Valtio voisi kerätä kamppeensa

4.4.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

HSL:n hallituksen iltakokouksessa Espoon Olavi Louko sanoi olevansa kovin pettynyt hallituksen päätökseen liikenneinvestoinneista. Espoon kaupunkiratahan jäi ilman rahoitusta samoin kuin Länsimetron jatke. Ensin neuvotellaan valtion kanssa MAL-ohjelmasta, toteutetaan rataan painottuvaa asuntotuotantoa ja sitten valtio ilmoittaa, ettei rataan nyt olekaan rahaa, eikä sitä saa tehdä edes omalla rahoituksellaan – siis niin, että valtio maksaa osuutensa myöhemmin. Valtiohan panee rahansa pääradan lisäraiteisiin ja myöhemmin Pisaraan.

Ymmärrän Olavi Loukon kiukun, mutta tällä toimintamallilla tämä oli ihan hyvä tulos. Toimintamalli vain on ihan pöhkö. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon uudestaan.

Olisi paljon parempi, että valtio vetäytyisi liikennehankkeista Helsingin seudulla kokonaan. Se voisi seudulle nyt annettavat rahat jakaa kunnille suoraan asuntotuotannon suhteessa. Vaikkapa 15 000 euroa uutta asuntoa kohden.

Kunnat vastaisivat liikenneinvestoinneista itse. Lisärahoitusta ne voisivat kerätä rakennusmaamaksuina.
Jos siis Espoo rakentaa Histaan 10 000 asuntoa, se saisi sitä varten 150 miljoonaa euroa. Jos rakennusmaamaksuna keräisi toiset 150 000 euroa, niin jo pitäisi olla rahat koossa rataan.

Jos näin sovittaisiin, seudun yhdyskuntarakenne tulisi paljon paremmalle mallille.

Kommentit

23 Vastausta artikkeliin “Valtio voisi kerätä kamppeensa”

  1. Juho Laatu kirjoitti 4.4.2012 kello 18:53

    Pätisikö maaseudullakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle kirjoitti 4.4.2012 kello 19:06

    Minkä vuoksi valtion pitäisi yleensä jakaa rahaa kunnille? 😉 Rata- ja tieinfra kuuluu valtiolle, joten sen tulee ne toteuttaa.

    Toisaalta en kyllä ymmärrä, mikä neuvottelukumppani valtio on asuntotuotannossa? Asuntotuotanto kuuluu yhtä paljon valtiolle kuin kunnillekkin, eli ei ollenkaan. Kohtuuhintaista asumista saadaan vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat vetäytyvät suhmuroimasta alalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 4.4.2012 kello 21:35

    Raideverkon rahoituskuvio on ollut tosi vaikea. Tiedä häntä, tulisiko siitä parempi niinkään, että seudun kunnat kukin saisivat pääluvun mukaan korvamerkittyä valtionapua raideinvestointeihin.

    Otetaan esimerkkinä Pisara. Valtio varmaan hakee hankkeeseen muutakin kuin valtion rahaa. Seudun kaupunkiradat on tehty niin, että valtion pussista on tullut rata ja kuntien pussista kunkin alueelleen sijoittuvat asemat.

    Kun Pisara-hanke sattuu olemaan Helsingin alueella, seudun muut kunnat toteavat, että Helsinki toki maksaa asemat. Asemat ovat yli puolet koko investoinnista.

    Hankkeen perusteluina ovat koko lähijunaliikenteen ja kaukoliikenteen toimivuuden ja vaikutusalueen asukkaiden, työpaikkojen ja palveluverkkojen palveluhyödyt. Ne jakautuvat huomattavassa mitassa muille kuin helsinkiläisille.

    Syntyykö sellaista rahoitussopimusta, että Helsinki ja valtio pelkästään rahoittavat tuon ison investoinnin ?

