Onko kokoomuskammo rasismia?

Lau­ri Wahlst­edt ver­tasi kom­men­tis­saan artikke­li­in Älykkäät muo­dosta­vat val­tioi­ta vai kehit­tävätkö val­tiot älykkyyt­tä? rasis­mia siihen, että suh­tau­tuu vain­o­harhais­es­ti tai alen­tu­vasti oikeis­to­laisi­in tai juntteihin.

Väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si halu­an ehdot­ta­masti sanoutua irti siitä, että kaik­ki, mikä on luon­nol­lista, olisi hyväksyt­tävää. Rasis­mista ei tee hyväksyt­tävää se, että sille löy­de­tään biologi­nen perusta.

Tuo Wahlst­edtin väite on silti mie­lenki­in­toinen — tai san­o­taan, että olen sil­loin täl­löin poht­in­ut samaa. Voi olla, että vas­taus löy­tyy sosi­aalip­sykolo­gian peru­sop­pikir­jo­jen ensim­mäisiltä sivuil­ta, mut­ta en ole niitä lukenut.

Mis­tä johtuu ihmis­ten suuri halu vahvis­taa siteitä omaan ryh­mään­sä muo­dosta­mal­la vastapuoles­ta vain­o­harhainen stereo­typ­ia? Siihen tör­mää kaikkial­la, eri­tyis­es­ti poli­ti­ikas­sa. Ne kuvitel­mat, joi­ta poli­ti­ikas­sa vil­jel­lään muista ryh­mit­tymistä, hei­dän tavoit­teis­taan, rahellisyy­destään, älystään ja moti­iveis­taan, ovat aivan lapsel­lisia. Ilmiö oli yksi niistä monista syistä, jot­ka sai­vat min­ut siir­tymään mui­hin tehtävi­in. Ymmärsin aivan liian usein vastapuolen argu­ment­te­ja, mikä lähen­teli maanpetosta.

Mut­ta ei tämä rajoitu poli­ti­ikkaan. Minkään maail­mas­sa ei pitäisi olla niin saman­laista, kuin ovat kak­si urheilu­joukkuet­ta — varsinkin, kun pelaa­jia oste­taan joukkueesta toiseen — mut­ta val­ta­vat vas­takkainaset­te­lut saadaan kuitenkin aikaan aina joukko­tap­pelui­hin asti.

Kauan sit­ten armei­jas­sa osal­lis­tu­in lop­pu­so­taan. Me olimme sin­isiä. Muu­ta­ma päivä hiivit­ti­in met­sis­sä ja tais­telti­in leikkiso­taa keltaisia vas­taan. Se oli sinän­sä kivaa. Itse innos­tu­in huikeisi­in suorituk­si­in niin, että kuolin neljä ker­taa. Sit­ten har­joi­tus päät­tyi ja kokoon­nuimme sop­patykin äärelle. Met­sän siimek­ses­tä tuli samalle hiekkakuopalle niitä KELTAISIA. Pieni keltainen tun­nus­merk­ki teki heistä arve­lut­tavia muukalaisia. He näyt­tivätkin likaisem­mil­ta. Vaik­ka sota oli ohi, siniset ja keltaiset lusikoi­vat sop­paa pakeis­taan tiukasti eril­lään toisi­aan korkein­taan vihamielis­es­ti mulkoillen. Samoista suo­ma­lai­sista varus­miehistä kuitenkin ole kyse.

Koi­järvi-liik­keessä (kts. Wikipedia) tun­sin aikanaan kouri­in­tun­tu­vasti, kuin­ka ulkop­uo­li­nen paine hit­sasi ryh­män yhteen, mut­ta kuin­ka suh­teel­lisu­u­den taju myös alkoi heit­tää. Alkoi vaikut­taa siltä, että tais­telemme läh­es maail­man­laa­juista salali­it­toa vas­taan, joka on pystytet­ty yhden lin­tu­jär­ven tuhoamisek­si. Oli help­po ymmärtää, miten tuol­lainen ryh­mä voisi radikalisoitua ja miten iloise­na karnevaali­na alka­nut Ital­ian 70-luvun radikalis­mi päät­tyi Aldo Moron murhaan. Ville Kom­sin ja muu­ta­man muun liik­keen johta­jan viisaus ja tas­apain­oisu­us pelas­ti­vat Koi­järvi-liik­keen tuhoisalta radikalisoitumiselta.

Kun Kiinan hal­li­tus kuk­isti Taivaal­lisen rauhan aukion mie­lenosoituk­sen veris­es­ti, muis­tan jos­sakin lehdessä san­otun, että hal­li­tus jou­tui komen­ta­maan paikalle jonkin pohjoisen vuoris­to­hei­mon soti­lai­ta. (Huo­matkaan kaksinker­tainen lähdekri­ti­ikin tarve: voin muis­taa väärin ja lehti saat­toi kir­joit­taa puu­ta heinää) Paikalliset soti­laat eivät kyen­neet aset­to­mia itsen­sä näköisiä opiske­li­joi­ta ampumaan. Tarvit­ti­in vähän eri näköisiä soti­lai­ta, joiden silmis­sä opiske­li­jat näyt­tävät riit­tävän muukalaisilta.

Onko tässä halus­sa sulkea oman empa­t­ian piiri­in vain oma ryh­mä ja suh­tau­tua sairaan tor­ju­vasti mui­hin jokin yhteinen piirre, joka ei riipu siitä, ovatko “muukalaiset” kokoomus­laisia, arabe­ja, usko­vaisia, ateis­te­ja, kom­mu­nis­te­ja, tan­godig­gare­i­ta, homo­ja, espoolaisia, autoil­i­joi­ta, ydin­voiman kan­nat­ta­jia, huumei­den käyt­täjiä, turk­istarhaa­jia, neek­ere­itä, amerikkalaisia tai HIFK:n kannattajia?

30 vastausta artikkeliin “Onko kokoomuskammo rasismia?”

  1. Ter­ve

    Evoluu­tiosta­han tuos­sa lop­un­perin on kyse. Tosin on aika vaikeaa mieltää, että HIFK vas­taan Joker­it liit­tyy mitenkään evoluu­tioon, mut­ta niin se vaan on. Pekka Raukko, joka mielel­lään väit­telee evoluu­tion saroil­la, voisi ker­toa tästä jotain.

