Vaikka jätteiden käsittelytekniikka on vasta nyrkkipajavaiheessa, lajittelutekniikan kehitys haastaa vahvasti ajatuksen jätteiden lajittelusta kotitalouksissa. Olen tätä lajittelua voimakkaasti puoltanut, mutta kun omin silmin näkee, kuinka kätevästi sekajätteen lajittelu sujuu, herää kysymys, kannattaako kotitalouksia vaivata asialla ja erityisesti, onko järkeä kuljettaa jätteitä monilla eri autoilla, jolloin kuljetuskustannukset kasvavat. Koneellinen jätteiden lajittelu nimittäin tekee vähemmän virheitä ja pystyy esimerkiksi erottelemaan eri muovityypit toisistaan, mitä kotitalouksilta ei oikein voi edellyttää. Huomattakoon, ettei Suomessa tällaista koneellista lajittelua vielä ole, joten toistaiseksi lajittelu kotitalouksissa on välttämätöntä.
Vastaus tähän kysymykseen on varmaankin se, että jätteitä kannattaa lajitella, mutta vähän toisella tavalla.
- Märkä biojäte kannattaa lajitella erilleen, koska se sotkee kaiken muun jätteen ja vaikeuttaa sen hyötykäyttöä. Tämän osalta vaihtoehtona on Tukholmassakin käyttöön otettu kotitalouskohtainen jätemylly, joka jauhaa biojätteen viemäriin sopivaksi. Jäte mädätetään jätevedenpuhdistamolla metaaniksi ja käytetään energiantuotantoon tai liikenteen polttoaineena.
- Kaikki ehjänä käytettävä kuten kierrätyspullot on lajiteltava kotona, koska koneellinen lajittelu perustuu jätteen murskaamiseen. Ne voitaisiin poimia koneellisesti hihnalta ennen murskausta – tässäkin olisi tarjolla suomalaista osaamista – mutta silloin jätettä ei saisi kuljetuksen ajaksi puristaa kasaan, koska siinä pullot kyllä hajoavat.
- Sanomalehdet ja muu runsasmääräinen paperi kannattaa lajitella erikseen, koska sitä on niin paljon ja koska niin se pysyy puhtaampana. Kartonkien erilliskeräämisestä en ole varma.
Koneellinen lajittelu perustuu siihen, että jäte pilkotaan sopivan kokoisiksi palasiksi. Mitä pienemmät palaset, sitä varmemmin ne ovat yhtä materiaalia. Metallit saadaan erilleen magneetin avulla – myös ei magneettiset metallit, mikä koettelee lukion fysiikan lukeneen käsityskykyä. Yleispätevä tekniikka on, että jäte kulkee pieninä partikkeleina liukuhihnalla; lajittelija jakaa sen jonkin ominaisuuden perustella kahteen luokkaan, joista toiset pudotetaan hihnan päästä alas ja toiset sysätään tai puhalletaan seuraavalle hihnalle. Sellainen laite on aika veikeä katsella.
”Metallit saadaan erilleen magneetin avulla – myös ei magneettiset metallit, mikä koettelee lukion fysiikan lukeneen käsityskykyä.”
Alumiinit ja kuparit saa erilleen ns. pyörrevirtaerottimilla. Eddy current on se termi. Pyörivä magneettikenttä indusoi alumiinikappaleeseen virtaa, joka muodostaa kentän, joka hylkii…
Jätteiden koneellista lajittelua on kokeiltu Suomessakin. Oli niitä erivärisiä muovipusseja biojätteille, jotka optinen lajittelija tunnisti hihnalta ja poimi pois. Homma vain ei toiminut kun ne pussit eivät pysyneet ehjinä lajittelu piti hoitaa loppuun manuaalisesti.
Tuo on ihan eri lajittelua. Tässä teknologiassa ne pussit hajotetaan ja niiden sisältö lajitellaan.
Sanoppas Osmo nyt mitä ihmettä vihreiden edustajat siellä ajattelivat kun päätyivät kieltämään hehkulamput koko EU:ssa.
Ovatko he menettäneet järkensä kokonaan.
Eli EU:n kansalaiset käytännössä pakotetaan käyttämään ympäristölle haitallisia elohopealamppuja, jotka ihmiset tulevat heittämään roskiin ja sitä kautta saadaan sujuvasti elohopeaa levitettyä tasaisesti koko EU:n alueelle.
Kukaan ei ole vielä ainkaan minulle tiedottanut mitä kotitalouksien tulisi tehdä käytöstä poistetuille energiansäästö lampuille, ja miten ne tulisi siivota jos satun pudottamaan lampun vahingossa kodin lattialle. USA:ssa säännöstö kehoittanee ihmisiä hävittämään siivousvälineet ja imurointia ei saisi käyttää. Lisäksi saadaan pikkuhiljaa ihmisten koditkin kyllästettyä elohopealla, kun lamppuja menee vahingossa rikki.
Ja on ihan turha olettaa että ihmiset tulisivat koko EU:n alueella toimittamaan nuo lamput ongelmajätekeräykseen.
Joten saatiin aikaan säännöstö joka lisää ympäristön saastumista ja energian kulutuskaan ei suomessa vähene kun hehkulamppujen lämmitysenergia joudutaan korvaamaan lisäsähköllä.
No onneksi on tuo itänaapurimme lähellä niin sieltä voi sitten käydä parin vuoden välein ostamassa täydennystä hehkulamppuihin joiden käytöstä en tule luopumaan koska ympäristön puhtaudella on minulle merkitystä, ja myös hehkulamppujen valo on silmille miellyttävämpää.
Sitten kun vielä noiden energiansäästölamppujen kuluttama loisteho sekä muut häiriöt sähköverkkoon niin koko käyttöönottopäätöksen komeus on kruunattu.
Ihan yksin vihreät ne tietysti kielsivät. Asiaa on käsitelty tällä blogilla aiemminkin.
Kun nyt olet siellä messuilla, niin kerropa että onko tekniikkaa kukaan soveltanut kaatopaikalla jo pinotun jätteen käsittelyyn?
Se voi olla vaikeaa Suomessa, jossa kaatopaikoilla väliin ajetaan kerros soraa, mutta Thaimaassa ainakin on tarkoitus menetellä niin. BMH:lla on tällaisia hankkeita vireillä muuallakin.
Lahdessa olemme kerrostaloissa lajitelleet jätteet jo
yli kymmenen vuoden ajan. Jätteitä on niin monta laatua, että
päivittäin, sunnuntait mukaanlukien, vähintään yksi jäteauto
käy pihassamme kurvaamassa.
Sitten kuitenkin Kujalan jäteasemalla niin bio-, energia- kuin
kaatopaikkajätteetkin lastataan yhteen ja samaan Kotkan rekkaan
ja kuljetetaan Kotkan polttolaitokselle.
Sanomalehdet, pahvit, lasitavarat ja peltiset säilyketölkit olkoot
kukin omana ryhmänään, mutta kaikki loput voisi tunkea ’Polttojäte’ -astiaan.
Jäteautojen liikenne vähenisi kummasti.
Sekajätettä kertyy melko vähän, kun biojätteen, paperin, pahvin, kartongin, pullot, metallin ja energiajakeen lajittelee pois.
Tämä ei vaadi kovin suurta ammattitaitoa, eikä tiloja.
Paperin voi viedä lähellä olevaan keräysastiaan. Pullot, pahvit ja kartongit lähikaupan keräyspisteeseen.
Metalli pitää viedä kauemmas, sillä keräysastioita on harvassa.
Biojäte menee omaan kpmpostoriin, joka on mahdollinen lähinnä omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissä.
Isoissa taloyhtiöissä biojätteen keräys on järjestetty erillisillä astioilla.
Energiajae pitää viedä Sortti-asemalle sekajätteen tariffilla, joten se menee harrastuksen puolelle.
Miksei kauppoja velvoiteta ottamaan vastaan energiajaetta, kun se koostuu pääasiassa pakkausmateriaalista? Palautus onnistuisi kauppamatkan yhteydessä samalla vaivalla, kun pullojen ja kartongin palautuskin.
Automaattinen lajittelu on mielenkiintoinen vaihtoehto. Kuinka hyvin se pystyy lajittelemaan eri jätelajit? Miten se selviytyy täysin lajittelemattomista jätepusseista, joihin kaikki jätteet on pantu sekaisin?
Eli onko se parempi lajittelija kuin ihminen?
Voisiko nykyjärjestelmässä parantaa jätteen lajittelua korottamalla reilusti lajittelemattoman jätteen hintaa ja järjestämällä lajitellun jätteen vastaanotto helpommaksi?
Erinomainen ja erittäin tärkeä avaus ja erittäin kiirellinen sellainen.
Valtava kymmenien tonnien jäteauto saapuu viikottain hakemaan sitä mitä on lajiteltu eli paria banaaninkuorta. Jos taloyhtiömme biojätteet muunnettaisiin energiakiaksi, jäteauton moottori ei inahtaisikaan.
Tunnen nuo teknologiat. Mainitsin tuon optisen lajittelun huonona esimerkkinä aiheesta.
Meilläkin pojat pakottivat lajitteluun ja nyt pakkauspahvi, paperi, pullot, tölkit,lasipurkit viedään kiltisti keräilyyn.
Biojätteen käsittelyssä tuo Tukholman malli olisi varmaan kätevin, sen ratkaisee oikeastaan se, kuinka paljon halvempi se on verrattuna mekaaniseen keräilyyn ??
Puu ja muu energiajäte poltetaan takassa
Tämän jälkeen roskikseen menisi oikeastaan vain muovia, joten se kelpaa suoraan polttoaineeksi tai uusiokäyttöön, jos lajittelu onnistuu ?
”Tukholmassakin käyttöön otettu kotitalouskohtainen jätemylly, joka jauhaa biojätteen viemäriin sopivaksi. Jäte mädätetään jätevedenpuhdistamolla metaaniksi ja käytetään energiantuotantoon tai liikenteen polttoaineena.”
Sain aikoinaan asiantuntijalle tätä ajatusta esitellessäni vastauksen, että se on täysin mahdotonta. Hulluja nuo ruotsalaiset 🙂
Nykyään juomapakkauksia ei käytetä uudelleen ehjänä. Jokaisessa vähänkin suuremmassa kaupassa on automaatti, joka tunnistaa pakkaukset ja sitten litistää ne. Maksettava pantti on tässä liikkeellepaneva voima, jonka ansioista kierrätys onnistuu. Ihmettelen kuitenkin onko hommassa paljoa järkeä, koska se ikäänkuin on oma erillinen haara jätteenkäsittelyssä. Pullojen kerääminen ja palauttaminen lähimpään kauppaan (2km) on pikkuisen vaivalloista ja vaatii jo auton kun pulloja on kertynyt säkkitolkulla. En ole ihan varma onko palautusautomaattien monistaminenkaan joka markettiin kovin kustannustehokasta. Olisi hyvä, jos kotitaloudet voisivat toimittaa pullot lähimpään roskikseen ja kierrätys toimisi silti.
Jätepaperi (sanomalehdet erikseen) Riippuen taloyhtiön koosat ja sijainnisat pahvin voisi ehkä laittaa sekäjätteeseen siten, jossa se muodossa tai toisessa käytetään energiaksi. – Biojöäte on ongelma.
Oden ehdottoma Tukholmassa mm käytetty ratkaisu tuntuu hyvältä, mutta aivan hetkessä sitä ei voi luoda. Siitä olemme smaa meiltä,e ttä biojäteastita haisevat ja ovat kallita käsitellä.
1) kompostointi aisanmukaisesa (Biolan- tai vast) pikakompostorissa omakotitaloissa ja mahd pienissä taloyhtiöissä. ne ovat varsin huoltovapaita. (nimi. Lapatossu) –
2) Poltto (tilapäisratkaisu) Mutta Mikko Paunion – ei kovin suuri auktoriteetti minu silmissäni – märkä biojäte voitaisin polttaa muun jätteen seassa. Aiheuttaakko hankaluuksia, pienhiukkaspäästöjä, oleellista tehon menetystä?
Tietääkö joku viisaampi vastauksen?
Osmon suuntaviivat tuntuvat järkeviltä. On aina lähdettävä siitä, että ihminen on laiska ja mukavuudenhaluinen. Koneellinen erottelu on siis hyvä idea – teollisen sivilisaation ongelmia ratkaistaan teollisesti.
Lahden seudulla on lajiteltu ahkerasti vuosikausia ja toisin kun tavallinen veronmaksaja kirjoitti Kotkan arinapetille ei mene energiajätteeksi lajiteltu tavara. Sen PHJ myy Lahti Energialle, joka kaasuttaa jätteen ja polttaa kaasun Kymijärven voimalassa. Yhtiöllä lienee puutetta ko hyvästä materiaalista. Biojätteen kompostoi erillinen oy.
Mädätys olisi varmaankin parempi kuin suurimittainen kompostointi. Kompostoinnin palotuloksesta en tiedä.
Kotkasta palautuu penkkaan palojäte, jonka koostumus ei ole ainakaan hallintoalamaisten tiedossa.
Suuri ongelma on epäonnistuneesti peitetty vanha kaatopaikka. Penkkaan on asennettu metaanin keräysputkia, joista saatua energiaa käyttää mm läheinen olutpanimo. Valitettavasti varsin usein pöllähtää ilmoille voimakkaat metaanipäästöt, jotka aiheuttavat vahvat hajuhaitat mm uudella asuntoalueella. Päijät-Hämeen Jätehuollon mukaan tilanteelle ei voida mitään niin kauan kun vanha kaatopaikka metaania erittää. Kuinkahan suuri uhkasakko olisi, jos kaatopaikan omistaisi yksityinen yritys ja valvova viranomainen olisi PHJ. Mahdoton saattaisi olla mahdollinen.
eikö siinä toisessa ketjussa mainittu tyrannosaurus voisi syödä sitä vanhaa kaatopaikkaa ja myydä kaatopaikalta tulleen reffin lahti energialle?
niinhän käsittääkseni siellä bankokissa toimitaan.
eli ongelmaan on ratkaisu jos on tahtoa se ratkaista ?
B.J.
”Sain aikoinaan asiantuntijalle tätä ajatusta esitellessäni vastauksen, että se on täysin mahdotonta. Hulluja nuo ruotsalaiset :)”
De Gaulle kirjoitti muistelmissaan Toivon vuodet:
On kolme tapaa hankkitua perikatoon: uhkapeli, naisjutut ja luottaminen asiantuntijoihin. Ensimmäinen näistä tavoista on nopein, toinen miellyttävin ja kolmas varmin.
Osmo tuolla toisaalla mainitsikin tyrannosauruksen kyvyttömyyden nautiskella maa-ainesta, jolla vanhat kaatopaikat on maisemoitu.
Asukkaiden lajittelema energiajäte on muutes hieno business PHJ:lle. Me teemme työn, lajittelun, maksamme PHJ:lle jätemaksun. PHJ myy ”puhtaan tuotteen” hyvällä hinnalla Lahti Energialle. Perpetum mobile.
Ei se maa-aines varmaankaan ylivoimainen este olisi, mutta toisi lisäkustannuksia. Seulastahan se putoaa ensimmäiseksi pois.
Osmo: ”Koneellinen jätteiden lajittelu nimittäin tekee vähemmän virheitä ja pystyy esimerkiksi erottelemaan eri muovityypit toisistaan, mitä kotitalouksilta ei oikein voi edellyttää.”
Ehkä kannattaisi kuitenkin edellyttää samaan tapaan kuin edellytetään vaikkapa painekyllästetyn puun ja loisteputkien tunnistamista.
Entäpä jos ottaisi lähestymistavaksi sekajätteen laadun parantamisen jälkikäsiteltävyysmielessä ? Pakollinen asuntokohtainen jätemylly poistaisi käytännössä lajittelussa mikrobikuormaa ja epämukavuutta aiheuttavan biojätteen sekajätteen joukosta. PVC-muovikielto sekajätteessä parantaisi jälkikäsittelyllä tuotetun REF:in kilpailuasemaa. Välillisesti se myös vähentäisi PVC:n käyttöä pakkauksissa kun siitä tulisi asiakkaan kannalta hankalaa ja kiusallista huomiota herättävää. Kloorin väheneminen peruspolttolaitoksiin päätyvässä jätteessä mahdollisesti vähentäisi näiden kemiallista rasitusta.
PVC-muoveja voitaisiin kerätä kuten lasia ja metallia nykyään, tai (myös) postin välityksellä kuten sähkö- ja elektroniikkaromua.
Osaksi ”Poltto-Paunio” puhuu totta.
On monta väärin persutein rakennettuja laitoksia joka eivät toimi asiallisesti.
Valitettavasti unohtuu kuitenkin aina vaihtoehdot hänen saarnasta. Ja kun virkamiestasolla osataan niin hyvin että ei katsota esimerkkejä muualta, tulee helposti vaan lisää näita ”ei niin hyviä” ratkaisuja.
Jos katotaan lähin länsinaapuri, ja niiden orgaaninen jätekäsittely, siellä käyrät osoittavat vahvasti vaan ylöspäin.
Orgaaninen käsittely on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa.
http://www.avfallsverige.se/m4n?oid=3148&_locale=1
Samalla Ruotsin kaatopaikkaisjoitus on kymmenessä vuodessa saatu alas 81%!!
Suomessa jatketaan penkalle ajoa täyttä vauhtia (mikä kaikkien mielestä on pahin vaihtoehto).
Ämmässuosta on nyt saatu mikä lienee olla Euroopan suurin kaatopaikka..
Yhdyskuntajätteet Suomessa käsittelytavoittain, 1000 t
Kaatopaikkasijoitus
1997 1 450
1998 1 510
1999 1 480
2000 1 580
2001 1 468
2002 1 485
2003 1 445
2004 1 423
2005 1 478
2006 1 504
2007 1 411
Samalla ruotsissa poltetaan~42% kun Suomessa vastaava luku on alle 10%
-> Yksi käsittelytapa ei sulje toinen pois.
Ruotsissa 2008 tuotettiin 280 000 MWh biokaasua, mikä vastaa yli 30 miljoona litraa bensiiniä.
-Eikö se olisi asiaa Suomessakin?
Kun vain ottaisit asioista selvää, kyllä biojäte menee kompostointilaitokseen, energiajäte murskataan ja menee KyVolle polttoon, kaatopaikkajäte vielä lajitellaan palamattomaan ja palavaan ja vain se palava lastataan Kotkaan poltettavaksi.