Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2015

29.4.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lautakunnalla oli varsinaisen kokouksen sijasta seminaari yleiskaavasta. Kaksi asiaakin oli listalla, Vartiosaaren osayleiskaavan esittely ja päätös liikenneinvestointiesityksestä.

Vartiosaari

Tästä on tullut suuri määrä postia ja pääosin saaren rakentamattomuutta puolustavia. Lautakunnassa on kuitenkin selkeä enemmistö rakentamisen puolesta. Kun painostus keskittyy aika paljon minun ääneeni, haluan huomauttaa, että voin vaikuttaa vain siihen, meneekö esitys läpi äänin 6-3 vai 7-2. Niin kuin aikaisemmassa postauksessa sanoin, aikanaan ilmoitin, että en voi äänestää kaavan puolesta, jos se perustuu kumipyöräliikenteeseen, mutta voin, jos se perustuu ratikkaan. Yllätyksekseni lautakunta päätti esittelijöiden kannan vastaisesti, että ratikkaan. Nyt se on jopa rakentamisen ehdoton edellytys. Niinpä en oikein voi tässä vaiheessa muuttaa kantaani.

Olisi siksi järkevää keskittyä kaavan sisältöön, joka on jäänyt aika vähälle huomiolle.

Ainakin ensi vaiheessa ratikan päättäri on Vartiosaaressa. Joskus myöhemmin se ehkä jatkuu Vuosaareen. Ratikan kääntösilmukka ei mahdu Vartiosaareen. Niinpä tarkoituksena on hankkia Helsinkiinkin kaksisuuntaisia ratikoita. Ne ovat käteviä, koska päättärillä vaaditaan vähemmän tilaa, mutta molemmilla puolilla olevat ovat vähentävät istumapaikkoja. Pikaratikkayhteydet on tarkoitus hoitaa näillä kaksisuuntaisilla.

Vartiosaareen on kaavailtu myös kylpylää. Se on minusta vähän liikaa. Hieno merellinen asuinalue, mutta ei nyt kuitenkaan kylpylää.

Aluetehokkuus Vartiosaaressa on heikko, noin 0,35, mutta keskeisissä kortteleissa yhden ja kahden välillä. Heikko aluetehokkuus johtuu siitä, että ne hienot kalliot on tarkoitus jättää virkistysalueiksi. Hienoiksi mainituille maisemille tulee olemaan nykyiseen verrattuna ehkä tuhat kertaa enemmän katsojia.

Vartiosaari on melkein kiinni Tammisalossa, mutta mitään yhteyttä näiden kaupunginosien välille ei kaavailla. Jos maailmassa ei olisi epärehellisiä ihmisiä, voitaisiin hankkia parikymmentä soutuvenettä vapaasti käytettäväksi salmen ylittämiseen.

Liikenneinvestoinnit

Sovitusti palautimme yksimielisesti pyöräilymäärärahoihin niistä nipistetyt 1,2 miljoonaa euroa. Summa otettiin projektialueiden katurakentamisesta. Asiasta olisi neuvoteltu virkamiestasolla HKR:n kanssa.

Yleiskaavaseminaari

Tämä oli niin mahtava paketti, että en pysty sitä tässä kuvaamaan. Todettakoon vain kaksi asiaa.

Kansalaiset ovat esittäneet runsaasti mielipiteitä yleiskaavaasta. Jos ottaisimme huomioon jokaisen mielipiteen, joutuisimme poistamaan asunnot pitkälti yli sadaltatuhannelta ihmiseltä. Yleiskaava mahdollistaa asunnot 210 000 hengelle, mistä jäljelle jäisi selvästi alle satatuhatta.

Kun Östersundomin rakentaminen lykkäytyy, Malmin toteutusta on kiirehdittävä. Malmilla on rakentamisen mahdollistava yleiskaava, joten ainakin osa voidaan kaavoittaa suoraan asemakaavatasoisesti. Alueen liikenne perustuu ratikkaan. Tämän aikataulua on kiirehdittävä, koska ratikkayhteyden on oltava olemassa, kun asukasluku nousee tuhansiin. Yhteys ei tietenkään ole missään HLJ:ssä, koska tieto kentän vapautumisesta jo vuonna 2017 tuli vasta äskettäin. Alun perin oli varauduttu kentän poistumiseen vuonna 2034 vuokrasopimuksen umpeutuessa.

Kommentit

91 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2015”

  1. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 29.4.2015 kello 11:27

    Osmo: “Kansalaiset ovat esittäneet runsaasti mielipiteitä yleiskaavaasta. Jos ottaisimme huomioon jokaisen mielipiteen, joutuisimme poistamaan asunnot pitkälti yli sadaltatuhannelta ihmiseltä. Yleiskaava mahdollistaa asunnot 210 000 hengelle, mistä jäljelle jäisi selvästi alle satatuhatta.”

    Tämän asian voisi lukea myös toisin päin. Yleiskaavaluonnoksesta löytyisi siis sadalle tuhannelle asukkaalle sellaisia rakentamismahdollisuuksia, joita kukaan ei ole mielipiteessään vastustanut. Tämä tarkoittaisi jo noin 17 prosentin väestönkasvua Helsinkiin.

    Yleiskaavaluonnoksen aikaperspektiivi on vuoteen 2050. Yleiskaavaprosessi toistuu Helsingissä kuitenkin noin kymmenen vuoden välein eli kaavan aikaperspektiiviä voisi hyvin lyhentää vaikka vuoteen 2025 tai 2030 tähtääväksi. Tällöin olisi mahdollista tyytyä kaavoittamaan “vain” nuo yleisesti hyväksyttävissä olevat kohteet ja jättää kiistanalaiset tulevia kaavakierroksia varten.

    Tämä olisi järkevää siinäkin mielessä, että todellisuudessa vuoden 2050 maailma tai edes Helsinki on erittäin heikosti ennustettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  2. Joakim kirjoitti 29.4.2015 kello 12:05

    Taas ihmetyttää miksi tiivistäminen ja korkean rakentaminen ei käy, jotta uusia alueita ei tarvitsisi ottaa rakentamiseen. Iän ikuinen parkkinormi? Helsingin silhuetti? Varjot joiden alla kukaan ei halua asua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 17:10

    Parkkinormi estää tiiviin rakentamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mats Qvist kirjoitti 29.4.2015 kello 14:15

    Ratikkayhteyden Malmille voisi ehkä korvata paikallisjunayhteydellä. Tapanilan asemalta ei uutta raidetta tarvittaisi kuin lyhyt pätkä, jonka voisi vetää Kehä I:n vartta Malmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Rolle kirjoitti 29.4.2015 kello 16:16

    Tiedätkö ovatko yleiskaava-seminaarin materiaalit yleisön saatavilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 17:20

    Eleiskaavaseminaarin uudet raportit eivät ole yleisön saatavissa vielä, mutta pääosa aineistosta on julkaistu siinä vaiheessa, kun luonnos pantiin nähtäville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 29.4.2015 kello 17:31

    Jos parkkinormi estää tiiviin rakentamisen, miksi sen muuttamista ei voi harkita. Johan tasavallan presidentti Niinistökin tokaisi tänään ääneen, ettei hallitusohjelmia pidä typeryyteen asti noudattaa.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 17:47

    Väärä valitusosoite: kokoomus ja demarit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka V kirjoitti 29.4.2015 kello 18:22

    Nyt kun Malmin lentokentästä keskustellaan jo Eduskuntatasolla, tarvittaisiin perusteellinen, puolueeton selvitys maaperän soveltumisesta asuntorakentamiseen. Mukana pitäisi siis olla sekä geotekniikan että rakentamisen asiantuntemus, mielellään myös taloudellinen analyysi maaperän vaikutuksista kustannuksiin. Nyt keskustelussa satelee vaikka minkälaisia näkemyksiä suosta ja hetteiköista, vastaavien alueiden kaatuvista taloista, ja vastapuolella nämä ongelmat nähdään vain hidasteena.
    Ehkä tällainen selvitys onkin jo tehty, mutta mielipiteitä se ei ole muokannut. Ja on hyvä tietää, että valtakunnan tason päättäjät lukevat ihan tätä samaa tarkoitushakuista kommenttitulvaa kuin muutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. Kalle kirjoitti 29.4.2015 kello 19:26

    Osmo Soininvaara:
    Parkkinormi estää tiiviin rakentamisen.

    Ei parrkkinormi estä tiivistä rakentamista. Grynderit vain haluavat rakentaa alle tarpeen, jotta saavat tuoton kohdalleen. Kyse on rahoitusmallin kehnoudesta.

    Sinänsä minusta yleiskaava nyt tehdylla tavalla on turha. Visioiden, eli harhakuvien sijasta tarvitaan rajua uudelleen ajattelua kantakaupungin ulkopuolisien alueiden kaavoittamisessa ruutukaavaan. Professori Vartiainen (KTH, Tukholma) totesi aikoinaan, että Kehä I:n sisälle mahtuu miljoona ihmistä lisää. Helsingin mission pitää olla kaupungin rakentaminen, muut yhdyskuntamuodot voi jättää toisille kunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 22:10

    Jos parkkipaikat pitää panna maan alle kolmeen kerrokseen, niistä tulee aivan tolkuttoman kalliita. Jonkun nekin pitää maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kaupunkiveneitä Helsinkiin kirjoitti 29.4.2015 kello 19:55

    Osmo kaipaili vapaasti käytettäviä soutuveneitä Vartiosaaren salmen ylittämiseen. Se olisikin raitiovaunua ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Ja onhan meillä kohta niitä kaupunkipyöriäkin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Laajasalon lautturi kirjoitti 29.4.2015 kello 20:16

    Hanna-Leena Ylinen:

    Tämän asian voisi lukea myös toisin päin. Yleiskaavaluonnoksesta löytyisi siis sadalle tuhannelle asukkaalle sellaisia rakentamismahdollisuuksia, joita kukaan ei ole mielipiteessään vastustanut. Tämä tarkoittaisi jo noin 17 prosentin väestönkasvua Helsinkiin.
    . . .

    Hyvä kommentti. Myös kaavaluonnoksen aikaperspektiiviä voisi hyvin lyhentää. Toivottavasti kaupunginvaltuusto on samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 22:08

    Tieto oli optimistinen. Nuo runsaat satatuhatta tulevat jo siitä, että suurta vastustusta on ollut Malmin lentokentän (25 000 as.), moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi (70 000 – 90 000) jostain kolmannesta noin 20 000 asukkaan alueesta. Jokseenkin kaikkea rakentamista on vastustettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 29.4.2015 kello 22:32

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 29.4.2015 kello 22:10: kieltääkö joku säännös rakentamasta pysäköintipaikkoja vaikkapa kolmeen kerrokseen maan päälle (ja vaikkapa asuinkerrosten alle)?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 8:05

    Jos kolme kerrosta talosta on pysäköintiä
    a) menetetään kolme asuinkerrosta jotka Helsingissä maksavat noin 6000 €/neliö. Autopaikan hinnaksi tulee silloin noin 180 000 €
    b) katunäkymistä tulee aivan hirveät. Tätä voi käydä katsomassa Leppävaarassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Vesa kirjoitti 29.4.2015 kello 22:40

    “Malmilla on rakentamisen mahdollistava yleiskaava, joten ainakin osa voidaan kaavoittaa suoraan asemakaavatasoisesti. Alueen liikenne perustuu ratikkaan.”

    Miksi ihmeessä???

    Mitä järkeä on rakentaa ratikkakiskot ja sähköjärjestelmät? Ensinnäkin kenttäalueelta on pääosin 0,5-1,5 km:n matka Tapanilan tai Malmin asemalle. Eli ei muuta kuin kävellen/pyöräillen asemalle, niin tulee hyötyliikuntaa. Toiseksi eikö sähkö- tai kaasubussi olisi paljon edullisempi kuin ratikka? Tiet on ainakin puoliksi jo olemassa ja bussi kulkee niitä pitkin. Toinen päättäri Malmin ja toinen Tapanilan asemalla, niin tämän välin ajopituudeksi tulee 2,5-3 km. Viisi pysäkkiä matkalle, that’s it.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Liian vanha kirjoitti 30.4.2015 kello 0:18

    Osmo Soininvaara:
    Jos parkkipaikat pitää panna maan alle kolmeen kerrokseen, niistä tulee aivan tolkuttoman kalliita. Jonkun nekin pitää maksaa.

    Ei parkkihalleja ole pakko panna maan alle, maanalainen rakentaminen on tolkuttoman kallista ja jatkokäyttö vaikeaa

    Monikerroksinen parkkitalo ajaa samn asian mutta tuhlaa paljon vähemmän maapinta-alaa kuin katu tai pysäköintialue

    Ja jos kokee ajoluiskat tuhlaukseksi niin rakenne voi olla pater-noster-tyyppinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 8:11

    Parkkitalo on järkevä, mutta se syrjäyttää yhden asuintalon, jolloin autopaikan tosiasiallinen hinta vastaa asunnon hintaa vähennettynä jonkin verran pienemmillä rakentamiskustannuksilla. Hinnaksi tulee herkästi 150 000 €. Oikea ratkaisu on tehdä pysäköinnistä oma yhtiönsä (monopolin välttämiseksi kuka tahansa saa sellaisen tehdä) ja myydä tai vuokrata autopaikkoja niille, jotka haluavat ostaa tai vuokrata. Halvimmat paikat ovat ehdottomasti talon alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko H kirjoitti 30.4.2015 kello 8:39

    Mats Qvist:
    Ratikkayhteyden Malmille voisi ehkä korvata paikallisjunayhteydellä. Tapanilan asemalta ei uutta raidetta tarvittaisi kuin lyhyt pätkä, jonka voisi vetää Kehä I:n vartta Malmille.

    Kaupunkiradalla alkaa olla Kehäradan avaamisen jälkeen liikennettä sen verran, että Tapanilasta etelään ei taida kovin paljon lisää junia mahtua ainakaan nykyisellä kulunvalvontajärjestelmällä ja liikennöintikäytännöllä Helsingissä. Ts. uudelle haaralle menevät junat olisivat pois Tikkurilaan menevistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 30.4.2015 kello 9:28

    Tolkuttoman kalliit maanalaiset autopaikat ovat siis sittenkin ehdottomasti halvimpia. Täsmennän ensimmäistä kysymystäni. Vihreätkin ovat oppineet yhteisten asioiden hoidossa “lehmänkauppojen” teon. Onko siis parkkinormin muuttaminen liian vähäpätöinen asia tehdä kauppaa toisten puolueiden kanssa?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Jukkis kirjoitti 30.4.2015 kello 9:59

    Viekö yksi autopaikka oikeasti 30 neliötä tilaa? (Autopaikan hinta 180 000 euroa jaettuna 6 000 eurolla per neliö antaisi tämmöisen tuloksen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 11:35

    Autopaikka ramppeineen vie keskimäärin 30 neliötä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mikael kirjoitti 30.4.2015 kello 10:04

    Mitä enemmän katselen parkkinormin aiheuttamia tolkuttomia ongelmia, sitä mielipuolisemmalta parkkinormi tuntuu. Meidänkin talossamme myydään jatkuvasti jo viisi vuotta tyhjänä ollutta parkkiruutua, ostajia ei vain ole. Hinta on laskenut 20000€:stä 16000€ pyyntiin.

    Evätkö Kokoomus ja Demarit voisi tässä kohtaa jotenkin ajatella positionsa uudelleen? Miksi vaatia jotakin sellaista, jonka yhteiskunnalliset kustannukset ovat huikeat ja joka selkeästi on kansantaloudellisesti erittäin suuri vikainvestointi? Kaupungeissa ei vain tarvita niin paljon autoja, vaan sen sijaan erittäin hyvin toimivaa julkista liikennettä. Joukkoliikenne on halvempaa kaikille, niin kaupungille kuin asukkaallekin. Väylien ylläpitöön menee selkeästi vähemmän rahaa, jos liikenne on pääsääntöisesti joukkoliikennettä. Eritoten ihmettelen Demarien positiota tämän asian suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  25. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 30.4.2015 kello 10:18

    Jos muuten katunäkymistä tulee aivan hirveät maanpäällisten pysäköintikerrosten takia, estävätkö ne kuuluisat suomalaiset “erityisolosuhteet” hirveyksien “maastouttamista”?
    http://www.urban75.org/london/leinster.html

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. MikkoR kirjoitti 30.4.2015 kello 10:57

    “Ratikan kääntösilmukka ei mahdu Vartiosaareen. Niinpä tarkoituksena on hankkia Helsinkiinkin kaksisuuntaisia ratikoita.”

    “Vartiosaareen on kaavailtu myös kylpylää.”

    Eli mahtuisi kylpylä, mutta ei ratikan kääntösilmukkaa!?!? Siis ollaanko Helsinkiin muutenkin hankkimassa kahteen suuntaan ajettavia ratikoita vai onko tuo idea vain Vartiosaarta varten kypsytelty. Joka tapauksessa kuulostaa joltain legendaariselta ratikkavastustukselta tyyliin: “niin pitihän tänne Vartiosaareen tehdä se ratikka, mutta kun ei ole niitä kaksisuuntaisia vaunuja”.

    Kyllä kaava pitää jatkovalmistella niin, että siellä on kääntösilmukka. Jos joskus saadaan kaksisuuntaisia vaunuja tai ratikka jatketaan eteenpäin, niin sitten rakennetaan silmukan tilalle muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  27. hta kirjoitti 30.4.2015 kello 11:07

    Osmo Soininvaara:
    Jos kolme kerrosta talosta on pysäköintiä
    a) menetetään kolme asuinkerrosta jotka Helsingissä maksavat noin 6000 €/neliö. Autopaikan hinnaksi tulee silloin noin 180 000 €
    b) katunäkymistä tulee aivan hirveät. Tätä voi käydä katsomassa Leppävaarassa.

    Yhtähyvin voisin väittää, että kun rakennettiin 10 kerroksinen talo niin menetettiin 6000e/neliö kun ei rakennettu 13 kerroksista tai 20 kerroksista tai…

    Jos on päätetty tehdä 10 kerroksinen asuintalo ja siitä tehdäänkin 13 koska tehtiin 3 kerrosta parkkitaloa niin ei niiden 3 kerroksen hinta ole sama kuin asuinkerroksilla. Mitään asuinpinta-alaahan ei menetetty. Jos väität, että menetettiin niin lue ensimmäinen kappale uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 13:30

    Hta, Ei se mene noin. Talojen korkeutta säätelee korkeasta rakentamisesta aiheutuva haitta ja pelastusmääräykset. Jos varjostuksen ja muun kannalta tulee mahdolliseksi rakentaa kolme kerrosta enemmän, on mahdollista rakentaa joko kolme asuinkerrosta lisää tai kolme autokerrosta lisää. Valokulmat eivät muutu autohallin ansiosta. Edelleen, jos suunnitellaan kahdeksankerroksinen talo ja se korotetaan 11-kerroksiseksi, se on pelastuslaitoksen kannalta 11-kerroksiseksi ja siksi olennaisesti kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Arto kirjoitti 30.4.2015 kello 13:08

    “Kun Östersundomin rakentaminen lykkäytyy, Malmin toteutusta on kiirehdittävä. Malmilla on rakentamisen mahdollistava yleiskaava, joten ainakin osa voidaan kaavoittaa suoraan asemakaavatasoisesti.”

    Minkähän virkavalan velvollisuudella tälläinen tieto on välitetty lautakunnalle..? KSV:n sivujen mukaan Malmin kentällä on voimassa v. 1992 yleiskaava, jossa Malmin kenttä on määritelty liikennealueeksi.

    http://www.yleiskaava.fi/blogi/helsingin_Helsingin nykyinen yleiskaava – Yleiskaava 2002 – tuli voimaan vuonna 2007 lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta, jossa on vielä voimassa edellinen Yleiskaava 1992. Yleiskaava 2002 muodostuu yleiskaavakartasta merkintöineKun Östersundomin rakentaminen lykkäytyy, Malmin toteutusta on kiirehdittävä. Malmilla on rakentamisen mahdollistava yleiskaava, joten ainakin osa voidaan kaavoittaa suoraan asemakaavatasoisesti.en ja määräyksineen. Lisäksi yleiskaavaan liittyy selostus.yleiskaava_1992-2/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Ratikalla saaristoon kirjoitti 30.4.2015 kello 13:11

    Kyllähän raitiovaunun kääntösilmukka mahtuisi Vartiosaareen, mutta kääntöpaikka halutaan rakentaa Vuosaareen, jossa on parempaa tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 13:22

    Kääntöpaikka veisi yhden korttelin. Tarkoitus on siirtyä pikaraitiovaunujen osalta kaksisuuntaisiin. Tämä koskee myös Jokeria

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Arto kirjoitti 30.4.2015 kello 13:11

    Malmin kentän voimassa oleva yleiskaava 1992

    http://www.yleiskaava.fi/blogi/helsingin_yleiskaava_1992-2/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 13:21

    Kuten huomaat, lentokentän kaavamerkintä on L(A), eli muutetaan asuinalueeksi, jos lentotoiminta loppuu. Tämän perusteella osa alueen kavoista voidaan tuoda valtuuston ennen kin yleiskaavaa muutetaa, mutta kokonaisuus vaatii yleiskaavan täsmentämist’

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. ze kirjoitti 30.4.2015 kello 13:25

    Kalevi Kämäräinen:
    Tolkuttoman kalliit maanalaiset autopaikat ovat siis sittenkin ehdottomasti halvimpia. Täsmennän ensimmäistä kysymystäni. Vihreätkin ovat oppineet yhteisten asioiden hoidossa “lehmänkauppojen” teon. Onko siis parkkinormin muuttaminen liian vähäpätöinen asia tehdä kauppaa toisten puolueiden kanssa?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

    Pysäköintipaikat eivät ole ongelma. Niitä kannattaa ehdottomasti rakentaa sen verran kuin niille on kysyntää, ehkä jopa vähän enemmän. Ongelma on pysäköintinormi, joka edellyttää rakentamaan kysyntään nähden aivan tolkuttomasti liikaa pysäköintipaikkoja. Tämä on ihan simppeliä matematiikkaa: Helsingissä auton omistaa noin puolet kotitalouksista, mutta normi edellyttää, että asukaspysäköintipaikkoja tehdään n. 0.8-1 per asunto. Lisäksi pitää tehdä myös asiointipaikat, vieraspaikat jne.

    Pysäköintinormi on suurin yksittäinen este halpojen asuntojen rakentamiselle, joten sen muuttaminen ei todellakaan ole vähäpätöinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  35. Daniel Federley kirjoitti 30.4.2015 kello 13:26

    MikkoR: Kyllä kaava pitää jatkovalmistella niin, että siellä on kääntösilmukka. Jos joskus saadaan kaksisuuntaisia vaunuja tai ratikka jatketaan eteenpäin, niin sitten rakennetaan silmukan tilalle muuta.

    Suhtaudun positiivisesti kaksisuuntavaunuihin. Se antaa mahdollisuuden esim. juuri tällä Laajasalon linjalla avata linja helposti pätkissä, aluksi ehkä ostarille, sitten Yliskylään, sitten Vartiosaaren ensimmäiselle pysäkille… Sama koskisi Jätkäsaarta, jonne joudutaan nyt suunnittelemaan yhä uusia tilapäisiä, kalliita (ja tilaa vieviä) kääntösilmukoita, kun rata etenee pätkittäin.

    Käsittääkseni yksi ajatus tässä on myös se, että Jokerilla ja Laajasalossa–Vartiosaaressa voitaisiin käyttää yhdenmukaista, muuta verkkoa pidempää kalustoa.

    Yksisuuntavaunuilla on niilläkin hyvät puolensa (nopea kääntö, enemmän istumapaikkoja). Mutta tässä tapauksessa kaksisuuntavaunujen edut ajavat ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  36. Viherinssi kirjoitti 30.4.2015 kello 13:34

    Osmo Soininvaara:
    Kääntöpaikka veisi yhden korttelin. Tarkoitus on siirtyä pikaraitiovaunujen osalta kaksisuuntaisiin. Tämä koskee myös Jokeria

    En vastusta kaksisuuntaisia ratikoita, mutta eikö kääntöpaikka vie vain hiukan katutilaa yhden korttelen ympärillä olevilta kaduilta? Näitähän on jo nyt, vaikkapa kympin päättäri Eirassa ja nelosen päättäri Munkkiniemessä. Ei kai sen sporan ole pakko koko ajan samaa reittiä mennä kumpaankin suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. Ville kirjoitti 30.4.2015 kello 13:38

    Osmo Soininvaara:
    Autopaikka ramppeineen vie keskimäärin 30 neliötä

    Jotta tätä voitaisiin suoraan verrata asuntoihin, pitäisi asuntojen kohdalla huomioida myös rappukäytävän viemä neliömäärä. Montakohan neliötä vie tyypillinen rappukäytävä asuntoa kohden? Sen hintahan on kuitenkin asunnon hinnassa mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Viherinssi kirjoitti 30.4.2015 kello 13:40

    hta: Jos on päätetty tehdä 10 kerroksinen asuintalo ja siitä tehdäänkin 13 koska tehtiin 3 kerrosta parkkitaloa niin ei niiden 3 kerroksen hinta ole sama kuin asuinkerroksilla. Mitään asuinpinta-alaahan ei menetetty.

    Ei menetetä asuinpintaa, mutta tilanne maan tasolla on aivan erilainen. Ehkä noin korkeissa taloissa varjostuma alkaa olla aika samantekevä, mutta vaikkapa kolmikerroksiseen taloon tehty ylimääräinen parkkikerros nostaa talon korkeutta ja sen varjostavaa vaikutusta huomattavasti. Talojen korkeudella on aika iso vaikutus ympäristön viihtyisyyteen maan tasalla, korkeat talot tarvitsevat enemmän tilaa ympärilleen.

    En kyllä ottaisi tähän dogmaattista näkökulmaa, turha maanpäällisiä parkkikerroksia on sinänsä kieltää. Sen verran kuitenkin niissä pitää olla järkeä, että jos maanpäällisiä parkkikerroksia tehdään, niiden pitää olla julkisivullisesti siistejä, ts. ne eivät saa olla puoliavoimia parkkikauhistuksia amerikkalaiseen tyyliin. Muuten katukuva alkaa näyttää Itä-Pasilan maanpinnan tasalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 15:39

    Maanpäällisiä autokerrosta ei ole kielletty. Jos haluaa uhrata asuinkerrostaloa autojen hyväksi, sen saa tehdä. Räystäskorkeutta ei saa ylittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Viherinssi kirjoitti 30.4.2015 kello 13:54

    Jukkis:
    Viekö yksi autopaikka oikeasti 30 neliötä tilaa? (Autopaikan hinta 180 000 euroa jaettuna 6 000 eurolla per neliö antaisi tämmöisen tuloksen)

    Yksi parkkipaikka vie sellaisenaan noin 15 m2 (5m x 3m). Paikan voi tehdä kapeammaksi, mutta parkkihalleihin tarvitaan tukirakenteita, jotka vievät leveyssuuntaista tilaa. Koko rakennuksen paino pitää jotenkin kannatella.

    Tämän lisäksi tarvitaan tila, johon auto voi ajaa parkkiruudusta. Auton pitää silloin mahtua myös kääntymään väylälle. Tämän tilan pitää siis olla selvästi enemmän kuin auton pituus (noin 5m), jolloin pinta-alaa menee kahta vastakkaista ruutua kohden enemmän kuin yhden ruudun verran.

    Tässä vaiheessa ollaan noin 25 m2:ssa. Sitten päälle tulevat ajoluiskat ja kerrosten väliset rampit, josta päästään tuohon 30 m2:een. Vanhoja parkkihalleja saattaa olla pienemmälläkin mitoituksella, mutta niihin ei sitten isommilla nykyautoilla mahduta.

    Pienempään tilankäyttöön päästään automaattivarastoilla, koska niillä saadaan varsinkin vähän korkeammassa tilassa autoja pakattua pystysuuntaan enemmän, eikä rampeille tarvitse varata tilaa.

    Automaattivarastot olivat suosiossa Yhdysvalloissa 1930-1950 -luvuilla, ja ne ovat taas kokemassa jonkinlaista renessanssia. Teknologia sinänsä on järkevää, mutta asuintalokäytössä mitoitus on hankala. Iso osa asukkaista haluaa samaan aikaan pois talosta (kapasiteettiongelma), ja toisaalta nettotapahtumia tulee aika vähän vuorokaudessa, jolloin ylläpitokustannukset per tapahtuma ovat korkeat.

    Voi olla, että joskus tulevaisuudessa automaattivarasto onkin ihan varteenotettava vaihtoehto. Se tarjoaa niin maanalaiselle kuin maanpäällisellekin rakentamiselle uusia vaihtoehtoja. Toisaalta automaattivarasto on jäykempää tilaa kuin autohalli; autohallia on helppo muuttaa muuksi varastotilaksi pala kerrallaan, jos siihen on suunnittelussa kiinnitetty huomiota.

    Jos autoa ajattelee ihan kappaletavarana, sen viemä kuutiomäärä ei ole suuren suuri. Ongelmat tulevat kuitenkin käytännön yksityiskohdista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  41. Kielikepponen kirjoitti 30.4.2015 kello 13:56

    Osmo Soininvaara:
    Hta, Ei se mene noin. Talojen korkeutta säätelee korkeasta rakentamisesta aiheutuva haitta ja pelastusmääräykset. Jos varjostuksen ja muun kannalta tulee mahdolliseksi rakentaa kolme kerrosta enemmän, on mahdollista rakentaa joko kolme asuinkerrosta lisää tai kolme autokerrosta lisää. Valokulmat eivät muutu autohallin ansiosta. Edelleen, jos suunnitellaan kahdeksankerroksinen talo ja se korotetaan 11-kerroksiseksi, se on pelastuslaitoksen kannalta 11-kerroksiseksi ja siksi olennaisesti kalliimmaksi.

    Pidän erityisen merkillisenä, että maailmassa on runsaasti, hyvin runsaasti erilaisen rakentamisen asiantuntijoita. Helsingissä tunnutaan joidenkin tahojen piirissä ajateltavan, että vain Helsingissä osataan suunnitella kaupunkia.

    On päivän selvää, että “korkean rakentamisen aiheuttamat haitat”, mitä ne sitten ovatkaan ja “pelastusmääräykset” on ratkottu siellä, missä saa rakentaa muutakin kuin Berliinin 1800-luvun mallin mukaan matalia kerrostaloja ja niihin pieniä koppeja ja kylpyhuoneita, jotka vievät asumistilasta suuren osan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Mikko H kirjoitti 30.4.2015 kello 14:12

    Osmo Soininvaara: Kääntöpaikka veisi yhden korttelin.

    Sen korttelin voi rakentaa. En ymmärrä, miksi Helsingissä uusista kääntöpaikoista on tehty väkipakolla aukioita, kun semmoisella aukiolla, jonka reunoja kiertää jatkuvasti ratikka, ei tee paljon mitään. Esim. Arabianranta ja Katajanokan uusi osa. Näissä paikoissa olisi ollut fiksumpaa laittaa ratikka kiertämään korttelin tai rakennuksen ympäri ja tehdä aukiosta oikeasti viihtyisä (jos näillä leveysasteilla joku ylipäätään vielä osaisi tehdä viihtyisän aukion).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  43. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 30.4.2015 kello 14:19

    Kommentti zelle 30.4.2015 kello 13:25: vastausta vailla oleva kysymykseni lienee siis hyvinkin relevantti.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. EKK kirjoitti 30.4.2015 kello 14:22

    Osmo Soininvaara:
    Kääntöpaikka veisi yhden korttelin. Tarkoitus on siirtyä pikaraitiovaunujen osalta kaksisuuntaisiin. Tämä koskee myös Jokeria

    Kaksisuuntavaunihin siirtyminen ok, mutta perustelu ontuu. Esim. kympin ratikka kääntyy Korkeavuorenkadun ja Kasarmikadun välisen korttelin ympäri. Minkä korttelin se kääntöpaikka tuossa kohdassa on vienyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 15:43

    Korkeusero estää korttelin kiertämisen Vartiosaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Mikko Saarisalo kirjoitti 30.4.2015 kello 15:07

    Osmo,

    Onko jossakin käsitelty sellaista vaihtoehtoa jossa Malmilla olisi sekä lentotoimintaa että asuntoja? Olen ymmärtanyt että se olisi täysin mahdollista. Miksi on päädytty ajamaan radikaaleinta rakentamisvaihtoehtoa?

    terv
    -mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 22:42

    Lentotoiminta ja asunnot eivät nyt oikein mahdu samalle aluelle. Lentomelualue on nyt 480 ha. Jos olisi vain yksi kiitorata, alue pienenisi 20 ha eli ei juuri lainkaan.
    Tämä keskustalu on aivan turhaa. Helsinki vuokrasi aikanaan alueen nollavuokralla reittilentoja varten. Valtio on luopunut vuokrasopimuksesta. Jos valtio haluaa alueen uudestasan lentotoimintaan, pitää solmia uusi vuokrasopimus. Sitä tuskin solmitaan nollavuokralla vaan vaikka vähintään nyt sillä vuokralla, jonka saisi aravavuokrataloita. Se olisi parikymmentä miljoonaa. Voiko joku kertoa miksi lentokentän pitäisi maksaa vähemmän vuokraa kuin aravavuokratalojen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Asukkaita vähennettävä kirjoitti 30.4.2015 kello 15:43

    Mikko H: Kaupunkiradalla alkaa olla Kehäradan avaamisen jälkeen liikennettä sen verran, että Tapanilasta etelään ei taida kovin paljon lisää junia mahtua ainakaan nykyisellä kulunvalvontajärjestelmällä ja liikennöintikäytännöllä Helsingissä.

    Kaupunkiradalle ei mahdu lisää junia, metron kapasiteetti uhkaa loppua, ja raitiovaunutkin kulkevat liian hitaasti. Pitäisikö vähentää asukkaita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 30.4.2015 kello 16:49

    Osmo Soininvaara: e

    Miten niin kääntöpaikka veisi korttelin? Korkeavuorenkadulla ja Munkkinimessä raitovaunun kääntöpaikka ympäröi korttelin.

    En sinänsä piudä kaksisuuntaisia raitiovaunuja huonona ajatuksena, mutta katsokaa myös sellaisen heikkoudet. – Niitä taitaa olla Duisburgissa tai sitten Essenissä…

    Pikaraitiovaunut ovat Helsingissä vielä hypotettinen mahdollisuus. Semminkin kun meillä on pikaraitiovaunut. Ne tosin kulkevat ilman kiskoja kumipyörillä ja niitä kutsutaan linja-autoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Sakke kirjoitti 30.4.2015 kello 17:12

    ze: Pysäköintipaikat eivät ole ongelma. Niitä kannattaa ehdottomasti rakentaa sen verran kuin niille on kysyntää, ehkä jopa vähän enemmän. Ongelma on pysäköintinormi, joka edellyttää rakentamaan kysyntään nähden aivan tolkuttomasti liikaa pysäköintipaikkoja. Tämä on ihan simppeliä matematiikkaa: Helsingissä auton omistaa noin puolet kotitalouksista, mutta normi edellyttää, että asukaspysäköintipaikkoja tehdään n. 0.8-1 per asunto. Lisäksi pitää tehdä myös asiointipaikat, vieraspaikat jne.

    Pysäköintinormi on suurin yksittäinen este halpojen asuntojen rakentamiselle, joten sen muuttaminen ei todellakaan ole vähäpätöinen asia.

    Eikö ongelma (onko se ongelma?) ratkeaisi sillä, että tyhjälle autopaikalle saisi taloyhtiö sijoittaa halutessaan konttiasunnon (mitat n. 6 m x n. 2.5 m x n. 2.5 m) tai vaikka päällekkäin kaksi? (Kevytrakenteiset raput ulkopuolelle)

    Määräaikaisella vuokrasuhteella asukkaalle olisi palstan vapautuminen ainakin tarvittaessa ennalta tiedossa. Jos joku autopaikan haluaisi myöhemmin autolleen käyttää, voisi kontit siirtää seuraavan halukkaan asunto- ta taloyhtiön käyttöön.

    Miten niissä asuntokonteissa mahtaa olla ratkaistu vesi, lämpö ja viemäröinti? (Onko nuo asiat ratkaistu?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 22:47

    Kymmentä tuollaista konttiasuntoa kohden pitäisi olla kuusi autopaikkaa. Ne maksavat paljon enemmän kuin nuo konttiasunnot, mutta kaupunkisuunnittelu on pysäköinnin suunnittelua. (Valitukset: kok, dem)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markku af Heurlin kirjoitti 30.4.2015 kello 17:48

    Osmo Soininvaara:
    Korkeusero estää korttelin kiertämisen Vartiosaaressa.

    Arabiassa on Arabiankadun ja Kaj Franckin kadun risteykessä 8:n päättäri. Ilmakuvasta päätellen se ei kovin kummmoista kääntöympyrää tarvitse.

    Käynytkin siellä, mutta enpä mitannut halkaisijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 30.4.2015 kello 23:12

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 30.4.2015 kello 22:47: tuo “valitusosoitus” on jo vanhan toistoa. Toistan siis myös itseäni: vihreätkin ovat oppineet yhteisten asioiden hoidossa “lehmänkauppojen” teon. Onko siis parkkinormin muuttaminen liian vähäpätöinen asia tehdä kauppaa toisten puolueiden kanssa?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Mikko Saarisalo kirjoitti 30.4.2015 kello 23:13

    Osmo Soininvaara:
    Lentotoiminta ja asunnot eivät nyt oikein mahdu samalle aluelle.
    :
    :

    Oliko tämä vastaus aiemmin päivällä esittämääni kysymykseeni siitä on tällaista vaihtoehtoa käsitelty jossakin? Jos oli, minulle ei nyt selvinnyt onko asiasta keskusteltu tai sellaista vaihtoehtoa peräti selvitetty.

    -mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. Sakke kirjoitti 30.4.2015 kello 23:55

    Osmo Soininvaara:
    Kymmentä tuollaista konttiasuntoa kohden pitäisi olla kuusi autopaikkaa. Ne maksavat paljon enemmän kuin nuo konttiasunnot, mutta kaupunkisuunnittelu on pysäköinnin suunnittelua. (Valitukset: kok, dem)

    Jos ajatellaan, että autopaikan pinta-ala on sama kuin yhden kontin pinta-ala, ja lanataan kaupunkimetsää puistokadun varresta puskutraktorilla sen verran, että tilaa löytyy kymmenelle kontille sekä kuudelle autopaikalle, on kokonaispinta-alaa käytetty minun laskupääni mukaan yhteensä kuudentoista yksikön verran.

    Osmonko laskuopin mukaan nuo kuusi lanattua palstaa autopaikoin muka maksaisivat enemmän kuin kymmenen lanattua palstaa, joissa palstan lisäksi kymmenen varusteltua asuntokonttia omilla paikoillaan? Miten tuo olisi mahdollista?

    Mistä lähtien neliömetri pelkällä, paljaalla kentällä on kalliimpi kuin neliömetri hyvin varusteltua asuntokonttia samalla paikalla, sen ohella? Jos samaa laskutapaa käytettäisiin kirjakaupassa, olisi ilmeisesti kirja ilman tekstiä kalliimpi kuin kirja esimerkiksi Osmon kirjoittaman tekstin kera? Alentaako teksti kirjan sivuilla sen arvoa?

    Miten ihmeessä oli muutoin aikoinaan Helsingissä, kun kivikaupunkia esimerkiksi Töölössä rakennettiin, kaupungilla varaa sijoittaa lähestulkoon kaikkien katujen varsille tilaa pysäköintiä (tai talvien lunta varten) kadun molemmille puolille, ja sen lisäksi vielä paikoin autohalleihin? Onko kaupunki käynyt köyhemmäksi, kun väestön määrä on täällä kasvanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Mikko H kirjoitti 1.5.2015 kello 11:24

    Asukkaita vähennettävä: Kaupunkiradalle ei mahdu lisää junia, metron kapasiteetti uhkaa loppua, ja raitiovaunutkin kulkevat liian hitaasti. Pitäisikö vähentää asukkaita?

    Kaupunkiradalle siis ei mahdu kappalemääräisesti enempää junavuoroja nykyisellä kuluvalvontajärjestelmällä ja liikennöintikäytännöillä, mutta nämä voidaan muuttaa enempi metromaiseen suuntaan. Matkustajia mahtuu kyllä nykyiselläänkin lisää paljonkin, ei tarvitse kuin ajaa pitempiä junia. Tarttis siis rakentaa nykyisten asemien ympäristöt, jotka lykkäävät tällä hetkellä koiranputkea. Mallia Tikkurilasta.

    Metron kapasiteetti uhkaa loppua kun asemalaitureita päätettiin lyhentää kolmanneksen aivan puhtaasta hölmöydestä johtuen. Tämä on korjattavissa oleva asia, mutta saattaa tulla kalliiksi.

    Ratikoiden hitaus johtuu siitä, että raitioverkkoa ei ole kehitetty tosissaan. Ratikat on suht pienellä ja jopa suht edullisella (ainakin raskasraiteisiin verrattuna) säätämisellä mahdollista saada kulkemaan saksalaista vauhtia, ja saksalaisen kokoisina (tarvittaessa kahden yksikön juna).

    Kaupunkilaiset voi tietysti myös lähettää työllistymään Saarijärvelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  57. Juho Laatu kirjoitti 1.5.2015 kello 11:36

    Ihmetyttää kyllä vihreiden into gryndata kaikkein vaikeapääsyisimmätkin luontokohteet. Pääkaupunkiseudulla olisi pääväyliin helposti liitettäviä harmittomampia kohteitakin vallan riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. Daniel Federley kirjoitti 1.5.2015 kello 13:14

    Markku af Heurlin: Arabiassa on Arabiankadun ja Kaj Franckin kadun risteykessä 8:n päättäri. Ilmakuvasta päätellen se ei kovin kummmoista kääntöympyrää tarvitse.

    Käynytkin siellä, mutta enpä mitannut halkaisijaa.

    Se on aivan liian ahdas, koska arkkitehdit haluavat pieniä toreja. Ratikka pitää liikaa meteliä, kuluttaa liikaa kiskoja ja kuolleista kulmista aiheutuu vaaratilanteita. Toivottavasti kukaan ei katso Arabianrannasta mallia siihen, miten ratikan päättäri pitää tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. Pekka T. kirjoitti 1.5.2015 kello 15:57

    Kalevi Kämäräinen:
    Kommentti Osmo Soininvaaralle 30.4.2015 kello 22:47: tuo “valitusosoitus” on jo vanhan toistoa. Toistan siis myös itseäni: vihreätkin ovat oppineet yhteisten asioiden hoidossa “lehmänkauppojen” teon. Onko siis parkkinormin muuttaminen liian vähäpätöinen asia tehdä kauppaa toisten puolueiden kanssa?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

    Jos ei tässä blogissa, tai ylipäätään muissakaan keskusteluissa, sallittaisi vanhan toistoa, voisi yli 90 prosenttia puheenvuoroista panna saman tien roskakoriin.

    Ei toisto sinänsä ole huono asia, sillä ei kukaan meistä muista kaikkia jossain vaiheessa esitettyjä näkökantoja. Typerä jankkaaminen, jonka ei ole tarkoituskaan viedä keskustelua eteenpäin vaan toistaa esittäjänsä lukkiutuneita asenteita, on sitten toinen asia.

    Tämä tuli mieleen juuri tässä yhteydessä, sillä tuo muistutus siitä, ettei Osmo Soininvaara, tai ylipäätään kukaan muukaan vihreä, voi mitään sille, jos kokoomus ja Sdp yhteistoimin muuta päättävät, on tärkeä. Soininvaara saa näet omassa blogissaan usein moitteita poliittisista päätöksistä, joita hän on itse vastustanut ja kertoo täällä vain päätöksen lopputuloksen.

    Sen sijaan Kalevi Kämäräinen nostaa myös esiin aina mielenkiintoisen kysymyksen siitä, paljonko “lehmänkauppoja” on syytä tehdä ja mitkä ovat ne tärkeimmät kärkihankkeet, joista ne kannattaa tehdä. Yhdenkään puolueen voima ei näet riitä saamaan kaikkia tavoitteitaan läpi.

    Ja lehmänkaupoista kannattaa muistaa, että niistä joutuu myös maksamaan. Saadakseen läpi jonkun itselleen tärkeän asian, joutuu luopumaan jostain toisesta tavoitteesta. Ja haukut siitäkin sitten tulevat. Mutta tätähän politiikka on, kompromissien tekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. Viherinssi kirjoitti 1.5.2015 kello 17:52

    Daniel Federley: Se on aivan liian ahdas, koska arkkitehdit haluavat pieniä toreja. Ratikka pitää liikaa meteliä, kuluttaa liikaa kiskoja ja kuolleista kulmista aiheutuu vaaratilanteita. Toivottavasti kukaan ei katso Arabianrannasta mallia siihen, miten ratikan päättäri pitää tehdä.

    Kääntöpöytä? Tarvitaan ympyrä, jolla on ratikan mitan verran halkaisijaa, ts. omakotitontin verran.

    (Juu, kaksisuuntainen spora voi olla taloudellisempi ratkaisu, mutta onhan näitä teknisiä ratkaisuita…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.5.2015 kello 18:48

    Pikaratikat tulevat olemaan vähintään 45 metriä pitkiä. Siksi kääntöpöytä ei pelitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2015 kello 5:35

    Ero suomalaiset ja vaikkapa espanjalaisen liikennekulttuurin välillä näkyy kahdessa asiassa:
    1) Espanjassa noudatetaan suojatiesääntöä. Jos jalankulkija poysähtyy kadunkuomaan, autoliikenne pysähtyy, koska jalankulkijalle annetaan tilaa swuojatiellä.
    2) Espanjassa yritetään välttää risteysten ajamista tukkoon. Se on Suomessakin kiellettyä, mutta kieltoa ei valvota mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kalle kirjoitti 1.5.2015 kello 18:46

    Osmo Soininvaara:
    …moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi (70 000 – 90 000)…

    Malmi onneksi säilynee lentokenttänä. Sitä tarvitaan tulevaisuudessa. Katse on kohdistettava paljon keskustaa lähempänä oleviin alueisiin.

    Jos motarien osalta on huonoja normeja, niin nuo vajaat 100 000 asuntoa saadaan yksinkertaisesti muuttamalla ahdasmielisiä normeja. Ei motari tarvitse mitään suoja-aluetta, kunhan laitimmainen talorivi rakennetaan kunnolla. Käy vaikka Granissa, jossa on asuintaloja kiinni raiteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Jouko Ollila kirjoitti 2.5.2015 kello 6:43

    Osmo Soininvaara:
    Ero suomalaiset ja vaikkapa espanjalaisen liikennekulttuurin välillä näkyy kahdessa asiassa:
    1) Espanjassa noudatetaan suojatiesääntöä. Jos jalankulkija poysähtyy kadunkuomaan, autoliikenne pysähtyy, koska jalankulkijalle annetaan tilaa swuojatiellä.
    2) Espanjassa yritetään välttää risteysten ajamista tukkoon. Se on Suomessakin kiellettyä, mutta kieltoa ei valvota mitenkään.

    Ulkoasiainministeriö ei allekirjoita tuota:

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66320&contentlan=1&culture=fi-fi

    On totta, että Espanjan liikennekulttuuri on parempi kuin esim. Italian, mutta aika villiä siellä on meno Suomeen verrattuna. Mieluummin meidän pitäisi hakea oppia Ruotsista, jossa on paras näkemistäni liikennekulttuureista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 2.5.2015 kello 10:06

    Kommentti Pekka T:lle 1.5.2015 kello 15:57: Soininvaaran vastausten ja vastaamattomuuksien perusteella arvelen, ettei parkkinormin muuttaminen ole vihreillekään kovin tärkeä hanke.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2015 kello 10:11

    Kalevi KÄmäräinen.
    ON aivan kohtuutonta syyttää vihreitä parkkinormista. Olemme tapelleet sen lieventämisen tai poistamisen puolesta koko ajan, mutta sanottavaa vastakaikua ei ole tullut. Vähän kuitenkin tuntuu siltä, että asenteet ovat kypsymässä kun on käynyt ilmi, että parkkinormi estää tiivistämisen jopoa metroasemien viereississä kortteleissa. Kööpanhaminassa Jätkäsaarta muistuttavalla alueella parkkinormi oli 1/200 k-m2, Helsingin Jätkäsaaressa 1/140 k-m2. Aivan olennaisesti pienemmällä parkkipåaikkamäärällä pärjättäisiin, jos parkkipaikat myytäisiin/vuokrattaisiin erikseen sen sijaan, että ne pakkomyydään asunnon mukana. Auton vuokraaminen tulisi edullisemmaksi kuin parkkipaikan vuokraaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 2.5.2015 kello 12:45

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 2.5.2015 kello 10:11: en ole syyttänyt vihreitä pankkinormista, mutta olen kyllä keskustelun kuluessa epäillyt oletteko tehneet kaikkenne sen muuttamiseksi.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. Markku af Heurlin kirjoitti 2.5.2015 kello 14:02

    Daniel Federley: Se on aivan liian ahdas, koska arkkitehdit haluavat pieniä toreja. Ratikka pitää liikaa meteliä, kuluttaa liikaa kiskoja ja kuolleista kulmista aiheutuu vaaratilanteita. Toivottavasti kukaan ei katso Arabianrannasta mallia siihen, miten ratikan päättäri pitää tehdä.

    En tiedä, missä määrin ko. kääntöymåpyrä aiheuttaa vaaratilanteita. Se lienee riittävä tarkoituksesan eli sporan kulkusuunnan kääntämiseen. Alueee sisällä oleva tila on lähinnä vain visuaalisessa tilassa, niinkuin suurin osa aukioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2015 kello 14:05

    Mitä vikaa siinä kaksisuuntaisessa ratikassa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jalankulkija kirjoitti 2.5.2015 kello 15:04

    Osmo Soininvaara:
    Mitä vikaa siinä kaksisuuntaisessa ratikassa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Sitä vikaa, että taas tarvitaan uusi ratikkamalli, kun yksi uusi on juuri suurella vaivalla saatu loppusuoralle. Mutta ei kai sillä(kään) ole niin suurta väliä, kun aina voidaan veronmaksajien rahoilla tehdä kaikenlaisia “uudistuksia”, kustannuksista viis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2015 kello 17:05

    Tarvitaan joka tapauksessa olennaisesti pidempi ratikka. Jokerilinjalle on kaavailtu 45 – 60 metriä pitkää ratikkaa ja sellainen varmaankin ajaa myös Laajasaloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Markku af Heurlin kirjoitti 2.5.2015 kello 15:13

    Osmo Soininvaara:
    Mitä vikaa siinä kaksisuuntaisessa ratikassa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Osmo Soininvaara:
    Mitä vikaa siinä kaksisuuntaisessa ratikassa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Olet itse maininnutyhden syyn: yliomääräisten ovien aiheutatma matkustajapaikkojen menetys. Toinen on sitten toisen kuljettajapaikan aiheuttma matkustajapaikkonen menetys. – Näillä on merkitystä vain ruuhka-aikaan

    Sitten tätyy olla paljon vastakkaissuuntaisia istuimia tai täytyy matkustaa selkä menosuuntaan, minkä moni saattaa kokea epämiellyttävänä ja hankalana,

    Mitkään näistä eivät ole oleellisia.

    Tämä ei varsinaisetsi kuulu asiaan, mutta Zurchissä on uudet komeat ja kuvasta päätellen yksisuuntaiset raitiovaunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Daniel Federley kirjoitti 2.5.2015 kello 15:26

    Osmo Soininvaara:
    Mitä vikaa siinä kaksisuuntaisessa ratikassa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Noin yleisesti ottaen siinä on kolme vikaa.

    Yksi on se, että päätepysäkkikäännöllä on varattava aikaa siihen, että kuljettaja sammuttaa vaunun, kävelee toiseen päähän ja käynnistää sen. Nykyaikaiset vaunut ovat tietokoneita eikä se käynnistys suju ihan hetkessä. Päätepysäkillä tietysti seistään joka tapauksessa, mutta varoaikaa on lisättävä verrattuna siihen, että ajetaan vain lenkki ja ollaan valmiita lähtöön. Se maksaa rahaa. (Tosin se lenkin ajaminenkaan ei suju ihan sekunnissa, kuten esim. Arabian ahtaassa lenkissä voi huomata.)

    Toinen on vaunun sisustaminen. Kun ovet ovat molemmilla puolilla, katoaa penkkejä. “Väärän puolen” ovitilaa käytetään käytännössä lastenvaunu- ja pyörätuolitilana, mutta niille on silti varattava myös muuta tilaa vaunusta. Lopputuloksena istuimia mahtuu vähemmän.

    Kolmantena toisen pään ohjaamo syö matkustamotilaa, mikä korostuu erityisesti silloin, jos vaunu on kovin lyhyt, kuten Helsingissä toistaiseksi. Jos vaunu on 45-metrinen, vaikutus on huomattavasti pienempi.

    Helsingissä oli aikanaan kaksisuuntaiset vaunut. Erityisesti syy #1 johti kaksisuuntaisiin siirtymiseen 1940-luvulla.

    Nykypäivänä uusilla raitioteillä on käytännössä vain kaksisuuntaisia vaunuja.

    Yksisuuntavaunuissa on omat kankeutensa, ja juuri tähän Laajasalo–Vartiosaari-keissiin totisesti toivon, että kaksisuuntavaunuja hankitaan. Vartiosaaren päätepysäkki, linjan hivuttaminen itään pala palalta, keskustan päätepysäkkialueen löytäminen. Siinä kolme kohtaa, jotka perustelevat kaksisuuntavaunuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  74. Sakke kirjoitti 2.5.2015 kello 18:35

    Daniel Federley: Noin yleisesti ottaen siinä on kolme vikaa.

    Yksi on se, että päätepysäkkikäännöllä on varattava aikaa siihen, että kuljettaja sammuttaa vaunun, kävelee toiseen päähän ja käynnistää sen. Nykyaikaiset vaunut ovat tietokoneita eikä se käynnistys suju ihan hetkessä. Päätepysäkillä tietysti seistään joka tapauksessa, mutta varoaikaa on lisättävä verrattuna siihen, että ajetaan vain lenkki ja ollaan valmiita lähtöön. Se maksaa rahaa. (Tosin se lenkin ajaminenkaan ei suju ihan sekunnissa, kuten esim. Arabian ahtaassa lenkissä voi huomata.)

    Toinen on vaunun sisustaminen. Kun ovet ovat molemmilla puolilla, katoaa penkkejä. “Väärän puolen” ovitilaa käytetään käytännössä lastenvaunu- ja pyörätuolitilana, mutta niille on silti varattava myös muuta tilaa vaunusta. Lopputuloksena istuimia mahtuu vähemmän.

    Kolmantena toisen pään ohjaamo syö matkustamotilaa, mikä korostuu erityisesti silloin, jos vaunu on kovin lyhyt, kuten Helsingissä toistaiseksi. Jos vaunu on 45-metrinen, vaikutus on huomattavasti pienempi.

    Helsingissä oli aikanaan kaksisuuntaiset vaunut. Erityisesti syy #1 johti kaksisuuntaisiin siirtymiseen 1940-luvulla.

    Nykypäivänä uusilla raitioteillä on käytännössä vain kaksisuuntaisia vaunuja.

    Yksisuuntavaunuissa on omat kankeutensa, ja juuri tähän Laajasalo–Vartiosaari-keissiin totisesti toivon, että kaksisuuntavaunuja hankitaan. Vartiosaaren päätepysäkki, linjan hivuttaminen itään pala palalta, keskustan päätepysäkkialueen löytäminen. Siinä kolme kohtaa, jotka perustelevat kaksisuuntavaunuja.

    Miksi kaksisuuntaratikassa tarvitaan ovia molemmin puolin? Eikö tulisi halvemmaksi käyttää molempiin suuntiin vain yksiä kiskoja sekä samoja ovia ja samoja laitureita pysäkeillä?

    Avataanko kaksisuuntaratikan kaikki ovat aina yhtä aikaa? Silloin voisi ratikasta noustessaan välttää esim. ratikan vieressä sen ohikiitämistä yrittäneen pyöräilijän aiheuttamat ruhjeet, mutta päätyä esim. keskikaupungilla toiseen suuntaan viereisillä kiskoilla menevän yksi- tai kaksisuuntaratikan tai muun kulkuneuvon alle … , joten ei tuo taitaisi olla kovin turvallista.

    Entä, jos kaksi kaksisuuntaratikkaa on kahden kiskoparin pysäkillä samaan aikaan? Voiko/saako silloin vaihtaa kätevästi (hypäten?) suoraan ratikasta toiseen kätevimmin, jos tuollainen vaihto olisi jostain syystä tarpeen?

    Tarvitaanko kaksisuuntaratikoita varten kaikesta huolimatta tuplamäärä kiskopareja ja pysäkeillä laitureita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2015 kello 20:23

    Ratikat ajavat oikeanpuoleisessa liikenteessä. Siksi ovien on oltava ratikan oikealla puolella. Vasemmanpuoleiset ovet pysyvät kiinni. Yksillä kiskoilla ne eivät voi kulkea, koska eivät pysty hyppäämään kohdatessa toistensa yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Markku af Heurlin kirjoitti 2.5.2015 kello 22:20

    Tätä kekustelua seuratessaan oppii kaikenlaista, mm seuraavan käsitteen ranskankielisestä wikipediasta

    “tramway sur pneumatiques” (löytyy myös saksaksi)

    Se Zurichin raitiovaunu muuten on yksisuuntainen, raideväli 1000 mm (eli sma kuin Hesassa) ja pituus 36000 mm. Tyhjäpaino 39,2 tonnia, istumapaikkoja 96 ja seisomapaikkoja 142, yhteensä siis 238.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Sakke kirjoitti 2.5.2015 kello 22:53

    Osmo Soininvaara:
    Ratikat ajavat oikeanpuoleisessa liikenteessä. Siksi ovien on oltava ratikan oikealla puolella. Vasemmanpuoleiset ovet pysyvät kiinni. Yksillä kiskoilla ne eivät voi kulkea, koska eivät pysty hyppäämään kohdatessa toistensa yli.

    Sivuutuksia varten voisi kaiketi olla myös lisäraide, vaikka sitten jokaisen pysäkin kohdalla, jos laitureita tarvitaan kuitenkin aina kaksi per pysäkki. Alppimaissa lienee jossain näitäkin käytetty. Riippuu tietysti reiteistä, mahdollisesta reittiverkostosta, pysäkkiväleistä, muusta mahdollisesta liikenteestä kiskojen yllä, sekä vuoroväleistä nyt, ja tulevaisuudessa, mikä järjestely on mielekkäin ratkaisu.

    Kuvaamassasi järjestelmässä on siis lähes koko reitti, päätepysäkkejä lukuunottamatta, pelkkää raideparia ja sitä lähinnä sivuutuksia varten tarvittavaa lisäraideparia. Siinä on tietysti huolettomampaa ajella, eikä tarvitse koskaan odotella toista, vastakkaisesta suunnasta tulevaa vaunua, kuten linjalla 8 joskus kauan sitten Salmisaaren suunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.5.2015 kello 7:28

    Jos vuoroväli on viisi minuuttia, ratikka joutuu sivuuttamaan vastaantulevan kerran 2,5 minuutissa. Ei pelitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Daniel Federley kirjoitti 3.5.2015 kello 19:10

    Markku af Heurlin:
    Tämä ei varsinaisetsi kuulu asiaan, mutta Zurchissä on uudet komeat ja kuvasta päätellen yksisuuntaiset raitiovaunut.

    Zürichin uusimmat vaunut ovat meidän Variotramien kanssa samaa sukupolvea ja samanikäisiä. Sarja tosin on suurempi, uusimmat eivät ole kovin vanhoja mutta tekniikka on. Samoista ongelmista kärsivät kuin meidän Variot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Daniel Federley kirjoitti 3.5.2015 kello 19:18

    Sakke: Miksi kaksisuuntaratikassa tarvitaan ovia molemmin puolin? Eikö tulisi halvemmaksi käyttää molempiin suuntiin vain yksiä kiskoja sekä samoja ovia ja samoja laitureita pysäkeillä?

    Entä, jos kaksi kaksisuuntaratikkaa on kahden kiskoparin pysäkillä samaan aikaan? Voiko/saako silloin vaihtaa kätevästi (hypäten?) suoraan ratikasta toiseen kätevimmin, jos tuollainen vaihto olisi jostain syystä tarpeen?

    Tarvitaanko kaksisuuntaratikoita varten kaikesta huolimatta tuplamäärä kiskopareja ja pysäkeillä laitureita?

    Maailmalta löytyy melkein mitä vaan. Myös kaksisuuntavaunuja, joissa on ovet vain yhdellä puolella. Mutta se on kyllä todella harvinaista.

    Helsingin sähköraitiotiet olivat yksiraiteisia vain 8 vuoden ajan. Se riitti todistamaan, että kannattaa investoida toisiin raiteisiin ja saada liikenne luotettavaksi. Vaikka tuolloin ei ollut juuri autoja eikä ainuttakaan liikennevaloa, oli liikenne silti sen verran epäsäännöllistä, että sivuutuspaikoilla jouduttiin odottelemaan. Ihan kuten Turun juna tänä päivänä tekee, ja siksi myöhästelee.

    Pääsääntöisesti kaupunkiraideliikenteessä ajetaan niin tiheää vuoroväliä, ettei yksiraiteisuus ole todellinen vaihtoehto. Yksiraiteinen olisi halvempi, muttei niin paljon halvempi kuin voisi kuvitella. Esimerkiksi Helsingissä putki- ja johtosiirrot maksavat karkeasti 50 % koko hankkeesta, ja ne on tehtävä joka tapauksessa. Samoin tasasuuntaajat (luokkaa 1-1,5 Me/kpl) on hankittava joka tapauksessa ym.

    Pysäkkilaitureiden ei välttämättä tarvitse olla sivulaitureita. Jos vaunussa on ovet molemmin puolin, voidaan käyttää myös keskilaitureita. Sellainen on suunnitteilla Tampereelle yhdelle ahtaalle pysäkille ja se oli mahdollisuutena mukana myös Jokerin suunnittelussa, mutta Jokerin kaikki pysäkit pystyttiin suunnittelemaan sivulaitureiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Daniel Federley kirjoitti 3.5.2015 kello 19:22

    Jalankulkija: Sitä vikaa, että taas tarvitaan uusi ratikkamalli, kun yksi uusi on juuri suurella vaivalla saatu loppusuoralle. Mutta ei kai sillä(kään) ole niin suurta väliä, kun aina voidaan veronmaksajien rahoilla tehdä kaikenlaisia “uudistuksia”, kustannuksista viis.

    Nykyinen Artic on suunniteltu myös kaksisuuntavaunuksi. Vaikka Transtech myy vaunua toistaiseksi vain Helsinkiin, on tietysti ollut järkevää varautua siihen, että käyttäjiä tulee muualtakin. Esimerkiksi rakenne kestää vastapuolen ovet. Ne voisi periaatteessa asentaa vaikka jo nykyisiinkin vaunuihin.

    HKL:n optiot sallivat nykyistä pidemmän ja myös kaksisuuntaisen vaunun hankinnan, ja osa suunnittelutyöstä on jo tehty. Varsinaisia teknisiä riskejä ei liity siihen, että ohjaamoja on yhden sijaan kaksi.

    Nykyistä huomattavasti pidempi vaunu vaatii käsittääkseni osittaista uudelleensuunnittelua. Mutta jos Jokerin ja Laajasalon kaarresäteissä ei tarvitse varautua kaikkein ahtaimpiin korttelikaupungin mutkiin, niin nykykonsepti saadaan venytettyä 30 metriin ilman ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  82. spottu kirjoitti 3.5.2015 kello 22:47

    Osmo Soininvaara: Ratikat ajavat oikeanpuoleisessa liikenteessä. Siksi ovien on oltava ratikan oikealla puolella. Vasemmanpuoleiset ovet pysyvät kiinni.

    Kaksisuuntavaunu tuo lisää vapauksia kiskojen ja pysäkkien sijoitteluun. Esplanadi-layoutissa, jossa puisto/kävelyalue on ajoratojen välissä, luonteva lopputulos saadaan kun kulku tapahtuu ratikan vasemmanpuoleisista ovista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  83. Pirjo kirjoitti 3.5.2015 kello 23:26

    Osmo Soininvaara:
    Autopaikka ramppeineen vie keskimäärin 30 neliötä

    Robottiparkki ei vie.

    Sitten kun maasta alkaa olemaan pulaa, niin siirryttäneen robottiparkkeihin? Voitaisiinko kaavoituksessa ottaa ennakkoa ja edellyttää jo nyt robottia?

    Jos insinööri saa autot ajelemaan itsekseen, niin kai hän ne häkkiinkin saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. Kalle kirjoitti 4.5.2015 kello 9:10

    Daniel Federley: …Mutta jos Jokerin ja Laajasalon kaarresäteissä ei tarvitse varautua kaikkein ahtaimpiin korttelikaupungin mutkiin, niin nykykonsepti saadaan venytettyä 30 metriin ilman ongelmia.

    Tuossa ollaan nyt sitten kuoppaamassa suuruuden ekonomia, joka tässä tapauksessa olisi toimiva. Ostetaan kahta eri vaunutyyppiä 50 kpl, kun muuten pärjättäisiin yhdella tyypilla 100 kpl. En ole varma, että tämä on hyvä veto.

    Haja-asutusalueen joukkoliikenne tullee pitkän päälle häviämään kokonaan autojen kehittyessä. Kannattaa satsata ennen kaikkea kantakaupungin linjoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Jalankulkija kirjoitti 4.5.2015 kello 12:17

    Kalle:
    Haja-asutusalueen joukkoliikenne tullee pitkän päälle häviämään kokonaan autojen kehittyessä. Kannattaa satsata ennen kaikkea kantakaupungin linjoihin.

    Nykyinen HSL on nimenomaan keskittynyt kantakaupungin linjojen heikentämiseen. Bussilinjoja on pätkitty, joten niillä ei pääse enää kunnolla mistään mihinkään (esim. 16, 17, 24, 55). Linjat 14 ja 18 ajelevat perä perää samaa reittiä käsi kädessä, joten toisesta ei ole mitään hyötyä. Ratikkapuolen konstailut saavat aikaan käyttämättömiä kiskoja (kuten Toinen linja, Dianapuisto tai Arkadiankatu ja yleensä heti sen jälkeen, kun kiskot ja pysäkit on ensin uusittu), ja seuraava uudistus tuhoaa loputkin yhteydet kantakaupungin eri puolien välillä. Virallinen suositushan on nykyään kävely ja pyöräily, kun paljon muuta ei ole kohta tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Daniel Federley kirjoitti 4.5.2015 kello 16:55

    Kalle: Tuossa ollaan nyt sitten kuoppaamassa suuruuden ekonomia, joka tässä tapauksessa olisi toimiva. Ostetaan kahta eri vaunutyyppiä 50 kpl, kun muuten pärjättäisiin yhdella tyypilla 100 kpl. En ole varma, että tämä on hyvä veto.

    Mitä tarkoitat? Ei nykyinen 27,6 m pitkä Artic ja mahdollinen 2-suuntainen venytetty 30 m Artic, joita ajetaan kahden vaunun junina, ole teknisesti erilaisia. Samat varaosat, samat huollot. Vertaa vaikka A320 ja A321.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. Petra kirjoitti 4.5.2015 kello 16:57

    Missään en ole nähnyt lukuja, minkä verran Malmin lentokentälle ollaan rakentamassa kaupungin vuokra-asuntoja? Tuleeko myös omistusasuntoja? Mikä tulee olemaan näiden suhde?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2015 kello 18:25

    Malmille niin kuin muuallekin tulee sosiaalista asuntotuotantoa 20 %, Se on 25 000 asukkaasta noin 5000. Ei tarkkaan, koska tuo jakauma koskee asuntoja ei asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Sakke kirjoitti 4.5.2015 kello 20:30

    Osmo Soininvaara:
    Malmille niin kuin muuallekin tulee sosiaalista asuntotuotantoa 20 %, Se on 25 000 asukkaasta noin 5000. Ei tarkkaan, koska tuo jakauma koskee asuntoja ei asukkaita.

    Mitä oikeastaan, tarkkaan ottaen, sitten tuo termi ‘sosiaalinen asuntotuotanto’ tarkoittaa? Saako sellaisissa asunnoissa asua puolueiden silmäätekevien sukulaiset ja tutut ym. kööri (puoli-?) ilmaiseksi? Valtion vai kunnan piikkiinkö ne todelliset asumiskustannukset sitten laitetaan?

    Miten jakautuu eri ryhmien välille ‘sosiaalisen’ asuntotuotannon asuntojen käyttäjäkunta? Käytetäänkö niissä asunnoissa sellaista periaatetta, että elämällä säntillistä elämää (esim. raittiina, päihteittä) riittävän kauan, esim. kaksi, viisi tai seitsemän vuotta, on sen jälkeen mahdollisuus edetä paremmalle alueelle, ja niin edelleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 4.5.2015 kello 21:15

    Pirjo: Robottiparkki ei vie.

    Sitten kun maasta alkaa olemaan pulaa, niin siirryttäneen robottiparkkeihin? Voitaisiinko kaavoituksessa ottaa ennakkoa ja edellyttää jo nyt robottia?

    Jos insinööri saa autot ajelemaan itsekseen, niin kai hän ne häkkiinkin saa.

    Robottiparkkeja, tais ns paternoster-autoparkkeja on USA:ssa. Mutta halpoja ne eivät ole, eivätkä ongelmattomia.

    Välttämättä ei mitääb voiteta, sillä auton ahkeminen bobottiparkista vie sekin aikansa,ja ne vievät joka tapauksessa liikennetilansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Markku af Heurlin kirjoitti 6.5.2015 kello 21:02

    Kun minulla oli maanantaina asiaa Arabiaan, päätin samalla tarkistaa päätepysäkin kääntöympyrän halkaisijan: 45 m ulkolaidalla. (Pinta-ala siis 1600 m2)Sen isäksi tarvitaan kävelyalue., n 3m. Toisaalta osa kääntöympyrästä on tiealueella.

    Se pieni aukio kyllä mukavasti rytmittää katua, vaikka se onkin pelkkä luonnonkivillä kivetty aukio. Eikä mitään kivijalkakauppoja ympärillä.

    Sinänsä kaksisuuntaratikat todennäköisesti ovat ratkaisu Laajasalon- Vartiosaaren raitiovaunuun. On kuitenkin hyvä varautua mahdollisuuteen, että joudutaan käyttämään syystä tai toisesta varakalustona tavallisia raitovaunuja. Lienee tarpeetonta muistuttaa Länsimetron lyhyillä asemilla hankitusta kalliista säästöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus