Listaan tästä. [Artikkelia on korjattu 10.6.2013]
Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava
Pöydältä.
Minun korviini ei ole viikon aikana ilmaantunut seikkoja, joiden vuoksi esitystä pitäisi muuttaa tai vastustaa.
Lähiöprojektin toimintakertomus 2012
Tämä ei ollut vuonna 2012 meidän vastuullamme, mutta on tästä eteenpäin. Nopea läpiselailu ei nostanut esille ihmeitä, mutta yritän lukea tekstin vielä huolellisemmin, koska lähiöiden kehittäminen on hyvin keskeistä. Niissä olennaista on estää sosiaalisesti leimautuneiden alueiden syntyä. Voi olla, että painotan kaupunkisuunnittelua liiaksikin, mutta yleisesti ottaen fyysisesti huonoihin olosuhteisiin valikoituu niitä, jotka eivät muualle pääse. Siksi on pidettävä huolta, että kaikki alueet ja lähiöt ovat hyvää ja haluttua asuinympäristöä. Lähiöiden sosiaalisen statuksen heikkeneminen uhkaa, kun kantakaupunkiin on tarjolla runsaasti uutta korkeatasoista asuinaluetta..
Kiireessä tehtiin minusta välillä aika huonoa, vaikka monia betonibrutalismin tuotteita onkin arvokkaana arkkitehtuurina suojeltu. Olen edelleen sitä mieltä, että lähiöiden perusparannuksessa voi käyttää myös purkamista – ei vain yksittäisten talojen kohdalla, koska silloin vanhan tilalle rakennetaan vain uusi, vaan laajempienkin alueiden, jolloin koko alue voidaan kaavoittaa uudestaan ja toisella tavalla.
Laajaa purkamista tuskin kuitenkaan tehdään, joten nykyisten rakennusten kanssa on tultava toimeen. Monia hyvin väljästi rakennettuja alueita olisi järkevää tiivistää olennaisesti tiivistämällä kortteleita, ei viheralueita nakertaen. Niissä asuinolosuhteet paranisivat, kun lähiöstä tulisi esikaupunkia ja palvelutaso paranisi väestömäärän mukana. Meri-Rastilasta voisi aloittaa, koska asukkaat ovat tätä mahdollisuutta tarjonneet.
Käärmetalon suojelukaava
Käpylän Käärmetalo esitetään suojeltavaksi korkeimmalla suojelumerkinnällä sr-1. Tämä tarkoittaa, ettei näihin nelikerroksisiin taloihin saa laittaa hissejä ja että eteisten ja keittiö kiinteät kalusteet suojellaan. Hissikielto kiukuttaa vammaisjärjestöjä ja huoneistojen sisätilojen museointi arveluttaa ATT:tä, joka pelkää, ettei asuntoja voi kunnostaa nykykäytäntöä vastaaviksi. Suojelu on tärkeätä, mutta tärkeitä ovat myös sen syrjäyttämät arvon. Hissien rakentaminen muuttaisi koko talon luonnetta. Tuota 1950-luvun keittiökalusteiden museoimista en oikein ymmärrä. Pitääkö kaikki asunnot museoida, eikö voisi museoida näytteeksi vain osan?
Pasilan konepaja-alueen kaksi kaavaa
Kaupunkisuunnittelulautakunta on näköjään palauttanut asian vuonna 2006 rakennusoikeuden alentamiseksi.
Vastakkain ovat hyötynäkökohdat – paikka on todella erittäin hyvä sekä asumiselle että työpaikka-alueeksi – ja suojelunäkökohdat, sillä paikka on vanhan teollisuusrakennuskantansa kannalta hyvin kiehtova erilaiseen kulttuuripitoiseen toimintaan.
Tekstin perusteella suunnitelma ei oikein avaudu. Pitänee kuunnella suullinen esittely ja käydä katsomassa paikkaa.
Täydennysrakentamista Maunulassa
Kahdelle tontille lisätään kaksi kerrostaloa, yhteensä vähän yli 3000 kerrosneliötä ja noin 80 asukasta. Täydennysrakentamisen virran koostuvat kovin pienistä puroista.
Mellunmäen Vaarnatien alueen asemakaava
[Tämä lisäyksenä. Olin mökillä pieneltä ruudulta tihrutessa sotkenut tämän ja seuraavan kaavan]
Kaavoituksen kohteeksi on otettu Länsimäentien ja Itäkeskuksen risteyksen itäpuolinen alue. Länsimäentie on se uusi tie, joka muutama vuosi sitten rakennettiin, jotta liikenne ohittaisi Mellunmäen asuinalueet.
Kuvaan on ilmestynyt Itäväylän rinnakkaistieksi Mellunmäentie. Mikä tämä on? Maastossa sitä ei vielä ole.
Tässä kerrostalotontissa rakentaminen on Itä-Helsingin tyyliin vedetty vähän etäämmälle teistä ja väliin jäävä hukkatila on käytetty pysäköintiin. En pidä tästä. Katumaisemien merkitys kaupunkikuvassa on aivan keskeinen. Pysäköintikentät talojen ja kadun välissä eivät ole kelvollista katutilaa. Selitykseksi on annettu voimajohto, mutta silti. Täytyy ihmetellä kokouksessa.
Uutta kerrosalaa noin 27 000 kerrosneliötä.
Naulakalliontien pientaloalueen kaava
Vaikka otsikossa puhutaan pientaloalueesta, mukana on myös kerrostalotontti Länsimäentien varrella. Kaava on kovin samanhenkinen kuin edellinen. Pysäköinti on taas kadun ja talojen välissä. En pidä ajatuksesta. Tässä kerrostalotontissa rakentaminen on Itä-Helsingin tyyliin vedetty vähän etäämmälle teistä ja väliin jäävä hukkatila on käytetty pysäköintiin.
Uutta kerrosalaa tulee vähän yli 20 000 neliötä ja asukkaita siis noin 500.
Yhdessä nämä kaksi kaavaa ovat lähes 10 % lautakunnan vuoden tavoitteesta.
Pyöräilyn supistettu investointiohjelma
Pöydältä.
Olin odottanut pyöräilypuolueelta kommentteja, mutta ei ole kuulunut.
Älyliikenteen kehittäminen Helsingissä
Lautakuntaa ilahdutettiin 102-sivuisella raportilla. Siihen on paneuduttava vähän perusteellisemmin. Viraston mielestä älyliikenteen kehittäminen on erittäin kustannustehokasta. Aluksi halutaan yksi määräaikainen henkilö kehittämään joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia. Hyödyt eivät kuitenkaan rajaudu tähän.
Lausunto HSL:n lippurakenteesta
Kyse on kaarimallista, joka on blogilla esitelty aiemmin. Esityksessä arvostellaan Helsingin sisäisen liikenteen näyttölippujen kallistumista noin yhdeksällä prosentilla, koska sen pelätään vähentävän joukkoliikenteen suosiota.
Onko tuolla Konepajalla rakennusoikeuden alentamisella mitään järkeä? Tuohon Teollisuuskadun varteen sopisivat ihan hyvin korkeammatkin talot. Vanhoissa tehdasrakennuksissa (ainakin osassa) taas voisi harkita samanlaista ratkaisua kuin Aleksis Kiven kadun ja Kajaaninkadun kulmassa on tehty naapurikorttelissa – eli pidetään alimmat kerrokset nykyisinä ja rakennetaan päälle lisäkerroksia.
Pyöräilyn investointiohjelmaan liittyen, Hämeentien rakentamista voisi ehkä yrittää vähän hoputtaa. Sikäli kuin oikein luin tuota suunnitelmaa, niin Hämeentien eteläpäähän (Viidenneltä linjalta alaspäin) olisi tulossa pyörille varatut tienosat vuonna 2016, mutta välin Viides linja – Kurvi rakentamista saadaankin sitten odottaa vuoteen 2018 asti. Vuonna 2017 ei näyttäisi Hämeentiellä tapahtuvan mitään.
Muutoin tuon investointisuunnitelman hahmottamista auttaisi, jos nuo kaikki suunnitellut pätkät olisi merkitty kartalle suunniteltuine vuosineen. Nyt kantakaupungin osalta on tällaiset vuosille 2014-2016, mutta muut löytyvät vain taulukosta. Vaatii melkoisen karttaharjoituksen, jos haluaa hahmottaa miten tuo suunniteltu verkko kehittyy ajan funktiona.
Tuossa Käärmetalon raskaassa suojelussa on vähän sama ongelma kuin monen muunkin asuntokohteen suojelussa. Mita tarkemmin talo suojellaan, sitä varmemmin hävitetään alkuperäinen sosiaalinen ympäristö (lapsiperheellinen työväki muuttuu varakkaiksi senioreiksi), ellei ole valmiiksi kyseessä kartano.
En kyllä ymmärrä sitä, että asuintalot pitäisi museoida olomuotoon, joka ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Käärmetalo on kuitenkin ensisijaisesti paikka, jossa asutaan, ei mikään Seurasaari-tyylinen museo. Hissittömyydestä on taatusti haittaa tulevaisuudessa, kun 40-luvun suuret ikäluokat tulevat siihen ikään, että portaissa liikkuminen vaikeutuu.
Toisaalta jos ei ole hissejä, sekä lapsiperheet että seniorit muuttavat muualle ja sinkkuhipsterit tulevat tilalle (tai sitten citynarkkarit ja oleskeluluvanhaltijat jos kyseessä on aravavuokratalo eikä vuokralaiselta saa edellyttää elämänhallintaa).
Niin se käy. Jotkut talot sopivat paremmin joillekin, toiset taas toisille. Kaikkea ei kannata tehdä kaikille vaikka universaali tasapäinen yleispätevyys kuuluukin sekä modernismin ja sosialibyrokratian parhaisiin perinteisiin.
Eiköhän Helsingissä ole ihan tarpeeksi hissillisiä taloja ja lisää ”nykypäivän vaatimustason” mukaan varusteltuja tehdään koko ajan. Omana pelkona on että seuraavaksi aletaan vaatia vanhoihin taloihin niitä muitakin esteettömyyssaneerauksia…
Konepajankaan rakennusoikeuden laskemisessa ei ole mitään järkeä, ja jos joku poliitikko haluaa Kivinokan, Vartiosaaren sun muut suojella, niin kaavoituspaineventtiilistä olisi syytä päästellä painetta ulos nyt kaikissa kaavoissa keskellä kaupunkia, eikä omin toimin aiheuttaa KSV:lle painetta kaavoittaa pitkin metsiä. Yksityinen henkilö voi vain viivästyttää rakentamista tai ehkä karsia sitä, mutta vain poliitikot voivat sitä yrittää lisätä, ja siitä saa vielä kivan pääoman palvojan leiman. Jos tätä ei tehdä, niin vaikea nähdä, että Kivinokkakaan säilyisi rakentamattomana vuosikymmentä pidempään, eikä sen puolustaminen ole sitten enää järki-ihmisen hommaa, kun tämä kaavoitusmaan tarve on nähtävissä nyt, ja yhtälailla nyt olisi aika koittaa ohjata se muualle kuin rakentamattomaan luontoon. Valtaa tähän ei ole ainakaan yksityisihmisillä, ehkä enämmän poliitikoilla, joten jos joku haluaisi tehdä sukupuolineutraaleja kuntamiestekoja ja pelastaa luontoa rakentamalla kaupunkia kaupunkiin, eikä aina kuunnella kiertävää valituskuoroa joka aiheuttaa pian Kivinokan rakentamisenkin sahaamalla kerroksista ja rakennusoikeuksista joka toisessa kaavassa, niin palttiarallaa nyt olisi aika herätä.
Muuten Kivinokankin puolustajien kohtalona on akuutti turhauma puheenjohtajan nuijan kopauttaessa vapaan pääsyn metsäkoneille ja puskutraktoreille pilaamaan osan keskellä kaupunkia olevasta ekologisesti vielä toimivasta luontoparatiisista, henkireiästä ja joidenkin mielestä yllättäen itäisestä Helsingistä löytyneestä kadonneesta Edenistä, jota toki osin rajaa metrorata, mutta toivottavasti ihmiset yhä tulevaisuudessakin pyrkivät metrojunan kyytiin asemalta, eivätkä radanvarresta.
Tällainen tulevaisuuskuva, jossa päättäjät puhuvat toista, mutta omalla toimimattomuudella aiheuttavat sen mitä sanovat vastustavansa, on omiaan tuottamaan negatiivisen kokemuksen vallan käytön kohteena olevan pienen ihmisen tai luontokappaleen päässä, joka näkyy sitten mitä ihmeellisimpinä reaktioina, ja saattaa olla omiaan vieraannuttamaan pieniä ihmisiä koko poliittisesta toiminnasta, ja ainakin luontokappaleet nostavat kytkintä, kun se luonto on siellä talon alla.
Muutenkin kävely Lammassaareen, Kivinokkaan tai Mustikkamaalla antaa minusta parhaan perspektiivin siihen, miten kaupungin tulisi antaa kasvaa paikoillaan omalla puolellaan ja luonnon omallaan. Näitä ei pitäisi mennä yhdistämään ja samalla pilaamaan parhaat puolet kummastakin.
Eivät ole Teollisuuskadun julkisivut kovin eläväistä kaupunkikuvaa viitesuunnitelmissa, kun monotoninen varastolta näyttävä tiiliseinä siirtyy nyt uusista konepajarakennuksista asuinrakennuksiin. Jos joku porukka olisi taas tulossa ilman viisumia pitämään paraatimarsseja Helsinkiin, niin tuskin valitsisivat Teollisuuskatua uusien kaavojen rakentamisen jälkeenkään. Pitäisi vain palastella nuo kaavat pieniin osiin kantakaupunkimaisesti yhdenlaista tehottumuutta ylistäen ja samalla saisi ehkä kilpailua, mutta ainakin silmää kiinnostavaa kaupunkikuvaa vierivieressä seisovien monistetalojen sijasta. Toimisto-osa näyttää jo paremmalta ikkunoiden rikkoessa monotonisuuden, tai ainakin ikkuna-aukkojen tuoma monotonisuus näyttää paremmalta, kuin tiiliseinän tuoma.
mitäs noiden pyöräilyrahojen eteen vois tehdä? autopuolueen avustuksella suunnitellaan kolossaalisia kaupunkimotareita, joiden hintalaput on monenverroin pyöräilybudjetin koon, mutta leikkaukset tehdään sieltä mistä ei kannattais säästää, varsinkaan kun miettii vähänkään pidemmällä aikahorisontilla. pyörämielenosoituksia järjestetään jo melko säännöllisesti critical mass tapahtumana, mutta ei sitä kriittistä massaa näemmä ole vieläkään saavutettu.
pohjois-haagan tiivistämisen toivoisin tapahtuvan markkinavetoisilla asunnoilla, sillä alueella on jo tuota tuettua asumista ja jotenkin lähiövertailussa huono maine.
Sieltä lähti Waltterin kirpputori pois, mikä oleellisesti hiljensi aluetta valitettavasti. Mikä ihmeen vimma on lopettaa kaikki sellainen toiminta, mikä kerää ihmisiä ja tuo alueille eloisuutta?
Samoin Musiikkitalon alueesta on tehty aivan tylsä paikka, ei siellä ihmisille ole ympäristössä yhtään mitään. Jotain kamalia toimistorakennuksia tuli rautatieaseman viereen. Tämä kuvaa tämän ajan rakentamisvillitystä.
Siinä on normaali elämänmeno unohdettu kotonaan ja ihminen pelkistetty työssäkäyväksi, vapaa-aikoinaan kotona olevaksi kuluttajaksi.
Yllättävän paljon ihmisiä on kuitenkin musiikkitalon ympäristössä aikaa viettämässä.
Haaga
Alueiden käytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista,sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia.
Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan
asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen.
Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.
VS:
Mellunmäki
osa Vaarnatien aluetta on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.
Naulakallion koulun ja hoitokodin ja Mellunmäen ala-asteen koulun tontit on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi,
jossa voi olla myös julkisia palveluja.
Naulis; suunnittelualue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Naulakallio ja siitä yhteydet etelään ja itään on merkitty virkistysalueeksi. Länsimäentie on merkitty pääkaduksi ja sen länsi-eteläpuoli kaupunkipuistoksi.
Länsimäentie on pääkatu, jonka liikenne on noin 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Katu on Mellunkylän alueellisessa kehittämissuunnitelmassa osoitettu mahdolliseksi pikaraitiotien (Jokeri 3) reitiksi. Yleiskaavassa
tällaista varausta ei ole.
Länsimäentien itäpuolella jalankulkupyörätie kaartelee puistoalueella.
””Siksi on pidettävä huolta, että kaikki alueet ja lähiöt ovat hyvää ja haluttua asuinympäristöä. Lähiöiden sosiaalisen statuksen heikkeneminen uhkaa, kun kantakaupunkiin on tarjolla runsaasti uutta korkeatasoista asuinaluetta..””
””Tässä kerrostalotontissa rakentaminen on Itä-Helsingin tyyliin vedetty vähän etäämmälle teistä ja väliin jäävä hukkatila on käytetty pysäköintiin. En pidä tästä. Katumaisemien merkitys kaupunkikuvassa on aivan keskeinen. Pysäköintikentät talojen ja kadun välissä eivät ole kelvollista katutilaa. Selitykseksi on annettu voimajohto, mutta silti. Täytyy ihmetellä kokouksessa.””
Tuossa olisi tosiaan verrantoa miksi Idästä jää uupumaan työpaikat ja tehdään pientaloa ja etäällä tiestä olevaa kerrostaloa. Johtaa suoraan siihen että kadulla ajonopeudet säilyvät suurina huolimatta nopeusajorajoituskyltistä koska toimii edelleen silloin ””Länsimäentie on se uusi tie, joka muutama vuosi sitten rakennettiin, jotta liikenne ohittaisi Mellunmäen asuinalueet.”” eli läpiajoväylänä.
Miksi tässä ei taaskaan saada tiiviiksi sitä kohtaa jossa asemalle on lyhyt matka ja tueta sitä kestävää liikkumismuotoa?
Miksi ihmeessä ei saada aikaiseksi ehdotelmaa jossa kadunvarsi näyttäisi kaupunkimaiselta koska ollaan kaupungin alueella ja aseman lähettyvillä?
Missä on yhdistetyt toimi-ja asuintalot aseman tienoilta?
Hissittömyys ei ole ongelma, mutta monet nykypäivän vaatimukset ovat suhteellisen pakollisia. Esim. talon puhelin- ja antennipiuhat saisivat olla jotain muuta kuin rautalankaa, sähköpistokkeita saisi löytyä yli kahdesta paikasta ja yhteensä mielellään kaksinumeroinen lukumäärä, jne.
On ikävää että suojelumääräykset estävät nämä muutokset.
Estävätkö?
Pyöräilyn supistetusta investointiohjelmasta:
Vuodesta 2014 uhkaa tulla kaikkien aikojen floppi pyöräilyn edistämisen suhteen.
Toiveet, että Mechelininkatu, Runeberginkatu ja Helsinginkatu saataisiin käynnistettyä vuonna 2014, ovat lähinnä uhkapeliä. Ei ole mitään takeita, että sekä kaupunkisuunnitteluvirasto että HKR saisivat vuonna 2013 suunnitelmia valmiiksi.
Tästä johtuen kolme vuodelle 2014 suunniteltua investointia seisoo nyt hyllyllä ja odottaa asukkaiden vuorovaikutuksen valmistumista.
Leijonanosa (94,2 %), siis 1,6 miljoonaa euroa, kantakaupungin 2,2 miljoonan euron pyöräinvestoinneista vuodelle 2014 on nyt sen varassa, miten vuorovaikutus asukkaiden kanssa onnistuu ensin kaupunkisuunnittelun puolella, ja sitten kiinni siitä, miten nopealla aikataululla HKR lähtee etenemään katusuunnitelmien kanssa.
En lähtisi itse sörkkimään KSV:n ajoittamia hankkeita, mutta sen sijaan antaisin kolme ohjetta:
1. Koittakaa saada osa leikkauksista peruttua.
2. Antakaa enemmän puskuria ja joustovaraa KSV:lle tehdä itsenäisiä ratkaisuja, kun HKR:n päässä jäädyttää.
3. Nykyisten pyöräteiden parantaminen tavoiteverkon mukaiseksi 0,5 M€ –> tämä voisi olla hyvin se prioriteetti, jolla estää katastrofi vuonna 2014. Nostakaa nyt edes miljoonan euron verran.
Pidemmällä tähtäimellä pullonkaula on avattava sieltä, missä se on: Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Sinne tarvitaan lisää pyöräilyTAHTOA. Sen puutteesta ongelmat kumpuavat.
Tämä kuvio pidemmin avattuna:
http://www.kaupunkifillari.fi/korkeatuottoisista-pyorainvestoinneista-on-jarjetonta-saastaa
Käärmetalo:
”keittiön kiinteät kalusteet suojellaan”
– Maailma oli valmis ja hyvä Käärmetalon rakentamisen aikaan.
Astianpesukoneet ja likukiskoilla varustetut vetolaatikostot ovat perkeleestä.
Ainoastaan kun on lämpimiä kesäpäiviä, siellä nurtseilla istuskelee jonkun verran porukkaa. Muuten on aika hiljaisen näköistä touhua.
Minun silmissä Waltterit ja vastaavat vapaat alueet ovat kaupunkimetsää, Musiikkitalon alue taas golfkenttä. Jos ja kun tarkoitus on maksimoida tehokkuus ja tuottavuus, suositaan jälkimmäisiä. Sitten vielä rakennetaan Musiikkitalon salit maan alle makasiinien paikalle, että saadaan viereen maisemakonttorit suuryrityksille.
Tietyn rajan jälkeen ”normaali elämänmeno” ei hyödy tuosta maksimoinnista. Se raja on tällä hyvinvoinnin tasolla ylitetty ajat sitten. Ja silti kurotetaan ylemmäs. Se ei valitettavasti tarkoita yleisen tai yhteisen viihtyvyyden maksimoitumista.
Juurihan tämänkin blogin isäntä ihmetteli minkä takia jonnekin Ogeliin pitää pyöräkaistoja kaavoittaa kunnei ole rahoja niitä rakentaa.. Jätetään vissiin nekin sitten rakentamatta kun kantakaupunki pitää olla järjestyksessä ensimmäinen.
Käärmetalon suojeluun en ota kantaa kun en kyseistä kiinteistöä tarkemmin tunne, mutta kyllä sydäntä särkee noin yleisesti kun täysin hyväkuntoisia massiivipuurunkoisia kimpilevyovisia 50-luvun keittiökalusteita revitään pois ja kärrätään kaatopaikalle ja tilalle tulee lastulevyä, lastulevyä ja lastulevyä.
Ne alkuperäiset kestäisivät vielä ainakin 200 vuotta vähäisellä huollolla. Ne lastulevyiset joutuu uusimaan taas 20 vuoden päästä.
kyllä pyörähankkeitakin kannattaa priorisoida sen mukaan missä niistä on eniten hyötyä. voi tietysti olla että vilkkaimmilla keskustaan johtavilla väylillä pienet parannukset olisivat kustannustehokkaampia kuin keskustassa jumittavat suuret, katutason projektit. vaikutusten vertailu tosin on vaikeaa, esim. jonkun reunakiven poiston rahaksi mitattua hyötyä on vaan valitettavan vaikea arvioida. matka-aika vaikutus lienee todella marginaalinen ja onnettomuuksissa puolestaan on varmaan usein muutakin vaikuttavia tekijöitä. ehkäpä kaupungin pitäisi tehdä jonkinlaista maksuhalukkuustutkimusta nyt kun investoinnit eivät rullaa…
Pyöräilystäkin saa muuten aikaan hauskoja salaliittoteorioita:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/06/06/nazi-islamic-bikes-from-hell/?smid=fb-share
Miksi Tattarisuon murskaamosta – josta Leo Stranius on tänään kirjoittanut blogissaan – ei mainita tässä mitään? Käsittääkseni asiaa käsitellään tänään sekä ympäristölautakunnassa että kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Helsingin kantakaupunki ja alueet, joissa ihmisiä liikkuu ovat suurilta osin bisneskäytössä. Siellä ei ole kovinkaan paljoa kansalaistoimintaa. Helsingissä suuntaus näkyi selvästi silloin kun Lepakko purettiin, paikalle tuli Nokian isoja laatikoita. Samaa linja näyttää jatkuvan (Makasiinit, Waltteri…). Miksi rakennetaan keskinkertaista kaupunkia, joita matkailijat näkevät ympäri maailmaa.
Tapaus Musiikkitalo kiinnostaa minua erityisesti. Tietääköhän Osmo miksi alue ympäröitiin isoilla nurmikkoalueilla ja väitettiin ettei muka ollut tilaa Makasiineille? Kuitenkin nyt kun kävelee ja katsoo aluetta, niin sinne olisi hyvin mahtuneet molemmat.
Nurmikko on osittain väliaikainen. Alueelle on tulossa lisä rakentamista, esimerkiksi keskuskirjasto. Makasiini oli tarkoitettu mahduttaa, mutta sitten joku meni ja poltti sen.
Ja kun hissi on saatu (ja maksurasite toteutuu kerroskorkeuden mukaan), niin uusien vastikelappujen myötä ne joka tapauksessa joutuvat muuttamaan pois. Eläke ei yksinkertaisesti vain riitä elämiseen, vaikka esteettömyyden takia voisivatkin asua.
Toi teollisuuskadun varren hybridi-talo vaikuttaa vähän hätävarjelun liioittelulta mitä liikennemeluun tulee. 3krs toimistomuuria ja 3m melumuuria päälle ilman ikkunoita on aika ankeaa kaupunkirakennetta. Pari sataa metriä etelämpänä saman tien varrella on valmistumassa Primulan tontille ihan normi asuntalo ja hiukan pohjoisessa pitkä YIT:n käärmetalo. Miksi tällä kohtaa näin synkkä ratkaisu?
Tulevaisuudessa kai ratikkakin vetelee tosta kohtaa Kalasatamasta Pasilaan.Eikö autojen määrä siis pikemminkin olisi vähentymässä Teollisuuskadulla? Vai kuinka se ratikka Teollisuuskadulle mitoitetaan? Poistamalla kadunvarsipysäköinti?
Pitkäjänteisyyttä näihin ratkaisuihin, pliis.