    Vastaavanlaisia rahoituksen jako-ongelmia on tietty muissakin vireillä olevissa ja suunnitelluissa hankkeissa. Kuntauudistuksen toteutuminen saattaa tuoda helpotusta tähän.

    Eniten odottaisin kuitenkin suunniteltavalta väylämaksujärjestelmältä. Sen tuotoista merkittävä osa tulisi ohjata raideinvestointeihin Helsingin seudulla. Siitä saataisiin rullaavaan rakentamiseen ja jäntevään kehittämiseen auttava rahoitusmylly.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. teekkari kirjoitti 4.4.2012 kello 21:53

    Kalle:
    Minkä vuoksi valtion pitäisi yleensä jakaa rahaa kunnille? Rata- ja tieinfra kuuluu valtiolle, joten sen tulee ne toteuttaa.

    Toisaalta en kyllä ymmärrä, mikä neuvottelukumppani valtio on asuntotuotannossa? Asuntotuotanto kuuluu yhtä paljon valtiolle kuin kunnillekkin, eli ei ollenkaan. Kohtuuhintaista asumista saadaan vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat vetäytyvät suhmuroimasta alalta.

    Jutun juonihan on siinä, että asuntotuotanto ja infra kulkevat käsi kädessä. Infraa ei kannata rakentaa sinne, missä ei ole asuntoja, eikä asuntoja voi rakentaa sinne, missä ei ole infraa.

    Kohtuuhintaista asumista saadaan vasta sitten, kun asuntotuotanto vastaa kysyntää. Nykyisillään suhmurointia harrastavat lähinnä suuret rakennusliikkeet, jotka hautovat kaavoitettuja tontteja salkuissaan juuri sen vuoksi, että hinnat (ja siis rakennusliikkeiden voitot) eivät pääsisi laskemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 4.4.2012 kello 22:05

    Aivan valtavan hyvä ja yhteiskuntakriittinen aloitus Odelta!

    Suomen valtio voisi lopettaa kokonaan sekoilun ja sotkeentumisen maakunnallisissa/kunnallisissa asioissa.

    Suomesta pitää tehdä liittovaltio maakuntapohjalta. Maailman kilpailukykyisimmät valtiot ovat liittovaltioita.

    Liittovaltio selkeyttää vastuut ja lopettaa himmelmannit.

    Jos joku on eri mieltä niin olen valmis väittelyyn asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. MIVa kirjoitti 4.4.2012 kello 22:55

    150150000 euroa riittäisi siis tohon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. MIVa kirjoitti 4.4.2012 kello 23:14

    Sorry, taas tässä. Olet siis sitä mieltä, että kaikenlaisiin liikennejuttuihin ei valtion pidä osallistua pääkaupunkiseudulla muutoin kuin noilla asuntojutuilla. Entäs muualla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Risto kirjoitti 5.4.2012 kello 0:55

    Kalle:
    Minkä vuoksi valtion pitäisi yleensä jakaa rahaa kunnille? Rata- ja tieinfra kuuluu valtiolle, joten sen tulee ne toteuttaa.

    Valtiolla ei nyt taikka tulevaisuudessa ole mahdollisuuksia toteuttaa (tarkoittanet ‘maksaa’) kaikkea sitä liikenneinfraa, minkä kuka tahansa minne tahansa haluaisi toteutettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 5.4.2012 kello 8:06

    OS

    ”HSL:n hallituksen iltakokouksessa Espoon Olavi Louko sanoi olevansa kovin pettynyt hallituksen päätökseen liikenneinvestoinneista. Espoon kaupunkiratahan jäi ilman rahoitusta samoin kuin Länsimetron jatke. Ensin neuvotellaan valtion kanssa MAL-ohjelmasta, toteutetaan rataan painottuvaa asuntotuotantoa ja sitten valtio ilmoittaa, ettei rataan nyt olekaan rahaa, eikä sitä saa tehdä edes omalla rahoituksellaan – siis niin, että valtio maksaa osuutensa myöhemmin. Valtiohan panee rahansa pääradan lisäraiteisiin ja myöhemmin Pisaraan”

