Hitas on tuhottu

Kiin­teistölau­takun­ta päät­ti äänin 3–3 demarien ollessa pois­sa, että van­hat Hitas-yhtiöt voivat vapau­tua Hitas-sään­nöstelystä, jos enem­mistö yhtiökok­ouk­ses­sa sitä kan­nat­taa. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja tyy­tyi päätök­seen, joten siitä tuli pysyvä.

Yksimielisyyt­tä olisikin taloy­htiöis­sä vaikea saa­da, kos­ka samal­la ton­tin vuokra nousee ja asumis­es­ta tulee kalli­im­paa. Sille, joka ei ole myyn­ti­aikeis­sa, tämä on huono vaihtoehto.

Tuo Hitas-pykälä on asun­to-osakey­htiöi­den yhtiöjärjestyk­sessä ja yhtiöjärjestys­tä voi tältä osin muut­taa vain yksimielis­es­ti. Onko todel­la kiin­teistölau­takun­nan val­las­sa päät­tää, ettei taloy­htiöi­den tarvitse nou­dat­taa omaa yhtiöjärjestystään?

Nyt perustet­ta­vat Hitas-yhtöt vapau­tu­vat sään­nöstelystä joka tapauk­ses­sa 30 vuo­den kulut­tua. Onko kukaan miet­tinyt, mitä tämä merk­it­see käytän­nössä? Noin 20 vuo­den kulut­tua noiden kohtei­den kaup­pa pysähtyy kokon­aan. Kukaan ei myy asun­toa tuona aikana ja luovu parin kol­men ton­nin voitos­ta neliöltä.  Täl­laises­sa asun­topoli­ti­ikas­sa ei ole mitään järkeä, sil­lä se haaskaa hyv­in­voin­tia ja paljon. Olen ollut Hitas-jär­jestelmän kan­nat­ta­ja, mut­ta täl­laista en voi kan­nat­taa. Jos sään­nöste­ly halu­taan purkaa määräa­jan kulut­tua, pitäisi maan­vuokran nousun olla niin suuri, ettei merkit­tävää arvon­nousua tapah­du. Tältä poh­jal­ta sään­te­lyä voisi edelleen jatkaa. Sil­loin Hitas tar­joaisi kohtu­uhin­taista asum­ista 30 vuot­ta, mut­ta sit­ten etu menetetään sen sijaan, että ensim­mäi­nen asukas saa rahaste­tuk­si sen itselleen. Kos­ka on epäre­al­is­tista ajatel­la, että ensim­mäi­nen asukas luovut­taa edun seu­raavalle, on järkev­in­tä tehdä edus­ta määräaikainen, ei hintasäännöstelystä.

Muu­toin Hitas-sään­te­lyyn ei pidä lainkaan ryhtyä kalli­il­la alueil­la. Halvoil­la tosin ei ole mitä säädellä.

74 vastausta artikkeliin “Hitas on tuhottu”

  1. Osmo, voitko lyhyesti ker­toa mik­si kan­natat Hitas-asun­to­jen rak­en­tamista kalli­ille alueille?

    Oman käsi­tyk­seni mukaan kyseessä on vain hyväo­saisille suun­nat­tu ilmainen lot­toar­von­ta (hyväo­saisille sik­si, että köy­hem­mil­lä ei ole varaa Hitasi­inkaan). Rikkaat sit­ten vuokraa­vat asun­not ja varsin har­voin tuki kohdis­tuu sille ryh­mälle, jolle se on suunniteltu.

  2. Demokra­tia on joskus irvokas­ta! Eikö voitaisi demokraat­ti­nen päätök­sen­teko kor­va­ta vetämäl­lä tikkua asioiden ratkaisemiseksi.

  3. Hitas olisi toimin­ut hyvin, mikäli kaupungilla olisi ollut malt­tia jatkaa Hitas- tuotan­toa niin kauan, että joka kort­telis­sa tai ainakin viereisessä olisi ollut Hitas tar­jol­la. Suurel­la volyymil­la Hitas olisi vaikut­tanut yleiseen hin­tata­soon alen­tavasti, kos­ka kukaan ei mak­sa paljon jos naa­puris­sa sama mak­saa vähän. Kaupun­ki on kuitenkin vuosien var­rel­la suun­tau­tunut ton­tin myyn­ti­in eniten tar­joavalle, ja Hitas on jäänyt sit­tenkin kuriosi­teetik­si. Nyky­muo­toisen, 30 vuot­ta kestävän sään­nöste­lyn hyö­ty tai omi­naisu­us on lähin­nä se, että raken­nus­li­ik­keen kat­teesta osa leikataan asukkaan voitok­si, lähin­nä sen asukkaan, joka 30 vuo­den täyt­tyessä hin­tae­dun saa. Toisaal­ta on jonkin sortin kaksi­nais­moral­is­mia, että raken­nus­li­ike saa kui­tata kat­teen kovan rahan tuotan­nos­sa ilman muu­ta, mut­ta asukkaan saa­ma hyö­ty on jotenkin pahek­sut­tavampi asia. Fak­ta on kum­minkin se, että Hitak­ses­sa keski­t­u­loisem­pikin asukas saat­taa pystyä osta­maan omis­tusasun­non, eli myös pienem­mistä tuloista ohjau­tuu varo­ja rak­en­tamiseen ja raken­net­tuun kansal­lis­var­al­lisu­u­teen. Se on hyvä asia ennem­min kuin huono. En ihan ker­taluke­mal­ta ymmär­rä miten maan­vuokran koro­tus asun­non hin­nan­nousua vas­taavak­si voisi toimia — hitas tarkoit­taisi sil­loin asum­is­muo­toa, joka olisi ensin edulli­nen, mut­ta 30 vuo­den kulut­tua sietämät­tömän kallis. Suuren rahamäärän sit­o­mi­nen han­kkeeseen, joka vääjäämät­tä johtaisi vuokra-asum­ista vas­taavaan tilanteeseen ei ole osta­jan näkökul­mas­ta järkevä. Jos aikoo pää­tyä asumaan vuokralle, niin pääo­mia ei kan­na­ta sitoa ollenkaan — omis­tusasumisen keskeinen tarkoi­tus kun on päästä joskus omilleen ja selvitä vuokra-asum­ista edullisemmin.

  4. Hitas pitäisi lopet­taa kokon­aan. Nyt kansa mak­saa verois­sa tuki­aisia, jot­ka val­u­vat hal­val­la asu­jien ja voitol­la myyjien taskuihin.

  5. Päät­täjis­sä on liian paljon tilanteesta hyö­tyviä, sen takia täl­lainen päätös meni läpi.

  6. Eihän tuo taloy­htiöi­den yhtiöjärjestys­tä muu­ta. Kaupun­ki ei vain voi nyt estää sen muut­tamista. Vai onko sin­ul­la Ode perustei­ta olet­taa muu­ta? Onko tästä kaupun­gin juris­teil­la jokin mielipide?

    Ei niin että rakas­taisin Hita­sia — voisi lopet­taa moko­man keskilu­okan oman lot­toar­von­nan -, mut­ta en pidä sen myyn­tivoit­to­jen val­u­mista niille omis­ta­jillekaan hyvänä. Ovat saa­neet loto­ssa jo sen asumisvoiton.

    1. Yhtiöjärjestyk­sen mukaan jokaisel­la osakkaal­la on veto-oikeus tuo­hon yhtiöjärjestyk­sen kohtaan. Tämä tuli suo­jaa­maan kaupun­gin etua, kos­ka kaupungilla oli jokaises­sa yhtiössä yksi asun­to. Se yksimielisyy­den vaa­timus yhtiöjärjestyk­sessä suo­jaa kuitenkin kaikkia, ellen nyt sit­ten muista asi­aa aivan väärin.

  7. Sam­po Honkala: Nyky­muo­toisen, 30 vuot­ta kestävän sään­nöste­lyn hyö­ty tai omi­naisu­us on lähin­nä se, että raken­nus­li­ik­keen kat­teesta osa leikataan asukkaan voitok­si, lähin­nä sen asukkaan, joka 30 vuo­den täyt­tyessä hin­tae­dun saa.

    Raken­nusy­htiöt eivät vapaae­htois­es­ti suos­tu leikkaa­maan katet­taansa, sik­si Hitas ‑asukkaan saa­ma hyö­ty on pois maan­vuokras­ta eli jokaisen helsinkiläisen lompakosta.

    Sam­po Honkala: En ihan ker­taluke­mal­ta ymmär­rä miten maan­vuokran koro­tus asun­non hin­nan­nousua vas­taavak­si voisi toimia – hitas tarkoit­taisi sil­loin asum­is­muo­toa, joka olisi ensin edulli­nen, mut­ta 30 vuo­den kulut­tua sietämät­tömän kallis.

    Aja­tus on ilmeis­es­ti korot­taa maan­vuokraa vas­taa­maan kovan rahan asun­non maan­vuokraa. Myös tässä tilanteessa Hitas ‑asukas hyö­tyy arpaonnes­taan, kos­ka markki­nae­htoista vuokraa joutuu mak­samaan vain osan aikaa asumisesta.

    1. KKK ymmär­si oikein. Kos­ka ei näy­htä real­is­tiselta, että tätä arpaon­nea siir­ret­täisi­in seu­raav­ille asukkaille, rajataan sitä ajal­lis­es­ti eikä anneta ensim­mäiselle asukkalle hyö­tyä tästä ikuisu­u­teen nyky­het­keen rediskontattuna.

  8. Vir­ta­nen:
    Hitas pitäisi lopet­taa kokon­aan. Nyt kansa mak­saa verois­sa tuki­aisia, jot­ka val­u­vat hal­val­la asu­jien ja voitol­la myyjien taskuihin.

    Ei Hitak­seen liity minkään­laista yhteiskun­nan tukea. Se on ain­oas­taan sään­nöste­ly­toi­mi. Huhutaan, että piilo­tukea myön­net­täisi­in edullise­na tont­tivuokrana, mut­ta ei vuokrata­so tai­da juuri poike­ta Hitak­sen hyväk­si. Ja toisek­seen, se vuokrat­u­lo­han säi­lyy kaupungilla sil­loinkin kun Hita­sy­htiö vapau­tuu säännöstelystä.

  9. Osmo:

    Noin 20 vuo­den kulut­tua noiden kohtei­den kaup­pa pysähtyy kokon­aan. Kukaan ei myy asun­toa tuona aikana ja luovu parin kol­men ton­nin voitos­ta neliöltä

    Voi olla että tuol­loin kaup­pa pysähtyy kokon­aan tai sit­ten niistä vede­tään pimeenä välistä siinä vai­heessa vielä suurem­pia sum­mia kuin mitä aikaisem­min myy­dy­istä Hitak­sista vede­tään. Aivan jär­jetön systeemi.

    Miten muuten on perustel­tu se, että Hitas­ta myytäessä myyjä saa itse vali­ta kenelle asun­non myy? Jos ker­ran byrokraat­ti arvioi sen viral­lisen myyn­ti­hin­nan ja sil­lä hin­nal­la tulee esim. 100 tar­jous­ta, niin mik­si uut­ta omis­ta­jaa ei arvota näi­den sadan joukos­ta samal­la taval­la kuin ensim­mäi­nen omis­ta­jakin arvot­ti­in hake­muk­sen lähet­tänei­den joukos­ta? Se, että myyjä saa vali­ta uuden omis­ta­jan aiheut­taa huu­tokaup­pati­lanteen, jon­ka seu­rauk­se­na esim. 250K Hitas-asun­nos­ta mak­se­taan päälle kym­meniä tuhan­sia “huonekaluista” tai muul­la vas­taaval­la järjestelyllä.

  10. Kom­men­toisin vielä tont­tivuokraa. Esim. Jätkäsaaren hotel­li­hankkeessa vai­h­toe­hdot oli muis­taak­seni 900 000 euroa vuo­sivuokraa tai 16 miljoo­nan tont­tikaup­pa. Suu­ru­us­lu­okkaa on mielestäni aina täl­lä suun­nal­la: alle 20 vuo­den vuokral­la ton­tin saa omak­si. Vaik­ka Hita­sy­htiö mak­saisi alen­net­tua vuokraa 30 vuot­ta, niin todel­lisu­udessa se tulout­taa kaupungille vähänkään pidem­mässä tarkastelus­sa enem­män kuin kovan­ra­han yhtiö, jolle kaupun­ki myy ton­tin. Tont­tipoli­ti­ikas­ta hyö­tyy siis se, joka ton­tin ostaa. Hita­sy­htiöt muiden vuokralais­ten tavoin ovat kaupun­gin kulu­jen mak­sum­iehiä, eivät hyötyjiä.

    1. jos ottaa lainaa mak­saak­seen ton­tin, joutuu mak­samaan vuokran ver­ran korko­ja, eikä saa pääo­maa kuo­lete­tuk­si koskaan. Tosin vuokra on sidot­tu indeksiin.

  11. Eikö ammat­tili­it­to­jen VVO:ta pysäytä mikään mahti? Demarien ei tarvitse silmiään pyöritel­lä sitä, että kan­na­tus­lu­vut laske­vat. Ammat­tili­it­to­ja hal­lit­see suvereenisti SDP.

  12. Elmo Allén: Ovat saa­neet loto­ssa jo sen asumisvoiton.

    Viik­in­mäessä, Aurinko­lahdessa ja Myl­ly­purossa on vaik­ka kuin­ka mon­ta rak­en­teil­la ole­vaa hitas-kohdet­ta, joista voi ostaa tuol­laisen “lot­tovoiton” ihan ilman arpa­jaisia — valin­nan­varaakin on.

  13. Hitas olisi toimin­ut eri­no­mais­es­ti jos sään­töjä oli­sisi selkeytet­ty esim edelleen­vuokraamisen osalta ja Espoo ja Van­ta saatu mukaan ohjelmaan.

  14. 900 000 / 16 000 000 = 5,625%. Jos nuo ovat vai­h­toe­hdot, niin maas­ta run­saan 5% ikuinen tuot­to on kyl­lä kaupungille aika hyvä diili ver­rat­tuna ker­takaup­paan. Noil­la hin­noil­la kaupun­gin ei kan­nat­taisi myy­dä ulos yhtäkään tonttia.

  15. Sam­po H., Paasir­an­nas­sa Hitas-asun­non ton­tin­vuokra on 2–2,50 e/m2. Vier­essä Lem­minkäi­nen tilit­tää ton­tista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskilu­okan lot­toa vaan hyvä­tu­lois­t­en. Osal­lis­tut arvon­taan. Jos voitat, iso osa asun­nos­ta pitää mak­saa samantien. Ja olet kah­den asun­non loukus­sa. Kun on pääo­mia, arvon­nat ovat mainio juttu. 

    Alas Hitas.

  16. Yksimielisyyt­tä olisikin taloy­htiöis­sä vaikea saa­da, kos­ka samal­la ton­tin vuokra nousee ja asumis­es­ta tulee kalli­im­paa. Sille, joka ei ole myyn­ti­aikeis­sa, tämä on huono vaihtoehto.

    Jos on tarkoi­tus asua vuosikym­meniä, niin kyl­lä, mut­ten entä muuten? Vas­taran­nanki­is­ki ei voi luot­taa siihen, että sit­ten kun hänen myyn­tipäivän­sä läh­estyy kaik­ki muut asukkaat suos­tu­vat nos­toon hänelle opti­maal­lisel­la ajanko­htana. Tarkoi­tan siis käytän­nössä ver­tailua esimerkik­si 5–10 vuo­den korkeampi­en vuokrien ja toisaal­ta korkeam­man myyn­ti­hin­nan välillä.

  17. No mut­ta, voihan kaupun­ki alkaa arpo­maan vaik­ka toimeen­tu­lotuen määrää jos HITAS arvon­ta loppuu.

    tai hal­li­tus kehit­tää ohjelmis­ton joka arpoo joka vuosi kansalaisen ALV-vero­ta­son, autoveron määrän, HSL:n lipun hin­nan jne.

    Kyse­hän on elin­ta­son kohot­tamis­es­ta arpaon­nel­la ja meil­lä on jo Veikkaus ja sen tar­joa­mat rahapelit tätä varten.

  18. Mikko Särelä:
    900 000 / 16 000 000 = 5,625%. Jos nuo ovat vai­h­toe­hdot, niin maas­ta run­saan 5% ikuinen tuot­to on kyl­lä kaupungille aika hyvä diili ver­rat­tuna ker­takaup­paan. Noil­la hin­noil­la kaupun­gin ei kan­nat­taisi myy­dä ulos yhtäkään tonttia.

    Osta­ja mak­saa kiin­teistöveroa 1,8 % ton­tis­taan, ja kun se on raken­net­tu, 0,8 %. Raken­nuk­ses­ta mak­se­taan vain 0,32 %.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupun­gin ei kan­nat­taisi myy­dä tont­te­ja. Se on selvä. 

    Mik­si ihmeessä kukaan suos­tuu osta­maan asun­toa kiin­teistöstä, joka on vuokra­maal­la? Mikä kiin­teistö se on? Asun­non hin­ta voi rom­ah­taa ker­tarysäyk­sel­lä yhdel­lä kaupun­gin yksipuolisel­la vuokran­nos­tol­la. Tai sit­ten vuokra­sopimus­ta ei vain jatke­ta, ja “kiin­teistö” muut­tuu arvot­tomak­si (kuten Vaisalantiel­lä Espoos­sa n. vuon­na 2000).

    Vuokra­sopimuk­sen jatkamis­sopimuk­set ovat hyvin han­kalia epä­jatku­vu­usko­htia talon his­to­ri­as­sa. Jo tois­takym­men­tä vuot­ta ennen vuokra­sopimuk­sen päiv­i­tyspäivää alkaa aika, jol­loin talon pitkäaikaiseen kun­nos­s­api­toon sijoit­ta­mi­nen on riskaa­belia. Entäpä, jos vuokra­sopimuk­sen uusimisen ehdok­si tulee pihan lohkomi­nen uud­is­raken­nuk­selle (jos­ta van­han talon asukkaat eivät hyödy)?

    Pide­tään nyt vain kiin­teistöt kiin­teistöinä ja vuokra-asun­not vuokra-asun­toina. Kiin­teistöverol­la voi sit­ten kaupun­ki kerätä hark­it­se­mansa rahamäärän, ilman han­kalia epä­var­muus- ja epä­jatku­vu­ustek­i­jöitä kiin­teistön pitkäjän­teisen kun­nos­s­api­don kannalta.

  20. Ensim­mäistä omis­ta­jaa ei muuten ole ollut mikään pakkoa arpoa, ehdois­sa on ain­oas­taan main­in­ta että pitää suosia niitä jot­ka ovat itse muut­ta­mas­sa asun­toon ja myöhem­min lisät­ty ettei saa myy­dä jo hitas-asun­non omis­tavalle. Raken­nus­li­ike voi vapaasti myy­dä parhaat uudet hitas-asun­not vaik­ka raken­nus­li­ik­keen omis­ta­jan siskon­tyt­tärelle, val­ta­puolueen val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­jalle, raken­nusvi­ra­ton virkamiehelle tms.

  21. Mikko:
    Sam­po H., Paasir­an­nas­sa Hitas-asun­non ton­tin­vuokra on 2–2,50 e/m2. Vier­essä Lem­minkäi­nen tilit­tää ton­tista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskilu­okan lot­toa vaan hyvä­tu­lois­t­en. Osal­lis­tut arvon­taan. Jos voitat, iso osa asun­nos­ta pitää mak­saa samantien. Ja olet kah­den asun­non loukus­sa. Kun on pääo­mia, arvon­nat ovat mainio juttu. 

    Alas Hitas.

    Eikö tuos­sa samal­la tul­lut seli­tys asumisen kalleudelle? Jos asun­non hin­nas­ta ensim­mäiset 2700 euroa neliölle kiertää raken­nus­li­ik­keen kaut­ta kaupun­gin kas­saan, niin alle 5000 euron neliöhin­nan tuos­ta ei pysty myymään yhtään kämp­pää. Nyt pitäis myös miet­tiä mik­si raken­nus­li­ik­keelle muka on edullisem­paa kier­rät­tää tuo 2700 kas­san kaut­ta kuin myy­dä samaa viiden ton­nin kämp­pää 2300 neliö, mut­ta vuokra­ton­tille siten että asukas mak­saa tont­tiku­lun vähitellen, 20 — 100 vuo­den aikana? Onko omis­tusasumisen kalleu­den syynä siis se, että kaupun­ki tarvit­see kipeästi käteistä ja myy tont­te­ja, vaik­ka vuokra­maalle sama asun­to­tuotan­to syn­ty­isi alle puoleen hin­taan, ja kaupun­gin kas­saan tulisi sama raha, mut­ta pienemp­inä kerta-annoksina?

  22. Hitas­ten jälleen­myyn­ti­hin­nat vai­htel­e­vat kuin lot­toar­von­nas­sa talosta toiseen. Jälleen­myyn­nin hin­taerot voivat olla alkuaan saman­hin­tai­sis­sa yhtiöis­sä jopa 3.000 euroa neliöltä. Ne jot­ka saa­vat pyytää kun­non hin­nan asun­nos­taan, ovat jo nyt irti hitassään­telystä ja lop­ullis­es­ti pää­sevät sään­telystä 30 vuo­den täyt­tyessä irti ilman hake­mus­ta kaupun­gin ilmoituk­sel­la. Ne jot­ka ovat hin­takuopas­sa eivät Soin­in­vaaran mielip­i­teen mukaan saisi koskaan päästä pois sään­telystä. Onnek­si lau­takun­ta teki oikeu­den­mukaisen päätök­sen. Ja Helsin­gin kaupun­gin yksimielisyys­vaa­teen tilal­la NOUDATETAAN ASOY-LAKIA! Voisiko Soin­in­vaara myös selvit­tää, mikä on se YHTEISKUNNAN TUKI, jos­ta me hitaslaiset eri­tyis­es­ti nau­timme. Aravia/Aran lain­oit­tamia talo­ja on Suo­mi ja Helsin­ki täyn­nä, eikä kukaan vaa­di niitä ikuiseen sään­te­lyyn tai kut­su entisen ei-hitasar­a­van myyn­tiä rahastukseksi.

    1. KLyl­lä asun­to-osakey­htiö laki edel­lyt­tää, että jokaises­sa yhtiössä nou­date­taan yhtiön omaa yhtiöjärj4estystä ja tuo yksimielisyy­den vaa­timus on yhtiöjärjestyksessä.

  23. Aiem­mis­sa ARAVA lain­oil­la lain­oite­tuis­sa asun­nois­sa oli tietyt kri­teer­it per­hekoon ja tulo­jen suhteen.
    Hitas jär­jestelmä taas rajoituk­set­tomana asukas­valin­nan osalta on vähän kyseenalainen tukimuo­to, keskilu­ok­ka sitä kovasti suosii ja selvää on että parhail­la paikoil­la omat kyn­net ei pidä vapaara­hoit­teiseen uuteen asuntoon.
    Ton­tin hal­van vuokran kaut­ta kanavoitu tuki on joten­sakkin ymmär­ret­tävä sitä että raken­nus­li­ikkeille pakkolu­ovute­taan vapaara­hoit­teis­ten tont­tien kylk­iäisenä hitas tont­te­ja on kyseenalainen menettely.
    Pro­jek­teis­sa­han on käynyt pahim­mil­laan seu­raavasti, kaupun­gin määrit­tämä Hitas myyn­ti­hin­ta ei kata han­kkeen kus­tan­nuk­sia jol­loin insinööri kätevästi las­kee ero­tuk­sen vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­toi­hin samas­sa korttelissa.

    Kaupun­gin Hitas-hin­nan­määri­tys kun väk­isinkin on tuos­sa vai­heessa arvaus, käytet­tävis­sä kun ei ole suun­nitelmia tulev­as­ta kohteesta.
    Sinän­sä ei tun­nu hait­taa­van kau­pankäyn­tiä ja vapaara­hoit­teis­ten hin­nat tun­tu­vat kestävän naa­purin jeesaaamisen hin­nois­sa. Tämä kuitenkin osaltaan nos­taa asun­to­jen hin­to­ja hyvil­lä alueil­la. Kun raken­nus­li­ik­keen kil­pail­i­jat huo­maa­vat että hin­taan voi rap­a­ta 300 euroa till ovat type­r­iä jos eivät sitä net­toa omis­sa kohteissaan.

    1. Pekka
      Ymmär­rät kai, ettei tuo minus­takin arve­lut­ta­va Hitaskytken­tä ton­tin­jaos­sa vaiku­ta mitään vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­taan. Se kohdis­tuu joko raken­nus­li­ik­keen kat­teeseen tai kil­pailun toimies­sa, vapaara­hoit­teisen ton­tin hin­taan, eli tuen mak­saa kaupunki.

  24. Sam­po H., kaupun­ki taitaa käyt­tää ton­tin osto­hin­nan ja vuokran ver­tailu­un 3,5–4% korkokan­taa (Osmo tämän tietää). No 2700 e/m2 merk­it­sisi vastik­keeseen poh­jalle 9 e/m2/kk eli asun­nolle noin 13 e/m2 kuukau­si­vastiket­ta. Ei sekään sit­ten hal­paa olisi. Ne paasir­an­nan asun­not muuten mak­sa­vat yli 8000e/m2 ja kaupun­ki saa 33% myyntihinnasta.

    Ihan muual­ta: olen ymmärtänyt että asun­to­jen osta­jat, ainakaan pääkaupunkiseudul­la, eivät hin­ta-arviois­saan juurikaan ota huomiooon ton­tin omis­tus­ta. Mik­siköhän? Mut­ta tämä ihan luulona.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    KLyl­lä asun­to-osakey­htiö laki edel­lyt­tää, että jokaises­sa yhtiössä nou­date­taan yhtiön omaa yhtiöjärj4estystä ja tuo yksimielisyy­den vaa­timus on yhtiöjärjestyksessä.

    Mikä ei ole oikeus ja kohtu­us, alköön olko myöskään Helsin­gin kaupun­gin sääntely!

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka
    Ymmär­rät kai, ettei tuo minus­takin arve­lut­ta­va Hitaskytken­tä ton­tin­jaos­sa vaiku­ta mitään vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­taan. Se kohdis­tuu joko raken­nus­li­ik­keen kat­teeseen tai kil­pailun toimies­sa, vapaara­hoit­teisen ton­tin hin­taan, eli tuen mak­saa kaupunki.

    Tot­ta puhut mut­ta huomioi kuitenkin se että insinöörit eivät ole ekonome­ja. Osa tästä Hitas tues­ta val­uu asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin seu­raaval­la matematiikalla

    Insinöörit otta­vat lähtöko­htais­es­ti vain yri­tyk­sen vaa­ti­man min­imisum­man huomioon kat­teena kohdet­ta hin­noitel­lessaan, kon­serni määrää pros­entin kan­sain­väli­sis­sä yrityksissä.
    Syy tähän on se että tuotan­to-organ­isaa­tio halu­aa varmis­taa työl­lisyyten­sä, har­voin katet­ta rap­atan niin paljon kuin markki­na kestäisi. Ekonomit oli­vat tässä viisaampia ja parhaista kohteista osat­taisi­in ottaa heti mak­simikat­teet, mut­ta rak­sali­ikeet on insinöörien johtamia 

    Ellei kaupun­ki ohjaisi täl­laisel­la tont­tiko­plauk­sel­la nos­ta­maan hin­taa ylem­mäk­si voisi ainakin het­kel­lis­es­ti olla halvem­pia kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti hin­noitel­tu­ja kohtei­ta myynnissä.
    Ja usein näin onkin uudel­la asuinalueel­la kun kysyn­tä ei ole riit­tävää hin­noitel­laan asun­not luilleen.
    Koplaa­mal­la ekat ton­tit vääräl­lä hitas-hin­noitel­lul­la rak­en­tamisvel­toit­teel­la / — oikeudel­la kaupun­ki nos­taa tätä ensim­mäis­ten kohtei­den hin­tata­soa sisäl­lyt­tämäl­lä kus­tan­nuk­si­in Hitas-naa­purin jeesaamisen.

    Tästä eteen­päin hin­noit­telu meneekin siten että peesa­taan naa­puriyri­tys­ten hin­to­ja netistä näkee kätevästi kil­pail­i­jan myyn­ti­ti­lanteen ja sil­lä voi peila­ta omaa hin­noit­telu­aan. Vähän sama tilanne niiden kaavamääräys­ten kanssa jos ekat asun­not on teknis­es­ti kalli­ita rak­en­taa kopi­oituu tämä hin­ta koko alueelle, näis­sä voi olla usei­den satas­ten ero neliöhinnoissa.

  27. Nyt näkyy ole­van strate­giana luovut­taa kor­vamerkit­tyjä tont­te­ja niille raken­nus­li­ikkeille jot­ka ovat men­estyneet kaupun­gin vuo­rat­aloy­htiön urakkakilpailuissa.
    Vähän sama matem­ati­ik­ka siel­läkin kuin Hitaksessa. 

    Raken­nus­li­ik­keen johto hakee hal­li­tuk­selta oikeu­den tar­jo­ta urakkako­hde min­imikat­teel­la, = kiin­teät kulut + kus­tan­nus­nousu­vara jol­loin varsi­nainen voit­to jää saamatta.

    Päätök­sen esi­ty­saineis­tossa esitetään siten mil­lainen kate on odotet­tavis­sa näille kylk­iäis­inä luovutet­taville gryndidkohteille.

    Sivu­tuot­teena voi olla parhaas­sa tapauk­ses­sa että gryn­diko­hteeseen saadaan maakun­nista joku uusi kil­pailukykyi­nen raken­nus­li­ike tai sit­ten ei. Nämä koplauk­set eivät ole kovinkaan avoimia päätök­sen­teon kannal­ta ja toisaal­ta hyö­tyjä on mah­do­ton arvioi­da jälkikäteen.

  28. Voisiko Osmo Soin­in­vaara vaikut­taa siihen, että kaupun­ki julka­i­sisi ton­tin­vuokrista tilas­ton kaupungi­nosit­tain, jos­sa pää­sisimme ver­taa­maan tontinvuokria/tontinhintoja keskenään vuokrat­alois­sa ja omis­tustalois­sa omis­tus­muodot­tain? Hesari on näistä kir­joit­tanut, mut­ta puu­ta­heinää ihan tohtori­ta­sois­t­enkin suulla.
    Omis­tushi­tas­ten ton­tin­vuokrat tämän “hitas-rahas­tuk­sen” osalta oli­si­vat eri­no­maisen kiinnostavia.

  29. Kyl­lä ihmette­len suuresti kir­joi­tus­tasi Osmo!

    Ymmär­rätkö laisinkaan mil­laisen tilanteen yhtiössä luo kaikkien osakkaiden suos­tu­muk­sen vaatiminen? 

    Kata­janokan 5–6 yhtiössä, jot­ka jo oli­si­vat voineet vapau­tua asia on jäänyt 1–3 osakkaas­ta kiin­ni. Kyse on ollut shikaan­i­toimin­nas­ta eli oikeu­den väärinkäytöstä, jol­loin on ruvet­tu kiristämään esim. yhtiöjärjestyk­sen muu­tok­sel­la, mah­dot­tomil­la ja yhden­ver­taio­su­u­den vas­taisille kor­jaus­vaa­timuk­sil­la tai sit­ten vain yksinker­tais­es­ti tehty kiusaa niin ettei ole suos­tut­tu edes keskustele­maan koko asiasta.

    Sel­l­ais­ten osakkaiden varaanko Vihreät halu­a­vat ikuisen hitas-sään­te­lyn rak­en­taa?! — ja saat­taa yhtiöt ikuisi­in riitoihin?

    Kenenkään näistä opprtuneis­teista en ole kuul­lut vetoa­van tont­tivuokran koro­tuk­seen syynä kieltäy­tymiselle. Syy on ollut ihan muual­la eli alhaisen ihmis­mie­len mah­dol­lisu­udessa käyt­tää val­taa kun sille ker­ran val­lankah­va annetaan.

    Ja sit­ten se hitak­sen tuhoami­nen? Miten se nyt niin tuhoutuu jos 200 väli­in­putoa­jik­si jätet­tyä yhtiötä voi vapau­tua niinkuin muutkin? Tulee­han aina uusia yhtiöitä, jos kaupun­ki päät­tää antaa niitä rak­en­taa. 30 vuo­tiset pois­tu­vat, mut­ta kan­ta säi­lyy jos uusia tulee yhtä paljon kuin van­ho­ja poistuu.

    Ovatko vihreät noin eri­ar­voisen kohtelun kannalla? 

    Omas­sa yhtiössäni asi­at menivät niin pitkälle, että enem­mistö osakkaista kieltäy­tyi vas­ta­toime­na shikaaneille jatka­mas­ta iso­ja remont­te­ja niin kauan kuin hitak­ses­sa ollaan. Täl­laista pat­ti-tilan­net­tako Vihreät halu­a­vat edistää?

    Ja sit­ten se tont­tivuokran nos­t­a­mi­nen 100 — ker­taisek­si, jol­la alen­netaan asun­to­jen hin­ta entiselle hitas-tasolle. Tuo aja­tus perus­tuu täy­del­liseen tietämät­tömyy­teen tont­tivuokrista. Hitak­sethan mak­sa­vat jo nyt paljon korkeam­paa vuokraa kuin niitä ennen raken­netut atra­vat. Kaupun­ki ei pysty osoit­ta­maan että itään sub­ven­tio­ta olisi muu­tamia viime vuosien poikkeuk­sia lukuunottamatta.

    Ja näitä pitäisi vielä ruve­ta moninker­tais­ta­maan? Onko jul­mem­paa ehdo­tus­ta nähty?

    Onko Sin­ulle Osmo koskaan tul­lut mieleen, että hitas-hin­ta ei oliskaan ihan “oikea” hin­ta vaan sään­telemäl­lä aikaansaat­ua sosial­isoin­tia, joka vieläpä kohtelee hitas-yhtiöitä HYVIN eri taval­la. Jopa K‑nokalla yhtiöi­den väliset erot kalleim­man ja halvim­man välil­lä on läh­es 2000 € / neliö

    1. muis­taak­seni ihmettelin vain, voiko kiin­teistölau­takun­ta päät­tää, ettei taloy­htiöi­den tarvitse nou­dat­taa yhtiöjärjestystään.

  30. Näyt­täisi yhtiöjärjestyk­set ole­van muo­toil­tu kuitenkin niin, että myytäessä kaupungilla on oikeus lunas­taa “indek­si­hin­nal­la”, mut­ta ei niin että myyn­ti­hin­ta olisi aina enin­tään tuo rajoitet­tu hin­ta. Nyt kaupun­ki on sito­vasti päättänyt/ilmoittanut, että jos yhtiö on tehnyt hake­muk­sen vapau­tu­mis­es­ta, kaupun­ki on luop­unut lunas­tu­soikeud­estaan. Yhtiöjärjestyk­set eivät ole tähänkään men­nessä pakot­ta­neet siirtämään osakkei­den omis­tu­soikeut­ta (enin­tään) sil­lä lunas­tushin­nal­la, mut­ta tuskin kukaan on edes yrit­tänyt korkeam­mal­la hin­nal­la osakkeitaan myy­dä, kun on ris­ki että lunas­tu­soikeut­ta käytetään. 

    Peri­aat­teessa jos yhtiöjärjestys­tä ei muute­ta, yhtiön pitää edelleen tehdä myyn­ti-ilmoi­tus kaupungille, mut­ta kaupun­ki tuskin ottaa niitä edes vas­taan. Kuten tuo kiin­teistölau­takun­nan pöytäkir­ja toteaa: “Vaik­ka yhtiöjärjestys­tä ei muutet­taisi, niin Hitas-sään­te­ly on siitä riip­pumat­ta päättynyt.”

    1. Jos asia olisi noin yksinker­tainen, kaupun­ki voisi ilmoit­taa, ettei se käytä lunas­tu­soikeut­tas ja asia olisi sil­lä selvä, eikä loukkaisi yhdenkään osakkaan etua. Nyt kuitenkin Hitaspykälän pois­t­a­mi­nen pois­taa myös ton­tin­vuokran Hitas-alen­nuk­sen, joka voi louka­ta yksit­täisen asukkaan etua. Mut­ta minä en ole juristi. Ihmette­len, kun juris­tit yleen­sä ovat niin pykäläori­en­toitunei­ta, he nyt hyväksyvät sen, ettei yhtiöjärjestyk­sen vähem­mistön­suo­jaa tarvit­gse nou­dat­taa, kun kaupun­ki ilmoit­taa, ettei tarvitse.

  31. Soin­in­vaara, ei hitas-talo­ja ole tuhot­tu, kuten ei Ara­va-talo­jakaan, niiden sään­te­ly on vain lop­punut Ara­va-lain puit­teis­sa! Yrtin ennen vaale­ja ker­toa hitak­ses­ta, mut­ta et ollut kiin­nos­tunut kuule­maan. Suurin ongel­ma on jälleen­myyn­ti­hin­to­jen epäoikeu­den­mukaisu­us, kuten Sirk­ka tote­si. Asun talos­sa, joka on raken­net­tu koko maan kat­ta­van Ara­va-lain ehdoin, johon on lisät­ty “Hitas-hinta-arpajais”-nappula. Ton­tin­vuokra on nous­sut Ara­va-ehto­jen mukaises­ti lainan lop­ut­tua ja Ara­va-sään­te­ly lop­punut, kuten koko maas­sa Ara­va-talois­sa, mut­ta kaupun­gin sään­te­ly vain jatkuu. Hitas-alen­nuk­sia ei ole!
    Olen ostanut asun­non, jol­loin se oli kovan­ra­hana­sun­to­jen hin­tainen. Uuden hin­noit­telun tul­tua voimaan, hin­ta rom­ahti. Talos­sa joudut­tu tekemään ennen v.2010 suuria kor­jauk­sia, jot­ka vain laske­vat enim­mäish­in­taa ja jäävät asukkaan tap­piok­si. Siis, hin­ta-laatu-jär­jestelmä, kun laatu nousee niin hin­ta laskee!!
    Muual­la maas­sa, eikä aikaisem­min Helsingis­säkään ole syyl­lis­tet­ty ja ran­gais­tu Ara­va-sään­telystä vapau­tunei­ta yhtiöitä, kuten nyt tehdään “Hitas-hinta-arpajais”-nappulan nojal­la ja vielä joidenkin poliitikkojen/päättäjien taholta.
    Suomen perus­tus­lain mukaan meil­lä on omaisu­u­den suo­ja, mut­ta “Hitas-hinta-arpajais”-nappulan alle joutuneet ovat vapaa­ta riis­taa, meil­lä ei ole oikeu­den­mukaisu­ut­ta, eikä omaisu­u­den suojaa.
    Toivoisin, että toimit­taisit meille tont­tien­vuokratiedot asum­is­muodoit­tain, että lop­pusi tuo turha ”propakan­da”. On ikävää kun jatku­vasti “toitote­taan” kaupun­gin anta­mas­ta hitas-edus­ta, jota ei ole mitenkään todis­tet­tu! Oma­l­la kohdal­lani koen Hitas-edun ole­van pakkososial­isoin­tia, ale­hin­taan asun­non luovu­tus­ta seu­raavalle asukkaalle.
    Ale­hin­taan hin­noitel­lus­sa ”Hitas-vanki­las­sa” ei ole vai­h­tom­ah­dol­lisu­ut­ta edes toiseen hitas-asuntoon.

  32. ij: Vuokra­sopimuk­sen jatkamis­sopimuk­set ovat hyvin han­kalia epä­jatku­vu­usko­htia talon his­to­ri­as­sa. Jo tois­takym­men­tä vuot­ta ennen vuokra­sopimuk­sen päiv­i­tyspäivää alkaa aika, jol­loin talon pitkäaikaiseen kun­nos­s­api­toon sijoit­ta­mi­nen on riskaabelia.

    Olisi hyvä, jos nuo kaik­ki ehdot ja vuokra­sopimuk­sen jatka­mat­ta jät­tämiset pitäisi ilmoit­taa 20 vuot­ta ennen määräaikaa ja kaupun­gin pitäisi sitoutua osta­maan kiin­teistö ja osak­keet markki­nahin­nal­la määräaikaan men­nessä (ja lunas­taa täl­lä hin­nal­la sen pää­tyt­tyä), jos ehdot eivät nyky­omis­ta­jille sovi tai vuokra­sopimus­ta ei jatketa.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    muis­taak­seni ihmettelin vain, voiko kiin­teistölau­takun­ta päät­tää, ettei taloy­htiöi­den tarvitse nou­dat­taa yhtiöjärjestystään.

    Jos val­tu­us­to voi päät­tää yksi­tyisen omaisu­u­den arvos­ta muut­ta­mal­la sään­töjä uud­estaan ja uud­estaan, niin tästä järkevästä päätök­ses­tä pide­tään nyt porua? Ketä tämä hait­taa? Eikö 30-vuot­ta ole riit­tävä aika? Hitasjär­jestelmä on täyn­nä valuvikoja.

    1. Ongel­ma on siinä, että jos nyt ilmoite­taan, että Jätkäsaares­ta 2000 euroa neliöltä ale­hin­taiset asun­not saa myy­dä eniten tar­joavalle 30 vuo­den kulut­tua, koko alueen asun­tokan­ta lukit­tuu noin 20 vuo­den kulut­tua, kos­ka on kan­nat­tavam­paa pitää asun­to kymme­nen vuot­ta vaik­ka tyhjil­lään kuin myy­dä sään­nel­tyyn hintaan.
      Minä aikaan ostin Hir­tas-asun­non Kata­janokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hin­tasään­nöste­ly. En ymmär­rä, miten joku voi valit­taa, että se on väärin. Mik­si osti?

  34. Tään just tätä. Tehdään sys­tee­mi jos­sa jae­taan kallista hyödyket­tä ali­hin­taan niin eikun rak­en­ta­maan sään­te­lyä, valvon­taa ja vaik­ka mitä ja sit­ten vaan kokoa­jan virit­tämään. Kukaan ei ole koskaan tyytväi­nen, aina kuu­luu nurinaa. 

    Kun tehdään muu­tos sinne, pitää tehdä myös tänne, kos­ka muuten jär­jestelmä räjähtää tuolla.

    MITÄ JÄRKEÄ TÄLLAISISSA INCREDIBLE MACHINE-SYSTEEMEISSÄ ON? Tässähän ollaa vain saatu sinän­sä yksinker­tain asia (ole­mas­saole­vien asun­to­jen osto ja myyn­ti) väänet­tyä mon­imutkaisek­si laskutoimitukseksi.

  35. Tästä HITAS sään­tö­jen väl­jen­tymis­es­tä voit­ta­vat kaik­ki: omis­ta­ja saa (helpom­min) wind-fall voiton. Helsinkiläiset saa­vat vuokra-asun­to­ja, sil­lä vuokralle­han niistä mon­et menevät vapau­tu­mista odotel­lessa. Ja val­tio saa vuokrat­u­lo­jen pääomaverot.

    Aijaa, Helsin­gin kaupun­ki ei saa mitään. Pait­si mität­tömästä melkein mität­tömäk­si nou­se­van tontinvuokran.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­ma on siinä, että jos nyt ilmoite­taan, että Jätkäsaares­ta 2000 euroa neliöltä ale­hin­taiset asun­not saa myy­dä eniten tar­joavalle 30 vuo­den kulut­tua, koko alueen asun­tokan­ta lukit­tuu noin 20 vuo­den kulut­tua, kos­ka on kan­nat­tavam­paa pitää asun­to kymme­nen vuot­ta vaik­ka tyhjil­lään kuin myy­dä sään­nel­tyyn hintaan.
    Minä aikaan ostin Hir­tas-asun­non Kata­janokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hin­tasään­nöste­ly. En ymmär­rä, miten joku voi valit­taa, että se on väärin. Mik­si osti?

    Eikö tästä olisi loogise­na seu­rauk­se­na se, että siir­tymä Hitak­ses­ta vapaaseen pitäisi tehdä hitaasti ja pitkäl­lä aikavälil­lä samal­la ton­tin vuokraa korot­taen vas­taavasti? Lop­putu­lok­se­na täysi vapaus, mut­ta ton­tin vuokrata­so huole­htisi siitä, ettei pikavoit­ta­jia ole. Voisi­han tähän lisätä sen, että kaupungilla on velvol­lisu­us lunas­taa, niin se köy­hä mum­mo ei jää puille pal­jaille ton­tin­vuokrien vuoksi.

  37. Oliko­han tämä sit­tenkin hyvä asia? Tut­tu per­he asuu kan­takaupungis­sa 90 m² hitastalos­sa. 2 aikuista ja 2 las­ta. Lapset jaka­vat huoneen ja alka­vat jo olla lähel­lä tei­ni-ikää. Seu­raavak­si tarvit­se­vat omat huoneet.…

    Eli: nyt kun tarvit­taisi­in vielä yksi huone lisää niin se onkin aika vaikeaa, kos­ka hitas pitää myy­dä alle markki­nahin­nan. Myy­dä hal­val­la ja samal­la vai­h­taa isom­paan?? Kaupungin­isät voisi­vat ehkä ker­toa että miten tämä temp­pu tehdään.

    Ai niin, pitää muut­taa pois kan­takaupungista. Mut­ta sil­loin jäävät las­ten kaver­it, isän pitää ostaa auto, äidin men­nä pitkä mat­ka bus­sil­la töihin.… 

    Kan­nat­tiko siis lap­siper­heen ostaa hitas?

  38. Viherinssi:
    Voisi­han tähän lisätä sen, että kaupungilla on velvol­lisu­us lunas­taa, niin se köy­hä mum­mo ei jää puille pal­jaille ton­tin­vuokrien vuoksi.

    Kyl­läpä mum­moa ja mum­mon elämän­työtä halveksutaan!

    Ken­ties, mum­mosi­han voi olla joka jät­täisi sin­ulle hitak­sen joka on arvo­ton, mut­ta mum­mon selkä­na­has­ta se vain on??

    Olisi hyvä ottaa selvää hitak­sen hin­noit­telus­ta ja toimivu­ud­es­ta, ennen kun läh­tee ker­tomaan omia totuuksiaan.

    Suurimpia poli­it­tisia mokia minkä tiedän kohdis­tu­van yksi­tyisen henkilön omaisuuden/elämäntyön sosialisointiin!!

    Esim. Halvem­mal­la valmis­tunut talo ja halvem­pi ton­tin­vuokra vapau­tuu ilman ehto­ja. Kalli­im­mal­la valmis­tunut talo ja korkeampi ton­tin­vuokra, joutuu anomaan vapau­tu­mista ja hyväksymään ton­tin­vuokran koro­tuk­sen saadus­ta edusta??

    Samas­sa yhtiössä saman­lais­ten asun­to­jen enim.hinnat vai­htel­e­vat, vaik­ka valm.ajan kaup­pahin­ta ollut sama.

    Toteu­tuuko yhdenvertaisuus? 

    ON HYVÄ OLLA POLIITTISIAKIN IHANTEITA, MUTTA EI PITÄISI KÄYDÄ TOISEN RAHAPUSSILLA SYÖMÄSSÄ TOISEN KUORMASTA NIITÄ TOTEUTTAESSAAN!!

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos asia olisi noin yksinker­tainen, kaupun­ki voisi ilmoit­taa, ettei se käytä lunas­tu­soikeut­tas ja asia olisi sil­lä selvä, eikä loukkaisi yhdenkään osakkaan etua. Nyt kuitenkin Hitaspykälän pois­t­a­mi­nen pois­taa myös ton­tin­vuokran Hitas-alen­nuk­sen, joka voi louka­ta yksit­täisen asukkaan etua. Mut­ta minä en ole juristi. Ihmette­len, kun juris­tit yleen­sä ovat niin pykäläori­en­toitunei­ta, he nyt hyväksyvät sen, ettei yhtiöjärjestyk­sen vähem­mistön­suo­jaa tarvit­gse nou­dat­taa, kun kaupun­ki ilmoit­taa, ettei tarvitse.

    Voisitko selvit­tää vih­doinkin, mikä se hitas-alen­nus on ton­tin­vuokras­sa? Tilas­to­ja ei ole, niitä ei saa kaupunginosittain/omistusmuodoittain/valmistumisvuosittain. Jos nämä julk­istet­taisi­in ja ne todis­taisi­vat hitase­dun ole­mas­sa olon, niin sit­ten uskoisin. Asun­non hin­ta ilman tont­tia ei sisäl­lä mitään kaupun­gin anta­maa etua. Kaik­ki ne tiedot, mitkä olen saanut ongit­tua tont­tivuokrista, eivät todista kaupun­gin anta­maa hitas-etua. Poli­itikot tois­tel­e­vat jatku­vasti etua ole­van, mut­ta fak­tat puuttuvat!
    Kun tarpeek­si kauan tolkute­taan hitas-edus­ta, se elää omaa elämään­sä tote­na. HALUAN NÄHDÄ MUSTAA VALKOISELLA, MIKÄ ON HITAS-ETU!!! Mak­san 1989 valmis­tuneessa talos­sa 1,35 euroa neliöltä ton­tin­vuokraa joka kuukausi. Kuin­ka paljon samaan aikaan valmis­tuneis­sa vuokrat­alois­sa (hitas/ei-hitas), omis­tustalois­sa (hitas/ei-hitas), aso-talois­sa jne on ton­tivuokra neliöltä Aran Helsin­gin hin­tavyöhykkeil­lä? Onko se on alle tuon 1,35 euroa neliöltä? Kerro!

    1. Tont­tien vuokrat oli­vat 80 % vapaiden markki­noiden vuokras­ta, mut­ta tähän en oikein luot­taisi, kos­ka vapaiden markki­noiden hin­ta ei ollut mar­fkki­nahin­ta, eikä ole vieläkään.
      Hin­tae­tu oli se, että sai hin­tasään­nöste­lyn vuok­si asun­non selvästi halvem­mal­la kuin oli­vat sään­nöstelemät­tömät hin­nat. Jos ostit asun­non jostain kaup­n­gin rajal­ta, et saanut mitään etua, mut­ta eipä hin­to­jakaan säännöstellä.
      Jos ostit asun­non Kata­janokalta tai Kamp­ista, saat siitä nyt saman hin­nan asun­to­jen markki­nahin­nal­la korotet­tuna, eli saat saman voiton kuin keskimäärin vapail­la markki­noil­la. Ker­ro, mik­si sin­un pitäisi saa­da suurem­pi voitto?
      Jos asun­tosi ton­tin vuokra on nyt 1,35 eroa/kuukausi asun­toneliötä kohden, on ton­tin hin­nan osu­us asun­nos­tasi 405 euroa. Se ei viit­taa kovin keskeiseen sijain­ti­in, kos­ka Kata­janokalla tai Jätkäsaa­res­sa ton­tin hin­ta on 2000 euroa neliöltä. Peri­aat­teessa vuokra­ton­til­la ole­van asun­non pitäisi mak­saa rak­en­tamiskus­tan­nusten ver­ran, siis noin 3000 euroa neliötä. Jos halu­at enem­män, ajat­telit, että sin­ulle pitäisi mak­saa sijain­nista, jos­ta et kuitenkaan ole itse maksanut. 

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­ma on siinä, että jos nyt ilmoite­taan, että Jätkäsaares­ta 2000 euroa neliöltä ale­hin­taiset asun­not saa myy­dä eniten tar­joavalle 30 vuo­den kulut­tua, koko alueen asun­tokan­ta lukit­tuu noin 20 vuo­den kulut­tua, kos­ka on kan­nat­tavam­paa pitää asun­to kymme­nen vuot­ta vaik­ka tyhjil­lään kuin myy­dä sään­nel­tyyn hintaan.
    Minä aikaan ostin Hir­tas-asun­non Kata­janokalta ja olin hyvin tietoinen, että siinä on hin­tasään­nöste­ly. En ymmär­rä, miten joku voi valit­taa, että se on väärin. Mik­si osti?

    Ker­ro minä vuon­na ostit ja minä vuon­na myit, niin ker­ron kuu­lutko hitas-voit­ta­ji­in vai ‑häviäji­in!
    Kun ostin asun­non vuon­na 1988 ja talo valmis­tui 1989 kuu­lun taku­u­var­moi­hin häviäji­in. Mitäs ostit, sekö on vas­tauk­sesi? Sään­nel­tyä, mut­ta myös mieli­v­al­taista. Jos olisin ostanut samaan hin­taan asun­non vas­ta 1992, kuu­luisin voittajiin.
    Enkä kir­joit­taisi Sin­ulle, olisin tyy­tyväi­nen arpajaisiin.

    1. Tuo yhden vuo­den viivästymä muo­dosti ilmeis­es­ti ongel­man. En ole tähän oikein pere­htynyt, kos­ka min­ut on julik­stet­tu jääviksi Hitasasioissa.
      Olin itse ajamss­sa tähän markki­nahin­tain­dek­siä raken­nuskus­tan­nusin­deksin sijaan. Asun­tokaup­pa on aina arpa­jaista, kok­sa joidenkin on pakko ostaa, kun hin­nat ovat korkeal­la. Tarkois­tus oli tehdä Hitashin­noista saman­laista arpa­jaista kuin muista. Jos osto­hin­ta on 80 % alle markki­nahin­nan, tulee myyn­ti­hin­nankin olla. Niiden, jot­ka osti­vat, kun markki­nahin­ta oli korkeal­la, suurim­mat sal­li­tut myyn­ti­hin­nat ovat nyt alem­pia, kos­ka he sai­vat suurem­man alen­nuk­sen. Tuo osto- ja valmis­tu­misa­jan ero voi johtaa melkoisi­in eroi­hin, mis­sä ilmeis­es­ti on jokin virhe.
      Peri­aatet­ta en pidä vääränä. Se, joka osti kovan rahan asun­non, kun hin­nat oli­vat korkeal­la, joutuu tyy­tymään alem­paan myyn­tivoit­toon, eikä voi valit­taa tästä mihinkään.

  41. Tuu­la: Toteu­tuuko yhdenvertaisuus?

    Ei toteudu. Hitas on sel­l­ainen lot­to­jär­jestelmä, ettei parem­mas­ta väliä. Voit­ta­jia on vähän, mak­sajia paljon (= kaik­ki muut veron­mak­sa­jat). Yhden­ver­taisu­us ei kuu­lu jär­jestelmän piirteisi­in mil­lään tasol­la. Nyt pitäisi vain löytää tapa purkaa pom­mi niin, ettei se aiheuta vielä lisää tuhoja.

    Asun­non myyn­ti­hin­ta vapail­la markki­noil­la määräy­tyy asun­non sijain­nista, koos­ta, kun­nos­ta ja asumiskus­tan­nuk­sista. Minus­ta järkev­in­tä olisi tehdä asia niin, että asumiskus­tan­nuk­sia korot­ta­mal­la (= ton­tin­vuokra) asun­non markki­nahin­tainen arvo saadaan lähelle sen sään­nöstel­tyä arvoa. Tämän jäl­keen sään­nöste­ly voidaan purkaa vau­ri­oit­ta ja sotke­mat­ta markkinoita.

    Tässäkin on voit­ta­jia ja häviäjiä. Hyväkun­toisen asun­non myyjä voit­taa, huonokun­toisen häviää. Mut­ta näin­hän se on muutenkin, ja tap­pi­ot ja voitot ovat paljon pienem­piä kuin ihan vain sään­nöste­lyn purussa.

    Suurin osa “häviäjistä” on oikeasti niitä, jot­ka eivät voita niin paljon kuin joku muu. En osaa kovin paljon heitä sääliä, kos­ka hin­tasään­nöste­ly on ollut tiedos­sa jo osto­hetkel­lä. Säälin kuitenkin sitä eläkeläistä, joka jou­tu­isi asumisku­lu­jen koro­tuk­sen vuok­si muut­ta­maan pois (vaik­ka hänenkin kohdal­laan kyse on vain voit­ta­jien joukkoon kuu­lu­misen lop­pumis­es­ta). Siihen tilanteeseen tarvi­taan jokin lunas­tus­pykälä, jon­ka avul­la voi ottaa kään­teisen asun­to­lainan ja jatkaa omas­sa kodis­sa asumista.

  42. åke: Myy­dä hal­val­la ja samalla

    Täy­tyy ajatel­la niin, että jos Hitak­sen ostaa, sil­loin lainan kuukausierässä säästet­ty raha täy­tyy sijoit­taa itse johonkin muuhun — heti kun sel­l­aista liike­nee. Jos he oli­si­vat osta­neet ei-hitak­sen samaan hin­taan, olisi asut­tu tähänkin asti per­ife­ri­as­sa tai yksiössä, jos­ta olisi ihan yhtä suuri harp­paus neli­henkiselle riit­tävän suureen asuntoon.

  43. Viherinssi: Voit­ta­jia on vähän, mak­sajia paljon (= kaik­ki muut veron­mak­sa­jat). Yhden­ver­taisu­us ei kuu­lu jär­jestelmän piirteisi­in mil­lään tasolla. 

    MIELIPITEESI OVAT JÄRKYTTÄVIÄ, KUKAAN EI OLE SYYLLISTÄNYT MUUALLA MAASSA ARAVA-ASUKKAITA, KUTEN EI AIKAISEMMIN HELSINGISSÄKÄÄN!!!

    Kuten aikaisem­min kir­joitin, PITÄÄ OTTAA SELVÄÄ KUKA MAKSAA, ennen kuin menee julkises­ti ker­tomaan omia totuuksiaan. 

    TONTTTIEN VUOKRATIEDOT JULKISIKSI ASUMISMUODOITTAIN! 

    JOKA VALTUUSTOKAUDELLA ON SÄÄNTÖJÄ MUUTETTU, PÄÄTTÄJÄT EIVÄT NÄYTÄ TIETÄVÄN/YMMÄRTÄVÄN MITÄ PÄÄTTÄVÄT! 

    SOININVAARA, TIETOJENI MUKAAN JÄRJESTELMÄÄN TUTUSTUMINEN EI OLE JÄÄVELTÄKÄÄN KIELLETTY!
    Jo hitak­ses­ta kir­joit­ta­mi­nen on HITAS-kannanotto.

    Kun on tutus­tunut rankim­man kaut­ta hitas-hui­jauk­sen hin­ta-arpa­jaisi­in ja menet­tänyt rehellisel­lä työl­lä ansait­tua omaisuuttaan,
    on usko kaik­keen poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon kadonnut.
    Tun­tuu ole­van vain omat “mis­siot”, joil­la ei ole
    mitään tekemistä totu­u­den ja rehellisyy­den kanssa. 

    VALLAN, VASTUUN JA REHELLISYYDEN PITÄÄ KULKEA KÄSIKÄDESSÄ, MYÖS POLITIIKASSA!

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo yhden vuo­den viivästymä muo­dosti ilmeis­es­ti ongel­man. En ole tähän oikein pere­htynyt, kos­ka min­ut on julik­stet­tu jääviksi Hitasasioissa.
    Olin itse ajamss­sa tähän markki­nahin­tain­dek­siä raken­nuskus­tan­nusin­deksin sijaan. Asun­tokaup­pa on aina arpa­jaista, kok­sa joidenkin on pakko ostaa, kun hin­nat ovat korkeal­la. Tarkois­tus oli tehdä Hitashin­noista saman­laista arpa­jaista kuin muista. Jos osto­hin­ta on 80 % alle markki­nahin­nan, tulee myyn­ti­hin­nankin olla. Niiden, jot­ka osti­vat, kun markki­nahin­ta oli korkeal­la, suurim­mat sal­li­tut myyn­ti­hin­nat ovat nyt alem­pia, kos­ka he sai­vat suurem­man alen­nuk­sen. Tuo osto- ja valmis­tu­misa­jan ero voi johtaa melkoisi­in eroi­hin, mis­sä ilmeis­es­ti on jokin virhe.
    Peri­aatet­ta en pidä vääränä. Se, joka osti kovan rahan asun­non, kun hin­nat oli­vat korkeal­la, joutuu tyy­tymään alem­paan myyn­tivoit­toon, eikä voi valit­taa tästä mihinkään.

    Virhe on val­tu­us­ton päätös. Lähi­talo­jen hitas-asun­to­jen hin­ta­haitari on 3.000 euroa neliöltä.
    Tähän rajahin­ta tuo noin 1.000 euron parannuksen.
    Selvyy­den vuok­si en ole myymässä asun­toani, mut­ta en voi ymmärtää tämän tyyp­pistä hinnoittelua.
    Kaikkial­la Helsingis­sä v.1989 valmis­tuneet talot ovat hin­takuopas­sa suh­teessa ympäröivi­in hitas-taloi­hin. 2009 tehti­in kos­meet­tista korjausta,
    mut­ta sen vaiku­tus on olematon.

    Sanopa miten kaupun­ki ja veron­mak­sa­jat ovat osal­lis­tuneet mak­samaani asun­non hin­taan ilman tonttikustannuksia?

    Olen mak­sanut sen, mitä raken­nut­ta­ja on pyytänyt.
    Halu­an todel­la tietää, miten tuki olisi edes mah­dol­lista! En ole saanut val­tion lainaa, ihan vain pankista. Annat ymmärtää, että asun­toni hin­ta oli 80% todel­lis­es­ta hin­nas­ta. Todel­li­nen hin­ta on se, mil­lä asun­to myy­dään. Kaupun­ki on määritel­lyt hinta/laatusuhteen — siis arava-laatua.

    1. Vuo­den 1989 HITAS-talo­jen mata­la hin­ta johtuu tuos­ta markki­nahin­tain­dek­sistä. Vuon­na 1989 kovan rahan asun­to­jen hin­nat oli­vat eri­tyisen korkei­ta, joten HITAS-alen­nus oli huo­mat­ta­van suuri. Huonoa tuuria siis, mut­ta saman­lainen huono tuuri kohdis­tui niihinkin, jot­ka osti­vat vuon­na 1989 kovan rahan asunnon.

      Mafrkki­nahin­tain­dek­sis­sä on tämä ongel­ma, yleisessä hin­tain­dek­sis­sä on taas toisia ongelmia. Sitä pidet­ti­in vielä epäoikeudenmukaisempana. 

  45. Tuu­la: MIELIPITEESI OVAT JÄRKYTTÄVIÄ, KUKAAN EI OLE SYYLLISTÄNYT MUUALLA MAASSA ARAVA-ASUKKAITA, KUTEN EI AIKAISEMMIN HELSINGISSÄKÄÄN!!!

    Ei tässä ketään olla syyl­listämässä. Jos min­ulle tar­jot­taisin ale ‑hin­taa asun­toa muiden veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la, tot­ta kai hyö­dyn­täisin etua. En väitä, että olisin siis mil­lään lail­la HITAS ‑asukkai­ta moraalis­es­ti ylevämpi. Silti pidän täl­läistä lot­toamista täysin jär­jet­tömänä ja epäoikeu­den­mukaise­na järjestelmänä.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Vuon­na 1989 kovan rahan asun­to­jen hin­nat oli­vat eri­tyisen korkei­ta, joten HITAS-alen­nus oli huo­mat­ta­van suuri. Huonoa tuuria siis, mut­ta saman­lainen huono tuuri kohdis­tui niihinkin, jot­ka osti­vat vuon­na 1989 kovan rahan asunnon.

    Kan­nat­taa pitää mielessä, että ihan tun­tu­va osa vuon­na 1989 kovan rahan asun­non ostaneista oli muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min tilanteessa, jos­sa heil­lä ei ollut asun­toa, mut­ta asun­to­lainaa oli vielä jäl­jel­lä. Tähän ver­rat­tuna Hitas oli lois­ta­va vai­h­toe­hto. Hitasin suh­teelli­nen etu oli melkoinen siinä vai­heessa, kun korot oli­vat 90-luvun alkupuoliskol­la katossa.

    Vuokra-asun­to on riskitön, mui­hin muo­toi­hin sisäl­tyy arvon­muu­tok­sen ris­ki. Voi kuitenkin olla, että tätä ei ole osat­tu oikein kommunikoida.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuo­den 1989 HITAS-talo­jen mata­la hin­ta johtuu tuos­ta markki­nahin­tain­dek­sistä. Vuon­na 1989 kovan rahan asun­to­jen hin­nat oli­vat eri­tyisen korkei­ta, joten HITAS-alen­nus oli huo­mat­ta­van suuri. Huonoa tuuria siis, mut­ta saman­lainen huono tuuri kohdis­tui niihinkin, jot­ka osti­vat vuon­na 1989 kovan rahan asunnon.

    Mafrkki­nahin­tain­dek­sis­sä on tämä ongel­ma, yleisessä hin­tain­dek­sis­sä on taas toisia ongelmia. Sitä pidet­ti­in vielä epäoikeudenmukaisempana. 

    Et vas­tan­nut kysymyk­seeni, mikä taho on osal­lis­tunut asun­toni mak­su­un? Mikä ihmeen hitas-alen­nus? Mikä taho antoi alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa? Raken­nut­ta­ja sai pyytämän­sä hin­nan. Hävisikö veron­mak­sa­ja jotain Helsingis­sä asun­tokau­pas­sani, jos hävisi, sen olisi pitänyt osal­lis­tua maksajana. 

    Ei markki­noil­la aidosti hin­noitel­la asun­toa siten, että 24-vuot­ta van­ha asun­toa on hin­takuopas­sa viereiseen 21–22 ‑vuot­ta van­haan asun­toon ver­rat­tuna. Raken­nut­ta­ja ja varuste­ta­so samaa laat­ua. Valmis­tu­miskuukausi ja ‑vuosiko ratkai­se­vat hin­nan? Naurettavaa!

    1. Jos ton­til­lasi ei olisi ollut Hitase­htoa, kaupun­ki olisi myynyt ton­tin ja saanut siitä paljon rahaa. Niin se on tehnyt kovan­ra­han ton­teille. Ymmär­rät kai, että jostain on pois se raha, jon­ka ansios­ta asun­tosi oli osto­hetkel­lä selvästi halvem­pi kuin vapåaiden markki­noiden asunnot.

  48. HITAS-EDUISTA HÖPISIJÄT,
    LAITTAKAAPA FAKTAT PÖYTÄÄN!

    ESITTÄKÄÄPÄ TONTTIENVUOKRAT ASUMISMUODOITTAN JA KUINKA PALJON KAUPUNGILTA JA VERONMAKSAJILTA ON RAHAA KULUNUT HITAKSIIN!!

    Jos väit­tää jotain, se pitää pystyä todis­ta­maan mustaavalkoisella. 

    PISTE!!!

  49. åke: Oliko­han tämä sit­tenkin hyvä asia? Tut­tu per­he asuu kan­takaupungis­sa 90 m² hitastalos­sa. 2 aikuista ja 2 las­ta. Lapset jaka­vat huoneen ja alka­vat jo olla lähel­lä tei­ni-ikää. Seu­raavak­si tarvit­se­vat omat huoneet….Eli: nyt kun tarvit­taisi­in vielä yksi huone lisää niin se onkin aika vaikeaa, kos­ka hitas pitää myy­dä alle markki­nahin­nan. Myy­dä hal­val­la ja samal­la vai­h­taa isom­paan?? Kaupungin­isät voisi­vat ehkä ker­toa että miten tämä temp­pu tehdään.Ai niin, pitää muut­taa pois kan­takaupungista. Mut­ta sil­loin jäävät las­ten kaver­it, isän pitää ostaa auto, äidin men­nä pitkä mat­ka bus­sil­la töi­hin…. Kan­nat­tiko siis lap­siper­heen ostaa hitas?

    Min­ul­lakin on tut­tu per­he. Osti­vat ensim­mäisek­si pesäk­seen hitak­sen. Syn­tyi lap­si ja lisää tilaa tarvit­ti­in. Ei puhet­takaan myyn­nistä, kos­ka markki­navuokra kat­taa Hitak­sen ostoon ote­tun lainan­hoitoku­lut ja vielä maltil­liset lyhen­nyk­setkin kokonaisuudessaan. 

    Nyt heil­lä on oma kovan rahan asun­to, jon­ka lainan hoita­mista Hitak­sen vakaa vuokratuot­to helpot­taa. Hive­nen yli kymme­nen vuot­ta vielä ja markki­navuokraa mak­sa­va vuokralainen on lyhen­tänyt hänelle koko käm­pän. Onnek­si myyn­ti­ra­joituk­set pois­te­taan, ettei joudu ali­hin­taan myymään. Eikä ole muuten ain­oa tapaus tässä kaupungissa. 

    Hän muis­taa vielä aina toisi­naan arvostel­la kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asu­via nil­viäisiä yhteiskun­nan halvois­sa kämp­is­sä loisimis­es­ta. Yrit­teliäs mies ei moisia tuki­aisjär­jeste­lyjä ymmär­rä lainkaan. Markki­navuokra se olla pitää, sanoo Hitak­sen omistajat.

  50. Ehkä Hitas­ta ei voi purkaa enää ilman, että lot­tovoit­to­ja syn­tyy. Sinän­sä nim­im. Sylt­ty lie­nee oike­as­sa, ettei tämän kaltai­sista jär­jeste­ly­istä koskaan saa­da täysin toimi­vaa. Jos lop­putu­los on jopa haitalli­nen, siitä pitää uskaltaa luop­ua. Ongel­maa teko­hen­gitet­täessä julk­isor­gan­isaa­tiot vain täyt­tyvät “osaa­jista”, jot­ka yrit­tävät ruo­tia itse luo­tu­ja virheitä kun­toon yhä uusil­la virheillä.

    Julkiset han­k­in­nat ovat esimerk­ki. Ensin luo­daan jär­jestelmä, jos­sa julkisel­la osta­jal­la ei ole oikeut­ta käyt­tää järkeä han­k­in­taa kil­pailut­taes­sa, vaan on ostet­ta­va aina halvim­mal­ta myyjältä, vaik­ka tämä olisi rikolli­nen. Älyt­tömyyk­sien pal­jas­tut­tua poikkeusten, eli jär­jenkäytön sal­lit­tavu­u­den määrää lisätään. Lop­ul­ta ostamises­sa jär­jenkäyt­tö on täysimääräis­es­ti taas sal­lit­tua, eikä mitään eroa aikaan ennen pakkok­il­pailut­tamista ole. Ain­oa mikä on muut­tunut, on mas­si­iviset han­k­in­taor­gan­isaa­tiot täyn­nä pääl­liköitä ja juris­te­ja ja muu­ta henkilökun­taa kehuskele­mas­sa kuin­ka paljon halvem­mak­si tämä tulee ver­rat­en van­haan huonoon aikaan, kun huoltomies ostet­ti­in siitä lähim­mästä Penan huolto oy:stä. Säästö voi olla hel­posti tuhatkin euroa vuositasolla.

  51. Kun idek­si­lasken­nas­sa käytetään vuoris­tora­ta-indek­siä tulee ongel­mak­si, että eri suh­dan­nevai­heessa valmis­tuneet saa­vat hyvin eri­laisen hin­nan. Ei voi olla oikein, että toisil­ta leikataan 50 %, toisil­ta ei mitään, vaik­ka ovat läh­es samanikäisiä, samas­sa kaup. osas­sa, saman laa­tusään­te­lyn alaisia naapuritaloja.

    Hitas-lasken­nan ongel­ma on se, että enim­mäish­in­taa ei suh­teuteta alueen markki­nahin­taan, joka kuitenkin on jokaisen asun­non osta­jan kohtaa­ma realiteetti. 

    1989 valmis­tuneen hitak­sen hin­ta ei kehi­ty samoin kuin 1989 valmis­tuneen sään­telemät­tömän kohteen. Hitas-indek­sil­lähän las­ke­taan aina UUDEN asun­non jälleen­myyn­ti­hin­taa, myös 30 v. kulut­tua. MH- indek­si tuo lasken­taan kohtu­ut­toman suuren heilun­nan. Se hei­jas­taa markki­noiden speku­lati­ivisim­man osan eli VANHOJEN asun­to­jen hin­tavai­htelun kään­teisku­vana hitas­ten nykyhintaan!

    Jos hin­ta­lasken­ta seu­raisi valmis­tu­mis-vuosit­tais­ten kohort­tien keskimääräisen hin­nan kehi­tys­tä tai yksinker­tais­es­ti alueen markki­nahin­taa, ei lot­to-ongel­maa olisi.

  52. Hitas-asuk­ki (ja ‑sijoit­ta­ja) on toiselle susi. C‑M Rasi ehdot­taa ‘alueen markki­nahin­taa’ indeksin poh­jak­si. Tuol­loin­han pohjois­t­en kaupungi­nosien huono hin­take­hi­tys vielä ker­tau­tu­isi hitak­seen. Ja etelän, vaik­ka Kata­janokan, hitas-asun­to-port­fo­lioiden halti­joiden aar­rear­kut vain kasvaisivat.

  53. Taas arvo-HITAK­SIA arvon­taan. Suez­in­puis­to Jätkäsaa­res­sa. Nyt alka­vat tosi­aan tul­la näkyvi­in kaupun­gin tavoit­teet jär­jestelmälle. Haetaan pak­sun lom­pakon asukkaita.
    Arvon­nan tulok­sen jäl­keen voit­ta­jil­la on pari viikkoa aikaa kaivaa esi­in 15% kaup­pahin­nas­ta. Eli vain lik­vid­it pär­jäävät. Joko mas­simiehet ja ‑naiset tai selvänäk­i­jät, asun­ton­sa jo arpavoit­toa uumoillen myyneet. Pankithan nykyään vaa­ti­vat lainan ehdok­si että nykya­sun­to on myyty.

    1. Ongel­mana nois­sa HITAS-arpa­jai­sis­sa on, että niihin kan­nat­taa osal­lis­tua kaikkien, joil­la on rahaa ostaa sijoi­tusasun­to tai kun­nos­sa ole­vat pankkisuh­teet. Tässä ei ole enää järkeä sen jäl­keen, kun päätet­ti­in, että hin­tasään­nöste­ly on väliaikainen.

  54. Mikko: Haetaan pak­sun lom­pakon asukkaita.
    Arvon­nan tulok­sen jäl­keen voit­ta­jil­la on pari viikkoa aikaa kaivaa esi­in 15% kauppahinnasta. 

    Nor­maaleis­sa ATT:n Hitas-kohteis­sa ennakko­markki­noin­ti kestää arpa­jais­ten jäl­keen pidem­pään, mut­ta sen ajan arpa­jaisvoit­ta­jat joutu­vat kaiva­maan kupeestaan n. 2 % kaup­pahin­nas­ta varaus­mak­suk­si. Tässä Suez­in­puis­tossa on vir­tavi­ivais­tet­tu toim­intaa, eli kun kaik­ki asun­not menevät saman tien, niin varaus­mak­su ja ennakko­markki­noin­ti­vai­he jää pois.

    Kak­si viikkoa on ihan hyvä aika hakea asun­to­lainaa, jol­l­la sen ensim­mäisen erän pääsee kuit­taa­maan. Pankit anta­vat mielel­lään lainaa toiseenkin asun­to­lainaan, kun­han sille on vakuuk­sia, eli se uusi asun­to. Jos edel­lisen lainan mak­su on vielä kesken niin se van­ha asun­to kel­paa vaku­udek­si ja, mar­gin­aalia on tosin ehkä vähän han­kala painaa alle pros­entin sel­l­aises­sa tilanteessa. Hitas-asun­nos­sa Suez­in­puis­tossa on vielä se pankkia miel­lyt­tävä puoli, että sen saa kos­ka vaan kau­pak­si osto­hin­taan. Eli ei kun vaan kuponkia Mikkokin vetämään vaik­ka ei olisikaan mas­simiehiä kuten eräät (köh­höh).

    Aikuis­ten oikeasti näis­sä Hitas-kämp­is­sä on se puoli, että ihmiset saadaan hitas-torp­pareik­si Helsinki­in. Kun siitä hitas-käm­pästä ei ihan niin vain pääse vai­h­ta­maan hin­tasään­nöstelemät­tömään, niin hitasi­in hak­sah­tanut köy­hä nuoriso jää Helsinki­in asumaan myös var­tut­tuaan ja vaurastuttuaan.

  55. Uudet hitak­set ovat markki­nahin­taisia asuntoja.
    Tääl­lä viikol­la ATT lait­toi myyn­ti kak­si uut­ta Hitas ‑kohdet­ta: Fenix­in­rinne Etelä-Her­man­nis­sa ja Suez­in­puis­to Jätkäsaaressa.
    Uudet Hitak­set ovat niin kalli­ita, että niitä on vaikeaa saa­da kau­pak­si. ATT:llä ja ainakin SRV:llä on paljon myymät­tömiä, kesken­eräisiä Hitas-kohtei­ta. Niitä main­os­tet­ti­in ensin edullisi­na arpa­jaisvoit­toina, mut­ta mon­et arvon­tavoitot perut­ti­in, ja myyn­ti jatkuu.
    Neliöhin­to­jen haitari Fenix­in­rin­teessä on 3762–5058 e/m2. Ei hal­paa. Lasitet­tu parveke kuu­luu hin­taan, samoin se, että naa­pu­ri­ton­tit ovat raken­net­tu valmiiksi.
    Kun ver­rataan Fenix­in­rin­net­tä naa­puris­sa ole­vaan YIT:n ”Lin­nun­rataan”, joiden hin­ta oma­l­la ton­til­la on 5060–8500 e/m2, niin hin­taeroksi jää toki 1500–3000 e/m2. Mut­ta eroa voi olla laadus­sakin. YIT:n Lin­nun­radan asun­noista on myy­ty puo­let, mut­ta suuri osa lie­nee men­nyt jollekin uusista asun­tora­has­toista (Ålands­banken, Op, Tapi­o­la, FIM, Ora­va…) reilul­la tukkualen­nuk­sel­la. Sil­loin hin­taeroksi Fenix­in­rin­teen Hitak­si­in ei jää kuin ton­tin hin­ta, jos sitäkään.
    Jätkäsaaren Suez­in­puis­ton hin­nat ovat 4082–5843 e/m2.

    SRV:n Vallilan hitasko­hteen (Prim­u­lan ton­til­la) todel­la isot asun­not eivät mene kau­pak­si, kun niiden hin­nat ovat alka­en 3551 e/m2.

    Viik­in­mäen puo­li­valmi­it hitak­set mak­sa­vat alka­en 3700 e/m2, ja niitä on vielä paljon kaupan.

    Ehkä Helsin­ki ei enää kehtaa myy­dä hitas­ta liian hal­val­la. Uudet hitak­set ovat markki­nahin­taisia asuntoja. 

    Ne ajat ovat takanapäin, jol­loin osta­ja pääsi hyö­tymään ATT:n hin­noit­telu­virheestä. Etelä-Her­man­nin Titan­ian hin­nat huhtiku­us­sa 2010 oli­vat 2496–3611 e/m2, viereen tule­van Fenix­in­rin­teen hin­to­ja 30 % halvemmat.

    Noi­ta asun­to­ja jonotet­ti­in julk­isu­u­den saat­tele­m­ana: kauim­min jonot­ta­neet 30 ihmistä viet­ti 3 yötä ulkona betonikan­nel­la. Säät suo­si­vat, huhtiku­un yö oli leu­to. Maanan­tai-aamu­na jonot­ta­jia oli pari sataa.
    Oikeasti kyse ei ollut hin­noit­telu­virheestä: Raken­nus­li­ike oli syksyn 2009 han­kalas­sa markki­nati­lanteessa antanut raken­nut­ta­jalle edullisen tar­jouk­sen. Hitas-sään­nöt puolestaan määrä­sivät raken­nut­ta­jan kat­teek­si enin­tään 10 %. Kaupun­ki antoi hyvää hyvyyt­tään asun­not edullis­es­ti. Yksi­tyi­nen raken­nut­ta­ja olisi myynyt asun­not 30 %:n katteella.
    Pekka Kor­pinen halusi ehkä ajaa Hitak­sen alas, mut­ta uuden johdon aikana Hitas on nous­sut tuhkas­ta kuin Fenix ‑lin­tu. Uusi Hitas-myyt­ti rak­en­tui, ja siir­tymi­nen arpa­jaisi­in vahvisti sitä. Hitak­ses­ta tuli markki­noin­tibrän­di, jonkin­laiset asun­tomarkki­noiden hul­lut päivät.
    Edullisimpia oli­vat muu­ta­ma vuosi sit­ten paraati­paikalla Jätkäsaaren Saukon­paades­ta myy­dyt Hitak­set, sekä myyn­ti­hinnal­taan ja ton­tin­vuokral­taan. Lem­minkäisen kohtei­den markki­noin­ti sai skan­daalin piirteitä ja epäi­lyjä tiskin alta myyn­nistä sisäpiirille.
    Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man asun­to­jen oikeaa markki­nahin­taa on tosin vaikeaa arvioi­da, kun aluei­den tule­va hin­tata­so on vielä arvoitus.
    Toisin kuin esikaupungeis­sa, kan­takaupun­gin Hitas-ton­tin­vuokrat ovat edelleen edulliset. Mut­ta tuo etu pois­tuu, kun uusien Hitas­ten myyn­ti­hin­nat läh­estyvät oma­tont­tis­ten asun­to­jen hintoja.
    Ajat ovat muut­tuneet ja Hitas muut­taa muo­toaan kuin kameleont­ti. Nyt Hitas tar­joaa markki­nahin­taisia asun­to­ja. Uusi Hitas ‑brän­di tarkoit­taa sitä, että asun­to on vuokra­ton­til­la, ei muu­ta. Olkoon näin.

  56. Eri­tyis­es­ti silmään pistää, vaikka­pa Jätkäsaaren Suez­in­puis­tossa, pie­nille asun­noille jyvitet­ty kova neliöhin­ta. Toisaal­ta siel­lä myy­dään katol­la kak­sik­er­roksista teras­sipent­housea huimin näkymin pilkkahin­taan. Ehkäpä hitak­sen idea hyvien veron­mak­sajien houkut­telus­ta ote­taan ATTssa tosissaan.
    Saukon­paadessa luo­daan markki­nahin­taa. Lem­minkäi­nen rak­en­taa vapaara­hoit­teisia asun­to­ja viereen 8000–9000eur/m2 ja kaup­pa näyt­tää käyneen.
    Pekka Pes­sille, mas­simiehelle: ATT on turhankin ystävälli­nen mak­suo­hjel­mas­saan. Näytäp­pä meille mallia kun Kalasa­ta­man Fiskari tulee tar­jolle. Siel­läpäin per­in­teis­es­ti erään­tyy 25% mak­su­un saman tien.

  57. Mikko:
    Sam­po H., Paasir­an­nas­sa Hitas-asun­non ton­tin­vuokra on 2–2,50 e/m2. Vier­essä Lem­minkäi­nen tilit­tää ton­tista kaupungille 2700 e/m2.

    Ja vielä. Hitas ei suinkaan ole keskilu­okan lot­toa vaan hyvä­tu­lois­t­en. Osal­lis­tut arvon­taan. Jos voitat, iso osa asun­nos­ta pitää mak­saa samantien. Ja olet kah­den asun­non loukus­sa. Kun on pääo­mia, arvon­nat ovat mainio juttu. 

    Alas Hitas.

    Tai­dat ver­tail­la maapo­h­jan hin­taa ker­rosneliölle jyvitet­tyyn tont­tin­vuokraan. En tiedä paljonko raken­nu­soikeut­ta myön­netään tont­tineliölle kan­takaupungis­sa. Jos kuitenkin ole­tataan että 6–8 ker­roksi­sista taloista saadaan 5 ker­taa tont­tipo­h­jan ver­ran ker­rosneliötä, niin perit­ty vuokra antaa jo ihan kohtu­ullisen tuo­ton ver­rat­tuna myyntihintaan.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Tai­dat ver­tail­la maapo­h­jan hin­taa ker­rosneliölle jyvitet­tyyn tont­tin­vuokraan. En tiedä paljonko raken­nu­soikeut­ta myön­netään tont­tineliölle kan­takaupungis­sa. Jos kuitenkin ole­tataan että 6–8 ker­roksi­sista taloista saadaan 5 ker­taa tont­tipo­h­jan ver­ran ker­rosneliötä, niin perit­ty vuokra antaa jo ihan kohtu­ullisen tuo­ton ver­rat­tuna myyntihintaan.

    Pikaisen googlet­tamisen tulok­se­na löysin täm­mösen paperin: http://pasiheiskanen.fi/wp-content/uploads/2013/06/pasi_heiskanen_aypa10_web.pdf

    Eli Jätkän­saa­res­sa tont­tite­hokku­udet läh­estyvät kolmea. Eli alku­peräisen esimerkin perus­teel­la ton­tin hin­ta tulee takaisin reilus­sa 30 vuodessa. 

    Onhan tuo hal­pa vuokra, mut­ta ei mikään tähti­ti­eteelli­nen etu.

Vastaa käyttäjälle R. Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.