    JL

  2. Olen seu­ran­nut poli­ti­ikkaa vuosia mie­lenki­in­nol­la. Eniten koen ole­vani sinivihreä lib­er­aali, mut­ta ymmär­rän hyvin vasem­mis­toa ja myös maaseudun kon­ser­vati­ivisia keskustapiirejä.

    En kuitenkaan halu­aisi liit­tyä kokoomuk­seen, lähin­nä joidenkin kokoomus­nuorten ja kokoomuk­sen oikeis­tosi­iv­en takia. Vihreis­sä taas tun­tuu välil­lä ole­van liikaa punav­ihreää hajaan­nus­ta. Min­ulle Vihreät on ennenkaikkea asiantun­ti­ja- ja edel­läkävi­jäpuolue. Ei niinkään aatepuolue.

    Oli har­mit­tavaa huo­ma­ta taas viime vaaleis­sa, ja niiden jäl­keen, kuin­ka mon­et ehdokkaat ja edus­ta­jat aja­vat ja halu­a­vat ajaa vain tiet­ty­jen ihmis­ryh­mien etu­ja muista välittämättä. 

    Tun­tuu että mon­et edus­ta­jat eivät edes halua yrit­tää ymmärtää vastapuolen argu­ment­te­ja, saati kek­siä laa­jo­ja ja järke­viä perustelu­ja omille vaa­timuk­silleen. Vai johtaisiko tuol­lainen liian hel­posti poli­it­tiseen itsemurhaan?

  3. Ode:
    “Ilmiö oli yksi niistä monista syistä, jot­ka sai­vat min­ut siir­tymään mui­hin tehtävi­in. Ymmärsin aivan liian usein vastapuolen argu­ment­te­ja, mikä lähen­teli maanpetosta.”

    Mielestäni olet kuitenkin pär­jän­nyt poli­ti­ikas­sa melko hyvin ja sin­ulle on vihrei­den sisäl­lä suo­tu hyvin poikkeuk­selli­nen vapaus ajatel­la itsenäisesti.
    Itse olen tois­tu­vasti (nyt­tem­min ilmeis­es­ti pysyvästi) “jäähyl­lä” vihrei­den sisäis­es­tä keskustelus­ta, kos­ka vapaa keskustelu on suurista puheista huoli­mat­ta sal­lit­tu todel­lisu­udessa vai muu­tamille harvoille.

    Ryh­mäy­tymi­nen ja vas­takkainaset­telu ovat todel­lakin meil­lä geeneis­sä ja kyky demon­isoi­da vastapuoli on enem­män kuin omi­naista lajillemme. Yhtä omi­naista on, että emme osaa nähdä mitään ongelmia omis­sa puuhissamme, vaik­ka ne oli­si­vat äärim­mäisen väki­val­taisia ja epäoikeu­den­mukaisia jotain toista ryh­mää kohtaan.

    Esimerkkisi sota­har­joituk­sista oli kuvaa­va, ja voidaan vain kuvitel­la sitä vihan ja kau­nan määrää, joka syn­tyy kun suo­ma­laiset soti­laat soti­vat oikeasti Afgan­istanis­sa ja ovat osa joukko­ja jot­ka tap­pa­vat tuhat­määrin afgaaneja.
    Jos siel­lä joskus jol­lain on kykyä ja voimia toimit­taa pom­mi Helsin­gin metroon, niin se tulee varmasti.

  4. Min­ul­takin ovat nuo sosi­aalip­sykolo­gian opin­not pahasti rästis­sä, mut­ta sen ver­ran olen antanut itsel­leni ymmärtää, että ihmi­nen on pohjim­mil­taan lau­maeläin. Taval­laan siis ihmisen selkäy­d­in­reak­tiona on muo­dostaa jonkin­lainen ryh­mä tai lau­ma, ainakin sil­loin jos jokin vaara uhkaa. Hom­ma toimii useim­miten ihan ali­ta­jun­tais­es­ti: ‘Me’ lauseessa/ajatelmassa ‘Me tämän bussin hyvät ihmiset emme hyväksy tuo­ta möykkäävää juop­poa’ ei varsi­nais­es­ti ole mikään rek­isteröi­ty yhdistys… 

    Toisaal­ta, mon­et lau­mat ovat kuin tuo äskeinen ‘me’ — enem­män määritel­tyjä ulkoisen uhan kuin sisäisen yht­enäisyy­den kaut­ta. Tur­val­lisu­ushakuisi­na ihmiset kuitenkin pyrkivät säi­lyt­tämään tärkeim­mät lau­maan­tu­misen­sa, niin ontoik­si kuin ne voisi­vatkaan paljastua.

    Lau­mal­ta odote­taan yht­enäisyyt­tä, lau­man ulkop­uoliselta petos­ta. Jos oman lau­man jäsen ‘pet­tää’ esimerkik­si ole­mal­la eri mieltä jostain oleel­lis­es­ta, se siten loukkaa enem­män kuin ulkop­uolisen vas­taa­va toim­inta: Lojaalin ‘meikäläisyy­den’ sijas­ta meis­sä on ‘heikäläisiä’ — pystyykö ‘mei­dän’ porukkamme kuitenkaan puo­lus­ta­maan ‘min­un’ etu­ani, vai onko se siihen liian heikko?

    ‘Ei-meikäläiseen’ puolestaan on han­kala luot­taa. Hänen moti­ivin­sa ovat jonkin ver­ran enem­män tun­tem­at­to­mia eikä tarkoi­tus­per­iäkään tun­neta oikein hyvin: Tulisiko moi­ses­ta ‘laa­jen­netun meikäläis­ten ryh­män meikäläi­nen’ vai pitääkö hän lop­ul­ta min­ua ‘ei-heikäläisenä’ jon­ka edut kuitenkin poikkea­vat hänen omistaan.

    Kuten Ode sanoi, kaikkea ymmärtämään­sä luon­nol­lista ei pidä hyväksyä. Lau­man muo­dost­a­mi­nen tar­joaa meille empa­t­ian kyvyn (vai kulke­vatko nämä kyvyt toises­sa järjestyk­sessä?) mut­ta johtaa ris­tiri­ito­jen syn­tyyn. Vihol­lisi­a­han syn­tyy niin, että joku ensin rak­en­telee viholliskuvia.

    Valitet­tavasti kukaan meistä ei lop­ul­ta ole tämän käyt­täy­tymisen ‘yläpuolel­la’ — ainakaan kaiken aikaa ja kaikkialla.

  5. Osmo: “Onko tässä halus­sa sulkea oman empa­t­ian piiri­in vain oma ryh­mä ja suh­tau­tua sairaan tor­ju­vasti mui­hin jokin yhteinen piirre, joka ei riipu siitä, ovatko “muukalaiset”…”

    Lyhyesti san­ot­tuna: on. Esim. Hen­ri Tajfe­lin teo­ri­at ryh­mäi­den­ti­teetin muo­dos­tuk­ses­ta kuvaa­vat mielestäni hyvin tätä pros­es­sia. Asialle ei sinän­sä voi mitään, mut­ta siitä voi olla tietoinen ja yrit­tää ajoit­tain leikkiä itsen­sä kanssa paho­laisen asiana­ja­jaa tai kyseenalais­taa tuntemuksiaan. 

    Timo Pyhälahti: “mut­ta sen ver­ran olen antanut itsel­leni ymmärtää, että ihmi­nen on pohjim­mil­taan laumaeläin.”

    Aivan var­masti. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä, että ihmi­nen on niin poikkeuk­selli­nen otus kuin on juuri sosi­aal­isuuten­sa takia. (Dis­claimer: en minäkään tosi­aan mikään asiantun­ti­ja ole kun­han olen vähän sivuaine/harrastusluonteisesti lukenut). Ihmi­nen ei kehi­ty kog­ni­ti­ivis­es­ti ilman muiden ihmis­ten seuraa.

    “Kuten Ode sanoi, kaikkea ymmärtämään­sä luon­nol­lista ei pidä hyväksyä. Lau­man muo­dost­a­mi­nen tar­joaa meille empa­t­ian kyvyn (vai kulke­vatko nämä kyvyt toises­sa järjestyksessä?)”

    Näi­hän se menee. Väki­val­takin on luon­nol­lista, mut­ta se ei silti ole useim­mis­sa tapauk­sis­sa oikein tai hyvä asia. Meil­lä on kyky kon­trol­loi­da tekemisiämme, oppia ja kehit­tyä. Inhimilli­nen kehi­tys tarvit­see malt­tia ja viisautta.

  6. Ihmi­nen on luon­non­tuote ja kaik­ki mitä ihmi­nen tekee on luon­nol­lista. Myös ihmiset jot­ka raiskaa­vat ja murhaa­vat lap­sia, sodat, kansan­petok­set, ja kansan­murhat jne ovat kaik­ki luonnollisia. 

    Toinen aisa on kuin­ka hyväksyt­täviä nämä teot ovat kult­tuuris­es­ti tai sosi­aalis­es­ti. Ne ovat kak­si eri asi­aa mut­ta molem­mat luonnollisia. 

    Voiko tässä pla­nee­tas­sa tehdä jotain epälu­onol­lista lainkaan? Hyväksyvyy­destä on kysymys. Ihmi­nen on ain­oa laji joka pystyy arvot­taa, anta­maan arvoa omille ja muit­ten teok­sille. Näin sen näen.

  7. Sosi­aalip­sykolo­gia tieteenalana pikem­minkin empi­iris­es­ti tes­taa muista tieteistä johdet­tu­ja ihmis­ten sosi­aaliseen käyt­täy­tymiseen liit­tyviä hypo­teese­ja kuin luo teo­ri­oi­ta siitä, mis­tä käyt­täy­tymi­nen pohjim­mil­taan johtuu. 

    Sosi­aalip­sykolo­gias­ta ei siis ole apua muu­ta kuin ilmiön toden­tamises­sa. Sosio­bi­olo­gias­ta olisi, mut­ta sitähän eivät kaik­ki tun­nus­ta edes tieteenalaksi.

  8. Osmo
    “Ymmärsin aivan liian usein vastapuolen argu­ment­te­ja, mikä lähen­teli maanpetosta.”

    Ratkaisut tehdään kuitenkin aina tois­t­en argu­ment­te­ja huomioimal­la poli­it­tises­sa keskus­tas­sa. Keskusta(puolue) on nerokkaasti omin­ut tuon nimen. Sil­lä aikaa kun eri­laiset (ääri)laidat rähi­sevät keskenään kumpi on enem­män oike­as­sa ja demon­isoi­vat toisi­aan demokraat­ti­sis­sa mais­sa, lib­er­aalit ajat­teli­jat sumpli­vat keskenään käytän­nön ratkaisut. Eri­laisil­la (ääri)laidoilla on kuitenkin tärkeä funk­tio. Ään­ten keräämisen lisäk­si näkökul­mien tuomi­nen neuvottelu-pöytään. 

    Kos­ka kaik­ki puolueet (pait­si kon­ser­vati­iv­it) ovat alku­jaan jonkin­laisia kap­inali­ikkeitä on luon­nol­lista, että val­tarak­en­tei­den myötäi­lyä pide­tään puh­da­sop­pisimpi­en kan­nat­ta­jien mielestä arve­lut­ta­vana. On kuitenkin selvää että pelkkä räksyt­tämi­nen ei joh­da mihinkään ja mikä tahansa puolue on parhait­en tehnyt tehtävän­sä, kun tämän näkökul­ma saadaan leiv­ot­tua val­tarak­en­teisi­in. Jot­ta tämä onnis­tu­isi täy­tyy huomioi­da myös muut näkökul­mat. Myös (arvo)johtajan tehtävä on tehdä itsen­sä tarpeet­tomak­si ja
    puolueil­lakin on vain välin­ear­von­sa ei itseisarvoa. 

    Toisaal­ta jos on jo valmik­si nimeä, täl­lainen epä­suo­ra net­ti­vaikut­ta­mi­nen voi joskus olla tehokkaam­paakin kuin puoluepukarointi.

  9. Eli­na: kyl­lä minus­ta sosi­aalip­sykolo­gias­sa on paljon teo­ri­oi­ta ja hypo­teese­ja (alka­en siitä kuu­luisas­ta kon­tak­ti­hy­po­teesista). Parhaas­sa tapauk­ses­sa niitä sit­ten pyritään tes­taa­maan empiirisesti.

  10. Aldo Moron murhas­ta kir­joit­ti aikoinaan Umber­to Eco main­ion esseen jon­ka luin englan­niksi otsikol­la Strik­ing at the Heart of the State. Kir­joituk­sen kan­ta­va aja­tus oli että aja­tus siitä että mod­ernil­la val­ti­ol­la on (kaap­pa­jien sanoin) sydän johon voi iskeä on romant­ti­nen fan­ta­sia, help­po ja hep­poinen ana­lyysi val­las­ta antaa helpon ja avoimen oikeu­tuk­sen väkivaltaan.

    Henkilöko­htais­es­ti läh­den siitä että kun laisku­us riit­tää seli­tyk­sek­si niin mitään tarvet­ta sen kum­mem­paan psykol­o­gisoin­ti­i­in ei ole. Jos sem­moi­ses­ta tykkää, voi tietenkin pohtia kuin­ka met­sästäjäk­eräil­i­jälle oli hyödyl­listä säästää ener­gioitaan lekot­tele­mal­la savan­nil­la, minus­ta se ei vaan ole kovin kiinnostavaa.

    Osmon kuvaa­mas­sa kat­so­muskam­mossa on kysymys nimeno­maan laisku­ud­es­ta, älyl­lis­es­tä sel­l­ais­es­ta. Maail­ma joka jakau­tuu hyvään ja pahaan, jos­sa jokainen ongel­ma johtuu pahas­ta tah­dos­ta, on älylli­nen mata­laen­er­gia­ratkaisu. Siinä sen houkutus.

    Vas­taavaa laisku­ut­ta esi­in­tyy asiantun­ti­japuolel­lakin, ja tämä tiivistyy käsit­teeseen muu­tosvas­tar­in­ta. Edelleenkin, ihmiset ovat laisko­ja, eivätkä pääsään­töis­es­ti jak­sa vas­tus­taa ilman jotain syytä.

    Esimerkik­si julk­ishallinnon tuot­tavu­u­so­hjelmien kri­ti­ikissä on kyse pitkälti siitä, että tuot­tavu­us­mit­tar­it on keskimäärin ump­isurkei­ta. Joku Paul Lil­jer­ank sivu­ut­taa tämän totea­mal­la että ter­vaikus­tus­mit­tari on peri­aat­teessa mah­dol­lista rak­en­taa. Toisaal­ta tuot­tavu­u­so­hjelmien kri­ti­ik­ki jos­sa niiden ole­mas­sao­lo selitetään uus­lib­er­al­is­tise­na mie­len­häir­iöinä ei vaku­u­ta sekään, ikäänkuin hallinnon uud­is­tamiseen ei olisi mitään todel­lista tarvetta.

  11. Kos­ka yllä on jo mainit­tu geen­it ja ryh­mä­dy­nami­ikat, muis­tu­tan muinais­es­ta muotite­teestä, post­struk­tu­ral­is­mista. Heikäläisethän usein väit­tivät, että ajat­telu ylipään­sä on mah­dol­lista vain “pois­sulkemisen” kaut­ta. Jopa maail­mo­ja­syleilevästi ajat­tel­e­va ihmi­nen määrit­telee oman ajat­telun­sa rajo­ja sulke­mal­la pois kaiken­laisia suvait­se­mat­to­mia nation­al­is­te­ja ajatuk­sia ja sen sellaisia.

    Joskus muinoin oli myös tapana ajatel­la ihmistä lähin­nä kult­tuu­ri­o­len­tona (ei siis niinkään gee­nien “käsky­i­hin” tai ulko­maail­man ärsykkeisi­in reagoivana vähän taval­lista älykkääm­pänä kädel­lisenä, kuten nykyään on muodikas­ta). Eri­tyis­es­ti his­to­ri­oit­si­ja sat­taisikin sanoa esimerkik­si, että maail­man­meno nyt vain on pääasi­as­sa suos­in­ut sel­l­aisia kult­tuure­ja, jois­sa pide­tään huol­ta omista, ettei anneta ihan ilman tap­pelua sitä paikkakun­nan ain­oaa pikku lähdet­tä naa­purille. “Tois­t­en” hyv­in­voin­nista enem­pi huol­ta kan­ta­vat kult­tuu­rit ovat men­neisyy­dessä joutuneet “meikäläis­ten” jyräämik­si. Tuos­ta voit­ta­jien his­to­ri­as­ta on ajat­telu­umme (ns. pitkäkestoisi­in men­tal­i­teet­tei­hin) var­masti jäänyt jälkiä.

    Tästä voi kuitenkin johtaa sel­l­aisen lohdullisen maail­manku­van, että ihmi­nen voi muut­tua, “omik­si koet­tu­jen” piiri laa­jen­tua. Niihän on viime vuosikym­meninä ilah­dut­tavasti käynytkin. Sodat ovat radikaal­isti vähen­tyneet, mut­ta toisaal­ta ei kyl­lä etnis­ten kah­nausten määrässä ole tain­nut olla saman­laista rom­ah­dus­ta … vai onko???

    Häm­mästyt­tävä on aja­tus, että saman­näköiset ihmiset eivät voisi toisi­aan tap­paa. Muis­taak­seni jopa Kiinas­sa on ihan ilman vuoris­to­heimo­jen apu­ja tapet­tu miljoonia.

  12. Ihan tot­ta, Lotta

    Ilmaisin huonos­ti. Tarkoitin, että jos etsitään per­im­mäisiä syitä ihmisen käyt­täy­tymiseen etnosen­tris­es­ti, niin vas­tauk­sia ei etsitä sil­loin sosiaalipsykologiasta. 