    Eiköhän tässä HSL:n ja ylipäätänsä pääkaaupunkiseudun vaikuttajat voisi enemmän katsoa vähän itseeesä? Länsimetroa ajettiin kuin käärmetä pyssyyn, ja samalla kaupunkiradan jatkaminen Espooseen / Kauklahteen jäi vaille huomiota ja rahoitusta. Olisi vointut selvittää, miten Pisaran / Silmukkaradan fiksuimmin toteuttaa jne.

    Joukkoliikenne Histaan voidaan hyvin hoitaa myös busseilla. Taloudellisempi ja todenäköisesti myös kaikki seikta huomioonottaen ekologisempi tapa. Voi olla että sitten myöhemmin jatketaan kaupunkirataa tai pikaraitiotietä Histaan.

    Minusta metro, kaupunkirata ja pikaraitiotie ovat oleellisesti sama asia, ja periaatteessa toinen voidaan muuntaa toiseksi – mikä on hyvä pitää mielessä, kun liikenneasioissa 25 vuotta on pelkkä kvartaali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. lurkki kirjoitti 5.4.2012 kello 8:08

    ‘Entäs muualla?’ (MIVa)
    Muuallakin ne rahat voisi antaa kunnille, jotka sitten tekisivät niillä, mitä tarpeelliseksi katsovat. Niin kauan kuin ne rahat ovat valtion eikä kunnan, kunnan kannalta on ihan sama, mitä maksaa ja onko järkeä, jos kunta hyötyy edes jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2012 kello 8:18

    En nyt oikein ymmärrä Loukon yllättänyseittä, sanoin jo aikoja sitten että tässä käy juuri näin, siksi että se oli ihan selvää:

    HLJ-lista oli kokonaisbudjetiltaan täysin epärealistinen, siellä oli noin kolmella miljardilla vuosikymmeneksi pelkästään kärkihankkeita. Realistinen rahoitustaso kaikilla hankkeille miljardista kahteen, tästä valtion rahaa ehkä 500-700 miljoonaa minkä Liikennevirasto myös kertoi suoraan. Ja tuo rahoitus oli vielä ratkottu HLJ:ssä osin niin että valtio, joka ei ollut prosesissa mukana, kuittaa laskun.

    Käytännössä tämä menee niin että valtion rahat menevät ensisijaisesti ihan oikeati valtakunnallisiin yhteyksiin, ratapuolella Päärata ja tiepuolella Kehä III. Jos Päärata ei toimi niin junaliikenne ei toimi, Kehä III on taas keskeinen tavaraliikenteen väylä, hyvänä ajatuksena muuten tehdä sinne ns. hyötyliikennekaistat rekoille ja busseiillekin.

    Eli valtion kärkihankkeita on Helsingin ratapihan korjaus, Kerava-Riihimäki lisäraiteet, Pisarakin, Kehä III ja niin edellen. Eikä esimerkiksi metro Kivenlahteen tai Kehä II jatko.

    Minusta tämä työnjako voisi mennä näin, valtio hoitaa ne valtakunnallisesti aivan keskeiset junaradat ja moottoritiet, mitä esimerkiksi Tuusulanväylä ei ole eikä muuten myöskään Kehärata. Lopuista eli lähes kaikesta muusta vastaa kaupungit, ja valtio antaa tähän jonkun könttäsumman vuodessa sikäli kun rahaa on, syynäämättä sen tarkemmin mihin se käytetään.

    Muutenkin valtion osallistuminen Helsingin kaavoitukseen ei keskimäärin auta asiaa, mitä vähemmän sen parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kyttyrä kirjoitti 5.4.2012 kello 9:03

    Risto: Valtiolla ei nyt taikka tulevaisuudessa ole mahdollisuuksia toteuttaa (tarkoittanet ‘maksaa’) kaikkea sitä liikenneinfraa, minkä kuka tahansa minne tahansa haluaisi toteutettavaksi.

    Ei valtion tarvitse maksaa. Valtio voi rahoittaa. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että rahalla ei ole hintaa. Jos valtiolla olisi oma keskuspankki, se voisi rahoittaa kaikki yleistä toiminnallisuutta parantavat hankkeensa ilman ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka Taipale kirjoitti 5.4.2012 kello 9:56

    Risto: Valtiolla ei nyt taikka tulevaisuudessa ole mahdollisuuksia toteuttaa (tarkoittanet ‘maksaa’) kaikkea sitä liikenneinfraa, minkä kuka tahansa minne tahansa haluaisi toteutettavaksi.

    Kyse on osittain myös prioriteeteista. Joskus liikenneinfraa on varaa toteuttaa, vaikka asiasta vastaava ELY-keskus ei olisi pitänyt sitä tärkeänä. Toisinaan taas tärkeät hankkeet odottavat vuosikymmeniä.

    http://teilla.blogspot.com/2012/04/siltarumpuja.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 5.4.2012 kello 10:52

    Kommentti Pekka Taipaleelle 5.4.2012 kello 9:56

    Huutokoski – Savonlinna -rataosalla liikkuisi enemmän junia, jos kysyntä olisi pohjana (tämä on todettu monessa eri selvityksessä). Mutta kun meillä yhä on pohjana tarjonta eli se, miten VR haluaa asiakkaitaan “palvella” tavaraliikenteessä.

    Ja tämän päälle valtio myös muutoin käyttäytyy hölmösti sallimalla “kilpailevan” henkilöliikenteen esimerkiksi vain välillä Savonlinna – Huutokoski järkevän Pieksämäen sijasta, jos yksinoikeussopimusta tiukasti sovelletaan.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tcrown kirjoitti 5.4.2012 kello 11:04

    Kyttyrä: Ei valtion tarvitse maksaa. Valtio voi rahoittaa. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että rahalla ei ole hintaa.Jos valtiolla olisi oma keskuspankki, se voisi rahoittaa kaikki yleistä toiminnallisuutta parantavat hankkeensa ilman ongelmia.

    Vähän niin kuin Zimbabwe?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle Konttinen kirjoitti 5.4.2012 kello 11:04

    Hyvä avaus Osmolta. Kiitos!

    Louko nyt kuitenkin haluaisi kantaa kaikki rahat Espoon gryndereille ja lähteä sitten hiihtämään niiden kanssa. Miksi Hista pitäisi rakentaa, jos vanhatkin asemat on rakentamatta? Vilkaiskaampa junan ikkunasta välillä Leppävaara-Kilo tai Espoon keskus-Kauklahti. Histan väki mahtuisi sinne asumaan. Eikä tarvittaisi kuin lisää vaunuja lähijuniin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Taipale kirjoitti 5.4.2012 kello 15:59

    Kalevi Kämäräinen: Huutokoski – Savonlinna -rataosalla …

    Tuo rataosa oli mainitsemassani blogipostauksessa (ei minun) vain esipuheena. Varsinainen ällistys on meneillään nyt, siis tuo nykyisen liikenneministerin kotiseudun tiehanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 5.4.2012 kello 17:28

    teekkari: …Nykyisillään suhmurointia harrastavat lähinnä suuret rakennusliikkeet, jotka hautovat kaavoitettuja tontteja salkuissaan…

    Ja kaiken mahdollistaa kuntien kaavoitusmonopoli yhdistettynä maanomistusoikeuteen. 🙁 Kaupungit eivät kasva terveesti, koska asuntotuotannossa ei ole kilpailua. Maata jaetaan yhä aluerakentamisperiaatteella suurille, poliittisesti sitoutuneille rakennus liikkeille.

    Myönnän, ettei yhtälöä ole enää helppo ratkaista. Suomessa on niin paha rakenteellinen vinouma rakentamisen pääomituksessa, ettei helppoa ratkaisua ole olemassa. Oleellista on purkaa valtion ja kuntien monopoli ja mahdollistaa terve kilpailu. Miten aluerakentamismalli saadaan romutettua?

    Kehitettävät alueet tulee pilkkoa niin pieniksi tonteiksi, että suuret rakentajat joutuvat kilpailemaan terveillä markkinoilla. Mielellään vielä niin, ettei kerrostalotontteja joudu rakennusliikeille ollenkaan, vaan edellinen omistaja myy ne suoraan perustettavan yhtiön lukuun.

    Kuntien tulee ymmärtää roolinsa mahdollistajana, ei välistävetäjänä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Evert The NeveRest kirjoitti 5.4.2012 kello 21:38

    Pekka Taipale: Varsinainen ällistys on meneillään nyt, siis tuo nykyisen liikenneministerin kotiseudun tiehanke.

    Millainen huutolaisentie tällä kertaa on teikeillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Pekka Taipale kirjoitti 5.4.2012 kello 22:51

    Evert The NeveRest: Millainen huutolaisentie tällä kertaa on teikeillä?

    VT22 leventäminen, ministerin kotikaupungista Kajaanista Ouluun. Ei tie toki turha ole, mutta se toimii nytkin kohtuullisesti. Liikennemäärät eivät huimaa päätä. Sama raha olisi fiksumpaa käyttää rapautuvien siltojen korjaamiseen eri puolilla maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Evert The NeveRest kirjoitti 6.4.2012 kello 11:05

    Liikenneministeri onko pahimman luokan siltarumpupoliitikko? Nykyisin on netti ja aivan rauhassa ei enää saa leikkiä hiekkalaatikolla.

    VT 22 leventämistä ihmettelevät lukijat sankoin joukoin Kalevassa.

    http://www.kaleva.fi/juttutupa/kaupunki/paikkakunnat/ministeri-kyllosen-liikenneasioiden-tuntemus-epailyttaa/1805845

    Lukijoiden mukaan tie Oulu-Kemi on ruuhkainen ja VT22 käy tyhjäkäynnillä. Liikenneviraston yli 20:sta kelikamerakuvissa yhdessäkään ei näy ainuttakaan ajoneuvoa tai kulkijaa tällä hetkellä:

    http://www2.liikennevirasto.fi/alk/kelikamerat/kamera-C1251101.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 6.4.2012 kello 18:41

    Kalle Konttinen:
    … Miksi Hista pitäisi rakentaa, jos vanhatkin asemat on rakentamatta? Vilkaiskaampa junan ikkunasta välillä Leppävaara-Kilo tai Espoon keskus-Kauklahti. Histan väki mahtuisi sinne asumaan. Eikä tarvittaisi kuin lisää vaunuja lähijuniin..

    Grani jäi pois listasta. Ai niin, se onkin pääkaupunkiseudun ainoa eurooppalaisesti radan varteen rakennettu kaupunki. Sen talouskin on terveellä pohjalla. Se on syytä hävittää, jotta ihmisillä ei ole vertailukohtaa, miten asiat pitäisi hoitaa. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Headbanger kirjoitti 13.4.2012 kello 17:43

    Eniten odottaisin kuitenkin suunniteltavalta väylämaksujärjestelmältä. Sen tuotoista merkittävä osa tulisi ohjata raideinvestointeihin Helsingin seudulla. Siitä saataisiin rullaavaan rakentamiseen ja jäntevään kehittämiseen auttava rahoitusmylly.

    Pelottavaa. Tuollainen automaattisampo ei millään lailla kannustaisi valikoimaan investointeja niin että järkevimmät tehtäisiin ensin. Ainahan voi korottaa ruuhkamaksuja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus