Kaivokset, ympäristön pilaaminen, kokoomus, työpaikat ja kiire

Kokoomus (Kim­mo Sasi ja Jan Vapaavuori) näyt­tää yrit­tävän sysätä syyn Tal­vi­vaaran ja muiden kaivosten ympäristöon­gelmista ympäristöhallinnon syyk­si. Ympäristöhallinto on epäon­nis­tunut ja nyt yritetään ylireagoin­nil­la paika­ta huonoa omaatuntoa.

Tal­vi­vaaran kaivos sai ympäristölu­van, jos­sa oli määritel­ty päästö­jen enim­mäis­määrä. Sen jäl­keen kaivos on kylmäveris­es­ti ylit­tänyt lupae­hdot monikym­menker­tais­es­ti ja on ilmoit­tanut, ettei sil­lä ole pien­in­täkään aiko­mus­ta yrit­tää sopeut­taa toim­intaansa alku­peräis­ten lupae­hto­jen mukaisek­si, kos­ka ne ovat epäre­al­is­tisen tiukat.  Mikä tässä on ympäristöhallinnon epäon­nis­tu­mista, ellei sel­l­aisek­si lue­ta sitä, ettei kaivos­ta määrät­ty välit­tömästi sul­jet­tavak­si, mitä taas kokoomus eri­tyis­es­ti vastustaa?

Raa­hen kul­takaivos taas toi­mi niin, että se teki suun­nitel­man jäte­huol­losta, joka oli ihan kun­nos­sa, mut­ta pani paukut kai­vok­sen avaamiseen ja ilmoit­ti, että jäte­huolto tulee joskun myöhem­min. Eikä toim­intaa pysäytetty!

Miten niistä Tal­vi­vaaran lupae­hdoista tuli epäre­al­is­tisen tiukat? Kos­ka yhtiö itse niitä ehdot­ti. Siihen, että todel­liset päästöt ovat monikym­menker­taiset, on kak­si selitystä:

1) Yhtiö pyr­ki saa­maan aloi­tus­lu­vat esit­tämäl­lä hake­muk­ses­saan silkkaa lööper­iä olet­taen, että kun rahaa on pan­tu kiin­ni tarpeek­si ja mon­et ovat sitoneet omakoti­talo­jen lainat kai­vok­ses­ta saatavaan palkkaan, val­tio ei uskalla pan­na kaivos­ta kiin­ni. Kokoomuk­sen käyt­täy­tymi­nen osoit­taa, että tämä ei vält­tämät­tä olisi aivan väärin las­ket­tu. Oma kan­tani tämän ole­tuk­sen val­os­sa on, että tietoinen vale­htelu ei saa olla kan­nat­tavaa. Jos tuolle tielle lähdemme, siltä ei ole palu­u­ta. Kos­ka yhtiö on itse esit­tänyt täl­laisia päästömääriä, sen on niitä myös nou­datet­ta­va. Jos se perus­tui harkit­tuun val­heeseen, konkurssipesä ja vas­ta konkurssipesä voi esit­tää uut­ta rehelliseen tietoon perus­tu­vaa lupaa, jota sit­ten hark­i­taan uudestaan.

2) Kysymys on osaa­mat­to­muud­es­ta. Tästä vedet­tävät johtopäätök­set ovat vähän päin­vas­taisia. Lapin tyh­jen­tämistä luon­non­va­roista on lykät­tävä edes sen ver­ran, että käytet­tävä teknolo­gia osa­taan ja se on testattua.

Kim­mo Sasin mukaan kokoomus on kiin­nos­tuneem­pi työ­paikoista kuin ympäristöstä, kun taas vihreät halu­a­vat tuho­ta työ­paikko­ja. Ero on aika­jän­teessä. Niin yri­tyshenkisiä kuin siel­lä kokoomuk­ses­sa ollaankin, pitäisi oppia kat­so­maan seu­raa­van kvar­taalin toiselle puolelle. Siel­läkin on elämää tai ainakin pitäisi olla. Mikä ihmeen kiire on tyh­jen­tää Lap­pi luon­non­va­roista yhden sukupol­ven aikana vielä niin, että kiireessä käytetään teknolo­giaa, jota vas­ta kokeil­laan, jol­loin seu­rauk­sen on matkailuelinkeinon tuhou­tu­mi­nen. Voisiko ajatel­la, että yritetään mak­si­moi­da työ­paikat vaik­ka seu­raavien sadan vuo­den aikana. Mitä ideaa on myl­lätä koko Lap­pi paris­sa vuosikymme­nessä sepe­lik­si ja tyh­jen­tää se sit­ten asukkaista ja soveltaa tähän vielä pelisään­töjä, jot­ka suo­si­vat ulko­maisia yri­tyk­siä ja syr­jivät kotimaisia?

53 vastausta artikkeliin “Kaivokset, ympäristön pilaaminen, kokoomus, työpaikat ja kiire”

  1. Lupae­hdot on tietenkin tarkoitet­tu nou­datet­taviksi. Aiko­vatko­han vihreät pitää tästä kiin­ni, vai ovatko hil­jaa takarivis­sä ja sanovat, että asioi­hin puut­tumat­to­muu­den syy on kokoomuk­ses­sa ja muis­sa hal­li­tus­puolueis­sa? Lakien ja sopimusten nou­dat­tamisen vaa­timista ei voine tulki­ta hal­li­tuk­sen murentamisyritykseksi.

  2. Kan­natan lämpimästi kai­vok­sen määräämistä sul­jet­tavak­si siten, että konkurssin jäl­keen hark­i­taan lupae­hto­ja uudelleen. 

    Mut­ta jär­jeste­lyä ei pitäisi toteut­taa siten, että velko­jat päästetään pin­teestä ympäristön ja veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la. Sik­si uusia real­is­tisia lupae­hto­ja ei pitäisi mis­sään nimessä antaa konkurssipesälle eli käytän­nössä yhtiön velkojille.

    Pankeille ja muille velko­jille on jo type­r­äl­lä taval­la lapi­oitu mil­jardi­tolkul­la veron­mak­sajien rahaa eurokri­isin yhteydessä. 

    Nythän yri­tys tai kukaan muukaan kaivos­toim­i­ja ei ilmeis­es­ti pysty mitenkään täyt­tämään voimas­sa ole­via lupae­hto­ja. Sen vuok­si kai­vok­sen pitäisi olla nyky­isil­lä lupae­hdoil­la arvoltaan negati­ivi­nen. Kai­vok­sen arvo nousee posi­ti­ivisek­si höl­len­tämäl­lä päästöe­hto­ja. Ja tämä arvon­nousu pitää mita­ta veronmaksajille.

    Kai­vok­sen sulkem­i­nen johtaisi toden­näköis­es­ti siihen, että ensim­mäisenä yhtiön osak­keen­o­mis­ta­jat menet­täi­sivät sijoituk­sen­sa eli osakkei­den arvo nollaantuisi. 

    Lisäk­si konkurssipesä pitäisi tyh­jen­tää jokaista euroa myöten määräämäl­lä yhtiölle suuri ympäristö­mak­su päästöoikeuk­sien ylit­tämis­es­tä ja ympäristön saat­tamis­es­ta nor­maal­i­ti­laan. Näin myös yhtiön kaik­ki velko­jat menet­täi­sivät saamisensa.

    Jos ker­ran nyky­isiä lupae­hto­ja ei kukaan pysty täyt­tämään, niin oikeudet kaivos­toim­intaan pitäisi ottaa pois konkurssipesältä val­ti­olle. Myös yhtiön omaisu­us pitäisi ottaa val­ti­olle ympäristö­mak­sun vastineeksi.

    Kun kaivos on val­tion hal­lus­sa, val­tion pitäisi huu­tokau­pa­ta kaivos. 

    Huu­tokaup­pakier­roksia voisi olla usei­ta. Ensin voitaisi­in kaivosoikeudet yrit­tää myy­dä tiukil­la päästöoikeuk­sil­la. Ja ellei kaup­paa tule edes yhdel­lä eurol­la, sen jäl­keen voitaisi­in harki­ta päästöoikeuk­sien häl­len­tämistä tai sit­ten luop­ua kokon­aan kai­vok­ses­ta. Näin saataisi­in päästöoikeudet ja kai­vok­ses­ta saatu hyö­ty tasapainoon.

    Ellei täl­lainen pros­es­si ole nykyisen lain­säädän­nön mukainen, niin eduskun­nan pitäisi pikaises­ti laa­tia täl­laista tilan­net­ta varten uusi lainsäädäntö.

  3. Kul­takai­vok­sen lop­putuote ei sen­tään tuo­ta enää päästöjä. Nais­ten rantei­ta se souken­taa — miesten nisko­ja vanken­taa. Oi kul­takäädyt Akatemi­an rehtorin rin­ta­muk­sil­la, oi kul­ta­lan­goin kir­jo­tut pii­s­pain kasukat. Ja mod­ern­i­na järki­aikana kul­ta jätetään harkoik­si ja lado­taan keskus­pankkien holveihin.

    Kul­taa löy­tyy maaperästä aarikuu­tio­ta kohti vaik­ka kuin­ka ja mis­tä vaan. Pitää vaan osa­ta nanohiukkaset poimia. Ja sehän käy uusim­mal­la lio­tus- imey­tys- mag­neet­tikent­tä- ja varsinkin apu­ra­havai­heessa olevil­la seu­raa­van pol­ven teknolo­gioil­la. Sit­ten vaan päästö­tuprut ohjataan filt­terei­hin ja likafilt­ter­it taas hävitetään ydin­voima­ho­tis­sa ja ‑präs­sis­sä peukalon­pään kokoisik­si ns.Suomileegoiksi joko kalli­olu­oli­in, jos eivät nuolemiskestoisia, tai sit­ten las­ten käsi­in luovu­ut­ta kir­voit­tavina ja itse-väritettävinä.

    Täl­lä tun­turien lio­tus- ja bak­teeri- ja käyt­tämishi­ivatekni­ikoil­la tul­la tup­sah­taa nikke­likai­vok­sen sivu­tuot­teek­si uraani kuten Tal­vi­vaaran Peräl­lä. Keksin­tö on johdan­nainen raa­ka-ainepörssin hin­tavalvon­nas­ta. Hin­ta nousee,louhos syve­nee. Tarvit­ta­vat hul­lu­jus­sit ja liiman­hais­ta­jat ja muu Tekes on jo paikalla ryn­näkköön valmi­ina tässäkin kult­tuu­ri­tais­tossa Hyv­in­voin­ti­val­tion rahoituk­sen ja työ­paikko­jen tur­vaamisek­si. Meni kai Oikein ?

