Muuta lakia, ministeri Sarkomaa!

Apu­laisoikeusasi­amies Petri Jääskeläi­nen on päät­tänyt, että korkeak­oulu­jen sisään­pääsykarsin­nois­sa käyt­töönotet­tu peri­aate suosia vas­ta kir­joit­tanei­ta rikkoo yliopis­to­lakia. Oikeu­siop­pinei­den elämä on sikäli hauskaa, ettei hei­dän tarvitse välit­tää mielip­itei­den­sä seu­rauk­sista. Mis­sä he vain näkevät pienenkin juridis­en kauneusvirheen, se on jo esteet­ti­sistä syistä kor­jat­ta­va, vaik­ka päätök­sen seu­rauk­set oli­si­vat kuin­ka katas­tro­faaliset hyvän­sä. Jääskeläis­den päätös mak­saa kym­meniä tuhan­sia menetet­tyjä aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja työvu­osia. Rahas­sa sen hin­ta on suu­ru­us­lu­okaltaan satamiljoon­aa euroa vuodessa. Museovi­ras­ton väki alkaa tun­tuu reaaloil­ta tämän rinnalla.

Suomes­sa yliopis­to-opiske­li­joil­ta tärvään­tyy kolme vuot­ta yliop­pi­laak­si tulemisen ja opin­to­jen aloit­tamisen välil­lä. Se on yhtä pitkä aika kuin kuluu lukio-opin­toi­hin. Tämä johtuu yliopis­to­jen karsin­ta­jär­jestelmästä, joka tähän asti on suos­in­ut vuosikau­sia pää­tykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa opiskellei­ta ja val­men­nuskursse­ja läpi käyneitä juuri valmis­tunei­den kus­tan­nuk­sel­la. Tätä halut­ti­in kor­ja­ta anta­mal­la vas­ta valmis­tuneille lisäpis­teitä ja tämän. Jääskeläi­nen näki vääräksi.

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan työuria pitäisi piden­tää. Näitä asioi­ta sil­lä käytän­nössä tarkoitetaan.

Tapah­tuuko siinä jokin kauhea vääryys, että suosi­taan ensikertalaisia?

Tehdään aja­tuskoe, että opiske­li­japaikat arvot­taisi­in. Jollekin alalle vas­ta valmis­tuneista halu­aisi pyrk­iä 2000, mut­ta vain tuhat arvot­taisi­in sisään. Huono tuuri niille toisille. Olisiko oikein, että ulos arvo­tut saisi­vat osal­lis­tua myös seu­raa­vana vuon­na arvon­taan? Sil­loin arpa­jaisi­in osal­lis­tu­isi 3000 henkeä, joista otet­taisi­in tuhat sisään ja 2000 jäisi ulkop­uolelle. Kol­man­te­na vuon­na arpa­jaisi­in osal­lis­tu­isi 4000, joista 3000 jäisi ulkop­uolelle. Ja niin edelleen. Jos­sain vai­heessa jotkut vetäy­tyvät kisas­ta, mut­ta lop­putu­los joka tapauk­ses­sa olisi, että opiskele­maan olisi vaikeampi päästä ja opiskelu­paikkaa jou­tu­isi “jonot­ta­maan” vuosia. Yhtä mon­ta onnel­lista opiskelu­paikan saisi, mut­ta keskimäärin kuluisi aikaa peukaloi­ta pyöritel­lessä tai hant­ti­hom­mia tehdessä. Mil­lä tavoin tämän mon­een ker­taan arpomisen tulos olisi oikeu­den­mukaisem­pi? Kalli­impi se ainakin olisi.

Min­is­teri Sarko­maan rien­si asi­aa ilmeisti liikaa hark­it­se­mat­ta julis­ta­maan, että pääsykoekäytän­tö muute­taan apu­laisoikeusasi­amiehen mielip­i­teen mukaisek­si. Tämä on min­is­ter­iltä aivan väärä vas­taus. Apu­laisoikeusasi­amieshän ei sanonut, ettei yliopis­to­jen val­it­se­ma käytän­tö ollut hyvä — siitä päät­tämi­nen ei hänelle kuu­lu vaan eduskun­nalle — vaan että se on vas­toin yliopistolakia.

Min­is­teri Sarko­maa: ensi per­jan­tain pres­i­dentin esit­te­lyyn yhden pykälän muu­tos yliopis­to­laki­in, joka sal­lii tämän menettelyn!

27 vastausta artikkeliin “Muuta lakia, ministeri Sarkomaa!”

  1. Kak­sipi­ip­puinen juttu.

    Nykyi­nen tilanne kyl­lä aset­taa yliopis­toi­hin hak­i­jat epä­tasa-arvoiseen ase­maan. Suurem­pana ongel­mana itse näk­isin kuitenkin nykyisen jär­jestelmän rimaa alen­ta­van vaiku­tuk­sen; heikom­min eväin varustet­tu uusi yliop­pi­las pääsee opiskele­maan helpom­min kuin lupaavampi van­hempi hak­i­ja. Pääsykokeil­la ei kuitenkaan vali­ta, tai ei ainakaan pitäisi vali­ta, sisään­pää­se­viä sat­un­nais­es­ti, vaan lupaav­im­mat kan­di­daatit. Ainakaan TKK:lla, jos­sa olen itse lopet­tele­mas­sa opin­to­jani, ei todel­lakaan ole varaa tin­kiä enem­pää opiske­li­joiden tasos­sa, pikem­minkin päin vas­toin. Pitäisi panos­taa enem­män laatu­un kuin määrään. 

    Mielestäni yliopis­to-opiskelun ongel­mat liit­tyvät vähiten val­in­tapros­es­si­in, sil­lä tuskin kukaan peukaloitaan pyörit­telee välivu­osi­na. Val­in­tapros­essin epäoikeu­den­mukaisu­u­den näk­isin ole­van pikem­minkin ruotsinkielisen vähem­mistön tukemisessa. 

    Yksit­täisen ihmisen etu, mieleisen­sä koulu­tuk­sen saami­nen lop­puelämään­sä varten, on paljon suurem­pi kuin val­tion kär­simä hait­ta menetet­ty­jen työvu­osien ja vero­tu­lo­jen muo­dos­sa. Uskoisin että tästä edus­ta oltaisi­in valmi­ita mak­samaan esimerkik­si lukukausi­mak­su­jen muo­dos­sa, ainakin aloil­la jois­sa koulu­tuk­ses­ta on työelämässä rahal­la mitat­tavaa hyö­tyä (Suomes­sa lop­ul­ta aika harv­inaista herkkua).