    Sosi­aalip­sykolo­gias­sa on toki itsenäisiä, koher­ent­te­ja teo­ri­oi­ta (tun­ne­tu­in var­masti atribuu­tio­teo­ria). Eihän se muu­toin olisi saanut sta­tus­ta omana tieteenalanaan. 

    Kon­tak­ti­hy­po­teesin kehit­telijä All­port otti vaikut­teen­sa niin behav­ior­is­mista kuin psyko­ana­ly­y­sista aikansa lapse­na. Kon­tak­ti­hy­po­teesi on osoit­tau­tunut varsin vaikeasti toden­net­tavak­si kyl­lä. Se toteu­tuu varsin valikoiduis­sa olo­suhteis­sa, mut­ta yleis­pätevyyt­tä sil­lä ei alku­peräisessä muo­dosaan ole. 

    Itse ajat­te­len, että syitä (minus­ta) luon­nol­lisi­in ennakkolu­u­loi­hin on etsit­tävä evoluu­tios­ta ja sitä kaut­ta sit­ten tietysti jopa ihan geeneistä. Joskin pelkkä evoluu­tionkin tarkastelu usein johtaa turhan kapea-alaiseen lop­putule­maan. Ihmi­nen on ilmeis­es­ti liian mon­imutkainen ihmisen tutkittavaksi 🙂

  13. tpyy­lu­o­ma says:

    “Henkilöko­htais­es­ti läh­den siitä että kun laisku­us riit­tää seli­tyk­sek­si niin mitään tarvet­ta sen kum­mem­paan psykol­o­gisoin­ti­i­in ei ole.”

    Heh, juuri näin olen oma­l­lakin kohdal­lani ajatel­lut. Sama lorvikatar­ri vaivaa kroonise­na kymme­nen vuo­den psyko­ana­lyysinkin jälkeen..

  14. Pekka sanoo Osmolle:

    “Mielestäni olet kuitenkin pär­jän­nyt poli­ti­ikas­sa melko hyvin ja sin­ulle on vihrei­den sisäl­lä suo­tu hyvin poikkeuk­selli­nen vapaus ajatel­la itsenäisesti.”

    No, jaa­has, en kuu­lu sisäpi­iri­in, enkä edes ulkopi­iri­in, mut­ta mis­sä ase­mas­sa sinä nyt määrit­telet tämän “pär­jän­nyt poli­ti­ikas­sa melko hyvin”?.. aika ärsyt­tävää ja alentuvaa. 

    Ei kai mitään ajat­telun vapaut­ta sinän­sä suo­da, ellei sitä ansaitse. Onko tul­lut mieleen, että Soin­in­vaaran ajatuk­sis­sa sinäl­lään on jotain, joka mah­dol­lis­taa tämän vapauden?

    “Itse olen tois­tu­vasti (nyt­tem­min ilmeis­es­ti pysyvästi) “jäähyl­lä” vihrei­den sisäis­es­tä keskustelusta”

    Asi­aa sen kum­mem­min tun­tem­at­ta tämä ei herätä minus­sa eri­ty­istä ihmetystä. 

    “Yhtä omi­naista on, että emme osaa nähdä mitään ongelmia omis­sa puuhissamme, vaik­ka ne oli­si­vat äärim­mäisen väki­val­taisia ja epäoikeu­den­mukaisia jotain toista ryh­mää kohtaan.”

    Kyl­lä ainakin län­si­mais­sa on kovastikin eri­laisia ja voimakkaitakin vas­tar­in­tali­ikkeitä ihan joka asi­as­sa, joten tämä on bullshittiä. 

    Vai tarkoititko ihan yksilö­ta­sol­la? Minus­ta useim­mat fik­sut ihmiset pystyvät tarkastele­maan myös omaa toim­intaansa suh­teel­lisen neu­traal­isti, siinä on toki suuria yksilöl­lisiä eroja. 

    Pyytämäsi luku­taidon määritelmä on vielä vai­heessa. Kun­han kym­men­sivuinen esseeni aiheesta valmis­tuu, postaan sen tänne kyl­lä. Mut­ta sin­ul­la on kyl­lä suurem­pi urak­ka siinä “omi­naisu­udessa”.. heh..

  15. Ruot­salaisen kansan­puolueen ide­olo­gia perus­tuu suomen kie­len ja suomenkielis­ten kult­tuurin vas­tus­tamiseen, mut­ta se ei olekaan rasismia!

  16. Eli­na kysyi:
    “mis­sä ase­mas­sa sinä nyt määrit­telet tämän “pär­jän­nyt poli­ti­ikas­sa melko hyvin”?.. aika ärsyt­tävää ja alentuvaa.”

    Määrit­te­len sen ihmisen asemassa.
    Mut­ta mikä sin­ua siinä ärsyt­ti tai mik­si pid­it sitä jotenkin alentuvana?

    “Onko tul­lut mieleen, että Soin­in­vaaran ajatuk­sis­sa sinäl­lään on jotain, joka mah­dol­lis­taa tämän vapauden?”

    On ris­tiri­itaista, jos puolue, joka kehuu aja­tusten ja sanan vapaudel­la, salii vain ajatuk­set jois­sa on “sitä jotain”. Minus­ta vapaus on sil­loin hyvin näennäistä.

    En usko, että kyse on aja­tusten “laadus­ta”, vaan oikeas­ta ajoituk­ses­ta ja hyvästä tak­tis­es­ta osaamis­es­ta. Ode on ollut mukana vihreän liik­keen aamun kajos­ta asti, ja onnis­tunut vaki­in­nut­ta­maan itselleen ase­man, joka antaa eriva­pauk­sia. Linko­la ja Palo­heimo eivät tässä valitet­tavasti onnistuneet.
    Odel­la on kieltämät­tä teräviä ajatuk­sia ja hän on erit­täin hyvä löytämään ongelmi­in toimivia ratkaisu­ja. Min­un näkökul­mas­ta hänen suurin puut­teen­sa on vähäi­nen “vihreys”. Eli hänelle merkit­tävim­mät ongel­mat ovat yhteiskun­nal­lisia ja osin myös taloudel­lisia. Ekosys­teemin elinkelpoisu­us on kyl­lä kysyt­täessä peri­aat­teessa läs­nä, mut­ta veri vetää ratko­maan vähem­män merkit­täviä ongelmia.

    En muuten ole kuul­lut euroop­palai­sista vas­tar­in­tali­ikkeistä, joiden kri­ti­ik­ki kohdis­tuu niiden omaan toim­intaan. Mainit­setko muutaman?

  17. “Se toteu­tuu varsin valikoiduis­sa olo­suhteis­sa, mut­ta yleis­pätevyyt­tä sil­lä ei alku­peräisessä muo­dosaan ole.”

    Juuri näin. Kon­tak­ti­hy­po­teesia on vuosikym­me­nien var­rel­la joudut­tu rukkaa­maan lisäämäl­lä sen toteu­tu­miseen niin paljon ehto­ja, että sel­l­aisia olo­ja esi­in­tyy nor­maal­isti vain laboratorio-olosuhteissa.

    “Itse ajat­te­len, että syitä (minus­ta) luon­nol­lisi­in ennakkolu­u­loi­hin on etsit­tävä evoluu­tios­ta ja sitä kaut­ta sit­ten tietysti jopa ihan geeneistä. Joskin pelkkä evoluu­tionkin tarkastelu usein johtaa turhan kapea-alaiseen lop­putule­maan. Ihmi­nen on ilmeis­es­ti liian mon­imutkainen ihmisen tutkittavaksi :)”

    Huo­maan kaipaa­vani yhteiskun­ta­teo­ri­an ja luon­non­ti­eteel­lisen ihmis­tutkimuk­sen syn­teesiä (lueske­len vähän yhtä ja toista yhteiskun­ta­te­o­ri­oista gradusu­un­nitel­maan liit­tyen). Sel­l­aista tutkimus­perin­net­tä ei vielä näytä oikein syn­tyneen — mielestäni täl­lä het­kel­lä, vastareak­tiona täy­del­lisen rel­a­tivis­tiseen post­mod­erni­in ihmiskäsi­tyk­seen, ihmisen luon­net­ta lau­man­isäkkäänä koroste­taan liikaakin ihmisen eri­ty­i­som­i­naisuuk­sien kustannuksella.

  18. “Määrit­te­len sen ihmisen asemassa.
    Mut­ta mikä sin­ua siinä ärsyt­ti tai mik­si pid­it sitä jotenkin alentuvana?”

    Toisen ihmisen elämän­työtä ei määritel­lä sanoil­la “melko hyvin”…jos ei halua sanoa hyvin tai erit­täin hyvin, niin sit­ten pitää olla hil­jaa. Eikö äiti opet­tanut? Jos ei tun­neälysi riitä tajua­maan, mitä tarkoi­tan, niin ei sitä kukaan sin­ulle pysty selit­tämään. Valitan!

    “On ris­tiri­itaista, jos puolue, joka kehuu aja­tusten ja sanan vapaudel­la, salii vain ajatuk­set jois­sa on “sitä jotain”. Minus­ta vapaus on sil­loin hyvin näennäistä.”

    No, joo tässä olen kyl­lä ihan ulkona asi­as­ta, en ota kan­taa. En ole ollut mis­sään tekemi­sis­sä vihre­it­ten kanssa puolue­or­gan­isaa­tiona. Ajat­telin vain yleis­es­ti, että yleen­sä oikeudet ansaitaan taval­la tai toisel­la, niitä ei suoda. 

    “En muuten ole kuul­lut euroop­palai­sista vas­tar­in­tali­ikkeistä, joiden kri­ti­ik­ki kohdis­tuu niiden omaan toim­intaan. Mainit­setko muutaman?”

    Käsitätkö tahal­laan väärin ja provoilet?

    Kyl­lähän eri liikkei­denkin sisäl­lä on eri­laisia näke­myk­siä jne., myös näi­den vas­tar­in­tali­ikkei­den. Ihan kaikkien. Nyt jotenkin point­ti hävisi.….

    Siis alun per­in­hän väi­tit, ettei kukaan tai mikään taho voi kri­ti­soi­da omaa toim­intaansa. Ilman, että mitään nim­iä mainit­sen, niin uskallan väit­tää että näin kuitenkin on mikro­ta­sol­ta (yksilö) makro­ta­solle (esim. val­tio) asti. Jos sinä et siihen itse kykene, niin älä kuvit­tele, etteivät muut pysty­isi. Valitan!

  19. Lot­ta,

    Onnea gradun tekoon. En epäile het­keäkään, etteikö siitä tulisi erit­täin ansiokas!

  20. Eli­na.
    “Toisen ihmisen elämän­työtä ei määritel­lä sanoil­la “melko hyvin”…jos ei halua sanoa hyvin tai erit­täin hyvin, niin sit­ten pitää olla hiljaa.”

    Ja toisen ihmisen vil­pitön­tä arvio­ta ei “lytätä” tuol­la taval­la. Jos ei osa­ta esit­tää asi­aa kan­nus­tavam­min, niin sit­ten ollaan hiljaa.

    No höpö höpö. Olisin ehkä voin­ut kir­joit­taa “melkoisen hyvin”. Sitä kuitenkin tarkoitin, vaik­ka en pidäkään Oden puolueu­raa hänen koko elämän­työnä, kuten sinä ärsyt­tävästi ja alen­tu­vasti näytät tekevän.

    “Ajat­telin vain yleis­es­ti, että yleen­sä oikeudet ansaitaan taval­la tai toisel­la, niitä ei suoda.”

    Tämä on tietysti aivan OK peri­aate, jos puolue ker­too, että meil­lä sanan ja ajat­telun vapaus kos­kee niitä, jot­ka ovat sen ansain­neet. Muiden osalta näitä oikeuk­sia rajoitetaan.

    “Siis alun per­in­hän väi­tit, ettei kukaan tai mikään taho voi kri­ti­soi­da omaa toimintaansa.”

    Ei pidä ottaa kaikkea niin ryp­py­ot­saisen kir­jaimel­lis­es­ti. Tot­ta kai itsekri­ti­ikkiä esi­in­tyy sil­loin täl­löin, vaik­ka sen moti­ivien aitoud­es­ta en menisikään aina taku­useen. Mitenkään hal­lit­se­va piirre se ei kuitenkaan ole.
    Jos tarkastelet esimerkik­si tätä mei­dän keskustelua, niin havait­set sen var­masti. Jos et omista kir­joituk­sis­tasi, niin min­un kir­joituk­sis­tani kuitenkin 😉

  21. Lau­ri Wahlst­edt ver­tasi kom­men­tis­saan artikke­li­in Älykkäät muo­dosta­vat val­tioi­ta vai kehit­tävätkö val­tiot älykkyyt­tä? rasis­mia siihen, että suh­tau­tuu vain­o­harhais­es­ti tai alen­tu­vasti oikeis­to­laisi­in tai juntteihin.

    On selvää, ettei kokoomuskam­mo ole rasis­mia. Kokoomus­laisu­ushan ei ole syn­nyn­näi­nen piirre, vaan kokoomus­lainen voi vält­tyä kokoomuskam­mon uhrik­si jou­tu­miselta vai­h­ta­mal­la puoluekantaa.

    Tosin kokoomuskam­mo ei ole mielekästä, sil­lä Kokoomus on kokon­aisuute­na aivan asialli­nen, isän­maamme demokraat­tisen oikeusval­tio­jär­jestelmän peri­aat­tei­ta nou­dat­ta­va puolue, jos­ta löy­tyy fik­suakin porukkaa. Vasem­mis­ton kokoomuskam­mon äärimuodot ovat sik­si sekä ylim­i­toitet­tu­ja että type­r­iä, enkä jonk­i­nasteise­na vasem­mis­to­laise­nakaan allekir­joi­ta niitä kaikkia.

  22. Enpä tiedä, onko Osmo tutus­tunut koskaan O E Wilsonin tari­naan kun­nol­la. Hyk­erte­len aina kuvitel­lessani, miltä van­has­ta vasem­mis­tolib­er­aal­ista on täy­tynytkään tun­tua… Hyk­erte­len myös aina kuvitel­lessani, miltä Socio­bi­o­log­i­cal Study Groupin ja Sci­ence for the Peo­plen väen naamo­jen on täy­tynyt näyt­tää hei­dän saat­u­aan Chom­skyn vas­tauk­sen tilat­tuaan hänet jyri­sevästi tuomit­se­maan sosiobiologian…

    Osmo! Parikym­men­tä sivua yli kuud­estasadas­ta riit­ti. Hienoa, tiedosta­va älymystö!

    P.S. Tuo kum­malli­nen jyske on vain Gould, joka pyörii haudassaan.

  23. Pekka,

    Ehdinkin jo itse arvostel­la itseäni, kun olin tyly sin­ulle. Olin vähän kiukkuinen ihan yhdestä muus­ta asi­as­ta. Sel­l­as­ta se joskus on, että kohden­taa sit­ten johonkin ihan viat­tomaan tyyp­pi­in tunteensa. 

    Anteek­si!

  24. Eli­na.
    Mui­hin lajei­hin ver­rat­tuna juuri yliv­er­tainen kykymme pet­tää ja vale­hdel­la tekee meistä ihmisiä 😉

  25. Pekka,

    Tämä ei nyt tosi­aankaan ole oikea foo­ru­mi mei­dän keskinäisille parisuhdeon­gelmille.. 😉 Koh­ta Osmo puut­tuu peliin!

    Mut­ta miten tämä pet­tämi­nen ja vale­htelu tähän liit­tyy? Jos olin vähän veemäi­nen, niin ei kai se mitään vale­htelua tai pet­tämistä ole? Mut­ta huo­mas­tiko, että pystyin arvioimaan kri­it­tis­es­ti omaa käytöstäni. Se, jos mikä myös erot­taa min­ut muista nisäkkäistä.

  26. Mie­lenki­in­toinen avaus. Itseäni luokit­telu meihin/teihin on ärsyt­tänyt etenkin niis­sä yhteyk­sis­sä, kun omaa ryh­mää korostaes­saan tul­laan tietois­es­ti sulke­neek­si joukko ihmisiä ryh­män ulkop­uolelle. Eduna­jamis­es­ta­han tässä jaot­telus­sa tyyp­il­lis­es­ti lie­nee per­im­miltään kyse. 

    Oikeas­t­aan luokit­telus­sa on mielestäni kyse myös talousti­eteestä tutus­ta brändäämis­es­tä. Ihmiset halu­a­vat brändätä itsen­sä jonkin ryh­män jäsenek­si, ja näin erot­tua mas­sas­ta. Esimerkik­si ihmi­nen ei halua olla “tavalli­nen” suo­ma­lainen vaan vaikka­pa suomen­ruot­salainen tai saame­lainen. Brändäämisel­lä saavute­taan tiet­tyjä etu­ja, joi­ta suo­jel­lak­seen ryh­män jäsenet pyrkivät pitämään huol­ta siitä että kuka tahansa ei pääse naut­ti­maan brändin korkeam­mas­ta statuk­ses­ta, vaan esimerkik­si saame­laisuuten­sa on pystyt­tävä todistamaan.

  27. Ihmisille, tai useim­mille meistä, ihmiskun­ta on yhäti melkoinen abstrak­tio. Kuin­ka har­voin puhutaankaan ihmiskun­nan parhaas­ta, omien parhaas­ta kyl­läkin. Jokin ryh­mä omi­taan kuin oman egon laajentumaksi. 

    Olemme tosi­aan alt­ti­ita luo­maan rajo­ja. Ja nehän oikeas­t­aan varsi­naisia abstrak­tioi­ta ovatkin.

    Tulee mieleen, tarvit­taisi­inko kauhu­filmien ufo-hyökkäys, jot­ta ihmiset tun­nistaisi­vat ja tun­nus­taisi­vat yhteenku­u­lu­vu­u­teen­sa. Ja mikä paradok­saal­is­in­ta, sekin siis ruokkisi vas­takkainaset­telua, nyt vain noi­ta pieniä vihre­itä miehiä vastaan…

    Mut­ta aina ja kaikkial­la on ollut ihmisiä, jot­ka ovat osan­neet kyseenalais­taa lauma­henkeä. Otol­lises­sa kult­tuuris­sa sel­l­ainen sosi­aalip­sykologi­nen “valais­tu­mi­nen” on yhä helpom­min tavoitet­tavis­sa ja vahvistuu.

  28. Vielä jatkona muuten kom­ment­ti älykkyys­tutkimuk­seen. Aivo­jen kehit­tymi­nen toim­i­maan trim­ma­tusti per­in­teisim­mis­sä älykkyys­testeis­sä vaatii ensin­näkin fys­i­ol­o­gis­es­ti hyvät olta­vat (hyvää rav­in­toa, sopi­va toimin­nan ja lev­on suhde), mielel­lään älyl­listä har­joit­telua (koulu, lin­eaarista ajat­telua tuke­va kult­tuuri) ja moti­vaa­tio­ta men­estyä testis­sä (kog­ni­ti­ivista kun­ni­an­hi­moa). Minus­ta ei ole kovin ihmeel­listä, jos testit epäon­nis­tu­vat tuo­maan ilmi lah­jakku­ut­ta niis­sä mais­sa, jois­sa on puutet­ta ravin­nos­ta, heikko koulu­tusjär­jestelmä ja ihmis­ten ori­en­toi­tu­mi­nen ei-län­si­maista. Minus­ta se on lähin­nä luonnollista.

    Älykkyyt­tä on mon­en­laista ja loogista älykkyyt­täkin voidaan määrit­tää monel­la tapaa. Neu­vokku­us vaikka­pa musi­ikissa tai keskustelus­sa voi olla paljon arvokkaampi asia yleen­säkin, ainakin jos­sain tietyssä kulttuurissa.

    Geen­i­tutkimus on menos­sa käsi­tyk­seni mukaan mon­elta osin uusik­si (sanoo tut­ta­vani geen­i­tutk­i­ja…), var­masti myös älykkyy­den periy­tymisen osalta. Geen­it heräävät ja uinah­ta­vat eri­lai­sis­sa olois­sa. Jois­sakin olois­sa tietyt geen­it eivät aktivoidu, vaikka­pa jotain lah­jakku­ut­ta tuke­vat geen­it. Hyvis­sä olois­sa saman geenin vaiku­tus voisi tul­la ilmi.

    Näin voi olla myös ryh­mä­ta­sol­la, toki kansal­lisel­lakin tasol­la. Luulen, että jos ver­rataan 2000-luvun suo­ma­laisia ja 1600-luvun suo­ma­laisia, nykyiset ovat bil­o­gises­sakin mielessä älykkäämpiä. Se voi selit­tyä paljolti siitä, että nyky­isiltä on aktivoitunut geene­jä, jot­ka aiem­min oli­vat unessa.

    Ja vielä aivan ydinkysymys: oletko sitä onnel­lisem­pi, mitä älykkäämpi olet? Et todel­lakaan. Elämässä tarvi­taan elämisen taitoa, ei kylmää kalku­loin­tia. Varokaamme tunne-elämältään kehit­tymät­tömiä älyn jättiläisiä.

  29. Raimo Tuo­mainen kirjoitti:
    “Minus­ta ei ole kovin ihmeel­listä, jos testit epäon­nis­tu­vat tuo­maan ilmi lah­jakku­ut­ta niis­sä mais­sa, jois­sa on puutet­ta ravin­nos­ta, heikko koulu­tusjär­jestelmä ja ihmis­ten ori­en­toi­tu­mi­nen ei-län­si­maista. Minus­ta se on lähin­nä luonnollista.”

    Mut­ta kun tuo ei pidä paikkaansa. Esimerkkinä pohjois-kore­alais­ten ja mon­goolien hyvät testitulokset. 

    Pohjois-kore­alaiset saa­vat IQ testeis­sä korkeim­mat mitatut tulok­set, samo­ja tulok­sia kuin eteläisen naa­purin­sa etelä-korealaiset(n. 110). Tulok­set ovat parem­pia kuin jopa japani­laisil­la. P‑korealaisten testi­t­u­lok­sis­sa ei ole eroa e‑korealaisiin vaik­ka pohjoises­sa eletään nälän­hädässä ja dik­tatu­uris­sa kun taas etelässä läh­es län­si­maisen hyv­in­voin­nin talousihmeessä.

    Entäs sit­ten pai­men­to­laiskansa mon­goolit? Nämä saa­vat samo­ja tulok­sia kuin huip­pu­un­sa virite­tyn koulu­jär­jestelmän läpikäyneet ja elin­ta­sokyl­lyy­dessä elävät suomalaiset(n. 100). 

    Molem­mat em. Aasian maat ovat rutiköy­hiä ja mon­goolit vieläpä pääasi­as­sa aroil­la asu­via pai­men­to­laisia, puutet­ta ruuas­ta, ei koulu­tus­ta, ei virikkeitä(lampaiden tai kamelei­den laidun­tamista kun ei voi laskea älyä nos­tavak­si virikkeeksi).

  30. “Mut­ta aina ja kaikkial­la on ollut ihmisiä, jot­ka ovat osan­neet kyseenalais­taa lauma­henkeä. Otol­lises­sa kult­tuuris­sa sel­l­ainen sosi­aalip­sykologi­nen “valais­tu­mi­nen” on yhä helpom­min tavoitet­tavis­sa ja vahvistuu.”

    “Lauma­hen­gel­lä” on kuitenkin puolen­sa. Jois­sakin olois­sa se on aivan konkreet­tis­es­ti henki­in­jäämisen ja tur­val­lisu­u­den edel­ly­tys, parem­mis­sa olois­sa taas yhteistyö tuot­taa parem­pia tulok­sia kuin mihin täy­delli­nen indi­vid­u­al­isti kyke­nee. Eihän ihmi­nen edes kehi­ty älyl­lis­es­ti ilman vuorovaiku­tus­ta muiden kanssa. On myös muis­tet­ta­va, että eri ihmis­ryh­mien välil­lä voi ihan oikeasti olla todel­lisia ja vakavia etur­i­s­tiri­ito­ja. Kaik­ki ei ole vain mieli­v­al­tais­ten rajo­jen rak­en­telua oman egon pönkittämiseksi.

Vastaa käyttäjälle matti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.