si seka­jät­teen laadun paran­tamisen jälkikäsiteltävyys­mielessä ? Pakolli­nen asun­toko­htainen jäte­myl­ly pois­taisi käytän­nössä lajit­telus­sa mikro­bikuor­maa ja epä­mukavu­ut­ta aiheut­ta­van bio­jät­teen seka­jät­teen joukos­ta. PVC-muovikiel­to seka­jät­teessä paran­taisi jälkikäsit­te­lyl­lä tuote­tun REF:in kil­pailu­ase­maa. Välil­lis­es­ti se myös vähen­täisi PVC:n käyt­töä pakkauk­sis­sa kun siitä tulisi asi­akkaan kannal­ta han­kalaa ja kiusal­lista huomio­ta herät­tävää. Kloorin vähen­e­m­i­nen perus­polt­to­laitok­si­in pää­tyvässä jät­teessä mah­dol­lis­es­ti vähen­täisi näi­den kemi­al­lista rasitusta.

    PVC-muove­ja voitaisi­in kerätä kuten lasia ja met­al­lia nykyään, tai (myös) postin väl­i­tyk­sel­lä kuten sähkö- ja elektroniikkaromua.

  17. Osak­si “Polt­to-Pau­nio” puhuu totta.
    On mon­ta väärin per­sutein raken­net­tu­ja laitok­sia joka eivät toi­mi asiallisesti.

    Valitet­tavasti uno­htuu kuitenkin aina vai­h­toe­hdot hänen saar­nas­ta. Ja kun virkami­es­ta­sol­la osa­taan niin hyvin että ei kat­so­ta esimerkke­jä muual­ta, tulee hel­posti vaan lisää näi­ta “ei niin hyviä” ratkaisuja.

    Jos kato­taan lähin länsi­naa­puri, ja niiden orgaa­ni­nen jätekäsit­te­ly, siel­lä käyrät osoit­ta­vat vah­vasti vaan ylöspäin.
    Orgaa­ni­nen käsit­te­ly on yli tuplaan­tunut kymme­nessä vuodessa.
    http://www.avfallsverige.se/m4n?oid=3148&_locale=1
    Samal­la Ruotsin kaatopaikkaisjoi­tus on kymme­nessä vuodessa saatu alas 81%!!

    Suomes­sa jatke­taan penkalle ajoa täyt­tä vauh­tia (mikä kaikkien mielestä on pahin vaihtoehto).
    Ämmäs­su­os­ta on nyt saatu mikä lie­nee olla Euroopan suurin kaatopaikka..
    Yhdyskun­ta­jät­teet Suomes­sa käsit­te­ly­tavoit­tain, 1000 t
    Kaatopaikkasijoitus
    1997 1 450
    1998 1 510
    1999 1 480
    2000 1 580
    2001 1 468
    2002 1 485
    2003 1 445
    2004 1 423
    2005 1 478
    2006 1 504
    2007 1 411 

    Samal­la ruot­sis­sa poltetaan~42% kun Suomes­sa vas­taa­va luku on alle 10%

    -> Yksi käsit­te­ly­ta­pa ei sul­je toinen pois.

    Ruot­sis­sa 2008 tuotet­ti­in 280 000 MWh biokaa­sua, mikä vas­taa yli 30 miljoona litraa bensiiniä.
    ‑Eikö se olisi asi­aa Suomessakin?

  18. Tavalli­nen veron­mak­sa­ja:
    Lahdessa olemme ker­rostalois­sa lajitelleet jät­teet jo
    yli kymme­nen vuo­den ajan. Jät­teitä on niin mon­ta laat­ua, että
    päivit­täin, sun­nun­tait mukaan­lukien, vähin­tään yksi jäteauto
    käy pihas­samme kurvaamassa.

    Sit­ten kuitenkin Kujalan jätease­mal­la niin bio‑, ener­gia- kuin
    kaatopaikka­jät­teetkin las­tataan yhteen ja samaan Kotkan rekkaan
    ja kul­jete­taan Kotkan polttolaitokselle.

    Sanomale­hdet, pahvit, lasitavarat ja pel­tiset säi­lyketölk­it olkoot
    kukin omana ryh­mänään, mut­ta kaik­ki lop­ut voisi tunkea ‘Polt­to­jäte’ ‑asti­aan.
    Jäteau­to­jen liikenne vähenisi kummasti.

    Kun vain ottaisit asioista selvää, kyl­lä bio­jäte menee kom­pos­toin­ti­laitok­seen, ener­gia­jäte murskataan ja menee KyVolle polt­toon, kaatopaikka­jäte vielä lajitel­laan pala­mat­tomaan ja palavaan ja vain se pala­va las­tataan Kotkaan poltettavaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.