    Jos laa­ja aukee Suomen­maa ylen­netään val­taosin maan­myl­läyk­seen , niin se ilo­han asi­as­ta olisi että Tuusu­lan ja Siun­tion Kauhakuor­maa­jak­lu­bi ohjas­taisi kuskin­sa pohjoiseen eikä kuten nyt etelään ‑Helsinkiä myllertämään. Ja toisek­seen. Kun maaseu­tu­maise­ma ote­taan talouskäyt­töön, niin sitä hyväksyt­täväm­pää on jät­tää Metrop­o­liseudulle rak­en­tam­a­ton­ta maapo­h­jaa. Samal­la tue­taan asun­to­jen ter­vet­tä hin­tata­soa ja sijoi­tusasun­top­er­hei­den elin­ta­soa. Että on tota tasoa.
    Juk­ka Sjöstedt

  4. Lapin kai­vok­sis­sa ei käytetä samaa teknolo­giaa kuin Tal­vi­vaaras­sa. Tal­vi­vaaran liuo­tuskasajut­tu on uusi jut­tu ja täysin eri asia kuin muiden kaivosten per­in­teiset metodit.

  5. Jos eläisimme oikeusval­tios­sa, olisi poli­isi­tutk­in­ta jo käyn­nis­sä ainakin Tal­vi­vaaran osalta. Tuos­ta kokkarei­den touhus­ta täy­tyy sanoa, että sama tren­di jatkuu riip­pumat­ta asi­as­ta. Oli­pa kyse eurosta, ter­vey­den­huol­losta, kaivos­alas­ta, hätäkeskuk­sista, alue­hallinnos­ta yms. niin aina sitä samaa. Jos ihmisel­lä ei ole älyä, empa­ti­aa, rehellisyyt­tä eikä tiedonhalua, niin tätä se on.

  6. Elinkeino­toimin­nan har­joit­ta­mi­nen muiden omaisu­ut­ta saas­tut­ta­mal­la ei tietenkään pitäisi olla sal­lit­tua. Eli lap­pu luukulle sen ajak­si kunnes toim­intaa voidaan har­joit­taa kestävästi.

  7. Olen eräässä ELY-keskuk­ses­sa töis­sä ole­val­ta y:ltä kuul­lut ettei hän oikeas­t­aan tiedä mitä eet ja ällät tekevät. Kum­mallista sinän­sä, kun hei­dän pitäisi tehdä päätösiä samoista asioista oma­l­ta kan­til­taan. Ympäristöa­sioi­ta pide­tään vain pakol­lise­na lisänä, joista tehdään paperit. 

    Suomen Luon­non blo­gis­sa näkyy ely:n tutk­i­jat valit­ta­van ettei rahaa tehdä kokei­ta anneta, eli har­raste­taan edis­tyk­sel­listä kokoomus­laista ympäristöpoli­ti­ikkaa, jota Vapaavuori nyt hehkut­taa. Kun ongel­maa ei anneta tutkia, sitä ei ole. 

    Huomionar­voista tässä on se, että kepu­laisen ympäristömin­is­terin aikana kokkar­it oli­vat tyy­tyväisiä tähän edis­tyk­sel­lisyy­teen. Nyt sit­ten Lehtomäen fir­man sotku­ja siivoa­vat ovat häirikköjä.

    Kun kaivos­alan ympäristöa­sioi­hin ei anneta lisää rahaa ja kuitenkin on lait ja sään­nök­set, joiden pitäisi täyt­tyä, niin mitenköhän kokoomus ajat­telee kaik­ki kai­vok­set käyn­nistää nopeas­sa tahdis­sa? Ettei vain lait ja sään­nök­set jo veny­isi ja paukkuisi Häkämiehen korvien välissä?

    Kan­nat­taisi V. Niin­istön ajaa kokkar­it nurkkaan ja ottaa jopa per­sut mukaan pain­os­ta­maan kaivosveroon. Oppo­si­tio­han on valit­tanut ettei heitä ote­ta mihinkään mukaan. Kiin­nos­taisi tietää mitä kokkar­it ajat­te­liv­at sen jäl­keen tar­jo­ta työ­paikkoik­si, kun kai­vok­set ehtyvät ja rahat menivät ulko­maille? Ken­ties jotakin ympäristön puhdis­tamiseen liittyvää? 

    Kum­malli­nen “viekää tuhkatkin pesästä”-reaktio vihre­itä äänestäneiltä tuos­sa tutkimuk­ses­sa, jos­sa demarei­den ja per­su­jen kan­nat­ta­jat ajoi­vat innokkaim­min kaivosveroa. Tietämät­tä mitä kysyt­ti­in, niin ehkäpä jokin yleisen taloudel­lisen hyö­dyn ajami­nen olisi paikallaan asi­as­sa, joka näil­lä poli­it­tisil­la lukemil­la tulee tapahtumaan.

  8. Vaikea sanoa onko seli­tyk­senä 1 vai 2, toden­näköis­es­ti niiden yhdis­telmä. Tal­vi­vaaran osalta lie­nee tapah­tunut ketjureak­tio ennal­ta arvaa­mat­to­mia tapah­tu­mia, vääriä kor­jaus­toimen­piteitä ja niiden aiheut­tamia ongelmia. 

    Täy­tyy kuitenkin muis­taa ettei puhdis­tet­tu jätevesi olisi ongel­ma jos se las­ket­taisi­in riit­tävän suureen vesistöön. Tal­vi­vaarankin päästöt laimeni­si­vat mereen laskevas­sa joes­sa merk­i­tyk­set­tömäk­si. Pieni­in lampi­in las­ket­taes­sa tarvit­sisi puhdis­taa paremmin.

    Helsin­gin vesikin lisää Viik­in­mäessä kym­meniä gram­mo­ja sul­faat­tia jokaiseen jätevesikuu­tioon ympäristöä suojellakseen.

  9. Lapin tyh­jen­tämistä luon­non­va­roista on lykät­tävä edes sen ver­ran, että käytet­tävä teknolo­gia osa­taan ja se on testattua 

    Jotenkin alan ymmärtää Luga-joen ran­nan fos­faat­tikai­vok­sen omis­ta­jan asen­net­ta parem­min. Siel­lä ympäristövi­ras­ton tutk­i­jat puhu­vat vain että päästöläh­teet olisi selvitet­tävä että niille voisi tehdä jotain. Tääl­lä Suomes­sa puhutaan vain että päästöläh­teet on selvitet­tävä jot­ta voidaan lyödä sel­l­aiset ran­gais­tus­mak­sut päälle että toim­inta lop­puu siihen ja jäl­jelle jää vain jätteet.

  10. Osoit­taa rohkeut­ta Soin­in­vaar­al­ta, että hän alkaa käsitel­lä asi­aa. Tosin hänen käsit­te­lyn­sä on vain sano­jen pyörit­te­lyä, Mut­ta käsite­ly kuitenkin. Ja juuri nyt, kun kansan kesku­udessa avoimesti nau­re­taan vihrei­den puheille luon­non­suo­jelus­ta, ja vielä kun meil­lä on vihreä ympäristömin­is­teri ja vieläpä vihrei­den puheenjohtaja. 

    Tosi­a­sia on, että taas ker­ran Vihreiltä puut­tuu rohkeut­ta. Vihreä ympäristömin­is­teri ei rohkene tehdä mitään. Saat­taisi men­nä min­is­terin paik­ka. Min­is­ter­inä hän ei toi­mi edes siten mitä laki edel­lyt­täisi. Vihrei­den puheen­jo­hta­ja ei uskalla tehdä sitä, mitä kuka tahansa rehelli­nen kansalainen tek­isi. Kyl­lä myös vihreiltä pitäisi löy­tyä edes hie­man munaa, jot­ta luon­non tarkoituk­selli­nen saas­tut­ta­mi­nen kyet­täisi­in lopet­ta­maan. Lopet­ta­maan vaik­ka sit­ten oman min­is­ter­in­paikan menet­tämisen uhalla.

    Ympäristömin­is­teri, vihrei­den puheen­jo­hta­ja, ei uskalla lopet­taa kaivosten toim­intaa vaik­ka nämä täysin selvästi rikko­vat lakia ja annet­tu­ja lupae­hto­ja. Hän ei tee työtään, vaik­ka kaivosten toim­inta aiheut­taa Suomen luon­nolle selvää tuhoa. Hän ei rohkene kieltää edes Tal­vi­vaaran toim­intaa, vaik­ka Tal­vi­vaara uhkaa alueen suur­in­ta viem­ti­markki­naa, turismia. 

    Vihreä ympäristömin­is­teri ja vihrei­den puheen­ho­hta­ja lupaa sal­lia Tal­vi­vaaran jatkaa ympäristön tuoamisen ilman rajoituk­sia vuo­den lop­pu­un asti. Vihreä ympäristömin­is­teri ja vihrei­den puheen­jo­hta­ja tietää, että ennen vuo­den lop­pua hänen tulee päät­tää kan­tansa Tal­vi­vaaran kai­vok­sen uusista ympäristälu­vista. Ilmeis­es­ti vihreä ympäristömin­is­teri ja vihrei­den puheen­jo­hta­ja las­kee, että vuo­den lopus­sa koko Tal­vi­vaara ongel­ma on pois­tet­tu muut­ta­mal­la sal­lit­tu­jen päästö­jen rah­ja-arvo­ja niin suurik­si, etteivät Tal­vi­vaaran päästöt voi niitä ylittää.

    Mieltäni on askar­rut­tanut tämä ympäristömin­mis­terin ja vihrei­den puheen­jo­hta­jan lupaus, ettei Tal­vi­vaaran päästöi­hin puu­tu­ta ennen vuo­den lop­pua. Lie­neekö kel­lään Suomes­sa, edes vihrei­den puheen­jo­hta­jal­la ja ympäristömin­is­ter­il­lä oikeut­ta antaa jollekulle yhtiölle täl­läi­nen eriva­paus Suomen lakien ja sovit­tu­jen raja-arvo­jen rikkomiseen. En ole lain­op­pin­ut, mut­ta toiv­ot­tavasti joku asi­aan vihki­etynyt paneu­tu­isi tähänkin kysymykseen. 

    Ehkäpä pienenä seli­tyk­senä vihrei­den ennen kaikkea vihrei­den puheen­jo­hta­jan ja Suomen ympäristömin­is­terin toim­intaan on se tosi­a­sia, että pääosa vihreista lie­nee pääkaupunkiseudul­la toimivia virka­suhteisia naisia. On ymmär­ret­tävää, että kaivos­tuhot tap­pah­tu­vat maaseudul­la, joten niiden estämi­nen ei kiin­nos­ta paljoa pääkaupuinkiseudul­la vaiku­ty­tavia. Heille­hän maaseu­tu on vain paik­ka protestoi­da näyt­tävästi ja kuu­lu­vasti luon­non vau­ri­oit­tamisia vas­taan. Siitä pääsee lehtien etu­sivun kuviin.

    Vihreät hyväksyivät uudet atom­ivoimalaitok­set. Se on jous­tavu­ut­ta ja jär­jen käyt­töä. Nyt vihreät hyväksyvät hal­li­tuk­ses­sa Suomen his­to­ri­an suurim­mat ympar­istö­tuhot. Ja vieläpä puolueen puheen­jo­hta­ja hal­li­tuk­sen ympäristöministerinä. 

    Aikoinaan Soinon­va­ara vei vihreät pois hal­li­tuk­ses­ta, kos­ka hal­litrus antoi luvan atom­ivoimalaitok­selle. Se oli ryhdikästä. Se kirkasti kuvaa vihre­itä. Nykyi­nen vihrei­den johto pyrkii kaikin tavoin sumen­ta­maan tätä kuvaa. Oma­l­la min­is­terivakanssil­laa nykyiset vihreät puudut­ta­vat oman­tun­ton­sa ja ovbat valmi­ita syömään klaik­ki lupauk­sen­sa ja peri­aat­teen­sa. Hyi hyi!

  11. Tässä nyt lähin­nä kerätään satoa aikaisem­mista päätök­sistä. Kun alueelli­nen ympäristöhallinto alis­tet­ti­in ELY-keskuk­si­in, niin juuri näin­hän siinä käytän­nössä tiedet­ti­in käyvän. “Muut intres­sit” jyräävät ympäristölain­säädän­nön valvon­nan, eikä tämä voi oikeasti olla yllä­tys kenellekkään. Se lie­nee ollut ainakin yksi koko uud­is­tuk­sen tavoit­teista, kun kansalli­nen ympäristön­suo­jelu­lain­säädän­tö on kuitenkin poli­it­tis­es­ti sen ver­ran arka asia, ettei edes keskustapuolueel­la ole pokkaa lähteä suo­raan heiken­tämään sitä. No, samaan lop­putu­lok­seen päästi­in kivut­tomasti heiken­tämäl­lä olen­nais­es­ti lain­säädän­nön valvontaa.

    Alueel­lisen ympäristöhallinnon alasajo oli suuri takaisku suo­ma­laiselle ympäristön­suo­jelulle. Mielestäni on todel­la ikävää, että asia livahti melkein huo­maa­mat­ta viime vaa­likaudel­la. Mielestäni vihreil­lä olisi myös syytä antaa äänestäjilleen jonkin­lainen seli­tys, mik­si puolue oli mukana tekemässä päätök­siä, joiden tiedet­ti­in johta­van tähän.

  12. Käsit­tämätön­tä ettei kaivos­ta saa­da kiin­ni tai edes tutk­in­taa auki! Voisiko joku tutkia osakasluet­te­loa ja ver­ra­ta kansane­dus­ta­ji­in ja valvovi­in virkamiehiin?

  13. Näk­isin enem­mänkin, että tässä on pari eri asi­aa vaikut­ta­mas­sa yhtäaikaa.

    1) Uusi pros­es­si Tal­vi­vaaras­sa. Alun perin ei Tal­vi­vaaran esi­in­tymän pitänyt olla kan­nat­ta­va ja sik­si val­tau­soikeudet myyti­inki­in nimel­lisel­lä hin­nal­la. Kos­ka tätä nykyä ei rikkai­ta malmiesi­in­tymiä ole (vain öljy ja maakaa­su ovat rikkai­ta), niin kallio­ta pitää pros­es­soi­da suuria määriä, eivätkä kalliot ja sääolo­suh­teet ole saman­laisia eri paikois­sa. Pros­es­si pitää siis saa­da hallintaan ja uudel­la pros­es­sil­la se on vielä vaikeam­paa kuin van­hal­la. Pitäisi antaa hie­man liekaa pros­essin käyn­ti­in saat­tamises­sa, mut­ta siten, että insen­ti­ivi saa­da pros­es­si täy­teen kun­toon on riit­tävän kova.

    2) Sul­faatin tur­vara­jo­ja ei pidet­ty kovin tärkeinä syys­tä että mer­essä sul­faat­tia kuitenkin on val­ta­van paljon enem­män jo luon­nos­taan. Sik­si asi­aan ei tul­lut paneudut­tua ajois­sa myöskään ympäristöhallinnon puolel­la. Tämä ei lohdu­ta erä­maa­jär­ven kohdal­la ketään.

    3) Mik­sei anneta malmin kerätä hin­taa rauhas­sa maaperässä ja kaivaa sieltä myöhem­min. Hyvä idea mon­es­sakin mielessä. (3.1) Tule­vaisu­u­den työ­paikat vaan eivät hirveästi lohdu­ta alueen nyky­työläisiä, joille vakaa työ­paik­ka eläkeikään voi hyvin olla paljon tärkeämpi kuin las­ten­las­ten työ­paik­ka samal­la paikkakun­nal­la (jos edes siel­lä asu­vat nykyisen muut­toli­ik­keen aikana). (3.2) Kun­tapäät­täjät kaipaa­vat työ­paikko­ja nyt heti muut­toli­iket­tä hidas­ta­maan. 50 vuo­den kulut­tua ei alueel­la vält­tämät­tä asu enää kovin moni, ja jos kaivos käyn­nis­tetään, tuo­daan työvä­ki sit­ten asun­to­laan työvuorovi­ikon ajak­si ja palaa­vat sit­ten toisaalle koti­in­sa lomailemaan.

    Kan­tani ei ole tarkoitet­tu puo­lus­ta­maan ympäristön saas­tut­tamista eikä rahan tekemistä ympäristön saastuttamisella.

    Pitäisi miet­tiä miten insen­ti­iv­it saadaan kun­toon, miten niitä valvotaan, ja mikä olisi tuot­ta­va ja oikeu­den­mukainen tapa niiden verot­tamiseen. Kuten hyvin huo­maamme, kaivos­toim­inta on riskisi­joit­tamista. Vaik­ka malmio alka­isikin lop­ul­ta tuot­taa, ei se auta omis­ta­jaa, jos tuo­tot viedään ympäristöhaittakorvauksina. 

    Kaivosvero­tuk­sen pitäisi siis suosia oikeaa riskinot­toa ja lan­nistaa väärää.

  14. Sen ver­ran vielä kun samo­ja sano­ja hoeskel­laan, että timant­tipyy­dys­täjistä alka­en­han saloil­lamme on kier­rel­lyt geolo­ge­ja sit­ten uus-spa­bo­dan julis­tuk­sen eli kahle­talouden päätöspäivämäärästähaarukas­ta alka­en 1985–95. Uraanin jäjil­lä on usei­ta porukoita.

    Kuten san­ot­tu mis­tä vaan löy­tyy ohkaisia ja mieto­ja pitoisuuk­sia. Myl­läämäl­lä hau­toma­l­la iso­ja maa­mas­so­ja niistä saa irti rahak­si vai­hde­tavaa met­al­lia. Tai lan­noitem­iner­aalia tms. ‑köy­hdyt­in­tä. Suomes­sa nämä pör­räävät kun muual­la län­si­mais­sa ei saa, EU kieltää ja varsinkin kotikaupun­git ja ‑kylät. Suo­mi on ain­ut maaperä mitä kaivaa ja siila­ta, sanoi Hesaris­sa Kari Järvi­nen Out­okum­mun ja val­tion osak­er­a­has­ton nurkilta. 

    Kiva kun Suomes­sa on vapauk­sia liike­toimin­nalle. Kun­han toim­i­jat tule­vat omin liike­len­tokonein ja asu­vat Kämp­is­sä. Se Guggen­heim on muuten yksi isoimpia luon­non­va­ro­jen esi­in­nos­toverkos­to­ja ‑ollut yli vuo­sisadan ajan. Tänä vuon­na siitä on kohut­tu Roth­schil­dien kera yhteisssä toimis­sa Indone­si­as­sa. Taidesäätiö omis­taa nämä kaivosy­htiöi­den osak­keet. Sik­si Suomea mairitel­laan. Tääl­lä saa mel­ska­ta jatkos­sakin, ja ydin­voimaa piisaa.

    Toinen ala mis­sä meil­lä on vapaa­ta mel­las­tuskent­tää on pankki­toim­inta. Suo­mi tuot­taakin pos­ket­toman osan uud­es­ta rahas­ta (=sen velka­puoles­ta) Ruotsin pankkeille, joiden otto­lain­auk­ses­ta kirkkaasti yli puo­let on euro­ja eikä kruunuja.
    Lisäk­si Suo­mi vas­taan­ot­taa Kreikas­ta ja Espan­jas­ta pak­enevaa euro­tal­letus­ta Lux­en­bur­gin ja Sak­san ohel­la siinä mitas­sa että meil­lä henkeä kohti nämä etelästä pak­enevat tal­letuk­set ovat isoim­mat koko euroalueel­la. Tal­letusten lisäk­si välimeriset ovat han­kki­u­tuneet eroon val­tion­lainara­has­toista (myy­ty EKP:lle) ja nekin rahat ovat kulke­neet pohjoiseen ja jatka­neet Frank­fur­ti­in EKP:hen talletusmakuutukseen.
    Juk­ka Sjöstedt

  15. Vihreät ne osaa­vat aina olla osana hal­li­tuk­sia, joiden vas­tu­ul­la on, ainakin hei­dän oman ide­olo­giansa läpi tarkastel­tuna, Suomen ympäristölle haitallisim­mat poli­it­tiset päätök­set, a la Tal­vi­vaara ja ydin­voimalu­vat. Selkäran­ka, anyone?

  16. Tässä Tal­vi­vaara-asi­as­sa näyt­tää ole­van isot egot ja emootiot liikkeellä.

    On näköjään kaivet­tu jo sotakirveetkin esi­in, ja on iso ris­ki sille, että “jär­jetön ekopani­ik­ki” alkaa lev­itä väärin-infor­moidun kansan keskuudessa.

    Tuleeko­han tästä oikein viher-fun­da­men­tal­istien (= envi­ron­men­tal­isti-ääriusko­vais­ten) ja toisaal­ta työl­lisyyt­tä ja talouskasvua ajavien taho­jen väli­nen, yhteiskun­tamme kehi­tys­su­un­taa ohjaa­va konflikti?

    Täl­laises­sa sodas­sa tietenkin pyritään säikyt­tämään kansaa, harhaut­ta­maan ja venyt­tämään totu­ut­ta kotiinpäin.

    Mikähän tässä sit­ten olisi se oikea totuus?

    On selvää, että Tal­vi­vaaran johto on tässä munin­ut oikein kun­nol­la, on sat­tunut valitet­ta­va kuole­man­ta­paus ja parikym­men­tä kuol­lut­ta lin­tu­akin on löydetty.

    Yhtiö onkin jo hävin­nut tiedo­tus­so­dan ja onkin siten otol­lista riis­taa populisteille.

    Tiedos­sa on myös se, että pääosas­sa ole­vat sul­faat­tipäästöt eivät ole vaar­al­lisia ihmisille tai eläimille, ja että sul­faat­tien suuri­akin päästöjä tapah­tuu useil­la muil­lakin aloilla.

    Näi­den päästö­jen ympäristöhait­ta on tietääk­seni vesien rehevöityminen.

    Ongel­man ydin näyt­tääkin ole­van siinä, että Tal­vi­vaara itse esit­ti epäre­al­is­tiset päästölaskel­mat, jot­ka perus­tu­i­v­at uuden pros­essin las­ket­tui­hin / odotet­tui­hin arvoihin.

    Nyt kansalaisille syötetään sel­l­aista tietoa, että nämä yhtiön itsen­sä esit­tämät arvot ja laskel­mat ovat jonkin­laisia ympäristömääräyk­siä, joiden ylit­tämi­nen on kauhean rikolli­nen teko.

    OS jopa esit­tää, että yhtiö on tässä tietois­es­ti vale­hdel­lut (?) ja sik­si koko kaivos pitäisi sulkea ja pan­na konkur­si­in. Samoin pitäisi tehdä kaikille muillekin vas­taav­ille hankkeille.

    Jos edel­lä esitet­ty on tot­ta, onko Tal­vi­vaaran julkises­sa mes­tauk­ses­sa tapah­tu­mas­sa kohtu­u­ton oikeusmurha, jon­ka kär­ki suun­tau­tuu oikeusval­tiomme ja vapaan yrit­täjyy­den perustuksiin?

    Ainakin näyt­tää ole­van alka­mas­sa vuosia kestävä oikeuspros­es­si, jolle lop­pua ei ole näkyvissä.

    Olenko ymmärtänyt tämän asian joteknin väärin? 

    Jos olen, niin voisiko joku oikaista?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, totu­u­denet­si­jä ja suuri luonnonystävä

    1. Tal­vi­vaaran itsenä ilmoit­ta­mat päästömäärät on ylitet­ty monikym­menker­tais­es­ti. En väit­tänyt, että he ovat vale­hdelleet, vaan sanoin, että mah­dol­lisuuk­sia on kak­si, he ovat vale­hdelleet tai hei eivät osaa.

  17. Vapaavuori ikään kuin moit­tii ympäristömin­is­ter­iötä Tal­vi­vaaran ongelmista (“kuu­ta­mol­la”) ja samaan saumaan jatkaa, että ympäristömin­is­ter­il­lä ei ole val­tuuk­sia sulkea kaivos­ta oli päästöt mitä tahansa. On tämä päätök­sen­teko­järjestys ainakin mulle hämärän peitossa: ympäristälu­pa edel­lyt­tää ympäristömin­is­ter­iön hyväksymistä (?), mut­ta jos lupae­hto­ja riko­taan, niin ympäristömin­is­ter­iöl­lä ei ole val­taa pysäyt­tää toim­intaa edes väliaikaisesti?

  18. OS:
    Niin yri­tyshenkisiä kuin siel­lä kokoomuk­ses­sa ollaankin, pitäisi oppia kat­so­maan seu­raa­van kvar­taalin toiselle puolelle.

    Ahne, sydämetön ja type­rä ei osaa.
    Kum­mallista asi­as­sa on vain se, kuin­ka moni vapaae­htois­es­ti julis­taa ole­vansa tuollainen.
    Liit­tyneekö viimeiseen määreeseen?

    Juho Laatu:
    Lakien ja sopimusten nou­dat­tamisen vaa­timista ei voine tulki­ta hal­li­tuk­sen murentamisyritykseksi.

    Voisi jopa sanoa, että tässä tapauk­ses­sa niiden nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen on a) epäre­hellistä ja/tai taita­m­a­ton­ta sekä b) ylimpään poli­it­tiseen johtoon kuu­lu­van yri­tyk­ses­tä kumo­ta Suomen val­tiosään­nön 20§.
    Ensim­mäisen kohdan mukainen henkilö ei lain mukaan sovel­lu min­is­terik­si ja jälkim­mäi­nen taas kuu­luu vanki­laan vähin­täänkin neljäk­si vuodeksi.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ua ihme­tyt­tää, mik­sei täl­laista rikos-/pe­rus­tus­lail­lista tulk­in­taa hyö­dyn­netä enem­män poli­it­tisen kor­rup­tion tapauksessa.

  19. nos:
    Tuos­ta kokkarei­den touhus­ta täy­tyy sanoa, että sama tren­di jatkuu riip­pumat­ta asi­as­ta. Oli­pa kyse eurosta, ter­vey­den­huol­losta, kaivos­alas­ta, hätäkeskuk­sista, alue­hallinnos­ta yms. niin aina sitä samaa. Jos ihmisel­lä ei ole älyä, empa­ti­aa, rehellisyyt­tä eikä tiedonhalua, niin tätä se on.

    Suomen repub­likaane­ja­han nuo näyt­täi­sivät ole­van. Saman­laista kor­rup­tio­ta tän­nekin aje­taan. Ilmankos puoluet­ta älyt­ti­in enim­mäk­seen pitää pois­sa hal­li­tuk­sista niin pitkään! Kepu sen­tään on rehellisen epärehellinen.

  20. Mikä olisi sel­l­ainen sul­faat­tipäästö­jen mak­sim­imäärä, joka voitaisi­in hyväksyä?

    Pystyykö Tal­vi­vaara mitenkään saavut­ta­maan sitä päästöar­voa ajau­tu­mat­ta konkurssiin?

    Jos vas­taus jälkim­mäiseen on ei, niin sit­ten fir­mal­la ei ole toim­intaedel­ly­tyk­siä nykyisel­lään ja se kan­nat­taa ajaa konkurssiin.

    Onko tuotan­toa ylipäätään mah­dol­lista saa­da kan­nat­tavak­si niil­lä hyväksyt­tävil­lä päästöillä? 

    Eli järke­viä vai­h­toe­hto­ja on nähdäk­seni kolme, riip­puen siitä, että mil­laiset päästö­ta­sot hyväksytään ja siitä, että ovatko ne taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisia saavut­taa jol­lain panostuksilla:
    A) joko lopete­taan kaivos­toim­inta kokonaan
    B) annetaan tal­vi­vaaran jatkaa ja paran­taa omien voimien­sa ja mah­dol­lis­ten tuot­to­jen­sa avul­la tilan­net­ta kunnes joskus tule­vaisu­udessa ne siedet­tävät pääs­tora­jat saavutetaan
    C) panos­te­taan ulkop­uolista rahaa jälkien siivoamiseen niin nopeasti kuin mah­dol­lista (Solid­i­um?). Palkkiona tästä luon­nol­lis­es­ti pitäisi saa­da osuuk­sia firmasta.

    Se jär­jetön D‑vaihtoehto, johon ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta ajau­tua: Aje­taan fir­ma konkkaan, myy­dään konkurssipesä pilkkahin­taan kan­sain­väliselle kaivosjätille joka investoi parin miljoo­nan euron put­sauskalus­toon (johon tal­vi­vaar­al­la ei vält­tämät­tä nyt ole varaa) ja annetaan tämän ulko­maisen tahon repiä tule­vat voitot kaivoksesta.

    Jos kaivos on jol­lain järkevil­lä investoin­neil­la saatavis­sa tarpeek­si puh­taak­si, niin mei­dän kan­nat­taa tehdä se itse.

  21. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että kaivos on tuonut muut­to­tap­pioalueelle 500 suo­raa työ­paikkaa ja ties kuin­ka mon­ta epä­suo­raa työpaikkaa.

    Sen lisäk­si se kon­tribuoi kaup­pataseen plus-sarak­keeseen kivasti niitä kai­vat­tu­ja vien­tieu­ro­ja / dol­lare­i­ta ja tuot­taa paljon suo­ria ja epä­suo­ria vero­tu­lo­ja sekä kunnallis‑, että valtiotasolla.

    Aina kun veropo­h­jaa heiken­netään kär­si­jänä ovat heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ihmiset.

    Jos puhdis­tusjär­jestelmät eivät tule aivan jär­jet­tömän kalli­ik­si, val­tion voisi hyvinkin kan­nat­taa panos­taa niihin, sil­lä kaik­ki posi­ti­iviset epä­suo­rat tulo­vaiku­tuk­set muutenkin kri­isiy­tyvän julkisen talouden tulop­uolel­la ovat tarpeen.

    Toiv­otaan, että päästö­jen pienen­tämi­nen ei osoit­taudu liian kalli­ik­si. Olisi paha taloudelli­nen isku, jos kaivos joudut­taisi­in aja­maan lop­ullis­es­ti ajas.

  22. Koko sotkus­sa häir­it­see eniten se, että tässä jää tek­nis-ympäristöl­lis-taloudelli­nen näkökul­ma poli­ti­ikan jalkoi­hin. Tun­tuu, että tässä on kak­si äärimmäisnäkökulmaa:

    1. Löy­hen­netään lupae­hto­ja, viis ympäristöstä.

    2. Aje­taan kaivos­fir­ma konkurssi­in, viis teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä ja taloudesta.

    Kumpaankin vai­h­toe­htoon on yksit­täis­inä vai­h­toe­htoina hyvät perus­teet. Sen lisäk­si kumpikin vai­h­toe­hto on kokon­aisu­u­den kannal­ta huono.

    Pitäisi siis etsiä kol­mas tie. Ja se on luon­nol­lis­es­ti sen miet­timi­nen, miten kai­vok­sen pros­es­si saadaan siihen kun­toon, että se ei tuhoa ympäristöä. Tal­vi­vaaras­sa tehdään sinän­sä arvokas­ta pros­es­sike­hi­tys­tä, joka on ihan oikeasti maail­man­laa­juis­es­ti uut­ta. Osaamisen kart­tumi­nen voi olla sekä ympäristön että talouden kannal­ta pidem­män päälle hyvinkin posi­ti­ivi­nen asia. Sitä taus­taa vas­ten asian torp­paami­nen alku­vai­heen ongelmi­in olisi lyhytnäköistä.

    Käytän­nössä hom­ma menee niin, että toimin­nan keskey­ty­suhan voimal­la kaivos laite­taan määräaikaan men­nessä toimit­ta­maan suun­nitel­ma asioiden kun­toon­saat­tamis­es­ta (ml. vesistöt). Sen jäl­keen edelleen keskey­ty­suhan alla asete­taan tiuk­ka aikataulu näi­den toimen­pitei­den toteut­tamisek­si. Tätä rinkiä juostaan, kunnes päästöt ovat luon­non kannal­ta kun­nos­sa tai osoit­tau­tuu, ettei niitä saa­da kuntoon.

    Mut­ta niin kauan kuin poli­itikot juok­se­vat piir­ileikkiä asian ympäril­lä, mitään ei tapah­du. Ympäristö pilaan­tuu, pros­es­si ei kehity.

  23. sunimh:
    Vihreät ne osaa­vat aina olla osana hal­li­tuk­sia, joiden vas­tu­ul­la on, ainakin hei­dän oman ide­olo­giansa läpi tarkastel­tuna, Suomen ympäristölle haitallisim­mat poli­it­tiset päätök­set, a la Tal­vi­vaara ja ydin­voimalu­vat. Selkäran­ka, anyone? 

    Muis­te­taan nyt ne tosi­asi­at vaan: Noin yksi kol­ma­sosa vihrei­den äänestäjistä… (täy­den­nä lause).

    Tuskin kukaan ydin­voimamyön­teinen vihrei­den äänestäjä on kuitenkaan Tal­vi­vaara-myön­teinen. Sikail­i­joil­ta rahat pois kun­non sakoil­la, aiheut­ta­mas­taan haitas­ta on maksettava.

  24. Tot­ta kai ympäristöhallinto on epäon­nis­tunut, ei kai ympäristö­tuho­ja muuten olisi syntynyt.
    Kai­vok­sen toimin­nan lopet­tamiselle — kunnes päästöt on saatu kuri­in, tietenkin — on ole­mas­sa vai­h­toe­hto: reilun kokoinen uhkasakko, mut­ta se olisi pitänyt määrätä jo ajat sit­ten (ja yleen­sä ne ovat mität­tömän pieniä).
    Toki työ­paikat ovat tärkeitä, mut­ta ei kuukausien mit­tainen seisok­ki niitä vaarantaisi.
    Nyt vaan on syn­tymässä kaivos­alalle ennakkopäätös, että mil­lään ei ole mitään väliä, päästöra­jo­ja ei tarvitse nou­dat­taa. Ei hyvä!

  25. Haitas­ta pitäisi per­iä hait­tavero. Se olisi voitu ilmoit­taa päästömäärien funk­tiona jo lupae­hto­ja myönnettäessä.

    Täl­löin olisi yhtiöi­den eikä val­tion ongel­ma, miten nopeasti ja miten täysimääräis­es­ti kor­jaa­vat ongel­man. Täl­löin yhtiöt toimi­si­vat vain siinä määrin ja sil­lä tavoin, kuin siitä on enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Ei pidä keskeyt­tää toim­intaa, jos sitä kan­nat­taa jatkaa.

    Läh­es kaik­ki lakikir­jan kiel­lot pitäisi kor­va­ta hait­taveroil­la, ihmisoikeudet ovat poikkeus.

  26. Tal­vi­vaaran osalta kan­nat­taa muis­taa ettei sulkem­i­nen ole vaihtoehto.

    Siel­lä on käyn­nis­sä pros­es­si, jos­sa bak­teer­it syövät kiveä ja vapaut­ta­vat pros­es­sil­i­u­os­ta (sitä samaa mikä tap­poi ne lin­nut). Jos laitos ns. sul­je­taan, pros­es­si jatkuu edelleen ja pros­es­siluios­ta syn­tyy edelleen hitaam­min vielä kymmeniä(tai sato­ja?) vuosia tule­vaisu­u­teen. Ain­oa ero olisi siinä ettei met­alle­ja ote­ta tal­teen ja myydä.

    Eli Tal­vi­vaaran pitää kehit­tää pros­es­si­aan niin ettei lähil­am­met enää pilaannu.

  27. Jot­ta totu­us ei uno­h­tu­isi on syytä muis­tut­taa vihrei­den kan­nas­ta lapin koneel­liseen kul­lankaivu­useen. Sen kat­sot­ti­in aiheut­ta­van vesistöön sameut­ta kaivu­u­paikan ala­puolel­la­ja sik­si se kiel­let­ti­in. vihreät ajoi­vat asi­aa voimakkaasti.

    Joten on tosi­a­sioiden vas­taista väit­tää vihrei­den ole­van nyky­isin kaivos­te­ol­lisu­u­den puo­lus­ta­jia ja sal­li­van ympäristön tuhoamisen kaivan­nais­te­ol­lisu­u­den var­jol­la. Juuri lapin koti­mais­ten kul­lankaiva­jien konekaivuukiel­lot osoit­ta­vat täs­mäl­lis­es­ti vihrei­den todel­lisen asen­teen kaivos­te­ol­lisu­u­teen. Tämän­hetki­nen vihreän ympäristömin­is­terin lupaus sal­lia Tal­vi­vaaran toim­inta kaikkine päästöi­neen tois­taisek­si on vain poikkeus. Kyl­lä lapin kul­lan konekaivu­un lopet­ta­mi­nen ker­too selkeästi vihrei­den poli­ti­ikan todel­lisen luonteen.

  28. Tal­vi­vaaran tapauk­ses­sa medi­as­ta saa käsi­tyk­sen, että kyseessä on jokin hir­muinen ympäristökatas­trofi ja “myrkkyjä” on pumpat­tu huo­let­tomasti pitkin Sotka­mon met­siä. Näin­hän ei sen­tään ole.

    Sikäli kun olen tulkin­nut oikein ympäristöjär­jestö­jen, alueen akti­ivisem­pi­en asukkaiden, Tal­vi­vaaran ja vira­nomais­ten antamia tieto­ja, pää­dyn kyl­lä varsin eri­laiseen näke­myk­seen tilanteesta, kuin minkä kuvan medi­an kohuot­sikoi­ta seu­raa­mal­la ensin saa. 

    Ilmeis­es­ti hajuhait­to­jen vähen­tämisek­si Tal­vi­vaara otti käyt­töön uuden­laisen kaa­su­pesurin, mut­ta ei osan­nut huomioi­da tämän natri­um­sul­faat­tia saostavia vaiku­tuk­sia, jol­loin pois­tovesien sul­faat­tip­i­toisu­udet nousi­vat voimakkaasti. 

    Alku­peräi­nen ympäristölu­vas­sa arvioitu sul­faat­tip­i­toisu­us nyt ylitetään, mut­ta varsi­nais­es­ti lupae­hdois­sa vira­nomaisen aset­tamia myrkkyra­jo­ja ei ole ylitet­ty, kos­ka sul­faat­tia ei “luon­non­tuot­teena” kat­sot­tu eri­tyis­es­ti päästöra­jaa vaa­ti­vak­si aineek­si. Se aiheut­taa nyt lähin­nä pien­ten lähi­järvien syvän­tei­den suo­lapi­toisu­u­den nousua. Vas­taavia pitoisuuk­sia esi­in­tyy ajoit­tain jois­sakin järvis­sämme ihan luon­nos­taankin, joten mis­tään totaal­i­tuhos­ta tuskin on kyse.

    Pahim­mat ongel­mat on ilmeis­es­ti jo kor­jat­tu pros­es­simuu­toksin, kos­ka pitoisu­udet järvis­sä ovat kään­tyneet laskuun. 

    Alueen kallio on 2 mil­jar­dia vuot­ta van­haa meren poh­jaa ja mustal­ius­keessa on 10 % rikkiä, joten alueen järvis­sä on var­masti ihan luon­nos­taan sade­vesien seu­rauk­se­na ennenkin ollut korkei­ta sul­faat­tip­i­toisuuk­sia. Eivät nuo ilmeiseti aiem­min ole ketään häirinneet…

    Ihmisil­lä on eri­laisia iho-oire­i­ta ja hen­gi­tys­vaikeuk­sia ympäri Suomen jatku­vasti, jol­lakin täl­läkin het­kel­lä. Nyt on jokainen Kain­u­un nokkos-ihot­tuma ja pähk­inäal­ler­gia laitet­tu Tal­vi­vaaran piikkiin.

    Tal­vi­vaar­al­ta pitää vaa­tia parem­paa jatkos­sa, tietenkin, mut­ta vähempikin hait­to­jen liioit­telu var­masti riit­täisi. Kaikkien osa­puolien toivoisi pysyvän fak­tois­sa. Edus­tan aivan eri teol­lisu­u­den alaa, mut­ta uuti­sot­sikko­ja syvem­mälle paneu­tuneena näk­isin nyt Tal­vi­vaaran tiedo­tuk­sen selvästi ympäristöjär­jestöjä rehellisem­pänä. Älkää ituhip­it menet­täkö uskot­tavu­ut­tanne. Pysykää tosi­a­siois­sa. Koko Sotkamoa ei ole tuhot­tu, eikä tuhota. 

    Bio­lio­tuk­ses­ta johtuen Tal­vi­vaaran eko­tase on ja tulee ole­maan selvästi per­in­teisiä kil­pail­i­joi­ta parem­pi, nyt nähdy­istä pienistä virheistä huoli­mat­ta. Siel­lä “oike­as­sa” Kon­gos­sa päästöt ovat “hiukan” suurem­mat ja jostain sitä met­al­li­akin pitää kaivaa, niin kauan kun ihmiset elävät muuten kuin mar­jo­ja keräämäl­lä. Jotain posi­ti­ivista näen myös siinä, että Tal­vi­vaara itse ker­toi nous­seista pitoisuuk­sista, ennen kuin muut huo­ma­si­vat mitään.

  29. Helsingis­sä, val­tion, kun­nan viras­sa on help­poa sanoa, että kaivos kiin­ni. Ymmär­rän, että rikol­liset on tuomittava.Onko Tal­vi­vaaran pros­es­si niin uusi, ettei val­tio osaa antaa muu­ta ohjet­ta, kuin päästöt kuri­in? Mik­si tähän jut­tuun liki­main vas­ta nyt ale­taan puut­tua? Eikö kukaan mitan­nut noi­ta päästöjä aiem­min? Onko kokoomus koko tämän ajan ollut vetämässä juttua?
    Eilen sankari, tänään ros­vo. niinpä.

  30. Olisi parem­pi että kata­janokalla keski­tyt­täisi­in guggen­heimi­in ja sotkamo­laiset miet­ti­sivät sotka­mon ympäristöasioita

  31. Onko se liikaa san­ot­tu jos sanoo että kaivosla­ki uusit­ti­in Vihrei­den edus­ta­jan ollessa oikeusmin­is­teri jot­ta viesti pitää sensuroida?

    Kokoomus­ta kai vähän turha syyt­tää huonos­ta kaivoslaista. Huono se on. Tiedän. Mut­ta tei­dän väri­nen min­is­teri oli sil­loin oikeusmin­is­ter­inä kun laki uusittiin.

    1. Jor­ma.
      Poistin sen, kos­ka ole­tan, että luk­i­jat tietävät, ettei kaivosla­ki ole oikeusmin­is­terin esit­telyssä. Sin­unkin piotäisi tietää se. En halua blogilla levitet­tävän älyttömyyksiä.

  32. Kiteen ket­terä

    Ilmeis­es­ti hajuhait­to­jen vähen­tämisek­si Tal­vi­vaara otti käyt­töön uuden­laisen kaa­su­pesurin, mut­ta ei osan­nut huomioi­da tämän natri­um­sul­faat­tia saostavia vaiku­tuk­sia, jol­loin pois­tovesien sul­faat­tip­i­toisu­udet nousi­vat voimakkaasti. 

    Ymmärtääk­seni he otti­vat käyt­töön lipeäpesurin rikkive­dyn pois­tamisek­si. Tuol­loin muo­dos­tuu natri­um­sul­faat­tia, joka ei juurikaan saos­tu vaan keräy­tyy lampi­en pohjalle.

    Kan­nat­taa muis­taa että eri­laisia sul­faat­te­ja levitetään nyt muu­ta­man kuukau­den aikana Suomen pel­loille lan­noit­teis­sa luke­mat­to­mia ton­ne­ja. Ilmeis­es­ti kenellekkään ei vain tul­lut mieleen tarkas­taa tuon pros­es­simuu­tok­sen vaiku­tus­ta lähivesi­in, kos­ka sul­faat­ti on yleis­es­ti ottaen vaara­ton aine.

  33. Jos jollekin on epä­selvää miten oikeusmin­is­ter­iö osal­lis­tuu lakien valmis­telu­un niin tode­taan nyt vielä, että kaikkien kokon­aisu­ud­is­tusten työryh­mis­sä istuu oikeusmin­is­ter­iö kuten myös lak­valmis­telun ohjaus­ryh­mässä eikä mikään ete­nen ennen kuin oikeusmin­is­ter­iö näyt­tää vihreätä val­oa. Ei mikään. Jos oikeusmin­is­ter­iö sanoo että tässä on ongel­ma niin laki­valmis­telu pysähtyy siihen. Ja kaivosasioi­hin liit­tyy aika iso­jakin perus­tus­lail­liseen omis­tuk­sen suo­jaamiseen liit­tyviä ongelmia. Oli vis­si­in liian iso aihe sil­lä ker­taa oikeusmin­is­ter­iölle. Mut­ta nyt kun maankäyt­tö- ja raken­nus­lakia mon­i­toroidaan niin perus­tus­lail­lisek­si ongel­mak­si on löy­det­ty niinkin merkit­tävä jut­tu kuin kat­u­alueen ilmaisluovutusvelvollisuus.

    Joten aika turha yrit­tää väit­tää ettei oikeusmin­is­ter­il­lä ole mitään san­omista kaivoslain kokon­aisu­ud­is­tuk­ses­sa. Joko OS et tunne laki­valmis­telua tai sit­ten halu­at vain pop­ulis­tis­es­ti provota. Kumpi lie pahempi vaihtoehto?

  34. Kokon­isu­ud­is­tuk­sia ei tehdä oikeusmin­is­ter­iön valvn­nas­sa. Oikeusmin­is­ter­iö suorit­taa lain teknisen tark­istuk­sen — siis että pykälien viit­tauk­set menevät oikein eivätkä lait joudu ritis­ri­itaan keskenään — mut­ta ei puu­tu sen sisältöön. Tämä tekni­nen tarkas­tus ei toi­mi min­is­terin ohjauksessa.
    Jos­ma puhuu aivan palturia.

  35. Lapin suun­nal­la asu­val­ta kemisti­tu­tul­tani tuli täl­lainen viesti:

    Kemia-lehdet ovat vuosil­ta 1996–1997, 2002–2008, 2010. En mil­lään rask­isi luop­ua näistä, mut­ta mihin näitä oikein veisi. Paikalliseen kouluun?

    Silmään pisti artikke­li Tal­vi­vaaran sini­nen ihme vuo­den 2008 viimeisessä numerossa. Teknolo­gia­jo­hta­ja Mar­ja Riekko­la-Van­hanen vaku­ut­taa, että bioli­uo­tusaltaal­ta (tässä puhutaan bioli­uo­tuskasas­ta, lev­eys 0,8 km, pitu­us 2,4 km, korkeus 8 m) ei pääse ainei­ta luon­toon ollenkaan. 

    Mitähän artikke­lin kir­joit­ta­ja (Sisko Loikka­nen) ajat­telee nykytiedon val­os­sa… Vielä lain­aus teknolo­gia­jo­hta­jan puheesta: “Jotkut pelkäävät ympäristön saas­tu­mista. Olen kuitenkin vaku­ut­tanut, että pros­es­sil­i­uok­ses­samme on kaik­ki se, mis­tä saamme rahaa, eikä meil­lä siis ole varaa päästää sitä karku­un. Tämän he yleen­sä ymmärtävät”, Mar­ja Riekko­la-Van­hanen sanoo.

  36. Markku af Heurlin:
    Lapin suun­nal­la asu­val­ta kemisti­tu­tul­tani tuli täl­lainen viesti:

    Kemia-lehdet ovat vuosil­ta 1996–1997, 2002–2008, 2010. En mil­lään rask­isi luop­ua näistä, mut­ta mihin näitä oikein veisi. Paikalliseen kouluun?

    Silmään pisti artikke­li Tal­vi­vaaran sini­nen ihme vuo­den 2008 viimeisessä numerossa. Teknolo­gia­jo­hta­ja Mar­ja Riekko­la-Van­hanen vaku­ut­taa, että bioli­uo­tusaltaal­ta (tässä puhutaan bioli­uo­tuskasas­ta, lev­eys 0,8 km, pitu­us 2,4 km, korkeus 8 m) ei pääse ainei­ta luon­toon ollenkaan. 

    Mitähän artikke­lin kir­joit­ta­ja (Sisko Loikka­nen) ajat­telee nykytiedon val­os­sa… Vielä lain­aus teknolo­gia­jo­hta­jan puheesta: “Jotkut pelkäävät ympäristön saas­tu­mista. Olen kuitenkin vaku­ut­tanut, että pros­es­sil­i­uok­ses­samme on kaik­ki se, mis­tä saamme rahaa, eikä meil­lä siis ole varaa päästää sitä karku­un. Tämän he yleen­sä ymmärtävät”, Mar­ja Riekko­la-Van­hanen sanoo.

    Mitähän siitä nykytiedon val­os­sa pitäisi ajatel­la?!? Eihän niitä pros­es­sil­i­uok­sia tosi­aankaan ole päässyt karku­un. Tot­ta­han nuo tuol­loin ovat puhuneen. 

    Sieltä on nyt päässyt etukä­teen arvioitua enem­män kaa­su­pe­sus­ta johtu­via sul­faat­te­ja, jot­ka siis eivät ole varsi­naisia myrkkyjä, vaan suun­nilleen sitä samaa tavaraa mitä maanvil­jeli­jät levit­tävät pel­loille, joki­in ja järvi­in. Rehevöit­tää toki jos vuosikau­sia jatkuu, mut­ta toisin kuin maanvil­jelyssä, Tal­vi­vaara pyrkii tuonkin vähän lopet­ta­maan. Uusi veden­puhdis­tusjär­jestelmä on jo tilat­tu. Kuulem­ma raken­netaan tänä vuonna.

  37. Jotenkin tämä Talvivaara/kaivoskeskustelu osoit­taa yliku­umen­e­misen piirteitä. Min­ulle on edelleenkin (valitet­ta­van huonos­ti asi­aa paikan­pääl­lä tun­te­vana) epä­selvää, mikä on se eksak­ti ympäristöhait­ta, jon­ka Tal­vi­vaaran sul­faat­tip­i­toiset ja man­gaa­nip­i­toiset jätevedet ovat aiheut­ta­neet. Tarkoi­tan siis hait­taa, en pelkkää pitoisuuk­sien nousua. Yleeen­säkin ympäristömit­tausten tulok­sia pitäisi tarkastel­la pitem­piaikaisi­na keskiar­voina. Jois­sakin keskusteluis­sa mit­taus­tu­lok­sia on ver­rat­tu joumavesinormei­hin tietämät­tä sitä, että niihin sisältää suu­ru­us­lu­okkaa sata oöe­va tur­va­mar­gin­aali. Uraanin kohdal­la keskustelu­ja vaivaa yleen­sä se, ettei tiede­tä Suomes­sa esi­in­tyvän sitä läh­es kaikkial­la kalliop­erässä. Vain iso­toop­pikon­sen­troin­nil­la siitä saadaan vaar­al­lista ydin­polt­toainet­ta. Kai­vok­sen alueel­la var­maan on merki­itäviä työ­tur­val­lisu­u­songelmia, onhan kaivos­ala kaikkial­la yksi vaar­al­lisim­mista toimialoista.

    Jostakin syys­tä jotkut normien yli­tyk­set nou­se­vat laa­jem­paan keskustetelu­un, jotkut taas ei. Esim. Helsin­gin maaperän suuret PCB-pitoisu­udet ja kaupun­ki-ilman typ­piok­sidi­normien yli­tyk­set ei vät tätä oletehneet. Miksiköhän ?

    Samoin ihmettelin, ettei suurem­paa kohua nous­sut SYKE:n tutkimuk­ses­ta noin 10 vuot­ta sit­ten, jos­sa osoitet­ti­in, että Helsin­gin kaupun­n­gin jätevedet puhdis­tet­tuinakin muut­ti­vat kalo­jen sukupuolijakaumaa !

    Kaivosasi­as­sa kan­nat­taisi var­maan ede­tä rauhas­sa ja turhaa poli­tikoin­tia vält­täen. Ymmär­rän kyl­lä, että profi­ilin nos­toon on tarvet­ta. Kaivoslakia on var­maan syytä muut­taa niin, että rahaa jää enem­män niihin maakun­ti­in johon hai­tatkin kohdis­tu­vat. Kaivosla­ki, uusikin, poh­jaa paljon sodan­jälkeiseen aikaan jol­loin val­tion etu val­tauksi­neen meni kaiken edelle. En tiedä yhtäkään kaivos­ta, jos­ta ei aiheu­tu­isi minkään­laista ympäristöhaittaa.

  38. Sepi:
    Mikä olisi sel­l­ainen sul­faat­tipäästö­jen mak­sim­imäärä, joka voitaisi­in hyväksyä?

    Kanadas­sa (British Colum­bia) jär­vive­den sul­faat­tip­i­toisu­udelle on asetet­tu raja-arvo 100 mg/l, jota siel­lä pide­tään melko tiukkana raja-arvona. Ei siis päästömäärä, vaan se pitoisu­us, joka järvessä ei saisi ylit­tyä. Samas­sa artikke­lis­sa väitet­ti­in, että luon­non­vesis­säkin voi esi­in­tyä ad 3000 mg/l ja merivedessä siel­lä keskimäärin 2700 mg/l.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokon­isu­ud­is­tuk­sia ei tehdä oikeusmin­is­ter­iön valvn­nas­sa. Oikeusmin­is­ter­iö suorit­taa lain teknisen tark­istuk­sen – siis että pykälien viit­tauk­set menevät oikein eivätkä lait joudu ritis­ri­itaan keskenään – mut­ta ei puu­tu sen sisältöön. Tämä tekni­nen tarkas­tus ei toi­mi min­is­terin ohjauksessa.
    Jos­ma puhuu aivan palturia.

    Puhut nyt täyt­tä lööper­iä. Oikeusmin­is­ter­iö on juuri se pop­poo joka laki­valmis­teluis­sa käy lävitse myös lakien perus­tus­lain mukaisu­u­den. Tekni­nen lak­i­työ tehdään sek­tori­m­in­is­ter­iössä, myös siis muiden lakien päiv­i­tys­paketit tehdään sek­tori­m­in­is­ter­iöis­sä. Oikeusmin­is­ter­iö on hyvin vah­vasti mukana lakien valm­stelus­sa varsinkin sil­loin, kun liiku­taan perus­tus­lak­i­t­ulk­in­to­jen alueella.

  40. Tuos­sa on nyt vielä link­ki oikeusmin­is­ter­iön lausun­toon kaivoslaista

    http://www.tem.fi/files/21477/Oikeusministerio.pdf
    Kuten jokainen lausun­nos­ta näkee oikeusmin­is­ter­iön rooli ei ole pilkku­jen paikalleen­lait­to vaan se ottaa vah­vasti kan­taa aineel­lisi­in asioihin.

    Mon­es­sa muus­sa lausun­nos­sa on tosin ollut paljon laa­jem­pia pohd­in­to­ja. jostain syystä.

  41. “Jotenkin tämä Talvivaara/kaivoskeskustelu osoit­taa yliku­umen­e­misen piirteitä. Min­ulle on edelleenkin (valitet­ta­van huonos­ti asi­aa paikan­pääl­lä tun­te­vana) epä­selvää, mikä on se eksak­ti ympäristöhait­ta, jon­ka Tal­vi­vaaran sul­faat­tip­i­toiset ja man­gaa­nip­i­toiset jätevedet ovat aiheut­ta­neet”. kyseli countryboy. 

    Vas­taus:
    1)Vuokatissa haisee. Tur­is­tit menevät muualle. Tur­is­mi­in sijoite­tut varat ovat hukkaan­heit­et­tyjä. Mis­sään kai­vok­sen lähiym­päristössä eivät aller­giset voi asua. Moni paikkakun­nal­la syn­tynytkin on joutunut muuttamaan.
    2) Vedet muut­tuvat suo­laisek­si. Nyt on paris­sa kolmes­sa järvessä kiel­let­ty (ter­veysvi­ra­nomais­ten toimes­ta) uimi­nen ja vesi ei enää kel­paa edes saunavedek­si. Myös asukkaiden kaiv­ot ovat jo osit­tain pilaan­tuneet tai suures­sa vaaras­sa pilaan­tua. Vihrei­den pääkaupunkiseudun äänestäjille on syytä ker­toa, ettei Kain­u­un haja-asu­tusalueel­la ole vesi­jo­htoa. Suolan vaiku­tuk­ses­ta järvien kalakan­ta on rom­ah­tanut, myös klasvikan­ta ei ole ennallaan.

    Tilo­jen ja talo­jen hin­nat ovat rom­ah­ta­neet. kukaan ei halua muut­taa alueelle, jos­sa pas­ka haisee ja elämi­nen nor­maal­isti on mahdotonta.
    Myös mökkien ja mökki­tont­tien hin­nat ovat rom­ah­ta­neet. Kuka nyt halu­aisi ostaa tai rak­en­taa mökin paikkaan, jos­sa pas­ka haisee eikä järvessä voi uida tai sen vet­tä hyö­dyn­tää mitenkään. 

    On huo­mat­tavaa, että kyseinen tilanne on nyt. Joka päivä suo­la lev­iää vir­tausten mukana alem­mas. Kun­han Ouluh­n­järvi on saas­tunut, saat­taa vihrei­den puheen­jo­htah­ja alkaa osoit­taa jotain kiin­nos­tus­ta myös ympäristöä kohtaan. Osa suolavesistä vir­taa myös Saimaan lat­vavesi­in. On vain aikakysymys, mil­loin Saimaal­la joudu­taan kieltämään veden hyö­dyn­tämi­nen. Onnek­si (?) Saimaalle ei ennuste­ta jatkuiv­aa paskan hajua.

    Tot­ta tosin on, ettei pääkaupunkiseudul­la, vihrei­den äänestäjien pääa­suinalueil­la, ole odotet­tavis­sa mitään suo­ria ongelmia Tal­vi­vaaras­ta. Tämäkin saat­taa olla yksi syy siihen, että ympäristömin­is­teri Niin­istö (vihreät) on antanut Tal­vi­vaar­alle luvan saas­tut­taa vapaasti Kain­u­un luon­toa ainakin kulu­van vuo­den loppuun. 

    Edelleen kaipailen kyseisen eriva­pau­den antamisen val­tu­u­tus­ta. Mikä antaa ympäristömin­is­ter­ille luvan luovut­taa ympäristön tuhoamis­es­ta täy­den vapau­den tuhoa­jalle. USKOIN YMPÄRISTÖMINISTERIN VALTUUKSIEN KOSKEVAN YMPÄRISTÖN SUOJELUA, EN YMPÄRISTÖN TUHOAMISTA.

  42. Kehärataa koskevas­sa uutises­sa oli taas main­in­ta että kallios­ta tihkuu edelleen lisää glyko­lia. Ilmeis­es­ti koko lentoase­man alla ole­va kalliop­erä on läh­es kyl­lästyneenä glykolista. Toisin kuin tal­vi­vaaran sul­faat­tipäästö­jen kohdal­la, glykoli ei ole mikään kalliop­erässä nor­maal­is­tikin ole­va aine ja päästölähdekin lie­nee täysin selkeä. Kalliop­erän lisäk­si ainet­ta val­uu myös vesistöi­hin kylmäo­jaa pitkin. Syys­tä tai tois­es­ta ympäristöhallinto ei kuitenkaan näytä mitenkään ole­van puut­tumas­sa tähän todel­la vakavaan saas­tut­tamiseen jos­ta on kehäradalle aiheutunut myös mit­ta­vat kus­tan­nuk­set. Pitäisikö ilmailu­laitos­ta ryhtyä verot­ta­maan rankalla kädel­lä niin että koko laitos aje­taan konkurssiin?

  43. Coun­try­boy:
    Samoin ihmettelin, ettei suurem­paa kohua nous­sut SYKE:n tutkimuk­ses­ta noin 10 vuot­ta sit­ten, jos­sa osoitet­ti­in, että Helsin­gin kaupun­n­gin jätevedet puhdis­tet­tuinakin muut­ti­vat kalo­jen sukupuolijakaumaa ! 

    Kovasti­han kohutaan aina välil­lä kemikaaleista, jot­ka voivat sekoit­taa vesieläimien hor­moni­toim­intaa, mut­ta harvem­min kohutaan ihan suo­raan estro­geenista (peräisin ihmi­sistä ja hei­dän käyt­tämistään ehkäisyp­illereistä), mitä vesives­sat syytävät puhdis­ta­moidenkin läpi luon­non­vesi­in (Wikipedia-artikke­li).

  44. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Kun­han Ouluh­n­järvi on saas­tunut, saat­taa vihrei­den puheen­jo­htah­ja alkaa osoit­taa jotain kiin­nos­tus­ta myös ympäristöä kohtaan. Osa suolavesistä vir­taa myös Saimaan lat­vavesi­in. On vain aikakysymys, mil­loin Saimaal­la joudu­taan kieltämään veden hyödyntäminen. 

    Tänään oli jut­tua Kalevas­sa ettei mitatut arvot niin kovin paho­ja ole. 

    Lisäk­si ainakin Oulu­jär­ven sul­faat­tip­i­toisu­us näyt­ti nou­se­van ja laske­van samaan tahti­in jo pari vuot­ta ennen Tal­i­vaaran sul­faat­tipäästöjä, joten ilmeisen tehokas saas­tut­ta­ja se kaivos on kun kyke­nee vaikut­ta­maan jo vuosia ennen itse päästöjä.

    Eli kyl­lä tässä on nyt aivan selvästi ylilyön­te­jä. Tal­vi­vaara on saanut huonon maineen ja joutunut tikun nokkaan, kaik­ki ikävä johtuu siitä ja muiden paskoil­la ei ole mitään merkitystä.

  45. Puoluee­ton tarkkail­i­ja kirjoitti:
    “1)Vuokatissa haisee. Tur­is­tit menevät muualle. Tur­is­mi­in sijoite­tut varat ovat hukkaan­heit­et­tyjä. Mis­sään kai­vok­sen lähiym­päristössä eivät aller­giset voi asua. Moni paikkakun­nal­la syn­tynytkin on joutunut muuttamaan.”

    Kuin­ka moni on muut­tanut pois Tal­vi­vaaran takia ?
    Mikä on etäisyys Vuokat­ti­in ? Tietääk­seni rikkivetyp­i­toisu­udet ovat laske­neet. Rikkivety ei kyl­lä ole allergeeni, mut­ta tietysti voi pahen­taa jo aiem­min aller­gisoitunei­den oireita.

    “2) Vedet muut­tuvat suo­laisek­si. Nyt on paris­sa kolmes­sa järvessä kiel­let­ty (ter­veysvi­ra­nomais­ten toimes­ta) uimi­nen ja vesi ei enää kel­paa edes saunavedek­si. Myös asukkaiden kaiv­ot ovat jo osit­tain pilaan­tuneet tai suures­sa vaaras­sa pilaantua.

    “Mitkä järvet ovat nyt uintikiellossa ?”

    Ely-keskuk­sen raporteista en löytänyt tätä tietoa ?
    Onko poh­javesikin saastunut ?

    Mielestäni julk­isu­udessa olleet jär­vive­den pitoisu­udet eivät nyt niin suuria kuitenkaan ole.

  46. Erit­täin mie­lenki­in­toista uuti­soin­tia sul­faat­tip­i­toisuuk­sista. Pitoisu­udet vai­htel­e­vat luon­nos­taan vuo­de­naiko­jen mukaan, jo ennen kaivos­ta. Joka maalis-huhtiku­us­sa pitoisu­udet ovat korkeim­mil­laan ja laske­vat kesän ajaksi. 

    Uuti­soin­nis­sa on sit­ten piir­ret­ty graafia viime kesästä maalis-huhtiku­uhun jol­loin pitoisu­udet ovat tietysti nousseet.

    Tämä on on yhtä hyvä kuin jos perustelee ilmas­ton läm­pen­e­mistä graafil­la jos­sa kuvataan suomen läm­pötilo­ja helmiku­us­ta heinäku­uhun. Tai että läm­pen­e­mistä perusteltaisi­in graafil­la jos­sa on vuo­den 2008 helmikuu, 2009 maaliskuu, 2010 huhtikuu, 2011 toukokuu ja 2012 kesäkuu.

    Läm­pen­e­m­i­nen on dra­maat­tista, mut­ta tuskin menee aivan täy­destä kun ihmiset tun­te­vat läm­pötilo­jen vuo­si­vai­htelun. Sen sijaan sul­faat­tip­i­toisu­u­den vuosit­taiset vai­hte­lut tuskin ovat tut­tu­ja kuin koural­liselle tutk­i­joi­ta ja sanoma menee läpi aivan täy­destä. Numerot sinän­sä voivat olla oikei­ta, mut­ta asialli­nen sisältö antaa ymmärtää jotain aivan muu­ta kuin mitä todel­lisu­udessa tapahtuu.

    Tämän­tyylis­ten tieto­jen perus­teel­la sit­ten kuitenkin tehdään merkit­tävää elinkeinoa koske­via päätöksiä.

    Ulkop­uolelta näyt­tää että uraanin tal­teenot­tolu­van jäl­keen ympäristöpuolel­la on kat­sot­tu että kaik­ki keinot ovat luval­lisia, eikä tosi­a­sioil­la ole enää mitään väliä ja kaivos­ta voidaan vas­tus­taa ihan mil­lä perusteil­la tahansa.

  47. Eikö sul­faatin tuok­su ollut se rahan haju, joka aikoinaan sulostut­ti sel­l­u­loosate­htaiden ympäristöjä?

    Tal­vi­vaar­al­ta Vuokatille on likimäärin 20 km lin­nun­ti­etä koil­liseen. Sopi­van tuulen mukana haju voi hyvinkin lev­itä. päivän säätiedo­tuk­sen mukaan Itä-Suomes­sa on tuuli­varoi­tus navakas­ta tuules­ta 12 m/s eli noin 40 km tun­nis­sa. Haju siis saavut­taa Vuokatin ½tun­nis­sa ei edes mitenkään koval­la tuulella.

    Helsingis­sä oli tänään iltapäiväl­lä tuul­ta n 8 m/s eli 30 km/h.

    Defini­itisti Tal­vi­vaaras­sa on tapah­tunut yksi rikkive­dyn aiheut­ta­ma kuole­man­ta­paus. Ehkä olisi kuitenkin hyvä tietää asi­as­ta tarkem­min ennen kuin vaad­ti­aan kai­vok­sn sulkemista.

  48. Rahan haju koos­t­ui eräistä rikkiy­hdis­teistä. Ei sulfaateista.

    Rikin yhdis­teistä rikkivety sekä eräät rikin orgaaniset yhdis­teet, kuten metyylimerkap­taani, dime­tyylisul­fi­di ja dime­tyy­lidisul­fi­di ovat erit­täin pien­inäkin pitoisuuksi­na voimakkaasti pahalle hai­se­via yhdisteitä.

  49. Kuto­ja: Rahan haju koos­t­ui eräistä rikkiy­hdis­teistä. Ei sulfaateista.

    Rikin yhdis­teistä rikkivety sekä eräät rikin orgaaniset yhdis­teet, kuten metyylimerkap­taani, dime­tyylisul­fi­di ja dime­tyy­lidisul­fi­di ovat erit­täin pien­inäkin pitoisuuksi­na voimakkaasti pahalle hai­se­via yhdisteitä.

    Kiitos tarken­nuk­ses­ta.

  50. Pitoisu­udet ovat yleis­es­ti vähäisiä. Muu­ta­ma pikku järvi kai­vok­sen läheisyy­dessä on pahem­min saastunut,mutta ei niil­lä ole suur­ta merk­i­tys­tä kuin muu­ta­malle ihmiselle.Ne mene­tyk­set ovat kor­vat­tavis­sa ja saastekin on sellaista,että se häipyy pikku hiljaa.

    On hyvä,ettäasiaon nos­tet­tu esiin,mutta kohu on saanut jo aivan liian suuret mittasuhteet.

    Suurem­pi ongel­ma on,että kaivosten hyö­ty työ­paikko­ja luku­unot­ta­mat­ta val­uu ulkomaille.

    Louhin­taveroil­la ja rahas­toimal­la varat voitaisi­in paika­ta kestävyysvajetta

  51. Lehtikir­joi­tusten mukaan Tal­vi­vaaran kai­vok­sen perus­ta­ja Pekka Perä on pro­jek­timies, joka saa nopeasti paljon aikaisek­si. Itsekin olen työsken­nel­lyt muu­ta­man täl­laisen vauh­tiveikon kanssa ja kun­nioi­tan heitä erit­täin paljon, vaik­ka tiedän myös hei­dän tyyp­il­liset heikkoutensa.

    Täl­laisia tehokkai­ta yrit­täjiä ja pro­jek­timiehiä Suo­mi tarvit­see, mut­ta toisaal­ta heitä ei saa päästää liian val­loilleen. Usein he tarvit­se­vatkin vah­van hal­li­tuk­sen tai johto­ryh­män valvon­taa taik­ka jonkun rauhal­lisem­man kaverin kump­panikseen. Ei niin harv­inaista, että hei­dät pitää yri­tyk­sen alku­vai­heen jäl­keen ensim­mäisen vaka­van kri­isin tul­tua siirtää mui­hin tehtäviin.

    Nämä tehokkaat yrit­täjät ja pro­jek­timiehet ovat tyyp­il­lis­es­ti ääret­tömän kär­simät­tömiä. Jos joku pro­jek­tis­sa jumit­taa, niin he korot­ta­vat ään­tä ja kään­tävät kaik­ki kivet, että hom­ma menee eteenpäin.

    Yleen­sä seu­rauk­set ovat val­ta­van pos­i­tivisia. Ja kaik­ki ovat hal­tiois­saan aikaansaan­nok­sista. Mut­ta ellei kukaan ole kon­trol­loimas­sa, sat­tuu myös negati­ivisia ilmiöitä. 

    Jos jonkun esteen läpi ei heti päästä, vauh­tiveikot saat­ta­vat venyt­tää lain­säädän­töä ja totu­ut­ta. Joskus lip­su­taan jopa lait­to­muuk­sien puolelle. Toden­näköis­es­ti jotain tämän suun­taista on tapah­tunut Tal­vi­vaaran kaivos­toimin­nan ylösajossa.

    Näi­den vauh­tiveikko­jen kanssa vira­nomaiset ovat lujil­la. Tarvi­taan poikkeuk­sel­lisen vah­vaa virkami­estä, joka pystyy pitämään puo­li­aan näi­den tehopakkausten seurassa.

    Mis­sään nimessä näi­den vauh­timi­esten yrit­tämisen halu­ja ei pidä tuke­hdut­taa. Heitä pitää ymmärtää, rohkaista ja välil­lä jopa sietää. Mut­ta samal­la hei­dät pitäisi osa­ta mallikkaasti ohja­ta toim­i­maan yhteiskun­nan edel­lyt­tämäl­lä tavalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.