Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.6.2013

Lis­taan tästä. [Artikke­lia on kor­jat­tu 10.6.2013]

Pohjois-Haa­gan itäosan osayleiskaava
Pöydältä.

Min­un korvi­i­ni ei ole viikon aikana ilmaan­tunut seikko­ja, joiden vuok­si esi­tys­tä pitäisi muut­taa tai vastustaa.
Lähiöpro­jek­tin toim­intak­er­to­mus 2012

Tämä ei ollut vuon­na 2012 mei­dän vas­tu­ul­lamme, mut­ta on tästä eteen­päin. Nopea läpise­lailu ei nos­tanut esille ihmeitä, mut­ta yritän lukea tek­stin vielä huolel­lisem­min, kos­ka lähiöi­den kehit­tämi­nen on hyvin keskeistä. Niis­sä olen­naista on estää sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­den aluei­den syn­tyä. Voi olla, että pain­o­tan kaupunkisu­un­nit­telua liiak­sikin, mut­ta yleis­es­ti ottaen fyy­sis­es­ti huonoi­hin olo­suhteisi­in valikoituu niitä, jot­ka eivät muualle pääse. Sik­si on pidet­tävä huol­ta, että kaik­ki alueet ja lähiöt ovat hyvää ja halut­tua asuinympäristöä. Lähiöi­den sosi­aalisen statuk­sen heikken­e­m­i­nen uhkaa, kun kan­takaupunki­in on tar­jol­la run­saasti uut­ta korkeata­soista asuinaluet­ta..

Kiireessä tehti­in minus­ta välil­lä aika huonoa, vaik­ka monia betoni­bru­tal­is­min tuot­tei­ta onkin arvokkaana arkkite­htu­u­ri­na suo­jel­tu. Olen edelleen sitä mieltä, että lähiöi­den perus­paran­nuk­ses­sa voi käyt­tää myös purkamista – ei vain yksit­täis­ten talo­jen kohdal­la, kos­ka sil­loin van­han tilalle raken­netaan vain uusi, vaan laa­jem­pi­enkin aluei­den, jol­loin koko alue voidaan kaavoit­taa uud­estaan ja toisel­la tavalla.

Laa­jaa purkamista tuskin kuitenkaan tehdään, joten nyky­is­ten raken­nusten kanssa on tul­ta­va toimeen. Monia hyvin väljästi raken­net­tu­ja aluei­ta olisi järkevää tiivistää olen­nais­es­ti tiivistämäl­lä kort­telei­ta, ei viher­aluei­ta naker­taen. Niis­sä asuinolo­suh­teet parani­si­vat, kun lähiöstä tulisi esikaupunkia ja palve­lu­ta­so paranisi väestömäärän mukana.  Meri-Rasti­las­ta voisi aloit­taa, kos­ka asukkaat ovat tätä mah­dol­lisu­ut­ta tarjonneet.

Käärmet­alon suojelukaava

Käpylän Käärmet­a­lo esitetään suo­jeltavak­si korkeim­mal­la suo­jelumerkin­näl­lä sr‑1. Tämä tarkoit­taa, ettei näi­hin nelik­er­roksisi­in taloi­hin saa lait­taa hisse­jä ja että eteis­ten ja keit­tiö kiin­teät kalus­teet suo­jel­laan. Hissikiel­to kiukut­taa vam­maisjär­jestöjä ja huoneis­to­jen sisätilo­jen museoin­ti arve­lut­taa ATT:tä, joka pelkää, ettei asun­to­ja voi kun­nos­taa nykykäytän­töä vas­taaviksi. Suo­jelu on tärkeätä, mut­ta tärkeitä ovat myös sen syr­jäyt­tämät arvon. Hissien rak­en­t­a­mi­nen muut­taisi koko talon luon­net­ta. Tuo­ta 1950-luvun keit­tiökalus­tei­den museoimista en oikein ymmär­rä. Pitääkö kaik­ki asun­not museoi­da, eikö voisi museoi­da näyt­teek­si vain osan?

Pasi­lan konepa­ja-alueen kak­si kaavaa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on näköjään palaut­tanut asian vuon­na 2006 raken­nu­soikeu­den alentamiseksi.

Vas­takkain ovat hyö­tynäköko­h­dat – paik­ka on todel­la erit­täin hyvä sekä asumiselle että työ­paik­ka-alueek­si – ja suo­jelunäköko­h­dat, sil­lä paik­ka on van­han teol­lisu­us­raken­nuskan­tansa kannal­ta hyvin kiehto­va eri­laiseen kult­tuurip­i­toiseen toimintaan.

