Investoinneista sopu Helsingissä

14.9.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingissä käytiin parin viikon ajan neuvotteluja seuraavan kymmenen vuoden (sic!) investointiraamista. Viime keväänä oli päätetty, että investoinnit rajoitetaan 435 miljoonaan euroon vuodessa. Päätettiin siis 4,35 miljardin investoinneista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Espoossa investoidaan 500 miljoonaa euroa vuodessa. Olen jo aiemmin kirjoittanut, että tämä investointikatto bruttomääräisenä on vähän hölmö, koska karsintalinjalle voi joutua myös hyvin kannattavia investointeja.

Sopu saatiin ja vihreät ovat omiin saavutuksiinsa enemmän kuin tyytyväisiä. Meni paljon paremmin kuin ajateltiin. Koska muutkin ovat tyytyväisiä, suunnanmuutos kertoo enemmän aikojen ja ajattelutavan muutoksesta kuin vihreitten jyräämisestä neuvotteluissa.

Käsittelen neuvottelutulosta vain liikenneinvestointien osalta. Niiden osalta tapahtui merkittävä suunnanmuutos.

  • Sörnäisten tunneli lykättiin vuoteen 2021. Paljon on keskusteltu, onko noin kallis tunneli ylipäänsä tarpeellinen. Sen selvittämiseen jää nyt enemmän aikaa, mutta koska alueen suunnittelu etenee oletuksin, että tunneli tulee, siitä tulee joka vuosi vähän tarpeellisempi.
  • Veturitien tunnelin osalta selvitetään vielä kevyempiä vaihtoehtoja. Tunnelin kalleus johtuu nopeasti kiristyneistä turvallisuusmääräyksistä. On epäkorrektia sanoa, että joskus turvallisuusmääräykset ovat liioiteltuja, mutta sanon silti. On niin kiva lätkiä varmuuden vuoksi -normeja, kun ei tarvitse itse maksaa. Tämän seurauksena meillä torjutaan joitain hyvin epätodennäköisiä riskejä aivan kohtuuttomien kustannuksin. Jos samaa riskin hintaa sovellettaisiin koko liikenteeseen, meillä olisi 30 km/h kattonopeus. Veturitien suunnitelma kytkeytyy vahvasti juuri ratkenneeseen Keski-Pasilan suunnittelukilpailuun.
  • Hakaniemen toriparkista luovuttiin. Tai siis luovuttiin siitä, että kaupunki osallistuu torin laidan kiinteistöjen kehittämiskustannuksiin rahoittamalla osan pysäköinnistä. Tosin kirjallisen kirjaus asiasta on niin moniselitteinen, että asiaan varmaankin palataan vielä. Alueella on hyvin vaikutusvaltaisia kiinteistön omistajia.
  • Kruunuvuorenrannan silta ajoitetaan alkamaan vuonna 2017 jos mahdollista, mutta viimeistään vuonna 2019. Tätä pidän erittäin tarpeellisena. On tärkeää, että joukkoliikenneyhteys on olemassa, kun asutusta alkaa tulla. Silloin asukkaiksi valikoituu niitä, jotka hyötyvät juuri tästä yhteydestä. Jos yhteys tulee vasta kymmenen vuoden päästä, koko alue suuntautuisi enemmän Herttoniemen suuntaan, eikä olisi kaivattu kantakaupungin jatke. Perheet olisivat jo hankkineet ne kaksi autoa.
  • Herttoniemen yli sadan miljoonan eritasoristeykseen ei löytynyt rahaa.
  • Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja liityntäpysäköinnin rahoja lisättiin periaatteella, että kilpailevia hankkeita arvioidaan sillä perusteella, kuinka kustannustehokkaasti niiden arvioidaan vaikuttavan liikenteen kulkumuotojakaumaan kaupungin strategian mukaisesti. [SEURAAVA TIETO ON VANHA JA PERUSTUU VAHINGOSSA SAAMAANI VANHENTUNEESEEN LUONNOKSEEN: Kokoomus sitoi vihreät tehokkaasti ns. Railon myyntiin tai vuokraukseen korvamerkitsemällä osan tuloista pyöräilyyn.]
  • Itäkeskuksen eritasoliittymän rakentaminen aloitetaan vuonna 2020. Jotain piti autoilijoidenkin saada. En ole varma, että tämä oli tarjolla olevista hankkeista paras mahdollinen, sillä risteys vetää hyvin kunnes Östersundomista tulee merkittävästi lisää liikennettä.

Kaiken kaikkiaan investointien painotuksessa tapahtui suorastaan historiallinen käänne autoilua edistävistä investoinneista joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistäviin. Kuten sanottu, vihreät ovat tästä enemmän kuin tyytyväisiä. Enemmän kuin vihreiden voitosta kyse taitaa olla uudesta päättäjäsukupolvesta, joka on astunut Helsinkiä johtamaan. Joka tapauksessa vihreissä ollaan tulokseen hyvin tyytyväisiä.

Missä on Raide-Jokeri? Se ei kuulu tähän raamiin. Tämä on emokaupungin investointiraami. Tästä puuttuvat liikelaitokset (Energia, satama ja HKL). Raide-Jokeri on HKL:n investointi. Se rahoitetaan lainalla ja maksetaan takaisin joukkoliikenteen juoksevien tulojen, siis lipputulojen kautta – sitten kuin se tehdään.

Itse investointiraamiajattelua arvioin myöhemmässä kirjoituksessa.

Nyt lähden testaamaan olemassa olevia pyöräilyolosuhteita.

 

 

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Investoinneista sopu Helsingissä”

  1. Otso Kivekäs kirjoitti 14.9.2013 kello 12:02

    Sellainen pieni tarkennus, että Railon rakentamista ei nyt millään tavalla sidottu pyöräilrahoihin. Koska tontista ei vielä ole lainvoimaista kaavaa, ei sen mahdollisia tulevaisuuden myyntituloja (tai vuokratuloja) voi oikein järkevästi sitoa mihinkään. Moinen ei olisi hyvää hallintotapaa. Sen sijaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen investointeihin käytettävät rahat etsitään pääosin muista liikenneinvestoinneista.

    Oma analyysini samasta neuvottelutuloksesta tässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 9:48

    Kiitos tarkennuksesta Otso. Olin saanut vanhan version sopimuksesta. SE osoittaa, että paperi parani viime metreillä vielä olennaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mikko Bergroth kirjoitti 14.9.2013 kello 13:58

    Nyt pitäisi vielä saada joku tolkku noihin investointeihin!

    Helsinkiin on rakennettu kaikenmaailman kotkotuksia, joita ei tarvita – vaikkapa Auroran silta, kevyen liikenteen väylä joka ylittää Nordeskiöldinkadun, mutta jonne ei edes pääse jalkakäytäviltä tai jolta ei pääse niille raitiotie ja bussipysäkeille, jotka se kutakuinkin ylittää. Silta palvelee vain Länsi-Pasilasta Stadionille kulkevia pyöräilijöitä, ei heitäkään talvella, jolloin sitä voivat käyttää vain hiihtäjät. Kaiken kukkuraksi silta on ruma kuin mikä ja nuo rautakaaren hirvitykset näkyvät yli koko Eltsun puiston. Hintaakin oli useita miljoonia, siis kymmeniä miljoonia mummon markkoja.

    Ja lisää samanlaista matkaan vaikka kaupunki velkaantuu hurjaa vauhtia ja päiväkodit, koulut, sairaalata ja vanhainkodit (tai mitä ryhmäkoteja ja palveluasumista ne nykyään ovatkaan) hajoavat käsiin. Missä on kaupaungin johdon vastuullisuus.

    Josko uskottaisiin jo, että Helsinki on täyteen rakennettu kun nyt rakenteilla olevat alueet ja Pasilan ratapihan alueet on rakennettu ja varauduttaisiin siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  4. Raide-Jokeri kirjoitti 14.9.2013 kello 16:38

    Kuinka korkeaksi lippujen hinnat nousevatkaan, jos Raide-Jokerin investointi katetaan lipunhinnoilla? Raide-Jokerin liikennöintikin on jo kalliimpaa kuin Bussi-Jokerin, puhumattakaan investoinnista ja infran ylläpitokustannuksista. Kasvavillla matkustajamäärillä ja niistä tulevilla lisälipputuloilla ei makseta kuin pieni osuus noista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Mikko H kirjoitti 14.9.2013 kello 17:03

    Raide-Jokeri on HKL:n investointi. Se rahoitetaan lainalla ja maksetaan takaisin joukkoliikenteen juoksevien tulojen, siis lipputulojen kautta – sitten kuin se tehdään.

    Tämä oli uutta mulle. Maksetaanko myös metron automatisointi ja laajennukset lipputuloista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 9:45

    Metron automatisoinnin menot maksetaan lopulta HSL:n budjetista. HSL sdaa tulonsa lipputuloista ja kuntaosuuksista. Raamissa kuntaosuus on pantu kiinni, joten vain lipputulot joustavat. Metroliikenteen kulut ovat pääasiassa pääomakuluja ja korvauksia metroa rahoittaneuille kunnille (toistaiseksi Helsinki) Itse liikennöinti on niin halpaa, että se maksetaan enemmän kuin kokonaan lipputuloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. juminy kirjoitti 14.9.2013 kello 19:41

    Mikko Bergroth:
    Josko uskottaisiin jo, että Helsinki on täyteen rakennettu kun nyt rakenteilla olevat alueet ja Pasilan ratapihan alueet on rakennettu ja varauduttaisiin siihen.

    Uskonasia se tosiaan olisikin. Tilaahan on vaikka miten. Ainoa ongelma on sen tehokas käyttö kun rakennetaan turhan hajalleen ja jätetään jopa raskasraiteen asemien lähiympäristöihin parkkikenttiä, joutomaata ja yksikerrosrakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  8. ceterum censeo kirjoitti 14.9.2013 kello 22:10

    Mikko Bergroth:
    Nyt pitäisi vielä saada joku tolkku noihin investointeihin!

    Helsinkiin on rakennettu kaikenmaailman kotkotuksia, joita ei tarvita – vaikkapa Auroran silta, kevyen liikenteen väylä joka ylittää Nordeskiöldinkadun, mutta jonne ei edes pääse jalkakäytäviltä tai jolta ei pääse niille raitiotie ja bussipysäkeille, jotka se kutakuinkin ylittää. Silta palvelee vain Länsi-Pasilasta Stadionille kulkevia pyöräilijöitä, ei heitäkään talvella, jolloin sitä voivat käyttää vain hiihtäjät. Kaiken kukkuraksi silta on ruma kuin mikä ja nuo rautakaaren hirvitykset näkyvät yli koko Eltsun puiston. Hintaakin oli useita miljoonia, siis kymmeniä miljoonia mummon markkoja.

    Ja lisää samanlaista matkaan vaikka kaupunki velkaantuu hurjaa vauhtia ja päiväkodit, koulut, sairaalata ja vanhainkodit (tai mitä ryhmäkoteja ja palveluasumista ne nykyään ovatkaan) hajoavat käsiin. Missä on kaupaungin johdon vastuullisuus.

    Josko uskottaisiin jo, että Helsinki on täyteen rakennettu kun nyt rakenteilla olevat alueet ja Pasilan ratapihan alueet on rakennettu ja varauduttaisiin siihen.

    Auroran silta on pikku juttu tähän Kruunuvuorenrannan siltaan verrattuna. Jostakin syystä halutaan tehdä mahdollisimman pitkä ja kallis silta, jonka käyttö rajataan joukkoliikenteelle. Voi kysyä, olisiko liikenteen suuntaaminen Herttoniemeen ja Itäkeskukseen sittenkin luontevampaa, halvempaa ja vähemmän liikennettä generoivaa. Ratikkalinjan vetäminen Tullisaaren salmen yli Kulosaaren Itärantaa olisi tietysti maantieteellisesti luontevin linjaus, mutta Kulosaarelaisten mahdollista vastarintaa taidetaan pelätä aivan liikaa. Mitä tulee Kruunuvuorensillalle tulevaan kevyeen liikenteeseen, kävelyliikenne tulee jäämään jonnekin olemattoman ja vähäisen välimaastoon. muutama fillaristi sitä kautta saattaa ajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Satu L kirjoitti 14.9.2013 kello 23:00

    Kiitos selonteosta. Voisitko hieman avata tätä lausetta: “Kokoomus sitoi vihreät tehokkaasti ns. Railon myyntiin tai vuokraukseen korvamerkitsemällä osan tuloista pyöräilyyn.”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 9:41

    Satu L
    Kuten Otso Kivekäs ja sanoi, näin ei käynyt. Olin saanut erehdyksessä vanhan version, jossa tuollainen yritys vielä oli. Käyn muuttamassa tuon kohdan itse kirjoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Cisse kirjoitti 15.9.2013 kello 9:22

    Kruunuvuorenrannan silta on hieno juttu, mm. lintujen bongaus ratikasta paranee olennaisesti. Vakavasti ottaen, olen jo päättänyt muuttaa kyseisen yhteyden päähän täältä maaseudulta, joten osaltani suunnitelma ajaa asiansa.

    Sörnäisten tunnelin tarkoitusta en käsitä. Ajan Hermannin ja Sörnäisten läpi päivittäin ruuhka-aikaan, ja koskaan ruuhkautuminen ei tapahdu tunnelin kohdalla, vaan Arabian valoissa kun liitytään Kustaa Vaasan tiehen. Vapautuvasta tonttimaasta tulee todella kallista.

    Toinen empiirinen havainto: Hakaniemessä en ole koskaan jäänyt ilman pysäköintipaikkaa 50-100m torista. Ja pysäköin kadulle päivittäin (valitettavasti).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  12. Kalle kirjoitti 15.9.2013 kello 10:59

    Positiivista tuossa on vain se, ettei HSL- ole enää täysin pohjaton kaivo. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen tulee pääosin olla kannattavaa. Nykykäytäntö ei ole kestävällä pohjalla.

    Jos Kruunuvuoren silta tehtäisiin, olisi se hyvä lähtölaukaus veroäyrikampanjalle. Selkeä yksittäinen kohde, jolla voi todentaa Helsingillä olevan aivan liikaa rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 11:02

    Joukkoliikenteestä tulee kannattava heti, kun autoliikenteen subventoitin (ei maksa varaamastaan tilasta) lopetetaan. Joukkoliikenne joutu maksamaan infrainvestointinsa, mutta autoliikenne ei maksa senttiäkään siitä, että Helsinki investoi autoliikenteeseen yli sata miljoonaa euroa vuosittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juha Mäkinen kirjoitti 15.9.2013 kello 11:14

    Kruunuvuoren raitiovaunu silta hanke pitäisi perua järjettömän kalliina turhakkeena. Olisi paljon järkevänpää rakentaa raideyhdeys katuverkoston yhteyteen ja Herttoniemen metroaseman suuntaan. Onko kukaan miettinyt moniko Kruunuvuoren aluelle muuttava käyttäisi silta ratikkaa työmatkoihinsa. Todennäköisesti heistä 70-90% kävisi töissä keskustan sijaan jossain muualla. Kruunuvuoren kaavaan pitää varata riittävästi liiketilaa kaupalle yms palveluille niin turha autoilu vähenee. Raitiovaunun ympäristö vaikutuksissa ei kerrota totuutta hiilidioksidi päästöistä, se ei ole 0 niinkuin annetaan vihreitten suunnalta ymmärtää. Helsinki tuottaa kivihiilellä sähköä ratikoihinsa.
    Silta rahat voisi käyttää fiksumpiinkin hankkeisiin esim. homekoulut, lastensairaala yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 11:32

    Aika hyvä vertan Kruunuvuorenrannasta ilman siltaa keskustaan on se, että Lauttasaareen pääsisi vain kiertämällä Otaniemen kautta. Silta tekee Kruunuvuorenrannasta kantakaupungin jatkeen, ilman siltaa se on yhtä kaukana kuin Hämevaara. Koska kaupunki omistaa pääosan maasta, se saa sillasta huomattavasti maanluovutustuloja.
    Keskustassa ei käydä vain töissä. Siellä on aika hyvä kauppa ja muu tarjonta vaikka nyt Herttoniemeen verrattuna. Aika hyvin asuntojen haluttavuutta selittää niiden ajallinen etäisyys Helsingin keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 15.9.2013 kello 12:06

    Mikko Bergroth:
    …Josko uskottaisiin jo, että Helsinki on täyteen rakennettu kun nyt rakenteilla olevat alueet ja Pasilan ratapihan alueet on rakennettu ja varauduttaisiin siihen.

    Helsinki on kaikkea muuta kuin täyteen rakennettu. 😀 Pohjoisessa jo Taka-Töölössä on tiivistämistarvetta ja sen jälkeen ei kaupunkia yksinkertaisesti ole.

    Oma ongelmansa on lähiöiden hallittu purkaminen. Rakennuskanta on pääosin teknisesti niin huonoa ja kaavoitus surkeaa, ettei niihin kannata laittaa euroakaan ennen puskutraktoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  17. Viherinssi kirjoitti 15.9.2013 kello 12:28

    ceterum censeo: Kruunuvuorensillalle tulevaan kevyeen liikenteeseen, kävelyliikenne tulee jäämään jonnekin olemattoman ja vähäisen välimaastoon. muutama fillaristi sitä kautta saattaa ajaa.

    Kruunuvuorensilta on joukkoliikennesilta. Sillä on virkistysmerkitys kevyelle liikenteelle, mutta sen liikenteellinen merkitys on vähäinen. Perustelen tätä sillä, että tuolla korkeudella merenpinnasta on keskimäärin kovin tuulista ja koleaa. Pitkä ylämäki vastatuuleen veden vihmoessa naamalle vie mediaanipyöräilijältäkin vähän motivaatiota pois.

    Sillan suojaaminen tuulelta lienee kohtuullisesti tehtävissä, mutta löytyykö sekä maisemallisesti että sään kannalta hyvää ratkaisua? Kokonaan lasikatteisiin käytäviin voi pesiytyä muuten ei-toivottua toimintaa.

    Kyseessä on nimenomaan joukkoliikennesilta, ja fillarin saa tietysti sporaan. Kevyen liikenteen yhteyden mainostaminen tuntuu kuitenkin olosuhteet huomioiden vähän kornilta, ellei joku keksi jotain oikeasti fiksua.

    Autosillan tekeminen kyseiseen väliin olisi todennäköisesti ollut turhaa autoilijoiden kannalta, koska sillan toisesta päästä ei kuitenkaan pääse mihinkään. Keskusta on luontainen suunta joukkoliikenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  18. migul kirjoitti 15.9.2013 kello 14:33

    Mitä sille laajasalon motarille ollaan tekemässä? Onko se museoitu täysin koko matkaltaan? Reitti on varmaan turha myös jos herttoniemen tunnelit yms systeemit rakennetaan. Santahaminan mahdollinen gryndaaminenkaan ei myöskään pahemmin saattaisi muuttaa tuota kun pullonkauloista tuolla ei pääse mitenkään eroon. Tämä olisi mielestäni myös tärkeämpi koko alueelle. Oli siltoja tai ei.

    Paikka on kyllä tuulinen , mutta huomattavasti vähemmän tuulinen kuin Larun sillat. Karttaa katsomalla ymmärtää miksi.

    Ratikkaliikenteellä taitaa olla huono maine kun liikennevälineenä sitä ei oteta vakavasti. Itseä kiinnostaisi myös tuon mahdollisen sillan vaikutus eri vaihtoihin ja matka-aikoihin esm Haagaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. kake kirjoitti 15.9.2013 kello 15:37

    Viherinssi:

    Raitiovaunussa ei saa kuljettaa polkupyörää. “Ei-toivotun toiminnan” vähentämiseksi toivoisin jotain vähän mielekkäämpää ratkaisua kuin tilan suunnittelu epämiellyttäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. spottu kirjoitti 15.9.2013 kello 16:24

    Entäpä jos Kruunuvuorenrannan ratikkayhteyden ja Hakaniemen kehittämisen liittäisi henkisesti toisiinsa?

    Nykytilassaan Merihaka on irrallinen saareke ja Hakaniemen liikennejärjestelyt itäsuuntaan ovat ylimitoitettuja. Tori on aidosti ankea, ja irroittaa Kallion rannasta.

    Jos Kruunusiltojen jatke rakennetaan Hakaniemeen ja integroidaan kunnolla Pisara-asemaan, saadaan siitä oiva liikenneratkaisu sekä Sompasaareen että Merihakaan. Samalla Hakaniemen torin voisi gryndata rantaan asti katkaisemalla Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun välinen yhteys, ja rauhoittaa liikenne muutenkin sulkemalla Pitkäsilta yksityisautoilulta. Hakaniemen sillan häivyttämiseen voitaisiin varautua suunnitelmalla joka toteutettaisiin nykyisen sillan tullessa taloudellisen käyttöikänsä päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. Mikko Särelä kirjoitti 15.9.2013 kello 18:01

    migul:
    Mitä sille laajasalon motarille ollaan tekemässä? Onko se museoitu täysin koko matkaltaan? Reitti on varmaan turha myös jos herttoniemen tunnelit yms systeemit rakennetaan. Santahaminan mahdollinen gryndaaminenkaan ei myöskään pahemmin saattaisi muuttaa tuota kun pullonkauloista tuolla ei pääse mitenkään eroon. Tämä olisi mielestäni myös tärkeämpi koko alueelle. Oli siltoja tai ei.

    Lautakunnalle luvattiin elokuussa, että Laajasalontietä koskevat tarkastelut tuodaan lautakunnalle näytille alkuvuodesta 2014 ja tämän jälkeen on tarkoitus nopeassa tahdissa tehdä sinne täydennysrakentamiskaava. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2013/Ksv_2013-08-27_Kslk_20_Pk/46311DAF-20D6-4A5D-B8D2-228F3719C709/Kaupunkisuunnittelulautakunnan_lausunto_kaupunginh.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Tero kirjoitti 15.9.2013 kello 19:14

    Osmo Soininvaara:
    Joukkoliikenteestä tulee kannattava heti, kun autoliikenteen subventoitin (ei maksa varaamastaan tilasta) lopetetaan. Joukkoliikenne joutu maksamaan infrainvestointinsa, mutta autoliikenne ei maksa senttiäkään siitä, että Helsinki investoi autoliikenteeseen yli sata miljoonaa euroa vuosittain.

    Olen samaa mieltä, että joukkoliikennettä tulee suosia Helsingissä. Olen myös samaa mieltä, että autojen varaama tila on kallista, mutta en hyväksy argumenttia, että autoulua subventoidaan Suomessa. On suorastaan epärehellistä väittää näin. Autoilua verotetaan yli 4 miljardia vuodessa. Se ettei raha tule Helsingin kassaan on poliitikkojen rahanjako-ongelma, ei verojen maksajan ongelma.

    Huomattavaa on, että autoilu, tiet, muu infra … tuottaa muutakin kuin verotuloja, ei vain kuluta (poislukien ympäristö).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2013 kello 19:50

    Autoilua yliverotetaan Suomessa kokonaisuutena, mutta aliverotetaan suurissa kaupungeissa, joissa ne rohmuavat hyvin kallista kaupunkitilaa aivan kohtuuttoman paljon. Lisäksi Helsingin kaupunki ei saa noita valtion perimiä autoveroja itselleen vaan joutuu kuhnnallisveroista subventoimaan autoilua yli sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. jlbl kirjoitti 16.9.2013 kello 0:04

    Cisse:

    Sörnäisten tunnelin tarkoitusta en käsitä. Ajan Hermannin ja Sörnäisten läpi päivittäin ruuhka-aikaan, ja koskaan ruuhkautuminen ei tapahdu tunnelin kohdalla, vaan Arabian valoissa kun liitytään Kustaa Vaasan tiehen. Vapautuvasta tonttimaasta tulee todella kallista.

    Jep, Jep. Oma ennätys on 18min bussissa välillä Kalasatama – Arabia. Sari Essayah vetäisi sen nykykunnossakin nopeammin ilman yhtään tekniikkavaroitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Jari V. kirjoitti 16.9.2013 kello 9:48

    jlbl: Jep, Jep. Oma ennätys on 18min bussissa välillä Kalasatama – Arabia.

    Niin, tuo johtuu juuri niistä valoista, mihin edellinen kirjoittaja viittasi. Tunneli ei sitä risteystä nopeuta lainkaan, eli kuten aina, massiivisella eritasoratkaisulla saadaan ruuhkaa korkeintaan vähän siirrettyä.

    Bussin kulkua saadaan nopeutettua poistamalla autot bussin edestä (tunnetaan nimellä bussikaista). Nyrkkisäännön pitäisi olla, että jos jossain on ruuhkaa, siellä on kysyntää myös joukkoliikenteelle, eikä joukkoliikenteen seisottaminen autoruuhkassa toimi koskaan missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. Viherinssi kirjoitti 16.9.2013 kello 15:08

    kake:
    Raitiovaunussa ei saa kuljettaa polkupyörää. “Ei-toivotun toiminnan” vähentämiseksi toivoisin jotain vähän mielekkäämpää ratkaisua kuin tilan suunnittelu epämiellyttäväksi.

    Raitiovaunujen fillarikieltoon lienee tällä hetkellä kaksi syytä. Fillarit vievät tilaa, ja niillä pääsee käytännössä yhtä nopeasti tai nopeammin kuin raitiovaunulla. Sillan kohdalla toki tilanvientiargumentti pitää, nopeusargumentti ei. Ainakaan toivottavasti raitiovaunun keskinopeus ei ole 18 km/h siltojen yli. Lopulta kyse on kuitenkin vain hallinnollisesta määräyksestä, jota voidaan tarvittaessa muuttaa vaikka vain tällä yhteysvälillä.

    Olen samaa mieltä siitä, että sillan tekemiseen hyvin käytettäväksi pitäisi keksiä jokin ratkaisu. Sellainen ei kuitenkaan tule helposti mieleen. Suunnittelukilpailun voittanut työ ei ota asiaan kantaa, pyöräilijän erottaa merestä tuollainen normaalin korkuinen kävelytien lasikaide. (Tämä yksityiskohta ei välttämättä mene turvallisuusmääräyksistäkään läpi, koska kaiteeseen kolauttava pyöräilijä voi pudota jorpakkoon.)

    Paras ratkaisu olisi katoksella sivuilta ja päältä suojattu käytävä, jossa liikenne on yksisuuntaista. Tämän voisi tehdä havainnekuvissa hyvin näyttäväksi lasituubiksi, mutta ratkaisun tekeminen siistinä pysyväksi lienee aika haastavaa.

    En tiedä, onko tähän asiaan kukaan oikeasti viitsinyt ottaa kantaa. Sillan sijaintipaikalta ja -korkeudelta luulisi olevan saatavissa tuulianalyysi, jonka pohjalta ratkaisuja voisi miettiä. Raitiovaunut eivät tuulesta piittaa, mutta polkupyöräilyn mielekkyyteen pitkillä silloilla se vaikuttaa hyvin olennaisesti. Kävely putoaa liikkumistapana kuvasta jo siltojen pituuden vuoksi, vaikka hauskathan tuollaiset sillat lenkkeilijälle ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Viherinssi kirjoitti 16.9.2013 kello 15:23

    migul: Paikka on kyllä tuulinen , mutta huomattavasti vähemmän tuulinen kuin Larun sillat. Karttaa katsomalla ymmärtää miksi.

    Oliko tämä arvaus vai tieto? Vallitseva tuulensuunta ikävämmällä säällä lienee lounas, ja varsinkin Korkeasaaresta itään lähtevä silta on siihen suuntaan aika vapaalla reitillä Suomenlinnaan asti ja ylikin. Larun sillat jäävät Lauttasaaren katveeseen ainakin jossain määrin. Vai tarkoititko länsipuolta? Siellähän sillat ovat matalalla.

    En väitä oikeasti tietäväni tästä mitään, koska tuuli aina pyörii rannikon läheisyydessä. Joskus ikävä tuuli tulee idästä tai pohjoisestakin. Jos paikasta on ihan mittaus- tai analyysitietoa, tyydyn kyllä siihen.

    Joka tapauksessa tuosta sillasta tulisi paljon parempi fiilis, jos jostain löytyisi edes yritys tuulianalyysin tekemiseen. Jos sellaista ei tässä vaiheessa ole tehty, niin aika heppoisella pohjalla on ajatus fillaroinnista, kun merenselän yli menevä silta on ihan ilmiselvä säähaaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. migul kirjoitti 16.9.2013 kello 20:46

    Perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Tämä riippuu tosi paljon tuulen suunnasta ja tuulesta sillan korkeuksissa. Itsellä ei ole mitään tietoja mittaustiedoista. Kannattaa katsoa missä päin esm leijasurffausta tai leijahiihtoa harrastetaan helsingin rajojen sisällä. Laru on suosittu , mutta Vanhankaupunginlahdellakin tuota harrastetaan. Kruunuvuorenselälläkin tuuli toimii , mutta paikka ei ole erityisen suosittu. Veikkasin , että Suomenlinna ja sotilassaaret ovat esteinä tuulelle ja aiheuttavat tiettyä turbulenttisuutta. Laru on tuulen suunnasta riippuen enemmän auki ulkomerelle. Jostain syystä vanhankaupunginlahti saattaa olla jopa tuulisempi kuin Kruunuvuorenselkä? Samoina päivinä on päässyt nopeammin eteenpäin vanhankaupunginlahdella. Ainakin itse veikkasin näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. eläkevaari kirjoitti 16.9.2013 kello 22:14

    Osmo Soininvaara:
    Aika hyvä vertan Kruunuvuorenrannasta ilman siltaa keskustaan on se, että Lauttasaareen pääsisi vain kiertämällä Otaniemen kautta. Silta tekee Kruunuvuorenrannasta kantakaupungin jatkeen, ilman siltaa se on yhtä kaukana kuin Hämevaara. Koska kaupunki omistaa pääosan maasta, se saa sillasta huomattavasti maanluovutustuloja.
    Keskustassa ei käydä vain töissä. Siellä on aika hyvä kauppa ja muu tarjonta vaikka nyt Herttoniemeen verrattuna. Aika hyvin asuntojen haluttavuutta selittää niiden ajallinen etäisyys Helsingin keskustaan.

    Päätös Kruunuvuoren siltojen rakentamisesta on erinomainen ja merkitykseltään aivan toista luokkaa kuin RKP:n aikoinaan noin tuhannen asukkaan saarelle ajama, nykyisin Suomen pisin Raippaludon silta.

    Ennen nykyisen Kulosaaren sillan valmistumista v. 1957 siinä oli yksityinen puusilta, jonka ylittäminen oli maksullista. Jos et maksanut siltamaksua, niin jouduit kiertämään Viikin kautta. Kulosaareen kulki myös yksityinen raitiovaunu.

    Valmistuessaan Kruunuvuoren silta tulee antamaan mahdollisuuden useille kymmenille tuhansille henkilöille matkusttaa joukkoliikenteen avulla eri puolille pääkaupunkiseutua (bussit, metro, ratikat, junat ml. tuleva pisararata). Kolmen kilometrin merellinen ratikkamatka keskustaan on jo sinänsä mukava elämys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2013 kello 8:37

    Kruunuvuoren silta taitaa lyhentää matkaa kantakaupngista Kruunuvuoreen enemmän kuin Kulosaren silta Itä-Helsinkiin. Kun se Kulosaaren siltakin on aika huonossa kunnossa, eikä olisi johdonmukaista vaatia, että se puretaan korjaamisen sijaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. eläkevaari kirjoitti 17.9.2013 kello 12:13

    Osmo Soininvaara:
    Kruunuvuoren silta taitaa lyhentää matkaa kantakaupngista Kruunuvuoreen enemmän kuin Kulosaren silta Itä-Helsinkiin. Kun se Kulosaaren siltakin on aika huonossa kunnossa, eikä olisi johdonmukaista vaatia, että se puretaan korjaamisen sijaan?

    Minua henkilökohtaisesti ei haittaisi, vaikka Kulosaaren silta ja länsimetron valmistuttua Lauttasaarenkin silta purettaisiin. Käytän keskustassa käydessäni aina metroa. Autoa tarvitsen ainoastaan Sipoon Granön saareen vapaa-ajanasunnolleni mennessä 14 kilometrin matkalla Herttoniemi-Karhusaari. Tosin sinnekin on jo muutaman vuoden ajan päässyt HSL:n bussilla. Sen sijaan valmisteilla olevaan Östersundomin osayleiskaavaan suunnitteilla oleva Granön silta olisi omasta näkökulmastani hyvinkin tarpeellinen. Asioita ei kuitenkaan voi ajatella aina pelkästään omasta ja oman puolueensa näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. virtauspohtija kirjoitti 17.9.2013 kello 13:50

    Cisse: Sörnäisten tunnelin tarkoitusta en käsitä.

    Lisää mielessäsi kaikki Kalasataman uusien alueiden (Sompasaaresta Hermanninrantaan) asukkaiden ja työpaikkojen autot niihin nykyisiin valoristeyksiin, niin voi huomata että uusi paikallisliikennekin tukkiutuisi tehokkaasti. Nythän mainittiin että asiantuntijat olivat laskeneet että parin vuoden viivästys ei vielä aiheuta kriittisiä ruuhkia, kun aluetta rakennetaan vielä seuraavakin vuosikymmen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 17.9.2013 kello 22:44

    Tällä hetkellä tuuli Harmajalla 8 m/s so. 29 km/t.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Daniel Federley kirjoitti 11.10.2013 kello 21:03

    Tämä taitaa vaatia nyt vähän päivitystä. Millainen on draamakomedian “Investointisopu” seuraava näytös nyt, kun kokoomus on paljastanut todelliset aikomuksensa? Mitä tekevät demarit? Ja ennen kaikkea vihreät? Tyydytäänkö vaan siihen, että taas kokdem veti nenästä? Vai käykö niin, että kokoomus onkin se, joka joutuu taipumaan?

    Odottelen tuoretta blogausta aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

Jätä vastaus