Kasettimaksun pojan paluu, osa IX

12.5.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Aluksi haluan sanoa, että musiikin tekijät ovat oikeutettuja saamaan korvauksen siitä, että on laillista kopioida musiikkia omaan käyttöön. Erimielisyys koskee vain sitä, paljonko rahaa kannattaa haaskata tämän maksun keräämiseen.

Julkisuuteen tihkuneista tiedoista käy ilmi, että hyvitysmaksua ollaan taas uudistamassa. Olin aivan varma, että viimevuotinen päätös uudistaa järjestelmä perin pohjin merkitsisi meilläkin rationaalisinta vaihtoehtoa eli, että valtio maksaa tekijöille hyvityksen kansalaisten kopiointioikeudesta verorahoista.

Tätä luontevinta vaihtoehtoa ei olla vieläkään esittämässä, vaan muinainen C-kasettimaksu levitetään ylimääräisenä noin prosentin verona jokseenkin kaikkeen, millä on tekemistä tiedon välittämisen tai tallettamisen kanssa. Välillisesti myös tämä blogi joutuu maksajaksi saamatta korvausta siitä informaatiosta, jota tätä kautta jaetaan. En voi myöskään täysin hahmottaa, miksi e-kirjojen ostajien pitää maksaa korvausta levy-yhtiöille.

Kun maksu on näin pieni, se ei merkittävästi häiritse markkinoita toisin kuin nykyinen, joka on karkottanut esimerkiksi ulkoisen kovalevyn ostajat ulkomaisiin nettikauppoihin. Mutta järki käteen: näitä yhden prosentin verokorotuksia voisi tämän ideologian mukaan levitellä sinne tänne. Voisiko lenkkimakkaraverolla parantaa jalkakäytävien asfaltointia? Kertokaa demareille, ettei yhden prosentin arvonlisäveron nosto merkitse oikeastaan mitään!

Esitetty vaihtoehto on parempi kuin nykyinen, mutta silti huono. Koko hommalla kerätään noin kymmenen miljoonaa euroa. Keräyskustannukset – mukaan luettuna ammattikäyttöön tarkoitettujen tallennusalustojen hyvitysmaksujen palautusjärjestelmä ­– maksaa varmaankin enemmän kuin hyvitysmaksusta päätyy lopulliseen tarkoitukseensa. Aika paljon sitä nimittäin kuluu hukkaan senkin jälkeen, kun raha on tuloutettu Teostolle. Onhan Teostolla Lauttasaaressa kokonainen talo rahan jakamiseen. Julkista sektoria piti järkevöittää ja rationalisoida. Tämä nyt ainakaan ei tee sitä. Lisäksi erilaiset pisteverot on helppo osoittaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiksi, elleivät ne kohdistus asioihin, joiden kysyntää halutaankin vähentää. Onko informaatioteknologia haittaveron ansainnut?

Miksi tällainen korvamerkitty pistevero sen sijaan, että moinen rääpälesumma kerättäisiin yleisistä veroista kuten Norjassa ja Espanjassa tehdään? Norjassa kuulemma on varaa tehdä näin, koska maa on niin rikas!!!!???

Hei haloo!

Maa ei rikastu eikä köyhdy siitä, kutsuuko se veroa veroksi vai maksuksi. Tai köyhtyy vähän. Koska tällaiset pisteverot ovat pieninäkin haitallisia, maa köyhtyy vähän verrattuna siihen, että se keräisi saman summan yleisen verotuksen yhteydessä, sillä kuten sanottu, pisteverot ovat epäoptimaalisia. Ja köyhtyy tietysti keräyskustannusten verran, jotka saattavat ylittää tämän pisteveron tuoton.

Tämän laajennetun kasettimaksun innokkain ajaja on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki. Hän on jokseenkin ainoa ihminen maailmankaikkeudessa, jonka kannattaa rationaalisesti ajaa tällaista korvamerkittyä pisteveroa. Jos hyvitysmaksu maksettaisiin valtion rahoista, se menisi Arhinmäen kehyksistä.

Jokin järki käteen! Ensin tehdään tiukka budjettikehys, jolla yritetään estää poliitikkoja jakamasta valtion rahaa mielin määrin. Sitten keksitään typeriä tapoja kiertää kehyksiä.

Siirrettäköön siis hyvitysmaksu kehysten sisään, maksettakoon korvaukset yleisistä veroista ja korotettakoon Arhinmäen kehystä vastaavalla summalla.

Kommentit

162 Vastausta artikkeliin “Kasettimaksun pojan paluu, osa IX”

  1. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.5.2012 kello 21:09

    Eikun kun tehdään rytmitaitoisista pitkäaikaistyöttömistä muusikoita. Näin verovaroja ei tarvitse tarvitse tuhlata työttömiin.

    .-.-. …-.- (= AR VA)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mari Heimala kirjoitti 12.5.2012 kello 22:26

    Ulkomailta voisi käydä katsomassa mallia miten homma hoituu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Okko kirjoitti 12.5.2012 kello 22:37

    Sallisiko direktiivi hyvitysmaksun keräämisen musiikki- ja elokuvalevyistä? Kopiointihyvityksen voisi ihan hyvin kerätä siinä yhteydessä, kun viihteen osto tapahtuu ja sehän kohdistuisikin oikeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petteri Järvinen kirjoitti 12.5.2012 kello 22:41

    >Siirrettäköön siis hyvitysmaksu kehysten sisään,
    >maksettakoon korvaukset yleisistä veroista

    Joskus pitäisi myös pohtia ydinkysymystä: millä perusteella maksetaan ja paljonko? Tähän ei kukaan näytä ottavan kantaa. Yritetään vain keksiä malli, jolla entinen määrä miljoonia saataisiin kerättyä mahdollisimman vähän haitallisella tavalla. Omia pohdintojani laillisen kopioinnin aiheuttamista menetyksistä http://pjarvinen.blogspot.com/2012/05/laajenevan-kopioinnin-aiheuttamat.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Musiikin kuluttaja kirjoitti 12.5.2012 kello 22:50

    Oman mausteensa koko hommaan tuo vielä aivan järjetön Teosto + Gramex -pyöritys. DJ-luvat sähköisesti hankitulle musiikille on tavallisen, ei ammattimaisesti omaksi huvikseen palkatta levyjä soittelevalle amatööri-DJ:lle mahdottomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Hannu Oskala kirjoitti 13.5.2012 kello 0:39

    Itse asiasta täysin samaa mieltä. Muutama pieni korjaus:

    Osmo: “En voi myöskään täysin hahmottaa, miksi e-kirjojen ostajien pitää maksaa korvausta levy-yhtiöille.”

    Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, ei vain musiikin kopiointia. Hyvitysmaksun saajia ovat:

    Henkilökohtaiset tilitykset oikeudenomistajille:
    Jakava järjestö
    Kopiosto ry 1 264
    Gramex ry 1 039
    Teosto ry 968
    Tuotos ry 186
    Yhteensä: 3 457

    Tilitykset tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin
    Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK) 1 195
    Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) 388
    Luovan säveltaiteen edistämiskeskus (LUSES) 365
    LUSES ja ESEK yhteisesti AV-varoja 256
    Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 150
    Suomen Tekijänoikeudellinen Yhdistys 64,5
    Kirjallisuuden edistämiskeskus 58
    Kuvasto/Visuaalisen taiteen edistämiskeskus (VISEK) 17
    Kuurojen Liitto 3,5

    Yhteensä 2 497

    Näistä esim. Kopiosto, Tuotos ja AVEK ovat audiovisuaalisen alan järjestöjä. (mm. TV) Jahka digikirjojen kauppa ja sitä myöten myös kopiointi yleistyy, korvauksia tullaan maksamaan nykyistä enemmän myös kirjailijoille ja kirjallisuuden edistämiskeskukselle. Ehdotuksessa siis varaudutaan myös tulevaisuuteen.

    Osmo: “Aika paljon sitä nimittäin kuluu huikkaan senkin jälkeen, kun raha on tuloutettu Teostolle. Onhan Teostolla Lauttasaaressa kokonainen talo rahan jakamiseen.”

    Teosto tilittää tekijöille lähes 90%, eli sen toiminnan kulut ovat erittäin kohtuullisesti maailmanlaajuisestikin vertaillen. Ei siellä rahaa huikkaan laiteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikael M. kirjoitti 13.5.2012 kello 2:12

    Hyvä, hyvä!

    Virkamies Leikolan ratkaisuesityksessä on tosiaan korjattu se kaikkein karkein kuviteltavissa oleva typeryys mikä nykyisessä järjestelmässä on, eli maksavien asiakkaiden ja heidän arvonlisäverorahojensa suoranainen ajaminen ulkomaalaisiin verkkokauppoihin. Valtio se siinä iloisesti heittää rahaa uuninpesään, kun yksikään valveutunut ihminen ei enää osta tallennusmediaa kotimaasta.

    Ehdotettujen pisteverojen keräämisen perustelut ovat silti hyvin arveluttavat, kuten toteatkin. Pitkin hampain joudun myöntämään, että tuore ehdotus on kuitenkin parempi kuin nykyjärjestelmä, koska sitä huonommaksi nyt vaan ei voi enää mennä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esitys olisi hyvä.

    Arvioitujen kertymien perusteella tästä uudesta mallista on tulossa tietokone-, kännykkä- ja maksutv-vero. Eipä tarvitse veronkiertoon vähänkään motivoituneen kaverin siis näitäkään maksaa, ja nörttien parissahan Teosto/Gramex-kauna on kyllä punahehkuista jo valmiiksi. PC-rauta on jo nyt halvempaa Saksassa kuin Suomessa, ja on aivan yhdentekevää tilaako tavaransa Saksasta vai Suomesta, kun postikulut ovat samat joka tapauksessa. Euroopan paras postilaitos lähettää 10 kilon paketin Suomeen 20 eurolla.

    Maksutv-kanavat varmasti ottavat ilolla vastaan uuden hyvitysmaksuvelvoitteensa, kun he kuitenkin maksavat lähettämästään sisällöstä tekijöille varmaan roimat lisenssimaksut. Tuleepa taas laiton lataaminen asiakkaille houkuttelevammaksi.

    Huvittuneena olen muuten seurannut, miten joidenkin vasemmistolaisten kanta kasettimaksuun on muuttunut nyt, kun sitä ajamassa onkin ns. “oma mies”.

    Tässä vielä ratkaisuehdotus siitä kiinnostuneille: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Ratkaisumalli_yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksulle.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Olli Pitkänen kirjoitti 13.5.2012 kello 2:43

    Aluksi haluan sanoa, etten ole samaa mieltä siitä, että musiikin tekijöillä pitää olla oikeus saada korvaus jostain sellaisesta, mitä tekijänoikeus ei lainkaan koske, mutta kyllä sivistysmaassa luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden toimeentulo pitää turvata tekijänoikeuslaista riippumatta. Ja kaikesta muusta olen yhtä mieltä blogistin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Musiikki vs taide kirjoitti 13.5.2012 kello 5:26

    Ensiksi: hienoa, että blogauksen alussa mainittiin ‘musiikin tekijät’ eikä ‘artisti’. Kun puhutaan artistista sillä ymmärretään usein viitatattavan vain laulajaan. Toisaalta sillä voi antaa ymmärtää puoltavansa luovaa toimintaa ylipäänsä.

    Mutta: kun kasvava osa musiikista ostetaan digitaalisessa muodossa (http://dawn.fi/artikkeli.cfm/2012/01/06/digitaalinen_musiikki_ohitti_viimein_fyysiset_tallenteet), niin on kummallista, että laitteistosta, joka on välttämätöntä näin hankitun musiikin kuunteluun ja tallentamiseen peritään korvausta. Aivan kuin jos CD:llä musiikkia ostaessaan joutuisi maksamaan levystä päälle hyvitysmaksun. Ehkä tämä onkin rangaistusmaksu siitä että kuluttaa väärällä tavalla?

    Puhumatta sitten tietenkään siitä, että kenelle noin kerätty raha kohdentuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. kkonna kirjoitti 13.5.2012 kello 8:28

    Siis saavatko artistit korvauksen siitä, että kansalasilla ylipäänsä on mahdollisuus kopioida, vai todellisesta toteutuneesta kopioinnista, joka on pienentänyt heidän tulojaan?

    Kopiointihan on viime vuosina suuresti vähentynyt uusien musiikin jakelukanavien ansiosta (Spotify etc.). Ei kai tästä kasettimaksusta alkuaan pitänyt tulla yleistä elinkorkoa etuoikeutetulle luokalle, vaan korjaus epäkohtaan, joka käyttötottumusten myötä on vähitellen poistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. T. kirjoitti 13.5.2012 kello 9:27

    Kasettimaksu kohdentuisi huomattavasti paremmin jos tyhjän median sijaan se kerättäisiinkin äänitteistä. Jokaisen CD-levyn hintaan vaikka euro lisää kopiontihyvitysmaksua. Tämä helpottaisi myös korvausten kohdentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 13.5.2012 kello 9:51

    Vanhentuneen ansaintalogiikan kuolinkouristuksia. 🙁 Onneksi ei oikeasti koske suomalaisia, koska maksun piiriin kuuluvat tuotteet ja palvelut voi ostaa muualta EU-alueelta. 🙂

    Siinä sivussa menevät tuotteisiin ja palveluihin liittyvät verorahat muualle, mutta se lienee herra Arhinmäen tarkoitus? Suomesta tulee sosialistinen onnela, jossa ei ole kodinkonekauppiaita ja muita pahoja kapitalisteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mika kirjoitti 13.5.2012 kello 10:08

    Maksun järkevyyteen en ota kantaa, eikä kai pakkokaan ole kunhan vain maksaa.

    Sen sijaan kopiointipykälät ovat aivan diibadaabaa joiden ainoa funktio on se, että sillä mahdollistetaan mielivaltainen kansalaisjahti.

    Esimerkki:

    Rajoituksina äänilevyjen kopioinnissa omaan käyttoön on “jos aineisto on laillisesti saatettu yleisön saataville ja jollei tekninen suojaus estä kopiointia”.

    OK, eli jos kopion ottaminen on mahdotonta suojauksen takia, sitä ei saa tehdä. Jos kopiointi ei ole mahdollista niin silloin se on mahdotonta ja kiellettyä…

    Nyt on kuitenkin todettu, että kopiointi on kiellettyä myös silloin kun suojaus ei sitä estä.

    Tällaisia lakeja on kansalaisen mahdoton tulkita koska tulkinta perustuu viranomaisten (ja wannabe-viranomaisten kuten TTVK) tulkintaan – ELI, lakia ei tulkita niinkuin se on kirjoitettu, vaan niin kuin se on on huhupuheiden mukaan tarkoitettu kirjoitetun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jouni Martikainen kirjoitti 13.5.2012 kello 10:09

    Olli Pitkänen:
    mutta kyllä sivistysmaassa luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden toimeentulo pitää turvata tekijänoikeuslaista riippumatta.

    Ai keräämällä kansalaisilta “luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden toimeentulon turvaamisveroa”? Entä jos kansalaisista iso osa on niin juntteja (kuten allekirjoittanut), etten heidän toimeentuloaan näin haluaisi rahoittaa?

    IMHO: jos luovan työn tekijän tai taiteilijan toimeentulo ei onnistu heidän tallenteidensa myynnin, konserttitulojen ja Gramex & Teosto -maksujen, taiteilija-apurahojen yms. kautta niin silloin pitää vaihtaa alaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Janne kirjoitti 13.5.2012 kello 10:13

    Teosto ei jaa 90% korvauksistaan tekijöille. 2010 tilinpäätöksen mukaan oikea lukema on 85%. Teoston omat toimintakulut ovat noin 9 M EUR vuodessa. Gramexilla vastaavat kulut ovat 2.6 M EUR ja noin 87%.

    Yhteensä siis jo pelkästään näiden kahden järjestön toimintakulut ovat yhteensä siis isommat kuin se rahamäärä, mitä hyvitysmaksulla oletettaisiin kerättävän.

    Koska kasettimaksu koetaan kuluttajien taholta myös erittäin epäreiluksi pisteveroksi ja vaikuttaisi suoraan suomalaiseen kilpailukykyyn, kannattaisin myös itse vahvasti korvausten upottamista suoraan verotukseen ja kehyksien avaamista aiheen osalta uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mika kirjoitti 13.5.2012 kello 10:16

    Edellisestä vielä unohtui se asia, että koska kopiosuojatun materiaalin kopiointi omaan käyttöön on huhun mukaan laitonta, niin kansalaisena voinen edellyttää että rahoja ei tulouteta levy-yhtiöille ja artisteille joiden tuotokset ovat kopiosuojattuja. Maksuillahan on tarkoitus kai korvata vain laillisesta kopioinnista aiheutuneet tulonmenetykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. J Laurila kirjoitti 13.5.2012 kello 10:19

    Hvyä blogikirjoitus.

    Minusta maksu pitää kerätä periaatteesta käytön mukaan.

    Tänään oli aamu-uutisissa maataloudesta. Kukaan ei pidä enään peltoja kunnossa kun tuki ei tule tuotetun mukaisesti.

    Samaa tarkoitta myös ehdotettu kasettivero.

    Arhinmäelle tietysti tämmöinen johtamisen perusasia on liian vaikea. Luulisi hallituksessa olevan osaaviakin ministereitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. J Laurila kirjoitti 13.5.2012 kello 10:20

    Toinen asia on jos jotain halutaan tukea. Siihen pitäisi käyttää olemassa olevia valtion järjestelmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. J Laurila kirjoitti 13.5.2012 kello 10:22

    Miksi laitetaan kasettimaksu digitaaliselle. Sehän jarruttaa Suomenkielisen tuotannon kehittymistä ja antaa ulkomaisille mahdollisuuden kaapata isompi markkinaosuus.

    Eihän kukaan ole vielä ehdottanyt kännykkäveroakaan.

    J Laurila:
    Hvyä blogikirjoitus.

    Minusta maksu pitää kerätä periaatteesta käytön mukaan.

    Tänään oli aamu-uutisissa maataloudesta. Kukaan ei pidä enään peltoja kunnossa kun tuki ei tule tuotetun mukaisesti.

    Samaa tarkoitta myös ehdotettu kasettivero.

    Arhinmäelle tietysti tämmöinen johtamisen perusasia on liian vaikea. Luulisi hallituksessa olevan osaaviakin ministereitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Teemu kirjoitti 13.5.2012 kello 10:28

    Mitä järkeä on kerätä kasettimaksua, kun jokainen sillä kerätty miljardi matkautuu mm. ulkomaille monikansallisten tekijäinoikeusjärjestöjen pohjattoman kassaan ja muusikot/musiikintekijät jäävät nuolemaan näppejään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. juha kirjoitti 13.5.2012 kello 10:48

    Tässä näkyy tämä aikakauden murros ja yritys pitää kiinni menneistä rakenteista.

    Itse olen aktiivinen youtuben käyttäjä. Kuuntelen musiikkia ja katselen elokuvia, mutta en maksa mitään muuta kuin nettiliittymän vuokraisännälle.

    Kasettimaksut jne. kertovat vain näkemyksen puutteesta. Kun ei ole uusia ideoita eikä osata sopeutua muutokseen, niin hampaat irvessä pitäydytään vanhassa. Tulevaisuudessa kaikki musiikki, elokuvat ja kirjat tulevat olemaan ilmaiseksi tarjolla netissä. Ja todella paljon siellä on jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Joni Hatanmaa kirjoitti 13.5.2012 kello 11:52

    Olen yhä sitä mieltä, että yksityisen kopioinnin oikeus pitäisi poistaa niiltä teoslajeilta, joiden vuoksi hyvitysmaksua nykyään kerätään (eli pääasiassa musiikki ja elokuvat). Oikeudenomistajat voisivat silloin halutessaan myydä tuotteidensa mukana oikeuksia valmistaa yksityisiä kappaleita. Tekijöiden saamien korvauksien suuruus määritettäisiin silloin markkinaehtoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tiedemies kirjoitti 13.5.2012 kello 11:54

    Olen eri mieltä. Taiteilijoille ei kuulu pennin pyörylää. Eikä kuulu kirjailijoille tms. Itseasiassa, ei kuulu myöskään taksikuskeille, partureille, hitsaajille, jne. Kenellekään ei kuulu korvausta yhtään mistään muusta kuin siitä, mistä he sopivat esimerkiksi työnantajan tai asiakkaan kanssa maksettavaksi toimitettua palvelua tai tuotetta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolisesta kuppauksesta eroon.

    Tästä pitää pitää ääntä, eikä tuumaakaan antaa periksi. Ennenpitkää ihmiset tulevat järkiinsä. Voit huijata kaikkia ihmisiä hetken aikaa ja joitain kaiken aikaa, mutta et kaikkia kaiken aikaa. Lopulta tämän homman on loputtava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elmo Allén kirjoitti 13.5.2012 kello 13:33

    Hannu Oskala: Osmo: “En voi myöskään täysin hahmottaa, miksi e-kirjojen ostajien pitää maksaa korvausta levy-yhtiöille.”

    Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, ei vain musiikin kopiointia. Hyvitysmaksun saajia ovat:

    Näistä esim. Kopiosto, Tuotos ja AVEK ovat audiovisuaalisen alan järjestöjä. (mm. TV) Jahka digikirjojen kauppa ja sitä myöten myös kopiointi yleistyy, korvauksia tullaan maksamaan nykyistä enemmän myös kirjailijoille ja kirjallisuuden edistämiskeskukselle.

    Mutta kuinka paljon e-kirjoja on edes mahdollista kopioida laillisesti? Minun käsitykseni mukaan se on lain tarkoittamalla tavalla “vahvasti suojattu” kaikissa nykyisissä järjestelmissä. En kylläkään ole e-kirjoja vielä itse ostanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kylanmies kirjoitti 13.5.2012 kello 14:30

    Käsittääkseni korvaus maksetaan oletetun menetyksen mukaan, eikä korvauksen suuruus per tallennuslaite muutu minkään seurantatutkimuksen seurauksena vaan ainoastaan kun lakia muutetaan, kuten nyt ollaan tekemässä. Korvauksella periaatteellisella tasolla käsittääkseni korvataan Petteri Järvisen blogipostauksessaan mainitsemia laillisen kopioinnin muotoja, eli esim. kun yksityishenkilö siirtää musiikkibiisin iTunesilla tietokoneelta iPodille. Ei siis laitonta kopiointia, kun yksityishenkilö lataa saman biisin vertaisverkosta. Tämä tilanne on ainakin yhdysvalloissa, joten olettaisin, että perusteet laille on jokseenkin suoraan kopioitu tännekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Niko N. kirjoitti 13.5.2012 kello 16:53

    Teosto tilittää tekijöille lähes 90%, eli sen toiminnan kulut ovat erittäin kohtuullisesti maailmanlaajuisestikin vertaillen. Ei siellä rahaa huikkaan laiteta.

    Teoston tuotot vuonna 2011 olivat 60,2 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista teosto itse keräsi 45 miljoonaa, loput tulivat muilta järjestöiltä sekä hyvitysmaksusista. Kulut olivat 9,5 miljoonaa euroa (joista henkilökulut 5,6 miljoonaa euroa).

    Hallintokulut ovat vuodessa lähes 10 miljoonaa euroa, joten eiköhän tuostakin organisaatiosta hieman säästövaraa löytyisi.

    Niko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. B.J kirjoitti 13.5.2012 kello 17:07

    Teostoon katoaa vuodessa noin 6 miljoonaa euroa. Yhdistyksessä on noin 90 henkilöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Rogue kirjoitti 13.5.2012 kello 17:18

    Osmo:

    Aluksi haluan sanoa, että musiikin tekijät ovat oikeutettuja saamaan korvauksen siitä, että on laillista kopioida musiikkia omaan käyttöön

    Miksi?

    Mikä on nykyaikana sellasta laillista kopiointia, josta aiheutuu musiikin tekijöille suuria tappioita? Mistä sellanen tieto on peräisin, että musiikintekijät jäis laillisesta kopioinnista nettona tappiolle? Vois helposti kuvitella, että mahdollisuus kopioida oma CD-levy puhelimeen ja MP3-soittimeen lisää musiikin kysyntää ja sitä kautta tekijöiden tuloja. Aika harva nykyään käy kopioimassa kavereiden levyjä itselleen. Suurin osa kopioinnista tapahtuu omasta laitteesta omaan laitteeseen. En ymmärrä miten tällanen kopiointi vie musiikintekijöiltä tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. JTS kirjoitti 13.5.2012 kello 17:49

    Hyvä Ode!

    markus Leikolan esitys on totaalisen järjetön, toki se luonee joitakin työpaikkoja ja muuta tuottamatonta byrokratiaa.