    Jos tuo­ta kol­men vuo­den viivet­tä opiskele­maan pääsyyn halut­taisi­in oikeasti lyhen­tää, olisi parem­pia keino­ja mm. sisäänot­tomäärien säätämi­nen järkeväm­mik­si, opin­to-ohjauk­sen paran­t­a­mi­nen. Liian suureen hak­i­joiden määrään aut­taisi vaikka­pa lukukausi­mak­sut, yliopis­to­jen itsemääräämisoikeu­den kas­vat­ta­mi­nen ja ken­ties yksi­tyisen yliopis­ton perusami­nen ja hakupros­essin muut­ta­mi­nen esimerkik­si rajaa­mal­la hakumah­dol­lisu­us yhteen paikkaan / yhteishaku.

    -Juho

    PS Osmo, kir­joituk­sesi ovat usein täyt­tä asi­aa, mut­ta olisiko liikaa pyy­det­ty että oikoluk­isit ne? Pienet kir­joi­tusvirheet selvit­tää luk­i­ja itsekin, mut­ta esimerkik­si lause: “Museovi­ras­ton väki alkaa tun­tuu reaaloil­ta tämän rin­nal­la.” jäi allekir­joit­ta­neelle avautumatta.

  2. Siitä, että opiske­li­jat pitävät välivu­osia ennen opiskelun aloit­tamista ei kär­si val­tio, kos­ka val­ti­ol­la ei ole tun­tei­ta, vaan veron­mak­sa­jat korkeampi­en vero­jen muo­dos­sa ja esimerkik­si korkeak­oulut alem­man rahoituk­sen muo­dos­sa. Samas­ta syys­tähän yritetään vim­ma­tusti nos­taa eläkkeellesiirtymisikää. 

    Olen joskus tutk­in­ut pääsykoepis­tei­den ennustear­voa korkeak­ouluis­sa men­estymisessä. Arpa oli jok­seenkin yhtä hyvä. Ain­oa, joka ennusti edes vähän, oli yliop­pi­laskir­joituk­sen äidinkie­lenko­keen arvosana. Pääsyko­keet ovat testinä huono­ja, kos­ka ne on suun­nitel­tu min­i­moimaan kokeen kor­jaa­jan työmäärä. 

    Minus­takin ikä (jos se ei ole esimerkik­si 40 vuot­ta) ei ole hyvä mit­tari, mut­ta edel­lis­ten yri­tys­ten määrä on. Tämä johtuu pait­si siitä arvon­taes­imerk­istä myös siitä, että nuo testit ovat harhaisia siinäkin mielessä, että niitä voi har­joitel­la, jol­loin 15 ker­taa sisään pyrkinyt on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin ensi ker­taa kokeileva.

    Jos henkilöi­den A ja B osal­listues­sa pääsyko­keeseen ensim­mäisen ker­ran (A vuon­na 2008 ja B vuon­na 2003) A saa enem­män pis­teitä kuin B, eikö tästä voisi päätel­lä, että A on parem­pi? Miten asetel­ma muut­tuu, jos B inten­si­ivisen vuosia kestäneen pääsykoeprep­pauk­sen jäl­keen saa vuon­na 2008 parem­man arvosanan kuin A ensim­mäisel­lä yrittämällä?

    Mik­si hakumah­dol­lik­su­us pitäisi raja­ta yhteen paikkaan/kerta. Mik­sei yhteen kertaan/paikka? Kuka uskaltaa pyrk­iä eloku­va-ohjaa­jal­in­jalle, johon ote­taan pros­ent­ti hak­i­joista, jos se merk­it­see kiel­toa opiskel­la vuo­teen mitään muutakaan?

    Mihin perus­tuu aja­tus, että paras opiske­li­ja-aines saadaan kar­si­mal­la todis­tusten ja pääsyko­keen sijas­ta pois köy­histä oloista lähtevät? Suomen men­estys­tä viime vuosikym­meninä on selitet­ty juuri sil­lä, että olemme voineet käyt­tää koko lah­jakku­us­re­serviä kar­si­mat­ta pois köy­hiä neroja. 

    Kan­nat­taisi ehkä tutkia sitäkin, miten nämä kymme­nen­nel­lä ker­ral­la sisään päässeet men­estyvät ver­ratu­na opinnoissaan.

    Suuri kir­joi­tusvirhei­den määrä johtuu wordin oikolukuo­hjel­mas­ta, jota word­pres­sis­sä ei ole. Se on totut­tanut min­ut kir­joit­ta­maan nopeam­min kuin osaan, kos­ka ohjel­ma huo­maut­taa virheistä.

  3. Itse näen tässä min­is­terin muu­tose­hdo­tuk­ses­sa enem­män posi­ti­ivisia puo­lia kuin negati­ivisia. Yliopis­to-opin­not ovat mon­elle yliop­pi­laalle ehkä liiankin automaat­ti­nen jatke opiskelu-uralle. Lukion jäl­keen nuo­ril­la on oivalli­nen tilaisu­us miet­tiä mitä he halu­a­vat tehdä. Yhteiskun­nan ei tulisi hop­ut­taa vas­ta kir­joit­tanut­ta hake­maan mitä tahansa opiskelu­paikkaa pelkästään sik­si että seu­raa­vana vuon­na opiskelu­paikan saami­nen on vaikeampaa.

    Myös ope­tus­ta anta­va laitos hyö­tyy siitä että opiske­li­ja-aines on hakeu­tunut alalle vas­ta perus­teel­lisen harkin­nan jäl­keen. Motivoituneel­la opiske­li­jal­la on tähtäin jo kaukana opin­to­jen jälkeisessä elämässä, mikä nopeut­taa hänen valmis­tu­mis­taan. Sen­si­jaan opiske­li­ja, joka ei ole koskaan miet­tinyt mik­si hän opiskelee, harvem­min edes valmistuu.

    Olisi kiva nähdä tilas­to­ja yliopis­to­jen sisääno­to­s­ta (sisäänot­to jos­ta on vähen­net­ty alaa vai­h­ta­vat) ja sieltä valmis­tuneista. Oma­l­ta laitok­seltani valmis­tuu reilusti alle puo­let vuo­tuis­es­ta sisääno­to­s­ta. Suurin osa tosin hakeu­tuu muuhun koulutukseen.

  4. Otet­takoon siis käyt­töön golfin/shakin/gon kaltainen tasoi­tusjär­jestelmä myös pääsykokeisi­in, että kaikil­la olisi yhtäläiset mah­dol­lisu­udet pärjätä.

  5. JR

    “Ainakaan TKK:lla, jos­sa olen itse lopet­tele­mas­sa opin­to­jani, ei todel­lakaan ole varaa tin­kiä enem­pää opiske­li­joiden tasos­sa, pikem­minkin päin vas­toin. Pitäisi panos­taa enem­män laatu­un kuin määrään.” 

    Tässä on juuri se ongel­ma. Yliopis­tois­sa koulute­taan kat­e­goris­es­ti liian paljon porukkaa. Sisääno­tot pitäisi painaa puoleen ehkä oikeus‑, kaup­pa- ja lääketi­eteitä luku­unot­ta­mat­ta. Tuol­la toimen­piteel­lä voidaan saa­da yliopis­to­jen opiske­li­ja-ainek­sen paran­tamisen lisäk­si oppi­lasko­htaiset resurssit kaksinker­taisek­si, parem­pi­laa­tu­inen ja siten arvoste­tumpi AMK opiske­li­ja- ja tutk­in­toaines, enem­män hak­i­joi­ta käytän­nön ammat­tei­hin ja helpo­tus­ta työvoima­pu­laan. Lisäk­si korkeak­oulutet­tu­jen palkat nousi­si­vat vähäisem­män tar­jon­nan takia ja val­takun­nalli­nen työt­tömyys alenisi laa­jem­man ammatil­liseen koulu­tuk­seen osal­lis­tu­misen takia. 

    Diplo­mi-insinöörit ja mais­ter­it toki pää­sevät (melkein) kaik­ki johonkin töi­hin, mut­ta suuri osa nykyään valmis­tu­vista tekee töitä, jois­sa noin korkeaa koulu­tus­ta ei tarvit­taisi tai sitä ei arvoste­ta palkan muodossa. 

    Aka­va on nössö ja siitä kär­sii koko maa samanaikaisen työt­tömyy­den ja työvoima­pu­lan muo­dos­sa. Tuli sekin päivä nähtyä, että sairaan­hoita­jil­la on enem­män “munaa” vaa­tia euroop­palaisia palkko­ja kuin aka­teemis­es­ti koulute­tu­il­la. Korkeasti koulutet­tua työvoimaa ei tosin ole mielekästä hin­noitel­la TES-meiningillä, vaan tar­jon­taa säätelemäl­lä, niin kuin markki­na­t­aloudessa hin­toi­hin vaikute­taan. Jos valmis­tu­misen jäl­keen odotet­tavis­sa ole­va palk­ka olisi hyvä, opiske­li­ja voisi ja uskaltaisi ottaa reilusti opin­to­lainaa ja valmis­tu­isi nopeasti, kun ei tarvit­sisi olla opiskelu­aikana kokoa­jan töis­sä tulo­jen ja työn­saan­nin varmistamiseksi.

  6. “Olisi kiva nähdä tilas­to­ja yliopis­to­jen sisääno­to­s­ta (sisäänot­to jos­ta on vähen­net­ty alaa vai­h­ta­vat) ja sieltä valmis­tuneista. Oma­l­ta laitok­seltani valmis­tuu reilusti alle puo­let vuo­tuis­es­ta sisääno­to­s­ta. Suurin osa tosin hakeu­tuu muuhun koulutukseen.”

    Tämä lie­nee suurin ongel­ma eli aloit­ta­neet, mut­ta opin­not oppi­aineessa keskeyt­täneet ja pääaineen/tiedekunnan vai­h­ta­jat. Kat­sokaa vaik­ka ham­maslääketi­eteen aloittaneet/valmistuneet. Surullista ja kallista yhteiskunnalle. 

    Samal­la tietenkin moni ham­maslääkärin opin­noista aidosti kiin­nos­tunut jää kokon­aan ilman aloi­tu­s­paikkaa. Onko se lääkärin ammat­ti niin paljon hienom­pi että ham­maslääketi­eteestä käy­dään otta­mas­sa vauhtia? 

    Ain­oa oikea ja tas­a­puo­li­nen koe­jär­jestelmä on muuten valmi­ik­si annet­tu kysymys­lo­make, johon vas­tataan val­it­se­mal­la oikea vai­h­toe­hto neljästä. 

    Ai mik­sikö? Se elim­i­noi pärstäk­er­toimen, huonon käsialan, tarkas­ta­jan kra­pu­lan ja muut syyt sekä olisi tas­a­puo­li­nen eri oppi­laitosten kesken kun nyky­isin odotuk­set eri kouluis­sa pitkälti sanel­e­vat esimerkik­si yo-lau­takun­nan tarkas­tuk­sen tulok­set. Jär­jestelmä on lisäk­si edulli­nen kun tulok­set voi tark­istaa koneel­lis­es­ti eikä tarvitse mak­saa per paperi per tarkastaja.

  7. Kysymys on taas sel­l­ainen, että tulolkul­mia on tasan sen ver­ran kuin tuli­joitakin. Mut­ta eipähän ole ensim­mäi­nen eikä viimeinen kerta. 

    Tässä nyt kuitenkin äkkipäätä ensim­mäi­nen aja­tus, jon­ka kir­joi­tus herät­ti. Tämä nyt ei edes liity suo­ranais­es­ti aiheeseen, mutta: 

    Aina vähän har­mit­taa tämä hant­ti­homma­puhe kaikkien näi­den “hant­ti­hom­mia” teke­vien kun­nol­lis­ten ihmis­ten puolesta. 

    On (onnek­si) luke­mat­to­mia ihmisiä, jot­ka koko aikuisikän­sä istu­vat mar­ketin kas­sal­la, siivoa­vat, hyl­lyt­tävät, kul­jet­ta­vat, työsken­televät varas­tois­sa ja ylipään­sä pyörit­tävät tätä yhteiskun­taa siten, että Osmokin saa kätevästi kir­nupi­imän­sä lähikau­pan hyllystä ilman lyp­sylle lähtöä… 

    Nämä siis ovat Osmon mielestä hant­ti­hom­mia ainakin, jos niitä tekee yliop­pi­las.. ? Vai onko se aina hant­ti­hom­maa? Muut­tuko se hom­ma “han­tik­si” riip­puen siitä kuka tekee? Jos näin, niin elit­isti­nen asenne min­un mielestäni!

    Onko sit­ten assim­i­laa­tioon ja inte­graa­tioon erikois­tunut kon­go­lainen pro­jek­tiko­or­di­naat­tori, joka on verovaroin palkat­tu kult­tuurikeskus Caisaan yliopis­ton jäl­keen se parem­pi “han­ti­ton” työn­tek­i­jä? Onko?

    Loukkaan­nun kyl­lä kaikkien työteliäi­den työmi­esten ‑ja nais­ten puoles­ta tuol­lasen ter­min käytöstä väheksymät­tä kuitenkaan tätä pro­jek­tiko­or­di­naat­to­ri­akaan. Itse tein yo-kir­joi­tusten jäl­keen töitä mm. päiväkodis­sa. En todel­lakaan pitänyt sitä sil­loin hant­ti­hom­man­na enkä pidä tänä päivänäkään. itse en pidä mitään lail­lista työtä hant­ti­hom­mana. En ymmär­rä koko käsitettä!

    Mut­ta tämä nyt oli tietysti ihan sivu­juonne, palailen tuo­hon varsi­naiseen aiheeseen kyl­lä myöhem­min. Siinä oli paljon mielenkiintoista.

  8. No niin, tuli­pa kir­joi­tusvirheitä min­ullekin. Osmoa on nyt siitä moitit­tu, mut­ta sat­tuu sitä meille muillekin, kun ei jak­sa oikolukea. 

    Toisin kuitenkin kuin Osmo, otan syyt kon­tol­leni ihan itse lyön­tivirheistä. Osmo­han syyt­teli jotain kasvo­ton­ta oikolukuo­hjelma­parkaa virheistään 😉 “Suuri kir­joi­tusvirhei­den määrä johtuu wordin oikolukuo­hjel­mas­ta, jota word­pres­sis­sä ei ole.” heh, heh, Osmo.. ihan ite lyöt väärin, ei se ohjelma..

    Ja mil­laisia tosi­aan ovat nämä museovirkail­i­jat, kun he ovat reaaloi­ta.. sitä jo kysyt­ti­in, ei auen­nut min­ullekaan, vaik­ka koko kap­a­siteet­ti­ni voimin yritin miettiä.

  9. Vas­taan mui­hin kohti­in huomen­na, mut­ta tuo Museovi­ras­to ehkä kan­nat­taa selvit­tää näin lauan­tai-iltanakin. Sarkas­mi ei näköjään toi­mi. Alan sen jo uskoa.

    Museovi­ras­tol­ta (tai kaupun­gin muse­ol­ta) on tul­lut täl­laisia älykkäitä ehdo­tuk­sia kuin että Meilah­den sairaalaan ei saa asen­taa nykyaikaista ilman­vai­h­to­jär­jestelmää, jol­la voisi tor­jua esimerkik­si sairaalain­fek­tioi­ta, kos­ka se edel­lyt­täisi tuon suo­ma­laisen arkkite­htu­urin korkeim­man hel­men ulkokuoreen puut­tumista. Siis, että hei­dän edus­ta­mansa näköko­h­ta jyrää alleen kaik­ki muut, myös poti­laiden hen­gen. Yritin sanoa, että apu­laisoikeusasi­amiehen lausun­to on samaa luokkaa.

  10. Osmo.,

    Ei vain ymmär­ret­tä sitä sanaa.. mikä on reaa­lo? En oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa?

    Sarkas­mi toimii kir­joitet­tuna huo­mat­tavasti tietysti huonom­min kuin kasvoikkain, mut­ta tässä reaa­lo-asi­as­sa ei ollut siitä kyse.

  11. Reaa­lo on fun­da­men­tal­istin vas­tako­h­ta. Ter­mi on kai alun­perin peräisin Sak­san vihrei­den lin­jaer­im­ielisyyk­sistä 1980-luvulta.

  12. Tekni­ikan aloille ote­taan niin paljon opiske­li­joi­ta, etteivät ne kaik­ki voi olla hyviä, val­i­taan hei­dät miten tahansa. Niin­pä siel­lä ei myöskään mitään mainit­tavaa jono­tu­songel­maa ole. En tiedä, annetaanko siel­lä lisäpis­teitä abi­turi­ent­tivuo­den hak­i­joille, mut­ta san­ot­tavaa syytä siihen ei ole.

    Pahin on tilanne oikik­ses­sa, jos­sa sisään­pääsy tosi­asi­as­sa edel­lyt­tää vähin­tään vuo­den osal­lis­tu­mista MAKSULLISIIN prep­pauskurs­sei­hin. Testi on tehty sel­l­aisek­si, että se suosii mon­een ker­taan yrit­tävää. Tuo prep­pauskurssien mak­sullisu­us tyy­dyt­tänee nim­imerkkiä JR, kos­ka senkin tarkoi­tus on kar­sia köy­hät pois. Jos olisin MOT-toimit­ta­ja, sanois­in, että oikik­sen prof­fat myyvät sisään­pääsy­paikko­ja, mut­ta en siis ole.

    Jos pieni heit­to sal­li­taan, niin ehkä juristien tiet­ty kat­so­muk­selli­nen kapea-alaisu­us (siis keskimäärin, ei yleis­tet­tävis­sä ole­va rotuom­i­naisu­us) johtuu juuri tuos­ta sisään­pääsyko­keesta. Jos vaik­ka taide­te­ol­liseen otet­taisi­in ihmisiä sen mukaan, kuka on paras pänt­täämään ulkoa puhe­lin­luet­te­loa, aika nuukah­tanut­ta väkeä sin­nekin valikoituisi.

    Jos pide­tään asial­lise­na, että ihmisiltä hukkaan­tuu kolme vuot­ta korkeak­oului­hin jonot­tamiseen, voitaisi­in tietysti tehdä niinkin, että ote­taan sisään kaik­ki, kuten mon­es­sa maas­sa tehdään, ja kar­si­taan hei­dät vuo­den parin opiskelun jäl­keen pois. Tämä on paljon validimpi testi. Minä ainakin näin tilas­toti­eteen opiske­li­joista paris­sa kuukaudessa, kenessä on aines­ta ja kenessä ei. Parin vuo­den opiske­lut menevät tietysti taval­laan hukkaan, mut­ta vähem­män hukkaan ne menevät kuin menee pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa opetel­lessa. Oppii kai edes jotain hyödyllistä.

    Nuo rasti ruu­tu­un kokeet ovat tietysti vapaat kaikesta epäasial­lis­es­ta vaikut­ta mis­es­ta, mut­ta niiden validi­teet­ti on surkea.

  13. “Jos pide­tään asial­lise­na, että ihmisiltä hukkaan­tuu kolme vuot­ta korkeak­oului­hin jonot­tamiseen, voitaisi­in tietysti tehdä niinkin, että ote­taan sisään kaik­ki, kuten mon­es­sa maas­sa tehdään, ja kar­si­taan hei­dät vuo­den parin opiskelun jäl­keen pois. Tämä on paljon validimpi testi.”

    Voipi vain olla han­kalaa ja kallista löytää ope­tus­resurssit ja tilat tuol­laiselle määrälle ensim­mäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita.

  14. “Parin vuo­den opiske­lut menevät tietysti taval­laan hukkaan, mut­ta vähem­män hukkaan ne menevät kuin menee pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa opetel­lessa. Oppii kai edes jotain hyödyllistä.”

    Tässä ilmeis­es­ti ole­tat, että mieleiseen­sä koulu­tu­s­paikkaan “jonot­ta­va” opiske­li­ja ei tee muu­ta kuin opet­telee pääsykoekir­jan alavi­it­teitä ulkoa. Jos tämä “jonot­ta­ja” on töis­sä samanaikaises­ti, niin sanois­in “jonot­ta­jan” ole­van kansan­talouden kannal­ta paljon tuot­tavampi kuin pari vuot­ta jonkin alan opiskelu­un uhraa­van, mut­ta sen jäl­keen kyy­dis­tä pois putoa­van opiskelijan.

    Luulisin, että parin vuo­den työsken­te­ly olisi myös yksilön kannal­ta parem­pi kuin parin vuo­den tutk­in­toon johtam­a­ton opiskelu. Tosin, eihän elämässä aina kaik­ki mene niin kuin on suun­nitel­lut. Väärien val­in­to­jen tekemis­es­tä ei saa ihmistä ran­gaista, mut­ta toisaal­ta niiden tekemiseen ei tule myöskään kannustaa.

    Ilmainen korkeak­oulu­tus kan­nus­taa ihmisiä opiskele­maan, vaik­ka ei oikein tietäisikään mitä halu­aa opiskel­la, jos halu­aa ollenkaan. Luulisin, että jo noin 500 euron suu­ru­inen lukukausi­mak­su lait­taisi opiske­li­joi­ta miet­timään hie­man tarkem­min mitä heistä tulee isona, ja että kan­nat­taako opiskelu. Nyky­isil­lä valmis­tu­misajoil­la tutkin­non hin­naksi tulisi noin 6000–7000 euroa. Siis aivan pikkusum­ma, jon­ka hel­posti rahoit­taa ihan nykyisenkin opin­to­laina­jär­jestelmän avul­la. Noin pieni lukukausi­mak­su ei vielä merkit­tävästi kar­sisi pien­i­t­u­loisim­mista per­heistä tule­via opiskelijoita.

  15. Vinkkinä. Ei kan­na­ta käyt­tää sano­ja, joi­ta kukaan muu kuin asialle vihkiy­tynyt ei tunne. Esim. juuri tuo reaa­lo. Kukaan ei tain­nut taju­ta sitä. 

    Vihre­it­ten aja­tus­maail­mas­sa mm. tasa-arvo tarkoit­taa sitä, että kak­si min­is­terin paikkaa ja eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­jan posti ovat 100 %:sti nais­ten hal­lus­sa. Mikä meteli olisikaan syn­tynyt, jos kak­ki oli­si­vat olleet miehiä. Ilmeis­es­ti vihrei­den ei tarvitse nou­dat­taa tasa-arvolain henkeä.

  16. Tuo prep­pauskurssien mak­sullisu­us tyy­dyt­tänee nim­imerkkiä JR, kos­ka senkin tarkoi­tus on kar­sia köy­hät pois. Jos olisin MOT-toimit­ta­ja, sanois­in, että oikik­sen prof­fat myyvät sisään­pääsy­paikko­ja, mut­ta en siis ole.”

    Lukukausi­mak­sut ja mak­sulliset prep­pauskurssit ovat kyl­lä kak­si aivan eri asi­aa. Lukukausi­mak­suil­la voisi teo­ri­as­sa saa­da vasti­neek­si parem­mat resurssit oppi­laitok­sen puoles­ta, prep­pauskurssin funk­tio on lähin­nä tukea huonos­ti toimi­vaa valintaprosessia. 

    Mielestäni lukukausi­mak­su ei ainakaan automaat­tis­es­ti aset­taisi köy­hem­mistä lähtöko­hdista tule­via heikom­paan ase­maan; val­ti­ol­la on nytkin varaa tukea yliopis­to­ja suo­raan rahal­lis­es­ti, sil­lä olisi varaa myös tukea stipen­di­en muo­dos­sa köy­hiä opiske­li­joi­ta. Opin­nois­sa roikku­mista tämä voisi vähen­tää etenkin jos tehokas opiskelu tehtäisi­in samal­la mah­dol­lisek­si (ope­tus­ta myös kesäisin ja opin­to­tu­ki tasol­la joka ei vaatisi työsken­te­lyä opin­to­jen ohel­la). Stipen­di­en jakami­nen voisi parhaim­mil­laan jopa paran­taa opetuk­sen tasoa mikäli takaisinkytken­täsil­muk­ka kurssien “kulut­ta­jien” ja “tuot­ta­jien” välil­lä sulkeu­tu­isi. Jos stipen­di olisi muodoltaan vaik­ka N kap­palet­ta opin­tovi­ikkoseteleitä, saisi­vat labrat/laitokset parem­min resursse­ja perusopetukseensa.

    Opin­to­jen roikku­mi­nenkin on itsessään vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu, var­maan aika har­vat lop­ul­ta pyörit­televät peukaloitaan. Suuri osa (kuten allekir­joit­tanut) han­kkii työkoke­mus­ta jol­loin valmi­udet työelämään siir­tyessä ovat parem­mat. Eikä henkilön työkoke­mus näistä mainit­semis­tasi ‘hant­ti­hom­mis­takaan’ laske arvos­tus­ta ainakaan min­un silmis­säni. Yliopis­ton resursse­ja menee työssäkäyn­nin aikana hukkaan kohi­naan häviävä osu­us, opin­to­tu­keen ei sitä vähääkään kos­ka työssäkäyvän opin­to­tu­ki las­kee vastaavasti.

    Anteek­si sivistymät­tömyyteni tuon ‘reaalon’ suh­teen. Google löysi näköjään yhden (1) suomenkielisen (karp­pau­sai­heisen) sivun jos­sa sana mainit­ti­in; päät­telin että kyseessä olisi ollut kirjoitusvirhe.

    Ainakin Fire­foxi­in saa oikolu­vun osoit­teesta https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/downloads/file/12439/suomen_kielen_oikoluku‑0.9.7‑fx+tb.xpi

    -Juho

  17. Luulin todel­la, että sana “reaa­lo” olisi yleisessä käytössä, mut­ta ilmeis­es­ti se on vain vihrei­den sisäpiirikieltä.

    Minus­ta ei pääsääntlöis­es­ti ole hyvä, että korkeak­oulu­opiske­li­jat viivyt­tävät valmis­tu­mis­taan tekemäl­lä osaamis­taan vas­taam­a­ton­ta työtä. Suomen työ­markki­noil­la val­lit­see voimakas osaamisvi­nouma siten,että korkean osaamisen työtä olisi tar­jol­la enem­män kuin tek­i­jöitä ja mata­lan osaamisen työtä vähem­män kuin tekijöitä.

    Jos opiske­li­ja jonot­taes­saan sisään­pääsyarpa­jai­sis­sa tekee muu­ta­man vuo­den mata­lan osaamisen työtä ja sen takia valmis­tuu vas­taavasti myöhem­min, menetämme vas­taa­van määrän korkean osaamisen työ­panos­ta, jos­ta on pulaa ja saamme tilalle mata­lan osaamisen työ­panos­ta, jos­ta on yli­tar­jon­taa. Kansan­taloudel­lis­es­ti ainakin osa opiske­li­joiden työ­panok­ses­ta menee kokon­aan hukkaan, jos se syr­jäyt­tää työ­markki­noil­ta jonkun toisen, kuten hyvin toden­näköis­es­ti tapahtuu.

  18. Sen lisäk­si tuor­eille yliop­pi­laille on turhaut­tavaa odot­taa opiskelu­paikkaansa epä­var­muudessa kau­pan kas­sal­la. Kyl­lä he mielu­um­min aloit­taisi­vat opiskelun­sa heti lakki­aisi­aan seu­raa­vana syksynä. 

    On aikamoi­sen nai­ivia väit­tää, että stipendi­jär­jestelmä voisi tuo­da tasa-arvoisen tilanteen opiske­li­joiden välille, jos lukukausi­mak­sut otet­taisi­in käyt­töön, kun taloudel­lista tasa-arvoa ei ole nytkään, vaik­ka niitä ei ole. Se on monin tutkimuksin osoitet­tu. Suomen valt­ti on kiis­tat­ta se koulu­tusjär­jestelmä, joka on muu­ta­man viime kymme­nen vuo­den aikana luo­tu: jokaisel­la on van­hempi­en tuloista riip­pumat­ta mah­dol­lisu­us opiskel­la korkeak­oulu­tutk­in­toon saak­ka ilmaiseksi. 

    Oli häpeän paik­ka aikanaan anoa oppik­oulus­ta vapaaop­pi­la­s­paikkaa, sil­lä niin vain tietoon tuli­vat ne, jot­ka yhteiskun­nan rahal­la koulun­sa kävivät. Kah­den ker­roksen väkeä oli­si­vat myös opiske­li­jat, jos yliopis­tom­ak­sui­hin päädyt­täisi­in. Eli­it­tiyliopis­to­ja ei Suomeen kai­va­ta, lähet­täköön rikkaat lapsen­sa ulko­maille, jos niitä kaipaavat.

  19. Osmo sanoo:

    “Suomen työ­markki­noil­la val­lit­see voimakas osaamisvi­nouma siten,että korkean osaamisen työtä olisi tar­jol­la enem­män kuin tek­i­jöitä ja mata­lan osaamisen työtä vähem­män kuin tekijöitä.”

    Siis mitä häh! Asi­a­han on juuri päin­vas­toin. Pula on nimeno­maan siivoo­jista, bus­sikuskeista, tar­joil­i­joista (kuulem­ma val­ta­va pula), puhe­lin­vai­hteista jne. 

    Sen sijaan kortis­tossa haahuilee kas­apäin mais­tere­i­ta, jot­ka ovat valmis­tuneet pääaineenaan taide­his­to­ria, muinainen kirkkoslaavi tai naistutkimus.. 

    Ihan kiin­nos­tuneena kuulen, mis­tä olet voin­ut saa­da näin väärän käsityksen.

  20. Osal­la aloista on var­maan paljonkin pulaa koulute­tus­ta työvoimas­ta ja osal­la taas sitä on liikaakin. En ole Oden kanssa eri mieltä itse asi­as­ta muuten, mut­ta epäilen, ettei kansan­taloudelli­nen kus­tan­nus ole ihan niin suuri.

    Opiske­li­jat ja välivuot­ta pitävät tekevät pääsään­töis­es­ti sel­l­aisia töitä, jot­ka jäi­sivät muuten tekemät­tä tai ainakin ne olisi kalli­impi teet­tää muil­la (eli sitä tehtäisi­in vähem­män). Pikaruokar­avin­toloiden työn­tek­i­jöis­sä, tar­joil­i­jois­sa, kau­pan kas­soina, siivoo­ji­na jne. on var­masti aika paljon lyhy­taikaise­na työvoimana opiske­li­joi­ta ja välivuot­ta pitäviä. Näin ainakin oli min­un tut­tava­pi­iris­säni joskus kym­menisen vuot­ta sit­ten. Ja sil­loin Suo­mi ei ollut yhtä vauras kuin tänä päivänä. 

    Jos opiskelu­a­jat oli­si­vat vaik­ka keskimäärin neljä vuot­ta (todel­la opti­mistista), eikä opiske­li­ja olisi opiskelu­aikana töis­sä, eikä tek­isi välivuote­na mitään, niin välivuo­den kus­tan­nus veron­mak­sa­jalle olisi pyöreästi vuo­den palkkat­ulovero diskon­tat­tuna neljän vuo­den päähän. Jos diskont­tauk­ses­sa käytetään viit­tä (reaal­ista) pros­ent­tia, niin ker­roin on täl­löin 0.82.

    Koulu­tus mak­saa jotakin; en tiedä, mitä vuosi yliopis­tossa mak­saa, mut­ta kaikenkaikki­aan, vuo­den myöhem­min opiskel­tu tutk­in­to on tuon viisi (reaal­ista) pros­ent­tia halvempi.

    Eli, jos opiske­li­ja lykkäämänään välivuote­na mak­saa vero­ja enem­män kuin 0.82 ker­taa alku­palka­s­ta mak­samansa mii­nus viisi pros­ent­tia tutk­in­ton­sa hin­nas­ta, niin veron­mak­sa­ja hyö­tyy. Ainakin siis sinä vuon­na, kun dynaamiset tek­i­jät jätetään huomiotta.

  21. Tmies:

    Kos­ka keskustelemme menete­ty­istä aka­teemi­sista työvu­o­sista, käsitin “korkean osaamisen ammatit” aka­teemisi­na. Niis­sä ei tosi­aankaan val­litse työvoima­pu­la ja tuskin tulee koskaan vallitsemaankaan. 

    Raken­nusalal­la on pulaa työn­tek­i­jöistä, etenkin LVI-miehet/­naiset ovat kiv­en alla. En kuitenkaan mieltäisi näitä tässä yhtey­dessä korkean osaamisen aloik­si, vaan ihan taval­lisek­si ammattiosaamiseksi. 

    Tämä ei ole mikään mielipi­dea­sia, jos­sa voit olla Osmon kanssa “samaa mieltä”, vaan ole­mas­sa ole­va fak­ta, joka on useista lähteistä tarkistettavissa. 

    Eli edelleen penään, mis­tä tieto, että mata­lan osaamisen aloil­la val­lit­sisi työvoiman yli­tar­jon­ta? Se että kaik­ki (mii­nus se yksi dösäkus­ki) soma­lit ovat työt­töminä, ei kel­paa vastaukseksi.

  22. Korkean osaamisen ammateil­la tarkoitin lähin­nä aka­teemisia ammet­ta­ja, mut­ta en pelkästään niitä. Siitä, että korkean osaamisen ammateis­sa noin yleen­söä on pulaa työvoimas­ta ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että tämä koskisi kaikkia aka­teemisia ammat­te­ja eikä sitäkään, että työvoima­pu­la-aloil­la kaik­ki tutkin­non suorit­ta­neet pää­si­sivät töi­hin. Juuri osaamisam­mateis­sa on muil­lakin henkilöko­htaisil­la omi­naisuuk­sil­la merkitystä. 

    On myös mata­lan osaamisen ammat­te­ja joil­la val­lit­see ainakin alueel­lis­es­ti työvoima­pu­laa. Päästään taas ker­ran asumisen hin­taan. Helsingis­sä ei pienel­lä pal­ka­lla elä ja sik­si pienipalkkaisilla(kin) aloil­la on Helsingis­sä työvoima­pu­laa. Jos työ on vähän arvostet­tua, palkan tulee olla suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan sen ver­ran korkea, että työ­paikan viit­sii ottaa vastaan. 

    Tähän joku sanoo, että siitähän saa karenssin, jos työ­paikas­ta kieltäy­tyy. Huonol­la tuuril­la voi saadakin, mut­ta yleen­sä ei saa. Miten Helsingis­sä muuten voisi olla 20 000 työtön­tä ja samanaikaises­ti työvoima­pu­laa maini­tu­il­la aloil­la? En tarkoi­ta, että jokainen työtön kel­paisi siivoo­jak­si tai bus­sikuskik­si, mut­ta on vaikea kuvitel­la, ettei heistä kukaan kelpaa. 

    Poikkeuk­sista huoli­mat­ta pääsään­tö kuitenkin on, että vähän koulutet­tu­jen kesku­udessa työt­tömyys on paljon suurem­paa kuin korkeasti koulutet­tu­jen kesku­udessa. Siitä on kyse osaamisvinoumassa.

  23. Tiedemiehen laskel­ma oli sinän­sä raja­tus­sa maail­mas­sa oikein, mut­ta siinä maail­mas­sa palk­ka oli yhtä suuri kuin työn kansan­taloudelli­nen arvo. Edelleen 82% on aika paljon ham­puri­lais­baarin tar­joil­i­jan mak­samak­si veroksi suh­teessa diplo­mi-insinöörin palka­s­taan mak­samaan veroon maassa,jossa vero­tus on ver­rat­tain progressiivista.

  24. Niin. Tarkoitin vain sanoa, että kus­tan­nuk­sen suu­ru­us kansan­taloudelle tai val­tion­taloudelle ei suinkaan ole menetet­tyjä työvu­osia, vaan korkein­taan niiden mur­to-osia per opiskelija.

    Kokon­aisuute­na olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että välivuodet ovat pääsään­töis­es­ti tuhlausta.

  25. Kyl­lähän nykyi­nenkin yliopis­to­la­ki (18. pykälä) sal­lii koulu­tus­taustal­taan eri­lais­ten ryh­mien eri­laisen kohtelun valin­nois­sa. Apu­laisoikeusasi­amies vain oli sitä mieltä, että eri vuosi­na yliop­pi­laskir­joituk­sen suorit­ta­neet eivät ole koulu­tus­taustal­taan erilaisia.

    Mut­ta mitäpä jos hak­i­jat jaet­taisi­in kah­teen koulu­tus­taus­taiseen kiin­tiöön sen mukaan, onko aikaisem­min ottanut vas­taan opiskelu­paikan korkeak­oulus­sa vai ei? Tässä mielessä “neit­seel­liset” yliop­pi­laat noteer­at­taisi­in sekä yhteispiste- että koepis­teki­in­tiössä, kun taas aikaisem­min jo korkeak­oulu­paikan vas­taan­ot­ta­neet pyrk­i­sivät ain­oas­taan koepis­teki­in­tiössä (yo-arvosano­ja ei huomoida).

    Eikö moinen kom­pen­soisi kokenei­den “santsarei­den” koke­muk­ses­taan saa­maa hyö­tyä pääsykokeis­sa “keltanokki­in” näh­den? Kos­ka koepis­teki­in­tiöi­den kaut­ta olisi mah­dol­lista päästä opiskele­maan lemp­par­i­alaa myöhem­minkin, har­va jät­täisi toteut­ta­mat­ta omaa opin­to­su­un­nitel­maa “B” vain sen takia, että säi­ly­isi “neit­syenä” lemp­par­i­alansa pääsykokeis­sa tulev­ina vuosina.

  26. Tekni­ikan yliopis­tok­oulu­tuk­seen sisääno­tot on uusien yliop­pi­laiden osalta tehty paperival­in­tana (max. 40%) ja ns. yhteispis­tei­den ja osa pelkän pääsyko­keen perus­teel­la. Van­hat yliop­pi­laat on otet­tu kah­den jälkim­mäisen kri­teerin mukaises­ti ja suosi­tu­im­mis­sa koulu­tu­so­hjelmis­sa niistä val­i­tut ovat suurek­si osak­si mui­ta kuin uusia yliop­pi­lai­ta. Uuden mah­dol­lisu­udet kisa­ta pari vuot­ta tekni­ikan matem­ati­ikkaa ja fysi­ikkaa opiskellei­ta vas­taan pääsykokeis­sa kun ovat heikohkot. 

    Nyt Jääskeläi­nen ja Sarko­maa halu­a­vat lait­taa tilanteen vielä eriarvoisemmaksi.

  27. Osmo
    “Jos työ on vähän arvostet­tua, palkan tulee olla suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan sen ver­ran korkea, että työ­paikan viit­sii ottaa vastaan.” 

    Min­imi­vaa­timus olisi, että net­topal­ka­lla olisi varaa mak­saa peruselinkus­tan­nuk­set. Kun hyvä­palkkainen työn­tek­i­jä saa kenkää, hän saa ansiosi­don­naista päivära­haa enem­män kuin pieni­palkkainen (pätkä)työntekijä saa palkkaa. Vaik­ka ex-hyvä­palkkainen työn­tek­i­jä tek­isi mielum­min pieni­palkkaisia töitä kuin eläisi työt­tömyysko­r­vauk­sel­la, täl­lä (per­hei­neen) ei vält­tämät­tä ole varaa siihen, kos­ka ei ole tot­tunut elämään pienel­lä rahal­la ja kiin­teät kulut ovat kovat. 

    Tuo ääri­ta­pauk­se­na, mut­ta tästä on paljolti kyse. On oltu kohtu­ullisen hyvässä ase­mas­sa ja kenkää on tul­lut. On henkises­ti muutenkin hirveän kova kyn­nys ottaa vas­taan reilusti entistä pienem­min palkat­tua työtä, jota pääsään­töis­es­ti tar­jol­la ole­va työ on. Sit­ten kun vielä ilme­nee, että efek­ti­ivi­nen rajavero­pros­ent­ti työt­tömänä oloon näh­den on läh­es sata tai jopa yli ei ole mikään varsi­nainen ihme, että tuol­lainen “ylik­oulutet­tu” ja “ylipätevä” tai “ylisu­uria odot­ta­va” ei innos­ta puhku ihan jokaises­sa työhaas­tat­telus­sa, johon Työmin­is­ter­iö osoit­taa vaik­ka sato­jen kilo­me­trien päähän. 

    Kos­ka ilmiö on kok­i­joilleen nolo, siitä ei mis­sään puhuta eikä
    tämä kas­va­va aka­teemis­ten / ‑muuten “hyväo­sais­ten” pätkä­työläis­ten joukko viit­si itses­tään paljon ään­tä pitää. Sehän vaaran­taisi odotet­tavis­sa ole­van nou­se­van urakehityksen.

    Kos­ka kulis­sit pide­tään kun­nos­sa ja aka­teemiset ihmiset alka­vat het­ken mietit­tyään tekemään jotakin löytämään­sä työtä, vaikkei­vat juuri työt­tömyysko­r­vaus­ta enem­pää rahaa saisikaan, Työmin­is­ter­iö ja val­tion­hallinto eivät näe ongel­maa, kos­ka aka­teemis­ten työt­tömyyspros­ent­ti on matala.

    Vas­tavalmis­tunei­den on men­tävä koulu­tus­taan vas­taavi­in töi­hin pienel­lä pal­ka­lla, kos­ka meni­jöitä on paljon. Toisaal­la sit­ten hie­man koke­neem­min työn­tek­i­jöin varustet­tu fir­ma / organ­isaa­tio häviää tar­jouskil­pailun ja kenkää on annet­ta­va hyvällekin porukalle, kos­ka palkko­ja ei ole varaa mak­saa ellei ole töitä. 

    Suo­ma­laiset ovat tot­tuneet nou­se­vaan palkkake­hi­tyk­seen. Kun tulee kenkää, tarkoit­taa se yleen­sä sitä, että palk­ka on ollut suurem­pi kuin työ­markki­na-arvo. Kortis­tossa kuitenkin kytätään vähin­tään yhtä hyvin palkat­tua työtä kuin edelli­nenkin. Ihmiset on totutet­tu ajatuk­seen “saavute­tu­ista eduista”. Tuo kyt­täämi­nen kuitenkin pitkit­tää työt­tömyyt­tä ja heiken­tää työkykyä.

    Yrit­täjäl­lä on se “etu” puolel­laan, että tämä ei ole oikeutet­tu työt­tömyysko­r­vauk­seen tai sos­sun rahoi­hin, jos ei ole toimek­sianto­ja. Työkkäris­sä san­o­taan, että “lai­ta fir­ma kiin­ni”. Opti­misti­na tämä kuitenkin uskoo, että mes­sevä toimek­sianto tulee päivänä minä hyvän­sä ja että fir­ma on pidet­tävä pystyssä. Täl­löin ei auta muu kuin tehdä niitä töitä joi­ta sat­tuu saa­maan ja niin pitkää päivää, että rahat riit­tävät. Jos läh­tee taju, niin saa­pa­han ainakin het­ken levätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.