Tek­stin perus­teel­la suun­nitel­ma ei oikein avaudu.  Pitänee kuun­nel­la suulli­nen esit­te­ly ja käy­dä kat­so­mas­sa paikkaa.

Täy­den­nys­rak­en­tamista Maunulassa

Kahdelle ton­tille lisätään kak­si ker­rostaloa, yhteen­sä vähän yli 3000 ker­rosneliötä ja noin 80 asukas­ta. Täy­den­nys­rak­en­tamisen vir­ran koos­t­u­vat kovin pienistä puroista.

Mel­lun­mäen Vaar­na­tien alueen asemakaava

[Tämä lisäyk­senä. Olin mökil­lä pieneltä ruudul­ta tihrutes­sa sotkenut tämän ja seu­raa­van kaavan]

Kaavoituk­sen kohteek­si on otet­tu Län­simäen­tien ja Itäkeskuk­sen risteyk­sen itäpuo­li­nen alue. Län­simäen­tie on se uusi tie, joka muu­ta­ma vuosi sit­ten raken­net­ti­in, jot­ta liikenne ohit­taisi Mel­lun­mäen asuinalueet.

Kuvaan on ilmestynyt Itäväylän rin­nakkaistiek­si Mel­lun­mäen­tie. Mikä tämä on? Maas­tossa sitä ei vielä ole.

Tässä ker­rostalo­ton­tis­sa rak­en­t­a­mi­nen on Itä-Helsin­gin tyyli­in vedet­ty vähän etääm­mälle teistä ja väli­in jäävä hukkati­la on käytet­ty pysäköin­ti­in. En pidä tästä. Katu­maisemien merk­i­tys kaupunkiku­vas­sa on aivan keskeinen. Pysäköin­tiken­tät talo­jen ja kadun välis­sä eivät ole kelvol­lista katu­ti­laa. Seli­tyk­sek­si on annet­tu voima­jo­hto, mut­ta silti. Täy­tyy ihme­tel­lä kokouksessa.

Uut­ta ker­rosalaa noin 27 000 kerrosneliötä.

Naulakallion­tien pien­taloalueen kaava

Vaik­ka otsikos­sa puhutaan pien­taloalueesta, mukana on myös ker­rostalo­tont­ti Län­simäen­tien var­rel­la. Kaa­va on kovin saman­henk­i­nen kuin edelli­nen.  Pysäköin­ti on taas kadun ja talo­jen välis­sä. En pidä ajatuk­ses­ta. Tässä ker­rostalo­ton­tis­sa rak­en­t­a­mi­nen on Itä-Helsin­gin tyyli­in vedet­ty vähän etääm­mälle teistä ja väli­in jäävä hukkati­la on käytet­ty pysäköintiin.

Uut­ta ker­rosalaa tulee vähän yli 20 000 neliötä ja asukkai­ta siis noin 500.

Yhdessä nämä kak­si kaavaa ovat läh­es 10 % lau­takun­nan vuo­den tavoitteesta.

Pyöräi­lyn supis­tet­tu investointiohjelma
Pöydältä.

Olin odot­tanut pyöräi­ly­puolueelta kom­ment­te­ja, mut­ta ei ole kuulunut.

Älyli­iken­teen kehit­tämi­nen Helsingissä

Lau­takun­taa ilah­dutet­ti­in 102-sivuisel­la rapor­tilla. Siihen on paneudut­ta­va vähän perus­teel­lisem­min. Viras­ton mielestä älyli­iken­teen kehit­tämi­nen on erit­täin kus­tan­nuste­hokas­ta. Aluk­si halu­taan yksi määräaikainen henkilö kehit­tämään joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sia. Hyödyt eivät kuitenkaan rajaudu tähän.

Lausun­to HSL:n lippurakenteesta

Kyse on kaari­mallista, joka on blogilla esitel­ty aiem­min. Esi­tyk­sessä arvostel­laan Helsin­gin sisäisen liiken­teen näyt­tölip­pu­jen kallis­tu­mista noin yhdek­säl­lä pros­en­til­la, kos­ka sen pelätään vähen­tävän joukkoli­iken­teen suosiota.

 

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.6.2013”

  1. Onko tuol­la Konepa­jal­la raken­nu­soikeu­den alen­tamisel­la mitään järkeä? Tuo­hon Teol­lisu­uskadun var­teen sopi­si­vat ihan hyvin korkeam­matkin talot. Van­hois­sa tehdas­raken­nuk­sis­sa (ainakin osas­sa) taas voisi harki­ta saman­laista ratkaisua kuin Alek­sis Kiv­en kadun ja Kajaaninkadun kul­mas­sa on tehty naa­puriko­rt­telis­sa — eli pide­tään alim­mat ker­rokset nyky­is­inä ja raken­netaan päälle lisäkerroksia.

  2. Pyöräi­lyn investoin­tio­hjel­maan liit­tyen, Hämeen­tien rak­en­tamista voisi ehkä yrit­tää vähän hop­ut­taa. Sikäli kuin oikein luin tuo­ta suun­nitel­maa, niin Hämeen­tien eteläpäähän (Viiden­neltä lin­jal­ta alaspäin) olisi tulos­sa pyörille varatut tienosat vuon­na 2016, mut­ta välin Viides lin­ja — Kurvi rak­en­tamista saadaankin sit­ten odot­taa vuo­teen 2018 asti. Vuon­na 2017 ei näyt­täisi Hämeen­tiel­lä tapah­tu­van mitään.

    Muu­toin tuon investoin­tisu­un­nitel­man hah­mot­tamista aut­taisi, jos nuo kaik­ki suun­nitel­lut pätkät olisi merkit­ty kar­talle suun­nitel­tu­ine vuosi­neen. Nyt kan­takaupun­gin osalta on täl­laiset vuosille 2014–2016, mut­ta muut löy­tyvät vain taulukos­ta. Vaatii melkoisen kart­ta­har­joituk­sen, jos halu­aa hah­mot­taa miten tuo suun­nitel­tu verkko kehit­tyy ajan funktiona.

  3. Tuos­sa Käärmet­alon raskaas­sa suo­jelus­sa on vähän sama ongel­ma kuin mon­en muunkin asun­toko­hteen suo­jelus­sa. Mita tarkem­min talo suo­jel­laan, sitä varmem­min hävitetään alku­peräi­nen sosi­aa­li­nen ympäristö (lap­siper­heelli­nen työvä­ki muut­tuu varakkaik­si senior­eik­si), ellei ole valmi­ik­si kyseessä kartano.

  4. En kyl­lä ymmär­rä sitä, että asuin­talot pitäisi museoi­da olo­muo­toon, joka ei vas­taa nykya­jan vaa­timuk­sia. Käärmet­a­lo on kuitenkin ensisi­jais­es­ti paik­ka, jos­sa asu­taan, ei mikään Seurasaari-tyy­li­nen museo. Hissit­tömyy­destä on taa­tusti hait­taa tule­vaisu­udessa, kun 40-luvun suuret ikälu­okat tule­vat siihen ikään, että por­tais­sa liikku­mi­nen vaikeutuu.

  5. ij:
    Mita tarkem­min talo suo­jel­laan, sitä varmem­min hävitetään alku­peräi­nen sosi­aa­li­nen ympäristö (lap­siper­heelli­nen työvä­ki muut­tuu varakkaik­si senioreiksi) 

    Toisaal­ta jos ei ole hisse­jä, sekä lap­siper­heet että senior­it muut­ta­vat muualle ja sinkkuhip­ster­it tule­vat tilalle (tai sit­ten city­narkkar­it ja oleskelu­lu­van­halti­jat jos kyseessä on aravavuokrat­a­lo eikä vuokralaiselta saa edel­lyt­tää elämänhallintaa). 

    Niin se käy. Jotkut talot sopi­vat parem­min joillekin, toiset taas toisille. Kaikkea ei kan­na­ta tehdä kaikille vaik­ka uni­ver­saali tas­apäi­nen yleis­pätevyys kuu­luukin sekä mod­ernismin ja sosial­iby­rokra­t­ian parhaisi­in perinteisiin.

    Eiköhän Helsingis­sä ole ihan tarpeek­si hissil­lisiä talo­ja ja lisää “nykypäivän vaa­timus­ta­son” mukaan varustel­tu­ja tehdään koko ajan. Omana pelkona on että seu­raavak­si ale­taan vaa­tia van­hoi­hin taloi­hin niitä muitakin esteettömyyssaneerauksia…

  6. Konepa­jankaan raken­nu­soikeu­den laskemises­sa ei ole mitään järkeä, ja jos joku poli­itikko halu­aa Kivi­nokan, Var­tiosaaren sun muut suo­jel­la, niin kaavoitu­s­pain­event­ti­ilistä olisi syytä päästel­lä painet­ta ulos nyt kaikissa kaavois­sa keskel­lä kaupunkia, eikä omin toimin aiheut­taa KSV:lle painet­ta kaavoit­taa pitkin met­siä. Yksi­tyi­nen henkilö voi vain viivästyt­tää rak­en­tamista tai ehkä kar­sia sitä, mut­ta vain poli­itikot voivat sitä yrit­tää lisätä, ja siitä saa vielä kivan pääo­man palvo­jan leiman. Jos tätä ei tehdä, niin vaikea nähdä, että Kivi­nokkakaan säi­ly­isi rak­en­ta­mat­tomana vuosikym­men­tä pidem­pään, eikä sen puo­lus­t­a­mi­nen ole sit­ten enää jär­ki-ihmisen hom­maa, kun tämä kaavoitus­maan tarve on nähtävis­sä nyt, ja yhtälail­la nyt olisi aika koit­taa ohja­ta se muualle kuin rak­en­ta­mat­tomaan luon­toon. Val­taa tähän ei ole ainakaan yksi­ty­isih­misil­lä, ehkä enäm­män poli­itikoil­la, joten jos joku halu­aisi tehdä sukupuo­lineu­traale­ja kun­tami­esteko­ja ja pelas­taa luon­toa rak­en­ta­mal­la kaupunkia kaupunki­in, eikä aina kuun­nel­la kiertävää val­i­tuskuoroa joka aiheut­taa pian Kivi­nokan rak­en­tamisenkin sahaa­mal­la ker­roksista ja raken­nu­soikeuk­sista joka toises­sa kaavas­sa, niin palt­tiar­al­laa nyt olisi aika herätä.

    Muuten Kivi­nokankin puo­lus­ta­jien kohtalona on aku­ut­ti turhau­ma puheen­jo­hta­jan nui­jan kopaut­taes­sa vapaan pääsyn met­säkoneille ja pusku­trak­tor­eille pilaa­maan osan keskel­lä kaupunkia olev­as­ta ekol­o­gis­es­ti vielä toimi­vas­ta luon­toparati­i­sista, henkireiästä ja joidenkin mielestä yllät­täen itäis­es­tä Helsingistä löy­tyneestä kadon­neesta Edenistä, jota toki osin rajaa metro­ra­ta, mut­ta toiv­ot­tavasti ihmiset yhä tule­vaisu­udessakin pyrkivät metro­ju­nan kyyti­in ase­mal­ta, eivätkä radanvarresta. 

    Täl­lainen tule­vaisu­usku­va, jos­sa päät­täjät puhu­vat toista, mut­ta oma­l­la toim­i­mat­to­muudel­la aiheut­ta­vat sen mitä sanovat vas­tus­ta­vansa, on omi­aan tuot­ta­maan negati­ivisen koke­muk­sen val­lan käytön kohteena ole­van pienen ihmisen tai luon­tokap­paleen päässä, joka näkyy sit­ten mitä ihmeel­lisimp­inä reak­tioina, ja saat­taa olla omi­aan vier­aan­nut­ta­maan pieniä ihmisiä koko poli­it­tis­es­ta toimin­nas­ta, ja ainakin luon­tokap­paleet nos­ta­vat kytk­in­tä, kun se luon­to on siel­lä talon alla.

    Muutenkin käve­ly Lam­mas­saa­reen, Kivi­nokkaan tai Mustikka­maal­la antaa minus­ta parhaan per­spek­ti­ivin siihen, miten kaupun­gin tulisi antaa kas­vaa paikoil­laan oma­l­la puolel­laan ja luon­non oma­l­laan. Näitä ei pitäisi men­nä yhdis­tämään ja samal­la pilaa­maan parhaat puo­let kummastakin. 

    Eivät ole Teol­lisu­uskadun julk­i­sivut kovin eläväistä kaupunkiku­vaa viite­su­un­nitelmis­sa, kun monot­o­ni­nen varas­tol­ta näyt­tävä tiili­seinä siir­tyy nyt uusista konepa­jaraken­nuk­sista asuin­raken­nuk­si­in. Jos joku poruk­ka olisi taas tulos­sa ilman viisum­ia pitämään paraa­ti­marsse­ja Helsinki­in, niin tuskin val­it­si­si­vat Teol­lisu­uskat­ua uusien kaavo­jen rak­en­tamisen jäl­keenkään. Pitäisi vain palastel­la nuo kaa­vat pieni­in osi­in kan­takaupunki­mais­es­ti yhden­laista tehot­tumuut­ta ylistäen ja samal­la saisi ehkä kil­pailua, mut­ta ainakin silmää kiin­nos­tavaa kaupunkiku­vaa vieriv­ier­essä seiso­vien monis­te­talo­jen sijas­ta. Toimis­to-osa näyt­tää jo parem­mal­ta ikkunoiden rikkoes­sa monot­o­n­isu­u­den, tai ainakin ikku­na-aukko­jen tuo­ma monot­o­n­isu­us näyt­tää parem­mal­ta, kuin tiili­seinän tuoma.

  7. mitäs noiden pyöräi­lyra­ho­jen eteen vois tehdä? autop­uolueen avus­tuk­sel­la suun­nitel­laan kolos­saal­isia kaupunki­motare­i­ta, joiden hin­ta­la­put on mon­en­ver­roin pyöräily­bud­jetin koon, mut­ta leikkauk­set tehdään sieltä mis­tä ei kan­nat­tais säästää, varsinkaan kun miet­tii vähänkään pidem­mäl­lä aika­ho­rison­til­la. pyörämie­lenosoituk­sia jär­jestetään jo melko sään­nöl­lis­es­ti crit­i­cal mass tapah­tu­mana, mut­ta ei sitä kri­it­tistä mas­saa näem­mä ole vieläkään saavutettu.

    pohjois-haa­gan tiivistämisen toivoisin tapah­tu­van markki­nave­toisil­la asun­noil­la, sil­lä alueel­la on jo tuo­ta tuet­tua asum­ista ja jotenkin lähiöver­tailus­sa huono maine.

  8. Sieltä lähti Walt­terin kirp­putori pois, mikä oleel­lis­es­ti hiljen­si aluet­ta valitet­tavasti. Mikä ihmeen vim­ma on lopet­taa kaik­ki sel­l­ainen toim­inta, mikä kerää ihmisiä ja tuo alueille eloisuutta?

    Samoin Musi­ikki­talon alueesta on tehty aivan tyl­sä paik­ka, ei siel­lä ihmisille ole ympäristössä yhtään mitään. Jotain kamalia toimis­toraken­nuk­sia tuli rautatiease­man viereen. Tämä kuvaa tämän ajan rakentamisvillitystä.

    Siinä on nor­maali elämän­meno uno­hdet­tu koton­aan ja ihmi­nen pelk­istet­ty työssäkäyväk­si, vapaa-aikoinaan kotona ole­vak­si kuluttajaksi.

  9. Haa­ga
    Aluei­den käytöl­lä edis­tetään yhdyskun­tien ja elinympäristö­jen ekol­o­gista, taloudellista,sosiaalista ja kult­tuurista kestävyyttä.
    Ole­mas­sa ole­via yhdyskun­tarak­en­tei­ta hyö­dyn­netään sekä eheytetään kaupunkiseu­tu­ja ja taajamia.
    Taa­jamia eheytet­täessä paran­netaan elinympäristön laatua.
    Yhdyskun­taraken­net­ta kehitetään siten, että palve­lut ja työ­paikat ovat hyvin eri väestöryh­mien saavutet­tavis­sa ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan
    asuinaluei­den läheisyy­dessä siten, että henkilöau­toli­iken­teen tarve on mah­dol­lisim­man vähäinen.
    Liiken­netur­val­lisu­ut­ta sekä joukkoli­iken­teen, käve­lyn ja pyöräi­lyn edel­ly­tyk­siä parannetaan.

    VS:

    Mel­lun­mä­ki
    osa Vaar­na­tien aluet­ta on merkit­ty pien­talo­val­taisek­si asuinalueeksi.
    Naulakallion koulun ja hoitokodin ja Mel­lun­mäen ala-asteen koulun ton­tit on merkit­ty ker­rostalo­val­taisek­si alueeksi,
    jos­sa voi olla myös julk­isia palveluja.

    Naulis; suun­nit­telu­alue on osoitet­tu pääosin pien­talo­val­taisek­si asuinalueek­si. Naulakallio ja siitä yhtey­det etelään ja itään on merkit­ty virk­istysalueek­si. Län­simäen­tie on merkit­ty pääkaduk­si ja sen län­si-eteläpuoli kaupunkipuistoksi.
    Län­simäen­tie on pääkatu, jon­ka liikenne on noin 6000 ajoneu­voa vuorokaudessa.
    Katu on Mel­lunkylän alueel­lises­sa kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa osoitet­tu mah­dol­lisek­si pikaraiti­o­tien (Jok­eri 3) reitik­si. Yleiskaavassa
    täl­laista varaus­ta ei ole.
    Län­simäen­tien itäpuolel­la jalankulkupyörätie kaartelee puistoalueella.

    ““Sik­si on pidet­tävä huol­ta, että kaik­ki alueet ja lähiöt ovat hyvää ja halut­tua asuinympäristöä. Lähiöi­den sosi­aalisen statuk­sen heikken­e­m­i­nen uhkaa, kun kan­takaupunki­in on tar­jol­la run­saasti uut­ta korkeata­soista asuinaluetta..””
    ““Tässä ker­rostalo­ton­tis­sa rak­en­t­a­mi­nen on Itä-Helsin­gin tyyli­in vedet­ty vähän etääm­mälle teistä ja väli­in jäävä hukkati­la on käytet­ty pysäköin­ti­in. En pidä tästä. Katu­maisemien merk­i­tys kaupunkiku­vas­sa on aivan keskeinen. Pysäköin­tiken­tät talo­jen ja kadun välis­sä eivät ole kelvol­lista katu­ti­laa. Seli­tyk­sek­si on annet­tu voima­jo­hto, mut­ta silti. Täy­tyy ihme­tel­lä kokouksessa.””
    Tuos­sa olisi tosi­aan ver­ran­toa mik­si Idästä jää uupumaan työ­paikat ja tehdään pien­taloa ja etääl­lä tiestä ole­vaa ker­rostaloa. Johtaa suo­raan siihen että kadul­la ajonopeudet säi­lyvät suu­ri­na huoli­mat­ta nopeusajo­ra­joi­tuskyltistä kos­ka toimii edelleen sil­loin ““Län­simäen­tie on se uusi tie, joka muu­ta­ma vuosi sit­ten raken­net­ti­in, jot­ta liikenne ohit­taisi Mel­lun­mäen asuinalueet.”” eli läpiajoväylänä.

    Mik­si tässä ei taaskaan saa­da tiivi­ik­si sitä kohtaa jos­sa ase­malle on lyhyt mat­ka ja tue­ta sitä kestävää liikkumismuotoa?
    Mik­si ihmeessä ei saa­da aikaisek­si ehdotel­maa jos­sa kadun­var­si näyt­täisi kaupunki­maiselta kos­ka ollaan kaupun­gin alueel­la ja ase­man lähettyvillä?
    Mis­sä on yhdis­te­tyt toi­mi-ja asuin­talot ase­man tienoilta?

  10. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Eiköhän Helsingis­sä ole ihan tarpeek­si hissil­lisiä talo­ja ja lisää “nykypäivän vaa­timus­ta­son” mukaan varustel­tu­ja tehdään koko ajan.

    Hissit­tömyys ei ole ongel­ma, mut­ta mon­et nykypäivän vaa­timuk­set ovat suh­teel­lisen pakol­lisia. Esim. talon puhe­lin- ja anten­nip­i­uhat saisi­vat olla jotain muu­ta kuin rauta­lankaa, sähköpis­tokkei­ta saisi löy­tyä yli kahdes­ta paikas­ta ja yhteen­sä mielel­lään kaksinu­meroinen lukumäärä, jne.

  11. anonyy­mi: Esim. talon puhe­lin- ja anten­nip­i­uhat saisi­vat olla jotain muu­ta kuin rauta­lankaa, sähköpis­tokkei­ta saisi löy­tyä yli kahdes­ta paikas­ta ja yhteen­sä mielel­lään kaksinu­meroinen lukumäärä, jne. 

    On ikävää että suo­jelumääräyk­set estävät nämä muutokset.

    Estävätkö?

  12. Pyöräi­lyn supis­te­tus­ta investointiohjelmasta:

    Vuodes­ta 2014 uhkaa tul­la kaikkien aiko­jen flop­pi pyöräi­lyn edis­tämisen suhteen.

    Toiveet, että Meche­lininkatu, Runeberginkatu ja Helsinginkatu saataisi­in käyn­nis­tet­tyä vuon­na 2014, ovat lähin­nä uhkapeliä. Ei ole mitään takei­ta, että sekä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to että HKR saisi­vat vuon­na 2013 suun­nitelmia valmiiksi.

    Tästä johtuen kolme vuodelle 2014 suun­nitel­tua investoin­tia seisoo nyt hyl­lyl­lä ja odot­taa asukkaiden vuorovaiku­tuk­sen valmistumista.

    Lei­jo­nanosa (94,2 %), siis 1,6 miljoon­aa euroa, kan­takaupun­gin 2,2 miljoo­nan euron pyöräin­vestoin­neista vuodelle 2014 on nyt sen varas­sa, miten vuorovaiku­tus asukkaiden kanssa onnis­tuu ensin kaupunkisu­un­nit­telun puolel­la, ja sit­ten kiin­ni siitä, miten nopeal­la aikataul­ul­la HKR läh­tee eten­emään katusu­un­nitelmien kanssa.

    En lähtisi itse sörkkimään KSV:n ajoit­tamia han­kkei­ta, mut­ta sen sijaan antaisin kolme ohjetta:


    1. Koit­takaa saa­da osa leikkauk­sista peruttua.

    2. Antakaa enem­män puskuria ja jous­to­varaa KSV:lle tehdä itsenäisiä ratkaisu­ja, kun HKR:n päässä jäädyttää.

    3. Nyky­is­ten pyörätei­den paran­t­a­mi­nen tavoitev­erkon mukaisek­si 0,5 M€ –> tämä voisi olla hyvin se pri­or­i­teet­ti, jol­la estää katas­trofi vuon­na 2014. Nos­takaa nyt edes miljoo­nan euron verran.

    Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä pul­lonkaula on avat­ta­va sieltä, mis­sä se on: Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­tossa. Sinne tarvi­taan lisää pyöräi­ly­TAH­TOA. Sen puut­teesta ongel­mat kumpuavat.

    Tämä kuvio pidem­min avattuna:

    http://www.kaupunkifillari.fi/korkeatuottoisista-pyorainvestoinneista-on-jarjetonta-saastaa

  13. Käärmet­a­lo:
    “keit­tiön kiin­teät kalus­teet suojellaan”

    - Maail­ma oli valmis ja hyvä Käärmet­alon rak­en­tamisen aikaan.
    Astian­pe­sukoneet ja likukiskoil­la varuste­tut veto­laatikos­tot ovat perkeleestä.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Yllät­tävän paljon ihmisiä on kuitenkin musi­ikki­talon ympäristössä aikaa viettämässä.

    Ain­oas­taan kun on lämpim­iä kesäpäiviä, siel­lä nurt­seil­la istuskelee jonkun ver­ran porukkaa. Muuten on aika hil­jaisen näköistä touhua.

  15. Jor­ma Nordlin:
    …Mikä ihmeen vim­ma on lopet­taa kaik­ki sel­l­ainen toim­inta, mikä kerää ihmisiä ja tuo alueille eloisuutta?

    Samoin Musi­ikki­talon alueesta on tehty aivan tyl­sä paik­ka, ei siel­lä ihmisille ole ympäristössä yhtään mitään…

    Siinä on nor­maali elämän­meno uno­hdet­tu koton­aan ja ihmi­nen pelk­istet­ty työssäkäyväk­si, vapaa-aikoinaan kotona ole­vak­si kuluttajaksi.

    Min­un silmis­sä Walt­ter­it ja vas­taa­vat vapaat alueet ovat kaupunkimet­sää, Musi­ikki­talon alue taas golfkent­tä. Jos ja kun tarkoi­tus on mak­si­moi­da tehokku­us ja tuot­tavu­us, suosi­taan jälkim­mäisiä. Sit­ten vielä raken­netaan Musi­ikki­talon salit maan alle makasi­inien paikalle, että saadaan viereen maise­makont­torit suuryrityksille.

    Tietyn rajan jäl­keen “nor­maali elämän­meno” ei hyödy tuos­ta mak­si­moin­nista. Se raja on täl­lä hyv­in­voin­nin tasol­la ylitet­ty ajat sit­ten. Ja silti kurote­taan ylem­mäs. Se ei valitet­tavasti tarkoi­ta yleisen tai yhteisen viihtyvyy­den maksimoitumista.

  16. Mart­ti Tulen­heimo: Toiveet, että Meche­lininkatu, Runeberginkatu ja Helsinginkatu saataisi­in käyn­nis­tet­tyä vuon­na 2014, ovat lähin­nä uhkapeliä. Ei ole mitään takei­ta, että sekä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to että HKR saisi­vat vuon­na 2013 suun­nitelmia valmiiksi.
    Tästä johtuen kolme vuodelle 2014 suun­nitel­tua investoin­tia seisoo nyt hyl­lyl­lä ja odot­taa asukkaiden vuorovaiku­tuk­sen valmistumista.

    Juuri­han tämänkin blo­gin isän­tä ihmetteli minkä takia jon­nekin Ogeli­in pitää pyöräkaisto­ja kaavoit­taa kun­nei ole raho­ja niitä rak­en­taa.. Jätetään vis­si­in nekin sit­ten rak­en­ta­mat­ta kun kan­takaupun­ki pitää olla järjestyk­sessä ensimmäinen.

  17. Käärmet­alon suo­jelu­un en ota kan­taa kun en kyseistä kiin­teistöä tarkem­min tunne, mut­ta kyl­lä sydän­tä sär­kee noin yleis­es­ti kun täysin hyväkun­toisia mas­si­ivipu­u­runk­oisia kimpilevy­ovisia 50-luvun keit­tiökalus­tei­ta revitään pois ja kär­rätään kaatopaikalle ja tilalle tulee las­tulevyä, las­tulevyä ja lastulevyä.

    Ne alku­peräiset kestäi­sivät vielä ainakin 200 vuot­ta vähäisel­lä huol­lol­la. Ne las­tulevyiset joutuu uusi­maan taas 20 vuo­den päästä.

  18. kyl­lä pyörähankkeitakin kan­nat­taa pri­or­isoi­da sen mukaan mis­sä niistä on eniten hyö­tyä. voi tietysti olla että vilkkaim­mil­la keskus­taan johtavil­la väylil­lä pienet paran­nuk­set oli­si­vat kus­tan­nuste­hokkaampia kuin keskus­tas­sa jumit­ta­vat suuret, katu­ta­son pro­jek­tit. vaiku­tusten ver­tailu tosin on vaikeaa, esim. jonkun reunakiv­en pois­ton rahak­si mitat­tua hyö­tyä on vaan valitet­ta­van vaikea arvioi­da. mat­ka-aika vaiku­tus lie­nee todel­la mar­gin­aa­li­nen ja onnet­to­muuk­sis­sa puolestaan on var­maan usein muu­takin vaikut­tavia tek­i­jöitä. ehkäpä kaupun­gin pitäisi tehdä jonkin­laista mak­suhalukku­us­tutkimus­ta nyt kun investoin­nit eivät rullaa…

  19. Mik­si Tat­tarisuon murskaamos­ta — jos­ta Leo Stra­nius on tänään kir­joit­tanut blo­gis­saan — ei maini­ta tässä mitään? Käsit­tääk­seni asi­aa käsitel­lään tänään sekä ympäristölau­takun­nas­sa että kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

  20. Helsin­gin kan­takaupun­ki ja alueet, jois­sa ihmisiä liikkuu ovat suuril­ta osin bis­neskäytössä. Siel­lä ei ole kovinkaan paljoa kansalais­toim­intaa. Helsingis­sä suun­taus näkyi selvästi sil­loin kun Lep­akko puret­ti­in, paikalle tuli Nokian iso­ja laatikoi­ta. Samaa lin­ja näyt­tää jatku­van (Makasi­init, Walt­teri…). Mik­si raken­netaan keskinker­taista kaupunkia, joi­ta matkail­i­jat näkevät ympäri maailmaa.

  21. Tapaus Musi­ikki­ta­lo kiin­nos­taa min­ua eri­tyis­es­ti. Tietääköhän Osmo mik­si alue ympäröi­ti­in isoil­la nur­mikkoalueil­la ja väitet­ti­in ettei muka ollut tilaa Makasi­ineille? Kuitenkin nyt kun kävelee ja kat­soo aluet­ta, niin sinne olisi hyvin mah­tuneet molemmat.

    1. Nur­mikko on osit­tain väli­aikainen. Alueelle on tulos­sa lisä rak­en­tamista, esimerkik­si keskuskir­jas­to. Makasi­i­ni oli tarkoitet­tu mah­dut­taa, mut­ta sit­ten joku meni ja polt­ti sen.

  22. vihreän teen lipit­täjä:
    En kyl­lä ymmär­rä sitä, että asuin­talot pitäisi museoi­da olo­muo­toon, joka ei vas­taa nykya­jan vaa­timuk­sia. Käärmet­a­lo on kuitenkin ensisi­jais­es­ti paik­ka, jos­sa asu­taan, ei mikään Seurasaari-tyy­li­nen museo. Hissit­tömyy­destä on taa­tusti hait­taa tule­vaisu­udessa, kun 40-luvun suuret ikälu­okat tule­vat siihen ikään, että por­tais­sa liikku­mi­nen vaikeutuu.

    Ja kun hissi on saatu (ja mak­sur­a­site toteu­tuu ker­rosko­rkeu­den mukaan), niin uusien vastike­lap­pu­jen myötä ne joka tapauk­ses­sa joutu­vat muut­ta­maan pois. Eläke ei yksinker­tais­es­ti vain riitä elämiseen, vaik­ka esteet­tömyy­den takia voisi­vatkin asua.

  23. Toi teol­lisu­uskadun var­ren hybri­di-talo vaikut­taa vähän hätä­var­jelun liioit­telul­ta mitä liiken­nemelu­un tulee. 3krs toimis­to­muuria ja 3m melu­muuria päälle ilman ikkunoi­ta on aika ankeaa kaupunki­raken­net­ta. Pari sataa metriä eteläm­pänä saman tien var­rel­la on valmis­tu­mas­sa Prim­u­lan ton­tille ihan nor­mi asun­ta­lo ja hiukan pohjoises­sa pitkä YIT:n käärmet­a­lo. Mik­si täl­lä kohtaa näin synkkä ratkaisu?
    Tule­vaisu­udessa kai ratikkakin vetelee tos­ta kohtaa Kalasa­ta­mas­ta Pasilaan.Eikö auto­jen määrä siis pikem­minkin olisi vähen­tymässä Teol­lisu­uskadul­la? Vai kuin­ka se ratik­ka Teol­lisu­uskadulle mitoite­taan? Pois­ta­mal­la kadunvarsipysäköinti?
    Pitkäjän­teisyyt­tä näi­hin ratkaisui­hin, pliis.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.