Ilmastopolitiikka

Ilmastopolitiikka (1)

Olen laatimassa vähän pidempää kirjoitussarjaa ilmastopolitiikasta mahdollisesti myöhemmin julkaistavaksi. Julkaisen useamman kirjoituksen reposteltavaksi. Koska tarkoitukseni on hahmotella ilmastopolitiikan keinoja, en toivoisi loputonta keskustelua siitä, onko koko ilmiötä olemassa. Sitä keskustelua varten on lukuisia siihen paremmin keskustelupalstoja Suomi 24-palstasta alkaen. Tässä kirjoitussarjassa lähtökohtana on, että ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja keskitytään siihen, mitä sille on mahdollista tehdä.

Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin haaste maailmantaloudelle ja teollisuusmaiden elämänmuodolle. Joku voi sanoa, että köyhyys, malaria, HIV, kehitysmaiden lapsikuolleisuus tai naisten asema jyrkän islamismin maissa ovat ongelmina pahempia. Näitä kysymyksiä voi pitää ilmastonmuutostakin tärkeämpänä, mutta ne eivät haasta elämänmuotoamme samalla tavalla kuin ilmastonmuutos haastaa. Esimerkiksi HIV:in torjunta, olkoon kuinka tärkeää ja vaikeaa hyvänsä, ei edellytä suuria mullistuksia maailmantaloudessa. Ilmastonmuutos on suurin haaste, koska se on pakko pysäyttää ja koska sen pysäyttäminen vaatii suuria muutoksia talouteen ja elämäntapaan.

Vaikka ilmastopolitiikan haasteeseen vastaaminen edellyttää kokonaisvaltaista, kaikkialle ulottuvaa muutosta, sitä käsitellään erilliskysymyksenä, eräänlaisena pakkopullana muiden kysymysten jälkeen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on jokseenkin mahdotonta erillisillä ilmastopolitiikkaan rajoittuvilla toimilla – tai jos niin aiotaan toimia, se tulee hirvittävän paljon kalliimmaksi.

Ilmastopolitiikassa on asetettu tavoitteeksi pysäyttää maapallon alailmakehän lämpeneminen kahteen celsius-asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Tuosta kahdesta asteesta 0.8 astetta on jo toteutunut, joten rajaan on jäljelle enää 1,2 astetta. Jos lasketaan jo toteutuneen sijasta jo aiheutettua lämpenemistä, aletaan olla jo nyt lähellä tuota kahden asteen rajaa, sillä merien ja jäätiköiden lämpökapasiteetin vuoksi aiheutettu lämpeneminen toteutuu viipeellä. Maapallo jatkaisi lämpenemistään vaikka tonniakaan hiilidioksidia ei ilmakehään enää laskettaisi.

On enää vaikea uskoa, että kahden asteen rajan ei ylittyisi. Kaikista puheista, sopimuksista ja lupauksista huolimatta päästöt ilmakehään ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla, vaikka niiden olisi määrä kääntyä laskuun. En ole tämän pessimismin kanssa lainkaan yksin.

Maailman johtaviin ympäristöjournalisteihin kuuluva Bill McKibben kiteytti ongelman tehokkaasti artikkelissaan Global Warming’s Terrifying New Math[1]. Jotta kahden asteen rajaa ei ylitettäisi, hiilidioksidia ei saisi vuosisadan puoliväliin mennessä päästää ilmakehään kuin 565 Gt, eli alle 80 tonnia nykyistä maapallon asukasta kohden. Kuitenkin maapallon tunnetut fossiiliset varannot tuottavat poltettuina 2800 Gt eli viisi kertaa enemmän. Tämä tarkoittaa, että 80 % jo löydetyistä fossiilisista energialähteistä – öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä – pitäisi jättää maahan. Öljy-yhtiöiden taseissa olevia varantoja pitäisi jättää käyttämättä noin 15 biljoonan – siis 15 000 miljardin – euron verran. Ei vaikuta lainkaan siltä, että suuret öljy-yhtiöt aikoisivat jättää biljoonien omaisuutensa käyttämättä. Päinvastoin, ne investoivat valtavia rahasummia uusien esiintymien etsimiseen, jopa jäämereltä. Moni öljyntuottajamaa on täysin riippuvainen öljytuloistaan. Tähän joukkoon kuuluu myös Venäjä.

Tuossa luvussa ei ole lainkaan mukana turpeen polttoa. Jokaista turpeen poltossa syntyvää hiilidioksiditonnia kohtaan pitäisi siis vastaava määrä lisää öljyä, kivihiiltä tai maakaasua jättää maahan.

Vielä kymmenen vuotta sitten oli realistista pysäyttää lämpeneminen kahteen asteeseen, mutta enää siihen on vaikea uskoa. Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, ettei kamppailua päästöjen vähentämiseksi kannata jatkaa. Päinvastoin, päästöjen vähentäminen on yhä koko ajan välttämättömämpää. Mitä enemmän ilmasto lämpiää, sitä haitallisemmiksi muuttuvat seuraavat asteen kymmenykset. Jokaisen päästötonnin hinta on edellistä suurempi. Ajaudumme lämpötilan kanssa väistämättä vaaralliselle alueelle, jota ei ole kunnolla kartoitettu, mutta tarve pysäyttää tuhoisa kehitys kasvaa eikä vähene.



[1]Global Warming’s Terrifying New Math, Bill McKibben, Rolling Stone Politics, 19.7.2012. Bill McKibben arvioi fossiilisten energialähteiden varantojen arvoksi 27 biljoonaa dollaria. Tästä 80 % on siis noin 20 biljoonaa dollaria. Luku ei voi olla tarkka, mutta kertonee suuruusluokan.


60 thoughts on “Ilmastopolitiikka (1)

  1. Pitäisi ainakin lopettaa semmoisten keinojen torjuminen jotka parantavat tilannetta mutta eivät ratkaise koko ongelmaa. Tässä muutama:

    -Peltojen suorakylvö lisää maaperän hiilimassaa ja vähentää sivussa ravinnepäästöjä
    -Ydinvoima ei päästele mitään, mutta se on saatu ylimitoitetuilla turvavaatimuksilla kalliiksi. Samat turvavaatimukset hiilivoimalle.
    -Särötys Euroopassakin kaasun tuottamiseksi. Kaasua voisi käyttää enemmän myös autoissa. Öljyn hinta laskisi ja arktisten alueiden tuotanto ei enää kiinnostaisi.

    Lisäksi olisi mahdollsesti WTO:n sääntöjen mukaista asettaa tulleja maille joissa päästöt per tuotanto on normaalia suurempia. Joe EU ja joko USA tai Kiina pääsisivät tästä sopuun, muut tulisivat automaattisesti mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Minulle tämä vakuuttelu riittää, mutta pitäisikö kuitenkin kosketella sitä tekno-optimistista mahdollisuutta, että hiilidioksidin talteenotosta tulisi jotenkin totta? Tekstin oma pääomalooginen argumentti johdattaa ainakin minut toteamaan, miten jättimäinen intressi öljy-yhtiöillä sellaisen kehittämiseen on.

    Talteenoton pohtiminen voi tietty kuulua myös niihin ilmastonmuutoksen vastaisiin konsteihin, joita arvatenkin käsittelet myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kasvihuonekaasujen tuotantovauhtiin on erittäin tärkeä puuttua, mutta olen eri mieltä siitä, että se on “ylivoimaisesti suurin haaste” elämäntavallemme.

    Se on tärkeä osa suurempaa ongelmavyyhteä, joka on koko planeetan resurssien ylikäyttö. Siihen kuuluu kaikki ylikalastuksesta ja metsien hakkuusta ihmisasumusten leviämiseen ja ympäristön saastuttamiseen. “Onneksi” on niin, että koko vyyhti on purettavissa samansuuntaisin ratkaisuin.

    Ja hienoa, että terävä-älyinen poliitikko jaksaa aiheeseen paneutua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Olen jokseenkin samaa mieltä artikkelin kanssa. Pari kommenttia kuitenkin.

    Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on jokseenkin mahdotonta erillisillä ilmastopolitiikkaan rajoittuvilla toimilla – tai jos niin aiotaan toimia, se tulee hirvittävän paljon kalliimmaksi.

    En täysin ymmärrä mitä nuo erilliset ja ei-erilliset toimet ovat. Päästöjen vähentäminen ei minusta ole teknisesti vaikeaa. Yksinkeraisin malli olisi laittaa vero fossiilisille, ja vastaavat tullit niille maille, jotka eivät osallistu talokoisiin. Veroa korotettaisiin sopivaan tahtiin niin paljon, että fossiilisten poltto loppuisi tai alenisi. Vaikeudet ovat vain siinä, että pitäisi saada äänestäjät ja poliitikot ymmärtämään veron tarpeellisuus ja hyödyllisyys.

    En oleta edellä, että kaikkien kulutustottumusten pitäisi säilyä nykyisinä. Jos energian kulutus halutaan pitää nykyisellä korkealla tasolla, muu sähköntuotanto aiheuttaa omat haittansa. Aloittaisin operaation nostamalla tuota veroa, luottaen siihen, että ihminen keksii luontevasti toimivimmat keinot edetä uudessa tilanteessa. En siis jäisi odottelemaan laiskana uusia innovaatioita, vaan patistaisin yhteisön innovaatioihin.

    Nykyinen kaikkien uusiutuvien käyttöä lisäämään pyrkivä politiikka on haitallista. Tavoite on vähentää fossiilisten käyttöä, ei lisätä kaikkien energiamuotojen käyttöä, kuten nyt näyttää tapahtuvan. Monilla uusiutuvillakin on haittansa.

    Oletan että ihmisten elämisen laatu muodostuisi tässä mallissa paremmaksi kuin fossiiliverottomassa, lisätuhoa aikaansaavassa kehityksessä. Kyse ei siis ole ihmisten elämän kurjistamisesta, vaan enemmänkin kurjistumisen välttämisestä – ainakin jos tarkastellaan kehitystä nyt vallassa olevan sukupolven lasten näkökulmasta.

    Ei vaikuta lainkaan siltä, että suuret öljy-yhtiöt aikoisivat jättää biljoonien omaisuutensa käyttämättä – päinvastoin, ne investoivat valtavia rahasummia uusien esiintymien etsimiseen, jopa jäämereltä.

    Eivät taida uskoa siihen, että poliitikot ja äänestäjät ryhdistäytyisivät ja tekisivät nuo lisäkuluukseen tähtäävät investoinnit turhiksi. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ensimmäisen kappaleen väite “se on pakko pysäyttää” ei automaattisesti seuraa johdannossa esitetystä faktasta “ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia”.

    Jos ja kun halutaan ihmiset ajattelemaan ja toimimaan väitteen mukaisesti, olisi tuo syy-seuraussuhde syytä perustella riittävän konkreettisesti ja uskottavasti. Tällä hetkellä näin ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mielestäni pitäisi lopettaa järjettömyydet ja itsensä kiusaaminen. Vaihtoehtoiset tuotantotavat ovat ok, jos ne ovat kannattavia mutta subventiot johtavat helposti älyttömyyksiin. Suomen merkitys päästöissä on mitätön, on jokseenkin samantekevää mitä me täällä tehdään, siksi on parempi peesata isoja maita, käytännössä USAa.

    On hyvin todennäköistä että fossiiliset polttoaineet tullaan käyttämään loppuun. Niistä luopuminen edellyttää niin kipeitä päätöksiä etteivät hallitukset pysty niihin.

    Ilmastopolitiikan tehtävänä on siis valmistautua tuleviin muutoksiin ilmastossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Minä uskon hyvin vahvasti, että ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää poliittisilla keinoilla, jotka kohdistuvat CO2-päästöihin. Kaikki energiataloudellisesti hyödynnettävissä olevat fossiiliset energianlähteet kulutetaan lähes varmasti loppuun osapuilleen logistista käyrää noudattaen. Öljyn tuotantohuipun tienoilla olemme nyt, maakaasun tuotantohuippuun on todennäköisesti vähemmän kuin 30 vuotta, ja kivihiilenkin tuotantohuippu on nykyisillä kasvuvauhdeilla näkyvissä 50 vuoden sisällä. CO2-pitoisuudet tulevat olemaan huikeat; pitää toivoa, että planeetan biologiset ja kemialliset negatiiviset takaisinkytkennät ovat tehokkaampia kuin on odotettu. Lisäksi lienee väistämätöntä panostaa keinotekoisiin viilennyskeinoihin, kuten aerosolien levittämiseen yläilmakehään albedon kasvattamiseksi.

    Koko ihmiskunta, tai oikeastaan koko eliökunta, on emergentti ilmiö, joka kannattaa omaa kompleksisuuttaan sillä että se hakeutuu energiapotentiaalien väliin ja ryövää energiavirroista omaan käyttöönsä mahdollisimman suuren osuuden. Sama mikä toimii bakteeripopulaatioissa, toimii myös yhteiskunnassa. Valitettavasti sivilisaatiomme oppi liian varhain hyödyntämään fossiilisia energianlähteitä ja liian myöhään ydinenergiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Minusta tuntuu hirvittävän hölmöltä, että vihreätkin vastustaessaan – käytännössä päästötöntä – ydinvoimaa lisäävät todella saastuttavan hiilivoiman käyttöä. Ydinvoiman lisääminen on (käytännössä) ykkösratkaisu koko ilmastonmuutokseen, mutta esimerkiksi tuulivoima on näpertelyä, joka vain vie resursseja tehokkaammilta keinoilta vähentää päästöjä ja vaatii rinnalleen käytännössä todella saastuttavaa hiilivoimaa, kun kaasuvoimaakaan ei ole tarpeeksi saatavilla. Ydinvoimaa demonisoidaan yleensä varsin tunnepitoisin ja epä-älyllisin argumentein. Minäkin pelkäsin pikkulapsena ydinvoimaa kuin ruttoa, joten ymmärrän toki sitä tunnepuoltakin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Aale:
    ‘snip’
    On hyvin todennäköistä että fossiiliset polttoaineet tullaan käyttämään loppuun. Niistä luopuminen edellyttää niin kipeitä päätöksiä etteivät hallitukset pysty niihin.

    Ilmastopolitiikan tehtävänä on siis valmistautua tuleviin muutoksiin ilmastossa.

    Valitettavasti näyttää siltä, että moinen pessimismi on erittäin perusteltua. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Aale: On hyvin todennäköistä että fossiiliset polttoaineet tullaan käyttämään loppuun

    Ilmastopolitiikan tehtävänä on siis valmistautua tuleviin muutoksiin ilmastossa.

    Tämä on ihan mielenkiintoinen lähestymistapa, joka pitäisi uskaltaa avata. Minkälaiseen maailmaan ihmiskunta joutuisi sopeutumaan, jos kaikki fossiiliset poltetaan?

    Vähän samatapainen tilanne oli Eem-kausi, toiseksi viimeisen jääkauden ja viimeisimmän jääkauden välinen lämmin jakso noin 130 000 vuotta sitten, jolloin merenpinta oli viitisen metriä nykyistä ylempänä ja Neanderthalilaiset kuulemma metsästivät virtahepoja Sveitsissä. Eem-kauteen nimittäin lähdettiin samanlaisella CO2-tason nousulla yli 250ppm:n kuin mitä nyt on tapahtumassa. Mutta on yksi ero: Eem-kaudella fossiilinen hiili pysytteli tiukasti maan povessa, siellä missä se on maannut siitä lähtien kun se kivihiilikaudella 400 miljonaa vuotta sitten hautautui. Eem-kaudella ilmakehän hiili oli peräisin meriin liuenneesta CO2:sta ja mistä sitten lieneekin, mutta ei fossiilisesta hiilestä.

    Aale:n skenaariossa ilmakehään on päätymässä samat hiilet kuin Eem-kaudellakin, ynnä maankuoreen varastoitunut hiili. Semmoinen tilanne on edellisen kerran vallinnut ennen kivihiilikautta, yli 400 miljoonaa vuotta sitten. Mutta silloin Aurinko on ollut pienempi kuin nykyään – tietenkään ketään ei ole silloin ollut auringon läpimittaa mittailemassa, mutta yleinen käsitys tähtien kehityskulusta viittaisi siihen suuntaan.

    Jos tähän käyrään on luottamista, noin 50 miljoonaa vuotta sitten päästiin 12 astetta nykylämpötiloja korkeammalle, ja silloinkin ilman fossiilisten hiilten lisäpotkua. En tiedä onko ilmakehän CO2:sta mitään arvioita tuolta ajalta, ja hyvin epäsuoriahan ne numerot joka tapauksessa olisivat.

    Joka tapauksessa yhdistelmä esi-kivihiilikauden CO2-tasoja ja nykyisen kokoinen aurinko on ilmeisesti ennenkokematon yhdistelmä tällä planeetalla. Kirjoitan lisää kun keksin millä tavalla tuota lopputilaa voisi yrittää haarukoida.

    Riittäisiköhän tuo sulattamaan kaiken jään planeetalta? Mikä tulee olemaan veden höyrynpaine ilmakehässä, ja riittääkö H2O:n massa jopa nostamaan painetta maan pinnalla merkittävästi? Vesi ei ilmeisesti kuitenkaan pysty karkaamaan avaruuteen, koska asian määrää H2O-molekyylin kineettinen nopeus ilmakehän yläosassa jossa kai vallitsee mustan kappaleen tasapaino ilman kasvihuoneilmiotä? Vai pystyykö sittenkin? – siinäpä olisikin sopeutumista, näin nestemäiseen veteen perustuvan elämänmuodon edustajana.

    Ehkä Aale’n vaatima järjettömyyksien ja itsensä kiusaamisen lopettaminen pitääkin kirjoittaa muotoon: “Ilmastopolitiikan tehtävänä on siirtää inhimillisen sivistyksen hedelmät proteiini- ja vesi- perustalta fluori-hiiliyhdisteisiin ja rikkiin perustuviksi”. (Ja tähän kohtaan hymiö, ilmaston realistinen lopputila kun kaikki hiili on poltettu on vielä haarukoimatta – mutta kuinka sitä haarukoisi?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tolkuton väestönkasvu ei jännästi ole koskaan ollut vihreille (paitsi Linkolalle) mikään olennainen ongelma eikä edes osasyy kasvihuonepäästöihin ja maapallon loppuunkulutukseen.
    Juu juu…. syntyvyys mukamas pienenee. Voi olla, mutta elintason kasvaessa jopa 3-4 sukupolvea elää yhtä aikaa, joten absoluuttinen väkimäärä maapallolla kasvaa edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ollaan yksinkertaisia:

    Ilmastonmuutoksen torjunnassa on päästävä päästöjä vähentäville kerrannaisvaikutusurille ja näiden urien valinta tapahtuu joka hetki meidän jokaisen arjessa. Intituutiot eivät ole tarpeeksi nopeita ja varmja toimijoita tässä asiassa.

    Yksi merkittävin uravalinta on ruoassa jota syömme:

    1: Liha- ja maitotaloustuotteet ovat energia- , päästö- ja tuotantoalaintensiivisiä.

    2: Ympäri vuoden syödyt tuontivihannekset ja hedelmät ovat veden kuljetusta kylmiöissä ympäri maapalloa.

    3: Entäpä lisääntyvä eineskulttuuri, jonka pääraaka-aine on riisi eikä kotimainen ohra tms.

    4: Entäpä ympäri maapalloa tuodut mehut ja vaikkapa tuhansia kilometrejä kuljetetut keksit ym. herkut? Internetin aikakautena olisi energiatehokkaampaa vaihtaa reseptejä!!!

    Jokainen voi tehdä ilmastovallankumouksen nyt heti tekemällä elintarvikevalintojensa analysoinnin ja uusorientoinnin.

    Kotimaisia, lähellä tuotettuja, kevyitä kylmäketjuja tarvitsevia tai kuivattuina kuljetettuja vaihtoehtoja on runsaasti.

    Isot firmat ja maat eivät tee valintoja puolestamme. Autoilusta tai pitkästä työmatkasta ei yksilön aina ole helppo luopua, omakotitalon energiaimuodon vaihtaminen on iso investointi, mutta ruokatottumusten muuttaminen ei maksa mitää ja sillä voi olla muitakin positiivisia kerrannaisvaikutuksia.

    Lisäksi, jos energiamuodon valintaa ja kulutusta jatkuvasti ohjataan nostamalla veroja, jotka näkyvät hinnoissa, se aiheuttaa sosiaalista epätasa-arvoa ja valtavaa torjuntaa koko ilmiön vakavastiottamisessa. Kannatan “porkkanakeinoja”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Otsikossa toivottiin että skeptikot nyt pysyisivät poissa (vai mitä me nyt ollaan…)

    Mutta yksi vihje silti: kunnossapidosta on tuttu ns. Run-to-failure strategia. Eli ajetaan laitetta niin pitkään kuin se kulkee. Sehän olisi mielenkiintoista kuulla että miten vihreät visionäärit tämän strategian näkeävä koko maapallon mittakaavassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Heti lupa nopeille reaktoreille. Energiavero nollaan, kaikki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoittamaan hyötöreaktorien tutkimusta. Toriumia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin halpaa että vain hullu polttaa yhtään mitään energiaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Turve on pieni mahdollisuus ilmastonsuojelussa. Jos nyt nopeaan tahtiin poltamme metsäojitetut ja karut suomme kaukolämmöksi niin korvaamme sillä ainakin Helsingissä pääosin kivihiiltä. Suot ja ojitetut suot etenkin tuhoutuvat jokatapauksessa omia aikojaan lämpenevässä ilmastossa lähivuosikymmeninä vedeksi ja hiilidioksidiksi taivaan tuuliin ilman hyötyä kenellekään.

    Suopohjien hiilensidontapotentiaali on moninkertainen ennen turpeennostoa vallinneeseen tilaan verrattuna, siellä voimme kasvatella salaatteja ekolautasellemme ja tuottaa riisiä vietäväksi intian autiomaavaltioille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Andy taitaa pärjätä pelkkää lanttua, naurista ja porkkanaa nakertamalla koko talven? Minä en. Talvisinkaan en myöskään nauti, jos sisätiloissa joudun hytisemään kylmässä (, kosteassa) ja hämärässä. Elo Suomessa ei aikoinaan pelkän päreen valossa (jos nytkään?) ollut pelkkää juhlaa …

    Eräällä tuntemallani henkilöllä on keliakian takia melkoisia vaikeuksia lounasruokalassa, jossa toisinaan on tarjolla vain ohraa, ruisriisiä ja pastaa, kun ruokalan valikoimasta oli tuolloin unohtunut kokonaan kotimainen peruna. Sinänsä on kyllä sanottava että nykyinen, monipuolinen ruokavalikoima on paljon parempi vaihtoehto kuin esim. kauan sitten koulun alaluokkien aikaan kokemani ankeat ateriat, vaikka niitä joskus sekahedelmäkeitto hiukan piristi(?). (Taidan olla edelleenkin alipainoinen!)

    Pitäisi nähdä metsä puilta ja kohdistaa toimet sinne missä jo pienillä toimilla on mahdollista saada aikaan paljon. Massiiviseen energian tuhlaukseen olisi myös syytä puuttua yhteistuumin. Oletan silti, että esim. teollisuus hakee jatkuvasti keinoja energian (ja sen käytöstä koituvien kustannusten) säästämiseksi.

    Ongelman ratkaiseminen jakautuu sekä yksityisten että yhteisöjen taholle. Olisiko esim. massaturismia, vaikkapa kaikkia lentoja Euroopasta Kaakkois-Aasiaan alettava verottaa nykyistä rankemmin, vai vaatia pelkästään kaikkiin matkailumainoksiin Euroopassa tietoruutu lennon (sinne ja takaisin) vaikutuksista ilmakehään?

    Paljonko esim. hiiltä tai energiaa ylipäätään kuluu esim. googlatessa? … tai viestisi lukemiseen ja tämän viestin kirjoittamiseen ja toimittamiseen tälle palstalle siten että muutkin sen näkevät? Olisiko parempi kokoontua torille keskustelemaan?

    Mistä kaikesta olemme valmiita luopumaan? Helpointa lienee aloittaminen asioista, joista muut nauttivat, mutta itse ei välitä …
    Jos kaikki luopuvat jostakin asiasta yhteistuumin, eikä se tuota kenellekään kohtuutonta haittaa, tai mikä haitta voidaan hyväksyttävillä keinoin kompensoida, niin mikä ettei …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tiedemies:
    Heti lupa nopeille reaktoreille. Energiavero nollaan, kaikki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoittamaan hyötöreaktorien tutkimusta. Toriumia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin halpaa että vain hullu polttaa yhtään mitään energiaksi.

    Olen ajatellut tästä asiasta siten, että ainakin yksi uusi sukupolvi fissioreaktoreita on kehitettävä ja otettava käyttöön riippumatta pidemmän aikavälin energiatuotannon tarkemmista yksityiskohdista. Siitä samasta ydinjätteestä, joka aiheuttaa joillekin suurta huolta tulevista sukupolvista voidaan tuottaa energiaa ja samalla tehdä ydinjäteongelmasta lyhytaikaisempi. Teknillisessä- ja ympäristömielessä tämä on selkeä win-win skenaario. Taloudellisesta puolesta en tiedä, mutta ehkäpä joku muu osaisi arvioida 4. sukupolven reaktorien pääoma- ja käyttökustannuksia?

    Tuo ei varmaankaan miellytä ydinvoiman periaatteellisia vastustajia, mutta en suoralta kädeltä keksi vastuullisempia tapoja siivota sitä sotkua, minkä ydinvoiman tielle lähtemisestä tilasimme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ylen mukaan Japanin aikaisempi tavoite oli vähentää ilmastopäästöjään 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Fukusiman takia ydinvoiman tilalle on tullut hiilivoima, ja tavoitetta on tiputettu 3,8 prosentin tasolle mitattuna 2005 tasosta.

    Samat tahot, jotka ovat huolissaan ilmastomuutoksesta, riemuitsivat Japanin päätöksestä sulkea ydinvomalat. Saksan päätöksestäkin shampanjapullon korkit ovat lennelleet.

    http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/03/29/ydinvoima-on-huono-idea-edelleen/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kotitaloudet ovat lähteneet yhteistuumin esim. Lappeenrannan seudulla investoimaan aurinkokeräimiin. Maaseudun kylissä kehitetään energiaomavaraisuutta. Kun tämä kehitys lähtee laajenemaan samalla halventaen laitteita, suurilta, pääomavaltaisilta energiainvestoinneilta putoaa pohja, koska nykyisten laitosten sähköntuotanto riittää supistuvalle teollisuudelle ym. Tämä on ennuste.

    Hiilen maailmanmarkkinahinnan vaihteluun emme kovin helposti pysty vaikuttamaan mutta sillä ei voida perustella ydinvoiman lisätarvetta, sillä nämä energiamuodot eivät syrjäytä toisiaan. Kaikki käytetään loppuun joka tapauksessa, ellei kansainvälisesti toisin pystytyä päättämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ilmastonmuutos ei ole ongelma, joka ratkeaa _pelkästään_ teknologian keinoin. Ongelmassa on sosiaalinen puoli, joka seuraa energian kulutuksen laskusta ja sitä seuraavasta talouskasvun hiipumisesta. Koska huomisen talouskasvu on vakuutena tämän päivän veloille, seuraa kulutuksen leikkaamisesta aika vaikeita kysymyksiä, joita jokin uudentyyppinen polttomoottori, “Uusi Nokia” tai verotuksellinen yksityiskohta ei ratkaise. Kuka saa ja kenelle annetaan?

    Jotta voitaisiin leikata päästöjä, pitäisi samaan aikaan alkaa korjata tätä vallitsevaa, kasvuun perustuvaa ideologiaa. Maailma tuntuu edelleen kuvittelevan, että business-as-usual -unelma jatkuu, ja niinpä poliittiseen keskusteluun eivät nouse ilmastonmuutostaistelun sosiaaliset seuraukset. Edessä on ihan oikeita arvovalintoja, jotka eivät väisty puhumalla “kestävästä talouskasvusta”, koska se on käsitteellinen ristiriita.

    Työllisyyttä nyt vai pohjoisille alueille +5 – +9 astetta 50 vuoden kuluessa? Rakennetaanko sähköautoja vai vaihtoehtoja yksityisautoilulle? Ohjataanko resurssit moraaliseen konkurssiin ajautuneelle finanssisektorille nyt vai aletaanko tehdä päätöksiä muuttuneen maailman pohjalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. “Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin haaste maailmantaloudelle ja teollisuusmaiden elämänmuodolle. ”
    Nostaisin kyllä globaalin työttömyyskriisin ilmastonmuutosta akuutimmaksi kriisiksi.

    Sen vaikutukset tulemme näkemään täydellä voimalla jo seuraavan vuosikymmenen aikana, ellei yhteiskunnat kykene kehittymään sosiaalisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Saksan Energiewende, jonka moottoreina olivat etupäässä Vihreät, on toistaiseksi lisännyt hiilidioksidipäästöjä. Kivihiilen polttaminen on lisääntynyt roimasti, kun ydinvoimaa on ajettu alas. Tuulivoiman tms. laajamittainen käyttö on myös vaatinut varavoimaksi hiilivoimaloita, koska aina ei tuule.

    Jostain kumman syystä kivihiilen polton vastustaminen tuntuu olevan Vihreillä jossain kaukana ydinvoiman vastustamisen takana.

    Suomessa ydinvoiman käyttäminen on mahdollistanut kivihiilen käytön rajun vähentämisen, muistaakseni se on suunnilleen puolittunut.

    Liityin itse Vihreisiin, mutta harmittaa kun Vihreät eivät ota ilmastonmuutosta tosissaan. Pitäisi osata laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Joskus pitää uhrata pieniä arvoja, jotta saavutetaan suurempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tiedemies:
    Heti lupa nopeille reaktoreille. Energiavero nollaan, kaikki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoittamaan hyötöreaktorien tutkimusta. Toriumia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin halpaa että vain hullu polttaa yhtään mitään energiaksi.

    Paitsi, että köyhillä mailla ei ole varaa ydinvoimaan. Köyhien maiden on käytettävä hiilivoimaa, koska se on halpaa.

    Siksi pitäisi kyetä kasvattamaan hiilinieluja ja hiilidioksidin talteenottoa hiilivoimaloissa, jotta tätä voitaisiin kompensoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. On mahtavaa, että rakennetaan tuuli- ja aurinkovoimaloita. Mutta näillä pitäisi ensisijaisesti korvata fossiilisia voimaloita! Vasta sitten, kun kaikki fossiiliset voimalat on poistettu käytöstä, kannattaa hifistellä ja vähentää myös ydinvoimaa.

    On järjetöntä tehdä politiikkaa, jossa yksi paha energiamuoto (ydinvoima) vaihdetaan vielä pahempaan.

    Onneksi kiinalaisilla on oma lehmä ojassa, heihin ilmastonmuutos vaikuttaa ensimmäisten joukossa. Kiinalaiset ovatkin ottaneet käyttöön runsaasti uusiutuvaa sähköä ja ydinvoimaa, eivätkä pelkästään rakentaneet uusia hiilivoimaloita. (Kivihiiltä on Kiinassa käytännössä loputtomasti.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Andy: Kun tämä kehitys lähtee laajenemaan samalla halventaen laitteita, suurilta, pääomavaltaisilta energiainvestoinneilta putoaa pohja, koska nykyisten laitosten sähköntuotanto riittää supistuvalle teollisuudelle ym. Tämä on ennuste.

    Supistuva sähkönkäyttö tarkoittaa Suomessa hallittua yhteiskunnan alasajoa. Ennusteesi voi hyvinkin pitää paikkansa jos maahanmuutto lakkaa kasvattamasta väkilukua, eikä se ole globaalisti tai edes lokaalisti lainkaan huono asia. Japanissa on kai ihan kivaa vaikka taloudelliset mittarit muuta väittäisivätkin.

    Aurinkokeräinpuuhastelu ei sen sijaan siihen vaikuta Suomen leveysasteilla sitä eikä tätä. On mukava harrastaa kun tietää että talvella Joku Muu on huolehtinut energian saatavuudesta. Hienoja ne suomalaiset systeemit automatiikkoineen kyllä ovat noin teknologiafetisistin näkövinkkelistä, paljon vakuuttavampia kuin mustaksi maalattu peltisäiliö espanjalaisella kattoterassilla.

    Konstruktiivisemmin: hajautettu energiantuotanto on hyvä asia, ja sähkön erityisesti. Minusta kannattaisi kaataa rahaa siihen että aurinkosähkön hinta saadaan hiilellä tuotettua halvemmaksi. Aurinkosähkön tuotanto hajautuu hyvin maissa joissa kulutus korreloi auringonpaisteen kanssa. Riittääpähän hiiltä meille vähemmän onnekkaille, ja motivaatiota sähkönsiirtoverkon kehittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pasi Mäenpää: Minulle tämä vakuuttelu riittää, mutta pitäisikö kuitenkin kosketella sitä tekno-optimistista mahdollisuutta, että hiilidioksidin talteenotosta tulisi jotenkin totta?

    Voi sitä kosketella – aivan kuten muitakin tekno-optimistisia ajatuksia (aurinkovoiman halpa konversio vaikkapa metaaniksi, fuusiovoima). Näillä on kuitenkin se paha puoli, että niiden varaan ei kannata laskea, koska nykytietämyksellä meillä ei ole kovin hyviä kortteja käsissämme.

    Hiilidioksidia voidaan tupata jonkinlainen määrä maaperään esimerkiksi entisiin öljylähteisiin, mutta koko ihmiskunnan mitassa merkittävän määrän änkemiseen ei ole hyviä konsepteja olemassa. Ongelma muistuttaa ydinjätteen loppusijoitusta, mutta sijoitettava on kaasua, ja sitä on todella paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kun puhutaan kehitysmaista, missä väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana ja missä jatkossa poltetaan yhä suurempi osa fossiilisista polttoaineista, tilanne päästöjen vähentämisen suhteen on erittäin haastava. Ainostaan sellaisilla keinoilla, jotka tuovat taloudellisessa mielessä säästöjä, on mahdollisuus tulla otetuksi laajemmin käyttöön. Useimpia ihmisiä kiinnostaa sellaiset käytänteet ja tekniikat, jotka vähentävät energian kulutusta ja tuovat sitä kautta säästöä oman kukkaron suunnalla. Jos nämä keinot samalla parantavat myös tuotteiden laatua, aina vaan parempi. On siis etsittävä tällaisia win-win keinoja. Maa-, metsä ja kalataloudessa tällaisten käytänteiden tunnistaminen ja kehittäminen on jo täydessä vauhdissa. Uskon että näin on myös monilla muilla sektoreilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kun puhutaan kehitysmaista, missä väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana ja missä jatkossa poltetaan yhä suurempi osa fossiilisista polttoaineista, tilanne päästöjen vähentämisen suhteen on erittäin haastava.

      Mistähän kehitysmaista nyt puhut, joissa väestönkasvu on nopeata? Tarkoitatko Aasiaa?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Olen seurannut tätä blogia satunnaisesti, eli voi olla, että tähän kysymykseen on vastattu jo moneen kertaan.

    Mikä Osmo Soininvaara on oma kantanne ydinvoimaan? Olisiko ydinvoima vähiten huono, toteutettavissa oleva keino CO2-päästöjen vähentämiseksi?

    Koska kyse on todellisesta ongelmasta, joka vaatii todellisia ratkaisuja, ei mielestäni pidä torjua ainoaa näköpiirissä olevaa realista ratkaisua.

    Katso

    http://en.wikipedia.org/wiki/Nirvana_fallacy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Olisi myös huomattavasti uskottavampaa kannattaa tiukkaa ilmastopolitiikkaa, jos sitä ajavat tahot kykenisivät edes itse elämään vaihtoehtoista elämää.

    Vihreiden ikoni, Heidi Hautala ajaa ajokorttia, kuuleman mukaan auto on kätevin keino päästä kotiin. Ville Niinistön autoilukin on lööpeistä tuttua. Greenpeace purjehtii dieselin voimin vastustamaan raakaöljyn poraamista.

    Eikä se tarkoitus todellakaan pyhitä keinoja. Lentää ei saisi, paitsi jos mennään ilmastokokoukseen. Eikö vihreät voisi näyttää esimerkkiä, ja mennä vaikka laivalla?

    Kasvisruokahan on jokaisen vihreän kansanedustajan ruokavalio? Vaatteet pestään 20 asteessa pesupähkinöillä ja penskoilla on kestovaipat? Suihkussa käydään haalealla vedellä, ihan pikaisesti, ilman shamppoota tietenkin.

    Kaupassa on mukana kestohedelmäpussit ja siellä käydään polkupyörällä, lapset istuu perävaunussa. Asutaan pienessä kerrostaloasunnossa, lapset jakavat makuuhuoneen keskenään, aikuiset nukkuu olohuoneessa.

    Jos halutaan oikeasti saada muutos aikaan, pitäisi kyetä tarjoamaan realistinen vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara: Katso vaikka tästä

    Kiitos. Toteat, että kannatattaisit ydinvoimaa, jos sen lisääminen vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Näinhän tapahtuu. Jos ydinvoima ei olisi mahdollista, en usko, että ihmiskunta silti käyttäisi tällä hetkellä merkittävästi vähemmän energiaa, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi suurempaa.

    Käytännössähän nyt nähdään, että Japanin ja Saksan ydinvoiman käytön rajoittaminen korvataan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla.

    Jokaisen CO2-päästöjen merkittävää vähentämistä kannattavan tulisi kannattaa ydinvoiman käytön merkittävää lisäämistä. Mikäli siis on tarkoitus etsiä käytännössä toteutettavissa olevia keinoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kun ydinvoimaa lisätää, fossiilistenb käyttö vähenee siinä maassa, maailmanmarkkinahinnat laskevat ja houkuttelevat lisäämään fossiilisten käyttöä muualla.Päädytään lähes samaan fossiilisten käyttöön niin, että ydinvoima on tullut pääasiassa fossiilisten lisäksi eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopolitiikkaa ei oteta tosissaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. [quote]Eikö vihreät voisi näyttää esimerkkiä, ja mennä vaikka laivalla?[/quote]

    Niin, laivathan eivät siis ole mitenkään erityisen vähäpäästöisiä.

    Mutta mitä vihreisiin tulee, niin tuskinpa tavallista viherhipsteriä kaksinaamaisempaa ihmistä onkaan. Sama jamppa saattaa messuta hiilipäästöjen kauheudesta suu vaahdossa, ja sitten kotiin päästyään tilata netistä kiinalaista skeidaa pakettikaupalla. Ja jollei tee niin, niin sitten lentää pitkäksi viikonlopuksi Berliiniin chillailemaan, koska onhan sinne nyt vaan päästävä.

    Tai sitten vaikkapa kuten eräs laajennetussa sukupiirissäni vaikuttava perhe, joka äänestää vannoutuneesti Vihreitä – ja samaan aikaan omistaa kaksi autoa, joita ajetaan päivittäin. Ja koska ovat myös some- ja mediafriikkejä, niin vähintään kaksi tietsikaa ja/tai pädiä + telkkaria on tietenkin kanssa päällä koko ajan. No, omantuntonsa lievittämiseksi ajavat kuitenkin kesäisin aina välillä tsygällä töihin 😀

    Homman pointti on se, ettei nykyinen pullamössöjengi selviäisi ilman jatkuvasti tarjolla olevan kohtuuhintaisen energian mahdollistamaa elintasoa viikkoakaan, enää kun ei oikeastaan kenelläkään ole kuitenkaan munaskua sanonnan tavoin mennä “kolmen vanhana tukkimettään”. Eivätkä ilman sitä selviäisi EU:n kaltaiset instituutiotkaan, koska mitäpä luulisitte esim. eurooppalaiselle integraatiolle tapahtuvan, jos fossiilisten polttoaineiden mahdollistamat logistiikkaketjut ja liikennemuodot vaikkapa (eko)verotettaisiin hengiltä? Mentäisiinkö sinne Brysseliin sitten hevospelillä, tai vetäisisikö hipsteri Berliiniin chillailemaan fillarilla? Ja miten sitten kävisi pitkässä juoksussa vaikkapa geopoliittisesti aika ahtaassa välissä olevalle Suomelle noin laajemminkin?

    Minäpä väitän, että ekologisuus on ihkaihqua justiinsa niin kauan, kun se ei koske ihmistä itseään. Aika harva nykyhemmo kun kuitenkaan selviytyisi missään Väinö Linnan Pohjantähti-yhteisön kaltaisessa kovassa ja raa’assa agraariyhteisössä… vai haluaisiko joku teistä Vihreiden äänestäjistä muka IHAN OIKEASTI kokeilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara:
    Kun ydinvoimaa lisätää, fossiilistenb käyttö vähenee siinä maassa, maailmanmarkkinahinnat laskevat ja houkuttelevat lisäämään fossiilisten käyttöä muualla.Päädytään lähes samaan fossiilisten käyttöön niin, että ydinvoima on tullut pääasiassa fossiilisten lisäksi eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopolitiikkaa ei oteta tosissaan.

    Eli jos me täällä Suomessa rakennamme paljon lisää hiilivoimaa, se ei oikeastaan lisää ollenkaan päästöjä, koska nostamme maailmanmarkkinahintaa jolloin muualla päästellään vähemmän.

    Hiilivoiman rakentaminen on siis ympäristöteko 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara:
    Kun ydinvoimaa lisätää, fossiilistenb käyttö vähenee siinä maassa, maailmanmarkkinahinnat laskevat ja houkuttelevat lisäämään fossiilisten käyttöä muualla.Päädytään lähes samaan fossiilisten käyttöön niin, että ydinvoima on tullut pääasiassa fossiilisten lisäksi eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopolitiikkaa ei oteta tosissaan.

    Tasapuolisuuden nimissä pitää todeta, että tuo sääntö pätee myös tuulivoimaan, hakkeeseen yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara:
    Kun ydinvoimaa lisätää, fossiilistenb käyttö vähenee siinä maassa, maailmanmarkkinahinnat laskevat ja houkuttelevat lisäämään fossiilisten käyttöä muualla.Päädytään lähes samaan fossiilisten käyttöön niin, että ydinvoima on tullut pääasiassa fossiilisten lisäksi eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopolitiikkaa ei oteta tosissaan.

    Ajatteletko samoin aurinkoenergian ja tuulienergian suhteen? Eli jos näillä korvataan hiilivoimaloita yhdessä maassa, rakennetaan suunnilleen saman verran hiilivoimaloita sitten johonkin muuhun maahan? Aurinko- ja tuulivoimaloita ei oikeastaan kannata rakentaa, ennen kuin ilmastopolitiikka otetaan tosissaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kiina käyttää noin puolet maailman kivihiilestä.

    Viime aikoina kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut, mutta tästä huolimatta Kiinassa yhä vain lisätään aurinkoenergian ja ydinenergian osuutta suhteessa kivihiileen.

    http://www.economist.com/news/briefing/21583245-china-worlds-worst-polluter-largest-investor-green-energy-its-rise-will-have

    “China has also boosted investment in renewable energy far more than any other country. It has the world’s most ambitious plans for building new nuclear power stations.”

    Jotenkin tuntuisi, että Kiinassa kivihiilen aiheuttamat monenlaiset ympäristöhaitat ovat jo nyt kulutuksen pullonkaula, ei kivihiilen maailmanmarkkinahinta.

    Tietenkin Euroopan ja Venäjän kivihiilimarkkinoilla tilanne saattaa olla toinen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara:
    Itse asiassa, jos me SUOMESSA/EUssa rakennamme lisää hiilivoimaa, se vaikuttaa päästökauppaanj ja neutraloituu sitä kautta, JOS päästökauppa ei kaadu.

    Se tässä vähän pelottaa, että päästökaupan suurin saavutus on vapauttaa kaikki eurooppalaiset tunnontuskista, ja antaa kaikkien maiden (ja kaupunkien, esim. Helsingin) jatkaa ja lisätäkin hiilen polttioa. Nythän päästökauppa ei paljon rajoita mitään, kun on annettu ilmaisia oikeuksia, joita on jäänyt ylikin. Kukaties politiikka jatkossa kiristyy, kun ehkä otetaan oikeuksista maksuakin ja kiintiöiden määrä rajoittaa jotain. Mutta toistaiseksi siis pääasiassa pelleilyä omantunnon kanssa. No, se että jotain päätöksiä aikanaan tehtiin kertoo oikeasta asenteesta, mutta vasta aika näyttää pitääkö asenne, kun/jos päästökauppa joskus uhkaa laskea teollisen tuotannon tasoa (tai edes hidastaa kaikkien, vihreidenkin kaipaamaa kasvua).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara: Tämä siis niin kauan, kun ilmastopolitiikkaa ei oteta tosissaan.

    Ilmastopolitiikka otetaan tosissaan heti kun fossiilisille polttoaineille on edullinen korvaava vaihtoehto. Kylmälaitteissa käytettäisiin edelleen freoneita ja bensiinissä lyijyä jollei niiden korvaaminen olisi ollut niin helppoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko Lehtinen:
    Kiina käyttää noin puolet maailman kivihiilestä.

    Viime aikoina kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut, mutta tästä huolimatta Kiinassa yhä vain lisätään aurinkoenergian ja ydinenergian osuutta suhteessa kivihiileen.

    http://www.economist.com/news/briefing/21583245-china-worlds-worst-polluter-largest-investor-green-energy-its-rise-will-have

    “China has also boosted investment in renewable energy far more than any other country. It has the world’s most ambitious plans for building new nuclear power stations.”

    Jotenkin tuntuisi, että Kiinassa kivihiilen aiheuttamat monenlaiset ympäristöhaitat ovat jo nyt kulutuksen pullonkaula, ei kivihiilen maailmanmarkkinahinta.

    Tietenkin Euroopan ja Venäjän kivihiilimarkkinoilla tilanne saattaa olla toinen!

    Varsinainen “vihreä vallankumous” voi hyvinkin tulla Kiinasta. Siellä ympäristötuhot ovat jopa suuremmat, kuin Euroopassa olivat.

    Euroopan luontohan on palautunut mukavasti ja useat eläinlajit ovat palanneet.

    Kiinassa on myös nyt valtavasti varoja, joita voidaan käyttää uusiutuvien kehittämiseen.

    Jos Suomi tahtoo clean tech -sektoria kehittää niin Kiina on se kumppani, jonka kanssa sitä rahaa voisi takoa. Siellä on tarve ja rahoitusta. Näyttäisi myös siltä, että alkaa olla poliittista tahtoakin.

    Onkin aika surkeata, että Suomessa ei tarjota kiinankielen opiskelua alakoulusta alkaen, vaan tuputetaan pakkoruotsia historiallisiin syihin vedoten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kiina panostaa uusiutuvaan energiaan paljon enemmän kuin me. Ja sähköautoihin. Se on toistaiseksi hyvin tehotonta, koska yhtäällä tehdään suurin kustannuksin hienoa ja toisaalla törsätään ihan silmittömästi. Tähän odotetaan ratkaisua vaiheittain käynnistyvätstä ja osin jo käynnistyneestä päästökaupasta. Olisi tietysti hienoa, joa Kiinan ja EU:n päästökauppamekanismit saataisiin nivotuksi yhteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Lauri Kumpulainen: Varsinainen “vihreä vallankumous” voi hyvinkin tulla Kiinasta. Siellä ympäristötuhot ovat jopa suuremmat, kuin Euroopassa olivat.

    Paitsi että.

    Ympäristötuhot ovat paikallisia ympäristöongelmia, joista päästään eroon varsin tavanomaisella teknologian kehittämisellä. Kiinassa on tässä asiassa edistytty varsin paljon. Kymmenen vuotta sitten termi “vedenpuhdistamo” oli esimerkiksi paperitehtaalla tuntematon käsite – vieressähän menee joki, kyllä se vie. Nykyään paperitehtaan käyttöönotto keskeytetään, jos puhdistamo ei toimi riittävän hyvin.

    Sama koskee ilmanlaatua. Erilaisia puhdistuslaitteita alkaa ilmestyä teollisuuteen, koska ongelmiin on havahduttu. Elintaso alkaa olla sitä luokkaa, että elämänlaatu vanhana alkaa kiinnostaa. Sen jälkeen alkaa kiinnostaa se, minkälaista ilmaa hengitetään, minkälaista vettä juodaan, minkälaista ruokaa syödään. Eikä tämä ole mennyt keskushallinnolta ohi.

    Sen sijaan kasvihuonekaasupäästöjen kohdalla Kiinalla on ihan yhtä vähän kiinnostusta ratkaista yhteismaan ongelmia kuin muilla. Näin katsottuna Kiina on kiinnostunut puhtaasta hiilivoimasta. Tavallista herra Changia ei ilmastonmuutos kiinnosta, oma lompakko kyllä.

    Kiinan kiinnostus uusiutuvaan energiaan liittyy aika paljon kauppapolitiikkaan. Saksalaisilta voi kysäistä siitä, miltä tämä kiinalaisten kiinnostus vaikkapa aurinkopaneelituotantoon tuntuu. Sähköautokiinnostus taas liittyy sekä kauppapolitiikkaan (länsimaat tulevat vielä haluamaan sähköautoja) että paikallisiin saasteongelmiin. Tässä kohdassa teknologiankin kanssa on niin, että kiinalaiset sähköautot ovat halpoja, länsimaiset hyviä.

    Kiina haluaa olla teknologiamaa. Sitä taustaa vasten olisi ihmeellistä, jos miljardin ihmisen teknologiamahti jättäisi jonkin ison alueen – uusiutuvat, säästävä teknologia – kokonaan huomaamatta. Asiaan ei liity maailmanparantamisen tarvetta.

    Pieni valopilkku tässä kuitenkin on se, että Kiina on rationaalisempi ja koherentimpi toimija kuin Yhdysvallat. Kiinan saa mukaan kansainväliseen päästökauppaan, jos sen ulkopuolelle jättäytyminen olisi Kiinan etujen vastaista. Asiassa ei tarvitse vakuuttaa kuin keskusjohto, sen jälkeen homma toimii tarvittaessa nopeastikin. Tässä suhteessa Yhdysvallat ovat puoluepoliittisesti ja Eurooppa kansallispoliittisesti paljon vaikeammin ennakoitavia toimijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara:
    Itse asiassa, jos me SUOMESSA/EUssa rakennamme lisää hiilivoimaa, se vaikuttaa päästökauppaanj ja neutraloituu sitä kautta, JOS päästökauppa ei kaadu.

    Totta, muuta vain lyhyellä tähtäimellä. Mitä enemmän Suomi tai vaikkapa Saksa rakentaa hiilivoimaa, sitä kalliimmaksi päästäoikeuksien hinta nousee. Ja mitä kalliimpia päästöoikeudet ovat, sitä vaikeampi niitä on vähentää.

    Todennäköisesti tulisi käymään niin, että päästöoikeuksien hinnan noustessa jonkun kipurahan ylitse, aletaan puhumaan niiden lisäämisestä tai vähintään vähentämisen lopettamisesta.

    Jos sähkön hinta tuplaantuu, ainakin minä siirryn aivan varmasti äänestämään mitä tahansa sellaista puoluetta, joka lupaa hankkiutua eroon päästökaupasta koska en halua mennä henkilökohtaiseen konkurssiin siksi että pääasiassa muut maapallon asukkaat jkorjaavat hyödyn.

    Elikkä äänestäisin todennäköisesti perussuomalaisia. Varmasti moni muukin olisi ihan samaa mieltä.

    Kannattaa vähän miettiä mikä on turhaa idealismia ja mikä järkevää realismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kaikenlaiset ympäristöhaittaverot tai muut systeemit pitäisi kompensoida muilla veronalennuksilla, jolloin rahaa jää käteen saman verran.

    Täytyy pitää huolta, että myös veroprogressio säilyy suunnilleen samana. Jos esimerkiksi sähkön hinnan tuplaantuminen iskee enemmän köyhään, pitää köyhälle antaa enemmän veronalennuksia muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mikko Lehtinen: Jos esimerkiksi sähkön hinnan tuplaantuminen iskee enemmän köyhään, pitää köyhälle antaa enemmän veronalennuksia muualla.

    Karrikoidusti sanottuna köyhä asuu kaukolämmöllä lämmitetyssä betonikuutiossa, jossa sähköä menee jääkaapin ja television verran. Varakas asuu omassa isossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa sähköä menee kymmenen kertaa niin paljon.

    Kyllähän merkittävä siirtymä vaikkapa sähkön verottamiseen päästömaksujen kautta muuttaa ihmisten tulonjakoa erilaisilla perusteilla. Osittain sitä on varmasti syytä kompensoida, mutta sataprosenttinen kompensaatio hävittää ohjausvaikutuksen.

    Tämä on muuten yksi riski teollisuudenkin kanssa. Jos valtio ensin kerää teollisuudelta rahat päästökaupassa ja sitten jakaa ne jonain sopivana tukena takaisin, päästökaupan vaikuttavuus heikkenee huomattavasti.

    Yksityishenkilöiden kohdalla kaikkein köyhimpien osalta kuitenkin yhteiskunta joutuu maksamaan laskut tavalla tai toisella. Merkittävät elintasoon vaikuttavat tulonjakovaikutukset kohdistuvat keskiluokkaan. Jos sähkö kallistuu huomattavasti, keskiluokkainen sähkölämmitetyssä harakanpesässä asuva perhe huomaa a) maksavansa paljon lisää sähköstä ja b) asuntonsa arvon pudonneen, koska a).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara:
    Kiina on huolissaan myös ilmastonmuutoksesta, koska maa kuuluu kärsijöihin. Taifuunit ja jäätiköiden sulamisesta aiheutuvat vaikeudet vesihuollossa.

    Kyllä tämäkin pitää paikkansa, mutta teknokraattivaltiona Kiina ymmärtää erittäin hyvin yhteismaan ongelman eikä tingi kansallisista eduistaan muiden vuoksi.

    Tässä on kuitenkin eväitä Euroopan ja Kiinan väliseen yhteisymmärrykseen päästökaupasta. Kiina saa Aasiasta kavereita mukaan kauniisti pyytämällä, mutta Yhdysvallat on vaikea pala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. On aika hassua, kuinka denialistit nyt julistavat, että vaara on ohitse.

    Argumenttina käytetään sitä tietoa, että ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen.

    Olennaista on se tieto, että ilmasto on todellakin lämmennyt. Voidaan todistaa, että ilmasto on nyt lämpimämpi, kuin esimerkiksi vuonna 1900.

    Varsinkin lintujen ja hyönteisten kohdalla tehdään Suomessa vuosittain hyvin paljon löytöjä uusista lajeista. Esimerkiksi tässä taannoin uutisoitiin, että Suomesta löydettiin viime vuonna yli 120 pistiäislajia. Sisävesissämme näemme mm. sameutumista ja rehevöitymistä.

    Vaikka itse lämpenemisessä onkin juuri nyt todistetusti suvantovaihe, joka on tämän hetkisen tiedon mukaan kestänyt 17 vuotta, niin silti luonto vasta sopeutuu jo tapahtuneeseen lämpenemiseen! Lämpeneminen aiheuttaa muutoksen, joka jyllää voimallaan vaikka lämpeneminen on pysähtynyt, kunnes löytyy tasapaino.

    Todennäköisesti lämpeneminen jatkuu pian ja luonto ei ole ennättänyt sopeutua edes tähän nykyiseen tasoon. Luonnolle jää aivan liian vähän aikaa sopeutua muutoksiin.

    Lajit siis siirtyvät ilmaston lämmetessä kohti pohjoista, mutta se tapahtuu yleisesti suhteellisen hitaasti. Pohjoisen lajeilla päätepisteenä on pohjoinen ja se tarkoittaa sukupuuttoa.

    Suomessa tulemme näkemään suuria ongelmia maa- ja metsätaloudessa, kun uusia kasvitauteja ja tuhohyönteisiä saapuu etelästä ja kaakosta maahamme. Lämpimämpi ilmasto myös mahdollistaa lämpimämmistä maista ihmisten mukana tulevien vieraslajien selviytymisen Suomessa. Sään ääriolosuhteet luovat myös monia uhkatekijöitä maa- ja metsätalouteen, vaikka lämpeneminen pidentää kasvukautta.

    Ilmastonmuutosta ei kyetä hidastamaan ilman laajamittaista kansainvälistä sopimusta, jonka toteutuminen on epätodennäköistä. Tämän vuoksi Suomen täytyy kyetä jo huoltovarmuuden nimissäkin sopeutumaan ja valmistautumaan tuleviin muutoksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.