    Oppilaitosten oppimateriaalin kopiointi varmasti aiheuttaa tulomnetyksiä, toisaalta taas se on yhteiskunnankin hyöty. Ymmärtääkseni nykyisin oppilaitoksissa valvotaan kopiokoneiden laskureiota, jolloin amksu koohdistuu kopiopaperin menekkiin. oppilaitosten osalta kulut maksaa joka tapauksessa julkinen sektori, mielelään ilman mitään lisäkuluja.

    Jokin muu systeemi tähän on keksittävä.

    Koska en pysty lukemaan yhtä kirjaa enempää kerrallaan, sillä ei liene väliä onko minulla yksi vai kaksi varmuuskopiota jossain.
    Amazon Kindle taas enataa esimerkin, että tulevastakaan ei tiedä ja ehdotettu verotusmalli on älyvapaa.

    Nostetaan sitten vaikka kirjojen ja lehtien alennettua arvonlisäveroa, eikös homma silläkin hoidu eli rahaa kertyy annettavaksi tekijöille. Kovemamlla hinnalal kopiointioikeudet voisi antaa samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Evert The NeveRest kirjoitti 13.5.2012 kello 18:10

    “Tätä luontevinta vaihtoehtoa ei olla vieläkään esittämässä, vaan muinainen C-kasettimaksu levitetään ylimääräisenä noin prosentin verona jokseenkin kaikkeen, millä on tekemistä tiedon välittämisen tai tallettamisen kanssa.”

    Mitenkä valtio voisi periä tätä maksua netistä/ulkomailta ostetuista laitteista/tavaroista? Jos tulli sitä perisi EU:n vapaakauppa-alueelta otstetuista tuotteista, niin mitä sanoisi Saksan Angela?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Sampo Smolander kirjoitti 13.5.2012 kello 19:34

    kkonna: Tässähän on kysymys siitä, että himpun yli puolet hyvitysmaksusta menee vuosittain noille järjestöille (kuten Teosto) joiden tehtävänä on tilittää se edelleen jäsenartisteilleen, ja himpun alle puolet menee noille erilaisille yleishyödyllisille taidetta tukeville järjestöille, kuten säveltaiteen, kirjallisuuden ja visuaalisen taiteen edistämiskeskuksille, ja myöskin Kuurojen Liitolle.

    Niin ensinnäkin ko. järjestöt saisivat ihan kauheat itkupotkuraivarit jos niiden rahoitus meinattaisiin lopettaa, eikä kukaan poliitikko halua noin laajasti koko taidekenttää suututtaa.

    Toisekseen ei juuri kukaan edes halua lopettaa ainakaan tuon yleishyödyllisen puolikkaan taiteentukemis-järjestöjä. Eikä varsinaisesti ole mitään syytäkään, sillä noissa on kyse vaivaisesta 3 miljoonasta per vuosi, mikä on alle 1% esimerkiksi siitä rahasta millä valtio vuosittain pyörittää YLE:ä. Kyllä sen verran varmaan taiteenedistämisjärjestöjä voikin rahoittaa.

    On ihan kosher ehdottaa että siirrettäisiin noiden taiteenedistämisjärjestöjen rahoitus verovaroista maksettavaksi (tai veikkausvaroita, tai YLE-maksusta), mutta ei kukaan tässä kehtaa ehdottaa että ko. järjestöt lakkautettaisiin.

    Varsinaisille tekijänoikeusjärjestöille menevä puolisko on sitten kimurantimpi asia. Mutta ei niitäkään varmaan kannata juuri tässä yhteydessä ärsyttää lisää uhkaamalla rahoituksen pienentämistä. Kun rahoitus on ensin saatu siirrettyä jonkin kasettimaksuja järkevämmän mekanismin taakseni, niin ehkä sitten myöhemmin voi avata uuden keskustelun siitä, voisiko summaa pienemtää ;-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. teekkari kirjoitti 13.5.2012 kello 20:25

    kkonna:
    Siis saavatko artistit korvauksen siitä, että kansalasilla ylipäänsä on mahdollisuus kopioida, vaitodellisesta toteutuneesta kopioinnista, joka on pienentänyt heidän tulojaan?

    Kopiointihan on viime vuosina suuresti vähentynyt uusien musiikin jakelukanavien ansiosta (Spotify etc.). Ei kai tästäkasettimaksusta alkuaan pitänyt tulla yleistä elinkorkoa etuoikeutetulle luokalle, vaan korjaus epäkohtaan, joka käyttötottumusten myötä on vähitellen poistunut.

    Elä nyt hulluja puhu! Ettäkö teollisuudenalan pitäisi sopeutua kulutustottumusten muutokseen? Naurettavaa ajatuksenakin!

    Kasettimaksu on budjetoitu musiikkiteollisuuteen tietyn suuruisena, ei sen suuruus saa joustaa kuin korkeintaan ylöspäin ihan riippumatta siitä, mitä maksulla alunperin on tarkoitettu. Koko naurettava pelleily pitäisikin vaihtaa suoraksi budjettitueksi valtiolta, kuten Osmo esittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Olli Pitkänen kirjoitti 13.5.2012 kello 20:53

    Joni Hatanmaa:
    Olen yhä sitä mieltä, että yksityisen kopioinnin oikeus pitäisi poistaa niiltä teoslajeilta, joiden vuoksi hyvitysmaksua nykyään kerätään (eli pääasiassa musiikki ja elokuvat). Oikeudenomistajat voisivat silloin halutessaan myydä tuotteidensa mukana oikeuksia valmistaa yksityisiä kappaleita. Tekijöiden saamien korvauksien suuruus määritettäisiin silloin markkinaehtoisesti.

    Mitenkähän yksityistä käyttöä käytännössä valvottaisiin? Piratismi ja laittomuus lisääntyisivät määritelmän mukaan ja yleinen lainkuuliaisuus laskisi. Yleensä ei ole hyvä idea säätä lakeja, joita ei pysty valvomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Olli Pitkänen kirjoitti 13.5.2012 kello 20:57

    Mika:
    Edellisestä vielä unohtui se asia, että koska kopiosuojatun materiaalin kopiointi omaan käyttöön on huhun mukaan laitonta, niin kansalaisena voinen edellyttää että rahoja ei tulouteta levy-yhtiöille ja artisteille joiden tuotokset ovat kopiosuojattuja. Maksuillahan on tarkoitus kai korvata vain laillisesta kopioinnista aiheutuneet tulonmenetykset.

    Kyllä, näin Markus Leikolakin ehdottaa. Samoin Creative Commons -lisensoidusta sisällöstä ei maksettaisi hyvitysmaksuja. Käytännössä on kyllä paljon vaikeampaa kuin mitä Leikola väittää tulkita, onko kyse vapaasta lisenssistä tai tehokkaasta teknisestä suojasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 13.5.2012 kello 21:48

    “noissa on kyse vaivaisesta 3 miljoonasta per vuosi, mikä on alle 1% esimerkiksi siitä rahasta millä valtio vuosittain pyörittää YLE:ä.. ”

    SDP-poliitikkojen keksimä YLE:n rahoitusmallihan tarkoittaa YLE:lle vastikkeetonta rahaa. Ylestä tulee samanlainen pohjaton rahareikä kuin jostain maallikoiden johtamasta kälviän kunnasta.

    Kukaan ei kysele sen perään, onko YLE tehokas vai ei. YLE:lle ollaan antamassa jopa indeksikorotukset. Kukaan ei kysele onko YLE tehokas vai eikö ole.

    500 miljoonaa on iso raha veronmaksajille – pieni raha kansanedustajille ja kokoomuslaisille, jotka YLEä johtavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ville kirjoitti 13.5.2012 kello 22:19

    teekkari:

    Elä nyt hulluja puhu! Ettäkö teollisuudenalan pitäisi sopeutua kulutustottumusten muutokseen? Naurettavaa ajatuksenakin!

    Maailma oli niin paljon yksinkertaisempi ja helpompi silloin, kun ihmiset nauhoittivat radiosta tai kaverin lainaamalta kasetilta musiikkia omalle c-kasetilleen. Ei ollut internettiä tai älypuhelimia tai videopelejä tms.
    Ja toisekseen, e-kirjoja ei käsittääkseni voi (laillisesti) kopioida, joten niistä kopiointikorvauksen maksaminen tuntuu oudolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. LNu kirjoitti 13.5.2012 kello 23:21

    Evert The NeveRest: Kun rahat kulkee ministeriön pavunlaskijoiden silmien alta, tilanne on olennaisesti parempi. Budjettirahat ovat vuosittain syynissä ja niille rahoille löytyy muitakin ottajia.

    Kasetti- ja Yle-maksujen siirtäminen muuhun kohteeseen on melkolailla mahdonta, kun rahat ei ole budjetissa. Poliitikko voi niihin puuttuessaan vain pyllistää kumartamatta kellekään.

    Tai no, nyt teknolobby olisi tyytyväinen, mutta sitä ei ilmeisesti pidetä kultturellien veroisena pelurina. Kansakin olisi tyytyväinen verotaakan laskiessa, mutta kun verotaakan laskua ei voi kohdentaa SAK:lle eikä EK:lle saati millekään pienelle saunakerholle, ei sitä kannata tehdä ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Joni Hatanmaa kirjoitti 13.5.2012 kello 23:34

    Olli Pitkänen: Mitenkähän yksityistä käyttöä käytännössä valvottaisiin? Piratismi ja laittomuus lisääntyisivät määritelmän mukaan ja yleinen lainkuuliaisuus laskisi. Yleensä ei ole hyvä idea säätä lakeja, joita ei pysty valvomaan.

    Tämä on perusongelma tekijänoikeudessa, kun säännellään yksityisten henkilöiden velvollisuuksia. Yksityisen kopioinnin rajoitukseen voisi käyttää DRM:ää siten, että oikeudenhaltijat myisivät teoksia rinnan DRM-suojattuna ja vailla suojaa, joista jälkimmäiseen liittyy lisenssi yksityiseen kopioimiseen. Jälkimmäinen voisi olla myös kalliimpi, mikäli näin halutaan.

    Sanokaa jos olen väärässä (ei ole omakohtaista kokemusta), mutta TV-ohjelmien osalta ainakin HD-lähetyksiin on kuulemani mukaan jo nyt lisätty flagi, joka kieltää tallentamisen. Televisioyhtiö on siis tälläkin hetkellä se taho, joka neuvottelee oikeudet katsojiensa yksityiseen kopiointiin. Jos laista johtuva oikeus poistettaisiin, voisi yksittäisillä katsojalla olla vähemmän periaatteellisia esteitä ostaa kopioinnin kieltävät flagit pois (sikäli kun sellaista mahdollisuutta katsojille tarjottaisiin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. OP kirjoitti 14.5.2012 kello 0:14

    tiedemies:
    Olen eri mieltä. Taiteilijoille ei kuulu pennin pyörylää. Eikä kuulu kirjailijoille tms. Itseasiassa, ei kuulu myöskään taksikuskeille, partureille, hitsaajille, jne. Kenellekään ei kuulu korvausta yhtään mistään muusta kuin siitä, mistä he sopivat esimerkiksi työnantajan tai asiakkaan kanssa maksettavaksi toimitettua palvelua tai tuotetta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolisesta kuppauksesta eroon.

    Tästä pitää pitää ääntä, eikä tuumaakaan antaa periksi. Ennenpitkää ihmiset tulevat järkiinsä. Voit huijata kaikkia ihmisiä hetken aikaa ja joitain kaiken aikaa, mutta et kaikkia kaiken aikaa. Lopulta tämän homman on loputtava.

    Mihin työttömät sijoittuvat tässä “kenellekään ei kuulu korvausta” -skenaariossasi? Siihen ryhmäänhän suuri osa noista taiteilijoista joutuisi jos kerran heille ei kuulu pennin pyörylää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Olli Pitkänen kirjoitti 14.5.2012 kello 7:05

    Joni Hatanmaa: Tämä on perusongelma tekijänoikeudessa, kun säännellään yksityisten henkilöiden velvollisuuksia. Yksityisen kopioinnin rajoitukseen voisi käyttää DRM:ää siten, että oikeudenhaltijat myisivät teoksia rinnan DRM-suojattuna ja vailla suojaa, joista jälkimmäiseen liittyy lisenssi yksityiseen kopioimiseen. Jälkimmäinen voisi olla myös kalliimpi, mikäli näin halutaan.

    Tuohan olisi sinällään mahdollista jo nyt: myydä halvemmalla DRM-suojattua versiota ja kalliimmalla suojaamatonta. Miksi tämä malli ei ole yleistynyt? Koska ei ole olemassa täydellistä DRM-suojausta eikä DRM ole osoittautunut kovin toimivaksi ratkaisuksi edes digitaalisessa ympäristössä (esim monet levy-yhtiöt yrittivät ottaa sen käyttöön, mutta luopuivat siitä). Vielä pitkään myydään paperille painettuja lehtiä ja kirjoja ja lähetetään analogisia radiolähetyksiä. Niihin DRM ei sovellu lainkaan. Seinälle ripustettavaa taulua on aika vaikea ajatella suojattavan DRM:llä. DRM tarkoittaa digitaalista oikeuksien hallintaa mutta ihmiset eivät ole digitaalisia ja siksi DRM ei sovellu ollenkaan kaikkeen inhimilliseen teosten hyödyntämiseen. Sinulla on aivan liian optimistinen kuva DRM:n mahdollisuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. anonyymi kirjoitti 14.5.2012 kello 12:08

    Olli Pitkänen:
    Miksi tämä malli ei ole yleistynyt? Koska ei ole olemassa täydellistä DRM-suojausta eikä DRM ole osoittautunut kovin toimivaksi ratkaisuksi edes digitaalisessa ympäristössä (esim monet levy-yhtiöt yrittivät ottaa sen käyttöön, mutta luopuivat siitä).

    DRM ei toimi konseptuaalisesti, koska siinä annetaan kuluttajalle sekä lukittu materiaali että avaimet siihen. Lukitsemisen tarkoitus taas on estää ihmisiä käyttämästä materiaalia kuin tietyllä tavalla ja tämä yleensä heikentää myös sallittujen käyttötapojen hyödyntämistä ja käyttökokemusta. Kaiken lisäksi tällainen materiaali saavuttaakseen huonomman toimivuutensa vaatii ympäristöltään ylimääräistä toiminnallisuutta (DRM-tukea) eli se supistaa vaihtoehtoja.
    Kuluttajat eivät DRM-käyttörajoitteita arvosta, koska heidän näkökulmastaan se on tuotteen tahallista rikkomista ja asioiden haittaamista ilman, että tätä kompensoidaan hinnassa.

    Koko kasettimaksuongelmassa on muutama olellinen asia, joiden mainitsemista jostain syystä vältellään sillä virallisella tasolla, jolle tämä asia kuuluu:
    * Ensinnäkin järjestelmä on kehittynyt alkuperäistä tarkoitustaan vastaamattomaksi yleiseksi tukijärjestelmäksi.
    * Toisekseen sekä maksun keruu että tuloutus kohdistuvat vähintäänkin erittäin epätarkasti elleivät täysin väärin kenties jopa siinä määrin, että sitä kerätään lainvastaisesti.
    * Kolmanneksi “hyvitys”maksukeskustelussa sotketaan lähes poikkeuksetta ja täysin tahallisesti mukaan hiljaisiksi (ja mahdollisesti jopa kaikkein merkittävimmiksi) perusteiksi piratismi ja sellainen laillinen kopiointi, joka ei ole ostoa korvaavaa.
    * Neljänneksi maksua pyritään kasvattamaan ja maksupohjaa laajentamaan samalla kun materiaalin laillisia käyttömahdollisuuksia halutaan ennestään rajoittaa. Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta: Koko tekijänoikeus- ja IPR-väännössä määritellään pitkälti se, ketä tekniikan kehittyminen saa hyödyttää – kaikkia ihmisiä vaiko vain tiettyjä teollisuudenaloja.
    * Pahinta kuitenkin on se, että on kyseenalaista tuottaako kopiointi (laillinen tai laiton) lainkaan mitään merkittävää haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jouni Martikainen kirjoitti 14.5.2012 kello 13:18

    OP: Mihin työttömät sijoittuvat tässä “kenellekään ei kuulu korvausta” -skenaariossasi? Siihen ryhmäänhän suuri osa noista taiteilijoista joutuisi jos kerran heille ei kuulu pennin pyörylää.

    Jos tähän tiedemies-OP keskustelun väliin heittäisi kysymyksen, että ikuisesti kortistoonko kaikki taiteilijat ilman kasettiveroa jäisivät? Kukaanko ei työllistyisi missään vaiheessa mihinkään muihin tehtäviin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Joni Hatanmaa kirjoitti 14.5.2012 kello 13:45

    En kirjoittanut mitään DRM:n ylistystä, vaan pyrin esittämään vaihtoehdon, että oikeudenomistajien rahallisen menetyksen kompensointi veroluontoisin maksuin voidaan lopettaa, kun annetaan mahdollisuus kuluttajan/välittäjän ja oikeudenomistajan sopia yksityisestä kopioinnista keskenään. Pointin ydin on, että oikeudenomistajat tuskin keräisivät lähellekään nykyisiä hyvitysmaksujen määriä, jos maksut määräytyisivät markkinaehtoisesti.

    Oikeudenomistajien menetykset tekijänoikeuslain 12 §:stä, eli yksityisen kopioinnin poikkeuksesta ovat lähinnä abstrakti (huonosti valvottavissa olevan) yksityistä kopiointia koskevan kielto-oikeuden menettäminen.

    Yksityistä kopiointia ei tietenkään voi mitenkään valvoa ja DRM:t toimivat erityisesti musiikin osalta huonosti. Riisipaperiin tai öljyvärikankaisiin ei ole ennenkään liitetty hyvitysmaksua eikä taideta ehdottaa nytkään, joten kirjoja ja tauluja ei tarvitse ottaa keskusteluun mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JTS kirjoitti 14.5.2012 kello 14:27

    “Käsittääkseni korvaus maksetaan oletetun menetyksen mukaan”

    Tässä se ongelma juuri on.
    Samoinmaksut määritellään oletetun kuulijamäärän mukaan – Suomessa n 20 miljoonaa kuulijaa eri kanavilla jatkuvasti.

    Spotify kertoo todellisen kuuntelumäärän, jolloin kohtuullinen korvaus on todellakin kohtuullinen.
    Miksi maksaa 20 euroa cd:stä jonka kuutelee kerran?

    Yle-veron mukana nämäkin muutama euro / luonnollinen henkiö korvaukset hoituisivat, eteenkin kun jo nyt käytännössä koko Teoston rahavirta tulee vain Yleltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. a_l kirjoitti 14.5.2012 kello 15:44

    anonyymi:* Neljänneksi maksua pyritään kasvattamaan ja maksupohjaa laajentamaan samalla kun materiaalin laillisia käyttömahdollisuuksia halutaan ennestään rajoittaa. Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta: Koko tekijänoikeus- ja IPR-väännössä määritellään pitkälti se, ketä tekniikan kehittyminen saa hyödyttää – kaikkia ihmisiä vaiko vain tiettyjä teollisuudenaloja.

    Niin, lainsäädäntöä muuttamalla ollaan määrätietoisesti rajoitettu vapaata käyttöä ja laajennettu oikeudenomistajan suojaa. Massiivisella pr-kampanjalla tämä on saatu näyttämään luovan alan puolustustaistelulta ahneita piraatteja vastaan.

    Tosiasiassa silloin c-kasettiaikana kuluttajalla ja riippumattomalla tuottajalla oli paljon enemmän oikeuksia kuin nykyään.

    * Pahinta kuitenkin on se, että on kyseenalaista tuottaako kopiointi (laillinen tai laiton) lainkaan mitään merkittävää haittaa.

    Kopioinnista puhuminen on harhaanjohtavaa, kun media-alan murros johtuu ensisijaisesti teknologian kehityksestä eikä käyttäytymisen muutoksesta.

    Luvaton kopiointi on tuonut meille mm. Spotifyn ja iTunesin kaltaiset palvelut joista ei 90-luvulla osattu kuvitellakaan.

    Mitä itse asiaan tulee, niin saajapuoli ei tietenkään halua tulojaan valtion budjetista, koska silloin koko rahoituksen olemassaolo ja määrä tulee perustella budjettikäsittelyssä.

    Mutta eihän se olekaan tyhmä joka pyytää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. OP kirjoitti 14.5.2012 kello 16:50

    Jouni Martikainen: Jos tähän tiedemies-OP keskustelun väliin heittäisi kysymyksen, että ikuisesti kortistoonko kaikki taiteilijat ilman kasettiveroa jäisivät? Kukaanko ei työllistyisi missään vaiheessa mihinkään muihin tehtäviin?

    No jos nyt puhutaan vaikka musiikin tekijöistä, niin ylivoimaisesti suurin osa heistä käy päivätöissä eli tekee ns. “oikeita töitä” ja musisoi harrastuksena tai puoliammattimaisesti. Heille hyvitysmaksulla ei ole juuri merkitystä.

    Sitten on todella pieni joukko todella suosittuja ja hyvin menestyviä ammattimuusikoita, joille maksun poistaminen tekisi vain harmillisen loven lompakkoon.

    Suuri osa ammattimuusikoista kuitenkin sinnittelee jossain toimeentulon rajamailla. Heidän tulonsa koostuvat monista pienistä tulonlähteistä, joista hyvitysmaksu ja muut tekijänoikeustulot ovat usein merkittävä osa. Hyvitysmaksun poistaminen saattaisi hyvinkin tuottaa paljon työttömiä muusikoita ja muita taiteilijoita. Ainakin yksi jo valmiiksi henkihieverissä oleva taiteenlaji, dokumenttielokuva, katoaisi kokonaan (tosin en ihan ymmärrä miksi dokkareita pitää rahoittaa juuri hyvitysmaksuilla.)

    No tähän nyt joku tietysti sanoo, että moiset nälkätaiteilijat joutavatkin kortistoon ja saahan sitä mieltä toki olla. Itse näkisin kuitenkin taiteilijoiksi kouluttautuneet ihmiset koulutustaan vastaavassa työssä mieluummin kuin kortistossa. Ilmeisesti myös yhteiskunnan päättäjät ovat olleet samoilla linjoilla, koska moisia korvauksia on säädetty. Se, että nyt käytössä oleva rahojenkeruumekanismi on huono, on tekninen ongelma ja siinä kannatan Osmon ehdotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mikael M. kirjoitti 14.5.2012 kello 23:36

    Veroluontoisella maksulla kustannetaan toki myös musiikkialan järjestöjen strateginen käräjöinti. Onneksi käräjäoikeudella oli järkeä matkassa, sillä toisenlaisen päätöksen seuraukset olisivat olleet “mielenkiintoiset”:

    http://www.hs.fi/kotimaa/Käräjäoikeus+Wlan-yhteyden+omistaja+ei+vastuussa+tiedostonjakelusta/a1305562746175

    Uutinen on muuten siinä mielessä virheellinen, että tapauksen kantajien eli Teoston ja Suomen IFPin olisi omasta mielestään pitänyt saada hyvitystä 1590 euroa ensin mainitulle, 3850 euroa jälkimmäiselle, yleisistä kuluista 780 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 3000 euroa. Siis yhdeksän tonnin lasku avoimen wlanin pidosta.

    Onpas tosi kumma juttu, miten niin monet ihmiset suhtautuvat penseästi muusikoiden etujärjestöihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Hannu Oskala kirjoitti 15.5.2012 kello 0:48

    tiedemies kirjoitti:

    “Olen eri mieltä. Taiteilijoille ei kuulu pennin pyörylää. Kenellekään ei kuulu korvausta yhtään mistään muusta kuin siitä, mistä he sopivat esimerkiksi työnantajan tai asiakkaan kanssa maksettavaksi toimitettua palvelua tai tuotetta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolisesta kuppauksesta eroon.”

    Suomen valtion budjetti on noin 50 000 miljoonaa euroa. Jos hyvitysmaksua pitää “mielettömänä kuppauksena”, niin silloin on kyllä suhteellisuuden taju komeasti kartanolla.

    Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, joka on sallittua ja aiheuttaa luovalle alalle tulonmenetyksiä. Miten vaikeaa tämä perusasia on ymmärtää? Itse vertaan hyvitysmaksua mieluusti petoeläinten aiheuttamiin haittoihin maataloudelle.

    Maajusseille on tänä vuonna budjetoitu 5,4 miljoonaa hirvieläinvahinkoihin ja 4,3 miljoonaa petoeläinvahinkoihin. Lisäksi muita pikkusummia mm. hyönteis- ja sienituhojen korvaamiseksi. Oma suosikkini on kuitenkin ns. luonnonhaittakorvaus, jota maksetaan tänä vuonna noin 420 miljoonaa euroa. Tämä siis korvausta siitä että meillä on ilmasto.

    Ja olen vahvasti sitä mieltä että maatalouttakin pitää Suomessa tukea, jos haluamme pitää maaseudun elävänä ja ylläpitää vuosisatoja kestänyttä maanviljelystä. Keinoista ja summista toki olen hiukan eri mieltä MTK:n kanssa.

    Hyvitysmaksujen “mielipuolinen kuppaus” pitää yllä mm. pääosan suomalaisesta dokumenttielokuvatuotannosta. Minun mielestäni se on arvokasta työtä, joka ansaitsee tukensa. Samalla tavalla kuin tiedemieskin ansaitsee tutkimusapurahansa. Niitäkin muuten taidetaan jakaa aika paljon enemmän kuin hyvitysmaksuja.

    Mielekästä kuppausta, jota ilman Suomi ja me kaikki suomalaiset olisimme taatusti köyhempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Tiedemies kirjoitti 15.5.2012 kello 4:27

    Hannu Oskala: Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, joka on sallittua ja aiheuttaa luovalle alalle tulonmenetyksiä. Miten vaikeaa tämä perusasia on ymmärtää?

    Me emme korvaa putkimiehille tulomenetyksiä siitä, että ihmiset käyvät vessassa myös esimerkiksi kyläilessään naapurissa tai vaikkapa ravintoloissa. Me emme myöskään korvaa tulonmenetyksiä taksikuskeille siitä, että sukulaiset tai tuttavat lainaavat toisilleen autoa.

    Kuitenkin jollakin kumman logiikalla juuri tällaisia samanlaisia “tulonmenetyksiä” pitää korvata musiikintekijöille.

    En hyväksy tällaisten vaateiden legitimiteettiä. Kuppaus on järjetöntä, ei sen suuruusluokan, vaan sen sisäisen logiikan vuoksi. Sensijaan että musiikkibisnes jne keskittyisivät liiketoimintaan kuten taksikuskit, putkimiehet, jne, ne keskittyvät ekstraktiiviseen kuppaukseen ja kryptoverotukseen.

    Tämä ajattelumalli pitää saada murrettua, koska se on vahingollinen. Lyhyellä aikavälillä toki näyttää siltä, että kyse on “vain” tulonsiirrosta hyödynsaajilta tuottajille, mutta pitkällä aikavälilä tästä on haittaa myös musiikintuotannolle itselleen. Teknologia on muuttunut, koko ala on muuttunut, eivätkä ihmiset tahdo myöntää tätä. “Tulonmenetyksen” kaltaista retoriikkaa käytetään, kun tekniikka ajoi tosiasiassa ohi jo liki 30 vuotta sitten. Tilanne on vastaava kuin joskus 1930 luvulla olisi ensin autovero jyvitetty hevosmiehille, ja sitten pikku hiljaa laajennettu tämä hyvitysmaksu juniin, laivoihin, ja lentokoneisiin.

    Kopioiden myymisen aikakausi meni jo. Teknologisesti se päättyi viimeistään 80-luvun puolivälissä, ja sosiaalisesti 90-luvun lopulla. Sitä ei enää ole, piste. Herätkää tähän päivään, pyydän, niin päästään eteenpäin. Me emme elä enää 70-lukua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kuuntelija kirjoitti 15.5.2012 kello 6:40

    Hannu Oskala:
    tiedemies kirjoitti:

    Suomen valtion budjetti on noin 50 000 miljoonaa euroa. Jos hyvitysmaksua pitää “mielettömänä kuppauksena”, niin silloin on kyllä suhteellisuuden taju komeasti kartanolla.

    Verratessa kahta asiaa keskenään olisi niiden suotavaa olla yhteismitallisia. Sama argumentti on ollut paljon käytössä kuntapuolella. Mitä merkitystä on sen kolmannen museojohtajan, oikeutta vinkuheinille performanssilla tai muulla pienemmän summan menoerällä, jos suurin osa budjetista kuitenkin menee sosiaalipuolelle, terveydenhoitoon ja koulutukseen?

    Joko taiteilijoita on liikaa tai mesenaatteja on liian vähän, koska tietääkseni suhteellisen laadukasta taidetta on tehty ennen apurahoja ja hyvitysmaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. tiedemies kirjoitti 15.5.2012 kello 8:30

    Ja siis, tutkimusta tehdään nykyisin paitsi yliopistoissa julkisella rahalla, myös paljon yksityisen palveluksessa. Tutkijat eivät yleisestiottaen saa, eikä heidän (meidän) kuulukaan saada, penniäkään siitä, että joku kopioi tutkimusta. Sensijaan palkan saa työstä, joka tehdään työsopimuksen mukaan. Papereihin saa nimensä ja siitä saa glooriaa ja suitsutusta, mutta ei rahaa. Tekijänoikeuden varjolla siitä kyllä jotkut muut käärivät rahaa. Jälleen yksi syy vastustaa koko touhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. i kirjoitti 15.5.2012 kello 8:32

    Tämän olisi voinut otsikoida “lääninherrojen paluuksi”. Kun ei valtiolla ole rahaa, jaetaan läänityksiä veronkanto-oikeuksineen (YLE, tekijänoikeusjärjestöt, uusiutuvan energian tuottajat, jne.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. tiedemies kirjoitti 15.5.2012 kello 8:34

    Siis: tutkija tekee työtä josta saa palkkaa. Lisäksi tutkija tekee julkaisuja. Kustantaja kaappaa tekijänoikeuden itselleen ja myy sitten tämän varjolla sen julkaisun tutkijalle itselleen. Homma onnistuu, koska välissä on yliopisto, joka maksaa kustantajalle suojelurahaa, ja jonka toimintaedellytyksiin kuuluu mm että sen tutkijat julkaisevat näiden kustantajien lehdissä. Tämä on huijausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. JTS kirjoitti 15.5.2012 kello 9:35

    Huumoria piäivään oikein roppakaupalla:

    “Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, joka on sallittua ja aiheuttaa luovalle alalle tulonmenetyksiä. Miten vaikeaa tämä perusasia on ymmärtää? Itse vertaan hyvitysmaksua mieluusti petoeläinten aiheuttamiin haittoihin maataloudelle.”

    Just joo.

    Mitähän tulonmenetystä se on kun autossa olleen cd:n naarmuutuminen on siinä poltetussa kopiossa. En sen kummemmin kuuntelisi Eppuja enempää tai vähempää, koska olev vain yhdessä pikassa.

    Levykaupasta en saa aihion hinnalla uutat levyä, kyun menen sinne valittamaan, että hei, tästä oon jo kaiken muun makanut mutta pakkaus on kulunut.

    Onko taulun kehystebn vaihtaminen syy maksaa sen tehneelle uudestan koko hinta?

    Lisää huumoria:
    Yle veron muuten voisi kätevästi vaihtaa televisoiden ja muiden näyttölaitetiden verottamiseen – sellaiset 1 500 euroa veroa per telkkari, niin 8 – 9 vuotta katselua hoituu. Rikkaat vaoivat ostaa niin monta televisiota kuin haluavat.
    On muuten uudella kännykällä sitten hintaa – alkaen 2 000 euroa iPhonesta. Eikä tietenkään haitata ketään, kun samna raha menisi muutenkin.

    Markus on ehdotuksellaan viemässä maata johonkin menneisyyteen, kun digilaitevero ei merkitse mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. spottu kirjoitti 15.5.2012 kello 10:23

    tiedemies: Tämä on huijausta.

    Ei ole huijausta vaan looginen seuraus sopimusvapaudesta silloin kun sopijapuolet eivät ole resursseiltaan tasavahvoja.

    Eli jos:

    tiedemies: Kenellekään ei kuulu korvausta yhtään mistään muusta kuin siitä, mistä he sopivat esimerkiksi työnantajan tai asiakkaan kanssa maksettavaksi toimitettua palvelua tai tuotetta vastaan.

    niin sitä saa mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Rogue kirjoitti 15.5.2012 kello 10:45

    Hannu Oskala:
    Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, joka on sallittua ja aiheuttaa luovalle alalle tulonmenetyksiä. Miten vaikeaa tämä perusasia on ymmärtää?

    On se melko vaikeaa, kun kukaan ei oo vielä osannu selittää, että mistä ja miten ne tulonmenetykset syntyy. Onks sulla laittaa viitettä johonkin puolueettomaan tutkimukseen, josta ilmenis, että luova ala jää laillisesta kopioinnista nettona tappiolle?

    Teknologian kehitys(just esim. se mahdollisuus siirtää lailliset musiikkinsa alustalta toiselle) on parantanut musiikin ja muiden kulttuurituotteiden käytettävyyttä(laatua) huikeesti. Tää johtaa ceteris paribus kysynnän kasvuun ja siten lisää myyntiä. Jotta tuottajat jäis yksityisestä laillisesta kopioinnista nettona tappiolle, sen tulonmenetyksiä aiheuttavan kopioinnin pitäis ylittää tosta em. mekanismista aiheutuva tulonlisäys.

    Itse vertaan hyvitysmaksua mieluusti petoeläinten aiheuttamiin haittoihin maataloudelle

    Petoeläinten aiheuttamat haitat lienee melko yksimielisesti tunnustettu tosiasia. Mikä ei tietenkään automaattisesti tarkota sitä, että ne pitäis korvata maajusseille. Kuitenkaan ei liene kyseenalaista, että onko ne haitat todellisia. Ja vaikka ei oliskaan todellisia, niin se ei kelpaa perusteeks mielivaltaselle hyvitysmaksulle.

    Hyvitysmaksujen “mielipuolinen kuppaus” pitää yllä mm. pääosan suomalaisesta dokumenttielokuvatuotannosta. Minun mielestäni se on arvokasta työtä, joka ansaitsee tukensa

    Myönnät siis tässä suoraan, ettei hyvitysmaksulla ole mitään tekemistä tulonmenetysten kanssa? Vai väitätkö tosissaan, että yksityinen laillinen kopiointi aiheuttaa tulonmenetyksiä suomalaisille dokumenttielokuvien tuottajille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. a_l kirjoitti 15.5.2012 kello 10:58

    Hannu Oskala: Hyvitysmaksulla korvataan yksityistä kopiointia, joka on sallittua ja aiheuttaa luovalle alalle tulonmenetyksiä. Miten vaikeaa tämä perusasia on ymmärtää?

    Minulle tuon ymmärtäminen on todella vaikeaa. Kertoisitko esimerkin laillisesta kopioinnista joka vähentää luovan alan tuloa?

    Lisäksi haluaisin näin maksajan ominaisuudessa kuulla, miten tämä aiheuttaa vuodessa juuri kymmenen miljoonan euron tulonmenetyksen.

    Itse vertaan hyvitysmaksua mieluusti petoeläinten aiheuttamiin haittoihin maataloudelle.

    Verrataan vaan.

    En ole alan asiantuntija, mutta tietääkseni maanviljelijä joutuu osoittamaan vahingon tapahtuneen, jonka jälkeen valtio mahdollisesti maksaa korvauksen budjetissa tarkoitukseen varatuista varoista. Ei ole mitään pisteveroa josta maksetaan x euroa jokaiselle karjankasvattajalle.

    Hyvitysmaksujen “mielipuolinen kuppaus” pitää yllä mm. pääosan suomalaisesta dokumenttielokuvatuotannosta. Minun mielestäni se on arvokasta työtä, joka ansaitsee tukensa.

    Nyt en pysy enää lainkaan perässä. Onko hyvitysmaksun tarkoitus siis

    a) korvata menetettyä tuloa (perusasia joka minun oli vaikea ymmärtää) vai
    b) tukea yleishyödyllisenä pidettyä toimintaa (tähän on olemassa valmiit kanavat)

    Jompi kumpi kohta ei nyt täsmää. Vai onko tosiaan niin, että suomalainen dokumenttielokuva ei kannata laillisen kopioinnin vuoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Mikko Kiviranta kirjoitti 15.5.2012 kello 11:56

    Siis: tutkija tekee työtä josta saa palkkaa. Lisäksi tutkija tekee julkaisuja. Kustantaja kaappaa tekijänoikeuden itselleen ja myy sitten tämän varjolla sen julkaisun tutkijalle itselleen

    Tätä toimintatapaa vastaan on nousemassa kansanliike
    http://johncarlosbaez.wordpress.com/category/publishing#post-7885

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. JTS kirjoitti 15.5.2012 kello 12:01

    Aina vain typerämpää: Jos haluan tukea kotimaista dokumenttituotantoa, ostan 500 gigan kovalevyn?

    Parantaako kotikovalevyjen verotaminen suomalaisten dokumenttielokuvien tasoa?
    Kopioidaanko juuri kotimaisia dokumentteja niille?
    Luoko digilaitevero työttämyyskorvausta vastaavan automaattisen ja itseään pyörittävän apurahajärjestelmän keskinkertaisille puuhastelijoille, joiden olisi syytä keksiä itselleen parempaa tekemistä?

    Tiedeapurahojen, Akatemian, Tekesin tai VTT:n rahoitus ei tule esimeriksi kuulalaakerien erillisverotuksesta(vain prosentti, ei haittaa ketään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. OP kirjoitti 15.5.2012 kello 16:53

    Tiedemies: Me emme korvaa putkimiehille tulomenetyksiä siitä, että ihmiset käyvät vessassa myös esimerkiksi kyläilessään naapurissa tai vaikkapa ravintoloissa. Me emme myöskään korvaa tulonmenetyksiä taksikuskeille siitä, että sukulaiset tai tuttavat lainaavat toisilleen autoa.
    Kuitenkin jollakin kumman logiikalla juuri tällaisia samanlaisia “tulonmenetyksiä” pitää korvata musiikintekijöille

    Tuo vanha kunnon putkimiesvertaus ontuu, koska ihan samalla tavalla siellä kyläillessä voi vessassakäynnin lisäksi kuunnella tuttujen omistamia levyjä ilman korvausta. Sukulaiset ja tuttavat saavat myös ihan vapaasti lainailla toisilleen levyjä eikä siitäkään vielä mitään korvauksia makseta.

    On joitain ammatteja, joiden työn tuloksia on helppo kopioida itselleen tai toisille lähes ilmaiseksi. Putkimies tai taksikuski eivät ole tällaisia ammatteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. tiedemies kirjoitti 16.5.2012 kello 11:46

    Naapureiden osalta putkimiesvertaus ehkä ontuu, mutta ei ravintolan osalta. Ravintolassa vessassa käydessähän selvästi tehdään liiketoimintaa. Tämähän on se perustelu jolla kampaamoita ja takseja kupataan.

    Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Kustannustalo kuppaa samaan tapaan kuin muutkin tekijänoikeusrosvot. Ero on siinä että kustannustalo ei maksa mitään niille, joita se rosvoaa. Teosto sentään antaa osan rahoista joillekin tekijöille. Ei se tietty kai teostosta vähempää tai enempää rosvoa tekisi jos sen johto vain joisi ne rahat, mutta puolustelijoilta yleensä saattaisi loppua perustelut siinä vaiheessa. Jostain syystä tieteellisiä julkaisuja kustantavat lehtitalot näin tehdessään voidaan kuitenkin ihan hyväksyä, en tosin ihan hoksaa miksi.

    Tämä juttu on niin itsestäänselvä, etten oikeastaan ymmärrä miten joku viitsii väittää vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.5.2012 kello 14:02

    Hannu Oskala:
    Samalla tavalla kuin tiedemieskin ansaitsee tutkimusapurahansa. Niitäkin muuten taidetaan jakaa aika paljon enemmän kuin hyvitysmaksuja.

    Vaan millähän tavalla tutkimusapurahojen rahoitus sitten kerätään?

    Ehkäpä suklaapatukoiden, kondomien, sytytystulppien tai lannoittamattoman kasvuturpeen hintaan lisätyllä tiedemaksulla?

    Olipa huono vitsi – eihän sitä tosiaankaan kerätä sellaisella. Kun nuo asiat eivät liity millään tavalla siihen tutkimukseen….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. OP kirjoitti 16.5.2012 kello 14:31

    tiedemies:
    Naapureiden osalta putkimiesvertaus ehkä ontuu, mutta ei ravintolan osalta. Ravintolassa vessassa käydessähän selvästi tehdään liiketoimintaa. Tämähän on se perustelu jolla kampaamoita ja takseja kupataan.

    Niinpä, mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää:
    Putkimiehen ja musiikintekijän ansaintalogiikka on niin erilainen, että ne eivät sellaisenaan ole ollenkaan vertailukelpoisia.

    Analoginen tilanne olisi, jos putkimies saisi palkkionsa ja kulukorvauksensa vähitellen vessan käytöstä perittävillä käyttömaksuilla. Silloin putkimiehetkin taatusti perustaisivat oman edunvalvontalafkansa Putkisto ry:n, joka valvoisi että myös kampaamot ja ravintolat tilittävät vessankäyttömaksunsa.

    Musiikin kopiointia vastaava tilanne edellyttäisi, että 3D-skanneri- ja printteriteknologia olisi edistynyt niin pitkälle, että olisi mahdollista skannata naapurin tai ravintolan kiva vessa ja tulostaa se omaan kotiinsa. Eiköhän Putkisto ry:kin silloin vaatisi niille skannereille ja printtereille hyvitysmaksua, ja ihan hyvästä syystä.

    Tämä juttu on niin itsestäänselvä, etten oikeastaan ymmärrä miten joku viitsii väittää vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tiedemies kirjoitti 16.5.2012 kello 14:32

    Elsevier-boikotista: joo, kannatan kyllä ideaa, mutta tässä on nyt vähän ongelma. Ajatellaan että olet uran kriittisessä vaiheessa oleva tutkija, vaikka postdocina ja pitäisi julkaista näkyvillä foorumeila.

    Elsevier-boikottiin osallistuminen tarkoittaa monella alalla sitä, että ne lehdet, joita virkoja täytettäessä ja rahoitusta hankittaesa on eniten merkitystä, ovat off-limits.

    Tässä on vangin dilemma, joka ei ratkea moralisoimalla. Boikotti on toki ihan OK, mutta oikeasti sen pitäisi lähteä yliopistojen päätäntäporukasta: Ei muuta kuin ilmoitus, että tästä vuodesta eteenpäin elsevierin tilausmaksuja ei makseta, ja julkaisuja ei arvosteta miksikään. Ongelma katoaisi heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Ainaofftopic kirjoitti 16.5.2012 kello 23:27

    tiedemies:
    Siis: tutkija tekee työtä josta saa palkkaa. Lisäksi tutkija tekee julkaisuja. Kustantaja kaappaa tekijänoikeuden itselleen ja myy sitten tämän varjolla sen julkaisun tutkijalle itselleen. Homma onnistuu, koska välissä on yliopisto, joka maksaa kustantajalle suojelurahaa, ja jonka toimintaedellytyksiin kuuluu mm että sen tutkijat julkaisevat näiden kustantajien lehdissä. Tämä on huijausta.

    Jonka liksan maksaa…veronmaksaja. Tiedemies tekee nollatutkimustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2012 kello 0:58

    tiedemies on töissä Singaporessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ainaofftopic kirjoitti 16.5.2012 kello 23:43

    JTS:
    Aina vain typerämpää: Jos haluan tukea kotimaista dokumenttituotantoa, ostan 500 gigan kovalevyn?

    Parantaako kotikovalevyjen verotaminen suomalaisten dokumenttielokuvien tasoa?
    Kopioidaanko juuri kotimaisia dokumentteja niille?
    Luoko digilaitevero työttämyyskorvausta vastaavan automaattisen ja itseään pyörittävän apurahajärjestelmän keskinkertaisille puuhastelijoille, joiden olisi syytä keksiä itselleen parempaa tekemistä?

    Tiedeapurahojen, Akatemian, Tekesin tai VTT:n rahoitus ei tule esimeriksi kuulalaakerien erillisverotuksesta(vain prosentti, ei haittaa ketään).

    Montaa senttii Teoston pussista on kilahtanut Anrgry birds kehitykseen? Toisin sanoen, kyse ei ole musasta. Muistivälineessä bitti voip olla olla muutakin kuin kuin Teoston hessut haluua kertoa. Toki he tiukkoina ay-hahmoina näin haluavatkin kertoa, ovathan he edunsaajajärjestöstön edustajia. Jokainen 10-vuotias tietää, digitaaliseen tallenteeseen voi tallentaa omia tuotoksia. Niistäkö artistillle korvaus myös?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. tiedemies kirjoitti 17.5.2012 kello 1:11

    Mjoo, palkkani taitaa tulla projektista jonka Singaporen puolustusministeriö, siis veronmaksaja.

    Minusta tämä on sikäli epäolennaista että voitaisiinhan tutkimustakin rahoittaa keräämällä jotain erillistä maksua suunnilleen kaikesta jolla sitä voidaan välittää. En pidä tätä järkevänä. Lisäksi voisin kyllä ihan hyvin mennä yksitysenkin palvelukseen tekemään vähän tylsempää ja rajoitetumpaa työtä paremmalla palkalla. Hippinä ja laiskurina en viitsi, mutta sentään teen työsopimuksen jonkun kanssa.

    Jos muusikoihin vertaa niin joku kaupunginorkesterin tai kansallisoopperan soittaja olisi parempi vertailukohta. Ilman muuta näidenkin palkat maksetaan verorahoista. Tätä voi vastustaa ja perustellusti, mutta ei siihen samaan palettiin oikein sovi argumentti pisteverosta jollekin löyhästi asiaan liittyvälle tuotteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tiedemies kirjoitti 17.5.2012 kello 1:18

    Vielä yksi huomautus tuohon kustannusasiaan. Ongelma ei ole se, että tutkijalle ei makseta, vaan se että yliopistot ovat kiinni pelissä, jossa kustantamot kuppaavat niistä rahaa tuottamatta mitään arvoa. Tämäkin on pieni ongelma sen rinnalla että tieto on muurien takana usein hakukoneiden ulottumattomissa, ja lisäksi kirjoittaja ei saa itse antaa omaa työtään kopioitavaksi verkkoon. Raha on epäolennaista, tekijänoikeus estää tekijän oikeuksien toteutumisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Tiedemies kirjoitti 17.5.2012 kello 5:00

    OP:
    On joitain ammatteja, joiden työn tuloksia on helppo kopioida itselleen tai toisille lähes ilmaiseksi.

    Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajatteletko sitten että jos putkimiehiä tarvittaisiin vain yksi asentamaan ensimmäinen vessa ja sen jälkeen kaikilla olisi mahdollisuus kopioida vessa ilman kustannuksia, niin tämän putkimiehen kuuluisi saada korvaus sen mukaan kuinka monella ihmisellä on vessa? Saman työmäärän se putkimies siinä tekee. Se, että päällekäinen työ ei kannata, ei tee siitä työstä yhtään sen arvokkaampaa, kyse on kysynnästä ja tarjonnasta.

    Vrt seuraavat skenaariot:1) Pepsi haluaa palkata muusikon tekemään mainosjinglen se maksaa muutaman päivän työstä todella hyvän liksan. Miksi sen jinglen kirjoittajan pitäisi saada vielä erikseen korvaus joltain taksikuskeilta ja kampaajilta? Miksi tekijällä on tähän oikeus?

    2) TV-yhtiö tuottaa TV-sarjaa, ja lähettää sitä omalla kanavallaan, ja saa tästä mainostuloja. TV-kanavan ollessa vaikka maksullinen kaapelikanava, se saa myös katsojilta rahaa. Miksi TV-yhtiön pitäisi saada rahaa vielä siitä, että joku katsoo sitä nauhalta lähetyksen jälkeen. Liiketoimintamalli pitää suunnitella sen mukaan, että kun se on lähetetty, sitä kopioidaan. Muu on yksinkertaisesti yritys muokata todellisuutta lainsäädännöllä.

    3) Levytysteollisuus menee konkurssiin, ja tervemenoa. Se on täysin tarpeeton jo muutenkin. Siis kamoon, ne tekevät vieläkin CD-levyjä, joiden hinta/tallennuskapasiteetti on jotain astronomista verrattuna modernimpaan mediaan. Siis CD-levyn kokoiselle ja painoiselle kiekolle saadaan nykyään suunnilleen kaikki maailmassa ikinä levytetty musiikki ja vielä kaikki kirjallisuuskin päälle. Tämähän on aivan käsittämätöntä tuhlausta! Ajatteleeko kukaan edes tätä hyvinvointitappiota? Meillä on kustannusrakenne, jossa tyyliin 25 eurolla ihmisille voidaan toimittaa (tallennusmedia mukaanlukien!) musiikkia enemmän kuin he ehtivät kuunnella koko elämässään vaikka se soisi yötä päivää.

    Minä kysyn lähinnä, että mikä oikeutus on sellaisen teollisuudenhaaran olemassaololle, joka ei käytännössä tuota yhtään mitään lisäarvoa? Puhun nyt siis kopioita myyvästä musiikkiteollisuudesta. Dynaaminen argumentti menee, että musiikkia ei tuotettaisi, mutta tämä ei ole totta.

    Kopioiden myymisen voisi näin perustellusti jopa kieltää, mutta täällä on ihmisiä jotka ihan oikeasti haluavat tukea sitä väkivaltakoneiston ja pisteverojen avulla. Ei sillä, onhan tämä liiketoimintamalli tunnettu jo metsästäjä-keräilijäkulttuurien ajoista, eli joku veistää toteemeita ja muut antavat sitten osan saaliistaan tälle. Jos veistät oman toteemin, niin muut heittävät kalliolta alas. Ei se tee tästä toimintamallista yhtään vähempää antisosiaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. OP kirjoitti 17.5.2012 kello 13:19

    Tiedemies: Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajatteletko sitten että jos putkimiehiä tarvittaisiin vain yksi asentamaan ensimmäinen vessa ja sen jälkeen kaikilla olisi mahdollisuus kopioida vessa ilman kustannuksia, niin tämän putkimiehen kuuluisi saada korvaus sen mukaan kuinka monella ihmisellä on vessa? Saman työmäärän se putkimies siinä tekee. Se, että päällekäinen työ ei kannata, ei tee siitä työstä yhtään sen arvokkaampaa, kyse on kysynnästä ja tarjonnasta.

    No tässä analogiassa se vessa olisi tuon kyseisen putkimiehen suunnittelema niin hieno vessa, että ihmiset haluaisivat kopioida juuri sen itselleen ja siinä samalla he välttyisivät maksamasta tuolle putkimiehelle käyttökorvausta, josta tuon putkimiehen tulojen pitäisi muodostua..

    Äänilevyteollisuus ehkä joutaakin mennä, mutta kyllä noista tekijänoikeus- ja hyvitysmaksuista suurin osa menee tekijöille, ei firmoille. Ei minunkaan mielestäni nykyinen systeemi ole hyvä, mutta sinun pointtisihan olikin, että tekijöille ei kuulu yhtään mitään korvausta mistään. Siitä olen jyrkästi eri mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. OP kirjoitti 17.5.2012 kello 13:43

    Tiedemies:

    Vrt seuraavat skenaariot:1) Pepsi haluaa palkata muusikon tekemään mainosjinglen se maksaa muutaman päivän työstä todella hyvän liksan. Miksi sen jinglen kirjoittajan pitäisi saada vielä erikseen korvaus joltain taksikuskeilta ja kampaajilta? Miksi tekijällä on tähän oikeus?

    Kyllä niitä kampaajien ja taksikuskien maksuja peritään niiden jinglejen väleissä soitettavasta musiikista eikä mainoksista.

    Kampaaja soittaa kampaamossaan kaupallista radiokanavaa, koska se hänen mielestään tuo lisää asiakkaita (jos ei, niin mikäs pakko siellä on mitään soittaa, silloin välttyy korvauksiltakin.) Hän maksaa tästä lisäarvosta radiokanavalla soittettavan musiikin tekijöille.

    Pepsi ja muut mainostajat maksavat radiokanavan viulut sekä palkan jinglen tekijälle, joka ei saa tekemästään jinglestä muita korvauksia.

    Henkilökohtaisesti kyllä menisin mieluiten kampaajalle, taksiin tai ravintolaan, jossa ei olisi pakko kuunnella Radio Novaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Samuli Saarelma kirjoitti 17.5.2012 kello 17:20

    tiedemies: Tässä on vangin dilemma, joka ei ratkea moralisoimalla. Boikotti on toki ihan OK, mutta oikeasti sen pitäisi lähteä yliopistojen päätäntäporukasta: Ei muuta kuin ilmoitus, että tästä vuodesta eteenpäin elsevierin tilausmaksuja ei makseta, ja julkaisuja ei arvosteta miksikään. Ongelma katoaisi heti.

    Minusta yliopistokin on yksikkönä liian pieni. Jos tuo päätös tehtäisiin jossain EU-tasolla, niin se voisi tuhota tuon vangin dilemman. Esim. jos EU määräisi, että kaikki tutkimus, jossa käytetään EU-rahaa, pitää julkaista sellaisessa julkaisussa, jonka tilausmaksu on alle X yliopistoille, niin tuolla voisi alkaa olla painoarvoa. Ehkä vielä parempi olisi se, että pantaisiin vielä lisäehto, että kyseisten julkaisujen pitää ajan Y päästä olla julkisesti kaikkien saatavilla. Todennäköisesti kansalliset päättäjät seuraisivat mielellään perässä, kun tuo vangin dilemma tuolla EU-päätöksellä olisi poistettu.

    Tälläisillä säännöillä tieteellinen kustantaminen olisi edelleen jossain määrin kannattavaa touhua, mutta se ei a) olisi enää sellainen kultakaivos kuin nykyään, eikä b) se haittaisi tiedon leviämistä tässä hienossa tietoyhteiskunnassamme samalla tavoin kuin nykyisen systeemin tilaajamaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. harri heikkilä kirjoitti 17.5.2012 kello 18:45

    Jahka digikirjojen kauppa ja sitä myöten myös kopiointi yleistyy, korvauksia tullaan maksamaan nykyistä enemmän myös kirjailijoille ja kirjallisuuden edistämiskeskukselle. Ehdotuksessa siis varaudutaan myös tulevaisuuteen.

    Ei se ihan noin mene loogisesti. Korvaus korvaa laillista kopiointia, kaupalliset e-kirjat ovat valtaosaltaan DRM-suojattuja, eikä niitä voi kopioida. Lisäksi romaanin koko saattaa olla esim. 500 K, joten sen tilavaade nykyisiin mediatallenteisiin nähden on aika olematon.

    Soininvaaran tieto siitä, että kovalevyjen ostajat ovat keskittäneet hankintansa ulkomailla on aika erikoinen, itse ostin juuri ulkoisen FW800-kovalevyn hintaan 218 e. Siinä on viisi euroa Teostomaksua. Uskon, että aika harva lähtee maksamaan ulkomaan postimaksuja välttääkseen sen. Ellei nyt ole sitten periaatekysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2012 kello 23:45

    Aika kallis oli kovalevysi. Halvan kovalevyn saa murto-osahinnalla ja siinä on teostomaksua yhtä paljon sekä tietysti myös arvonlisävero teostomaksulle.
    Tieto ulkomaille keskittämisestä on peräisin Leikolan laskelmista, jonka mukaan valtio saa huomattavasti tuloja siitä, kun hänen esityksenä lopettaa tämän keskittämisen ja arvonlisävero maksetaan taas Suomeen. Tämä peruste vähän oudoksutti, koska arvonlisävero pitäisi maksaa Suomeen myös ulkomaisista verkkokaupoista, jos tuote lähetetään Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. tiedemies kirjoitti 18.5.2012 kello 0:35

    OP: Ei minunkaan mielestäni nykyinen systeemi ole hyvä, mutta sinun pointtisihan olikin, että tekijöille ei kuulu yhtään mitään korvausta mistään. Siitä olen jyrkästi eri mieltä.

    Kenellekään tekijälle ei kuulu yhtään mitään korvausta mistään sellaisesta transaktiosta, jossa tämä tekijä ei ole osapuolena. Tottakai jokaiselle kuuluu korvaus siitä, mistä on sovittu. Jos minä teen työsopimuksen ja teen sen mukaisesti töitä, kuuluu palkka minulle. Jos sinä myyt minulle jotain, niin sinulle kuuluu se korvaus, josta me myymistapahtumassa sovimme.

    Mutta tässä tekijänoikeusasiassa ei ole kyse siitä, vaan tässä yritetään ulosmitata ns. ulkoishyötyä. Paradoksaalisesti se yritetään tehdä niin, että juuri tämän ulkoishyödyn toteutuminen pyritään minimoimaan. Tämä on aivan massiivinen hyvinvointitappio, ja sille ei yksinkertaisesti ole mitään oikeutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Hannu Oskala kirjoitti 18.5.2012 kello 2:08

    Tiedemies elää jossain harhaisen teoreettisessa universumissa, jolla ei ole kyllä mitään kontakteja siihen todellisuuteen, jossa korkealaatuisia kulttuurituotteita tuotetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Tiedemies kirjoitti 18.5.2012 kello 6:15

    Hannu Oskala: Tiedemies elää jossain harhaisen teoreettisessa universumissa, jolla ei ole kyllä mitään kontakteja siihen todellisuuteen, jossa korkealaatuisia kulttuurituotteita tuotetaan.

    Tämä on aika mielenkiintoinen tulkinta, mutta jos nyt oletetaan että se on totta, niin voit varmaan kertoa yksityiskohtaisemmin.

    Oma argumenttini on tietenkin disruptiivinen, ja se herättää vihaa ja aggressiota niissä, jotka kannattavat nykyistä järjestelyä. Olen myös täysin vakavalla naamalla sitä mieltä, että jos “korkealaatuisten kulttuurituotteiden” tuottaminen oikeasti vaatii sitä, että kopioijien kimppuun pitää käydä puukoin ja puntarein, niin korkealaatuisten kulttuurituotteiden tuottamisen voi sitten lopettaa.

    Me emme tarvitse sellaista kulttuuria, jonka tuottamiseksi tarvitaan ekstraktiivisia monopoleja ja väkivaltaa näiden monopolien ylläpitämiseksi. Jos kulttuurintekijöiden elättämiseksi on pidettävä yllä nykyistä systeemiä, kulttuurintekijät saavat minun puolestani jäädä työttömiksi. Kuten yllä totesin, ei hevosmiestenkään toimeentuloa yritetty turvata traktoriveroilla. Ludiitit aikoinaan vastustivat koneistamista ja sitä että koneistetut tehtaat myivät tuotteita halvemmalla kuin käsityöläiset. Nykyään “piraatit” jakavat bittejä peräti ilmaiseksi, ja sekös teitä nykyluddiitteja suututtaa.

    Meillä teknologisen kehityksen ja todellisuuden puolustajilla on kuitenkin sellainen huono asema, että teollistumisen alussa luddiitit olivat vähäväkisiä, ja valtio esimerkiksi Englannissa asettui teknologisen kehityksen taakse. Tällä hetkellä luddiiteilla on puolellaan koko väkivaltakoneisto.

    Demokratia kuitenkin onneksi toimii, ja kun ihmiset ymmärtävät tämän kuppauksen täysimittaisen vahingon, niin se loppuu siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. OP kirjoitti 18.5.2012 kello 8:39

    tiedemies: Kenellekään tekijälle ei kuulu yhtään mitään korvausta mistään sellaisesta transaktiosta, jossa tämä tekijä ei ole osapuolena. Tottakai jokaiselle kuuluu korvaus siitä, mistä on sovittu. Jos minä teen työsopimuksen ja teen sen mukaisesti töitä, kuuluu palkka minulle. Jos sinä myyt minulle jotain, niin sinulle kuuluu se korvaus, josta me myymistapahtumassa sovimme.

    Eli jos minä myyn asiakkaalleni sinun tekemäsi tieteellisen tutkimuksen, sinulle ei kuulu kaupasta mitään korvausta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Pekka Taipale kirjoitti 18.5.2012 kello 9:01

    Oskala: tuottakaa ihan rauhassa korkealaatuisia kulttuurituotteita. Mutta älkää verottako minun digivalokuvieni ja omien musiikkiäänitysteni tallennuskapasiteettia, älkääkä minun ylläpitämäni webbifoorumin keskustelun teksti-indeksien levytilaa korkealaatuisten kulttuurituotteidenne tekemiseen.

    Maailma muuttuu. Elannon hevosmiesten lakko on toki yhä päällä, ja korkealaatuisten kulttuurituottajien Teosto ja Gramex päätyvät ilmeisesti samaan tilanteeseen, kun kasettimaksu lentää historian roskakoriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. JTS kirjoitti 18.5.2012 kello 10:27

    Tieteellisessä kustantamisessa osa liiketoiminnan ongelmaa on, että yliopistoissa ei ole osattu laskea kustannustoiminnan omia kustannuksia läheskään realistisesti.

    Suomalaisia tieteellisiä julkaisuja toimitetaan oto, jolloin tekeminen näyttää ilmaiselta ja on tekijöilleen ylimääräistä talkootyötä.

    Todennäköisesti ammattitaitoinen tieteellinen kustantaja on kustannustehokkaampi kuin yliopitojen harrastuspuiuhastelu, jos kulut lasketaan samoilla periaatteilla.

    Toinen puoli tieteellistä julkaisemista on, että jatkotutkintojen määrä maailmassa kasvaa. Tällöin huippulehtien julkaisujono on naurettava pari vuotta ja keskinertaisen säälittävä vuosi.

    Luonnolisesti tällöin syntyy uusia julkaisuja, jotta miljoonien tulevien tohtorien julkaisut pääsevät esiin ja ihmiset saavat tutkintonsa aikaiseksi. Sama koskee myös tieteellisten konferenssien ympärille syntynyttä teollisuutta.

    Kopioinnin korvaukset taas jostain syystä menevät enimmäkseen ksutantajille, joka on jio saanut entuudestaan kulunsa ja katteensa. Tässä avoimen tiedejulkaisemisen hyöty.

    Julkaisujen määr’än kasvaminen nostaa taas tieteellisten kirjastojen kuluja, mikä on OKM:n asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Lauri R kirjoitti 18.5.2012 kello 11:16

    Osmo: Arvonlisävero maksetaan EU kaupassa kohdemaahan vasta kun varsin suuri määrä tavaraa lähetetään ko. maahan. Raja on ollut 35 000 euroa vuodessa Suomeen. Koska pieniä verkkokauppoja on paljon, suuri osa niistä ei tilitä arvonlisäveroa suomeen, koska suomalaisia asiakkaita ei ole helposti 35 000 edestä.

    Eli todennäköisesti vain muutama suurin nettikauppa ja/tai ne jotka markkinoi aktiivisesti Suomessa ylittää tuon summan.

    Enkä tiedä valvotaanko hommaa lainkaan. En ihmetelisi, jos pienemmän ALVn maassa ei hirveästi kiinnosta maksaa korkeampia veroja ulkomaille, ja ko. maan veroviranomaiset eivät varmaan myöskään kauheasti panosta verotuloja alentavaan valvontaan. Suomen viranomaisilla ei liene kauheasti keinoja valvoa asiaa.

    EUn ulkopuolisissa (Ahvenanmaa, Jersey…) taas verot lisätään vasta kun perittävä summa on 10 euroa, eli n. 43,40 euroon asti tilaukset ovat verottomia. Jos toimituskulujen erotus on pienempi kuin vero + hyvitysmaksu, kannattaa siis edulliset tuotteet ostaa sieltä missä hyvitysmaksua ei ole.

    Yhteenveto: Jos suomalaiset ostaa tavaraa ulkomailta, Suomi menettää verotuloja. Mitä pienemmissä erissä (EUn ulkopuoli) ja pienemmiltä firmoilta (EU), niin sitä enemmän.

    Hinta on hyvitysmaksun alaisissa tuotteissa hyvin tärkeä ostopaikan valintaperuste (koska samaa tuotetta saa kaikkialta), joten on ilmiselvää, että hyvitysmaksusta aiheutuu verotulojen menetyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Rogue kirjoitti 18.5.2012 kello 11:33

    Hannu Oskala

    :
    Tiedemies elää jossain harhaisen teoreettisessa universumissa, jolla ei ole kyllä mitään kontakteja siihen todellisuuteen, jossa korkealaatuisia kulttuurituotteita tuotetaan.

    Loistavaa Hannu, kun mitään argumentteja näkemystes puolesta et keksi, tyydyt haukkumaan vastapuolta avaruusolennoks. Hyvin pelattu.

    Et viittis perustella edes sitä ydinväitettäs väitettäs, jonka mukaan yksityisestä laillisesta kopioinnista aiheutuu mittavat tulonmenetykset kulttuurintekijöille? Miten ne tulonmenetykset syntyy? Minkä mekanismin kautta esim. ne sun mainitsemat suomalaisten dokumenttielokuvien tekijät menettää tuloja laillisen kopioinnin takia ja millasiin tutkimuksiin sun tieto asiasta perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Matti H kirjoitti 18.5.2012 kello 13:09

    OP: Analoginen tilanne olisi, jos putkimies saisi palkkionsa ja kulukorvauksensa vähitellen vessan käytöstä perittävillä käyttömaksuilla. Silloin putkimiehetkin taatusti perustaisivat oman edunvalvontalafkansa Putkisto ry:n, joka valvoisi että myös kampaamot ja ravintolat tilittävät vessankäyttömaksunsa.

    Hyvä huomio. Voidaankin kysyä, olisiko vessojen kehitys ja maailma muutenkin jotenkin paremmalla tolalla, jos tällaiseen systeemiin siirryttäisiin. Jos vessojen suunnittelijat ja putkimiehet sitä vaatisivat ja vessojen käytön seurantatekniikkaa kehitettäisiin, niin mikä ettei.

    Vai olisiko se sittenkin huono idea. Ja tasapuolisen ratkaisun pitäisi rakentua sille, että myös hengentuotteita myydään kertasuorituksella, esimerkiksi kuten täällä on esitetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. OP kirjoitti 18.5.2012 kello 14:09

    Tiedemies: Tämä Ludiitit aikoinaan vastustivat koneistamista ja sitä että koneistetut tehtaat myivät tuotteita halvemmalla kuin käsityöläiset. Nykyään “piraatit” jakavat bittejä peräti ilmaiseksi, ja sekös teitä nykyluddiitteja suututtaa.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos piraatti jakaa itse järjestämiään bittejä ilmaiseksi. Yleensä nämä bitit ovat kuitenkin jonkun muun järjestämiä bittijonoja joita tämä joku muu ei halua lahjoittaa ilmaiseksi vaan haluaa myydä niitä. Ei tämä ole mitään teknologisen kehityksen vastustamista, päinvastoin. Jotta osa porukasta pysyisi järjestelemään bittejä oikein työkseen, on oltava mekanismeja joilla näistä biteistä peritään maksua silloin kuin niitä käytetään. Jos nyt esimerkiksi yksi bittirykelmä muodostaa suositun biisin jota soitetaan radiossa, ei ole käytännössä mahdollista tehdä erikseen sopimusta biisintekijän, radioaseman joka sitä soittaa ja jokaisen radioasemaa soittavan parturi-kampaajan välillä. Biisintekijälle ei kuitenkaan kukaan maksa vielä sen tekemisestä ja äänittämisestä vaan vasta sen jälkeen kun sillä äänitetyllä tehdään jotain bisnestä. Minun oikeustajuuni ei mahdu se, että nämä jotkut muut – esimerkiksi Pepsille mainosaikaa myyvä radioasema – saisivat kaiken hyödyn biisintekijän joutuessa nuolemaan näppejään. Tätä on ihan turha hämärtää ontuvilla vertauksilla putki- ja hevosmiehiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. tiedemies kirjoitti 18.5.2012 kello 14:14

    OP:
    Eli jos minä myyn asiakkaalleni sinun tekemäsi tieteellisen tutkimuksen, sinulle ei kuulu kaupasta mitään korvausta?

    Ei tietenkään kuulu. Miksi kuuluisi? Herää vaan kysymys, että ensinnäkin, miten sen myyt? Miksi asiakkaasi haluaisi ostaa tekemäni tutkimuksen jos sen saa ilmaiseksi? Jos saat tutkimuksestani jotain sellaista irti, että kykenet sitä hyödyntämään liiketoiminnassasi, niin siitä vaan.

    Toisaalta, jos oletat että tutkin ilmaiseksi, niin erehdyt. Jos haluat että teen sinulle uuden tutkimuksen, niin saat kaivaa kuvetta. Jos asiakkaitasi kiinnostaa tutkimukseni, niin neuvotellaan, niin kyllä minä sellaisen tilauksesta teen.

    Ei ole vaikeaa tämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. tiedemies kirjoitti 18.5.2012 kello 14:21

    JTS:
    Suomalaisia tieteellisiä julkaisuja toimitetaan oto, jolloin tekeminen näyttää ilmaiselta ja on tekijöilleen ylimääräistä talkootyötä.

    Todennäköisesti ammattitaitoinen tieteellinen kustantaja on kustannustehokkaampi kuin yliopitojen harrastuspuiuhastelu, jos kulut lasketaan samoilla periaatteilla.

    No ei ole. Tieteellinen kustantajakin, esimerkiksi Elsevier, teettää sen työn pääasiassa ilmaiseksi tutkijoilla itsellään. Jotkut ovat jopa valmiita maksamaan siitä, että pääsevät editorial boardeihin mukaan. Useimmat kustannustalot eivät jotain ihan huippulehtiä (tyyliin Nature tms) lukuunottamatta tarjoa edes oikolukua julkaisemilleen papereille, vaan koko toimitustyö teetetään tiedeyhteisöllä.

    Jos haluaisin tilata esimerkiksi oman tähänastisen tuotantoni elektronisina kopioina kustantajilta, joutuisin maksamaan siitä satoja euroja. Yhtä (myönnetään, elsevierin) julkaisua lukuunottamatta niitä ei ole toimitettu lainkaan.

    Luonnollisesti kirjoittajat eivät saa tilausmaksuista penniäkään. Tästä en valita, ei kuulukaan saada, eikä kuuluisi vaikka kopiointiteknologiaa ei sinänsä olisikaan, ja myytäisiin paperikopioita.

    Nämä argumentit vain ovat yleensä yksinkertaisesti irvokkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. a_l kirjoitti 18.5.2012 kello 14:22

    Edelleen on hämärän peitossa mitä kopiointia hyvitysverolla hyvitetään, varsinkin kun kopioinnin yhteydessä jostain syystä puhutaan aina musiikista. Eiköhän luvallisesti haluttaisi kopioida samaa materiaalia kuin luvattomastikin?

    Pirate Bayn TOP 100 listalla on neljä musiikkitorrenttia, joista korkeimmalla sijalla Pretty Lightsin ilmaiseksi jakamaa tuotantoa. Lisäksi löytyy Adelen ja Gotyen albumit sekä jonkun kasaama You Tube top 100 Music hits joka samoin on juutuubissa ilmaiseksi kaiken kansan nähtävillä. Suosituimmasta sisällöstä on siis laitonta musiikkia 2%.

    Näiden lisäksi löytyy muutama peli, pari softaa ja loput n 80 torrenttia joko amerikkalaisia tv-ohjelmia tai elokuvia. Ymmärtääkseni listassa ei ole aikuisviihdettä, joka varmasti vääristää sitä aika lailla.

    Tämä tiedoksi mm Elisan asiakkaille, joilta ym. informaatio on tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta oikeuden päätöksellä kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. OP kirjoitti 18.5.2012 kello 15:48

    tiedemies:
    Toisaalta, jos oletat että tutkin ilmaiseksi, niin erehdyt. Jos haluat että teen sinulle uuden tutkimuksen, niin saat kaivaa kuvetta. Jos asiakkaitasi kiinnostaa tutkimukseni, niin neuvotellaan, niin kyllä minä sellaisen tilauksesta teen.

    Ei ole vaikeaa tämä.

    No hienoa. Kun nyt näytät olevan suuri vertausten ystävä, niin kerro nyt sitten mikä taho vastaavasti tilaisi musikiintekijältä uuden kappaleen ja miten tuo kauppa rahoitettaisiin. Jos siis oletetaan, että laillasi myöskään musiikin tekijä ei halua oletettavan hänen tekevän työtään ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Samuli Saarelma kirjoitti 18.5.2012 kello 15:55

    OP: Eli jos minä myyn asiakkaalleni sinun tekemäsi tieteellisen tutkimuksen, sinulle ei kuulu kaupasta mitään korvausta?

    Jos tarkoitat tässä myymisellä sitä, että luet tiedemiehen kirjoittaman ja julkaiseman tieteellisen artikkelin ja hyödynnät siinä olevaa tietoa johonkin sellaiseen, jonka myyt asiakkaalle, niin ei tiedemiehelle todellakaan kuulu siitä korvausta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskunta hyödyntäisi sitä tiedemiesten tuottamaa tietoa.

    Jos kopioit suoraan hänen kirjoittamansa artikkelin lehdestä ja sitten myyt sen asiakkaalle, niin taaskaan tiedemiehelle ei kuulu siitä mitään. Se lehden julkaisija sen sijaan saattaa asiasta nyreissään. Toinen kysymys on sitten, että miten nyreissään hänellä olisi oikeus olla, kun ei ole itse artikkelia edes kirjoittanut.

    Todennäköisesti muuten tiedemies olisi vain iloinen siitä, että hänen tekemänsä tutkimus saa julkisuutta. Yleensä tieteen tekijät ovat sitä iloisempia, mitä useampi heidän tutkimuksensa on lukenut, koska tällä tuppaa olemaan heidän tutkimustensa kysyntää lisäävä vaikutus. Se asiaakkaasi saattaa pitää tutkimusta niin hyvänä, että ottaa tiedemieheen yhteyttä ja pyytää häntä tekemään jonkun toisen tutkimuksen ja lupaa maksaa siitä hyvin rahaa.

    Jos kopioit tiedemiehen artikkelin ja väität siinä olevaa tutkimusta omaksesi, niin sitten tiedemieskin saattaa älähtää, mutta tässä ei ole kyse enää tekijänoikeuksista kyse, vaan siitä, kenelle kuuluu kunnia kyseisestä teoksesta. Tuossa olisi kyse petoksesta.

    Sama pätee tietenkin musiikkiin ja kirjallisuuteen. Ei kukaan nykyisiä tekijänoikeuksia rajoittaa haluava kannata sitä, että voisi tekijöiltä viedä kunnian siitä teoksen tekemisestä, vaan ainoastaan, että sitä voisi kopioida vapaasti. Ja samalla tavoin kuin tieteessä, niin kulttuurissakin se maine tuppaa lisäämään kysyntää jatkotyölle. Muusikot, jotka ovat musiikillaan tulleet tunnetuiksi tuppaavat saamaan konserttinsa täyteen maksavia kuuntelijoita, kun taas niiltä, joista kukaan ei ole kuullut, tuo harvemmin onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Markku af Heurlin kirjoitti 18.5.2012 kello 17:40

    OS kirjoitti

    “Aika kallis oli kovalevysi. Halvan kovalevyn saa murto-osahinnalla ja siinä on teostomaksua yhtä paljon sekä tietysti myös arvonlisävero teostomaksulle.”

    En tunne kovalevyjä, sillä juniori päivittää koneeni silloin kun on tarvis. Minulla on vain sellainen harhainen käsitys, että hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä, ja että ei pitäisi ostaa heikkotekoista.

    Toinen seikka on se, että jos vähänkin laskee kovalevyn täyttämiseen käyttämälleen ajalle arvoa, niin teosto-maksu on pieni raha. Turha siitä on jäkyttää.

    Suurin osa tietokoneista hankitaan kotimaisista, kaupoista, useimmiten kai firman piikkiin. Liatfrikkien ulkiomaisista verkkokaupoista tekemät hankinnat lienevät kohtalaisen marginaalinen osuus myynnistä.

    OS aivan oikein totesi maksun perimisen aiheuttava kustannuksia eli hyvonvointitappioita. (Ei se mitäänhvyinvointitappioita aiheuta, sillä maksun kerääjille dirikoista toimistorottiin se luo hyvinvointia.) Ehkä nyt valmisteilla oleva on huonoista vähiten huono.

    Onhan meillä muitakin pisteveroja, esim. elektroniikan kierrätysmaksut. Samalla lailla ehkä loppujen lopuksi marginaaliset tulot aiheuttavat suhteettomia koontimenoja.

    Optmistina oletan 1000 lukijan lukevan tämän kirjoitukseni. Minulta meni sen laatimiseen miettimisineen ja huolimattomine oikolukemisineen n 30 min. Lukijalta menee lukemiseen 30 sekuntia, siis 500 minuuttia. 10 egun tuntiliksalla kustannukset ovat n 100 euroa. Sillä rahalla taitaa kustantaa jo 20 500 G-tavun kovalevyn teostomaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Mikko Kiviranta kirjoitti 18.5.2012 kello 17:54

    tiedemies:

    Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajatteletko sitten että jos putkimiehiä tarvittaisiin vain yksi asentamaan ensimmäinen vessa ja sen jälkeen kaikilla olisi mahdollisuus kopioida vessa ilman kustannuksia, niin tämän putkimiehen kuuluisi saada korvaus sen mukaan kuinka monella ihmisellä on vessa?

    Laajennetaanpa musiikin vapaan kopioinnin ajatusta aikaan jolloin 3D-printterit ovat niin kehittyneitä [*] että semmoisella voi tulostaa vaikkapa Ferrarin. Ylivoimainen valtaosa Ferrarin arvosta ei ole niiden maankuoren alkuaineiden hintaa joista Ferrari koostuu, vaan aineiden jalostustyötä. Varsinkin sen informaation arvoa joka lopulta jalostaa erilaiset puolivalmisteet Ferrariksi (eikä esimerkiksi Trabantiksi, tai epämääräiseksi metallimöykyksi joka ei liiku). Sen ajan piraattipuoluelaiset voivat argumentoida että Ferrarin tulostustiedoston vapaa jakaminen (jos tiedosto on vaikkapa vuodettu tai hakkeroitu tehtaalta) ei ole varkautta, koska tehtaan valmistama Ferrari ei katoa mihinkään vaikka uusia Ferrareita tulostetaan kansanhuvina. Laissez-faire -menossa kopiointi jatkuisi, koska se nyt vaan on mahdollista.

    Ferrarien myynti todennäköisesti romahtaa ja tehdas menee nurin, vaikka sekin pitää luultavasti paikkansa että valtaosa Ferrarin tulostaneista ei kuitenkaan olisi ostanut Ferraria tehtaalta. Samoin ulkoishyöty [**] on valtava: lähes kaikki voivat ajaa Ferrarilla kun ennen semmoisilla ajoivat vain harvat.

    Toimivissa yhteiskunnissa on tyypillisesti rajoitettu laissez-faire:a (ja rajoittaminen vaatii oikeusjärjestelmän ja väkivaltakoneiston), esimerkiksi omaisuudensuojan kautta. Varhaisissa yhteiskunnissa kolmannet osapuolet pystyivät saamaan ulkoishyötyä, esimerkiksi ryöstämällä kaupan [***] riippumatta siitä mitä myyjä ja ostaja olivat sopineet keskenään. Tässä keskustelussahan pohditaan sitä ovatko uudenlaiset vapaudenrajoitukset tai vaihtoehtoisesti uudenlaiset tulonjakotavat tarpeen kun tekniikka on avannut mahdollisuuksia joita ei ennen ollut. Vähän niinkuin kivikirveen keksiminen teki mahdolliseksi heikommallekin kaverille ryöstää kauppa.

    Piraattimaailmassa yhteiskunta voi järjestyä ainakin kahdella tavalla:

    (1) Joillakin ihme DRC systeemeillä tai kopiointisanktioiden ankaralla soveltamisella (saattaa olla mahdotonta tai ei ainakaan yhteiskunnallisen hintansa väärti) pidetään yllä perinteisenlainen koeteltu systeemi: informaatio on samanarvoista omaisuutta kuin fyysinen omaisuus.

    (2) Kansalaispalkalla tms. hoidetaan elanto ihmisille, jotka vapaaehtoisprojekteina luovat uutta informaatiota. Sikäli kun luovat. Onhan noista toki esimerkkejä, Linuxista ja Rep-Rap:ista alkaen.

    Jos 3D-printterit olisivat kypsyneet piratismikelpoisiksi jo T-Fordien aikaan, olisiko Ferrareita (tai Volkswagen eco-dieseleitä) koskaan syntynyt [****] ? On mahdollista että teknologinen kehitys seisahtuu (tai hidastuu ratkaisevasti) sillä siunaaman hetkellä kun informaation luomisen eteen työskennelleille ei ole enää pakko maksaa?

    Vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi: joo, ehkä olisi hyvä että putkimies saa (vaikkapa ajan edetessä kohti nollaa laskevan) korvauksen sen mukaan kuinka monella ihmisellä on vessa, jos se vessa on ennennäkemätöntä putkimiehen kehittämää mallia, ja uusi malli tuo semmoista lisähyötyä vessan käyttäjille että he haluavat k.o. vessan.

    Automattisessa tulonjakomallissa ongelma on että uuden vessamallin hyödyllisyyttä ei mitata mitenkään, palkinto rapsahtaa putkimiehelle joka tapauksessa. Hyödyllisyyttä markkinataloudessa mitataan vessanostohalukkuuden kautta (ostaja on valmis maksamaan hinnan koska katsoo vessan hyödylliseksi): mutta tämä takaisinkytkentä kysynnän ja tarjonnan välillä katkeaa siinäkin tapauksessa että vessojen vapaa kopiointi on mahdollista. Alkuperäisellä putkimiehelle ei valu (maksujen kautta) tietoa kuinka hyödyllinen hänen wc-innovaationsa oli, siis kuinka moni sen kopioi, ja kopioivatko vain huvikseen vai täyttikö juuri se vessa merkittävän puutteen markkinoilla (so. ostajat maksoivat paljon).

    Jos tuo yhteys katkeaa, se tarkoittaa että tavallaan markkinat joilla hinnat määräytyvät katoavat – tai ainakin markkinat (tai vaihto ja erikoistuminen, voimavarojen allokointi) järjestäytyvät jollain uudella tavalla, ehkä epäedullisella. Esimerkiksi sosialismissa vaihto ja erikoistuminen järjestettiin sekä markkinataloudesta että piraattitaloudesta poikkeavalla tavalla, ja turpaan tuli.

    Tässä tarvittais joku kolmas tie joka mahdollistaa ulkoishyödyt mutta säilyttää luomisen insentiivit …

    —————————————————–
    [*] Juu, se aika on vielä kaukana. Nykyprintterit tulostavat vain yhtä materiaalia kerrallaan, eivätkä nekään ole insinööriteknisiltä ominaisuuksiltaan lähelläkään käyttötarkoitukseen optimoitua erikosmateriaalia.

    [**] So. kolmanteen osapuoleen kohdistuva vaikutus joka ei ole osallisena tehdas-Ferrarin osto- tai myyntisopimuksessa.

    [***] Tunteisiin ehkä vetoavasta esimerkistä huolimatta en haluaisi tehdä tästä mitään moraalikysymystä, vaan ihan vain pohtia minkälaiset insentiivit olisivat hyödyllisiä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ja juu, kaupan ryöstäjäporukan saama ulkoishyöty loppui kun kauppa on tyhjennetty, kun taas Ferrareita printtaamalla syntyy valtavasti isompi ulkoishyöty.

    [****] Ehkä olis syntynyt jotain ihan toisenlaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Mikko Kiviranta kirjoitti 18.5.2012 kello 18:14

    Saarelma:

    OP: Eli jos minä myyn asiakkaalleni sinun tekemäsi tieteellisen tutkimuksen, sinulle ei kuulu kaupasta mitään korvausta?

    Jos tarkoitat tässä myymisellä sitä, että luet tiedemiehen kirjoittaman ja julkaiseman tieteellisen artikkelin ja hyödynnät siinä olevaa tietoa johonkin sellaiseen, jonka myyt asiakkaalle, niin ei tiedemiehelle todellakaan kuulu siitä korvausta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskunta hyödyntäisi sitä tiedemiesten tuottamaa tietoa.

    Vapaasti julkaistavaksi tarkoitettu tieteellinen teksti tehdäänkin tyypillisesti ‘kansalaispalkalla’, nimittäin julkisesti rahoitetussa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Eivätkös kasettimaksun kannattajat oleellisesti peräänkuuluta vastaavanlaista ‘kansalaispalkkaa’ myös musiikin tekijöille?

    Mutta OP ilmeisesti tarkoitti tiedemiehen yksinoikeudella jollekin asiakkaalle tekemää tilaustutkimusta, jonka joku kävisi hakkeroimassa hänen PC:ltään ja pistäisi levitykseen.

    Kyynisesti voi tietysti ajatella että tiedemies on jo rahansa saanut ja vahinko aiheutuu tilaajalle. Tilanne ei ole ihan loppuun asti analoginen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. OP kirjoitti 18.5.2012 kello 18:21

    Samuli Saarelma: Jos tarkoitat tässä myymisellä sitä, että luet tiedemiehen kirjoittaman ja julkaiseman tieteellisen artikkelin ja hyödynnät siinä olevaa tietoa johonkin sellaiseen, jonka myyt asiakkaalle, niin ei tiedemiehelle todellakaan kuulu siitä korvausta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskunta hyödyntäisi sitä tiedemiesten tuottamaa tietoa.

    Entä siinä tapauksessa, että Tiedemies ei saisi tutkimustyöstään kuukausipalkkaa, vaan ainoastaan rojalteja tutkimuksensa hyödyntämisestä? Tämähän vastaisi populaarimusiikin tuottamisen ansaintalogiikkaa. Palkkaa ei tule ennen kuin N kappaletta ihmisiä kuuntelee biisiäsi ja maksaa siitä vaikkapa pari senttiä ravintolalaskussaan.

    Se on tässä jo tullut ilmiselväksi, että minulla ja Tiedemiehellä peesaajineen on joistain asioista perustavanlaatuinen erimielisyys, joka ei enemmällä inttämisellä ratkea mihinkään suuntaan.

    Kiinnostaisi kuitenkin tietää, onko näistä Tiedemiehen premisseistä lähtien mahdollista luoda järjestelmä, jossa osa porukasta voisi ammatikseen tuottaa uutta musiikkia, mikä siis edellyttää jonkinlaisen ansaintalogiikan. Tähän ei kelpaa vastaukseksi se, että raha tulee keikkapalkkioista, koska musiikin esittäjät eivät ole sama porukka kuin kaikki musiikin tuottamiseen osallistuva poppoo säveltäjästä äänimiksaajaan. Tiedemies vastannee tähän, mutta luen mielelläni muidenkin ehdotuksia. Kuunnellanko edistyksellisessä digitaalisessa tulevaisuudessanne partureiden ja taksikuskien vapaa-aikanaan äänittämää musiikkia, vai jääkö jotain kautta tilaa ammatikseen sanoituksia ja sävellyksiä rustaaville taiteilijoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. OP kirjoitti 18.5.2012 kello 19:00

    Matti H:

    Vai olisiko se sittenkin huono idea. Ja tasapuolisen ratkaisun pitäisi rakentua sille, että myös hengentuotteita myydään kertasuorituksella, esimerkiksi kuten täällä on esitetty.

    Mielenkiintoinen idea, joka kuitenkin poikkeaa niin paljon nykytilanteesta, jossa musiikki, tv-ohjelmat jne. virtaavat erilaisista lähteistä kuin vesi vesijohdosta, että ainoa tapa millä voisin nähdä sen hyväksyttävän yleisesti on, että jotkut perustavat kuvatunlaisia palveluita ja ihmiset alkavat niitä laajalti käyttää. Mikäänhän ei kai estä kokeilemasta, vai toimiiko joku jo tuolla ansaintalogiikalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Mikael M. kirjoitti 18.5.2012 kello 22:16

    OP: No hienoa. Kun nyt näytät olevan suuri vertausten ystävä, niin kerro nyt sitten mikä taho vastaavasti tilaisi musikiintekijältä uuden kappaleen ja miten tuo kauppa rahoitettaisiin. Jos siis oletetaan, että laillasi myöskään musiikin tekijä ei halua oletettavan hänen tekevän työtään ilmaiseksi.

    Keskustelussahan on siis kyse hyvitysmaksusta ja sen moraalisista peruteluista (l. niiden puutteesta), ei musiikintekijöiden tai kenenkään muunkaan velvollisuudesta tehdä työtään ilmaiseksi.

    Musiikki ja muut kulttuurituotteet näyttävät myyvän aivan hyvin nytkin, vaikka kopioiminen netistä on helppoa ja kiinnijäämisriski on käytännössä olematon. Hyvitysmaksu on korvausta laillisesta kopionnista, joten luvatonta kopiointia ei pitäisi ottaa keskustelussa esiin lainkaan, mutta tosiasiassa kenenkään ei olisi pakko maksaa musiikista mitään. Silti siitä maksetaan.

    Tavallinen kuluttaja ymmärtää aivan hyvin, että jos levystä tai elokuvasta ei makseta, niiden tekeminen lakkaa. Mitä marginaalisemmasta musiikista on kyse, sitä selvempää tämä harrastajille on. Moni antaa mielellään kympin tai kaksi korvaukseksi kokemistaan elämyksistä, ja lisäksi levyjä moni kerääkin. Näillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä perusteluiltaan kestämättömän hyvitysmaksun kanssa.

    Voin muuten kertoa, että itse lopetin cd-levyjen ostamisen Lex Karpelaan, eikä noin 300 levyn kokoelmani ole karttunut yhdelläkään sen jälkeen. Eikä kartu, ennen kuin kulttuurialan edustajat lopettavat kaikenlaisen pelleilyn, eli tuskin ihan lähiaikoina. Erityisesti niin kauan kuin 16-vuotias nulikka pääsee oikeudessa vähemmällä törkeästä pahoinpitelystä kuin musiikin laittomasta kopionnista, en osta ainuttakaan musiikkilevyä. En halua tukea epäeettistä liiketoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Saara kirjoitti 19.5.2012 kello 7:21

    Mikael M.: Erityisesti niin kauan kuin 16-vuotias nulikka pääsee oikeudessa vähemmällä törkeästä pahoinpitelystä kuin musiikin laittomasta kopionnista, en osta ainuttakaan musiikkilevyä. En halua tukea epäeettistä liiketoimintaa.

    Tässä on kyllä ongelman ydin – tai yksi niistä – hyvin tiivistettynä.

    Kuluttajat eivät ole hölmöjä, ja kuluttaminenhan on kuitenkin vapaaehtoista. Itsestänikin tuntuu ikävältä ajatus siitä, että ostamistani tuotteista menee rahaa järjestöille, joiden lobbauksen tulosta tämä tällainen nykytilanne on.

    Olen kulttuurialalla itsekin, mutta en silti kannata alan tekijöiden toimeentulon turvaamista tällaisilla perin omituisilla maksuilla, joista vielä lisäksi osa menee aivan epärealistisesti suhtautuvien lobbareiden toiminnan pyörittämiseen.

    Tiedemies on oikeilla jäljillä: korvaus työstä tulisi ensisijaisesti saada ensimmäiseltä asiakkaalta/tilaajalta/ostajalta täysimääräisenä. Kaikki kuitenkin tietävät, että musiikintekijöiden osalta tämä tuskin on mahdollista (pl. mainosmusiikki jne., jota ei kannata pitää edustavana esimerkkinä – tuskin kukaan haluaa musiikkikulttuurimme kehittyvän tuollaiseen suuntaan).

    Jos ja kun musiikkia ei ole mahdollista myydä kertaluonteisella kokonaiskorvauksella (esim. näytteiden perusteella), ainoa kelvollinen heti mieleeni tuleva toimeentulon turvaamisen muoto on apurahajärjestelmä. Siinäkin on kyllä omat pahat heikkoutensa.

    Perustulo taitaisi auttaa tätäkin ongelmatilannetta nytkähtämään ainakin nykyisestä tasapainotilastaan eteenpäin: tekijä voisi ainakin ajatella pysyvänsä hengissä, tienasi sitten työllään tai ei. Alan tekijät vapautuisivat kokeilemaan erilaisia malleja, joita kenties kukaan meistä ei osaa tällä hetkellä edes kuvitella. Usein parhaat systeemit syntyvätkin evolutiivisesti – ei jonkun poliitikon, lobbarin tai nettikeskustelijan piirustuspöydällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. tiedemies kirjoitti 19.5.2012 kello 9:11

    En olisi ryhtynyt koskaan tutkijaksi jos se olisi tarkoittanut rojalteilla elämistä. Musiikintekijöiden kannattaisi harkita töihinmenemistä.

    En näe oikeasti mitään järkeä noissa argumenteissa. Jos julkinen tai yksityinen ei halua palkata tutkijaa niin se menee muihin töihin. Niinkuin muutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tcrown kirjoitti 19.5.2012 kello 9:34

    OP: No hienoa. Kun nyt näytät olevan suuri vertausten ystävä, niin kerro nyt sitten mikä taho vastaavasti tilaisi musikiintekijältä uuden kappaleen ja miten tuo kauppa rahoitettaisiin. Jos siis oletetaan, että laillasi myöskään musiikin tekijä ei halua oletettavan hänen tekevän työtään ilmaiseksi.

    Olen kuullut huhuja, että jotkut muusikot ansaitsevat rahaa ns. keikkailemalla. Tietysti osa keikkojen asiakkaista haluaa kuulla ikivihreitä, mutta pitäisin suhteellisen varmana, että tekemällä uuusia kappaleita, muusikko saa enemmän ihmisiä keikoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. anonyymi kirjoitti 19.5.2012 kello 12:03

    Mikael M.: Voin muuten kertoa, että itse lopetin cd-levyjen ostamisen Lex Karpelaan

    Minä myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Mikko Kiviranta kirjoitti 19.5.2012 kello 13:11

    Saara:

    Tiedemies on oikeilla jäljillä: korvaus työstä tulisi ensisijaisesti saada ensimmäiseltä asiakkaalta/tilaajalta/ostajalta täysimääräisenä.

    Muusikoiden keikkailusta tuli mieleen että eikös menneillä vuosisadoilla moni tiedemies tienannut elantoaan pitämällä julkisia luentoja? Muistanko ihan väärin että mm. Darwin olisi tehnyt niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. OP kirjoitti 19.5.2012 kello 14:06

    tiedemies:
    En olisi ryhtynyt koskaan tutkijaksi jos se olisi tarkoittanut rojalteilla elämistä. Musiikintekijöiden kannattaisi harkita töihinmenemistä.

    En näe oikeasti mitään järkeä noissa argumenteissa. Jos julkinen tai yksityinen ei halua palkata tutkijaa niin se menee muihin töihin. Niinkuin muutkin.

    Ei ole olemassa mitään julkista tahoa, joka tilaisi musiikintekijöiltä äänitettyä musiikkia, eikä tasaisen tulonjaon Suomessa oikein yksityistäkään. Vaatimasi tekijänoikeuksien poistaminen poistaisi tehokkaasti myös mahdollisuuden ansaita rahaa musiikkiäänitteillä. Silloin tosiaan loputkin musiikintekijät siirtyisivät tekemään muita töitä, ehkä sinfoniaorkestereita ja humppabändejä lukuunottamatta.

    Muistuttaisin kuitenkin, että näkemykselläsi tekijänoikeuksien järjettömyydestä ei ole ainakaan toistaiseksi laajaa kannatusta. Montakos piraatipuolueen edustajaa eduskuntaan viime vaaleissa valittiinkaan? Sehän taisi olla aika pyöreä luku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Samuli Saarelma kirjoitti 19.5.2012 kello 15:09

    Mikko Kiviranta:
    Saarelma:
    Vapaasti julkaistavaksi tarkoitettu tieteellinen teksti tehdäänkin tyypillisesti ‘kansalaispalkalla’, nimittäin julkisesti rahoitetussa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Eivätkös kasettimaksun kannattajat oleellisesti peräänkuuluta vastaavanlaista ‘kansalaispalkkaa’ myös musiikin tekijöille?

    Voi kuuluakin. Jos yhteiskunta katsoo vaikkapa, ettei pop-musiikkia tuoteta tarpeeksi, niin voitaisiin varmaan palkata jotain hyviä musiikintekijöitä valtion palkkalistoille. Itse en usko, että näin kävisi, vaan musiikkia tehtäisiin (ja tehdään nytkin) täysin vapaaehtoisestikin.

    Joka tapauksessa tämä on eri kysymys kuin se, että onko oikea tapa rahoittaa musiikintekeminen keräämällä digitaalisista tallennusvälineistä pisteveroa. Etenkin, kun tuota rahan jakamista ei tehdä sillä perusteella, että arvioitaisiin sen yhteiskunnallinen arvo (kuten nyt tehdään tieteellisessä rahanjaossa).

    Mutta OP ilmeisesti tarkoitti tiedemiehen yksinoikeudella jollekin asiakkaalle tekemää tilaustutkimusta, jonka joku kävisi hakkeroimassa hänen PC:ltään ja pistäisi levitykseen.

    No, tällä ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa. Kukaan ei vaadi sitä, että jos joku tekee omalle kovalevylleen musiikkia, niin muilla olisi oikeus hakkeroida hänen koneelleen ja kopioida se. Keskustelu koskee vain sellaista aineistoa, joka on julkaistu ja vapaasti hankittavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Rogue kirjoitti 19.5.2012 kello 15:27

    Jotkut keskustelijat tuntuu nyt sekottavan laillisen ja laittoman kopioinnin keskenään. Täytyy muistaa, että hyvitysmaksua maksetaan ainoastaan “laillisen kopioinnin aiheuttamista tulonmenetyksistä”. Mitä ne sitten ikinä onkaan. Tässä keskustelussa hyvitysmaksun puolustajat ei oo toistaseks onnistunu perustelemaan, että mistä ja miten ne tulonmenetykset syntyy.

    Lisäks joillain on harhainen käsitys, jonka mukaan kulttuurin tuottaminen loppuis ku seinään, jos rahalliset kannustimet vähän pienenis. Helposti unohdetaan, ettei musiikkia ruveta ensisijaisesti tekemään siks, että saatais leipää pöytään. Rämpyttelemistä motivoi(sen lisäks että se on kivaa) pikemminkin etäinen unelma maineesta ja mammonasta, joka odottaa siellä pyramidin kapeella huipulla. Kyse on enemmän statuksesta ku rahasta. Ja siellä huipulla rahastakaan tuskin tulee ikinä olemaan pulaa, vaikka systeemi ja kopiointimahdollisuudet olis mitkä.

    Teknologia on mahdollistanu sellasen kuuluisuuden, joka vielä muutama vuosikymmnen sitten olis ollu täysin epärealistista. Teknologian ansiosta kuuluisuus näyttäytyy mahdollisena myös yhä suuremmille massoille. Pelkästään tää lisäys kannustimiin on saattanu kompensoida jopa laittoman kopioinnin aiheuttamien tulonmenetysten tuottaman kannustimien laskun. Ja kuten kuka tahansa silmänsä auki pitävä voi huomata, kulttuuria tuotetaan enemmän(ja useimpien mielestä tasokkaampaa) ku koskaan aikasemmin ihmishistoriassa. Pelotteluihin kulttuurintuottamisen loppumisesta on vähän vaikee suhtautua vakavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Matti H kirjoitti 19.5.2012 kello 16:33

    Mikko Kiviranta: Tässä tarvittais joku kolmas tie joka mahdollistaa ulkoishyödyt mutta säilyttää luomisen insentiivit …

    Mistä ihmeestä näitä vaatimuksia luomisen insentiiveistä aina tulee, kun joku ehdottaa tekijänoikeuksien tai patenttien heikentämistä? Tyypit, jotka laativat tunteja ja päiviä kirjoituksia eri blogeihin, valittavat tosissaan ettei kukaan tee mitään muille tarkoitettua ellei saa siitä rahaa.

    Aikuinenhan on luonnostaan luova niin kuin lapsi on leikkivä. Jos joku on oikein hyvä uuden tekemisessä, rautakangellakaan häntä ei saada irti työstään.

    Ulkoisen insentiivin vaatimus onkin enemmänkin osoitus siitä, ettei mitään tärkeää sanottavaa tai laulettavaa ole, mutta silti pitäisi rahaa saada. Jos ja kun laatu ei riitä markkinaehtoiseen kaupankäyntiin, on pidettävä kiinni tekijänoikeuksien suomasta monopolista. Ja jos sekään ei riitä, on käytettävä vielä omituisemmin perusteltua “hyvitysmaksua”.

    OP: ainoa tapa millä voisin nähdä sen hyväksyttävän yleisesti on, että jotkut perustavat kuvatunlaisia palveluita ja ihmiset alkavat niitä laajalti käyttää. Mikäänhän ei kai estä kokeilemasta, vai toimiiko joku jo tuolla ansaintalogiikalla?

    Ehkä tämäntyyppisiä ratkaisuja on käytössä, en tiedä, mutta sellaisten kilpailuasema tekijänoikeuksien monopolivoimaa vastaan on heikko. Se johtuu pääasiassa siitä, että yksinoikeudet antavat alustan mainostamiselle, mikä on tehokkain menetelmä taiteen houkuttelevuuden kohdentamiseksi ja kasvattamiseksi. Kun yritys omistaa yksinoikeudet teokseen, mainonta on tehokasta; ilman yksinoikeuksia se on lähes kannattamatonta, koska sen hyödyt jakautuvat muillekin. Siten kuvaamani kaltaiset sivustot joutuvat nykytaloudelle niin tärkeän julkisuuspelin ulkopuolelle.

    Saara: Jos ja kun musiikkia ei ole mahdollista myydä kertaluonteisella kokonaiskorvauksella

    Mistä tämä väite on peräisin? Juuri muutama viesti sitten esitin yhden klikkauksen päässä menetelmän, jolla kaikkea biteiksi saatettavaa voidaan myydä markkinaehtoisesti ilman yksinoikeuksia ja nimenomaan kertaluontoisella kokonaiskorvauksella.

    Esitystäni voidaan tietysti kritisoida siitä, että se poikkeaa liiaksi nykyisysteemistä, ei anna toimeentuloa kaikille taiteilijoille, tuhoaa työpaikkoja tms. Mutta sitä ei voida kritisoida siitä, etteikö se esitä tapaa, jolla taiteilija voi saada markkinaehtoisen korvauksen työstään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. OP kirjoitti 19.5.2012 kello 17:17

    tcrown: Olen kuullut huhuja, että jotkut muusikot ansaitsevat rahaa ns. keikkailemalla. Tietysti osa keikkojen asiakkaista haluaa kuulla ikivihreitä, mutta pitäisin suhteellisen varmana, että tekemällä uuusia kappaleita, muusikko saa enemmän ihmisiä keikoille.

    Tämä korttihan yleensä on tässä vaiheessa tapana heittää pöytään. Se levyjä tekevä porukka ei ole kuitenkaan sama kuin keikoilla käyvä. Esimerkiksi se pieni osa sanoittajista jolla on riittävän hyvä lauluääni käy jo nyt keikoilla, muille se ei ole mikään vaihtoehto. Lisäksi keikkamarkkina on jo valmiiksi saturoitunut, ei sieltä ole enää revittävissä lisää bisnestä levytyshommista työttömiksi jääville, jos äänitebisnes tehdään kannattamattomaksi poistamalla tekijänoikeudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Samuli Saarelma kirjoitti 19.5.2012 kello 18:25

    OP: Kiinnostaisi kuitenkin tietää, onko näistä Tiedemiehen premisseistä lähtien mahdollista luoda järjestelmä, jossa osa porukasta voisi ammatikseen tuottaa uutta musiikkia, mikä siis edellyttää jonkinlaisen ansaintalogiikan. Tähän ei kelpaa vastaukseksi se, että raha tulee keikkapalkkioista, koska musiikin esittäjät eivät ole sama porukka kuin kaikki musiikin tuottamiseen osallistuva poppoo säveltäjästä äänimiksaajaan.

    Esiintyjät eivät saa keikkoja ilman, että heillä on hyvää musiikkia esitettäväksi, joten he ovat valmiit maksamaan siitä, että joku heille sellaista tekee. He siis lienevät tekemään jonkinlaisia sopimuksia musiikin tekijöiden kanssa. Ja tietenkin ne musiikintekijät, joiden lauluja kaikki laulavat ja kuuntelevat, ovat halutuimpia ja siten heillä on paras mahdollisuus repiä isoimpia sopimuksia.

    Äänimiksaajista en tiedä, koska en tiedä, mikä heidän roolinsa musiikin tekemisessä on. Jos välttämätön, niin varmasti ne artistit heillekin tarpeeksi ovat valmiita maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. OP kirjoitti 19.5.2012 kello 20:59

    Rogue:
    Ja kuten kuka tahansa silmänsä auki pitävä voi huomata, kulttuuria tuotetaan enemmän(ja useimpien mielestä tasokkaampaa) ku koskaan aikasemmin ihmishistoriassa. Pelotteluihin kulttuurintuottamisen loppumisesta on vähän vaikee suhtautua vakavasti.

    Ei kulttuurintuottaminen toki lopu hyvitysmaksujen tai edes tekijänoikeuksien poistamiseen, mutta ammattimainen kulttuurintuottaminen saattaa monilta aloilta loppuakin. Minusta tämä olisi epäsuotuisaa kehitystä, vaikka itse enimmäkseen kuuntelenkin harrasteena musiikkia tekevien ihmisten tuotantoa.

    Enemmän olen huolissani esimerkiksi dokumenttielokuvan puolesta, se rahoitetaan jostain tuntemattomasta syystä hyvitysmaksuilla. Kokonaista taiteenlajia ei mielestäni kannattaisi vetää vessasta alas, joten sen rahoitus olisi hyvä hoitaa vaikka sisällyttämällä se Yle-veroon.

    Tekijänoikeuksien vastustajilla on harmillinen tapa vähätellä niiden merkitystä kulttuurialan työllisyydelle. Rehellisempää olisi sanoa Tiedemiehen tapaan että joo, työttömiä taatusti tulee roppakaupalla mutta mitä välii, etsikää joku muu ammatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Syltty kirjoitti 19.5.2012 kello 21:44

    Miten olisi patenttien tapainen lyhyempi tekijänoikeussuoja? Esimerkiksi 20 vuoden jälkeen kaikki vapaaksi.

    Kukaan ei tee tai jätä tekemättä musiikkia tai elokuvia sillä perusteella, että niistä saattaa 20v kuluttua saada tai jäädä saamatta jotakin, kyllä ne kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen että rahat tulee takaisin suht lyhyessä ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. tcrown kirjoitti 19.5.2012 kello 22:08

    OP: Tämä korttihan yleensä on tässä vaiheessa tapana heittää pöytään. Se levyjä tekevä porukka ei ole kuitenkaan sama kuin keikoilla käyvä. Esimerkiksi se pieni osa sanoittajista jolla on riittävän hyvä lauluääni käy jo nyt keikoilla, muille se ei ole mikään vaihtoehto. Lisäksi keikkamarkkina on jo valmiiksi saturoitunut, ei sieltä ole enää revittävissä lisää bisnestä levytyshommista työttömiksi jääville, jos äänitebisnes tehdään kannattamattomaksi poistamalla tekijänoikeudet.

    Kuten Samuli jo kysyi, miten sanoittaja onnistuu saamaan tuloja muusikolta, joka saa tuloja levymyynnistä mutta ei koskaan voi saada mitään muusikolta, joka saa tulonsa keikkailemalla?

    Jos yhteiskunnan kaipaama musiikki saadaan aikaiseksi vähemmällä porukalla, kyseessä on positiivinen asia. Vai kaipaako muka joku vielä aikoja, jolloin maataloustuotantoon tarvittiin yli puolet työvoimasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Tiedemies kirjoitti 20.5.2012 kello 1:17

    Ihminen on kädellinen, niinkuin apina. Kun se saa jotain käteensä, niin siitä ei halua luopua. Sen näkee jo lasten leikeissä, joissa yleensä ensimmäinen sääntö joka opitaan on, että “ei saa ottaa kädestä”. Mutta kun tätä intuitiota aletaan soveltaa abstraktioihin, niin homma nyt vaan ei toimi, koska maailma ei ole sellainen kuin apinan aivo ensinäkemältä kuvittelee. Jos ainoa asia jonka ymmärtää on sormet, niin kaikki resurssit näyttävät banaaneilta.

    Perustavanlaatuinen ero voidaan oikeastaan kiteyttää tässä siihen, että ollaanko sitä mieltä, että teknologian kehittymisen ja leviämisen vuoksi hankalaksi muuttunut ansaintamalli pitää 1) turvata (tekijänoikeuksien laajentaminen) tai 2) korvata tulonmenetyksien osalta milloin ensimmäinen ei onnistu (hyvitysmaksut).

    Itse en hyväksy kummankaan legitimiteettiä. Joku siirtymävaiheen kompensaatio, jolla pehmennetään rakennemuutosta, voi olla ihan OK, siis tyyliin koulutetaan väkeä uusiin tehtäviin, tuetaan jotain investointeja uusiin ansaintamalleihin jne, mutta kun se teknologinen siirros alkoi jo 70-luvulla (C-kasetti). Minidisc tuli jo 20 vuotta sitten ja MP3-soittimia alettiin tehdä vuonna 96, ja Napster 99. Siis, tässä on operoitu jo viidellä vuosikymmenellä, eli ei voida väittää ettei aikaa olisi ollut.

    Sensijaan että olisi sopeuduttu, niin tekijänoikeuslobby on reagoinut jokaiseen teknologian kehitysaskeleeseen vaatimalla lisää rajoituksia ja kovempia sanktioita. Jotenkin kuvaavaa on se, että korvausvaatimukset siitä, että laitat yhden kovalevyllisen musiikkia nettiin ladattavaksi ylittävät koko maapallon yhteenlasketun BKT:n.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Saara kirjoitti 20.5.2012 kello 6:36

    Matti H: Mistä tämä väite on peräisin? Juuri muutama viesti sitten esitin yhden klikkauksen päässä menetelmän, jolla kaikkea biteiksi saatettavaa voidaan myydä markkinaehtoisesti ilman yksinoikeuksia ja nimenomaan kertaluontoisella kokonaiskorvauksella.

    Esitit menetelmän, mutta et perustellut miksi se olisi toimiva.

    En minä ainakaan osta musiikkia näytteiden perusteella. Kokonaisuus (yksittäisen kappaleen, vielä sitäkin useammin yksittäisen albumin) ratkaisee. Olen ehkä vähän old school, mutta samalla väitän että en ole ainoa lajiani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. anonyymi kirjoitti 20.5.2012 kello 12:58

    Matti H: Tyypit, jotka laativat tunteja ja päiviä kirjoituksia eri blogeihin, valittavat tosissaan ettei kukaan tee mitään muille tarkoitettua ellei saa siitä rahaa.

    Kuulostaa siis kovasti siltä, että heidät on joku palkannut siihen hommaan.
    Kommenttien perusteella vaikuttaisi siltä, että palkkaava taho on sellainen, joka nimenomaan nykyisestä järjestelmästä suuresti hyötyy. Kaikki tekijä- ja esittäjätahoja hyödyttävät ajatuksetkin kun ammutaan hyvin nopeasti alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Ville kirjoitti 20.5.2012 kello 14:16

    Jos oltaisiin oikein tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, sisällöntuottajat saisivat sovittavan korvauksen sisältönsä käytöstä, mutta myös sisällön levittäjät saisivat korvauksen, koska he käytännössä markkinoivat tekijää, joka hyötyy välillisesti tästä. Esimerkiksi radioasemalle voisi kuulua hittibiisin soitosta nettokorvaus, koska artisti saa ilmaista mainosta ja uskottavuutta, jota ei edes voisi mainostamalla saada. Product placementistä on tavallaan kyse. Kampaamoyrittäjät tarvitsisivat oman etujärjestön keräämään korvauksia soittamastaan musiikista 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Rogue kirjoitti 20.5.2012 kello 17:28

    OP:

    Enemmän olen huolissani esimerkiksi dokumenttielokuvan puolesta, se rahoitetaan jostain tuntemattomasta syystä hyvitysmaksuilla. Kokonaista taiteenlajia ei mielestäni kannattaisi vetää vessasta alas, joten sen rahoitus olisi hyvä hoitaa vaikka sisällyttämällä se Yle-veroon.

    Tekijänoikeuksien vastustajilla on harmillinen tapa vähätellä niiden merkitystä kulttuurialan työllisyydelle. Rehellisempää olisi sanoa Tiedemiehen tapaan että joo, työttömiä taatusti tulee roppakaupalla mutta mitä välii, etsikää joku muu ammatti.

    Jos suomalaista dokumenttielokuvaa halutaan tuotettavan, niin sen rahoituksesta voidaan mun puolesta vääntää vaikka hallituksen budjettiriihessä. Hyvitysmaksun osalta haluisin, että keskustelua käytäis johdonmukaisilla argumenteilla eikä väitettäis sillä hyvitettävän jotain kuviteltuja tulonmenetyksiä.

    En nyt ihan ymmärtänyt, että viittasitko tossa vikassa kappaleessa jotenkin mun kommenttiin. Mä oon lähinnä kyseenalaistanu hyvitysmaksun kannattajien epäloogisia argumentteja enkä juurikaan ottanu kantaa tekijänoikeuksien puolesta tai vastaan. Mitä tohon potentiaaliseen työttömyyteen tulee, niin en oo yhtään varma et missä määrin resurssit on tällä hetkellä allokoitunu lähelle optimia. Voi olla, että kulttuurialalta kannattaiskin väen vähentyä. Tai sitten ei. Mut järjettömällä tekijänoikeuslainsäädännöllä aiheutetaan joka tapauksessa isompia hyvinvointitappioita ku sillä, että kulttuurialalla vallitsis suboptimaalinen työllisyystilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. OP kirjoitti 20.5.2012 kello 18:07

    tcrown: Kuten Samuli jo kysyi, miten sanoittaja onnistuu saamaan tuloja muusikolta, joka saa tuloja levymyynnistä mutta ei koskaan voi saada mitään muusikolta, joka saa tulonsa keikkailemalla?

    Sanoittaja saa tulonsa tekijänoikeuskorvauksista (esim radiosoitosta), ei sanoitusta esittävältä muusikolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. OP kirjoitti 20.5.2012 kello 18:25

    Tiedemies:
    Perustavanlaatuinen ero voidaan oikeastaan kiteyttää tässä siihen, että ollaanko sitä mieltä, että teknologian kehittymisen ja leviämisen vuoksi hankalaksi muuttunut ansaintamalli pitää 1) turvata (tekijänoikeuksien laajentaminen) tai 2) korvata tulonmenetyksien osalta milloin ensimmäinen ei onnistu (hyvitysmaksut).

    Itse en hyväksy kummankaan legitimiteettiä. Joku siirtymävaiheen kompensaatio, jolla pehmennetään rakennemuutosta, voi olla ihan OK, siis tyyliin koulutetaan väkeä uusiin tehtäviin, tuetaan jotain investointeja uusiin ansaintamalleihin jne, mutta kun se teknologinen siirros alkoi jo 70-luvulla (C-kasetti). Minidisc tuli jo 20 vuotta sitten ja MP3-soittimia alettiin tehdä vuonna 96, ja Napster 99. Siis, tässä on operoitu jo viidellä vuosikymmenellä, eli ei voida väittää ettei aikaa olisi ollut.

    Minun mielestäni teknologinen kehitys ei millään lailla edellytä tekijänoikeuksien kumoamista. Äänilevyteollisuus on kyllä sossinut homman lahjakkaasti, sitä en kiellä, ja tekijänoikeusjärjestöjen kovakouraisista otteista on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä.

    En vaadi tekijänoikeuksien laajentamista, vastustan vain niiden romuttamista. Käytännön toteutukset kaipaavat kyllä remonttia. Hyvitymaksuista olen samaa mieltä bloginpitäjän kanssa.

    Joka tapauksessa tämä pohdinta on aivan teoreettista, koska tekijänoikeuksia ei olla oikeasti kumoamassa. Minä kumminkin edustan tässä vakiintunutta kantaa tekijänoikeuksiin, sinä pienen änkyrävähemmistön kantaa, joka ei nyt vaan toteudu ainakaan lähitulevaisuudessa. Koeta kestää! 😉

    Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä ainakin minun osaltani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Matti H kirjoitti 20.5.2012 kello 20:19

    Saara, miksi se ei toimisi? En tiedä miten on nyt, mutta vanhaan aikaan levykaupassa voi kuunnella LP-levyiltä näytteitä ja niiden perusteella suorittaa valintansa. Ei se niin vaikeaa ollut.

    Luulen kuitenkin, että suurin osa hankinnoista tehdään artistin nimen perusteella. Nimi on tietysti ensin hankittava pienin tai olemattomin tuloin. Mutta niin se on nytkin. Kun nimi on saanut mainetta lehdissä tai verkkoyhteisöissä, uuden levyn ostajia riittää pilvin pimein, jopa ilman näytteitäkin sen sisällöstä.

    Anonyymiltä hauska oletus. Todellisuudessa rahaa ei edes tarvita silloin, kun kyse on vallitsevan järjestelmän puolustamisesta. Ihminen on sosiaalinen olento, jolla on voimakas tarve kuulua joukkoon, keskimäärin ja erityisesti vallassa olevien joukkoon, perustuipa heidän valtansa miten hulluille ajatuksille tahansa. Niitä on riittänyt ja näyttää riittävän edelleen. Mikä tahansa valtajärjestelmää muuttava ehdotus on “harhaisen teoreettinen”. Perustelua ei tarvita, asiahan on itsestään selvä – yleensä jopa niiden mielestä, jotka ovat järjestelmän alimmilla portailla, muiden polkemia.

    Kaikki vaativat kyllä lisää luovuutta myös yhteiskunnallisiin asioihin, mutta ei sentään mitään mikä muuttaisi jotain perusteellista. Järjestelmä, tässä tapauksessa siis henkisen työn palkkiojärjestelmä, on sinänsä “ainoa realistinen” ja vain pienen byrokraattisen viilauksen tarpeessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Jaakko kirjoitti 20.5.2012 kello 21:08

    tiedemies:
    En olisi ryhtynyt koskaan tutkijaksi jos se olisi tarkoittanut rojalteilla elämistä. Musiikintekijöiden kannattaisi harkita töihinmenemistä.

    En näe oikeasti mitään järkeä noissa argumenteissa. Jos julkinen tai yksityinen ei halua palkata tutkijaa niin se menee muihin töihin. Niinkuin muutkin.

    Se kuinka paljon kulttuuria tuetaan julkisesti on yhtä lailla poliittinen päätös kuin sekin kuinka paljon tutkimukseen laitetaan veronmaksajien rahoja. Suomen ja erityisesti suomenkielisen kulttuurin tapauksessa asia nyt vaan on niin että markkina-alue ei riitä kovin montaa artistia elättämään täysin markkinaehtoisesti. Nyt pitäisi varmaankin jotenkin kyetä perustelemaan että kotimaisella kulttuurilla on sen verran mittavia ulkoisvaikutuksia että julkinen tuki on perusteltua ja tehokkuuden vaatimus tulee täytettyä mutta jotenkin en osaa ajatella asiaa niin. Kyllä mulle kulttuurilla on muutakin arvoa kuin välineellinen, jota sitäkin tutkimusten mukaan on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Rogue kirjoitti 21.5.2012 kello 10:15

    Tässä tuoreessa tutkimuksessa ei löydetty mitään evidenssiä sen puolesta, että edes laiton kopiointi vähentäis levymyyntiä. Odotan edelleen innolla selvennystä siihen, että mihin se tieto laillisen kopioinnin aiheuttamista valtavista tulonmenetyksistä perustuu:

    http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/uusi+tutkimus+paljastaa+piratismi+vain+parantaa+levymyyntia/a809025

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. a_l kirjoitti 21.5.2012 kello 12:28

    Melkoinen määrä kommentteja, mutta ei ainuttakaan esitystä siitä, mitä luvallista kopiointia uudella hyvitysmaksulla oikein hyvitetään. Taitaa olla mielikuvituksen tuotetta koko hyvityksen tarve.

    Jos julkista rahaa kuitenkin tarvitaan, niin lakki kouraan ja tukihakemusta valtiolle. Erillisiä veroja tähän ei pidä sotkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. tiedemies kirjoitti 21.5.2012 kello 13:40

    Jaakko: Se kuinka paljon kulttuuria tuetaan julkisesti on yhtä lailla poliittinen päätös kuin sekin kuinka paljon tutkimukseen laitetaan veronmaksajien rahoja.

    Kyllä on. En ole tietääkseni sanallakaan puolustanut sen paremmin kuin vastustanutkaan kummankaan tukemista veronmaksajien rahoista. Marginaalilla, tiedettä tms tutkimusta tuetaan todennäköisesti liikaa eli vähemmälläkin pärjättäisiin, jos samalla koulutettaisiin merkittävästi vähemmän tutkijoita, etenkin aloilla joilla tutkijanura käytännössä sulkee pois mahdollisuuden siirtyä muihin töihin. Vaihtoehtoisesti / lisäksi tällaista siirtymistä pitäisi helpottaa, mutta tämä nyt on ihan eri asia. En missään nimessä hyväksyisi mitään pisteveroja tai kopiointikieltoja tutkimuksen rahoittamiseksi, nykyinen tekijänoikeus ja patentit jne haittaavat jo muutenkin tutkimusta. Ja kyllä, omaanikin.

    Kulttuurin tukemisesta voidaan ilman muuta keskustella, mutta tällä hetkellä minusta siinäkin näyttää menevän argumentaatio jotenkin täysin päälaellaan. OK, kulttuurilla on itseisarvoa. Mutta tähän itseisarvoon vetoaminen on vähän älyllisesti köyhää, koska se perustuu oletukseen että ne jotka a) tekevät kulttuuria kopioinnista saatavan korvauksen toivossa ja b) ammatikseen ja ennenkaikkea haluttomina tekemään muuta työtä, olisivat juuri ne joiden tuotoksilla on eniten itseisarvoa. Ja vieläpä niin, että heille pitää korvata näitä “tulonmenetyksiä” kaikkein eniten tai muuten kulttuurin taso (siis tässä tarkemmin määrittelemättömässä itseisarvon mielessä) putoaa kohisten. En usko tähän tippaakaan, siis päättely ei yksinkertaisesti perustu yhtään mihinkään muuhun kuin jonkinlaiseen mututuntumaan. Enemmistölle se on näin, koska enemmistö ei yksinkertaisesti ole tullut ajatelleeksi vaihtoehtoa, ja koska täälläkin argumentoivat jantterit ja tekijänoikeuslobby tekee todella paljon työtä jotta eivät tulisi ajatelleeksi vaan ajattelisivat näitä “piratismi on varkautta” juttuja.

    Ulkoisvaikutusten ja itseisarvojen osalta vielä, sen argumentin rikkinäisyys on aika ilmeinen myös sitä kautta, että kulttuurin arvo nyt noin yleensä kai on siinä, että sitä koetaan ja kulutetaan. Näillä argumenteilla se, että siitä pitäisi maksaa, koska sillä on itseisarvoa eikä vain kaupallista arvoa on irvokasta. Siinä samalla tökätään myös punaviinintahrimalla sormella suunnilleen 70 prosenttia maapallon väestä silmään. Siis niitä, joiden mielestä ihan muunlaisella kulttuurilla on arvoa.

    Kun en ole yhtään ainutta argumenttia nähnyt, joka kestäisi vettä tai jonka takana olisi joku muu ajatus kuin se että “pitää maksaa, koska pitää maksaa”. Ei pidä. Pitää herätä ja ymmärtää, että homma ei toimi näin.

    JA siis, ei se teknologia pakota luopumaan tekijänoikeuksista. Se teknologia on pakottanut väsäämään nykyisen irvokkaan tekijänoikeussysteemin, jossa kopiointikieltojen aikoja pidennetään nopeammin kuin aikaa ehtii kulua. Niitä on siirretty aika tarkkaan sitä tahtia, että Mikki Hiiren tekijänoikeudet pysyvät tukevasti Disneyllä, ja niitä tullaan jatkamaan niin, että Beatlesin tuotannon tekijänoikeudet pysyvät Michael Jacksonin perikunnalla tai kuka ne nyt tällä hetkellä omistaakaan. Teknologia on ajanut ohi niistä ansaintamalleista joilla nuo tulivat markkinoille, ja tekijänoikeuksien poistaminen vain tekisi tilaa niille ansaintamalleille, jotka ovat teknologisten toimintaedellytysten mukaisia. Ei sen kummempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Samuli Saarelma kirjoitti 21.5.2012 kello 16:02

    OP: Sanoittaja saa tulonsa tekijänoikeuskorvauksista (esim radiosoitosta), ei sanoitusta esittävältä muusikolta.

    Niin, nykysysteemissä. Minun vastauksessani spekuloin sillä, miten homma toimisi systeemissä, jossa musiikkibisneksessä pyörivä raha tulisi ennen kaikkea konserteista. En näe mitään syytä, miksi esiintyjän ja hänelle musiikkia tekevien olisi mahdotonta päästä sopimukseen, jolla niitä rahoja jaetaan. Tai jos jokainen ratas ei halua sitoutua siihen konserttirahan jakoon, niin myy sitten työpanostaan kertamaksulla.

    Kerro minulle yksikin syy, miksi konserteilla itsensä elättävät artistit eivät olisi täysin vapaaehtoisesti valmiita maksamaan säveltäjille ja sanoittajille rahaa heidän työpanoksestaan siinä, kun he nykyisin maksavat vaikkapa managerilleen, roudareille ym. väelle, joita konserttien järkkäämisessä tarvitaan?

    Ja lopuksi sanoisin, että Syltty on hyvin oikeassa yllä sanoessaan, että vaikka nykysysteemi säilytettäisiinkin, 20 vuoden aika riittäisi aivan hyvin rahastusajaksi ilman, että oikeastaan kenenkään insentiivit tehdä kulttuuria vähenisivät lainkaan. Todennäköisesti monen asian kohdalla riittäisi vielä tuotakin reilusti lyhempi aika siihen, että niitä asioita tehtäisiin ihan yhtä paljon kuin nytkin, mutta työn tulokset olisivat paljon suuremman ihmisjoukon nautittavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Ville kirjoitti 21.5.2012 kello 17:06

    tiedemies: Marginaalilla, tiedettä tms tutkimusta tuetaan todennäköisesti liikaa eli vähemmälläkin pärjättäisiin, jos samalla koulutettaisiin merkittävästi vähemmän tutkijoita, etenkin aloilla joilla tutkijanura käytännössä sulkee pois mahdollisuuden siirtyä muihin töihin

    En tiedä tuetaanko liikaa vai liian vähän mutta väärällä tavalla: esim. sellaista on ilmassa, että eräässä innovaatioyliopistossa tutkimsuta tekeviä painostetaan tekemään väitöskirja, mutta kun se on tehty, työt loppuvat. Tilalle otetaan uusi väitöskirjantekijä. Syy on tietenkin kannustava rahoitusmalli, joka kannustaa tuottamaan väitöskirjoja. Ja kun tohtoreita tulee paljon, ei kaikille tietenkään riitä virkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Tommi Uschanov kirjoitti 21.5.2012 kello 17:14

    tiedemies: JA siis, ei se teknologia pakota luopumaan tekijänoikeuksista. Se teknologia on pakottanut väsäämään nykyisen irvokkaan tekijänoikeussysteemin, jossa kopiointikieltojen aikoja pidennetään nopeammin kuin aikaa ehtii kulua. Niitä on siirretty aika tarkkaan sitä tahtia, että Mikki Hiiren tekijänoikeudet pysyvät tukevasti Disneyllä, ja niitä tullaan jatkamaan niin, että Beatlesin tuotannon tekijänoikeudet pysyvät Michael Jacksonin perikunnalla tai kuka ne nyt tällä hetkellä omistaakaan.

    Jacksonin perikunta omistaa Beatlesin useimpien sävellysten ja sanoitusten kustannusoikeudet (noin puoliksi). Tekijänoikeuksiahan ei tarkkaan ottaen voi myydä. Ja ne ovat joka tapauksessa voimassa vähintään 70 vuotta nykyhetkestä, koska suoja-aika lasketaan tekijän kuolinvuodesta ja Paul McCartney on yhä elossa.

    Mutta mitä Beatlesin levytyksiin taas tulee, niin tuo mitä sanot ei ihan pidä paikkaansa. Niiden oikeudet kun ovat itse asiassa ehtineet (EU-maissa) vanhentuakin jo kertaalleen. Äänitteiden suoja-aika on nykyisin 50 vuotta äänitysvuodesta, mutta se on ollut niin pitkä vasta 90-luvun puolivälistä lähtien; sitä ennen suoja-aika oli vain 25 vuotta. Beatlesin levytysura kesti vuodet 1962-1970, eli käytännössä koko tuotanto ehti juuri ja juuri kertaalleen vapautua ja sen alkupää olla vapaana jopa 7-8 vuotta ennen kuin lakeja muutettiin.

    Tuolloin 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa asiasta ei vain nostettu niin suurta meteliä kuin nykyään, koska musiikkibisneksellä meni siinä vaiheessa uusien artistiensa kanssa vielä niin hyvin ja vanhemman materiaalin vanheneminen oli toissijainen huolenaihe. Nyt vertaisverkkojen aikakaudella on sitten lähdetty tiristämään irti viimeisetkin lantit. Mutta tuo suoja-aikojen pidennyskierre, johon viittaat, on tosiaan vasta aika äskettäin alkanut ilmiö – ja sellaisena eräs seikka, jonka huomioiminen ehkä vain vahvistaa omaa argumenttiasi: ennenkin on tultu toimeen ilman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. OP kirjoitti 21.5.2012 kello 18:26

    tiedemies: Teknologia on ajanut ohi niistä ansaintamalleista joilla nuo tulivat markkinoille, ja tekijänoikeuksien poistaminen vain tekisi tilaa niille ansaintamalleille, jotka ovat teknologisten toimintaedellytysten mukaisia. Ei sen kummempaa.

    Kommentoin nyt vielä tuota, vaikka tällä hetkellä ei pahemmin olekaan aikaa “janttaroida” tästä. Tekijänoikeudet kyllä tottakai haittaavat vapaata kaupankäyntiä aineettomilla tuotteilla, ja se on niiden tarkoituskin. Ihan samalla tavalla kuin yksityinen omistusoikeus haittaa muiden kaupankäyntiä minun omistamillani tavaroilla. Tekijänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus. Jos rakennan talon, se ei ole kaikkien vapaasti käytettävissä. Jos sävellän biisin, sekään ei ole muiden vapaasti käytettävissä. Tekijänoikeuksien poistaminen olisi tekijöiden omaisuuden sosialisointia. Se poistaisi tehokkaasti tekijöiden mahdollisuuksia myydä teoksiaan, koska kenellä tahansa olisi oikeus joko myydä niitä tai ottaa ilmaiseksi. Sen takia tekijät eivät ikimaailmassa tule vapaaehtoisesti luopumaan tekijänoikeuksistaan. Vaikka tekijänoikeuksien poistaminen toisi joitain hyötyjäkin, pesuveden mukana heitetyksi tuleva beibi olisi aivan liian iso, ihan riippumatta teknologisista toimintaedellytyksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. tcrown kirjoitti 21.5.2012 kello 21:23

    OP: Sanoittaja saa tulonsa tekijänoikeuskorvauksista (esim radiosoitosta), ei sanoitusta esittävältä muusikolta.

    Ja kysymys kuului, miksi sanoittaja ei voi saada korvauksia muusikolta?

    Noin muuten, tarkoittaako ylläoleva, että jos bändi tekee miljoonakeikan stadikalla, sanoittaja jää nuolemaan näppejään? Jos näin, niin eikö tämä ole huutava vääryys? Vai maksaako bändi tekijänoikeusmaksuja omasta keikastaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Markku af Heurlin kirjoitti 21.5.2012 kello 22:16

    Tarkistin tietojani. Tavallsiesta noin 4 Gigan cd-rompusta ns. kasettimaksu on 60 snt, alveineen kai sinöä 73 snt. maksvat kaupassa, kun ei huokeinta etsi kai siinä 2,5 e/kpl.

    Laskin mielessäni., että jos vähänkin lasken ajalleni arvoa, se aika., minkä rompun asettaminen soittimeen vie, siis peffan nostaminen seslongilta nauhoitustoimintojen ohjelmointi, sekä lopuksi se viimeitely ja tietojen kirjoittaminen rompulle maksavat kasettimaksun verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. anonyymi kirjoitti 22.5.2012 kello 13:24

    OP: Tekijänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus.

    Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Markku af Heurlin: Tavallsiesta noin 4 Gigan cd-rompusta ns. kasettimaksu on 60 snt, alveineen kai sinöä 73 snt. maksvat kaupassa, kun ei huokeinta etsi kai siinä 2,5 e/kpl.

    Nuo ovat kotelollisia yksittäispakattuna markettihinnoin. Tulee kalliiksi.
    Kyllä niitä varmaan joku sinulle myy 100€ hintaankin, jos niin haluat. Silloin maksun osuus jää vieläkin pienemmäksi.

    Verrataanpa vaihteeksi vaikka vähän realistisemmin:
    16x DVD-R, 100 kpl n. 21 €, kappalehinta pikaisella laskutoimituksella 0,21€.
    Kasettimaksu 0,60€/kappale.
    “Mitättömästä” maksusta koituva hinnanlisäys: 285,7%.
    Tai kenties paremmalta näyttää osuus hinnasta: 74%.

    Ai katsopas. Verot jäivät huomioimatta: 347,6% ja 86,9%.

    Ja tiedoksi epäilijöille, jotka varmasti protestoivat, että ulkomailla on jotenkin automaattisesti aina halvempaa, että tuo vastaa täysin sitä mitä tapahtui, kun CD-aihioille aikoinaan räpsäytettiin kasettimaksu: Hinnat nelinkertaistuivat.
    Aika hurja vero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. OP kirjoitti 22.5.2012 kello 14:06

    tcrown: Ja kysymys kuului, miksi sanoittaja ei voi saada korvauksia muusikolta?

    Noin muuten, tarkoittaako ylläoleva, että jos bändi tekee miljoonakeikan stadikalla, sanoittaja jää nuolemaan näppejään? Jos näin, niin eikö tämä ole huutava vääryys? Vai maksaako bändi tekijänoikeusmaksuja omasta keikastaan?

    Kyllä maksaa, tai itse asiassa kaiketi se on useimmiten keikkajärjestäjä joka maksaa.

    Suhtaudun hiukan skeptisesti siihen, että esiintyvät artistit maksaisivat sanoittajalle vapaaehtoisesti juuri mitään, jos sanoittajalla ei olisi sanoitukseensa tekijänoikeutta. Jos jonkin bändin kanssa saisi sopimuksen aikaan, sata muuta bändiä veivaisi iloisesti samaa biisiä ilman mitään korvauksia, eikä sanoittajalla olisi siihen mitään nokan koputtamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. lurkki kirjoitti 22.5.2012 kello 15:11

    ‘Tekijänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus.’ (OP)
    Copyright on monopoli, ja sen haltija ei ole välttämättä tekijää nähnytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Samuli Saarelma kirjoitti 22.5.2012 kello 15:52

    OP: Tekijänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus. Jos rakennan talon, se ei ole kaikkien vapaasti käytettävissä. Jos sävellän biisin, sekään ei ole muiden vapaasti käytettävissä.

    Tuo jälkimmäinen johtuu vain ja ainoastaan tekijänoikeuksista. Sen sijaan talo ei voi olla kaikkien käytössä aivan riippumatta siitä, mitä lait ovat. Vaikka eläisimme anarkiassa, niin yhdessä talossa ei voisi asua kuin äärellinen määrä ihmisiä. Sen sijaan immateriaalisista asioista hyötyvien ihmisten määrää ei rajoita mikään fyysinen este.

    Omistusoikeus tarvitaan siihen, että rajalliset hyödykkeet saadaan jaetttua. Immateriaaliset hyödykkeet eivät ole rajallisia. Niissä ei siis ole samaa perustetta omistamiselle kuin sellaisissa hyödykkeissä, jotka ovat rajallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Markku af Heurlin kirjoitti 22.5.2012 kello 16:35

    anonyymi: Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Nuo ovat kotelollisia yksittäispakattuna markettihinnoin. Tulee kalliiksi.
    Kyllä niitä varmaan joku sinulle myy 100€ hintaankin, jos niin haluat. Silloin maksun osuus jää vieläkin pienemmäksi.

    Verrataanpa vaihteeksi vaikka vähän realistisemmin:
    16x DVD-R, 100 kpl n. 21 €, kappalehinta pikaisella laskutoimituksella 0,21€.
    Kasettimaksu 0,60€/kappale.
    “Mitättömästä” maksusta koituva hinnanlisäys: 285,7%.
    Tai kenties paremmalta näyttää osuus hinnasta: 74%.

    Ai katsopas. Verot jäivät huomioimatta: 347,6% ja 86,9%.

    Ja tiedoksi epäilijöille, jotka varmasti protestoivat, että ulkomailla on jotenkin automaattisesti aina halvempaa, että tuo vastaa täysin sitä mitä tapahtui, kun CD-aihioille aikoinaan räpsäytettiin kasettimaksu: Hinnat nelinkertaistuivat.
    Aika hurja vero.

    En käsitätäskeni väittänytkään hankkineeni mitenkään edullisia romppuja. Tarvitsen niitä vaika vähän, ja kävin ostamssa tutusta pikkuliikkestä. Ko veroon on vielä lisättävä liikkeen kate, n 50 %. Tottakai kun halvasta hyödykkeestä on kyse, saadaan maksulle hurja prosenttiosuus.

    Vertailun vuoksi. Bensalitran (n1,70 e) hinnasta veroja lienee 2/3 eli siinä 1,20 e. Minulla oli tänään asiaa Karjaalle. Bensaa kului n 8 l, eli maksoin siinä veroja pyörein luvuin kympin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. OP kirjoitti 22.5.2012 kello 17:00

    anonyymi: Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Tiedän kyllä, että piraateilla on tässäkin kohtaa tapana saivarrella mustasta valkoista, mutta kyllä se tekijän kannalta on ihan sama asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Siirtolapuutarha kirjoitti 22.5.2012 kello 20:25

    OP: Ihan samalla tavalla kuin yksityinen omistusoikeus haittaa muiden kaupankäyntiä minun omistamillani tavaroilla. Tekijänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus.

    Jopa kaikkien tekijänoikeusjärjestöjen äiti MPAA on ymmärtänyt, että tämä rinnastuksesi ei oikein vastaa suuren yleisön oikeustajua.

    TiVi: Piratismi ei olekaan varkautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. OP kirjoitti 22.5.2012 kello 23:14

    Samuli Saarelma: Sen sijaan immateriaalisista asioista hyötyvien ihmisten määrää ei rajoita mikään fyysinen este.

    Tekijänoikeus antaa sen immateriaalisen asian hyödyntämisessä sananvaltaa on myös sen tekijälle, ja mahdollisuuden myös hyötyä siitä enemmän kuin muut. Sen perusteella tekijä voi esimerkiksi kieltää valokuvansa käytön mainonnassa. Tai sitten vuokrata sen mainoskäyttöön jollekin firmalle ja saada siitä rahaa ilman että kilpailevalla mainostajalla on ihan täysi vapaus käyttää samaa valokuvaa ilman korvausta. Hän siis omistaa oikeuden myydä tai olla myymättä teostaan. Muilla ei ole sitä oikeutta. Minä kyllä kutsun tätä omistusoikeudeksi.

    Se, että tuota fyysistä estettä hyödyntää tekijän teosta ei ole, tekee tekijän aseman aivan onnettoman huonoksi ilman tekijänoikeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. lurkki kirjoitti 23.5.2012 kello 8:20

    ‘piraateilla on tässäkin kohtaa tapana saivarrella mustasta valkoista’ (OP)
    Piraattihippi Thomas Babington Macaulay aiheesta 1841 Englannin alahuoneessa: http://www.baen.com/library/palaver4.htm
    Tämä ei ole uusi kysymys. Mikä ‘tekijän oikeus’ on kyseessä, kun mediayritys rahastaa monopolioikeuksillaan jo kuolleiden tekijöiden teoksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. OP kirjoitti 23.5.2012 kello 9:51

    lurkki:
    Tämä ei ole uusi kysymys. Mikä ‘tekijän oikeus’ on kyseessä, kun mediayritys rahastaa monopolioikeuksillaan jo kuolleiden tekijöiden teoksiin?

    No oliskohan se just se omistusoikeus?

    En tässä ollenkaan puolusta mediayritysten oikeutta rahastaa kuolleiden tekijöiden teoksilla, voi olla että tekijänoikeus on ulotettu liian laajalle ja kaipaa teknistä säätöä. Vastustan elävien tekijöiden oikeuksien mitätöimistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. anonyymi kirjoitti 23.5.2012 kello 9:53

    OP: Tiedän kyllä, että piraateilla on tässäkin kohtaa tapana saivarrella mustasta valkoista, mutta kyllä se tekijän kannalta on ihan sama asia.

    Ja “tekijää” tai siis oikeuksienhaltijoita eli mediayhtiöitä onkin tällä valheellisella perusteella hellitty aivan liikaa. Missä ovat kuluttajan tai kenties pikemminkin kansalaisen oikeudet? Kaikille muille tuo “ihan sama asia” on täysin eri.

    Jos saivartelu on sitä, ettei kutsu valhetta todeksi niin hyvä on: minä saivartelin. Tällaisesta saivartelusta tekijäpuolta ja mediayhtiöitä ei tosiaankaan voi syyttää. Kenties perustavanlaatuinen ongelma lieneekin juuri siinä, ettei vastapuolella tosiseikkoja suostuta tunnustamaan. Ei ole mikään ihme, että päädytään vain haluttuun loppupäätelmään, jos poimitaan rusinat pullasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Samuli Saarelma kirjoitti 23.5.2012 kello 16:00

    Suhtaudun hiukan skeptisesti siihen, että esiintyvät artistit maksaisivat sanoittajalle vapaaehtoisesti juuri mitään, jos sanoittajalla ei olisi sanoitukseensa tekijänoikeutta. Jos jonkin bändin kanssa saisi sopimuksen aikaan, sata muuta bändiä veivaisi iloisesti samaa biisiä ilman mitään korvauksia, eikä sanoittajalla olisi siihen mitään nokan koputtamista.

    Sanoittaja tekisi sanoituksensa yhdelle tai useammalle bändille, jos hänelle maksetaan siitä tarpeeksi (usea bändi voisi ostaa sen sanoituksen sillä mekanismilla, joka täällä jo mainittiin, eli sanoittaja tekee sanoituksen, jos bändit kollektiivisesti sitoutuvat maksamaan summan X). Jos ei makseta, hän ei tee sanoitusta. Jos hän sen oikeaksi määrittelemänsä maksun saa, niin mitä väliä hänelle enää sen jälkeen on sillä, että muut bändit hyödyntävät sitä hänen sanoitustaan?

    Kuka siis kärsii?

    Ei ainakaan sanoittaja, koska hän sai sen sopimuksen mukaisen korvauksen tekemästään työstään.

    Ei myöskään sanoituksen tilannut bändi, koska se sai haluamansa sanoituksen hinnalla, jota piti kohtuullisena. En näe mitään syytä, miksei bändi maksaisi sellaisista sanoituksista, joiden avulla he voivat saada enemmän keikkoja ja takoa rahaa. Tai jos yleisöstä vanhan musiikin soittaminen on ihan yhtä ok, kuin uuden ja ostaisivat lippuja konsertteihin ihan yhtä innolla riippumatta siitä, onko bändillä uutta materiaalia vai kierrättääkö se vain vanhaa, niin miksi ihmeessä kenenkään pitäisi edes tehdä uutta musiikkia?

    Kukaan ei tuossa systeemissä siis kärsisi. Ainoastaan muut bändit ja ihmiset yleensä hyötyvät siitä, että heille on sanoituksia tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Samuli Saarelma kirjoitti 23.5.2012 kello 16:20

    Hän siis omistaa oikeuden myydä tai olla myymättä teostaan. Muilla ei ole sitä oikeutta. Minä kyllä kutsun tätä omistusoikeudeksi.

    Voit kutsua sitä millä haluat, muttei se siltikään muuta mihinkään sitä, mitä minä kirjoitin. Omistusoikeutta tarvitaan välttämättä asioihin, joista on niukkuutta. Sitä ei tarvita asioihin, joissa niukkuus on keinotekoista sen omistusoikeuden itsensä luomaa.

    Tekijänoikeudet rinnastuvat fyysisiin omistusoikeuksiin vain absurdeissa tapauksissa.

    Esimerkkinä vaikkapa se, että käsittääkseni jossain Boliviassa vesijohtoverkosto yksityistettiin ja siihen yksityiseen vesijohtoverkon omistukseen liittyi se, että omistajalla oli oikeus kieltää ihmisiltä sadeveden käyttö (ja siten sen välttäminen, että olisivat maksaneet vesijohtovedestä). Siinä siis keinotekoisesti luotiin niukkuutta, jotta vesijohtoverkon omistajalle saatiin maksimoitua voitto.

    Se, että tuota fyysistä estettä hyödyntää tekijän teosta ei ole, tekee tekijän aseman aivan onnettoman huonoksi ilman tekijänoikeutta.

    Se tekee hänen asemansa yhtä huonoksi kuin se, että hotellin omistajan annettaisiin hankkia hotellinsa ympäröivät metsät ja kieltää niissä jokamiehenoikeudella telttailu, jotta hän tuottaisi keinotekoista niukkuutta ja siten lisäisi hotellihuoneittensa kysyntää.

    Kannatatko jokamiehenoikeuksia? Jos kannatat, niin miksi? Ne perustuvat ihan samaan kuin vaatimukset tekijänoikeuksien heikentämiseen. Jokamiehenoikeuksia hyödynnetään vain asioihin, joista ei ole niukkuutta (liikkuminen metsässä, sienet, marjat, tilapäinen majoitus). Niissäkin maanomistajat varmasti haluaisivat luoda keinotekoisesti niukkuutta, jos vain saisivat (kieltää nuo kaikki asiat muuten kuin silloin, kun niistä erikseen heille maksetaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. tcrown kirjoitti 23.5.2012 kello 20:59

    Tämä nyt ehkä vaatii pienen näkemyseron analysoimista. Jotkut selvästi ajattelevat, että tekijänoikeuksien alaisella teoksella on suhteellisen selvä ja yksikäsitteinen tekijä(t) ja vastaavasti suhteellisen yksikäsitteinen teoksen kuluttaja(t), joista jälkimmäisellä on vähintään moraalinen ja joidenkin mielestä myös tehokkuuteen perustuva velvollisuus (jos ei maksaisi, teoksia tehtäisiin liian vähän) maksaa kuluttamisestaan tekijälle.

    Minun mielestäni tuossa ajattelumallissa on vikaa.

    Kulttuuri eri muodoissaan ei synny yksittäisten tekijöiden työn tuloksena vaan eri ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Tällöin – minun mielestäni – on mieletöntä ajatella, että kukaan yksittäinen ihminen tai taho voisi omistaa minkään yksittäisen kulttuuriteoksen idean, eli sen suurehkon kokonaisluvun, millä tuota teosta voidaan kuvata. Tämän lisäksi näen vielä valtavan epäkohdan siinä, että joillakin on oikeus “omistaa” yhdessä luomaamme kulttuuria, mutta ei kaikilla. Viisunikkarilla on oikeus saada korvaus lauluistaan jotka kertovat kahvilakulttuurista, mutta niillä, jotka ovat luoneet tuon koko käsitteen kahvilakulttuurista, ei ole mitään oikeuksia saada korvauksia viisunikkarilta tai viisunikkarin asiakkailta.

    Toki voi olla, että kaikkien tekijän- ja muiden immateriaalioikeuksien (ylläoleva pätee vähintään yhtä hyvin tieteeseen ja patentointiin) romuttaminen tekisi pahaa jälkeä joillakin aloilla (kirjallisuus ja lääketiede lienevät potentiaalisimmat kärsijät). Tämän vuoksi en haluaisi romuttaa kaikkea kertaheitolla, vaan kääntä kelkan suunta toiseen suuntaan ja pikkuhiljaa lieventää tekijänoikeuslakeja. Ja lopettaa se lieventäminen vasta sitten kun on todistusaineistoa siitä, että on menty liian pitkälle.

    Viimeisen vuosisadan tekijänoikeuksien kiristymisen seuraukset kyllä taitavat antaa aiheen epäillä, että ihan heti ei siinä pisteessä olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Syltty kirjoitti 24.5.2012 kello 8:01

    Kyllä jokin tekijänoikeusjärjestelmä

    Samuli Saarelma: Jos ei makseta, hän ei tee sanoitusta. Jos hän sen oikeaksi määrittelemänsä maksun saa, niin mitä väliä hänelle enää sen jälkeen on sillä, että muut bändit hyödyntävät sitä hänen sanoitustaan?

    Jotenkin itsestäni ei oikein tunnu siltä että olisi ok ripata koko sanoitus ja sävellys esimerkiksi heti julkaisun jälkeen.

    Kaikkein järkevintä minun mielestäi olisi, jos tekijänoikeudet olisivat osapuiltaan nykyisen kaltaisia, mutta suoja-ajat vaihdettaisiin naurettavista järkeviksi + järjettömyydet kuten pisteverot pois. Esimerkiksi sanoitusten osalta suoja-aika voisi olla 5 tai 10 vuotta jonka jälkeen kuka tahansa saisi käyttää niitä itse. Kokonaisten teosten osalta se voisi olla 10 tai 20 vuotta, jonka jälkeen ne olisivat vapaata riistaa.

    Tai sitten vaan kaikelle 20v suoja-aika yksinkertaisuuden vuoksi ja sillä selvä.

    Kaikkein järjettömin tekijänoikeuksien muoto on taulukaupassa maksettavat provikat taiteilijoille, myös heidän kuolinpesille. Jos minä tilaan taiteilijalta oman muotokuvan ja 20v kuluttua laitan sen jiohonkin galleriaan huutokaupattavaksi, niin siitäkin kilahtaa provikka taiteilijan kuolinpesälle! UN-FUKIN-BELIIVAPLE!

    “Kuvataiteen teosten ammattimaisesta ja julkisesta jälleenmyynnistä on tekijällä luovuttamaton oikeus saada jälleenmyyntikorvauksena 5 % myydyn teoksen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta, silloin kun tämä hinta on 255 euroa-50 000 euroa.”

    Ja tätä korvausta saa 70v taitelijan kuolemasta! Ei hyvää päivää!!!!

    http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4lleenmyyntikorvaus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. OP kirjoitti 24.5.2012 kello 9:55

    Olen itse asiassa iaka lailla samoilla linjoilla Syltyn kanssa.

    Vastustan tekijänoikeuden täysimittaista romuttamista, koska sen aiheuttama tuho olisi monien alojen “tekijöille” katastrofi.

    Toisaalta on ilmeistä, että tekijänoikeuksien soveltamisessa on menty liian pitkälle, jopa naurettavuuksiin.

    Tekijänoikeuksien käytännön soveltamista ja siihen liityviä lakeja on aivan varmasti myös mahdollista muuttaa muuhunkin kuin tiukempaan suuntaan. Kannattaisiko piraattien ym. keskittyä tähän sen sijaan että ajaisivat kaikkien tekijänoikeuksien poistamista, joka nyt vaan ei tule onnistumaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Samuli Saarelma kirjoitti 24.5.2012 kello 10:41

    Syltty, ok, hyväksyn sen, että lyhyt yksinoikeus johonkin musiikkiin voi olla paikallaan, jotta insentiivit säilyvät. Minun on kuitenkin hyvin vaikea nähdä kenenkään musiikin tekijän päätöksiin siitä, tehdäkö musiikkia vai jotain muuta, vaikuttavan sen, voiko hän rahastaa tekemänsä musiikin yksinoikeudesta vielä vaikkapa 10:n tai 20:n vuoden päästä. Toki hän voi edelleen tuon jälkeenkin rahastaa a) sen musiikin esittämisestä ja b) sen tekemänsä musiikin tuottamasta maineesta ja sitä kautta kysynnästä lisämusiikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. aleksis salusjärvi kirjoitti 24.5.2012 kello 11:50

    Osmo, tämä keskustelu kaikkine pointteineen ja kiteyttävine huomioineen on malliesimerkki niistä sisällöistä tässä blogissa, joita olisi olennaista jatkojalostaa (kun aiemmin oli puhe blogisi kehittämisestä nettilehdeksi).

    Tiedemies kirjoittaa sen verran epäortodoksisia ja kiehtovia näkemyksiään, että on vähän sääli että ne jäävät tähän kommenttiraitaan ja tulevat nopeasti muiden postausten hautaamaksi.

    Tekninen blogiehdotus: olisi hyvä, jos yksittäisiä kommentteja voisi myös linkata. Tämä onnistuu esim. keskustelupalstoilla, jossa kommentti siirtyy omaksi alasivuksi kun sitä klikkaa.

    Tässä ketjussa on toistasataa viestiä, ja niiden joukossa pari todella sattuvaa kiteytystä. Peukutus onneksi erottaa ne vihreinä muista, mutta ne katoavat pian bittihistoriaan siirtyessään blogisi arkisstoon. Niiden myöhempi löytäminen on työlästä, ja on selvää että tämä keskustelu ei lopu tähän postaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.5.2012 kello 12:24

    Aleksis Salujärven ehdotus on hyvä, mutta siinä on yksi vika.
    Minulla ei ole aikaa, kun on tuo eduskuntakin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.
    Jotta voisi palkata jonkun tekemään toimitustyötä, pitäisi olla jokin ansaintalogiikka. Jos lähtökohtana on se, ettei sisällöstä pidä kenekään koskaan maksaa mitään, sisältöä ei voi tuottaa eikä edes järjestää luettavaan muotoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Rogue kirjoitti 24.5.2012 kello 12:45

    Osmo Soininvaara: Aleksis Salujärven ehdotus on hyvä, mutta siinä on yksi vika.Minulla ei ole aikaa, kun on tuo eduskuntakin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.Jotta voisi palkata jonkun tekemään toimitustyötä, pitäisi olla jokin ansaintalogiikka. Jos lähtökohtana on se, ettei sisällöstä pidä kenekään koskaan maksaa mitään, sisältöä ei voi tuottaa eikä edes järjestää luettavaan muotoon.

    Vitsi kun joku keksis jonkun käytännöllisen mikromaksusysteemin, joka yleistyis riittävästi. Mä olisin helposti valmis sponsaamaan esim. sun blogia ja monia muitakin seuraamiani nettisisältöjä pienillä summilla, jos se onnistuis vaivattomasti. Sitä odotellessa. Tän blogin osalta pitäisin ihan realistisena, että toimitustyön hoitaminen saattais onnistua toistaseks vapaaehtoisvoiminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. OP kirjoitti 24.5.2012 kello 12:57

    Osmo Soininvaara:
    Aleksis Salujärven ehdotus on hyvä, mutta siinä on yksi vika.
    Minulla ei ole aikaa, kun on tuo eduskuntakin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.
    Jotta voisi palkata jonkun tekemään toimitustyötä, pitäisi olla jokin ansaintalogiikka. Jos lähtökohtana on se, ettei sisällöstä pidä kenekään koskaan maksaa mitään, sisältöä ei voi tuottaa eikä edes järjestää luettavaan muotoon.

    Tähän nyt varmasti joku ehdottaa, että keräisit jokaisen blogikirjoituksen yhteydessä kolehdin, jonka tuotoilla sitten palkkaisit jonkun toimittamaan tuosta blogikirjoituksesta syntynyttä keskustelua. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.5.2012 kello 13:43

    OP
    Minun pitää kuitenkin noudattaa lakia. Tuohon tarvittaisiin keräyslupa, eikä sitä voi tuohon saada.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Jaakko Särelä kirjoitti 24.5.2012 kello 13:19

    aleksis salusjärvi:

    Tekninen blogiehdotus: olisi hyvä, jos yksittäisiä kommentteja voisi myös linkata. Tämä onnistuu esim. keskustelupalstoilla, jossa kommentti siirtyy omaksi alasivuksi kun sitä klikkaa.

    Kommentteja voikin linkata. Tosin ei ehkä niin näppärästi kuin haluaisi.

    Esimerkiksi tuon kirjoituksesi URL on http://www.soininvaara.fi/2012/05/12/kasettimaksun-pojan-paluu-osa-ix/#comment-201493

    Sen saa näkyviin nimessäsi olevasta linkistä tai katsomalla lainatessa koodista katsomalla a href -kenttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Jaakko Särelä kirjoitti 24.5.2012 kello 15:36

    Rogue: Vitsi kun joku keksis jonkun käytännöllisen mikromaksusysteemin, joka yleistyis riittävästi. Mä olisin helposti valmis sponsaamaan esim. sun blogia ja monia muitakin seuraamiani nettisisältöjä pienillä summilla, jos se onnistuis vaivattomasti. Sitä odotellessa. Tän blogin osalta pitäisin ihan realistisena, että toimitustyön hoitaminen saattais onnistua toistaseks vapaaehtoisvoiminkin.

    Varmasti onnistuisi vapaaehtoisvoimin! Lähinnä pitäisi olla helppo tapa, jolla se hoituisi. Sellainenhan saattaisi jo ollakin. Tietääkö joku?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Markku af Heurlin kirjoitti 24.5.2012 kello 16:25

    Osmo Soininvaaran blogia tuemme tällä hetkellä maksamalla hänelle kansaedustajan palkkaa ja osallistumalla kesksuteluun tällä blogilla. OS:lle maksetaan palkkaa siitä, että hän ottaa asioista monipuolisesti selvää, ja tämä on yksi parhaimpia keinoja siihen.

    Mikä tahansa muu apu vaarantaisi hänen riippumattomuuttaann.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Rogue kirjoitti 24.5.2012 kello 17:51

    Jaakko Särelä: Varmasti onnistuisi vapaaehtoisvoimin! Lähinnä pitäisi olla helppo tapa, jolla se hoituisi. Sellainenhan saattaisi jo ollakin. Tietääkö joku?

    Ei kai siinä mitään ihmeempää oo, aika suurta osaa pienistä nettilehdistä ja keskustelufoorumeista pyörittänee vapaaehtoset. Tarvitaan nörtti tai pari hoitamaan tekninen puoli ja sitten muutama tyyppi, joilla on aikaa/intoa hoitaa toimitus, päivitykset ja moderointi ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Touko Mettinen kirjoitti 24.5.2012 kello 18:12

    Pari käytännön kysymystä mm. Tiedemiehelle täältä koulumaailmasta:

    1. Muuan lahjakas tuttavani on opettajan työnsä ohella vääntänyt muutaman oppikirjan, ja kännipäissään on tullut paljastaneeksi, että tuo työ on n. kymmenen vuoden ajan antanut hänelle n. 25 000€ vuotuisen lisätienistin. Osaako joku ehdottaa jotakin konkreettista keinoa, jolla hän ja hänenlaisensa lahjakkaat ja vähän itsekkäät tyypit jatkaisivat sivutoimiaan? Jos siis huomispäivänä lakkautettaisiin kaikki tekijänoikeudet. Vai jatketaanko vanhoilla kirjoilla ja niiden hajottua otetaan kopioita?

    2. Mihin perustuu tämä väitteesi Tiedemies: “Jotenkin kuvaavaa on se, että korvausvaatimukset siitä, että laitat yhden kovalevyllisen musiikkia nettiin ladattavaksi ylittävät koko maapallon yhteenlasketun BKT:n.” Haluaisin ehkä käyttää sitä argumenttina jossakin tulevassa keskustelussa, mutta mä pelkään, että mä en osaisi perustella tuota väitettä.

    Koulumaailmassa tekijänoikeudet ovat älytön riesa niille, jotka yrittävät noudattaa lakia. Muille niistä ei ole haittaa. Muistaisin, että muutama vuosi sitten Jari Halosen Aleksis Kivi -elokuvan näyttöoikeuksia kaupattiin kouluille – hinta oli järjetön, olisiko ollut kertakorvauksena n. 1000€. Vastalahjaksi luvattiin, että jos summan maksaa, elokuvaa saa näyttää vaikka joka päivä. Heh.

    Touko Mettinen
    Joku järki tähän olisi saatava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. anonyymi kirjoitti 24.5.2012 kello 18:51

    OP:
    Tekijänoikeuksien käytännön soveltamista ja siihen liityviä lakeja on aivan varmasti myös mahdollista muuttaa muuhunkin kuin tiukempaan suuntaan. Kannattaisiko piraattien ym. keskittyä tähän sen sijaan että ajaisivat kaikkien tekijänoikeuksien poistamista, joka nyt vaan ei tule onnistumaan?

    Ööh.. Häh?
    Jos vaikka ennen pään aukomista otettaisiin asioista selvää..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Matti H kirjoitti 24.5.2012 kello 20:07

    OP: Vastustan tekijänoikeuden täysimittaista romuttamista, koska sen aiheuttama tuho olisi monien alojen “tekijöille” katastrofi.
    Toisaalta on ilmeistä, että tekijänoikeuksien soveltamisessa on menty liian pitkälle, jopa naurettavuuksiin.
    Tekijänoikeuksien käytännön soveltamista ja siihen liityviä lakeja on aivan varmasti myös mahdollista muuttaa muuhunkin kuin tiukempaan suuntaan.

    Tämä on suosittu mielipide tälläkin blogilla. Siinä on vain yksi mutta. Varsinainen mielipiteiden taistelu käydään periaatteellisella tasolla, ei kompromissien kesken. Kompromissi on se, johon käytännössä päädytään, mutta joka ei ole kenenkään periaatteen mukainen.

    Periaatteita tässä on vain kaksi. Toisen mukaan kaupalliset tekijänoikeudet ovat oikein ja vastaavat fyysisen kohteen omistusoikeutta. Toisen mukaan tekijänoikeudet ovat väärin, koska informaatio ei ole fyysisen kohteen tavalla omistettavissa.

    Jos pitää tekijänoikeuksia oikeina, niillä ei tietenkään voi olla mitään aikarajaa niin kuin ei fyysisen kohteen omistamisellakaan. Jos joku omistaa talon, omistusoikeus siihen pysyy niin kauan kuin talokin. Toisin sanoen, jos tekijänoikeus on oikein, on loogista pyrkiä tekemään se ikuiseksi, jolloin se vastaa logiikaltaan tavallista omistusoikeutta. Suoja-aikojen kasvu johtuu yhtä paljon tästä logiikasta kuin tekijänoikeuksien haltijoiden ahneudesta.

    Periaatteellinen vastapuoli tälle on väite, että tekijänoikeudet perustuvat virheelliseen filosofiaan. Tieto ei ole omistettava asia. Tekijänoikeudessa kyse ei ole tekijöistä eikä oikeuksista. Se on taloudellinen kysymys, jonka perustelutkin ovat taloudellisia – tosin avustettuna epämääräisellä “emmehän halua olla kulttuuria vastaan”.

    Usean täällä kirjoittaneen mielipide, jonka mukaan tekijänoikeuksien tulisi olla ajallisesti rajatumpia ja hyvitysmaksujen pitäisi kohdistua nykyistä paremmin, kuvaa sinänsä toivottavan käytännön kompromissin. Silti, niin kauan kuin enemmistö äänestäjistä ja poliitikoista meillä ja suuressa maailmassa pitää tekijänoikeuksia periaatteessa oikeina, niiden ala ja vaikutus tulee pikemminkin laajenemaan kuin supistumaan, koska jos joku asia on periaatteessa oikein, miksi sitä pyrittäisiin heikentämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. OP kirjoitti 24.5.2012 kello 20:57

    anonyymi: Ööh.. Häh?
    Jos vaikka ennen pään aukomista otettaisiin asioista selvää..?

    Ok, pakko myöntää etten ollut tuota lukenut. Hyvä homma – ihan realistiset tavoitteet! Tiedemiehen näkemykset ovat siis piraattipuoluetta huomattavasti ärhäkämmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Ville kirjoitti 24.5.2012 kello 21:52

    Touko Mettinen: 1. Muuan lahjakas tuttavani on opettajan työnsä ohella vääntänyt muutaman oppikirjan, ja kännipäissään on tullut paljastaneeksi, että tuo työ on n. kymmenen vuoden ajan antanut hänelle n. 25 000€ vuotuisen lisätienistin. Osaako joku ehdottaa jotakin konkreettista keinoa, jolla hän ja hänenlaisensa lahjakkaat ja vähän itsekkäät tyypit jatkaisivat sivutoimiaan?

    Oppikirjat voitaisiin ihan hyvin tuottaa niin, että valtio maksaa niiden tekijöille korvauksen työstä. Ihan samalla tavalla valtio maksaa opettajien palkatkin – ja opettajat tekevät palkkaansa vastaan usein itse prujuja ym monisteita eikä tätä pidetä mitenkään ongelmallisena asiana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Lauri R. kirjoitti 25.5.2012 kello 7:12

    Nykyään oppikirjoilla voi tehdä hyvän tilin, koska lukiolaiset joutuvat ostamaan uudet kirjat. Syynä tähän on kustantajien tapa tehdä kirjata uusittu painos, jossa tehtävät ja asiat on eri hieman järjestyksessä. (peruskoulut pystyvät käyttämään samoja kirjoja jopa kymmeniä vuosia koska voivat kierrättää kirjat keskitetysti)

    Matematiikan, fysiikan, kemian, yms perusasiat eivät ole muuttuneet (tai jos ovatkin, niin ei se niissä koulukirjoissa näy ainakaan kymmeneen vuoteen). Jos uusia painoksia otettaisiin tehtäisiin vain 10 vuoden välein, tippuisi tuonkin opettajan tulot varmaan murto-osaan. Mutta sen lisäksi kymmenet tuhannet lukiolaiset säästäisivät satoja euroja.

    Kustantajat tietty menettäisivät erittäin paljon, jos joutuisivat myymään oppikirjoja painokustannusten hinnalla. Mutta onko se yhteiskunnan etu, että opettajat tekevät pienellä lisäpalkalla työnsä ohessa oppikirjoja, joita oppilaat ostavat kalliiseen hintaan, ja kustantaja kerää välistä isot rahat? (Tämä sama hommahan on noiden tieteellisten julkaisujen kanssa – yhteiskunta maksaa kustantajien voitot)

    Oppikirjat muuten voisivat olla paljon parempia, jos niitä tehtäisiin kokopäiväisesti, eikä vain oman työn ohessa. JA jos tekijänoikeuksista ei tarvitsisi niin huolehtia, voisi seuraava kirjantekijä aloittaa edellisen pohjalta, ja parantaa sitä, sen sijaan että aloittaisi tyhjältä pöydältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Touko Mettinen kirjoitti 25.5.2012 kello 23:07

    Ihan pari seikkaa näistä oppikirjoista:

    Jos tää nykyinen metodi on niin kallis, niin miksi ei esim. Kuntaliitto tai valtio sitten palkkaa muutamaa fiksua maisteria oppikirjantekijöiksi esim. 4500€ kuukausipalkalla? Työn tulokset kaikkien hyödynnettävissä?

    Touko Mettinen
    Opettaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Jouni Martikainen kirjoitti 26.5.2012 kello 10:45

    Lauri R.:Mutta onko se yhteiskunnan etu, että opettajat tekevät pienellä lisäpalkalla työnsä ohessa oppikirjoja, joita oppilaat ostavat kalliiseen hintaan, ja kustantaja kerää välistä isot rahat?

    Sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Jos oppikirjojen kustannustoiminta on kullan vuolemista, niin ei muuta oppikirjakustantamoa perustamaan ja isorikastumaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus