Hitas on tuhottu

10.6.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kiinteistölautakunta päätti äänin 3-3 demarien ollessa poissa, että vanhat Hitas-yhtiöt voivat vapautua Hitas-säännöstelystä, jos enemmistö yhtiökokouksessa sitä kannattaa. Apulaiskaupunginjohtaja tyytyi päätökseen, joten siitä tuli pysyvä.

Yksimielisyyttä olisikin taloyhtiöissä vaikea saada, koska samalla tontin vuokra nousee ja asumisesta tulee kalliimpaa. Sille, joka ei ole myyntiaikeissa, tämä on huono vaihtoehto.

Tuo Hitas-pykälä on asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksessä ja yhtiöjärjestystä voi tältä osin muuttaa vain yksimielisesti. Onko todella kiinteistölautakunnan vallassa päättää, ettei taloyhtiöiden tarvitse noudattaa omaa yhtiöjärjestystään?

Nyt perustettavat Hitas-yhtöt vapautuvat säännöstelystä joka tapauksessa 30 vuoden kuluttua. Onko kukaan miettinyt, mitä tämä merkitsee käytännössä? Noin 20 vuoden kuluttua noiden kohteiden kauppa pysähtyy kokonaan. Kukaan ei myy asuntoa tuona aikana ja luovu parin kolmen tonnin voitosta neliöltä.  Tällaisessa asuntopolitiikassa ei ole mitään järkeä, sillä se haaskaa hyvinvointia ja paljon. Olen ollut Hitas-järjestelmän kannattaja, mutta tällaista en voi kannattaa. Jos säännöstely halutaan purkaa määräajan kuluttua, pitäisi maanvuokran nousun olla niin suuri, ettei merkittävää arvonnousua tapahdu. Tältä pohjalta sääntelyä voisi edelleen jatkaa. Silloin Hitas tarjoaisi kohtuuhintaista asumista 30 vuotta, mutta sitten etu menetetään sen sijaan, että ensimmäinen asukas saa rahastetuksi sen itselleen. Koska on epärealistista ajatella, että ensimmäinen asukas luovuttaa edun seuraavalle, on järkevintä tehdä edusta määräaikainen, ei hintasäännöstelystä.

Muutoin Hitas-sääntelyyn ei pidä lainkaan ryhtyä kalliilla alueilla. Halvoilla tosin ei ole mitä säädellä.

Kommentit

74 Vastausta artikkeliin “Hitas on tuhottu”

  1. Pallo kirjoitti 10.6.2013 kello 19:45

    Osmo, voitko lyhyesti kertoa miksi kannatat Hitas-asuntojen rakentamista kalliille alueille?

    Oman käsitykseni mukaan kyseessä on vain hyväosaisille suunnattu ilmainen lottoarvonta (hyväosaisille siksi, että köyhemmillä ei ole varaa Hitasiinkaan). Rikkaat sitten vuokraavat asunnot ja varsin harvoin tuki kohdistuu sille ryhmälle, jolle se on suunniteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  2. Antsa kirjoitti 10.6.2013 kello 20:14

    Demokratia on joskus irvokasta! Eikö voitaisi demokraattinen päätöksenteko korvata vetämällä tikkua asioiden ratkaisemiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. Sampo Honkala kirjoitti 10.6.2013 kello 20:22

    Hitas olisi toiminut hyvin, mikäli kaupungilla olisi ollut malttia jatkaa Hitas- tuotantoa niin kauan, että joka korttelissa tai ainakin viereisessä olisi ollut Hitas tarjolla. Suurella volyymilla Hitas olisi vaikuttanut yleiseen hintatasoon alentavasti, koska kukaan ei maksa paljon jos naapurissa sama maksaa vähän. Kaupunki on kuitenkin vuosien varrella suuntautunut tontin myyntiin eniten tarjoavalle, ja Hitas on jäänyt sittenkin kuriositeetiksi. Nykymuotoisen, 30 vuotta kestävän säännöstelyn hyöty tai ominaisuus on lähinnä se, että rakennusliikkeen katteesta osa leikataan asukkaan voitoksi, lähinnä sen asukkaan, joka 30 vuoden täyttyessä hintaedun saa. Toisaalta on jonkin sortin kaksinaismoralismia, että rakennusliike saa kuitata katteen kovan rahan tuotannossa ilman muuta, mutta asukkaan saama hyöty on jotenkin paheksuttavampi asia. Fakta on kumminkin se, että Hitaksessa keskituloisempikin asukas saattaa pystyä ostamaan omistusasunnon, eli myös pienemmistä tuloista ohjautuu varoja rakentamiseen ja rakennettuun kansallisvarallisuuteen. Se on hyvä asia ennemmin kuin huono. En ihan kertalukemalta ymmärrä miten maanvuokran korotus asunnon hinnannousua vastaavaksi voisi toimia – hitas tarkoittaisi silloin asumismuotoa, joka olisi ensin edullinen, mutta 30 vuoden kuluttua sietämättömän kallis. Suuren rahamäärän sitominen hankkeeseen, joka vääjäämättä johtaisi vuokra-asumista vastaavaan tilanteeseen ei ole ostajan näkökulmasta järkevä. Jos aikoo päätyä asumaan vuokralle, niin pääomia ei kannata sitoa ollenkaan – omistusasumisen keskeinen tarkoitus kun on päästä joskus omilleen ja selvitä vuokra-asumista edullisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  4. Virtanen kirjoitti 10.6.2013 kello 20:53

    Hitas pitäisi lopettaa kokonaan. Nyt kansa maksaa veroissa tukiaisia, jotka valuvat halvalla asujien ja voitolla myyjien taskuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 42

  5. Jorma Nordlin kirjoitti 10.6.2013 kello 21:14

    Päättäjissä on liian paljon tilanteesta hyötyviä, sen takia tällainen päätös meni läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  6. Elmo Allén kirjoitti 10.6.2013 kello 21:28

    Eihän tuo taloyhtiöiden yhtiöjärjestystä muuta. Kaupunki ei vain voi nyt estää sen muuttamista. Vai onko sinulla Ode perusteita olettaa muuta? Onko tästä kaupungin juristeilla jokin mielipide?

    Ei niin että rakastaisin Hitasia – voisi lopettaa mokoman keskiluokan oman lottoarvonnan -, mutta en pidä sen myyntivoittojen valumista niille omistajillekaan hyvänä. Ovat saaneet lotossa jo sen asumisvoiton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2013 kello 22:42

    Yhtiöjärjestyksen mukaan jokaisella osakkaalla on veto-oikeus tuohon yhtiöjärjestyksen kohtaan. Tämä tuli suojaamaan kaupungin etua, koska kaupungilla oli jokaisessa yhtiössä yksi asunto. Se yksimielisyyden vaatimus yhtiöjärjestyksessä suojaa kuitenkin kaikkia, ellen nyt sitten muista asiaa aivan väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. KKK kirjoitti 10.6.2013 kello 21:31

    Sampo Honkala: Nykymuotoisen, 30 vuotta kestävän säännöstelyn hyöty tai ominaisuus on lähinnä se, että rakennusliikkeen katteesta osa leikataan asukkaan voitoksi, lähinnä sen asukkaan, joka 30 vuoden täyttyessä hintaedun saa.

    Rakennusyhtiöt eivät vapaaehtoisesti suostu leikkaamaan katettaansa, siksi Hitas -asukkaan saama hyöty on pois maanvuokrasta eli jokaisen helsinkiläisen lompakosta.

    Sampo Honkala: En ihan kertalukemalta ymmärrä miten maanvuokran korotus asunnon hinnannousua vastaavaksi voisi toimia – hitas tarkoittaisi silloin asumismuotoa, joka olisi ensin edullinen, mutta 30 vuoden kuluttua sietämättömän kallis.

    Ajatus on ilmeisesti korottaa maanvuokraa vastaamaan kovan rahan asunnon maanvuokraa. Myös tässä tilanteessa Hitas -asukas hyötyy arpaonnestaan, koska markkinaehtoista vuokraa joutuu maksamaan vain osan aikaa asumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2013 kello 22:41

    KKK ymmärsi oikein. Koska ei näyhtä realistiselta, että tätä arpaonnea siirrettäisiin seuraaville asukkaille, rajataan sitä ajallisesti eikä anneta ensimmäiselle asukkalle hyötyä tästä ikuisuuteen nykyhetkeen rediskontattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. sampo honkala kirjoitti 10.6.2013 kello 22:44

    Virtanen:
    Hitas pitäisi lopettaa kokonaan. Nyt kansa maksaa veroissa tukiaisia, jotka valuvat halvalla asujien ja voitolla myyjien taskuihin.

    Ei Hitakseen liity minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Se on ainoastaan säännöstelytoimi. Huhutaan, että piilotukea myönnettäisiin edullisena tonttivuokrana, mutta ei vuokrataso taida juuri poiketa Hitaksen hyväksi. Ja toisekseen, se vuokratulohan säilyy kaupungilla silloinkin kun Hitasyhtiö vapautuu säännöstelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Rogue kirjoitti 11.6.2013 kello 0:16

    Osmo:

    Noin 20 vuoden kuluttua noiden kohteiden kauppa pysähtyy kokonaan. Kukaan ei myy asuntoa tuona aikana ja luovu parin kolmen tonnin voitosta neliöltä

    Voi olla että tuolloin kauppa pysähtyy kokonaan tai sitten niistä vedetään pimeenä välistä siinä vaiheessa vielä suurempia summia kuin mitä aikaisemmin myydyistä Hitaksista vedetään. Aivan järjetön systeemi.

    Miten muuten on perusteltu se, että Hitasta myytäessä myyjä saa itse valita kenelle asunnon myy? Jos kerran byrokraatti arvioi sen virallisen myyntihinnan ja sillä hinnalla tulee esim. 100 tarjousta, niin miksi uutta omistajaa ei arvota näiden sadan joukosta samalla tavalla kuin ensimmäinen omistajakin arvottiin hakemuksen lähettäneiden joukosta? Se, että myyjä saa valita uuden omistajan aiheuttaa huutokauppatilanteen, jonka seurauksena esim. 250K Hitas-asunnosta maksetaan päälle kymmeniä tuhansia “huonekaluista” tai muulla vastaavalla järjestelyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  12. sampo honkala kirjoitti 11.6.2013 kello 0:38

    Kommentoisin vielä tonttivuokraa. Esim. Jätkäsaaren hotellihankkeessa vaihtoehdot oli muistaakseni 900 000 euroa vuosivuokraa tai 16 miljoonan tonttikauppa. Suuruusluokkaa on mielestäni aina tällä suunnalla: alle 20 vuoden vuokralla tontin saa omaksi. Vaikka Hitasyhtiö maksaisi alennettua vuokraa 30 vuotta, niin todellisuudessa se tulouttaa kaupungille vähänkään pidemmässä tarkastelussa enemmän kuin kovanrahan yhtiö, jolle kaupunki myy tontin. Tonttipolitiikasta hyötyy siis se, joka tontin ostaa. Hitasyhtiöt muiden vuokralaisten tavoin ovat kaupungin kulujen maksumiehiä, eivät hyötyjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2013 kello 8:24

    jos ottaa lainaa maksaakseen tontin, joutuu maksamaan vuokran verran korkoja, eikä saa pääomaa kuoletetuksi koskaan. Tosin vuokra on sidottu indeksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. reijo pipinen kirjoitti 11.6.2013 kello 5:41

    Eikö ammattiliittojen VVO:ta pysäytä mikään mahti? Demarien ei tarvitse silmiään pyöritellä sitä, että kannatusluvut laskevat. Ammattiliittoja hallitsee suvereenisti SDP.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. hukkaan meni kirjoitti 11.6.2013 kello 9:24

    Elmo Allén: Ovat saaneet lotossa jo sen asumisvoiton.

    Viikinmäessä, Aurinkolahdessa ja Myllypurossa on vaikka kuinka monta rakenteilla olevaa hitas-kohdetta, joista voi ostaa tuollaisen “lottovoiton” ihan ilman arpajaisia – valinnanvaraakin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. R. Silfverberg kirjoitti 11.6.2013 kello 9:25

    Hitas olisi toiminut erinomaisesti jos sääntöjä olisisi selkeytetty esim edelleenvuokraamisen osalta ja Espoo ja Vanta saatu mukaan ohjelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Mikko Särelä kirjoitti 11.6.2013 kello 9:33

    900 000 / 16 000 000 = 5,625%. Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin maasta runsaan 5% ikuinen tuotto on kyllä kaupungille aika hyvä diili verrattuna kertakauppaan. Noilla hinnoilla kaupungin ei kannattaisi myydä ulos yhtäkään tonttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2013 kello 11:42

    Kaupungin ei kannattaisi myydä tontteja. Se on selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko kirjoitti 11.6.2013 kello 9:57

    Sampo H., Paasirannassa Hitas-asunnon tontinvuokra on 2-2,50 e/m2. Vieressä Lemminkäinen tilittää tontista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskiluokan lottoa vaan hyvätuloisten. Osallistut arvontaan. Jos voitat, iso osa asunnosta pitää maksaa samantien. Ja olet kahden asunnon loukussa. Kun on pääomia, arvonnat ovat mainio juttu.

    Alas Hitas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  20. Risto kirjoitti 11.6.2013 kello 10:14

    Yksimielisyyttä olisikin taloyhtiöissä vaikea saada, koska samalla tontin vuokra nousee ja asumisesta tulee kalliimpaa. Sille, joka ei ole myyntiaikeissa, tämä on huono vaihtoehto.

    Jos on tarkoitus asua vuosikymmeniä, niin kyllä, mutten entä muuten? Vastarannankiiski ei voi luottaa siihen, että sitten kun hänen myyntipäivänsä lähestyy kaikki muut asukkaat suostuvat nostoon hänelle optimaallisella ajankohtana. Tarkoitan siis käytännössä vertailua esimerkiksi 5-10 vuoden korkeampien vuokrien ja toisaalta korkeamman myyntihinnan välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Mika kirjoitti 11.6.2013 kello 10:41

    No mutta, voihan kaupunki alkaa arpomaan vaikka toimeentulotuen määrää jos HITAS arvonta loppuu.

    tai hallitus kehittää ohjelmiston joka arpoo joka vuosi kansalaisen ALV-verotason, autoveron määrän, HSL:n lipun hinnan jne.

    Kysehän on elintason kohottamisesta arpaonnella ja meillä on jo Veikkaus ja sen tarjoamat rahapelit tätä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  22. Pekka Pessi kirjoitti 11.6.2013 kello 12:51

    Mikko Särelä:
    900 000 / 16 000 000 = 5,625%. Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin maasta runsaan 5% ikuinen tuotto on kyllä kaupungille aika hyvä diili verrattuna kertakauppaan. Noilla hinnoilla kaupungin ei kannattaisi myydä ulos yhtäkään tonttia.

    Ostaja maksaa kiinteistöveroa 1,8 % tontistaan, ja kun se on rakennettu, 0,8 %. Rakennuksesta maksetaan vain 0,32 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. ij kirjoitti 11.6.2013 kello 13:54

    Osmo Soininvaara:
    Kaupungin ei kannattaisi myydä tontteja. Se on selvä.

    Miksi ihmeessä kukaan suostuu ostamaan asuntoa kiinteistöstä, joka on vuokramaalla? Mikä kiinteistö se on? Asunnon hinta voi romahtaa kertarysäyksellä yhdellä kaupungin yksipuolisella vuokrannostolla. Tai sitten vuokrasopimusta ei vain jatketa, ja “kiinteistö” muuttuu arvottomaksi (kuten Vaisalantiellä Espoossa n. vuonna 2000).

    Vuokrasopimuksen jatkamissopimukset ovat hyvin hankalia epäjatkuvuuskohtia talon historiassa. Jo toistakymmentä vuotta ennen vuokrasopimuksen päivityspäivää alkaa aika, jolloin talon pitkäaikaiseen kunnossapitoon sijoittaminen on riskaabelia. Entäpä, jos vuokrasopimuksen uusimisen ehdoksi tulee pihan lohkominen uudisrakennukselle (josta vanhan talon asukkaat eivät hyödy)?

    Pidetään nyt vain kiinteistöt kiinteistöinä ja vuokra-asunnot vuokra-asuntoina. Kiinteistöverolla voi sitten kaupunki kerätä harkitsemansa rahamäärän, ilman hankalia epävarmuus- ja epäjatkuvuustekijöitä kiinteistön pitkäjänteisen kunnossapidon kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. T. kirjoitti 11.6.2013 kello 16:54

    Ensimmäistä omistajaa ei muuten ole ollut mikään pakkoa arpoa, ehdoissa on ainoastaan maininta että pitää suosia niitä jotka ovat itse muuttamassa asuntoon ja myöhemmin lisätty ettei saa myydä jo hitas-asunnon omistavalle. Rakennusliike voi vapaasti myydä parhaat uudet hitas-asunnot vaikka rakennusliikkeen omistajan siskontyttärelle, valtapuolueen valtuustoryhmän puheenjohtajalle, rakennusviraton virkamiehelle tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Sampo Honkala kirjoitti 11.6.2013 kello 18:22

    Mikko:
    Sampo H., Paasirannassa Hitas-asunnon tontinvuokra on 2-2,50 e/m2. Vieressä Lemminkäinen tilittää tontista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskiluokan lottoa vaan hyvätuloisten. Osallistut arvontaan. Jos voitat, iso osa asunnosta pitää maksaa samantien. Ja olet kahden asunnon loukussa. Kun on pääomia, arvonnat ovat mainio juttu.

    Alas Hitas.

    Eikö tuossa samalla tullut selitys asumisen kalleudelle? Jos asunnon hinnasta ensimmäiset 2700 euroa neliölle kiertää rakennusliikkeen kautta kaupungin kassaan, niin alle 5000 euron neliöhinnan tuosta ei pysty myymään yhtään kämppää. Nyt pitäis myös miettiä miksi rakennusliikkeelle muka on edullisempaa kierrättää tuo 2700 kassan kautta kuin myydä samaa viiden tonnin kämppää 2300 neliö, mutta vuokratontille siten että asukas maksaa tonttikulun vähitellen, 20 – 100 vuoden aikana? Onko omistusasumisen kalleuden syynä siis se, että kaupunki tarvitsee kipeästi käteistä ja myy tontteja, vaikka vuokramaalle sama asuntotuotanto syntyisi alle puoleen hintaan, ja kaupungin kassaan tulisi sama raha, mutta pienempinä kerta-annoksina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. Sirkka kirjoitti 11.6.2013 kello 20:49

    Hitasten jälleenmyyntihinnat vaihtelevat kuin lottoarvonnassa talosta toiseen. Jälleenmyynnin hintaerot voivat olla alkuaan samanhintaisissa yhtiöissä jopa 3.000 euroa neliöltä. Ne jotka saavat pyytää kunnon hinnan asunnostaan, ovat jo nyt irti hitassääntelystä ja lopullisesti pääsevät sääntelystä 30 vuoden täyttyessä irti ilman hakemusta kaupungin ilmoituksella. Ne jotka ovat hintakuopassa eivät Soininvaaran mielipiteen mukaan saisi koskaan päästä pois sääntelystä. Onneksi lautakunta teki oikeudenmukaisen päätöksen. Ja Helsingin kaupungin yksimielisyysvaateen tilalla NOUDATETAAN ASOY-LAKIA! Voisiko Soininvaara myös selvittää, mikä on se YHTEISKUNNAN TUKI, josta me hitaslaiset erityisesti nautimme. Aravia/Aran lainoittamia taloja on Suomi ja Helsinki täynnä, eikä kukaan vaadi niitä ikuiseen sääntelyyn tai kutsu entisen ei-hitasaravan myyntiä rahastukseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2013 kello 8:32

    KLyllä asunto-osakeyhtiö laki edellyttää, että jokaisessa yhtiössä noudatetaan yhtiön omaa yhtiöjärj4estystä ja tuo yksimielisyyden vaatimus on yhtiöjärjestyksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Pekka kirjoitti 12.6.2013 kello 10:17

    Aiemmissa ARAVA lainoilla lainoitetuissa asunnoissa oli tietyt kriteerit perhekoon ja tulojen suhteen.
    Hitas järjestelmä taas rajoituksettomana asukasvalinnan osalta on vähän kyseenalainen tukimuoto, keskiluokka sitä kovasti suosii ja selvää on että parhailla paikoilla omat kynnet ei pidä vapaarahoitteiseen uuteen asuntoon.
    Tontin halvan vuokran kautta kanavoitu tuki on jotensakkin ymmärrettävä sitä että rakennusliikkeille pakkoluovutetaan vapaarahoitteisten tonttien kylkiäisenä hitas tontteja on kyseenalainen menettely.
    Projekteissahan on käynyt pahimmillaan seuraavasti, kaupungin määrittämä Hitas myyntihinta ei kata hankkeen kustannuksia jolloin insinööri kätevästi laskee erotuksen vapaarahoitteisten asuntojen hintoihin samassa korttelissa.

    Kaupungin Hitas-hinnanmääritys kun väkisinkin on tuossa vaiheessa arvaus, käytettävissä kun ei ole suunnitelmia tulevasta kohteesta.
    Sinänsä ei tunnu haittaavan kaupankäyntiä ja vapaarahoitteisten hinnat tuntuvat kestävän naapurin jeesaaamisen hinnoissa. Tämä kuitenkin osaltaan nostaa asuntojen hintoja hyvillä alueilla. Kun rakennusliikkeen kilpailijat huomaavat että hintaan voi rapata 300 euroa till ovat typeriä jos eivät sitä nettoa omissa kohteissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2013 kello 10:49

    Pekka
    Ymmärrät kai, ettei tuo minustakin arveluttava Hitaskytkentä tontinjaossa vaikuta mitään vapaarahoitteisten asuntojen myyntihintaan. Se kohdistuu joko rakennusliikkeen katteeseen tai kilpailun toimiessa, vapaarahoitteisen tontin hintaan, eli tuen maksaa kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikko kirjoitti 12.6.2013 kello 10:51

    Sampo H., kaupunki taitaa käyttää tontin ostohinnan ja vuokran vertailuun 3,5-4% korkokantaa (Osmo tämän tietää). No 2700 e/m2 merkitsisi vastikkeeseen pohjalle 9 e/m2/kk eli asunnolle noin 13 e/m2 kuukausivastiketta. Ei sekään sitten halpaa olisi. Ne paasirannan asunnot muuten maksavat yli 8000e/m2 ja kaupunki saa 33% myyntihinnasta.

    Ihan muualta: olen ymmärtänyt että asuntojen ostajat, ainakaan pääkaupunkiseudulla, eivät hinta-arvioissaan juurikaan ota huomiooon tontin omistusta. Miksiköhän? Mutta tämä ihan luulona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Sirkka kirjoitti 12.6.2013 kello 11:20

    Osmo Soininvaara:
    KLyllä asunto-osakeyhtiö laki edellyttää, että jokaisessa yhtiössä noudatetaan yhtiön omaa yhtiöjärj4estystä ja tuo yksimielisyyden vaatimus on yhtiöjärjestyksessä.

    Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, alköön olko myöskään Helsingin kaupungin sääntely!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Pekka kirjoitti 12.6.2013 kello 13:44

    Osmo Soininvaara:
    Pekka
    Ymmärrät kai, ettei tuo minustakin arveluttava Hitaskytkentä tontinjaossa vaikuta mitään vapaarahoitteisten asuntojen myyntihintaan. Se kohdistuu joko rakennusliikkeen katteeseen tai kilpailun toimiessa, vapaarahoitteisen tontin hintaan, eli tuen maksaa kaupunki.

    Totta puhut mutta huomioi kuitenkin se että insinöörit eivät ole ekonomeja. Osa tästä Hitas tuesta valuu asuntojen myyntihintoihin seuraavalla matematiikalla

    Insinöörit ottavat lähtökohtaisesti vain yrityksen vaatiman minimisumman huomioon katteena kohdetta hinnoitellessaan, konserni määrää prosentin kansainvälisissä yrityksissä.
    Syy tähän on se että tuotanto-organisaatio haluaa varmistaa työllisyytensä, harvoin katetta rapatan niin paljon kuin markkina kestäisi. Ekonomit olivat tässä viisaampia ja parhaista kohteista osattaisiin ottaa heti maksimikatteet, mutta raksaliikeet on insinöörien johtamia

    Ellei kaupunki ohjaisi tällaisella tonttikoplauksella nostamaan hintaa ylemmäksi voisi ainakin hetkellisesti olla halvempia kustannusperusteisesti hinnoiteltuja kohteita myynnissä.
    Ja usein näin onkin uudella asuinalueella kun kysyntä ei ole riittävää hinnoitellaan asunnot luilleen.
    Koplaamalla ekat tontit väärällä hitas-hinnoitellulla rakentamisveltoitteella / – oikeudella kaupunki nostaa tätä ensimmäisten kohteiden hintatasoa sisällyttämällä kustannuksiin Hitas-naapurin jeesaamisen.

    Tästä eteenpäin hinnoittelu meneekin siten että peesataan naapuriyritysten hintoja netistä näkee kätevästi kilpailijan myyntitilanteen ja sillä voi peilata omaa hinnoitteluaan. Vähän sama tilanne niiden kaavamääräysten kanssa jos ekat asunnot on teknisesti kalliita rakentaa kopioituu tämä hinta koko alueelle, näissä voi olla useiden satasten ero neliöhinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Pekka kirjoitti 12.6.2013 kello 13:58

    Nyt näkyy olevan strategiana luovuttaa korvamerkittyjä tontteja niille rakennusliikkeille jotka ovat menestyneet kaupungin vuorataloyhtiön urakkakilpailuissa.
    Vähän sama matematiikka sielläkin kuin Hitaksessa.

    Rakennusliikkeen johto hakee hallitukselta oikeuden tarjota urakkakohde minimikatteella, = kiinteät kulut + kustannusnousuvara jolloin varsinainen voitto jää saamatta.

    Päätöksen esitysaineistossa esitetään siten millainen kate on odotettavissa näille kylkiäisinä luovutettaville gryndidkohteille.

    Sivutuotteena voi olla parhaassa tapauksessa että gryndikohteeseen saadaan maakunnista joku uusi kilpailukykyinen rakennusliike tai sitten ei. Nämä koplaukset eivät ole kovinkaan avoimia päätöksenteon kannalta ja toisaalta hyötyjä on mahdoton arvioida jälkikäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Sirkka kirjoitti 12.6.2013 kello 14:31

    Voisiko Osmo Soininvaara vaikuttaa siihen, että kaupunki julkaisisi tontinvuokrista tilaston kaupunginosittain, jossa pääsisimme vertaamaan tontinvuokria/tontinhintoja keskenään vuokrataloissa ja omistustaloissa omistusmuodottain? Hesari on näistä kirjoittanut, mutta puutaheinää ihan tohtoritasoistenkin suulla.
    Omistushitasten tontinvuokrat tämän “hitas-rahastuksen” osalta olisivat erinomaisen kiinnostavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  35. Chris-Marie Rasi kirjoitti 12.6.2013 kello 16:57

    Kyllä ihmettelen suuresti kirjoitustasi Osmo!

    Ymmärrätkö laisinkaan millaisen tilanteen yhtiössä luo kaikkien osakkaiden suostumuksen vaatiminen?

    Katajanokan 5-6 yhtiössä, jotka jo olisivat voineet vapautua asia on jäänyt 1-3 osakkaasta kiinni. Kyse on ollut shikaanitoiminnasta eli oikeuden väärinkäytöstä, jolloin on ruvettu kiristämään esim. yhtiöjärjestyksen muutoksella, mahdottomilla ja yhdenvertaiosuuden vastaisille korjausvaatimuksilla tai sitten vain yksinkertaisesti tehty kiusaa niin ettei ole suostuttu edes keskustelemaan koko asiasta.

    Sellaisten osakkaiden varaanko Vihreät haluavat ikuisen hitas-sääntelyn rakentaa?! – ja saattaa yhtiöt ikuisiin riitoihin?

    Kenenkään näistä opprtuneisteista en ole kuullut vetoavan tonttivuokran korotukseen syynä kieltäytymiselle. Syy on ollut ihan muualla eli alhaisen ihmismielen mahdollisuudessa käyttää valtaa kun sille kerran vallankahva annetaan.

    Ja sitten se hitaksen tuhoaminen? Miten se nyt niin tuhoutuu jos 200 väliinputoajiksi jätettyä yhtiötä voi vapautua niinkuin muutkin? Tuleehan aina uusia yhtiöitä, jos kaupunki päättää antaa niitä rakentaa. 30 vuotiset poistuvat, mutta kanta säilyy jos uusia tulee yhtä paljon kuin vanhoja poistuu.

    Ovatko vihreät noin eriarvoisen kohtelun kannalla?

    Omassa yhtiössäni asiat menivät niin pitkälle, että enemmistö osakkaista kieltäytyi vastatoimena shikaaneille jatkamasta isoja remontteja niin kauan kuin hitaksessa ollaan. Tällaista patti-tilannettako Vihreät haluavat edistää?

    Ja sitten se tonttivuokran nostaminen 100 – kertaiseksi, jolla alennetaan asuntojen hinta entiselle hitas-tasolle. Tuo ajatus perustuu täydelliseen tietämättömyyteen tonttivuokrista. Hitaksethan maksavat jo nyt paljon korkeampaa vuokraa kuin niitä ennen rakennetut atravat. Kaupunki ei pysty osoittamaan että itään subventiota olisi muutamia viime vuosien poikkeuksia lukuunottamatta.

    Ja näitä pitäisi vielä ruveta moninkertaistamaan? Onko julmempaa ehdotusta nähty?

    Onko Sinulle Osmo koskaan tullut mieleen, että hitas-hinta ei oliskaan ihan “oikea” hinta vaan sääntelemällä aikaansaatua sosialisointia, joka vieläpä kohtelee hitas-yhtiöitä HYVIN eri tavalla. Jopa K-nokalla yhtiöiden väliset erot kalleimman ja halvimman välillä on lähes 2000 € / neliö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2013 kello 18:01

    muistaakseni ihmettelin vain, voiko kiinteistölautakunta päättää, ettei taloyhtiöiden tarvitse noudattaa yhtiöjärjestystään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. hukkaan meni kirjoitti 13.6.2013 kello 11:06

    Näyttäisi yhtiöjärjestykset olevan muotoiltu kuitenkin niin, että myytäessä kaupungilla on oikeus lunastaa “indeksihinnalla”, mutta ei niin että myyntihinta olisi aina enintään tuo rajoitettu hinta. Nyt kaupunki on sitovasti päättänyt/ilmoittanut, että jos yhtiö on tehnyt hakemuksen vapautumisesta, kaupunki on luopunut lunastusoikeudestaan. Yhtiöjärjestykset eivät ole tähänkään mennessä pakottaneet siirtämään osakkeiden omistusoikeutta (enintään) sillä lunastushinnalla, mutta tuskin kukaan on edes yrittänyt korkeammalla hinnalla osakkeitaan myydä, kun on riski että lunastusoikeutta käytetään.

    Periaatteessa jos yhtiöjärjestystä ei muuteta, yhtiön pitää edelleen tehdä myynti-ilmoitus kaupungille, mutta kaupunki tuskin ottaa niitä edes vastaan. Kuten tuo kiinteistölautakunnan pöytäkirja toteaa: “Vaikka yhtiöjärjestystä ei muutettaisi, niin Hitas-sääntely on siitä riippumatta päättynyt.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2013 kello 11:38

    Jos asia olisi noin yksinkertainen, kaupunki voisi ilmoittaa, ettei se käytä lunastusoikeuttas ja asia olisi sillä selvä, eikä loukkaisi yhdenkään osakkaan etua. Nyt kuitenkin Hitaspykälän poistaminen poistaa myös tontinvuokran Hitas-alennuksen, joka voi loukata yksittäisen asukkaan etua. Mutta minä en ole juristi. Ihmettelen, kun juristit yleensä ovat niin pykäläorientoituneita, he nyt hyväksyvät sen, ettei yhtiöjärjestyksen vähemmistönsuojaa tarvitgse noudattaa, kun kaupunki ilmoittaa, ettei tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Tuula kirjoitti 14.6.2013 kello 1:42

    Soininvaara, ei hitas-taloja ole tuhottu, kuten ei Arava-talojakaan, niiden sääntely on vain loppunut Arava-lain puitteissa! Yrtin ennen vaaleja kertoa hitaksesta, mutta et ollut kiinnostunut kuulemaan. Suurin ongelma on jälleenmyyntihintojen epäoikeudenmukaisuus, kuten Sirkka totesi. Asun talossa, joka on rakennettu koko maan kattavan Arava-lain ehdoin, johon on lisätty “Hitas-hinta-arpajais”-nappula. Tontinvuokra on noussut Arava-ehtojen mukaisesti lainan loputtua ja Arava-sääntely loppunut, kuten koko maassa Arava-taloissa, mutta kaupungin sääntely vain jatkuu. Hitas-alennuksia ei ole!
    Olen ostanut asunnon, jolloin se oli kovanrahanasuntojen hintainen. Uuden hinnoittelun tultua voimaan, hinta romahti. Talossa jouduttu tekemään ennen v.2010 suuria korjauksia, jotka vain laskevat enimmäishintaa ja jäävät asukkaan tappioksi. Siis, hinta-laatu-järjestelmä, kun laatu nousee niin hinta laskee!!
    Muualla maassa, eikä aikaisemmin Helsingissäkään ole syyllistetty ja rangaistu Arava-sääntelystä vapautuneita yhtiöitä, kuten nyt tehdään “Hitas-hinta-arpajais”-nappulan nojalla ja vielä joidenkin poliitikkojen/päättäjien taholta.
    Suomen perustuslain mukaan meillä on omaisuuden suoja, mutta “Hitas-hinta-arpajais”-nappulan alle joutuneet ovat vapaata riistaa, meillä ei ole oikeudenmukaisuutta, eikä omaisuuden suojaa.
    Toivoisin, että toimittaisit meille tonttienvuokratiedot asumismuodoittain, että loppusi tuo turha ”propakanda”. On ikävää kun jatkuvasti “toitotetaan” kaupungin antamasta hitas-edusta, jota ei ole mitenkään todistettu! Omalla kohdallani koen Hitas-edun olevan pakkososialisointia, alehintaan asunnon luovutusta seuraavalle asukkaalle.
    Alehintaan hinnoitellussa ”Hitas-vankilassa” ei ole vaihtomahdollisuutta edes toiseen hitas-asuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. anonyymi kirjoitti 14.6.2013 kello 11:47

    ij: Vuokrasopimuksen jatkamissopimukset ovat hyvin hankalia epäjatkuvuuskohtia talon historiassa. Jo toistakymmentä vuotta ennen vuokrasopimuksen päivityspäivää alkaa aika, jolloin talon pitkäaikaiseen kunnossapitoon sijoittaminen on riskaabelia.

    Olisi hyvä, jos nuo kaikki ehdot ja vuokrasopimuksen jatkamatta jättämiset pitäisi ilmoittaa 20 vuotta ennen määräaikaa ja kaupungin pitäisi sitoutua ostamaan kiinteistö ja osakkeet markkinahinnalla määräaikaan mennessä (ja lunastaa tällä hinnalla sen päätyttyä), jos ehdot eivät nykyomistajille sovi tai vuokrasopimusta ei jatketa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Sirkka kirjoitti 14.6.2013 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:
    muistaakseni ihmettelin vain, voiko kiinteistölautakunta päättää, ettei taloyhtiöiden tarvitse noudattaa yhtiöjärjestystään.

    Jos valtuusto voi päättää yksityisen omaisuuden arvosta muuttamalla sääntöjä uudestaan ja uudestaan, niin tästä järkevästä päätöksestä pidetään nyt porua? Ketä tämä haittaa? Eikö 30-vuotta ole riittävä aika? Hitasjärjestelmä on täynnä valuvikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.6.2013 kello 12:48

    Ongelma on siinä, että jos nyt ilmoitetaan, että Jätkäsaaresta 2000 euroa neliöltä alehintaiset asunnot saa myydä eniten tarjoavalle 30 vuoden kuluttua, koko alueen asuntokanta lukittuu noin 20 vuoden kuluttua, koska on kannattavampaa pitää asunto kymmenen vuotta vaikka tyhjillään kuin myydä säänneltyyn hintaan.
    Minä aikaan ostin Hirtas-asunnon Katajanokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hintasäännöstely. En ymmärrä, miten joku voi valittaa, että se on väärin. Miksi osti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 14.6.2013 kello 13:50

    Tään just tätä. Tehdään systeemi jossa jaetaan kallista hyödykettä alihintaan niin eikun rakentamaan sääntelyä, valvontaa ja vaikka mitä ja sitten vaan kokoajan virittämään. Kukaan ei ole koskaan tyytväinen, aina kuuluu nurinaa.

    Kun tehdään muutos sinne, pitää tehdä myös tänne, koska muuten järjestelmä räjähtää tuolla.

    MITÄ JÄRKEÄ TÄLLAISISSA INCREDIBLE MACHINE-SYSTEEMEISSÄ ON? Tässähän ollaa vain saatu sinänsä yksinkertain asia (olemassaolevien asuntojen osto ja myynti) väänettyä monimutkaiseksi laskutoimitukseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  44. Mikko kirjoitti 14.6.2013 kello 15:29

    Tästä HITAS sääntöjen väljentymisestä voittavat kaikki: omistaja saa (helpommin) wind-fall voiton. Helsinkiläiset saavat vuokra-asuntoja, sillä vuokrallehan niistä monet menevät vapautumista odotellessa. Ja valtio saa vuokratulojen pääomaverot.

    Aijaa, Helsingin kaupunki ei saa mitään. Paitsi mitättömästä melkein mitättömäksi nousevan tontinvuokran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Viherinssi kirjoitti 14.6.2013 kello 15:34

    Osmo Soininvaara:
    Ongelma on siinä, että jos nyt ilmoitetaan, että Jätkäsaaresta 2000 euroa neliöltä alehintaiset asunnot saa myydä eniten tarjoavalle 30 vuoden kuluttua, koko alueen asuntokanta lukittuu noin 20 vuoden kuluttua, koska on kannattavampaa pitää asunto kymmenen vuotta vaikka tyhjillään kuin myydä säänneltyyn hintaan.
    Minä aikaan ostin Hirtas-asunnon Katajanokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hintasäännöstely. En ymmärrä, miten joku voi valittaa, että se on väärin. Miksi osti?

    Eikö tästä olisi loogisena seurauksena se, että siirtymä Hitaksesta vapaaseen pitäisi tehdä hitaasti ja pitkällä aikavälillä samalla tontin vuokraa korottaen vastaavasti? Lopputuloksena täysi vapaus, mutta tontin vuokrataso huolehtisi siitä, ettei pikavoittajia ole. Voisihan tähän lisätä sen, että kaupungilla on velvollisuus lunastaa, niin se köyhä mummo ei jää puille paljaille tontinvuokrien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. åke kirjoitti 14.6.2013 kello 19:27

    Olikohan tämä sittenkin hyvä asia? Tuttu perhe asuu kantakaupungissa 90 m2 hitastalossa. 2 aikuista ja 2 lasta. Lapset jakavat huoneen ja alkavat jo olla lähellä teini-ikää. Seuraavaksi tarvitsevat omat huoneet….

    Eli: nyt kun tarvittaisiin vielä yksi huone lisää niin se onkin aika vaikeaa, koska hitas pitää myydä alle markkinahinnan. Myydä halvalla ja samalla vaihtaa isompaan?? Kaupunginisät voisivat ehkä kertoa että miten tämä temppu tehdään.

    Ai niin, pitää muuttaa pois kantakaupungista. Mutta silloin jäävät lasten kaverit, isän pitää ostaa auto, äidin mennä pitkä matka bussilla töihin….

    Kannattiko siis lapsiperheen ostaa hitas?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Tuula kirjoitti 15.6.2013 kello 12:40

    Viherinssi:
    Voisihan tähän lisätä sen, että kaupungilla on velvollisuus lunastaa, niin se köyhä mummo ei jää puille paljaille tontinvuokrien vuoksi.

    Kylläpä mummoa ja mummon elämäntyötä halveksutaan!

    Kenties, mummosihan voi olla joka jättäisi sinulle hitaksen joka on arvoton, mutta mummon selkänahasta se vain on??

    Olisi hyvä ottaa selvää hitaksen hinnoittelusta ja toimivuudesta, ennen kun lähtee kertomaan omia totuuksiaan.

    Suurimpia poliittisia mokia minkä tiedän kohdistuvan yksityisen henkilön omaisuuden/elämäntyön sosialisointiin!!

    Esim. Halvemmalla valmistunut talo ja halvempi tontinvuokra vapautuu ilman ehtoja. Kalliimmalla valmistunut talo ja korkeampi tontinvuokra, joutuu anomaan vapautumista ja hyväksymään tontinvuokran korotuksen saadusta edusta??

    Samassa yhtiössä samanlaisten asuntojen enim.hinnat vaihtelevat, vaikka valm.ajan kauppahinta ollut sama.

    Toteutuuko yhdenvertaisuus?

    ON HYVÄ OLLA POLIITTISIAKIN IHANTEITA, MUTTA EI PITÄISI KÄYDÄ TOISEN RAHAPUSSILLA SYÖMÄSSÄ TOISEN KUORMASTA NIITÄ TOTEUTTAESSAAN!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Sirkka kirjoitti 16.6.2013 kello 21:56

    Osmo Soininvaara:
    Jos asia olisi noin yksinkertainen, kaupunki voisi ilmoittaa, ettei se käytä lunastusoikeuttas ja asia olisi sillä selvä, eikä loukkaisi yhdenkään osakkaan etua. Nyt kuitenkin Hitaspykälän poistaminen poistaa myös tontinvuokran Hitas-alennuksen, joka voi loukata yksittäisen asukkaan etua. Mutta minä en ole juristi. Ihmettelen, kun juristit yleensä ovat niin pykäläorientoituneita, he nyt hyväksyvät sen, ettei yhtiöjärjestyksen vähemmistönsuojaa tarvitgse noudattaa, kun kaupunki ilmoittaa, ettei tarvitse.

    Voisitko selvittää vihdoinkin, mikä se hitas-alennus on tontinvuokrassa? Tilastoja ei ole, niitä ei saa kaupunginosittain/omistusmuodoittain/valmistumisvuosittain. Jos nämä julkistettaisiin ja ne todistaisivat hitasedun olemassa olon, niin sitten uskoisin. Asunnon hinta ilman tonttia ei sisällä mitään kaupungin antamaa etua. Kaikki ne tiedot, mitkä olen saanut ongittua tonttivuokrista, eivät todista kaupungin antamaa hitas-etua. Poliitikot toistelevat jatkuvasti etua olevan, mutta faktat puuttuvat!
    Kun tarpeeksi kauan tolkutetaan hitas-edusta, se elää omaa elämäänsä totena. HALUAN NÄHDÄ MUSTAA VALKOISELLA, MIKÄ ON HITAS-ETU!!! Maksan 1989 valmistuneessa talossa 1,35 euroa neliöltä tontinvuokraa joka kuukausi. Kuinka paljon samaan aikaan valmistuneissa vuokrataloissa (hitas/ei-hitas), omistustaloissa (hitas/ei-hitas), aso-taloissa jne on tontivuokra neliöltä Aran Helsingin hintavyöhykkeillä? Onko se on alle tuon 1,35 euroa neliöltä? Kerro!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2013 kello 23:27

    Tonttien vuokrat olivat 80 % vapaiden markkinoiden vuokrasta, mutta tähän en oikein luottaisi, koska vapaiden markkinoiden hinta ei ollut marfkkinahinta, eikä ole vieläkään.
    Hintaetu oli se, että sai hintasäännöstelyn vuoksi asunnon selvästi halvemmalla kuin olivat säännöstelemättömät hinnat. Jos ostit asunnon jostain kaupngin rajalta, et saanut mitään etua, mutta eipä hintojakaan säännöstellä.
    Jos ostit asunnon Katajanokalta tai Kampista, saat siitä nyt saman hinnan asuntojen markkinahinnalla korotettuna, eli saat saman voiton kuin keskimäärin vapailla markkinoilla. Kerro, miksi sinun pitäisi saada suurempi voitto?
    Jos asuntosi tontin vuokra on nyt 1,35 eroa/kuukausi asuntoneliötä kohden, on tontin hinnan osuus asunnostasi 405 euroa. Se ei viittaa kovin keskeiseen sijaintiin, koska Katajanokalla tai Jätkäsaaressa tontin hinta on 2000 euroa neliöltä. Periaatteessa vuokratontilla olevan asunnon pitäisi maksaa rakentamiskustannusten verran, siis noin 3000 euroa neliötä. Jos haluat enemmän, ajattelit, että sinulle pitäisi maksaa sijainnista, josta et kuitenkaan ole itse maksanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Sirkka kirjoitti 16.6.2013 kello 22:05

    Osmo Soininvaara:
    Ongelma on siinä, että jos nyt ilmoitetaan, että Jätkäsaaresta 2000 euroa neliöltä alehintaiset asunnot saa myydä eniten tarjoavalle 30 vuoden kuluttua, koko alueen asuntokanta lukittuu noin 20 vuoden kuluttua, koska on kannattavampaa pitää asunto kymmenen vuotta vaikka tyhjillään kuin myydä säänneltyyn hintaan.
    Minä aikaan ostin Hirtas-asunnon Katajanokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hintasäännöstely. En ymmärrä, miten joku voi valittaa, että se on väärin. Miksi osti?

    Kerro minä vuonna ostit ja minä vuonna myit, niin kerron kuulutko hitas-voittajiin vai -häviäjiin!
    Kun ostin asunnon vuonna 1988 ja talo valmistui 1989 kuulun takuuvarmoihin häviäjiin. Mitäs ostit, sekö on vastauksesi? Säänneltyä, mutta myös mielivaltaista. Jos olisin ostanut samaan hintaan asunnon vasta 1992, kuuluisin voittajiin.
    Enkä kirjoittaisi Sinulle, olisin tyytyväinen arpajaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2013 kello 23:23

    Tuo yhden vuoden viivästymä muodosti ilmeisesti ongelman. En ole tähän oikein perehtynyt, koska minut on julikstettu jääviksi Hitasasioissa.
    Olin itse ajamsssa tähän markkinahintaindeksiä rakennuskustannusindeksin sijaan. Asuntokauppa on aina arpajaista, koksa joidenkin on pakko ostaa, kun hinnat ovat korkealla. Tarkoistus oli tehdä Hitashinnoista samanlaista arpajaista kuin muista. Jos ostohinta on 80 % alle markkinahinnan, tulee myyntihinnankin olla. Niiden, jotka ostivat, kun markkinahinta oli korkealla, suurimmat sallitut myyntihinnat ovat nyt alempia, koska he saivat suuremman alennuksen. Tuo osto- ja valmistumisajan ero voi johtaa melkoisiin eroihin, missä ilmeisesti on jokin virhe.
    Periaatetta en pidä vääränä. Se, joka osti kovan rahan asunnon, kun hinnat olivat korkealla, joutuu tyytymään alempaan myyntivoittoon, eikä voi valittaa tästä mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Viherinssi kirjoitti 17.6.2013 kello 0:14

    Tuula: Toteutuuko yhdenvertaisuus?

    Ei toteudu. Hitas on sellainen lottojärjestelmä, ettei paremmasta väliä. Voittajia on vähän, maksajia paljon (= kaikki muut veronmaksajat). Yhdenvertaisuus ei kuulu järjestelmän piirteisiin millään tasolla. Nyt pitäisi vain löytää tapa purkaa pommi niin, ettei se aiheuta vielä lisää tuhoja.

    Asunnon myyntihinta vapailla markkinoilla määräytyy asunnon sijainnista, koosta, kunnosta ja asumiskustannuksista. Minusta järkevintä olisi tehdä asia niin, että asumiskustannuksia korottamalla (= tontinvuokra) asunnon markkinahintainen arvo saadaan lähelle sen säännösteltyä arvoa. Tämän jälkeen säännöstely voidaan purkaa vaurioitta ja sotkematta markkinoita.

    Tässäkin on voittajia ja häviäjiä. Hyväkuntoisen asunnon myyjä voittaa, huonokuntoisen häviää. Mutta näinhän se on muutenkin, ja tappiot ja voitot ovat paljon pienempiä kuin ihan vain säännöstelyn purussa.

    Suurin osa “häviäjistä” on oikeasti niitä, jotka eivät voita niin paljon kuin joku muu. En osaa kovin paljon heitä sääliä, koska hintasäännöstely on ollut tiedossa jo ostohetkellä. Säälin kuitenkin sitä eläkeläistä, joka joutuisi asumiskulujen korotuksen vuoksi muuttamaan pois (vaikka hänenkin kohdallaan kyse on vain voittajien joukkoon kuulumisen loppumisesta). Siihen tilanteeseen tarvitaan jokin lunastuspykälä, jonka avulla voi ottaa käänteisen asuntolainan ja jatkaa omassa kodissa asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  53. hukkaan meni kirjoitti 17.6.2013 kello 8:39

    åke: Myydä halvalla ja samalla

    Täytyy ajatella niin, että jos Hitaksen ostaa, silloin lainan kuukausierässä säästetty raha täytyy sijoittaa itse johonkin muuhun – heti kun sellaista liikenee. Jos he olisivat ostaneet ei-hitaksen samaan hintaan, olisi asuttu tähänkin asti periferiassa tai yksiössä, josta olisi ihan yhtä suuri harppaus nelihenkiselle riittävän suureen asuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. Tuula kirjoitti 17.6.2013 kello 11:01

    Viherinssi: Voittajia on vähän, maksajia paljon (= kaikki muut veronmaksajat). Yhdenvertaisuus ei kuulu järjestelmän piirteisiin millään tasolla.

    MIELIPITEESI OVAT JÄRKYTTÄVIÄ, KUKAAN EI OLE SYYLLISTÄNYT MUUALLA MAASSA ARAVA-ASUKKAITA, KUTEN EI AIKAISEMMIN HELSINGISSÄKÄÄN!!!

    Kuten aikaisemmin kirjoitin, PITÄÄ OTTAA SELVÄÄ KUKA MAKSAA, ennen kuin menee julkisesti kertomaan omia totuuksiaan.

    TONTTTIEN VUOKRATIEDOT JULKISIKSI ASUMISMUODOITTAIN!

    JOKA VALTUUSTOKAUDELLA ON SÄÄNTÖJÄ MUUTETTU, PÄÄTTÄJÄT EIVÄT NÄYTÄ TIETÄVÄN/YMMÄRTÄVÄN MITÄ PÄÄTTÄVÄT!

    SOININVAARA, TIETOJENI MUKAAN JÄRJESTELMÄÄN TUTUSTUMINEN EI OLE JÄÄVELTÄKÄÄN KIELLETTY!
    Jo hitaksesta kirjoittaminen on HITAS-kannanotto.

    Kun on tutustunut rankimman kautta hitas-huijauksen hinta-arpajaisiin ja menettänyt rehellisellä työllä ansaittua omaisuuttaan,
    on usko kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon kadonnut.
    Tuntuu olevan vain omat “missiot”, joilla ei ole
    mitään tekemistä totuuden ja rehellisyyden kanssa.

    VALLAN, VASTUUN JA REHELLISYYDEN PITÄÄ KULKEA KÄSIKÄDESSÄ, MYÖS POLITIIKASSA!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Sirkka kirjoitti 17.6.2013 kello 11:38

    Osmo Soininvaara:
    Tuo yhden vuoden viivästymä muodosti ilmeisesti ongelman. En ole tähän oikein perehtynyt, koska minut on julikstettu jääviksi Hitasasioissa.
    Olin itse ajamsssa tähän markkinahintaindeksiä rakennuskustannusindeksin sijaan. Asuntokauppa on aina arpajaista, koksa joidenkin on pakko ostaa, kun hinnat ovat korkealla. Tarkoistus oli tehdä Hitashinnoista samanlaista arpajaista kuin muista. Jos ostohinta on 80 % alle markkinahinnan, tulee myyntihinnankin olla. Niiden, jotka ostivat, kun markkinahinta oli korkealla, suurimmat sallitut myyntihinnat ovat nyt alempia, koska he saivat suuremman alennuksen. Tuo osto- ja valmistumisajan ero voi johtaa melkoisiin eroihin, missä ilmeisesti on jokin virhe.
    Periaatetta en pidä vääränä. Se, joka osti kovan rahan asunnon, kun hinnat olivat korkealla, joutuu tyytymään alempaan myyntivoittoon, eikä voi valittaa tästä mihinkään.

    Virhe on valtuuston päätös. Lähitalojen hitas-asuntojen hintahaitari on 3.000 euroa neliöltä.
    Tähän rajahinta tuo noin 1.000 euron parannuksen.
    Selvyyden vuoksi en ole myymässä asuntoani, mutta en voi ymmärtää tämän tyyppistä hinnoittelua.
    Kaikkialla Helsingissä v.1989 valmistuneet talot ovat hintakuopassa suhteessa ympäröiviin hitas-taloihin. 2009 tehtiin kosmeettista korjausta,
    mutta sen vaikutus on olematon.

    Sanopa miten kaupunki ja veronmaksajat ovat osallistuneet maksamaani asunnon hintaan ilman tonttikustannuksia?

    Olen maksanut sen, mitä rakennuttaja on pyytänyt.
    Haluan todella tietää, miten tuki olisi edes mahdollista! En ole saanut valtion lainaa, ihan vain pankista. Annat ymmärtää, että asuntoni hinta oli 80% todellisesta hinnasta. Todellinen hinta on se, millä asunto myydään. Kaupunki on määritellyt hinta/laatusuhteen – siis arava-laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.6.2013 kello 13:06

    Vuoden 1989 HITAS-talojen matala hinta johtuu tuosta markkinahintaindeksistä. Vuonna 1989 kovan rahan asuntojen hinnat olivat erityisen korkeita, joten HITAS-alennus oli huomattavan suuri. Huonoa tuuria siis, mutta samanlainen huono tuuri kohdistui niihinkin, jotka ostivat vuonna 1989 kovan rahan asunnon.

    Mafrkkinahintaindeksissä on tämä ongelma, yleisessä hintaindeksissä on taas toisia ongelmia. Sitä pidettiin vielä epäoikeudenmukaisempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. KKK kirjoitti 17.6.2013 kello 13:04

    Tuula: MIELIPITEESI OVAT JÄRKYTTÄVIÄ, KUKAAN EI OLE SYYLLISTÄNYT MUUALLA MAASSA ARAVA-ASUKKAITA, KUTEN EI AIKAISEMMIN HELSINGISSÄKÄÄN!!!

    Ei tässä ketään olla syyllistämässä. Jos minulle tarjottaisin ale -hintaa asuntoa muiden veronmaksajien kustannuksella, totta kai hyödyntäisin etua. En väitä, että olisin siis millään lailla HITAS -asukkaita moraalisesti ylevämpi. Silti pidän tälläistä lottoamista täysin järjettömänä ja epäoikeudenmukaisena järjestelmänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. Viherinssi kirjoitti 17.6.2013 kello 14:39

    Osmo Soininvaara: Vuonna 1989 kovan rahan asuntojen hinnat olivat erityisen korkeita, joten HITAS-alennus oli huomattavan suuri. Huonoa tuuria siis, mutta samanlainen huono tuuri kohdistui niihinkin, jotka ostivat vuonna 1989 kovan rahan asunnon.

    Kannattaa pitää mielessä, että ihan tuntuva osa vuonna 1989 kovan rahan asunnon ostaneista oli muutamaa vuotta myöhemmin tilanteessa, jossa heillä ei ollut asuntoa, mutta asuntolainaa oli vielä jäljellä. Tähän verrattuna Hitas oli loistava vaihtoehto. Hitasin suhteellinen etu oli melkoinen siinä vaiheessa, kun korot olivat 90-luvun alkupuoliskolla katossa.

    Vuokra-asunto on riskitön, muihin muotoihin sisältyy arvonmuutoksen riski. Voi kuitenkin olla, että tätä ei ole osattu oikein kommunikoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Sirkka kirjoitti 17.6.2013 kello 16:53

    Osmo Soininvaara:
    Vuoden 1989 HITAS-talojen matala hinta johtuu tuosta markkinahintaindeksistä. Vuonna 1989 kovan rahan asuntojen hinnat olivat erityisen korkeita, joten HITAS-alennus oli huomattavan suuri. Huonoa tuuria siis, mutta samanlainen huono tuuri kohdistui niihinkin, jotka ostivat vuonna 1989 kovan rahan asunnon.

    Mafrkkinahintaindeksissä on tämä ongelma, yleisessä hintaindeksissä on taas toisia ongelmia. Sitä pidettiin vielä epäoikeudenmukaisempana.

    Et vastannut kysymykseeni, mikä taho on osallistunut asuntoni maksuun? Mikä ihmeen hitas-alennus? Mikä taho antoi alennusta asunnon hinnassa? Rakennuttaja sai pyytämänsä hinnan. Hävisikö veronmaksaja jotain Helsingissä asuntokaupassani, jos hävisi, sen olisi pitänyt osallistua maksajana.

    Ei markkinoilla aidosti hinnoitella asuntoa siten, että 24-vuotta vanha asuntoa on hintakuopassa viereiseen 21-22 -vuotta vanhaan asuntoon verrattuna. Rakennuttaja ja varustetaso samaa laatua. Valmistumiskuukausi ja -vuosiko ratkaisevat hinnan? Naurettavaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.6.2013 kello 22:47

    Jos tontillasi ei olisi ollut Hitasehtoa, kaupunki olisi myynyt tontin ja saanut siitä paljon rahaa. Niin se on tehnyt kovanrahan tonteille. Ymmärrät kai, että jostain on pois se raha, jonka ansiosta asuntosi oli ostohetkellä selvästi halvempi kuin vapåaiden markkinoiden asunnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tuula kirjoitti 17.6.2013 kello 16:57

    HITAS-EDUISTA HÖPISIJÄT,
    LAITTAKAAPA FAKTAT PÖYTÄÄN!

    ESITTÄKÄÄPÄ TONTTIENVUOKRAT ASUMISMUODOITTAN JA KUINKA PALJON KAUPUNGILTA JA VERONMAKSAJILTA ON RAHAA KULUNUT HITAKSIIN!!

    Jos väittää jotain, se pitää pystyä todistamaan mustaavalkoisella.

    PISTE!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Shakeem kirjoitti 17.6.2013 kello 18:50

    åke: Olikohan tämä sittenkin hyvä asia? Tuttu perhe asuu kantakaupungissa 90 m2 hitastalossa. 2 aikuista ja 2 lasta. Lapset jakavat huoneen ja alkavat jo olla lähellä teini-ikää. Seuraavaksi tarvitsevat omat huoneet….Eli: nyt kun tarvittaisiin vielä yksi huone lisää niin se onkin aika vaikeaa, koska hitas pitää myydä alle markkinahinnan. Myydä halvalla ja samalla vaihtaa isompaan?? Kaupunginisät voisivat ehkä kertoa että miten tämä temppu tehdään.Ai niin, pitää muuttaa pois kantakaupungista. Mutta silloin jäävät lasten kaverit, isän pitää ostaa auto, äidin mennä pitkä matka bussilla töihin…. Kannattiko siis lapsiperheen ostaa hitas?

    Minullakin on tuttu perhe. Ostivat ensimmäiseksi pesäkseen hitaksen. Syntyi lapsi ja lisää tilaa tarvittiin. Ei puhettakaan myynnistä, koska markkinavuokra kattaa Hitaksen ostoon otetun lainanhoitokulut ja vielä maltilliset lyhennyksetkin kokonaisuudessaan.

    Nyt heillä on oma kovan rahan asunto, jonka lainan hoitamista Hitaksen vakaa vuokratuotto helpottaa. Hivenen yli kymmenen vuotta vielä ja markkinavuokraa maksava vuokralainen on lyhentänyt hänelle koko kämpän. Onneksi myyntirajoitukset poistetaan, ettei joudu alihintaan myymään. Eikä ole muuten ainoa tapaus tässä kaupungissa.

    Hän muistaa vielä aina toisinaan arvostella kaupungin vuokra-asunnoissa asuvia nilviäisiä yhteiskunnan halvoissa kämpissä loisimisesta. Yritteliäs mies ei moisia tukiaisjärjestelyjä ymmärrä lainkaan. Markkinavuokra se olla pitää, sanoo Hitaksen omistajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  63. Shakeem kirjoitti 17.6.2013 kello 19:08

    Ehkä Hitasta ei voi purkaa enää ilman, että lottovoittoja syntyy. Sinänsä nimim. Syltty lienee oikeassa, ettei tämän kaltaisista järjestelyistä koskaan saada täysin toimivaa. Jos lopputulos on jopa haitallinen, siitä pitää uskaltaa luopua. Ongelmaa tekohengitettäessä julkisorganisaatiot vain täyttyvät “osaajista”, jotka yrittävät ruotia itse luotuja virheitä kuntoon yhä uusilla virheillä.

    Julkiset hankinnat ovat esimerkki. Ensin luodaan järjestelmä, jossa julkisella ostajalla ei ole oikeutta käyttää järkeä hankintaa kilpailuttaessa, vaan on ostettava aina halvimmalta myyjältä, vaikka tämä olisi rikollinen. Älyttömyyksien paljastuttua poikkeusten, eli järjenkäytön sallittavuuden määrää lisätään. Lopulta ostamisessa järjenkäyttö on täysimääräisesti taas sallittua, eikä mitään eroa aikaan ennen pakkokilpailuttamista ole. Ainoa mikä on muuttunut, on massiiviset hankintaorganisaatiot täynnä päälliköitä ja juristeja ja muuta henkilökuntaa kehuskelemassa kuinka paljon halvemmaksi tämä tulee verraten vanhaan huonoon aikaan, kun huoltomies ostettiin siitä lähimmästä Penan huolto oy:stä. Säästö voi olla helposti tuhatkin euroa vuositasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  64. Chris-Marie Rasi kirjoitti 17.6.2013 kello 23:37

    Kun ideksilaskennassa käytetään vuoristorata-indeksiä tulee ongelmaksi, että eri suhdannevaiheessa valmistuneet saavat hyvin erilaisen hinnan. Ei voi olla oikein, että toisilta leikataan 50 %, toisilta ei mitään, vaikka ovat lähes samanikäisiä, samassa kaup. osassa, saman laatusääntelyn alaisia naapuritaloja.

    Hitas-laskennan ongelma on se, että enimmäishintaa ei suhteuteta alueen markkinahintaan, joka kuitenkin on jokaisen asunnon ostajan kohtaama realiteetti.

    1989 valmistuneen hitaksen hinta ei kehity samoin kuin 1989 valmistuneen sääntelemättömän kohteen. Hitas-indeksillähän lasketaan aina UUDEN asunnon jälleenmyyntihintaa, myös 30 v. kuluttua. MH- indeksi tuo laskentaan kohtuuttoman suuren heilunnan. Se heijastaa markkinoiden spekulatiivisimman osan eli VANHOJEN asuntojen hintavaihtelun käänteiskuvana hitasten nykyhintaan!

    Jos hintalaskenta seuraisi valmistumis-vuosittaisten kohorttien keskimääräisen hinnan kehitystä tai yksinkertaisesti alueen markkinahintaa, ei lotto-ongelmaa olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  65. Mikko kirjoitti 18.6.2013 kello 10:01

    Hitas-asukki (ja -sijoittaja) on toiselle susi. C-M Rasi ehdottaa ‘alueen markkinahintaa’ indeksin pohjaksi. Tuolloinhan pohjoisten kaupunginosien huono hintakehitys vielä kertautuisi hitakseen. Ja etelän, vaikka Katajanokan, hitas-asunto-portfolioiden haltijoiden aarrearkut vain kasvaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Mikko kirjoitti 27.9.2013 kello 10:37

    Taas arvo-HITAKSIA arvontaan. Suezinpuisto Jätkäsaaressa. Nyt alkavat tosiaan tulla näkyviin kaupungin tavoitteet järjestelmälle. Haetaan paksun lompakon asukkaita.
    Arvonnan tuloksen jälkeen voittajilla on pari viikkoa aikaa kaivaa esiin 15% kauppahinnasta. Eli vain likvidit pärjäävät. Joko massimiehet ja -naiset tai selvänäkijät, asuntonsa jo arpavoittoa uumoillen myyneet. Pankithan nykyään vaativat lainan ehdoksi että nykyasunto on myyty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 11:05

    Ongelmana noissa HITAS-arpajaisissa on, että niihin kannattaa osallistua kaikkien, joilla on rahaa ostaa sijoitusasunto tai kunnossa olevat pankkisuhteet. Tässä ei ole enää järkeä sen jälkeen, kun päätettiin, että hintasäännöstely on väliaikainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Pekka Pessi kirjoitti 27.9.2013 kello 23:04

    Mikko: Haetaan paksun lompakon asukkaita.
    Arvonnan tuloksen jälkeen voittajilla on pari viikkoa aikaa kaivaa esiin 15% kauppahinnasta.

    Normaaleissa ATT:n Hitas-kohteissa ennakkomarkkinointi kestää arpajaisten jälkeen pidempään, mutta sen ajan arpajaisvoittajat joutuvat kaivamaan kupeestaan n. 2 % kauppahinnasta varausmaksuksi. Tässä Suezinpuistossa on virtaviivaistettu toimintaa, eli kun kaikki asunnot menevät saman tien, niin varausmaksu ja ennakkomarkkinointivaihe jää pois.

    Kaksi viikkoa on ihan hyvä aika hakea asuntolainaa, jollla sen ensimmäisen erän pääsee kuittaamaan. Pankit antavat mielellään lainaa toiseenkin asuntolainaan, kunhan sille on vakuuksia, eli se uusi asunto. Jos edellisen lainan maksu on vielä kesken niin se vanha asunto kelpaa vakuudeksi ja, marginaalia on tosin ehkä vähän hankala painaa alle prosentin sellaisessa tilanteessa. Hitas-asunnossa Suezinpuistossa on vielä se pankkia miellyttävä puoli, että sen saa koska vaan kaupaksi ostohintaan. Eli ei kun vaan kuponkia Mikkokin vetämään vaikka ei olisikaan massimiehiä kuten eräät (köhhöh).

    Aikuisten oikeasti näissä Hitas-kämpissä on se puoli, että ihmiset saadaan hitas-torppareiksi Helsinkiin. Kun siitä hitas-kämpästä ei ihan niin vain pääse vaihtamaan hintasäännöstelemättömään, niin hitasiin haksahtanut köyhä nuoriso jää Helsinkiin asumaan myös vartuttuaan ja vaurastuttuaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Risto Peltola kirjoitti 3.10.2013 kello 11:39

    Uudet hitakset ovat markkinahintaisia asuntoja.
    Täällä viikolla ATT laittoi myynti kaksi uutta Hitas -kohdetta: Fenixinrinne Etelä-Hermannissa ja Suezinpuisto Jätkäsaaressa.
    Uudet Hitakset ovat niin kalliita, että niitä on vaikeaa saada kaupaksi. ATT:llä ja ainakin SRV:llä on paljon myymättömiä, keskeneräisiä Hitas-kohteita. Niitä mainostettiin ensin edullisina arpajaisvoittoina, mutta monet arvontavoitot peruttiin, ja myynti jatkuu.
    Neliöhintojen haitari Fenixinrinteessä on 3762-5058 e/m2. Ei halpaa. Lasitettu parveke kuuluu hintaan, samoin se, että naapuritontit ovat rakennettu valmiiksi.
    Kun verrataan Fenixinrinnettä naapurissa olevaan YIT:n ”Linnunrataan”, joiden hinta omalla tontilla on 5060-8500 e/m2, niin hintaeroksi jää toki 1500-3000 e/m2. Mutta eroa voi olla laadussakin. YIT:n Linnunradan asunnoista on myyty puolet, mutta suuri osa lienee mennyt jollekin uusista asuntorahastoista (Ålandsbanken, Op, Tapiola, FIM, Orava…) reilulla tukkualennuksella. Silloin hintaeroksi Fenixinrinteen Hitaksiin ei jää kuin tontin hinta, jos sitäkään.
    Jätkäsaaren Suezinpuiston hinnat ovat 4082-5843 e/m2.

    SRV:n Vallilan hitaskohteen (Primulan tontilla) todella isot asunnot eivät mene kaupaksi, kun niiden hinnat ovat alkaen 3551 e/m2.

    Viikinmäen puolivalmiit hitakset maksavat alkaen 3700 e/m2, ja niitä on vielä paljon kaupan.

    Ehkä Helsinki ei enää kehtaa myydä hitasta liian halvalla. Uudet hitakset ovat markkinahintaisia asuntoja.

    Ne ajat ovat takanapäin, jolloin ostaja pääsi hyötymään ATT:n hinnoitteluvirheestä. Etelä-Hermannin Titanian hinnat huhtikuussa 2010 olivat 2496-3611 e/m2, viereen tulevan Fenixinrinteen hintoja 30 % halvemmat.

    Noita asuntoja jonotettiin julkisuuden saattelemana: kauimmin jonottaneet 30 ihmistä vietti 3 yötä ulkona betonikannella. Säät suosivat, huhtikuun yö oli leuto. Maanantai-aamuna jonottajia oli pari sataa.
    Oikeasti kyse ei ollut hinnoitteluvirheestä: Rakennusliike oli syksyn 2009 hankalassa markkinatilanteessa antanut rakennuttajalle edullisen tarjouksen. Hitas-säännöt puolestaan määräsivät rakennuttajan katteeksi enintään 10 %. Kaupunki antoi hyvää hyvyyttään asunnot edullisesti. Yksityinen rakennuttaja olisi myynyt asunnot 30 %:n katteella.
    Pekka Korpinen halusi ehkä ajaa Hitaksen alas, mutta uuden johdon aikana Hitas on noussut tuhkasta kuin Fenix -lintu. Uusi Hitas-myytti rakentui, ja siirtyminen arpajaisiin vahvisti sitä. Hitaksesta tuli markkinointibrändi, jonkinlaiset asuntomarkkinoiden hullut päivät.
    Edullisimpia olivat muutama vuosi sitten paraatipaikalla Jätkäsaaren Saukonpaadesta myydyt Hitakset, sekä myyntihinnaltaan ja tontinvuokraltaan. Lemminkäisen kohteiden markkinointi sai skandaalin piirteitä ja epäilyjä tiskin alta myynnistä sisäpiirille.
    Jätkäsaaren ja Kalasataman asuntojen oikeaa markkinahintaa on tosin vaikeaa arvioida, kun alueiden tuleva hintataso on vielä arvoitus.
    Toisin kuin esikaupungeissa, kantakaupungin Hitas-tontinvuokrat ovat edelleen edulliset. Mutta tuo etu poistuu, kun uusien Hitasten myyntihinnat lähestyvät omatonttisten asuntojen hintoja.
    Ajat ovat muuttuneet ja Hitas muuttaa muotoaan kuin kameleontti. Nyt Hitas tarjoaa markkinahintaisia asuntoja. Uusi Hitas -brändi tarkoittaa sitä, että asunto on vuokratontilla, ei muuta. Olkoon näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. Mikko kirjoitti 3.10.2013 kello 12:59

    Erityisesti silmään pistää, vaikkapa Jätkäsaaren Suezinpuistossa, pienille asunnoille jyvitetty kova neliöhinta. Toisaalta siellä myydään katolla kaksikerroksista terassipenthousea huimin näkymin pilkkahintaan. Ehkäpä hitaksen idea hyvien veronmaksajien houkuttelusta otetaan ATTssa tosissaan.
    Saukonpaadessa luodaan markkinahintaa. Lemminkäinen rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja viereen 8000-9000eur/m2 ja kauppa näyttää käyneen.
    Pekka Pessille, massimiehelle: ATT on turhankin ystävällinen maksuohjelmassaan. Näytäppä meille mallia kun Kalasataman Fiskari tulee tarjolle. Sielläpäin perinteisesti erääntyy 25% maksuun saman tien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Risto Peltola kirjoitti 23.10.2013 kello 19:25

    Aiheesta päivitys myös Akateemisessa talousblogissa:

    http://blog.hse-econ.fi/?p=4413#comment-3396

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Veijo kirjoitti 27.11.2013 kello 11:04

    Mikko:
    Sampo H., Paasirannassa Hitas-asunnon tontinvuokra on 2-2,50 e/m2. Vieressä Lemminkäinen tilittää tontista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskiluokan lottoa vaan hyvätuloisten. Osallistut arvontaan. Jos voitat, iso osa asunnosta pitää maksaa samantien. Ja olet kahden asunnon loukussa. Kun on pääomia, arvonnat ovat mainio juttu.

    Alas Hitas.

    Taidat vertailla maapohjan hintaa kerrosneliölle jyvitettyyn tonttinvuokraan. En tiedä paljonko rakennusoikeutta myönnetään tonttineliölle kantakaupungissa. Jos kuitenkin oletataan että 6-8 kerroksisista taloista saadaan 5 kertaa tonttipohjan verran kerrosneliötä, niin peritty vuokra antaa jo ihan kohtuullisen tuoton verrattuna myyntihintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.11.2013 kello 11:07

    Tonttitehokkuudet ylittävät harvoin kahta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Veijo kirjoitti 27.11.2013 kello 12:05

    Osmo Soininvaara: Taidat vertailla maapohjan hintaa kerrosneliölle jyvitettyyn tonttinvuokraan. En tiedä paljonko rakennusoikeutta myönnetään tonttineliölle kantakaupungissa. Jos kuitenkin oletataan että 6-8 kerroksisista taloista saadaan 5 kertaa tonttipohjan verran kerrosneliötä, niin peritty vuokra antaa jo ihan kohtuullisen tuoton verrattuna myyntihintaan.

    Pikaisen googlettamisen tuloksena löysin tämmösen paperin: http://pasiheiskanen.fi/wp-content/uploads/2013/06/pasi_heiskanen_aypa10_web.pdf

    Eli Jätkänsaaressa tonttitehokkuudet lähestyvät kolmea. Eli alkuperäisen esimerkin perusteella tontin hinta tulee takaisin reilussa 30 vuodessa.

    Onhan tuo halpa vuokra, mutta ei mikään tähtitieteellinen etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus