Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2013

Ullakko­rak­en­tamisen periaatteet
Niira­nen (kok) esit­ti muu­tosesi­tyk­sen, jon­ka mukaan sel­l­ainenkin ullakko­raken­nushanke, joka ei täytä tämän luvan tiukko­ja ehto­ja, voidaan käsitel­lä tavanomaise­na poikkeamis­lu­pana. Jos tämä selkeyt­tää asi­aa, niin hyvä niin, mut­ta toki niin voisi tehdä joka tapauk­ses­sa. Lisäk­si hän esit­ti joitakin lieven­nyk­siä, jot­ka lähin­nä antaisi­vat tapausko­htaista harkin­nan­varaa. Kos­ka esit­telijä piti näitä har­mit­tom­i­na, kan­natin niitä ja hyväksy­imme ne yksimielisesti. 

rat­api­hako­rt­telei­den periaatteet

Pyysin asian pöy­dälle paljolti sen kri­ti­ikin vuok­si, jota täl­lä blogilla on esitet­ty. Käsi­tyk­seni suun­nitel­mas­ta parani olen­nais­es­ti esit­te­lyn ansios­ta. Vähän kuitenkin voisi ajatel­la vieläkin korkeam­paa rak­en­tamista. Nyt suun­nitelmis­sa oli ker­rosluku­na 6 – 15 ker­rosta. Rel­e­van­tik­si aluete­hokku­udek­si saati­in kuitenkin vain 1,5.

Tänne laitet­taisi­in taas oma tont­ti isolle päiväkodille. Minus­ta mon­ta lähekkäin sijait­se­vaa päiväko­tia asuin­talois­sa voisi olla parem­pi. Kun­han joku infek­tio­tau­tien prof­fa vierailee varhaiskas­va­tusvi­ras­tossa, viras­ton kan­ta voi muut­tua. Isot päiväkodit ovat tar­tun­tatau­tien levit­täjinä melkein yhtä hyviä kuin varuskun­nat. Ongel­ma ei ole ihan pieni. Sil­lä on yhteyt­tä esimerkik­si ykköstyypin diabetekseen. 

Kalasa­ta­man kaava

Esi­tyk­sen mukaan. Teol­lisu­uskadun lev­en­tämistä perustelti­in pyöräkaisto­jen lev­en­tämisel­lä ja tur­val­lisu­usvi­ra­nomais­ten vaa­timuk­sil­la. Ratik­ka pan­naan kään­tymään vähän kauempaa.

Lisää Espoo­ta Helsinkiin

Diako­nia-ammat­tiko­rkean kaa­van annet­ti­in men­nä, kos­ka tässä vas­ta varaudu­taan lev­eäm­pään väylään. Lev­eys johtuu kuulem­ma ratikkava­rauk­ses­ta, mut­ta kyl­lä tun­nelin suuaukol­lakin on vaiku­tus­ta tähän.

Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka

Kokoomus esit­ti, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousisi asteit­tain 30 euroon kuus­sa kesät tal­vet. Demar­it esit­tivät hin­naksi 30 euroksi sulana aikana ja 60 euroa talvel­la, mut­ta talvea lyhen­net­ti­in joulu-maaliskuuk­si. Uusil­la alueil­la tämä olisi puol­ta halvempaa.

En viitsinyt tehdä omaa ehdo­tus­tani, joka olisi ollut nos­taa mak­sua asteit­tain, kunnes liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrä on korkein­taan 120 % pysäköin­tipaikko­jen määrästä. Täl­löin hin­ta voisi olla eri­lainen eri puo­lil­la kaupunkia. 

Äänes­timme ensim­mäisek­si siitä, pan­naanko toimen­piteis­sä liityn­täpysäköin­nin kehit­tämi­nen ehdo­tuk­sis­sa ensim­mäisek­si vai siihen paikkaan, johon se raportin jäsen­nyk­sen mukaan kuu­luu. Äänin 7–2 muutet­ti­in järjestystä (!)

Pysäköin­ti­tun­nuk­sen hinta: 

5–4 demarien ehdo­tus voit­ti kokoomuk­sen ehdo­tuk­sen, jota tuki kokoomuk­sen lisäk­si myös PS.

Demarien esi­tys voit­ti lop­ul­ta 7–2 esit­telijän ehdotuksen. 

Runeberginkadun pyöräti­et

Meni yksimielis­es­ti esit­telijän mukaan. Tänne tulee siis yksisu­un­taiset pyöräti­et kolmitasoratkaisuna. 

Helsinginkadun län­sipään liikennesuunnitelma

Läpi yksimielis­es­ti.

Helsinginkadun liiken­nesu­un­nitel­ma Kalliossa

Läpi yksimielis­es­ti.

Kivi­haan kaava

Teimme yksimielisen muu­tok­sen suo­jelumääräyk­si­in, minkä aineelli­nen sisältö on, että puuikkunoiden sijas­ta hyväksytään saman­näköiset puu-alu­mi­i­ni ‑ikku­nat

Laut­tasaar­en­tien kaavahakemus

Palautet­ti­in kaa­van valmis­tamista varten äänin 5–4.

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2013”

  1. Onnit­te­lut pysäköintipolitiikan
    lin­jauk­sista niin päät­täjille kuin valmistelijoille.Liikennepolitiikan uudet vir­tauk­set hivelevät mieltä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa ede­tään nyt pitkän hitaam­man kau­den jälkeen. 

    Liityn­täpysäköin­nin nos­t­a­mi­nen pri­or­isoin­nis­sa ylöspäin on sinän­sä ymmär­ret­tävä jut­tu, kos­ka siinä joudu­taan tekemään vielä paljon jatko­valmis­telua. Asia on varsin tyyp­illi­nen met­ro­pol­i­ta­sol­la valmis­telta­va, jot­ta siitä syn­tyy toimi­vat ruti­init ja toimintaperiaatteet.

  2. Ratkaisu siis on x*60 + 8*30 e = 480 e /vuosi.

    Kuu­lostaa sopi­val­ta. Erir­tyisen hyvää on kalli­impi talvipaikoitus.

    Ehkä ker­tashok­ki on parem­pi kuin asteit­tainen nousu.

  3. Siis ihan oikeasti joku suo­jelee Kivi­hakaa? 😀 😀 😀 Alueen raken­nuskan­ta on sel­l­aista, jos­sa kor­jaus­toimen­piteenä vain pusku­trak­tori on taloudel­lis­es­ti järkevää. Ei tuol­laisel­la pelleilyl­lä saa­da ikinä aikaan kaupunkia.

  4. Liityn­täpysäköin­ti lisää autoilua ja laa­jen­taa työssäkäyn­tialuet­ta, vaik­ka voi vähen­tää autoli­iken­net­tä paikallis­es­ti. En ole vaku­ut­tunut, että sitä kan­nat­taa sub­ven­toi­da. Jos on kysyn­tää, pysäköin­ti­laitok­sia syn­tyy markki­nae­htois­es­ti. Niillekin pitäisi olla oikeas­t­aan hait­tavero, kos­ka edesaut­ta­vat yhdyskun­tarak­en­teen hajautumista…

  5. Ville: Liityn­täpysäköin­ti lisää autoilua ja laa­jen­taa työssäkäyn­tialuet­ta, vaik­ka voi vähen­tää autoli­iken­net­tä paikallisesti. 

    Samoin joukkoli­ikenne lisää liikku­mista ja laa­jen­taa työssäkäyn­tialuet­ta, vaik­ka voi vähen­tää autoli­iken­net­tä paikallis­es­ti. Joukkoli­ikenne on täl­lä perus­teel­la siis jotenkin paha asia?

  6. Hienoa, että ullakko­rak­en­tamisen tiukko­ja määräyk­siä saadaan kevennettyä! 

    Asial­la on iso merk­i­tys asuon­to-osakey­htiöi­den halu­un kor­ja­ta omia talo­jaan, piho­jaan ja tehdä samal­la ener­giaa säästäviä toimen­piteitä esim. putkire­mont­tien yhtey­dessä, kos­ka rahaa niihin saadaan usein myymäl­lä ullakon raken­nu­soikeut­ta. Samal­la saadaan asun­to­ja sinne keskus­taan, mis­sä niitä muutenkin tarvitaan.

    Hyvänä asiana pidän myös Pasi­lan uusien aluei­den ker­rosko­rkeu­den nos­toa. Samal­la ne kaikkien toivo­mat kivi­jalka­kau­patkin saa­vat poten­ti­aal­isia asiakkaita. 

    Ylhääl­lä on aina tilaa rakentaa.

  7. Pekka Taipale: Samoin joukkoli­ikenne lisää liikku­mista ja laa­jen­taa työssäkäyn­tialuet­ta, vaik­ka voi vähen­tää autoli­iken­net­tä paikallis­es­ti. Joukkoli­ikenne on täl­lä perus­teel­la siis jotenkin paha asia? 

    Liityn­täpysäköin­ti lisää moot­to­ri­a­joneu­vol­la kul­jet­tavien kilo­me­trien määrää. Jos joukkoli­ikenne toteutetaan niin, että suh­teessa matkus­ta­jien määrään aje­taan paljon kilo­me­tre­ja, on myös se osoi­tus huonos­ta yhdyskun­tarak­en­teesta (t.s. aje­taan tyhjiä busse­ja har­vaana­su­tul­la seudulla).

  8. Ville:
    Liityn­täpysäköin­ti lisää autoilua ja laa­jen­taa työssäkäyn­tialuet­ta, vaik­ka voi vähen­tää autoli­iken­net­tä paikallis­es­ti. En ole vaku­ut­tunut, että sitä kan­nat­taa sub­ven­toi­da. Jos on kysyn­tää, pysäköin­ti­laitok­sia syn­tyy markki­nae­htois­es­ti. Niillekin pitäisi olla oikeas­t­aan hait­tavero, kos­ka edesaut­ta­vat yhdyskun­tarak­en­teen hajautumista…

    Pää­paino liityn­täpysäköin­nis­sä on polkupyöris­sä. Mitä kauem­mas men­nään keskus­tas­ta, sitä enem­män voi toteut­taa myös autoli­ityn­nälle paikkoja.

    Koekeata­soinen pyöräli­ityn­tä on kohtuukus­tan­nuksin toteutet­tavis­sa, osin kaupunkipyöräsysteemillä.

    Helsingis­sää kaik­ki autoli­ityn­nän paikat on saata­va mak­sullisik­si ja mah­dol­lisim­man laa­jasti päällekkäiskäyt­töön. Reunem­mal­la voi olla ilmai­s­paikko­ja, mut­ta vain joukkoli­iken­net­tä käyttäville.

    Jos sisään­tuloväylät bule­vardis­oidaan, liityn­täpysäköin­ti toimii pehmik­keenä muutoksessa.

  9. Sep­po Vep­säläi­nen: Pää­paino liityn­täpysäköin­nis­sä on polkupyöris­sä. Mitä kauem­mas men­nään keskus­tas­ta, sitä enem­män voi toteut­taa myös autoli­ityn­nälle paikkoja.

    Oletin että kyse on auto­jen liityn­täpys­täköin­nistä; pyörien liityn­täpysäköin­ti kuu­lostaa parem­mal­ta, sil­lä voidaan saa­da muu­tos­ta liiken­nemuo­to­jen jakau­maan. Sinän­sä on ikävää, että suun­nilleen mitkä tahansa investoin­nit liiken­nejär­jestelmään toden­näköis­es­ti lisäävät liikku­mista, mut­ta jos liiken­nemuo­to­jen osu­ut­ta saadaan muutet­tua, hai­tat sen­tään voivat vähentyä.

  10. Ville: mitkä tahansa investoin­nit liiken­nejär­jestelmään toden­näköis­es­ti lisäävät liikku­mista, mut­ta jos liiken­nemuo­to­jen osu­ut­ta saadaan muutet­tua, hai­tat sen­tään voivat vähentyä.

    Jos lisäli­ikku­mi­nen on pyöräi­lyä, niin sehän säästää yhteisiä raho­ja, kos­ka ihmiset pysyvät terveempinä.

  11. Niin onko noille rat­api­han kort­telien suun­nit­telu­pe­ri­aat­teille oikeasti tapah­tu­mas­sa jotain muu­tos­ta, vai palaako se takaisin täysin saman­laise­na, kuten yleensä?

  12. Ville: Niillekin pitäisi olla oikeas­t­aan hait­tavero, kos­ka edesaut­ta­vat yhdyskun­tarak­en­teen hajautumista…

    Jos liityn­täpysäköin­ti on junalle, niin asia ei ole ihan yksinker­tainen. Ei ole mitenkään triv­i­aalia sanoa, vähen­tääkö se vai lisääkö se autoli­iken­net­tä ja ener­gianku­lu­tus­ta, kos­ka tek­i­jöitä on kumpaankin suun­taan. Juna mah­dol­lis­taa kaupunki­rak­en­teen jonkin­laisen hajau­tu­misen ilman kohtu­u­ton­ta energiankulutusta.

    Hyväl­lä liityn­täpysäköin­nil­lä saavute­taan sel­l­ainen palve­lu­ta­so, joka peit­toaa auton liikku­misnopeudessa. Täl­löin autoil­i­jat siir­tyvät liityn­täpysäköin­nin käyt­täjik­si ja autoilu vähenee.

    Toisaal­ta kaik­ki liikku­misen help­pous lisää liikku­mista, oli kulku­vä­line mikä hyvänsä.

    Jos asi­aa läh­estyy sil­lä taval­la, että metrop­o­lisu­un­nit­telu huole­htii asun­to­jen sijoit­tumis­es­ta oikeisi­in paikkoi­hin, niin sen jäl­keen liityn­täpysäköin­ti siirtää autoil­i­joi­ta junaan, mikä on hyvä asia. Haas­teena on kuitenkin melkoinen tilankäyt­tö, hehtaar­ille ei kovin mon­ta sataa autoa mah­du. Se hehtaari on kuitenkin pois jostain muus­ta käytöstä.

    Lisäk­si liityn­täpysäköin­nis­sä pitäisi jo nyt miet­tiä vähän jakoa lähi- ja kaukoli­iken­teen välil­lä. Täl­lä het­kel­lä kaukoli­iken­teel­lä ei tai­da olla lainkaan liityn­täpysäköin­tiä ainakaan pääradan varrella.

    Liityn­täpysäköin­nin ei tarvitse olla ilmaista, siinäkin voisi volyymiä säädel­lä hin­nal­la. Sen pitää olla selvästi halvem­paa kuin pysäköin­ti per­il­la, mut­ta kun usein “per­il­lä” on Helsin­gin keskus­ta, tämä jät­tää vielä ihan huo­mat­tavasti peli­v­araa. Kaukoli­iken­teessä voisi olla järkevää sisäl­lyt­tää esimerkik­si vuorokau­den park­keer­aus edestakaisen lipun hin­taan houkut­tele­maan käyttäjiä.

  13. Kalasa­ta­man kaava
    Esi­tyk­sen mukaan. Teol­lisu­uskadun lev­en­tämistä perustelti­in pyöräkaisto­jen lev­en­tämisel­lä ja tur­val­lisu­usvi­ra­nomais­ten vaa­timuk­sil­la. Ratik­ka pan­naan kään­tymään vähän kauempaa.

    Siis Her­man­nin ranta­tien. Ja älkää nyt viitsikö:

    Ratikkakiskot täysin oikeaop­pis­es­ti tehtynä vie 7 metriä tilaa sivusu­un­nas­sa. 4 ajokaistaa 12–15 metriä ja 2 pyöräkaistaa 3–4m, eli ajoväylille tilaa tarvi­taan 22–26 metriä. Tohon jalka­käytävät päälle niin 28–34 metriä. Puineen kaikki­neen, 35 metriä on täysin riit­tävä lev­eys pääkadulle.

    Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa Her­man­nin rantatie on 47 metriä lev­eä. Jos ottaa mukaan viereisen talon avoparkkipaikan, kaupun­gin omia vuokrat­alo­ja muuten muis­taak­seni, niin 70 metriä.

    Tämä on yksinker­tais­es­ti täysin väli­in­pitämätön­tä arvokkaan tilan käyt­töä, joka tuot­taa epävi­ihty­isää kaupunkia ja hukkaa rahaa eli raken­nus­maa­ta. Kyl­lä nyt liiken­nesu­un­nit­telul­lakin pitäisi olla joku vas­tuu maankäytön tehokku­ud­es­ta. Eikö se nyt riitä että nää suun­nit­teli­jat sot­kee bud­jetin menop­uolen turhakkeil­laan, pitääkö sitä vielä sös­siä tulopuolikin?

    No, jääpä jälkipolville tiivis­tet­tävää: Kun se Rantatie joskus järkeistään, niin siihen mah­tuu eteläpuolelle kivasti talorivi. Tule­vaa Her­man­nia rakentamassa!

  14. “Laut­tasaar­en­tien kaavahakemus
    Palautet­ti­in kaa­van valmis­tamista varten äänin 5–4.”

    Eli talo tulee metroase­man viereen?

    1. Siihen valmis­te­taan kaa­va, joka tuo siihen talon, jos se kaa­va aikanaan hyväksytään. Mut­ta lähtöko­htana on, että talo tulee.

  15. Osmo, mikä on Kiva­haan suo­jelun peruste? Halu­taan näyt­tää, miten surkeasti on aikoinaan raken­net­tu? Ei ole kestäväl­lä pohjalla.

    Yleisem­min ottaen Helsin­ki on sen ver­ran nuori kaupun­ki, etten ihan äkkiä kek­si kovin mon­taa oikeasti suo­jeltavaa kohdet­ta. Senaat­in­torin miljöö ehkä, eduskun­tat­a­lo (varsinkin kun ensim­mäi­nen puret­ti­in jo) ja ken­ties Suomen­lin­na. Aikuis­ten oikeasti aika vaikeaa nähdä mitään muuta.

  16. Liityn­tä­parkke­ja pitää edot­tomasti kehit­tää, mah­dol­lis­taa vah­vat julkisen liiken­teen runkolinjat.
    Itse olen käyt­tänyt opti­moi hyvin ajankäytön kun autol­la pääsee suju­van joukkoli­iken­teen piiri­in. Vois sanoa että oma­l­la autol­la on sija suju­vas­sa ja tehokkaas­sa liiken­nöin­nis­sä kaupunkialueilla.
    Pelkkä fil­laroin­ti ei houkut­tele huonol­la sääl­lä ja talvella.

  17. Kalle: Kiva­haan

    Freudi­lainen lip­sah­dus Kallelta. Oikeasti se tykkää Kivi­haas­ta ja halu­ais sieltä kämpän.

  18. Päivän Hesaris­sa oli sivul­la A20 jut­tu autopaikko­jen ja asun­to­jen myymis­es­tä erik­seen. Artikke­lin mukaan autopaikko­jen myymi­nen erik­seen ei laskenut asun­to­jen hin­taa, vaan siihen vaikut­ti­vat “muut tek­i­jät”, mm. sijain­ti ja huoneis­ton sijain­ti raken­nuk­ses­sa. Tässä, jos jos­sain, on nyt lois­ta­va esimerk­ki siitä kuin­ka rak­en­tamisen kil­pailu ei Suomes­sa ker­takaikki­aan toi­mi. Vaikut­taisi siltä, että autopaikko­jen erot­tamis­es­ta asun­to­jen hin­noista ei ole järkeä, sil­lä nykyisessä markki­nati­lanteessa tuo “säästö” val­uu suo­raan gryn­derin taskuun.

    1. Jos asun­non osta­ja ei mak­sa asun­nos­ta autopaikan kanssa enem­pää kuin ilman autopaikkaa, eikö se ker­ro, että osta­ja ei arvos­ta autopaikkaa.
      Täl­löinkään ero­tuk­sen ei pitäisi val­ua gryn­derin tasku­un vaan kap­i­tal­isoitua ton­tin hin­taan. Se tulee siis maan omis­ta­jalle, suomek­si kaupungille.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos asun­non osta­ja ei mak­sa asun­nos­ta autopaikan kanssa enem­pää kuin ilman autopaikkaa, eikö se ker­ro, että osta­ja ei arvos­ta autopaikkaa.
    Täl­löinkään ero­tuk­sen ei pitäisi val­ua gryn­derin tasku­un vaan kap­i­tal­isoitua ton­tin hin­taan. Se tulee siis maan omis­ta­jalle, suomek­si kaupungille. 

    Eikö autopaikko­jen ero­tus­ta huoneis­toista perustel­tu juurikin sil­lä, että niiden jot­ka eivät tarvitse autopaikkaa ei tarvit­sisi myöskään mak­saa autopaikas­ta, toisin kun nykyti­lanteessa, jos­sa autopaikko­jen kus­tan­nuk­set jae­taan kaikkien kesken? 

    Nyt sit­ten ker­rotkin, että ero­tus menee kaupungille, ei autot­tomille asukkaille. Eli tilanne ei muu­tu autot­tomien kannal­ta muu­toin kuin siten, että he mak­sa­vat autopaikoista kun­nalle sen sijaan että mak­saisi­vat autopaikko­ja käyt­täville. Onhan tuokin toki aav­is­tuk­sen reilumpaa, mut­ta ei vas­taa alku­peräistä ajatusta.

  20. Epäilen että alku­peräiseen 680e / vuodessa ehdo­tuk­seen oli tarkoituk­sel­la leiv­ot­tu sisään vähän tin­ki­varaa. Sum­ma tun­tuu suurelta aivan ydinkeskus­taa luku­unot­ta­mat­ta, kun muis­te­taan miten raskaasti autoilua tässä maas­sa verotetaan.

    Ehdo­tuk­seen uud­es­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta olisi pitänyt saa­da myös run­sas joukko tek­stimuu­tok­sia, kos­ka koko paperi oli kir­joitet­tu siitä lähtöko­hdas­ta että autoilu olisi jotenkin haitallista. Se on arvopo­h­jainen väite eivätkä kaik­ki kaupunki­laiset jaa näitä arvo­ja. Esimerkik­si vaa­timus kau­pan pysäköin­tipaikko­jen rajoit­tamis­es­ta on outo.

    Yhdys­val­lois­sa suuris­sakin kaupungeis­sa liikenne poh­jau­tuu autoi­hin ja ihmiset asu­vat enim­mäk­seen pien­talois­sa. Olisi kiin­nos­tavaa tietää mis­sä päin maail­maa oikeasti käytetään työ­matkoi­hin eniten aikaa. Onhan myös julki­nen liikenne useim­miten san­gen hidas­ta, monine vaihtoineen.

  21. Teemu:
    Yhdys­val­lois­sa suuris­sakin kaupungeis­sa liikenne poh­jau­tuu autoi­hin ja ihmiset asu­vat enim­mäk­seen pien­talois­sa. Olisi kiin­nos­tavaa tietää mis­sä päin maail­maa oikeasti käytetään työ­matkoi­hin eniten aikaa. Onhan myös julki­nen liikenne useim­miten san­gen hidas­ta, monine vaihtoineen.

    Yleis­es­ti ottaen mitä isom­pi kaupun­ki, sen enem­män menee aikaa työ­matkoi­hin; esim. New Yorkissa keskimäärin 1,5 h päivässä — ja siel­lä autoa käyt­tää työ­matkoi­hin vain 1/3.

  22. Teemu: Epäilen että alku­peräiseen 680e / vuodessa ehdo­tuk­seen oli tarkoituk­sel­la leiv­ot­tu sisään vähän tin­ki­varaa. Sum­ma tun­tuu suurelta aivan ydinkeskus­taa luku­unot­ta­mat­ta, kun muis­te­taan miten raskaasti autoilua tässä maas­sa verotetaan.

    Pysäköin­tipoli­ti­ikkalu­on­nok­sen suurin vika taisi olla se, että siihen oli arvot­tu tiet­ty euromäärä, johon tähdätään. Jos olisi asetet­tu tavoit­teek­si paikko­jen täyt­töas­teen pudot­ta­mi­nen tarkoituk­sen­mukaiselle tasolle, ei olisi kenenkään tarvin­nut vai­va­ta päätään sil­lä, tun­tuuko sum­ma suurelta vai pieneltä, kos­ka lop­putu­lok­sen oli­si­vat ratkaisseet paikko­ja tarvit­se­vat ihmiset lompakoillaan.

    Ehdo­tuk­seen uud­es­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta olisi pitänyt saa­da myös run­sas joukko tek­stimuu­tok­sia, kos­ka koko paperi oli kir­joitet­tu siitä lähtöko­hdas­ta että autoilu olisi jotenkin haitallista. Se on arvopo­h­jainen väite eivätkä kaik­ki kaupunki­laiset jaa näitä arvoja.

    Kaupunki­laisil­la on kaiken­laisia arvo­ja, joskus jopa keskenään ris­tiri­itaisia. Arvo­jen pri­or­i­teetit selviävät parhait­en tarkastele­mal­la asun­to­jen hin­tata­soa kaupungi­nosien välil­lä. Jo pin­ta­puo­li­nen tutkailu osoit­taa, että ihmiset arvot­ta­vat tiivi­in ruu­tukaa­van ja lähipalve­lut korkeam­malle kuin motar­it ja parkkiken­tät, kos­ka kodista ensin­mainit­tu­jen keskel­lä ollaan valmi­ita mak­samaan huo­mat­tavasti enem­män kuin jälkimmäisten.

    Ihan toinen asia on sit­ten se, että pysäköin­nistä ker­tyvil­lä tuloil­la ei koro­tusten jäl­keenkään kate­ta parkkipaikko­jen ylläpi­tokus­tan­nuk­sia. Jos tästä huoli­mat­ta pitää hin­taa korkeana, on hie­man koomista heris­tel­lä sormea arvopohjaisuudesta.

    1. Itse ajoin lin­jaa, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta voisi olla erisu­u­ru­inen eri kaupungi­nosis­sa ja että tun­nuk­sen hin­taa nos­tet­taisi­in asteit­tain niin, että liik­keel­lä ole­vien tunusten määrä ylit­täisi parkkipaikko­jen määrän noin 20 pros­en­til­la. Tälle ei ollut lau­takun­nas­sa kan­na­tus­ta, mut­ta en olisi yllät­tynyt, vaik­ka asia nousisi esille kaupunginhallitustasolla.
      Tämän peri­aat­teen mukaan asukaspysäköin­nin mak­sua ei olisi tarvin­nut nos­taa Kallios­sa lainkaan ja uusil­la alueil­la Laut­tasaa­res­sa ja Munkkin­imessä olisi lähdet­ty liik­keelle hyvin mata­lal­la hin­nal­la, mut­ta Töölössä esimerkik­si olisi tehty het­in melko reipas korotus. 

  23. Teemu: Esimerkik­si vaa­timus kau­pan pysäköin­tipaikko­jen rajoit­tamis­es­ta on outo.

    Aina­han tilankäyt­töä voi järkeistää, nyt taitaa ostarei­den parkkipaikat olla täyn­nä vain per­jan­tai-iltaisin ja lauan­taisin (jos sil­loinkaan). Ei vaa­di kau­pal­ta kovin paljoa ohja­ta osa asi­akkaista mui­hin arki-iltoi­hin, esim muu­ta­man pros­entin alen­nus ostok­sille maanan­taista keskivi­ikkoon tms.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.