Meksikon ja muiden Väli-Amerikan maiden huumesodassa on kuollut jo 47 000 ihmistä. Se on hirvittävän paljon, mutta tätäkin pahempaa on se, millaiseen kurimukseen huumemafioiden valtaan joutuneet maat ovat päätyneet. Niiden koko kehitys on pysähtynyt, vaikka Väli-Amerikan mailla pitäisi olla erinomaiset edellytykset päästä mukaan kehittyvien maiden nousuun.
Huumesodalla ei näytä olevan mainittavaa vaikutusta kokaiinin saatavuuden Yhdysvalloissa.
Olisiko Yhdysvaltojen aika ryhtyä viimeiseen ja murskaavaan iskuun huumemafioita vastaan – laillistaa kokaiini ja alkaa myydä sitä valtion kokaiinimonopolin laskuun?
Mafiosot eivät varmaankaan välittömästi lopettaisi rikollista toimintaansa ja lähtisi jokivarteen lossivahdeiksi. Ne menettäisivät kuitenkin pääasiallisen tulonlähteensä. Mitä pidempään huumemafia ehtii kerätä omaisuutta, sitä pysyvämmän otteen ne yhteiskunnista saavat.
Alkon 80-vuotispäivän kunniaksi!
=====
Kuten arvata saattaa, tämä kirjoitus on kerännyt huomattavan määrän kommentteja, joissa ihannoidaan huumeiden käyttöä ja vähätellään niiden vaaroja. Minä en halua mainostaa huumeita enkä niitä siksi julkaise. Olen siksi poistanut myös jo julkaistuja kirjoituksia ja niihin tulleita vastauksia. Pidän huumeita pahana ongelmana ja kokaiinia hyvin vaarallisena. Vastustan vain kokaiinikaupan antamista oikein lain turvin mafian monopoliksi.
Eikös Suomi voisi näyttää esimerkkiä tässä asiassa. Kieltolaeilla ei saavuteta kuin turhaa rikollisuutta.
Lähestulkoon kaikki nykyiset huumeet ovat entisiä (reseptivapaita) lääkkeitä. Myös monia nykyisiä lääkkeitä käytetään huumeina. Aineiden saatavuus ei ole se oikea ongelma — pitäisi tunnistaa oikea sairaus että sitä voisi hoitaa…
Olisi mulla toinenkin ehdotus asian laidan korjaamiseksi, mutta se taitaa olla Suomessa sakkorangaistuksen uhalla kiellettyä lausua ääneen. Että hurraa vaan, viheranarkovasemmistolainen vallankumous Meksikossa! Viva la cocaína!
Jos huumerikollisilla ei ole vielä tiukkaa otetta (jo korruptoituneesta) valtiokoneistosta, huumerikollisuuden saisi kyllä tuon tapaisilla konsteilla kuriin. Ihmettelen valtioiden halua ylläpitää huumesotia ja rikollisuuden kurimusta, kun parempiakien keinoja olisi saatavilla. Tämä koskee myös Suomea, jos huumeongelman katsotaan olevan jo merkittävä haitta.
Tosin ennen tuollaisen “huumealkon” perustamista kokeilisin ensin “huumeterveyskeskusta”. Sen sijaan, että aineita myytäisiin kenelle tahansa huumealkosta, niitä annettaisiin terveyskeskuksessa vain “huumesairaille”. Mieluummin kai huumeriippuvaiset hakisivat aineensa kohtuuhinnalla terveyskeskuksesta, kuin tekisivät rikoksia ja hakisivat aineet kalliilla ja laittomasti huumerikollisilta.
Tiistaina lööpissä: “Vihreiden Soininvaara vaatii kovien huumeiden laillistamista”…
Kokaiinista en tiedä, mutta aika paljon auttaisi jo se, että laillistaisivat kannabiksen. Se siirtäisi valtaosan huumeiden käyttäjistä ja markkinoista pois huumekauppiaiden kynsistä “sisäänheittotuotteen” hävitessä ja “luonnollisen liittolaisen” poistuessa.
Valitettavasti siellä vain taitaa olla sotilasteollisessa kompleksissa, tiedusteluyhteisössä ja nopeasti kasvavassa yksityisvankilabisneksessa sen verran intressejä olla tuota tekemättä, ettei muutosta oikeaan suuntaan tule tapahtumaan ennen kuin saavat poliittisen korruptionsa kuriin.
Terävä havainto! Kielletty hedelmä…
Kyllähän tuota muutama suht-vakavasti otettava taho ajaa USAssa, mutta ei lähellekään enemmistö maanlaajuisesti. Varmaan aika sama prosentti laillistuksen puolella kuin sitä vastaan, ja suurin piirtein samat prosentit kuin Suomessakin. Eli pallo takaisin Suomeen, mitkä ovat syyt miksi oikeisto vastustaa laillistamista ja uuden alko tyylisen systeemin perustamista?
Mafia menettäisi tulonlähteen, mutta kokaiinin kulutus laillisena päihteenä olisi epäilemättä nykyistä suurempaa kuin se tulisi helposti saatavaksi ja hyväksytyksi. Alkoholin käyttö joko vähenisi tai sitten ei. Jenkit tuskin haluavat uhrautua Väli-Amerikan hyväksi.
Osmo: “Huumesodalla ei näytä olevan mainittavaa vaikutusta kokaiinin saatavuuden Yhdysvalloissa.”
Kyllä on vaikutusta: kaupan volyymi on kasvanut moninkertaiseksi ja huumeiden hinta laskenut. Rikollisuus on kasvanut ja raaistunut.
Ainoa järkevä liike olisi laillistaa joitakin vaarattomia huumeita, esim. ekstaasilla ei ole tunnettuja haittavaikutuksia.
Ja kannabiksenkin merkittävin haittavaikutus on keuhkosyöpä, joka johtuu siitä, että sitä poltetaan. Puhtaalla, synteettisellä, muulla tavoin nautitulla tetrahydrokannabinolilla ei sitäkään haittaa olisi.
Soininvaaran ratkaisu on looginen, mutta heikkoutena on, että se ei ota huomioon kysynnän kasvua. Nykyinen täysikielto ja rikosseuraamukset ovat kysyntää pienentäviä tekijöitä. Jos hyvin voimakasta riippuvuuutta aiheuttavat huumeet (heroiini, kokaiini yms) tulisi laajaan jakeluun laiillisesti, niin pelkään, että kokeilijoiden määrä kasvaisi moninkertaiseksi nykyisestä. Ja ei ole pelottelua sanoa, että kovissa huumeissa jo yksi käyttökerta voi johtaa vuosikausien riippuvuuteen.
Riittääkö kokaiinin laillistaminen? Eikö huumesota johdu ennen kaikkea siitä, että kartellit taistelevat kuljetusreittien hallinnasta, joiden kautta Jenkkeihin viedään kannabista, metamfetamiinia, heroiinia ja kokaiinia? Pitäisikö kaikki edellä mainitut huumeet laillistaa ja mitä seurauksia tällä olisi?
Homopoli huumekauppaan! Valtionmonopoli ei ole kestävä ajatus, koska talousliberalismi kuitenkin pyrkii, ja Yhdysvalloissa myös pystyy, sen murtamaan. Valtionmonopolissakin huumeet olisivat samalla tavalla laillisia ja helposti hankittavia kuin muutkin lailliset tuotteet, vaikka markkinointia pystytään rajoittamaan.
Kaikki huumeet, kannabis mukaan lukien, ovat haitallisia joissakin suhteissa, kuten oppimiskyvyn ja muistitiedon mieleenpalauttamisen kannalta. Huumeiden käytön edistäminen ilman haittoja kumoavia vastatoimia ei ole eettisesti kestävä kanta.
Vielä vastuuttomampaa ja kontraproduktiivisempaa olisi viedä huumeet apteekkeihin ja medikalisaation piiriin, mitä yllä on esitetty. Tällä tuotettaisiin huumeista kiinnostuneille kannustimia mahdollisimman heikkoon kognitiiviseen suoriutumiseen. Päinvastoin pitää luoda kannustimia kognitiivisten kykyjen säilyttämiselle huumeista huolimatta. Jos joku haluaa polttaa pilveä, hänen pitää esimerkiksi opetella ulkoa Mauno Koiviston muistelmat. Koska ja missä yhteydessä Mauno Koivisto on sanonut ja millä kohtaa muistelmateoksia lukee esimerkiksi että ”minua aika lailla rasittaa sekin, kun sanotaan, että katsokaa muita maita ja kuinka me kehtaamme niiden edessä olla. Aivan kuin meidän historiamme, yhteiskuntamme tai saavutuksemme olisivat sellaisia, että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä”, ja niin edelleen, kaikki ulkoa kumpaankin suuntaan. Jos ei kiinnosta, älä polta, et pääse edes sisään jos et tiedä.
Huumeet pitäisi viedä selkeästi ulos valtakulttuurista ja sijoittaa moninkertaiseen institutionaaliseen marginaaliin. Tässä metropolien marginaaliset vähemmistönäyttämöt, sikäli kun niitä on ja ne ovat niin queer että sitä ei voi olla huomaamatta, voisivat olla hyödyllisiä. Huumekaupan monopoli voitaisiin myöntää jollekin queer-killalle, kunhan se on tarpeeksi queer. Tätähän ei kukaan usko. Varsinkaan vihreille lienee mahdotonta edes mieltää sellaista ajatusta, että normaalistaminen ja sosiaalisuus aiheuttaisivatkin haittoja.
Ila I,
Eivätkö havainnot mitenkään pääse häiritsemään maailmankuvaasi? Huumeet ovat aivan varmasti haitallisia, mutta eihän tämä 47000 ihmiset tapattaminen ole mitenkään vähentänyt niiden käyttöä. Voi jopa argumentoida, että se on lisännyt sitä. (Suomessa on huumeita aivan vapaasti saatavissa pitkin metsiä, mutta ei niitä käytetä, koska kenellekään ei koidu voittoa niiden käytön ediustämisestä.)
Aikoinaan kokeiltiin keiltolakia alkoholiin ja päädyttiin samaa eli mittavaan salakuljetukseen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvuun.
Lopulta mafiosot hallitsivat ja korruptoivat merkittävää osaa yhteiskunnasta
Huumekielloissa on päädytty samaan.
Huumekauppa on niin suuri business ettei sitä voi rahoittaa enää huumerikollisten toimesta ja niinpä huumekaupan rahoitus tulee veroparatiiseista ja laillisesta rahoitustoiminnasta mikä edelleen korruptoi yhteiskuntia.
Vai kuviteleeko joku, että joku sossun luukulta elävä rikollinen saisi normaalia lainaa pankista satoja tuhansia ?
Portugalissa huumeiden dekriminalisointi on johtanut huumeiden aiheuttamien terveysongelmien voimakkaaseen laskuun. Tiedot käyvät ilmi Yhdysvaltalaisen Cato Instituutin tutkimuksesta.
Portugalissa heinäkuussa 2001 voimaan astunut laki dekriminalisoi kaikki huumeet, mukaan lukien kokaiinin ja heroiinin. Lain myötä huumeiden hallussapito ja ‑käyttö pysyivät kiellettyinä, mutta ne eivät johtaneet rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Huumeiden myynti ja välittäminen pysyi kuitenkin tiukasti laittomina.
Viisi vuotta lain voimaan astumisen jälkeen vuonna 2006 huumekuolemat putosivat Portugalissa 400 vuosittaisesta tapauksesta 290 tapaukseen. Lisäksi uusien HIV-tartuntojen määrät romahtivat 1400 tapauksesta 400 tapaukseen. Laki siis vähensi huomattavasti huumeiden aiheuttamia terveysongelmia, eikä se lisännyt maan pääkaupungin Lissabonin suosiota huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Dekriminalisoinnin myötä huumeiden käyttäjät ohjataan vankilan sijasta hoitoon.
Tutkimuksen mukaan laki ei lisännyt huumeiden käyttöä, joka oli jo ennestään alhaisempaa kuin useissa muissa Euroopan maissa. Portugalin liberaali huumepolitiikka on lisännyt suosiota maassa, ja sen tuloksia pidetään kaiken kaikkiaan positiivisina.
YLE Uutiset
Voisko tätä samaa ajatella Suomessa??! Koska ei ole mitään järkeä poliisien käyttää viimosia rahojaan huumeiden metsästykseen tai kitkeä sen rikollisuutta.. ??
Varapresidentti Bidenin mukaan huumeiden laillistamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä:
“He said he sympathized with Latin American leaders who are frustrated over violence tied to the drug trade and with the consumption habits in its biggest market, the United States. But the few potential benefits from legalization, like a smaller prison population, would be offset by problems, including a costly bureaucracy to regulate the drugs and new addicts, Mr. Biden said.”
http://www.nytimes.com/2012/03/06/world/americas/us-remains-against-drug-legalization-in-mexico-biden-says.html?_r=1&ref=drugtrafficking
Yhdysvalloista voi olla vaikea saada läpi ajatusta, että mafialla aikoinaan annettu monopoli kokaiinikaupassa riistettäisin pois ja annettaisiin valtiolle. Onhan vaalirahoituksella voimakas vauikutus Yhdysvaltain politiikkaan.
Länsimainen, eurooppalainen, pähdekulttuuri on sen verran alkeellinen, että tämmöistä muutosta taitaa olla aika vaikea tehdä.
Sekä idässä että lännessä ns. kovia huumeita on käytetty sivistyneesti tuhansia vuosia. Eurooppalaiset ja täältä Amerikkaan lähteneet, ottavat päiheensä niin raa´assa muodossa, että syntyy ongelmia. Luomuversiot amfetamiinista, kokaiinistä ja heroiinistä ovat aikalailla eri tavaraa, eivätkä vaikutukset ole yhtä ärhäköitä.
Jos sallittaisiin esim. kokalehdet, kokaiinin käyttö varmaan putoaisi radikaalisti. Kuten Osmokin viittaa, päihteiden käyttäjän motivaatio alkaa nysvätä huumetuotannon parissa on aika rajallinen. Hamppukasvatusta toki on paljon Suomessakin, mutta se ei ole samalla tavalla työlästä kuin hengenvaarallinen kokaiinituotanto.
Ei pidä paikkaansa. Huumekauppa(iaat) rahoittavat toimintansa huumekaupan tuottamalla kassavirralla, eikä muita rahoituksen muotoja (lainaraha tai omistuspohjan laajentamisella saatu oma pääoma) käytännössä ole. Se, että huumekauppaa voidaan pyörittää vain sen tuottamalla kassavirralla selittyy kahdella syyllä: 1)toiminta ei sido erityisen paljon pääomia, sillä huumeiden kiertonopeus on valmistamisesta käyttöön on lyhyt 2) myyntikate on erittäin korkea.
Kokonaan toinen asia on, että huumeiden tuottamia voittoja pestään puhtaaksi veroparatiisien kautta.
Soininvaaran vihjailu huumeiden vaikutuksesta vaalirahoitukseen ei ole tästä maailmasta. Olisi hyvä nähdä yksikin luotettava lähde, että huumerahaa on kanavoitu USA:n vaalirahoitukseen (puhutaan nyt esim. viimeisestä 30 vuodesta).
Kimmo, oletko tosissasi?
Jos kukaan ehdokas ei erikseen mainosta saaneensa rahaa huumemafialta, sellaista ei ole voinut myöskään koskaan tapahtua. Mikä logikkaa tämä on?
Ehdokas ei todennäköisesti myöskään tiedä, että on saanut rahaa huumemafialta. Hän on voinut saada sitä huumeita vastustavalta kukkatätikerholta, joka taas on saanut rahansa nimettömältä lahjoittajalta. Yhdysvaltain sähköyhtiöt maksoivat aikanaan avustuksia ehdokkaille, jotkas vastustivat sähköyhtiöiden monopolin purkamista. Miksi mafia ei maksaisi ehdokkaille, jotka vastustavat mafian monopolin purkamista? Kysehän on taloudellisen logiinkan kannalta ihan samasta asiasta.
Kannattaa tsekata sellainen heppu kuin Lamar Smith (teksasilainen republikaani). Äijä sai kymmenien tuhansien avustukset Beer, Wine & Liquor Lobby ‑nimiseltä järjestöltä, kun piti huolen ettei kannabiksen laillistamisesta tehty aloitetta viime vuonna.
Vielä suuremmat avustukset (yli satatuhatta dollaria) hän sai sisältöteollisuudelta, ollessaan yksi SOPA-lain laatijoista.
Suomessa onneksi mitään tällaista helppoheikkitouhua ei tapahdu, eihän?
Mutta eihän huumeita voi laillistaa, koska se antaisi VÄÄRÄN SIGNAALIN. Ihan sama kuinka paljon tuhoa ja kärsimystä huumekieltolaki aiheuttaa, signaalilainsäädäntödogmi on pyhä ja rikkumaton.
Vakavasti ottaen, huumekieltolaki ei toimi pätkääkään sen paremmin kuin alkoholin kieltolaki aikoinaan. Sen haitat ovat jopa suuremmat, sillä alkoholin kieltolakeja kokeiltiin länsimaissa aikana, jolloin ei pidetty toteuttamiskelposena ajatusta siitä, että jopa alkoholin nauttimisesta tehtäisiin rangaistavaa.
Nykyään yksi ainoa erehdys voi tuhota tavallisen ihmisen koko elämän ja työuran. Huumeiden käytöstä kiinni jääminen jättää jäljen rekistereihin ja yhä useammalle alalle on mahdotonta työllistyä ikinä jos on ollut niin huolimaton (tai epäonninen) että on jäänyt kiinni.
En suostu tuomitsemaan itse käyttöä, koska nyky-yhteiskunnassa sen käytön haittavaikutukset ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista paljon vähäisemmät kuin kiinnijäämisen haittavaikutukset.
Toki huumeet ovat ongelma, vaikka ne laillistettaisiinkin. Ne ovat kansanterveydellinen ongelma, ja niitä pitäisi käsitellä sellaisena. Nyt niistä tehdään keino potkia päähän niitä, jotka jo ennestään ovat haavoittuvaisessa asemassa.
(Kuvaavaa muuten on, että poliisi vastusti aikoinaan käytön kriminalisointia lisääntyneen työmäärän vuoksi. Nykyään poliisi vastustaa käytön dekriminalisointia, koska huumausainerikokset ja huumausaineen käyttörikokset ovat äärimmäisen helposti selvitettäviä rikoksia, ja näyttävät hyvältä poliisin tilastoissa.)
“Vastustan vain kokaiinikaupan antamista oikein lain turvin mafian monopoliksi.”
Todellisuudessa kokaiinikauppa on äärimmäisen kilpailtu ala, luultavasti maailman kilpailluin ainakin ruumiilla laskien. Erityisen kilpailtua se on USA:n päässä.
Mafialla ei siis ole monopolia eikä mafia edes ole mikään yhtenäinen organisaatio, jolla voisi edes teoriassa olla monopoli.
Jos “mafia” oli tässä (epäonnistunut) yleisnimitys järjestäytyneelle rikollisuudelle ja “monopoli” jonkinlainen vertauskuva, ei se silloinkaan pidä täysin paikkaansa, sillä suuri osa huumekaupasta on yksittäisten pikkutekijöiden hallussa. Myös poliisit ja muut viranomaiset saavat osansa tuloista. Huumekaupan lonkerot ovat perinteisesti olleet syvällä hallinnon syöverissä myös USA:n päässä.
Juuri siksi huumekauppaa on vaikea lopettaa, että se on niin hajautettua toimintaa. Kun yksi kauppias saadaan vankilaan tilalle on heti astumassa useampi uusi.
Muuten ajatus huumekaupan laillistamisesta USA:n asenneilmapiirissä kuulostaa mahdottomalta paitsi kannabiksen osalta siellä täällä.
En usko Travenini lukeneena että Väli-Amerikan mailla on hyviä edellytyksiä kehitykseen. Eivät ne ole nyky-taloustieteilijöidenkään mielestä hyvät.
Instituutiot ovat ekstraktiivisia, kaikki talous ja politiikkaa palvelee eliittiä. Raaka-aineita voi olla ja Pohjois-Amerikka tekee investointeja, mutta kun korruptio on korkeaa ja omistusoikeuden ja fyysisen koskemattomuuden turva heikko ja valtio tukee sen sijaan että vastustaisi yksityisiä trusteja ja monopoleja, ei edellytyksiä ole.
Länsimainen lehdistö on moneen kertaa esittäyt väitteen vuosikymmenien aikana, että Meksiko on nyt nousussa. Milloin nousu on metsätalouden milloin öljyn varassa. Milloin koulutukseen on (muka) satsattu suuria summia ja koulutuksen parantuminen on oven takana.
Mutta kun raaka-aineen maailmanmarkkinahinta laskee, kaikki nousun hedelmät menetetään. Koulutukseen satsatut pesot ovat menneet virkamiesten taskuun. Väli-Amerikka on kuin Venäjä.
Välillä eliitti vaihtuu ainakin osin — Guatemalassa tosin se on ollut sama 1500-luvulta asti — välillä sorron menetelmät vaihtuvat.
On ollut monenmonenlaista maataloustuotanto ja kaivostoimintaa aikojen saatossa mutta tuotanto on perustunut enemmän tai vähemmän pakkotyöhön. Usein jopa vähittäiskauppa on ollut ko. monopolistien hallussa.
Huumesota on vain yksi episodi pitkässä epäonnistumisten sarjassa.
Alkoholi on kaikkein haitallisin huume. Vaikka ei huomioitaisi huumeen muille aiheuttamia haittoja, vain pari muuta huumetta menisi ohi. http://www.economist.com/blogs/dailychart/2010/11/drugs_cause_most_harm?fsrc=scn/fb/wl/dc/scoringdrugs
Portugalin tutkimuksen perusteella laillistaminen ei edes lisäisi huumeiden käyttöä, ja vaikka lisäisikin, ainakin huumeiden haitat käyttäjille ja muille vähenisivät paljon. Toivottavasti moni vaihtaisi alkoholin kannabikseen, niin väkivalta ja lasten perhetragediatkin vähenisivät. Kannabiskaan ei ole vaaratonta muttei sentään alkoholia.
Vapaat markkinat, haittavero, Alko ja kieltolaki ovat kaikki huonoja ratkaisuja. Kieltolaki on selvästi huonoin ja haittavero + hoitomahdollisuudet ehkä vähiten huono. Alkostakin voisi aloittaa. Tavalliset kaupat tosin kai joka tapauksessa kieltäytyisivät myymästä kuin korkeintaan viinejä kiltimpiä päihteitä.
Kyllä, olen tosissani. Huumeiden myynnin laillistamista voidaan vastustaa puhtaasi kansanterveydellisillä tai moraalisilla syillä, joten ei ole tarvetta perustella USA:n huumekielteistä lainsäädäntöä sillä, että sen takana olisi huumemafian raha.
Mitä tulee näyttöön, näkymätöntä ei pysty todistamaan varmasti olemattomaksi. Tämä johdosta en pysty tietenkään todistamaan, että huumemafia ei olisi vaikuttanut USA:n huumepolitiikkaan. Tähän suuntaan kuitenkin voidaan katsoa olevan epäsuoria todisteita: 1) vaalirahoitus ja lobbaus ON USA:ssa hyvin läpinäkyvää (kannattaa tutustua aiheeseen jos on kiinostunut) 2) USA:lla on tarpeeksi toimiva oikeuslaitos ja media, jotka olisivat todennäköisesti paljastaneet, jos USA:n huumelainsäändöntö olisi huumemafian johtamaa.
Mielestäni todistustaakka on yhä Soininvaaralla, eli jos hän antaa yhdenkin lähteen, joka osoittaa, että huumeraha on vaikuttanut USA:n lainsäädäntöön, olisi erittäin kiinnostunut lukemaan sen.
Haluaisin huomauttaa, ettei ole itsestäänselvää — vaikka monet niin väittävät — että huumeiden jonkinlainen laillistaminen lisäisi kysyntää, ainakaan merkittävästi. Esimerkiksi Alankomaiden kannabiksen käyttö on eurooppalaista keskitasoa, eikä ole juuri kasvanut laillistamisen jälkeen. Tämä yksittäinen esimerkki ei tietenkään osoita, etteikö huumeiden kysyntä saattaisi kasvaa, mutta tätä en väitä — vain sitä, että päinvastaista väitettä (jos huumeet laillistuu, kohta kaikki käyttää niitä) ei pidä noin vain hyväksyä.
Mikäli huumeiden käyttö ei merkittävästi lisääntyisi, kaikkien huumeiden laillistaminen olisi todennäköisesti hyvä veto — huumemafia kuihtuisi kasaan, aineiden laatu paranisi (joissain huumeissa jatkeaineet ovat vaarallisempia kuin alkuperäinen päihde) sekä motivaatio pyrkiä kiertämään lainsäädäntöä yhä uusilla ei-vielä-laittomilla päihteillä vähenisi.
En ihannoi huumeiden käyttöä, mutta olisin itse valmis laillistamaan huumeiden käytön ja viemään voitot mafiabisneksen käsistä. Nykyinen lainsäädäntö ei ole onnistunut poistamaan huumeongelmaa.
Kannatan valtiollista monopolia myös prostituutioon. Itse en käytä huumeita enkä prostituoitujen palveluja.
Kimmo kirjoitti:
“Soininvaaran ratkaisu on looginen, mutta heikkoutena on, että se ei ota huomioon kysynnän kasvua. Nykyinen täysikielto ja rikosseuraamukset ovat kysyntää pienentäviä tekijöitä.”
Niihan sitä voisi äkkiseltään luulla, että kietolaki rajoittaisi kysyntää ja käyttöä. Mutta onko tuolle väitteelle oikein mitään tukea? Entäpä jos se lisääkin niitä? Vaikuttiko alkoholin kieltolaki Suomessa aikanaan kysyntää ja käyttöä vähentävästi? Haittoja se ainakin itsestäänselvästi lisäsi, tätä ei kiellä kukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_%28Suomi%29#Seuraukset
http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/html/x101.html
näin.
en edes viitsi alkaa selittämään, toistamaan joutavaa “en kannata/ihannoi huumeiden käyttöä”, miksi tämä on tyhmästi toistettava tiettyjen huumeiden osalta, muttei alkoholin tai tupakan?
jokainen päättäköön mitä itseensä tunkee, mutta tietentahtoisen ruumiinsa tuhoamisen parsimisen kustannuksia ei tule muilla maksattaa.
—> huumeisiin(kuten alkohollilla/tupakalla) vero, joka vastaa siitä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, tai käyttäjät ottavat päihde vakuutuksen.
Mielestäni kaikkia huumeita ei saisi missään tapauksessa laillistaa — vain ne, joilla ei ole terveyshaittoja — ja niitä pitäisi kehittää uusia!
Kulutus ohjautuisi hyviin huumeisiin, muiden tarjonta kuihtuisi — samalla mafiosojen voitot.
Mites CIAn rahoitus sitten hoidetaan?
Itse en usko, että tällä mafia ongelmaa ratkotaan, kokaiini kaupan kannattamattomuuden jälkeen ihmiskauppa nousisi varmasti suurempaan rooliin.
Huumesotaa on historiassa harjoitettu suurinpiirtein yhtä pitkään kuin kommunismia, emmekä ole saaneet verorahojen käytölle mitään vastinetta.
Kannabiksen lisäksi laillistamiseen sopisi loogisesti koka-lehdet, tässä on kuitenkin valtaisa ero kokaiiniin nähden. Henkilökohtaisen käytön rankaiseminen on silti yhtä järkevää kuin alkoholismin kieltäminen.
Maailma keikkuu konkurssin partaalla, ja sodan lopettaminen hoitaa paljon. Me ihmiset olemme hyvin väsyneitä tähän vuosikymmenten täyteen saamattomuuteen.
Pidän todennäköisenä, että huumesota loppuu seuraavan 5 vuoden aikana, koska vaihtoehto on konkurssi. Suomikin voisi ruveta virittelemään ajatusmalleja tähän aikaan.
Minusta kannattaisi ainakin harkita nykyistä parempaa laillista ja yhteiskunnan maksamaa huumeiden antamista korvaushoitona päihderiippuville. Sen sijaan suhtautuisin varovaisemmin siihen, että huumeita annettaisiin tai edes myytäisiin laillisesti vasta käyttöään aloitteleville henkilöille.
Ja minusta ne huumeet olisi syytä antaa ilmaiseksi tai ainakin lähes ilmaiseksi, jotta niiden rahoittamiseksi edes valtion myymälästä ei tarvitsisi pyörittää massiivista rikollisuutta. Ehkä pientä vastikkeellisuutta voisi kokeilla, millä voitaisiin yrittää ohjata päihdeongelmaisia ihmisiä päihdeongelmistaan riippumatta terveellisempien elämäntapojen pariin — ja ehkä jopa osaksi tuottavaa yhteiskuntaa.
Vaikka Suomessakin vankiloihin joutuvista on huumeet erittäin yleisesti ainakin jossain määrin taustalla — ja ties millä jatkettujen huumeiden aiheuttamat terveyshaitat, huumevelkojen väkivaltainen periminen — ja uutena pelottavana ilmiönä moottoripyöräjengien harrastama suojelurahan perminen yrityksiltä, ovat varsin epämieluisia ilmiöitä, niin onneksi Suomi on säästynyt esimerkiksi Meksikon kohtalolta. Siellä väkivallan määrä ja raakuus on riistäytynyt täysin käsistä ja valtion toimivuus monin osin romahtanut.
Nyt kiinnostaisi myös argumentit sen puolesta miksi huumeita ei pitäisi laillistaa? Kaikki tuntuvat olevan täällä melko yksimielisiä sen suhteen, että laillistaminen olisi paikallaan. Itse olisin myös valmis näyttämään vihreää valoa ainakin kannabikselle, ehkä jopa myös koville huumeille.
Mielestäni ongelmallista totaalisen vapauttamisen kannalta on se, että en tiedä yhtään minkälainen vaikutus kovilla huumeilla on. Riippuu varmaan aineista ja käyttäjästä, mutta noin niin kuin lähtökohtaisesti. Kumpi on pahempi: naapurissa räyhäävä alkoholisti vai heroiinipöllyssä leijaileva nisti?
Vaikka ongelmatapauksien määrä ei kasvaisikaan laillistamisen myötä, niin onko tässä olemassa laadullista vaihtelua alkoholistin ja heroinistin suhteen? Kumpi aiheuttaa enemmän damagea ympäristölleen ja itselleen? Joidenkin mukaan huumeet ovat kiellettyjä siitä syystä, että ne ovat vaarallisia aineita. Ovatko ne sitä? Vai tuleeko vaarallisuus juuri lieveilmiöistä, kuten epäpuhtaista aineista ja rikollisuudesta?
Toinen ongelmakohta liittyy kovien huumeiden riippuvuuteen. Ovatko ne tosiaan niin addiktoivia kuin väitetään? Voiko kovia huumeita käyttää maltillisesti? Jos riippuvuus on niin kova kuin väitetään, niin tämä voi olla kyllä aikamoinen haittatekijä. Tietysti rationaalinen käyttäjä osaa elää tämänkin kanssa, mutta miten on keskivertotallaajan kanssa?
Portugalin tapaus on mielenkiintoinen ja sitä pitää seurata, mutta eikö se ole melko tuore kokeilu? Jos näin on, siitä ei vielä välttämättä voida johtaa trendejä.
Hollannin komemukset ovat piudemmältä ajalta. Siellä heroniinin käyttö opn romahtanut. Heroiini on saanut vahvan luuserileiman, minkä se ansaitseekin.
Valitettavasti kyse ei ole luonnontieteestä, joten asiaa ei voi testata koelaboratoriosssa. Mutta jos luotetaan, että huumekauppa noudattaa markkinoinnin valtavirtateorioita, niin voidaan ainakin tehdä hypoteesi, että tarjonnan lisäämisellä ja käytön kynnysten alentamisella on kysyntää lisäävä vaikutus. Se kannattaa ottaa riski ja testata tämä käytännössä, on kokonaan toinen asia. Minun mielestä riskit ovat liian suuret, enkä tämän takia valtiollistaisi huumeiden myyntiä.
Elämme kokaiiniä nuuskaavien itsekeskeisten mulkkujen aikakautta. Muistakaa vatipäät että suurempi syyllinen kuin myyjä, on käyttäjä. VARAKAS ihminen joka ei kestä todellisuutta ilman päihteitä on surullinen näky.
Eräs ero tietty on. Jos huumeiden käyttö on laillista, niitä huumeidenkäyttäjiä näkee päiväsaikaan kaupungilla julkisilla paikoilla, toisin kuin nyt suomessa, jossa ongelma on mukavasti piilossa.
Siksi niitä huumeidenkäyttäjiä hollannissa näkee enemmän kuin suomessa. Ja siksi suomessakin on juoppoja joka ostarilla.
Mutta onkos näkyvyydestä mitään haittaa? Näkyvät narkkarit ja juopot toimivat mainiona esimerkkinä nuorisollle siitä mitä käytöstä seuraa.
Ei USA:n konservatiiveja taida paljoa kiusata eteläamerikkalaisten henki. Kuvittelisi yhjteiskunnalle sensijaan tulevan erittäin kalliiksi se että maassa istuu vankiloissa noin kymmenketainen määrä ihmisiä sataatuhatta asukasta kohdin kuin Euroopan maissa. Löysin ihan sattumalta USA:n luvun 725 /100000 asukasta kun Ruotsissa se oli 61 / 100000 . Voisi hyvinkin olettaa että kun luku on 1% väestöstä niin se alkaa olla aika merkittävä rasite kansantaloudelle.Ei ole kovin vaikeaa olettaa että tuosta luvusta suurin osa on huumeisiin liittyvää rikollisuutta. Suurta massaa on käyttäjät ja pikkudiilerit, sitten huumeitaan rikoksilla rahoittavien tekemät rikokset jne.
Voisi miettiä mikä olisi Porttugalin mallin kustannus kansantaloudelle suhteessa kieltolakimalliin. Tulisiko lääketieteellinen hoito ja korvaushoito huumeriippuvauisille sittenkin paljon edullisemmaksi kuin huumerikollisuus ?
Voi toki kysyä onko suuren vankimäärän ylläpito itsetarkoituksellista, alimman sosiaaliluokan pitämistä herran pelossa ?
Suomessa ei ole yhtä suurta vankimäärää mutta kyllä meilläkin olisi paikallaan miettiä olisiko poliisin resursseilla parempaa käyttöä ja olisiko hoidollinen lähestyminen Porttugalin malliin tehokkaampi, edullisempi ja humaanimpi tapa.
Jonkinlaisena “järkiliberaalina” pitämältäni Osmolta hyvä keskustelunavaus, mutta hänen ehdottamallaan valtion kokaiinimonopolilla vain päädyttäisiin keräämään lisää verorahoja, jotka suunnattaisiin kilpailevien yksityisyrittäjien kyykyttämiseen. Edes vähän järkevämpi ratkaisu olisi, että valtio myöntäisi yrityksille myyntilisenssejä, joilla asiallisen myyntitoiminnan valvonta rahoitettaisiin.
Jussi Lehto
Tarkoitukseni ei ole edistää huumeiden saatavuutta ja alentaa hintaa vaan saada ne mafian monopolivoitot yhteiskunnalle ja ehkä laittaa jakeluun pientä valvontaa käyttäjien tilasta.
Keskustelu voisi olla rehellisempää ja avoimempaa jos huumesodan kannattajat esittelisivät ne tutkimukset, joiden mukaan rankaiseminen auttaa huumeongelman ratkaisemisessa. Huumehaukat eli kieltolain kannattajat kiertävät tämän syyllistämällä kieltolain kritisoijia henkilökohtaisesti. Keskustelussa tämä on yleensä merkki argumenttien loppumisesta mutta huumekeskustelu on aivan oma lajinsa: siinä on yleensä vastakkain dogman kannattaja ja kerettiläinen. Tämä ei vaan toimi nykyaikana.
Suomessa inkvisition asemaa toimittaa nykyään yhdistysrekisteri, joka ei salli kannabiksen yhdistyksien rekisteröimistä. Tällainen käytäntö pitäisi olla jo historiaa, luultavasti Valko-Venäjällä on enää samanlainen pakkovalta. Yhdistysrekisterillä ei ole enää mitään roolia nykyaikaisessa länsimaisessa demokratiassa, jollaiseksi Suomikin pyrkii
Mitä se tähän kuuluu?
CIA ei valvo huumekauppaa, se kuuluu virastolle nimeltä Drug Enforcement Administration (DEA).
Kummallinen juttu on se, että kun uusia design-huumeita kehitellään koko ajan, niitä kiirehditään tekemään laittomiksi. Miksi? Eihän uusien alkoholisekoitusten kehittäjiäkään tehdä rikollisiksi. Miksi ei?
Totta kai on olemassa vaarallisia huumeita — kokaiini ja oopiumiin perustuvat esimerkiksi — eikä niitä pidä missään nimessä laillistaa — ja ne ovat myös voimakkasti addiktoivia.
Mutta esim. kannabiksen addiktoivuudesta ei ole mitään näyttöä — eikä ekstaasin vaarallisuudesta yleensäkään.
Huumelistoja pidentäviä virkamiehiä voisi ehkä syyttää rikoksen suosimisesta?
Tuore uutinen Tanskasta:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/ilmaista-heroiinia—lupaavia-hoitotuloksia-tanskassa/art-1288459773066.html
Suomessakin on jaettu ilmaista heroiinia eikä siitä seurannut mitään laajempaa ongelmaa. Heroiinia jaettiin sodan aikana heroiinikoukkuun jääneille. Armeija jakoi heroiinia yskänlääkkeenä ja jotkut mieltyivät siihen kovin. Koukkuun saattoi jäädä myös kolvin sunsaan kivunlievityksen vuoksi.
Valitettavasti vastaan ei ole vielä tullut sitä legendaarista harmitonta pössyttelyä.
Meksikon tapahtumat korostavat rule-of-law oikeusvaltiorakenteiden merkitystä alkaen poliisien riittävästä rahoituksesta oikeuslaitoksen nopeuteen ja vanheinhoidon kyvykkyyksiin ja korrpution estämiseen kaikilla tasoilla.
Suomen linja on rangaistusten osalta todella lievä. Vankilaan huumehörhöjä ei saada jäähylle oikein millään muuta kuin oheisrikollisuudesta, lähinnä varkauksista.
Miten olisi:Kauhavalle varuskunnan tilalle huumekuntoutukseen keskittynyt vankeinhoidon yksikkö. Siis nykyisen sakkorangaistuksen tilalle muutaman kuukauden pakollinen vieroitus. Nykyinen “ehdollinen ragnaistus” on vitsi, samoin kuin sakko varastamisesta.
Huumehöröjen puolustajat voivat haistella naapurin kukintoja ja vähemmän ammttimaisia sähkökytkentöjä, varkaita, joilla silmät pyörivät päässä…
Loppupeleissä useimmat pystyvät hyvään elämään ilman tajunnan laajentajia.
Hollanti on alkanut viimeinkin suitsimaan kannabisturimia.
Perustulon vastustajaksi tulee jokainen, joka tapaa pilvikaupalla ja asumistoimeentuloten elmäntavakseen valinneen nuoren. Vankila sentään saa hörhön pois nurkista.
Rangaistuksten lisäksi on listtävä kiinnijäämisriskiä. Se on taas kiinni Poliisin resursseista.
Ei valvo vaan käy:
http://en.wikipedia.org/wiki/CIA_drug_trafficking
Vaan kun ei voida ainakaan USA:ssa tai Euroopassa. Kansanterveydelliset syyt ja empiria nyt ainakin osoittavat aivan selvästi, että huumeidenvastainen lainsäädäntö ei toimi. Tai kyllä, jossain päin maailmaa se toimii, mutta kyse on siitä, ollaanko valmiita toimimaan niin kuin vaaditaan. Esimerkiksi EU ei oikein hyväksy kuolemanrangaistusta. Singaporessa huumeongelma on esimerkiksi kieltämättä saatu kieltolailla jonkin verran vähäisemmäksi kuin vaikka Suomessa tai Euroopassa yleensä. Mutta hinta on myös aika kova.
Tässä kysymyksessä on karkeasti kaksi tasapainopistettä. Toinen Hollannin tai Sveitsin malli, tai siitä jonkin verran liberaalimpi, jossa huumeidenkäyttöä kyllä esiintyy, mutta sen lieveilmiöt ovat vähäiset. Siitä sitten lainsäädäntöä tiukentamalla saadaan lisää ongelmia ja jossain pisteessä myös vähemmän huumeidenkäyttöä. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa hevimmän käyttäjän viikosatsin hallussapidosta saa kuolemantuomion ja vähän alhaisemmista määristä 5–25 vuotta linnaa. Siinäkin pisteessä käyttö on kieltämättä vähäisempää ja itse käyttöön liittyvät lieveilmiöt samaa tasoa sen toisen tasapainopisteen kanssa.
Ongelmaksi muodostuu siirtyminen tähän jälkimmäiseen pisteeseen, kun huumeita on paljon. Meksiko on hyvä esimerkki paikasta, jossa tiukennusta on yritetty, mutta se ei oikein onnistu.
Jos hinta olisi sama ja saatavuutta ei parannettaisi, niin miten valtiollinen huumemyymälä syrjäyttäisi nykyiset jakelukanavat? Pahoin pelkään, että kävisi kuin RAY:n nettipokerille.
Jos unohtetaan kaikki kansanterveydelliset yms. vaikutukset, niin ehdottomasti toimivin menetelmä olisi ns. shock and awe-taktikka. Valtio ilmoittaisi, että seuraavan viiden vuoden ajan apteekeista annetaan lääkrärin antmaa reseptiä vastaan huumeita ilmaiseksi. Tämä veisi välittömästi markkinat nykyisiltä huumekauppiailta. Kun huumekauppiaiden markkinat olisi tuhottu, niin hintaa nostettaisiin juuri sille tasolle, jossa laiton huumekauppa olisi kannattamatonta.
Olen floodannut tähän ketjuun ja aivan liikaa, joten olkoon tämä viimeinen kirjoitus. Hauskaa pääsiäistä (=rentouttavia vapaaapäiviä) kaikille!
Osmo mainitsit tuosta vaalirahoituksesta niin näkisin suurempana vaalirahoittajana kuin huumeliigat ne lailliset tahot jotka hyötyvät suunnattomasti nykyisestä politiikasta. Kärjessä esimerkiksi yksityistetty vankeudenhoito joka kehittynyt valtavaksi.
[Quote]The United States has less than 5 percent of the world’s population. But it has almost a quarter of the world’s prisoners.[/quote]
‑NY Times 2008
Surullista kyllä tälläkään ei ole mitään vaikutusta huumekauppaan vaikka vankiluvut ovat nousseet suorastaan järjettömiksi.
Kannattaa myös muistaa että 90% huumekartellien aseista tulee yhdysvaltalaisilta valmistajilta.
[Quote]More than 6,700 licensed gun dealers have set up shop within a short drive of the 2,000-mile border,[/quote]
Pankkisektori on myös hyötyjien joukossa kuten seuraava hiuksianostattava lainaus wikipediasta kertoo.
[quote]In December 2009, the United Nations’ Drugs and Crime Tsar Antonio Maria Costa claimed that illegal drug money saved the banking industry from collapse. He claimed he had seen evidence that the proceeds of organised crime were “the only liquid investment capital” available to some banks on the brink of collapse during 2008. He said that a majority of the $352bn (£216bn) of drugs profits was absorbed into the economic system as a result. “In many instances, the money from drugs was the only liquid investment capital. In the second half of 2008, liquidity was the banking system’s main problem and hence liquid capital became an important factor…Inter-bank loans were funded by money that originated from the drugs trade and other illegal activities… There were signs that some banks were rescued that way”. Costa declined to identify countries or banks that may have received any drug money, saying that would be inappropriate because his office is supposed to address the problem, not apportion blame.[/quote]
Toki kartellit hyötyvät suunnattomasti nykyisestä politiikasta ja varmaan sielläkin on halua pitää Yhdysvaltojen politiikka nykyisen kaltaisena mutta näkisin kuitenkin että lailliset toimijat ovat suurimpia nykyisen politiikan tukijoita. Se miten paljon nämä ovat sitten suoraan kartellien halusta asialla on puhtaasti arvailujen varassa kun kerran mitään numeroita ei ole esittää.
Hämmentävä tilanne kaikenkaikkiaan ja numeroiden valossa kyllä näyttää siltä että ehdottamasi tie on Väli-Amerikan valtioille se vähiten kivulias. Tutkimukset eivät myöskään tue kovin paljon sitä että sillä olisi huomattavia negatiivisia vaikutuksia Yhdysvaltojen tilanteeseen. Yhdistettynä Portugalin kaltaiseen kokonaisvaltaiseen suhtautumiseen huumepolitiikassa jossa terveydenhuollolla ja sosiaalitoimella on suora yhteys käyttäjiin voisin kuvitella tilanteen jopa paranevan.
Kovat huumeet vain harvemmin herättävät päättävällä tasolla halua lähteä keskustelemaan asiasta analyyttisesti vaan yleensä asiaa lähestytään tunnepitoisella retoriikalla jossa numeroilla ja tutkimustuloksilla on kovin vähän sijaa. Huomattava on kuitenkin että asenne ilmapiirissä Yhdysvalloissa kannabiksen suhteen on jo alkanut tapahtua aika suuria muutoksia ja keskusteluun on otettu mukaan verotulot ja haittojen minimointi joten ehkä kokaiiniongelmaankin voidaan tarttua rationaalisesti jossain vaiheessa.
Kimmo:
“Kyllä, olen tosissani. Huumeiden myynnin laillistamista voidaan vastustaa puhtaasi kansanterveydellisillä tai moraalisilla syillä, joten ei ole tarvetta perustella USA:n huumekielteistä lainsäädäntöä sillä, että sen takana olisi huumemafian raha.”
Tarkoitatko huumeiden myynnin laillistamisella siis kaiken kattavaa laillistamista vai tosiaan pelkkää myymistä? Minkälaisilla kansanterveydellisillä ja moraalisilla perusteluilla huumeiden laillistamista voi vastustaa? Itse olen kahlannut läpi wikin “Arguments for and against drug prohibition” ‑artikkelin ja kyllä voittopuoleisesti perustelut huumeiden laillistamiselle ovat kannatettavampia. Mietin vaan että, jos sinulla olisi jotain parempia perusteluja ja/tai linkkiä, niin olisin kiinnostunut lukemaan.
Toisekseen, mua jotenkin kummastuttaa tämä kieltolaki ja toimenpide ‑keskustelu Suomen kohdalla. Koska meillä ongelma ei ole käsittääkseni vielä siinä pisteessä, että jonkinlainen pragmaattinen ratkaisu olisi paikallaan, niin eikö ensin pitäisi selvittää ainekohtaisesti onko huume x “vaarallinen” vai ei? Mitä hyötyä ja haittaa sen laillistamisesta on? Vasta tämän jälkeen mietittäisiin niitä toimenpiteitä, joilla tavoitteiseen päästään.
Voi olla kannatettavaa käyttää resursseja tietyn aineen vastustamiseen ja tiettyyn pisteeseen saakka, mikäli haittavaikutukset ja siitä aiheutuvat lieveilmiöt ovat vahingoksi yhteiselolle. Välttäisin tässä vaiheessa ja meidän tilanteessa suoranaisia periaatepäätöksiä puoleen tai toiseen.
Linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Arguments_for_and_against_drug_prohibition#Moral_arguments_for_prohibitive_drug_laws
Puhumattakaan siitä traagisesta seikasta, että siellä on lähes yhtä suuri osuus myös maailman lakimiehistä…
Tässä on huomattava, että huumeiden saatavuus nykyisellään ei ole kovin hyvä. Esimerkiksi itse en tietäisi, mistä voisin ostaa huumeita. En tiedä tuntevani huumeiden käyttäjiä, eikä minulla ole myöskään tuttuja diilereitä. Enkä tällaisten kanssa tekisi mielelläni myöskään kauppaa.
Laillisesti toimiva liike, joka myy laillista, laadultaan taattua huumausainetta, lisää tuntuvasti huumausaineen “saatavuutta” verrattuna kotona tai kadunkulmassa pimeällä tavaralla käytävään kauppaan. Ihan samalla tavoin Alko on onnistunut syrjäyttämään lestinheittäjät ja RAY on minimoinut laittomien uhkapeliluolien markkinat.
Toisekseen, mua jotenkin kummastuttaa tämä kieltolaki ja toimenpide ‑keskustelu Suomen kohdalla. Koska meillä ongelma ei ole käsittääkseni vielä siinä pisteessä, että jonkinlainen pragmaattinen ratkaisu olisi paikallaan, niin eikö ensin pitäisi selvittää ainekohtaisesti onko huume x “vaarallinen” vai ei? Mitä hyötyä ja haittaa sen laillistamisesta on? Vasta tämän jälkeen mietittäisiin niitä toimenpiteitä, joilla tavoitteiseen päästään.
Useinhan huumeiden kieltolakia perustellaan huumeiden aiheuttamilla ylivoimaisilla haitoilla. Kuitenkin THL:n raporttien valossa tämä argumentti on se heikoin: suomalainen huumekuolema on alkoholi‑, vieroituslääke‑, bentso- ja amfetamiinikuolema. Näistä vain viimeisin on ns laiton huume, jolle kuitenkin on käyttöä mm. ADHD:n hoidossa. Suurin osa kieltolain täytäntöönpanon resursseista kuluu hamppupensaiden ratsaamiseen, mikä syyllistää ja syrjäyttää yhteiskunnasta tuhansia suomalaisia muuten kunnon kansalaisia.
Tämä kieltolain kannattajien käyttämä ihmisiä halveksiva retoriikka (huumehörhöt) pitäisi tutkitun tiedon valossa kääntää kokonaan toiseen suuntaan eli viiniä omasta mielestään sivistyneesti lipittäviin viininmaistajiin. Heidän keinotekoinen ja itsekeskeinen hedonisminsa aiheuttaa paljon surua ja kärsimystä. Jokainen viininmaistelija on vastuussa mielenterveysongelmista, kotiväkivallasta ja suojateillä yliajetuista viattomista nuorista. Tähän mukaan tulee tietysti ottaa tupakointi (porttiaine ja mielenterveysongelmat) ja psyykenlääkkeet (aiheuttavat riippuvuutta ja kuolemia eivätkä ole muita päihteitä kummempia)
Tämä keskustelu pitää nostaa huumehörhöretoriikan rinnalle rehellisyyden nimissä koska muuten puhumme silkkaa propagandaa.
Kannattaa muistaa että aikaisemman hallituksen päätöksellä alentaa väkijuomien verotusta oli katastrofaaliset seuraukset kansanterveydelle. Tämä hallitus vannoi vaalikeskustelussa rajoittavan huumepolitiikan nimeen sloganilla “ei enää lisätä haittoja”. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
Kannabis onkin vähemmän haitallista kuin esim. kokaiini, eikä aiheuta yhtä herkästi riippuvuutta. Kannabis ei tee kaikille sellaista helppoa huoletonta hyvänolontunnetta, mikä varmaan selittää myöskin sitä miksi sen käyttö on hollannissakin suhteellisen vähäistä alkoholiin verrattuna.
Enpä tuota tiennyt. No, taas yksi syy siirtää huumebisnestä lailliselle puolelle.
Vertaapa alkoholin myyntiin — mikähän mahtaa nykyään Suomessa olla lestinheiton volyymi viralliseen kauppaan verrattuna? Ja maissa, joissa alkoholimonopolia ei ole?
Laillinen vaihtoehto syrjäyttänee aina laittoman sikäli kun laatu, hinta ja saatavuus on suunnilleen samalla tasolla.
RAY on olemassaolollaan varmaan vähentänyt kysyntää fyysisille laittomille peliluolille(iso vaikutus laittomien peliluolien vähäisyyteen lienee myös sillä, että niiden pyörittäminen huomaamattomasti isommassa mittakaavassa on aika hankalaa), mutta netissä tilanne on täysin toinen. RAY:n nettipokeri ei oikeestaan oo sama tuote ku jonkun isomman saitin nettipokeri, koska pelaajamäärät ja pelitarjonta on ihan eri luokkaa. RAY ei siis netissä tarjoa lähellekään täydellistä substituuttia ulkomaisille vaihtoehdoille. Tietty tilanne netin osalta on sikälikin vähän eri ku fyysisten luolien osalta, että ulkomaiset pelisaitit ei yleensä riko mitään lakia pelejä järjestäessään. Ts. pelaajan näkökulmasta netissä on kyse laillinen vaihtoehto vs. laillinen vaihtoehto ‑skenaariosta, jolloin luonnollisesti valinta tehään lähinnä palvelun laadun perusteella.
Mut siis tietty laillinen huume syrjäyttäis laittoman sikäli kun sitä sais laillisesti samaan hintaan ku laitonta ja kyse olis samasta kamasta. Luultavasti huumeiden laillinen saatavuus myös vähän lisäis kysyntää, joskin kokonaisvaikutus riippuu monista jutuista. Oleellista on kuitenkin se, minkä verran laillistaminen toisaalta lisäis tai vähentäis huumeiden aiheuttamia suoria haittoja ja toisaalta lisäis tai vähentäis niistä valtiolle aiheutuvia kokonaismenoja. Ja toki huomioida pitäis myös se hyödyn lisäys, joka tulis niille viihdekäyttäjille, joilta kyseinen hupi on tällä hetkellä kielletty lailla. Ihan samalla tavalla ku alkoholinkin kohdalla, osa ihmisistä pystyy käyttämään tiettyjä huumeita satunnaisen hauskanpidon merkeissä ilman kummempia haittavaikutuksia.
Portugalissa huumeiden käytön “vapauttaminen” vähensi käyttöä kohtalaisesti ja poisti useimmat haitat huumekuolemista alkaen. Todistustaakka on sillä, joka väittää, että vapauttaminen lisäisi haittoja.
Kuka väittää, että alkoholikieltolaki vähentäisi alkoholin haittoja niin paljon, että sen tuottama rikollisuus kannattaisi sietää?
Kannatan lämpimästi tätä lähestymistapaa, eli rahat pois järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja päihteet valtion kontrolliin. Kyse on ennen kaikkea sosiaali- ja terveysongelmasta, eikä rikoslain mukaan ottaminen tuo tähän asetelmaan muuta kuin lisää haittoja.
Kieltolain huonoiksi puoliksi voitaneen helposti laskea käyttäjien syrjäytyminen, mafian lihottaminen, turvattomuuden lisääntyminen yhteiskunnassa (aineiden korkeat hinnat -> omaisuusrikokset), valtava määrä menetettyjä verovaroja (miljardiluokkaa vuosittain jopa Suomen mittakaavassa) sekä yleisen lainkuuliaisuuden väheneminen (40% nuorten miesten ikäluokasta “rikollisia”). Tiivistettynä: Haittojen maksimointia.
Hyviä puolia on kieltolaille hankala keksiä. Joidenkin mielestä vaakakupissa olisi käyttäjämäärät, mutta Portugalin esimerkki puhuu sitä teoriaa vastaan. Toki asianajajat saavat lisätuloja turhista huumeoikeudenkäynneistä, huumevalistusjärjestöt vastaanottavat tasaista kassavirtaa sekä jotkut poliitikot käärivät taatusti mielellään harmaata vaalirahaa taskuihinsa. Joillekin nämä saattavat olla positiivisia asioita, mutta veikkaisin että enemmistöä tämä ei hyödytä millään tavoin.
Olisi aika lopettaa hulluus. Alkusysäys tuskin lähtee poliitikkojen aloitteesta, mutta rohkaisevaa on lukea tällä tavoin että ainakin jotkut poliitikot uskaltavat puhua aiheesta. Toivokaamme parasta!
Alko-tyyppinen huumeiden myynti vois jopa pitkällä tähtäimellä vähentää niiden käyttöä, koska silloin käyttöä ylläpitävät “piirit” hajoaisivat ja houkuttelu / painostus niiden käyttöön mafian painostamana loppuisi.
Ennen kaikkea Meksikon pitäisi siirtyä Alko-tyyppiseen tuotantoon, siirtää huumebisneksen diilerit “alkon myyjiksi” ja kerätä voitot yhteiskunnan kehittämiseen, kuten koulutukseen.
Guatemalan presidentti Otto Perez Molina on samoilla linjoilla kuin Ode.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/apr/07/latin-america-drugs-nightmare
” We cannot eradicate global drug markets, but we can certainly regulate them as we have done with alcohol and tobacco markets. Drug abuse, alcoholism and tobacco should be treated as public health problems, not criminal justice issues. Our children and grandchildren demand from us a more effective drug policy, not a more ideological response.”
Kunnallisvaaleissa Vihreät joutuvat valitsemaan linjansa ehdokkaidensa suhteen — kuinka huumemyönteisiä pössyttelijöitä voi puolue sietää ehdokkaana.
Kannatajakunnan laajetessa ja vanhetessa yhä useammalla on myös teini-ikäisiä nuoria, jolloin nollatoleranssi huumemarkkinointiin lisääntyy roimasti. Puolueena tämä lienee Vihreille jopa isompi asia kuin ydinvoima.
JTS
Siinä, että toteaa huumesodan hävityksi ja valtiollisen jakelukanavan paremmaksi kuin rikollisten hallitseman, ei ole mitää huumemyönteistä.
Onko huumemyönteistä, jos valitsee vapaan jakelun sen sijaan, että valitsisi jakelun vain huumeriippuvaisille?
Niin, lailliset huumeet ja väärä lääkkeiden käyttö aiheuttavat kaikenkaikkiaan paljon enemmän haittoja (ainakin suurimmassa osassa maailmaa) kuin laittomat huumeet. Suurelta osin siksi että niitä käytetään niin paljon. Niiden haitallisuus onkin peruste sille, miksi valtion EI pitäisi alkaa myydä kovia huumeita kuin Alko viinaa.
Jos joku väittää että eivät ne huumeet kansaa kiinnostaisi laillisena niin pidän sitä aika naiivina.
Puhutaan huumeista, vedetään yhdellä kammalla kaikki marihuanasta, kokaiinin ja heroiiniin, mutta samalla jätetään alkoholi ja lääkkeet pois keskustelusta. Mistä oikein puhutaan, yksilön huumeongelmasta, valtiontalouden lainalaisuuksista, mistä?
Kieltolaki ei onnistunut vähentämään alkoholin haittoja eikä sen jälkeen julistettua huumeiden kieltolakia ole kukaan pystynyt perustelemaan. Nykyisen huumeiden kieltolain aikana kaikkien kielletyiksi julistettujen aineiden käyttö on vain kasvanut. Eli miten rankaiseminen vähentää haittoja?
rfarm: Niin, lailliset huumeet ja väärä lääkkeiden käyttö aiheuttavat kaikenkaikkiaan paljon enemmän haittoja (ainakin suurimmassa osassa maailmaa) kuin laittomat huumeet. Suurelta osin siksi että niitä käytetään niin paljon. Niiden haitallisuus onkin peruste sille, miksi valtion EI pitäisi alkaa myydä kovia huumeita kuin Alko viinaa.
Jos joku väittää että eivät ne huumeet kansaa kiinnostaisi laillisena niin pidän sitä aika naiivina.
“Tässä on huomattava, että huumeiden saatavuus nykyisellään ei ole kovin hyvä. Esimerkiksi itse en tietäisi, mistä voisin ostaa huumeita.”
Etsin kerran nuoruudessa riihimäen keskustasta alkoa. En löytänyt. Alkoholin saatavuus vaikutti todella huonolta. Piti ihan kysyä paikalliselta missä alko on. Tiesi kertoa, että se oli siirretty prismaan.
Joo ja nuuskan myymisen salliminen vähentäisi käyttöä.
Saatavuudeen olennainen parantaminen johtaisi aivan varmasti käytön kasvamiseen. Rikoksia ei tarvisi käytön rahoittamiseksi juurikaan tehdä eli se kriminaalihomma yllä varmaan aika lailla jäisi meneneisyyteen. Tilalle tulisivat alkoholin tapaiset haitat, eihän senkään aineen pääasiallisethaitat synny enää välittäjäportaan toimista tai käyttäjien käytön rahoittamiseksi tehtävistä rikoksita, vaan ihan puhtaasti liiallisesta käytöstä.
Se on sitten eri juttu olisivatko laillisesta käytöstä enemmän hyötä kuin haittaa, mutta melko lapsellista olettaa että saatavuuden parantaminen vähentäisi käyttöä.
Jos olisit kysynyt samalta paikalliselta, mistä löytyy lähin huumediileri? Olisko tullut vastausta? Kyllä se kuulkaa on niin ettei niitä aineita tuosta vain löydä ilman sopivia kontakteja ja tavallisella ihmisellä ei tällaisia ole, eikä välttämättä ole kovinkaan järkevää mennä niitä tuikituntemattomilta kyselemään (todennäköisemmin tulee ostaneeksi vain pussillisen perunajauhoja).
Perälä kirjoittaa aiheesta: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=5/2012&id=c5ff3bc
Lopun kysymystä saa huutaa lujaa. Muutama tuhat on alakanttiin oleva luku. Oikeassa luvussa on jollekin ytm:lle tai ttm:lle tutkimuskysymys selvitettäväksi
Yhtenä ongelmana päihdepolitiikan kehittämisessä on kansainvälinen oikeus. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin huumeiden vastaisiin yleissopimuksiin, jotka edellyttävät tiettyjen nimeltä mainittujen huumausaineiden (mm. kannabis) maahantuonnin, myynnin ja valmistuksen kriminalisointia. Näistä sopimuksista irtisanoutuminen johtaisi aika vakaviin ulko- ja kauppapoliittisiin seurauksiin.
Pelkkä huumeiden käytön laillistus ei ole järkevää. Sillä ainoastaan lisätään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja huumeiden käyttöä. Jotta huumausaineiden käytöstä aiheutuvaa rikollisuutta voitaisiiin vähentää, on myös valmistus, maahantuonti ja kauppa saatava valtion valvontaan ja lain piiriin. Tämä ei ole nykylain piirissä mahdollista muutoin kuin käsittelemällä huumausaineita lääkkeinä.
Populistisen otsikon toinen puoli on, että tuskin liivijengit tai mafiat lupuvat vallastaan vaikka hummet laillistettaisiin, muitakin tuotteita on. Tuppa ylipäätään on tuottoisaa väärennettävää ja salakuljetettavaa, ihmiskaupasta puhumattakaan.
Meksikossa on kyse valtion osittaisesta romahtamisesta. Euroopassa Kosovo on horjumassa romahduksen reunalla. Rikollisuuskeskittymiä on lisäksi Espanjassa, Hollannissa, Belgiassa ja Balttian maissa.
Vihreään politiikkaan tämä on vähän vaikea rasti, mutta kiinnijäämisriksi ja rangaistukset yhdessä ovat tärkein ennaltaehkäisevä tekijä.
Ongelmana on myös estää maiden luisumista rikollisalueeksi estää korrption torjuminen ja toimiva oikeus- ja poliisilaitos. Tämä vaatinee kansainväölistä yhteistyötä myös Euroopassa ennen kuin tänneksin saadaan aikaa Meksikon kaltainen sotatanner.
Pössyttelyn puolustelu on ihan samaa ala-arvoista tuubaa kuin tupakkateollisuuden ja Vapon selittelyt. “X” ei ole ongelma koska “Z” myös aiheuttaa sitä ja “Y” on vaarallisempaa.
Tupakoinnin puolutelemista pidetään sentään useimmissa piireissä vähän kummallisena. Miten onään pössyttelyn laita?
Mun käsittääkseni piristeet, esim. amfetamiini on pahimpia, tosin vastaavia vaikutuksia on ihan lääkkeilläkin.
Mutta yleisemmin. Päihteiden aiheuttaman häirökäyttäymiseen puuttuminen päihteitä rajoittamalla on tehotonta. Helsingissä on joka viikonloppu jossain aineissa varmaan satoja tuhansia ihmisiä, esimerkiksi väkivallantekoja tulee poliisin tietoon joitain kymmeniä.
Pointtina että jos yksi tuhannesta känniläisestä häiriköi, niin on huomattavasti paljon tehokkaampaa viedä hänet putkaan kuin puuttua tuhannen ihmisen päihteiden käyttöön. Ja toimii muuten pelottimenakin, katsokaa vaikka joskus mietin muka edesvastuuttomassa tilassa riehuva känniurpo rauhoittuu hetkessä kun jossain näkyy maija.
Ode, missä menee Vihreiden sietoraja kunnalisvaaliehdokkaiden ja huumeiden välillä?
Korvaushoitojen sallminen räjäytti suonensisäisten hoitojen käytön — kun ministeriö ei tuolloin pohtinut, että hunnollisen korvaushoidon sijaan ihmiset tykittävät Subuteksia suoraan ränniin ja myyvät reseptilääkkeensä katukauppaan. Silloin taisi hyvistä aikeista huolimatta riskianalyysi jäädä väliin.
Pienenä sivuhuomautuksena, USA:n naisliikkeen ajama kieltolakilainsäädäntö oli alun alkaen sekava ja epäsuosittu. Silloinkin kieltolain päättymisen jälkeen rikolliset jatkoivat rolliksia bisneksiään.
Korbaushoitolääkkeitä ei panna suoneen. Subutexin suonen sisäinen käyttö on salakuljetettua huumetta. Mistä se tulee. Sitä pitäisi kysyä lääketehtaalta.
Samaa mieltä siitä, ettei huumeiden laillistaminen ole niin helppo juttu kuin millaisena se on totuttu viime vuosikymmeninä edistyksellisissä piireissä esittämään.
Mutta nuuska kannattaisi laillistaa juuri siksi että sen käyttö lisääntyisi — ja korvaisi tupakanpolttoa. Sillä olisi merkittävät terveyshyödyt.
Sähkösavukkeiden laillistaminen ja rutiininomainen suosittelu lääkärillä käydessä olisi tietysti vielä parempi. Nykyinen politiikka on melko kummallista. Foliohatut esiin, mutta tuntuu kuin tupakkayhtiöt olisivat sen takana.
Tunnen jonkin verran (lähinnä) mietojen huumeiden satunnaiskäyttäjiä. Pidän aivan uskottavana, että myynnin laillistaminen tavalla tai toisella kasvattaisi Suomessa kysyntää etenkin juhlinta- ja muussa satunnaiskäytössä suosittujen huumeiden (kannabis, kokaiini, ekstaasi, amfetamiini) osalta.
Huumeiden hankkiminen ei ole Suomessa lainkaan helppoa satunnaiskäyttäjälle (tyrkyttävä kauppias on täysin totuudenvastainen myytti), mikä johtunee tehokkaan viranomaiskontrollin lisäksi mm. osin syrjäisemmästä asemasta suhteessa välitysverkostoihin (etenkin kokaiinin osalta). Tässä suhteessa ero esimerkiksi Portugaliin tai Espanjaan on valtava, minkä voi todeta vaikkapa juttelemalla vertailevasti ihan tavallisten nuorten kanssa. Uskoisin, että Suomen ja Ruotsin kaltaisissa maissa viranomaiskontrollilla on ihan merkittävä vaikutus sekä kysynnän että tarjonnan suitsimisessa.
Eri asia on tietysti, onko tämä kustannustehokasta. Viihdekäyttö kun ei välttämättä aiheuta niin kovia haittoja, etenkin jos tavaran laadusta pystytään pitämään huolta. Huumeidenkäyttöä glorifioivat asenteet ja muodit tuntuisivat olevan myös laskussa läpi Euroopan.
“Päihteiden rajoittaminen” on moniportainen asteikko. Sen toisessa päässä on lievä haittavero muutoin vapaasti käytettävälle, kaupattavalle ja mainostettavalle tavaralle ja toisessa päässä automaattinen kuolemantuomio aineen satunnaiskäyttäjälle. Kysymys on puhtaasti siitä, minkä tasoinen rajoituspolitiikka valitaan. Kukaan tuskin ehdottaa, että 5‑vuotiaan olisi saatava ostaa päiväkotiin sijoitetusta automaatista LSD:tä ja gammaa, joilla olisi elintarvikkeen alennettu alv-kanta. (Tätähän olisi täysin rajoittamaton huumepolitiikka.)
Käytännössä päihteeseen liittyvää häiriökäyttäytymistä on mahdollista rajata erittäin tehokkaasti vähentämällä päihteen käyttöä. Tässä saatavuuden heikentäminen on olennainen asia. Esimerkiksi oluen kulutus kasvoi aivan uusiin mittasuhteisiin, kun keskiolut tuotiin maitokauppoihin. Oluen tuonti kioskeihin kasvatti kulutusta – ja häiriöitä – entisestään. Aivan samalla lailla huumeen laillistaminen parantaa sen saatavuutta ja lisää käyttöä.
Kyllä laitetaan. Korvaushoidossa saadaan jossain vaiheessa aineet kotiin, jolloin niitä voi käyttää siten kuin haluaa.
Ainoastaan valvotuissa oloissa nautittavaa nestemäistä metadonia on käytännössä täysin mahdoton laittaa suoneen koska nestemäisenä sitä ei voi säilyttää suussa ja sylkeä myöhemmin pois. Edes valvotuissa oloissa nautittuja pillereitä ei ole pakko niellä, vaan ne voi jättää nielemättä ja myöhemmin piikittää, ellei valvoja tarkasta suuta (en tiedä miten homma toimii koska en käytä aineita).
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=291883
“Nyt olen jo pari vuotta ollut tilanteessa, jossa saan pienen annoksen suboxonea jolla en mitenkään muutamaa päivää pidempään pärjää. Olen jopa sitä joutunut välillä piikittämään, mikä on sikäli mielenkiintoista, että sitä ei pitänyt pystyä piikittää.”
“Meinasikko että oot loppuelämäs Subutex korvaushoidossa jota voi piikittää joka tarkoittaa et oot taas normaali narkkari..? ”
Subutexia taitaa saada monista maista terveyskeskuslääkärin reseptillä. En yllättyisi jos jostain saisi ilmankin.
Suomeen saa tuoda kuitenkin vain kahden viikon annoksen, jos muistan oikein. Aika tiheään pitää ulkomaille matkustella.
Subuteksin ränniin piikittäminen alkoi, kun kamaa tuli tarjolle ihan kotimaisilla resepteillä oikeilla ja väärennetyillä.
eRsesepti joskus aikanaan voi hieman estää lääkkeiden tarpeetonta leviämistä ja reseptiväärennöksiä.
Metadonin valvottu annostelu päivittäin vaatii toki resursseja yhteiskunnalta. Kustannusket olisivat silti olleet pienemmät kuin pienen heronistiporukan vaihtaminen kymmenen kertaa suurempaan subutexin piikittäjien joukkoon.
(Subutexin vaikutus piikitettynä on ihan muuta kuin nieltynä.)
Suomesta matkaa Latviaan säännöllisesti noin 600 huumekäyttäjää, mihin he mahtavat käyttää Suomesta riippuvuushoitona saamansa pillerit?
Tarinan opetus: hyvää tarkoittavista ideoista voi syntyä merkittäviä haittoja.
Sul taitaa nyt olla vähän erilainen määritelmä tehokkuudesta ku mitä tpyyluoma meinas(ja mihin tehokkuudella yleensä viitataan). Se, että jotain negatiivista lieveilmiötä pystytään vähentämään maksikovilla rangaistuksilla ei tarkota, että kyseisenlainen vähentäminen olis tehokasta hyvinvointimielessä.
Moniportainen asteikko ‑argumentti oli ok.
Dokumentissa Reindeer spotting päähenkilöt kävivät ostamassa suuret määrät subutexia Pariisin katukaupasta, jonne ne olivat kyseisen filkan mukaan päätyneet korvaushoidon kautta.
Kannattaa katsoa, mikäli narkomaanin päivittäinen elämä kiinnostaa.
Ottaen huomioon minkä hinnan niistä napeista saa, niin väittäisin että se reissaaminen saattaa jopa kannattaa.
Meillä on kai neljä ongelmaa, joihin yritetään löytää ratkaisu:
1. Huumeiden välitykseen ja ostamiseen liittyvä rikollisuus
2. Huumeiden käytön aiheuttamat onnettomuudet, rikollisuus ja häiriöt
3. Huumeiden käytön kansanterveydelliset ongelmat (hoitokustannukset, menetetty työaika, jne.)
4. Huumeiden käytön moraalinen puoli
Jos tuo viimeinen jätetään kukkahatuille murehdittavaksi, niin on tuossa kolme ihan oikeaa ongelmaa. Etanolin kohdalla ykkönen on ratkaistu monopolilla ja haittaveroilla, mikä on kohtuullisen hyvin juurinut rikollisuutta. Hintana on sitten kohtien 2 ja 3 käsiin räjähtäneet ongelmat.
Tupakassa on sama ratkaisumalli, mutta kohta 2 on pysynyt paremmin hanskassa, vaikka häiriö ympäristölle voi olla paikallisesti erittäin merkittävä. Eri huumeilla on erilaisia vaikutuksia.
Aika ihmeellinen malli pitää kehittää, että saa sekä laillistettua aineen että vähennettyä sen käyttöä. Kieltolakia on haukuttu täällä moneen otteeseen — syystäkin — mutta alkoholin käyttö silloin oli pieni murto-osa nykyisestä. Ja ennen keskioluen tuloa ruokakauppoihin suomalaisen keskimääräinen alkoholinkulutus oli noin kolmannes nykyisestä.
Kieltolain yksi ongelma oli se, että oikeasti sen kannalla ei ollut kovin isoa porukkaa. Nuori valtio ei myöskään pystynyt kovin hyvin valvomaan kieltolakia, joskin itse asiassa kieltolain lopulla viinan hinta oli Helsingissä noussut jo melkoisen korkealle. Käytännössä myös oli niin, että laki koski vain alempia yhteiskuntaluokkia. Vertailupohjaa nykypäivän kotimaiseen huumetilanteeseen ei juuri ole.
En minäkään näe kovin mielekkäänä laittomien aineiden käyttäjien jahtaamista. Sairaat pitää toimittaa hoitoon, ei vankilaan. Saatavuuden parantamisen osalta pitäisi ainakin meidän oloissamme olla hyvin varovainen. Se nimittäin ihan varmasti lisää käyttöä.
Väli-Amerikan tilanne on vielä kokonaan oma juttunsa. Istuskelin jokin aika takaperin seurueessa, jossa oli väkeä alueen maista. Kolumbialainen kehui, että nykyään alkaa olla rauhallista. Guatemalalainen sanoi, että aikanaan oli rauhallista, mutta viimeinen vuosikymmen on ollut ikävä. Nyt kuitenkin tilanne tuntuu paranevan. Olivat samaa mieltä siitä, että kun Kolumbia pääsi oikeasti häätämään huumejoukkoja mailtaan, ongelmaa työnnettiin pohjoiseen. Nyt se sitten on Meksikossa.
Ja tuskinpa tuokaan se koko totuus on. Kysymys on rauhattomasta maankolkasta, jossa demokraattinen läpinäkyvä hallintotapa ei ole ollut tapana.
Jos google pitää paikkaansa niin ranskasta 2000 euroa subutexiin poikii vähittäiskaupassa 30 000 — 75 000 euroa. Eikä taida tullia olla välissä.
Onko kenelläkään todellista arviota siitä, miten huumeiden hintataso Venäjällä vaikuttaa Suomen tilanteeseen?
Kaikki huumeet ovat idässä paljon kalliimpia ja Suomi on ainakin takavarikkojen perusteella merkittävä kauttakulkumaa. Hintaeron perusteella luulisi, että jokainen gramma kannattaa viedä itärajan yli pois suomesta
Opintoihin liittyen perehdyin aiheeseen alkuvuodesta. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista Lancet ‑lehdessä tammikuussa julkaistu kolmen artikkelin addiktio ‑sarja. Sarjasta saa aika hyvän kuvan aiheeseen liittyvästä ongelmista ja mahdollisuuksista (ehkä käyttäjän näkökulmaa lukuun ottamatta).
Kokonaisuutena en osaa oikein muuta sanoa kuin, että tiukka maailmanlaajuinen kieltolakipolitiikka on kyllä melkoista väkivaltaa. Erityisesti kun se vielä usein yhdistyy riittämättömiin vieroitus‑, sosiaali- ja korvaushoitopalveluihin, joilla voidaan vähentää sekä huumeiden terveyshaittoja että rikollisuutta.
Toisaalta kuten Osmo totesi, liki 50 000 huumesodissa kuollutta kertoo myös omalla karulla tavallaan, että ongelmalle pitäisi tehdä jotain. Mitä tämä jotain sitten on — en tiedä. Suomessa voisi ehkä aloittaa siitä, että korvaus/vieroitushoidon saaminen taattaisiin kaikille halukkaille. Seuraava askel voisi olla huumeettomuuden, korvaushoidon ja/tai vieroituksen ottaminen kaikkien huumausaineiden käyttörikoksien rangaistuksien vaihtoehdoksi.
(Sarjan ensimmäisen ja kolmannen osan lukeminen vaatii ilmaisen kirjautumisen.)
Degenhardt & Hall 2012. Addiction I: Extent of illicit drug use and dependence, and their contribution to the global burden of disease
Strang ym. 2012. Addiction II: Drug policy and the public good: evidence for effective interventions(pdf)
Room & Reuter 2012. Addiction III: How well do international drug conventions protect public health?
Ainakin Subutexin osalta tulee ottaa huomioon, että suun kautta nautittavaksi tarkoitetusta annoksesta saa useamman annoksen nuuskattuun ja etenkin suonensisäiseen käyttöön. Liuotettujen subutablettien piikittäminen ei kai kovin terveellistä ole, varsinkaan jos sidosaineita ei jaksa filtteröidä pois, mutta sillä säästää ainetta moninkertaisesti. En nyt muista, millä kertoimella (olisikohan n. 3–5?).
Opiaattien käyttäjien toleranssierot ovat myös suuret, jolloin tosiriippuvaisille tarkoitettu kerta-annos riittää harvemmin käyttävälle useaan satsiin.
Väitättekö siis tosissanne, että Subutexin väärinkäytön lisääntyminen johtuu suomalaisesta korvaushoitopolitiikasta?
Suomalaiset narkomaanit matkustelevat Eurooppaan hakemaan pillereitä. Osa niistäkin, jotka ovat korvaushoidossa, koska niistä saa niin hyvän hinnan täällä. Saatavuus on parempi ulkomailla, ja väittäisin että valtaosa suomalaisen katukaupan Subutexeistä tulee kyllä sieltä ulkomailta, ei niinkään suomalaisesta korvaushoidosta.
En kiistä kyllä sitä, etteikö avoihoidossa jaetun lääkkeen päätyminen katukauppaan olisi ongelma, ihan takuulla on. Mutta minun on hyvin vaikea uskoa, että se olisi käytön lisääntymisen primäärinen syy. Kyllä se syy on viimekädessä sama kuin kaikessa päihteidenkäytön lisääntymisessä.
Et ole oikeasti noin tietämätön? Suomalaisten alkoholinkulutuksen nousu johtuu todella suurelta osin siitä, että pontikankeitto on vähentynyt.
Suvun miehet muistelevat nyt, eläkeläisinä ja vanhuksina, aikaa, jolloin häissä aina jollain oli auton takaluukussa pari pulloa “kotikutvosta”, ja päivittelee miten nuori polvi ei enää hallitse pontikankeiton jaloa taitoa, kun viina on niin halpaa.
Niin kävi, empiirisesti.
Sosiologit voivat pohtia asiaa. Luultavasti saatavuuden (reseptillä katukauppaan) ohessa kiinnostus kokeilla “vaaratonta” lääkettä innosti. Heroiin varaallisuus tiedettiin ja sen saatavusu vaihteli enemmän.
Väite on, että korvaushoitopolitiikassa ei tehty riskianalyysia ja siitä asianmukaisia johtopäätöksiä, jolloin tulos oli surkea.
Suomalainen huumepolitiikka on jo todella liberaalia. Yhteisön ja uhrien näkökulmaa paljoa noteerata, täälläkään.
Missäköhän rinnakkaistodellisuudessa noi ongelmat on Suomessa räjähtäny käsiin? Viimeks kun oon kuullu poliisin mainitsevan aiheesta jotain, niin pointti oli että huumeilla on edelleen mitätön rooli rikosten ja häiriökäyttäytymisen kokonaisuudessa. Toisin kuin alkoholilla, joka tuntu olevan jossain roolissa valtavassa osassa tapauksia.
Kansanterveystilastoista en tiiä, mut en usko että huumeet nousee sielläkään esille merkittävänä ongelmana suhteessa viinaan, tupakkaan tai vaikka lihavuuteen.
Britannia yksityistää poliisin tehtäviä:
http://www.guardian.co.uk/uk/2012/mar/02/police-privatisation-security-firms-crime
Kreikassa poliisipalveluita saa vuokrattua 30€/h hintaan:
http://rt.com/news/greece-police-for-hire-689/
Ja käsittääkseni esim. Etelä-Italiassa mafia hoitaa joitakin yhteiskunnan tehtäviä. Tai “hoitaa”:
http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,681469,00.html
Jotenkin vaikea uskoa EU:n liittovaltion toimivuuteen, ilman “sotilasjunttia” joillakin alueilla. Vapaasti kansallisrajojen yli toimiva kasvoton EU:n liittovaltion poliisi voisi johtaa äkkiä paikallisiin aseellisiin konflikteihin.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon kotipolttoisen tekeminen on vähentynyt. 90-luvun opiskelijapiireissä ja vanhemmissakin oli muotia panna itse oluensa ja siiderinsä ja tehdä kotiviiniä. Muistanpa Tapiolassa kaupan, joka oli erikoistunut kotiviini- ja tietokonetarvikkeisiin — asiaan saattoi vaikuttaa naapurikaupunginosassa sijaitseva korkeakoulu.
90-luvulla oman yliopistoni (koti)bileissä pontikka oli varsin yleinen juoma, sitä oli mukana ekskursioillakin. Kotiolutta teki samassa asuntolan rappukäytävässä useampi, kotiviiniäkin joku. Parhaimmillaan rapussa oli kaksi tislaamoa toiminnassa samaan aikaan — kuten myös kaksi kaappiin hienovaraisesti sijoitettua kasvimaatakin.
90-luvun loppua kohti Virosta tuotu olut syrjäytti tuttavapiirissäni kotona pannun kokonaan, samoin viinanpoltto ja pontikan tehtailu romahti. Itse en ostanut Suomalaisesta kaupasta olutta tai väkeviä 90-luvulla kuin pari hassua kertaa, Virossa säännöllisesti käymällä hoitui nuo tarpeet halvemmalla. Viinit hain suurimmaksi osaksi kuitenkin Alkosta — pl. jotkut erikoisuudet, joita ei Alkosta saanut (kuten kreikkalaiset laatuviinit).
Huumeiden korvaushoitojen suhteen meillä alkaa olla keinoja rajoittaa väärinkäyttöä (varsinkin jälleenmyyntiä). Toki jos huumeen saa reseptillä edullisesti apteekista, pienentää se merkittävästi kotimaista jälleenmyyntiä.
Huumeet voi myydä pillereinä älypakkauksissa, jollainen palautetaan apteekkiin/hoitohenkikökunnalle ennen uuden saamista. Älypakkauksen voi lukea NFC-lukijalla, jolloin selviää tarkalleen milloin mikäkin pilleri on pakkauksesta puristettu. Jälleenmyyntiarvo romahtaa, kun pillerit joutuu myymään eteenpäin ilman aitouden todistavaa pakettia, ja vaikeaa voi muutenkin olla pistää talteen pilleri 12 tunnin välein ilman että vetää sen itse (jos riippuvuus on olemassa. (linkki)
On ikävää, että subutexia on alettu käyttää huumeenomaisesti. Kuten sanottu, se ei juuri ole kotoisin ktomaisilta laillisilta markkinoilta vaan salakuljetettua siinä missä heroiinikin.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä subutexin väärikäyttö on syrjäyttänyt markkinoilta kokonaan heroiinin, joka 12 vuotta sitten oli oikea ongelma lukuisine huumekuolemineen.
Miten muuten sen heroiinin olisi saanut pois?
Tämä väite on virheellinen. Kuten näissä keskusteluissa yleensä, samastetaan vallitseva laiton käyttö ja potentiaalinen laillinen käyttö toisiinsa. Tämä johtaa laittoman käytön tuntuvaan yliarviointiin.
On varmasti totta, että aikaisemmin pontikkaa keitettiin, toisin kuin nyt. Silloinkaan pontikkaa ei keitetty edes syrjäisimmissä korpipitäjissä joka talossa, vaan pontikkaa keittivät tähän puuhaan tykästyneet taparikolliset. Maaseutu oli 1930-luvulla ihan oikeasti niin kuivaa, että lähes kaikki naiset olivat raivoraittiita ja miehistäkin noin puolet. Niistäkin, jotka joivat, suurin osa joi harvoin. Häihin otettiin pontikkapullo, mutta ei arkiseen lauantaisaunaan.
Mikä tahansa päihteen saatavuuden parantaminen lisää sen käyttöä. Ja saatavuutta parantaa ennen kaikkea laillisten myyntipisteiden määrän lisääntyminen ja päihteen käyttöön sisältyvä sosiaalinen leima.
Yksi hyvä keino päihteiden laillistamiseen, mutta sosiaalisen leiman säilyttämiseen, voisi olla kannabiksen laillistaminen ja vienti Alkoihin, mutta sillä ehdolla, että ostajien tulee rekisteröityä julkisesti netissä olevaan henkilörekisteriin, josta heidän päihdeostoksiaan voisi kuka hyvänsä seurata esim. viimeisen viiden vuoden ajalta. (Olisin valmis kannattamaan samaa järjestelyä myös tupakan ja alkoholin suhteen.)
Osaako joku kertoa, miksi heroini pitää korvata subutexilla? Eikö laitonta heroiinia voi korvata myös laillisella lääkkeeksi määrätyllä heroiinilla? Onko muita ongelmia, kuin ehkä tarve riittävän hallittuun ja turvalliseen piikittämiseen?
Tälläkin konstilla siis laiton heroiini ja ehkä yliannostuksetkin olisivat jääneet pois.
Kotiviiniä ja ‑olutta tehdään melko yleisesti, ainakin maaseudulla asuvat (työttömät) tuttuni tekevät säännöllisesti. He juovat sen verran tasaisesti etteivät halua kantaa alkoon paria kymmentä euroa viikossa. Pontikan keitosta en ole kuullut puhuttavan, ilmeisesti se on liian vaivalloista saatuun hyötyyn nähden. Virolainen pirtu on ilmeisesti syrjäyttänyt perinteisen pontikan niiden parissa joita nuo kiinnostavat.
Kotipolttoisella on kyllä ollut merkitystä, muttei mitään ihan ihmeellisen huimaa. Historioitsijoiden mukaan vuoden 1866 viinanpolttokielto kuivatti maaseudun aika lailla kokonaan — ja siellä sentään oli tätä ennen hankittu paljon rahaakin viinaa polttamalla, joten välineet ja homma oli tuttua.
Mitään tarkkaa tilastoa kotipolttoisen polttamisesta ei ole olemassa, arvioita kuitenkin. Vuoden 1970 nurkilla Norjassa kotipolttoista tehtiin noin litra etanolia per nuppi, mutta arvioiden mukaan Norjan tuotanto oli sama kuin Suomessa ja Ruotsissa yhteensä. Tämä tarkoittaisi Suomessa esimerkiksi puolen litran lukemia, mikä on aika vähän verrattuna nykyiseen 12,5 litran lukemaan.
Alkoholinkäytöstä on tehty tutkimuksia. Vuonna 1946 tehty ensimmäinen haastattelututkimus (n=3000) tuotti tulokseksi suunnilleen saman viinankäyttömäärän kuin Alkon tilastot (pari litraa henkeä kohden vuodessa).
Historioitsijoiden mukaan viinan todellinen käyttö viime vuosisadan alussa oli suuruusluokkaa 1–3 litraa per nuppi. Tarkkaa lukemaa ei ole, siksi haarukka on laaja. Kotipolttoista tehtiin, mutta ei se mikään koko kansan hupi kuitenkaan ollut.
Ongelmakäyttäjät ovat aina ongelmakäyttäjiä, ja koska etanolin valmistaminen on äärimmäisen helppoa, kyllä he etanolinsa ottavat. Kuitenkin kieltolain aika oli oikeastikin melkoisen kuivaa aikaa. Viinaa kittasi vain hyvin pieni osa väestöstä.
Tämä ei ole puheenvuoro kieltolain puolesta missään mielessä, mutta kotipolttoisen vähentyminen ei selitä viidessäkymmenessä vuodessa tapahtuneesta viinankulutuksen kahdeksankertaistumisesta kuin pienen osan. Saatavuus on kokonaiskäytön kannalta hyvinkin olennainen tekijä.
Siteerasit vahingossa vähän liian vähän. Tässä täydellisempi siteeraus samasta kohdasta: “Etanolin kohdalla ykkönen on ratkaistu monopolilla ja haittaveroilla, mikä on kohtuullisen hyvin juurinut rikollisuutta. Hintana on sitten kohtien 2 ja 3 käsiin räjähtäneet ongelmat.”
Ja mikäli terminologia hämää, niin etanoli eli etyylialkoholi on se aine, jota yleensä viinaksi tai kemiallisesti virheellisesti alkoholiksi kutsutaan. Puhuin tuossa aika paljon nimenomaan viinasta ja sitten myös röökistä.
Tolla systeemillä petaisit narkeille ja muille syrjäytyneille hyvän bisneksen, sikäli kun ei olis mitään henkilökohtaisia ostokattoja.
Eivät nouse noin yleisesti, koska käyttäjämäärät ovat pieniä. Päihteiden ongelmakäyttäjillä on taipumus käyttää monenlaisia aineita, ja ongelmat tietysti kertyvät tälle ryhmälle. Mutta jos vetää viinaa, röökiä, haistelee liimaa ja piikittää jotain roinaa suoneensa, niin mistä näistä ne terveysongelmat johtuvat?
Olennaista laillistamiskeskustelussa ei kansanterveydellisesti ole se, mikä on tilanne nyt. Sen tunnemme. Kysymys on se, mikä tilanne olisi, jos huumeen X saatavuus olisi sama kuin etanolin saatavuus nykyään.
Jotta huumeen X laillistamisella olisi suotuisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, pitäisi:
1. Huumeen X olla sinänsä terveyttä edistävää.
2. Huumeen X käyttö syrjäyttää jotain muuta epäterveellistä ainetta tai tapaa.
Koska ykkönen ei taida olla ihan realistista (vrt. etanoli, jolle välillä löydetään jokin marginaalinen hyöty, mutta haitat ovat ilmeisiä), laillistamisen kansanterveydelliset edut pitäisi löytää kakkoskohdasta.
Pilven laillistaminen olisi kansanterveydellisesti perusteltua esimerkiksi siinä tapauksessa, että sen polttaminen syrjäyttäisi viinanjuontia siten, että viinanjuonnin haitat vähenisivät enemmän kuin mitä tilalle tulevat haitat olisivat. Tämä on ihan mahdollinen skenaario, mutta voi käydä niinkin, että pilvi tulee viinan rinnalle — ei korvaamaan sitä.
Jos viinanjuonnin voisi korvata pilvenpoltolla, niin hyvin todennäköisesti kokonaisvaikutus kansanterveydellisesti olisi positiivinen. Harmi vain, että tätä korttia meillä ei ole käytettävissämme, koska se edellyttäisi viinanjuonnin lopettamista…
Etanolilla on tietty erityisasema huumeiden joukossa. Se on monelta vaikutukseltaan ja addiktoivuudeltaan inhottava, mutta sitä on myös äärimmäisen helppo valmistaa. Vaikutustensa puolesta viina tietysti kuuluu kiellettyjen aineiden listalle, siitä ei ole pienintäkään kysymystä.
Jotenkin tuntuu, että kansanterveys ei ole oikea argumentti laillistamisen puolesta. Laillistaminen lisää saatavuutta ja sallittavuutta, ja nämä lisäävät käyttöä ja sitä kautta ongelmia. Nykyisten ongelmakäyttäjien tehokkaampi hoitaminen voidaan tehdä ihan ilman myynnin laillistamistakin, jos siihen tahtoa löytyy.
Viherinssi, jeps taisin tulkita sen kohdan väärin.
Joo toi on nimenomaan se oleellinen kysymys. Parempi saatavuus mitä todennäkösimmin lisäis käyttöä jonkin verran, ellei jotain kummallista tapahdu tai jokin ylimääränen seikka vaikuta samaan aikaan toiseen suuntaan. Mä en kuitenkaan usko, että päihteiden ongelmakäyttö kokonaisuutena tai huumeiden aiheuttamat haitat lisääntyis erityisen voimakkaasti jos saatavuutta parannettais. Ja nyt pitää huomioida, että se muun kuin ongelmakäytön lisääntyminen on oikeestaan argumentti saatavuuden parantamisen puolesta eikä vastaan.
Eipä varmaan oo joo, mut tuskin kovin moni kansanterveyden pohjalta argumentoikaan laillistamisen puolesta. Siis silleen et väittäis laillistamisen parantavan kansanterveyttä ja pitäis tätä pääargumenttinaan laillistamisen puolesta.
Toi on luultavasti totta, mut oleellista on edelleen se, kuinka paljon ongelmat lisääntyy suhteessä hyötyihin. Mun on vaikee kuvitella et kauheen paljon useempi ihminen ku nykyään ryhtyis syrjäytyneeks vaan siks et huumeet olis laillisia. Viina on ihan riittävän koukuttavaa ja rappeuttavaa kamaa edesauttaakseen niiden tyyppien syrjäytymistä, jotka sellaselle on geneettisistä tai sosiaalisista syistä alttiita.
Laillistamisen vaikutuksia on kokeiltu Hollannissa ja Portugalissa. Käyttö ei ole lisääntynyt. Hollannissa turistit käyttävät enemmän, mutta eivät paikalliset. Kokaiinin osalta myös Yhdysvalloissa.
Nyt kun kokaniini on kiellettyä, sitä käytetään enemmän kuin silloin, kun se oli sallittua. Sama pätee amfetamii9niin ja Suomeen. Tämä ei tietenkään tyoimi todisteena, koska siinä välissä on maailma muuttunut paljon. Vapaata saatavuutta kokeillaan Suomessa eräillä kaikkien ulottuvilla olevilla sienillä.
Mut siis eiks Portugalissa lähinnä laillistettu hallussapito omaan käyttöön? Ei kai siellä sellasta kokeiltu, että valtio olis parantanu saatavuutta alkamalla ite kauppaamaan jossain Alkon tyyppisissä putiikeissa? Mun on vaikee uskoa, ettei käyttö lisääntyis yhtään jos piristeitä, kannabista ja jotain ekstaasitabuja sais Alkosta samaan hintaan tai halvemmalla ku kadulta.
Tää on arvailua, mut veikkaisin että Hollannissa paikallisten käyttö oli jo ennen laillistamista ihan eri tasolla ku Suomessa. Laillistaminen ehkä siis vaan legitimoi sen kulttuurin, joka siellä oli mainstreamia jo muutenkin.
Mut kuten sanoin, vaikka uskon et laillistaminen ja saatavuuden parantaminen lisäis käyttöä jonkin verran, niin en usko että se lisäis merkittävästi ongelmakäyttöä. Ja luonnollisesti laillistaminen vähentäis valtavasti erinäisiä negatiivisia lieveilmiöitä ja lisäis ei-ongelmakäyttäjien hyvinvointia.
Ainakin Hollannin käyttäminen esimerkkinä laillistamisesta on vähän turhan suoraviivaista. Hollannissakaan huumeiden myyminen tai käyttö ei ole laillista. Joidenkin aineiden kohdalla kuitenkin rankaisemisesta on tietyssä tapauksissa luovuttu. Itse asiassa esimerkiksi kokaiinin salakuljetuksesta saa Hollannissa pidemmän siivun vankilaa kuin Suomessa.
Hollannissakin nykyinen politiikka on osoittautunut osin vähän haastavaksi. Käytön ja vähittäiskaupan jättäminen rankaisematta mutta tukkukaupan ja tuottamisen pitäminen rangaistavana on mutkallista. Lisäksi pelkän kannabiksen salliminen on tehnyt selvää liukumaa kohti vahvempaa kannabista kaupallisista syistä. (Coffee Shopit haluavat vähentää huumeidenkäyttöä ihan yhtä paljon kuin yökerhot viinankäyttöä.)
Hollannin huumepolitiikasta voi oppia paljonkin. Esimerkiksi jos kovien huumeiden tilanne on lähtenyt käsistä, kannattaa mieluummin miettiä hoitamista kuin rangaisemista. Tällä tavalla heroinistien määrä on saatu pienenemään huomattavasti. Toinen oppi on se, että jos porukka yleisesti polttaa pilveä, rankaisemisen lopettaminen ei välttämättä aiheuta katastrofia. Lisäksi sillä saa turismia.
Toisaalta samoista opeista voidaan oppia se, että osittainen salliminen on aina ongelmallista, vedetään se raja mihin hyvänsä. Kun kannabista saa olla myynnissä tietyissä rajoissa, kauppiaat yrittävät parhaansa mukaan kiertää ja rikkoa rajoja, ja myytävän tavaran vahvuudella kilpaillaan.
Todellinen salliminen olisi mielenkiintoinen kokeilu — sallitaan valmistus, markkinointi, maahantuonti, jakelu, vähittäismyynti ja käyttö. Samaan syssyyn voidaan lääkkeiden reseptijärjestelmästä luopua lähes kokonaan. Tämä on kuitenkin sellainen Pandoran lipas, jota ei sitten enää saa kiinni, jos se osoittautuukin huonoksi ajatukseksi.
Tätä ei tulkittako kritiikiksi Hollannin huumepolitiikka vastaan sinänsä, koska siellä huumepolitiikalla on hyvin selkeät ja järkevät lähtökohdat, joista kyllä voi ottaa oppia.
Tähän voisi kyllä tarjoilla täällä jo käytettyä argumenttia: Jos juuri nyt sattuisin haluamaan viinaa tai tupakkaa, löytäisin niitä helposti. Jos tällä hetkellä haluaisin saada jotain madonlakista kotoisin olevaa hermomyrkkyä, minulla ei olisi harmainta hajuakaan, mistä sitä saisi.
En ole kovin innostunut tällaisessa asiassa liikkumaan uskon tai ideologian perusteella. Ideologisesti minulla on hyvin selvä kanta asiaan, koska liberaalina luonnollisesti vastustan ihmisten vapauden rajoittamista. Parhaan toimintatavan löytäminen kuitenkin vaatisi vähän muutakin kuin fiiliksiä.
Toinen juttu on se, että ongelmakäyttöäkin on vaikea määritellä. Mikä esimerkiksi on viinan ongelmakäyttöä? Onko se ongelma, että työssäkäyvä kansalainen vetää muutaman olusen joka ilta, muttei silti hakkaa kanssaihmisiään tai ördää kadulla? Kansanterveydellisesti se on ongelma, mutta tekeekö se siitä ongelmakäyttöä?
Mielenkiintoinen argumentti. Miksi olisi hyvä, että ihmiset viettäisivät nykyistä isomman osan ajastaan tajusteiden vallassa? Tosin tässä kohdassa oma suhtautumiseni on pragmaattinen. Ei kuulu minulle, millä muut ihmiset pilaavat ajattelunsa, kunhan siitä ei seuraa minulle suoraan tai epäsuorasti haittaa.
Teet yllä yhden suuren oletuksen, jonka pohjalle kaipaisin ihan tutkimustietoakin. Nimittäin jotta ylläoleva pitäisi paikkansa, geneettisen alttiuden huumeisiin pitäisi olla yhdellä yksilöllä sama kaikkien huumeiden osalta.
Alkoholin osalta tutkimustietoa on paljon, ja tiedetään että tietyllä väestönosalla on geneettinen alttius jäädä koukkuun viinaan. Mutta onko muilla aineilla erilaisia alttiusryhmiä?
Pointti tässä on se, että jos ongelmakäyttäjiä on viinalla 10 % populaatiosta ja aineella X 5 % populaatiosta, näiden yhdistetty vaikutus on 10–15 % riippuen päällekkäisyydestä. Jos lukema on 10 % eivätkä aineiden vaikutukset vahvista toisiaan, aineen X yleinen saatavuus ei aiheuta ihmeempiä ongelmia isossa mitassa. Jos taas lukema on 15 %, aineen X yleinen saatavuus aiheuttaa todella suuria ongelmia niin kansanterveydelle kuin ‑taloudellekin.
Siitä ei ole vähäisintäkään epäilystä, etteikö viina olisi paha huume. Mutta ei siitäkän tunnu olevan evidenssiä, että miedommat aineet syrjäyttäisivät sitä.
Viherinssi:
No meillä ei taida tässä kellään olla aiheesta oikeen muuta ku fiiliksiä, joten niiden tasolla joudutaan liikkumaan. On ihan mahdotonta ennustaa tarkasti, millaset kokonaisvaikutukset minkäkin asteisella laillistamisella olis Suomen tapauksessa. Meil on täl hetkellä jotain melko rajattua dataa parista hassusta maasta, joissa on hyvin erilaiset olosuhteet ku Suomessa. Oikeestaan mua ihmetyttää, et liberaalina vaadit “muutakin kuin fiiliksiä” nimenomaan vapauttamisen tueks, kun ei sen täyskiellon tuekskaan oikeen oo muuta ku fiiliksiä. Aidon liberaalin lähtökohtana varmaan olis se, että kiellot ja rajotukset täytyy perustella vakuuttavasti eikä toisin päin. Ite tosin voisin hyväksyy jonkinlaisen konservatiiviselta kalskahtavan varovaisuusperiaatteen tässä asiassa, vaikka kutsuisinkin itteäni liberaaliks. Ts. kun tilanne nyt on kohtuu hyvin hallinnassa eikä tiedetä kunnolla mitä laillistamisesta seuraa, niin en pidä täysin tolkuttomana jos nyt mitään valtavia muutoksia ei lähetä suin päin tekemään.
Joo todellakin. Mä hain nyt tossa sellasta teoreettista määritelmää, jossa ongelmakäyttönä voitais pitää kaikkea sellasta, josta koituu muille ihmisille tai käyttäjälle itselleen oleellista haittaa enemmän ku siitä on iloo(toki pitäisin ongelmakäyttönä myös sellasta, joka olis käyttäjän näkökulmasta ratkiriemukasta mut tekis muiden elämästä helvettii). Käytännöllisemmin jotain sellasta, joka on käyttäjän oman edun vastasta in the long run, on rikollista, häiritsee oleellisesti muita ihmisiä tai oleellisesti laskee ihmisen tuottavuutta. Mut joo, tosi vaikee arvioida noita hyötyjä ja haittoja kokonaisuuden tasolla. Jos nyt kelataan vaikka sitä viinaa, ni siitähän aiheutuu ihan valtavasti haittaa. Mut silti on todennäköstä, et kokonaishyvinvointi on korkeempi nyt kun viina on laillista ku jos se olis laitonta.
No sikäli kuin “muu kuin ongelmakäyttö” kasvaa saatavuuden parantuessa ja “ongelmakäyttö” on määritelty kuten edellä, niin saatavuuden parantuminen johtais ton kasvun osalta hyvinvoinnin kasvuun tai pysymiseen ennallaan. Jos ihmiset kerran haluis viettää suuremman osan ajastaan “tajusteiden” vallassa eikä siitä olis oleellista haittaa niille itelleen eikä muille, niin oletettavasti niiden hyvinvointi kasvais lisääntyneen käytön myötä. Monelle vois esim. viihdemielessä olla siistimpää ja vähemmän haitallista vetää jotain muuta ku viinaa. Yhtä hyvin voisit kysyä, että “miksi olisi hyvä, että ihmiset viettäisivät isomman osan vapaa-ajastaan curlingia pelatessa tai villamyssyjä kutoessa”. Mun vastaus olis, että jos ne ilmasee nykyistä enemmän intoa curlingia tai villamyssyjä kohtaan, niin oletettavasti niiden hyvinvointi kasvais jos ne sais tehä kyseisiä asioita enemmän.
Joo totta, olin vähän laiska tos kohassa. Luultavasti olis jonkin verran tyyppejä, joilla sattuis olemaan alttiutta vaikka piriin mutta ei viinaan. Veikkaan kuitenkin et tos mennään aika lailla päällekkäin silleen, et riippuvaisuuksille ylipäätään alttiit tyypit on yleensä alttiita useemmalle ku yhelle substanssille. Ja toisaalta ne jotka on tosi epäalttiita on epäalttiita mille tahansa kamalle. Lisäks veikkaan sosiaalisilla seikoilla olevan huomattavasti vaikutusta.
Ketä ne uhrit ovat?
Minusta huumepolitiikan suurimmat uhrit ovat nuoret käyttäjät, ja vahingoittavia mekanismeja on kaksi.
Ensimmäinen on ilmeinen, eli ajautuminen päihdekierteeseen, riippuvuus jne. Olen nähnyt ihan riittävän monta sellaista tapausta, että voin sanoa tietäväni mistä puhun. Nuorilla ei ole sellaisia sosiaalisia muureja ympärillä, jotka estäisivät joutumasta tekemisiin huumeiden kanssa, toisin kuin aikuisilla. Minä en esimerkiksi enää nykypäivänä tietäisi mistä huumeita hankkisin, mutta ihan satavarmasti suunnilleen jokainen 16-vuotias tietää jonkun joka tietää jonkun tms, ja nämä saatavuusrajoitukset ovat silloin yhtä tyhjän kanssa. Argumentti tässä: Nuorten kohdalla kieltolaki ei ainakaan vähennä saatavuutta ihan kauhean paljoa. Kiristämisen vaikutus on marginaalinen, jos rangaistuksia kovennetaan, ellei mennä johonkin Singaporen malliin, jossa todistusvastuu huumeettomuudesta siirtyy epäillylle, jos naapuri tai sukulainen narahtaa, ja viikkoannoksen hallussapidosta tulee kuolemantuomio, käyttörikoksesta joudut vankilaan ja menetät lopun iäksesi mahdollisuuden päästä mihinkään muuhun työhön kuin siivoojaksi tms.
Mistä päästään siihen toiseen tapaan joutua huumeiden uhriksi. Eli kun jäät kiinni, niin menetät työpaikan, koulutuspaikan, jne, vaikka kyse olisi vaan kannabiksesta tms. OK, jollekin yli kolmekymppiselle suhteellisen päihteettömälle koulutetulle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska huumeita ei tarvi käyttää. Nuori tai edes opiskelija ei aina osaa arvioida tämäntyyppisiä riskejä. Tässä syöksykierre toimii samalla lailla kuin tämä kaikennielevä sosiaalivaltio yleensä: ei siitä vankilaan joudu, mutta elinikäiseksi sosiaalitapaukseksi, ja siitä nouseminen on harvinaista ja epätodennäköistä. Tunnen minä sellaisiakin tapauksia kyllä, jotka siitä ovat nousseet. JA mitä politiikka tässä voi tehdä: No ei se kiristäminen nyt ainakaan tähän mekanismiin auta. Tai perun vähän: se voi auttaa, jos vaikka kiinnijäämisestä ei tule merkintää, mutta joutuu vaikka töihin. Kaikenkaikkiaan se, että joku parikymppinen sattuu polttamaan (ja ehkä kasvattamaan) kannabista, on aika hiton huono syy altistaa ihminen sosiaalikoneiston kaikennielevälle halaukselle.
Joko tämä on täyttä huuhaata, tai sitten kaikki sukulaisten puolisoidenkin suvut ovat täynnä näitä taparikollisia. Vielä 80-luvulla pontikankeitto oli todella yleistä pirkanmaalla. Olen juonut itse pontikkaa vielä 90-luvun puolivälin tienoilla, ja silloin se oli kyllä tosin jo katoavaa kansanperinnettä.
Siis pontikkaa keitettiin ihan tavallisten omakotitalojen autotalleissa. Väitän että työväenluokkaisemmilla alueilla ei sellaista naapurustoa löytynyt, jossa ei pontikkapannua ollut. Varmaan joskus 90-luvulle tultaessa se oli jo aika pitkälle kadonnut.
Mutta siis, en kiistä etteikö kulutus olisi kasvanut, varmaan on kasvanut rajustikin, mutta väitän että tilastoihin kirjaamaton kulutus on kyllä ollut suurempaa kuin mitä annat ymmärtää.
Lisäksi en oikein tajua sitä, että 80-luvulla ns. pultsareita oli moninkertaisesti enemmän kuin nykypäivänä. Miten tämä(kään) on mahdollista, jos kokonaiskulutusteoria kerran pitää paikkansa ja jakauman muoto säilyy? Kaiken järjen mukaan katujen pitäisi nykypäivinä olla täynnänsä puliukkoja, kun kerran kulutus on kasvanut niin paljon. Vai onko sittenkin niin, että a) kulutus ei oikeasti ole kasvanut ihan niin paljon ja b) sen jakauma on sittenkin muuttunut, eli ns. kokonaiskulutusteoria onkin ihan väärä.
Et osaa käyttää wikipediaa? Yksi näistä on ubiikki sieni Suomessakin ja kasvaa suunnilleen jokaisella nurmikolla. Sen poimiminen ja syöminen on kuitenkin laitonta. En tiedä mitä laki sanoo, mutta jos se sanoo, että sen “kasvattaminen” on laitonta, niin periaatteessa joku 75% suomalaisista omakoti- ja rivitaloasujista on huumerikkollisia.
Tämä on nimenomaan seikka, joka usein unohdetaan. Historiallinen muistikuva kieltolain ajasta vääristyy pitkälti siksi, että alkoholin juonti oli sosiaalisesti hyväksyttyä niissä piireissä, jotka historiaa kirjoittavat. Viinaa joivat upseerit, poliitikot (erityisesti oikeistolaiset), ylioppilaat, taiteilijat ja yhteiskunnan yläkerros. Näissä piireissä kieltolain noudattamiseen suhtauduttiin vähän niin kuin nykyään 10 km/h rutiininomaiseen ylinopeuden ajamiseen: kyse oli omantunnonkysymyksestä, johon toisten ei ollut sosiaalisesti hyväksyttävää puuttua. Se, että Ståhlbergin presidenttikaudellaan järjestämissä tilaisuuksissa noudatettiin kieltolakia, oli aikalaisista lähinnä pikantti yksityiskohta, joka selittyi hänen laillisuusmiestaustallaan
Raittiutta ajaneet yhteiskuntapiirit olivat kyllä vaikutusvaltaisia, mutta he eivät olleet mukana kirjoittamassa ajankuvaa piirtäneitä romaaneja, elokuvia ja historiateoksia.
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus.htm
Tuolla aiheesta yksi käppyrä, joka ei tue teoriaasi siitä että lähikaupan keppana olisi vain korvannut pontikankeittoa. Pikemminkin tullut rinnalle. Lisäksi sitten EU-aikana tuonti lisääntynyt.
Itse luulisin että jakauma on nimenomaaan muuttunut. Tämä liittyy Viherinssin ja Roguen pohtimaan ongelmakäyttäjän määritelmään. Aamuysiltä Alkon/lähikapakan/kaljakaupan edessä odottelevat rantojen miehet ovat ikävä ilmiö muttei ehkä se suurin kansanterveydellinen ongelma kuitenkaan. Täysin työkykyinen nainen joka juo puoli viinipulloa illassa eikä tule kovin kovaan humalaan eikä riehu kännissä ei todennäköisesti pidä itseään ongelmakäyttäjänä. Kunnes sitten maksa sanoo kymmenen vuoden päästä poks, tätä puolta asiasta näkee käsittääkseni nykyään sairaaloissa ihan eri malliin kuin Ennen Vanhaan.
Sanooko maksa oikeesti poks pitkällä tähtäimellä jos juo puolikkaan viinipullon illassa? Eiks Etelä-Euroopassa vedetä standardina pari lasia viiniä päivässä ainakin stereotyypin mukaan?
En ole asiantuntija, mutta lääkärien mukaan kyllä. Suomessa maksasairauksia tulee jostakin syystä kulutustasoon nähden enemmän kuin muualla. Annos tai kolme annosta alkoholia päivässä (naisella) saattaa olla ratkaisevastikin eri asia. Miehellä riskirajat on hiukan korkeammalla, jota tuo pari lasia päivässä ei vielä täytä.
Jos maksasairauksia tulee Suomessa kulutustasoon nähden enemmän ku muualla, ni mun nähdäkseni se viittais joko siihen, että suomalaisilla on geeniperimässä joku maksasairauksille altistava tekijä tai sitten siihen, että suomalaisten alkoholinkäyttö on jakautunu eri tavalla ku vertailumaissa. Muut mahollisesti vaikuttavat seikat vakioituna tietty.
Kun tiedetään, että Suomessa jakauma poikkee muista euroopan maista nimenomaan silleen, että rapajuoppoja on enemmän ja päivittäisiä kohtuuviininnautiskelijoita vähemmän ku muualla, niin johtopäätös tuntuis olevan just päinvastanen ku mitä tarjosit. Ts. maksasairaudet vaikuttais johtuvat oleellisesti suurkulutuksesta eikä päivittäisestä kohtuukulutuksesta.
Jos kyse on kärpässienestä, niin ehkä näin. Psilosybiiniä/psilosiinia sisältäviä sieniä on oikeasti aika paljon vaikeampi tunnistaa/löytää. Kumpikin sienilaatu myös edustaa sellaista huumausaineiden ryhmää, jonka suosio on lähes aina ollut hyvin marginaalinen, eikä niiden käytön houkuttelevuutta tai addiktiopotentiaalia ole järkeä verrata yleisempiin viihdeaineisiin. Hallusinogeeneihin on aika vaikea jäädä koukkuun, eikä niiden käyttäminen ole viihteellistä tai rentouttavaa siinä mielessä kuin suurin osa ihmisistä nämä adjektiivit käsittävät.
Olen ihan satavarma, että sitä sientä ei minun asuntoni pihalla tällä hetkellä ole. Tai en ihan satavarma, mutta ei lumen päällä ainakaan ole. Joten ei, en sillä wikilläkään sitä alkaloidia tähän hätään löydä.
Plus että ymmärtääkseni hallusinogeenisillä, piristävillä ja rauhoittavilla aineilla on kovasti eroja. Eli jos haluaisin jotain kovasti piristävää vaikkapa pirin tapaan, niin ei, en tiedä mistä sitä saisi.
Toisaalta olen ihan satavarma siitä, että viinaa löydän kahden kilometrin säteeltä ihan helposti juuri nyt.
Minusta tuossa on edelleen erittäin suuri saatavuusero.
Pari lasia viiniä päivässä on sillä rajalla naisilla. Aikaisemmin se oli terveydelle haitattoman käytön yläraja, mutta nyttemmin rajoja ollaan tutkimustulosten perusteella ruuvattu jopa alaspäin.
Maksasairauksien esiintyvyys menee varsin lineaarisesti alkoholinkäytön kanssa, ja tämä koskee myös viinimaita. Vaikka siellä osataan olla ördäämättä kännissä kohtuuttomasti, maksasairauksien esiintyvyys on kuitenkin korkea. Vai miltä kuulostaa se, että esimerkiksi vuoden 2000 ympärillä maksakirroosikuolleisuudessa EU:n kärjessä on Itävalta? Ranska, Italia ja Portugali ovat samoilla nurkilla, samoin kyllä kotoisa Suomemmekin.
Viinaan liittyy ongelmia siis sekä kännikäytössä että ei-kännikäytössä. Ongelmat ovat kuitenkin erilaisia. Sosiaalisesti asiansa hoitava suurkuluttaja voi selvitä oikein hyvinkin ympäristönsä kannalta, mutta kansanterveyden kannalta tilanne on eri.
Joo, juuri noin, mutta alkuperäinen pointtini oli lähinnä se että tuntumani mukaan osa suomalaisista ei tuommoista tissuttelu-suurkulutusta laske lainkaan ongelmakäytöksi. Eli siis just hiukan riskirajat ylittävä jatkuva käyttö, mutta niin että aamuisin päästään töihin, perhe pysyy kasassa eikä poliisinkaan kanssa tule ongelmia. Viherinssi tiivisti asian hyvin.
Totta. Kun tuollainen käytänössä lähes täysin alkolisoitunut suurkuluttaja tulee eläkeikään, se voi juoda itsensä henkgiltä parissa vuodessa. Omassa lähipiirissä on pari tämmöistä tapausta.
Se että voi hoitaa päivätyönsä, ei tarkoita etteikö olisi alkoholisti. JOs joka ilta juo puoli pulloa viiniä, on todennäköisesti alkoholisti.
Olen saanut ilokseni huomata huumekeskustelun tilan kohentuneen viime vuosina huomattavasti. Vielä vuosituhannan vaihteessahan ei saanut edes keskustella siitä, että mitä jos huumepolitiikkaa liberalisoitaisiin. Nykyään onneksi ihmisillä on helppo pääsy ihan oikeaan tieteelliseen tietoon internetin kautta.
Tuskin kukaan enää tosissaan väittää, että huumeiden kieltolaki toimisi millään tasolla. Huumeet(kuten kaikki päihteet) ovat väärinkäytettynä haitallisia, sitä ei voi kieltää.
Tosiasia on kuitenkin, että laittomat päihteet ovat vielä monin verroin enemmän haitallisia kuin laillistetut päihteet. Nykyäänhän mm. kannabiksen suurimpia haittavakutuksia ovat sen laittomuudesta johtuvat sosiaaliset haitat.
Kiteytettynä väittäisin, että huumeiden kieltolaki on kumottava kahden perimmäisen syyn takia:
1. Yksilön vapaus. Ei ole eettisesti oikein rankaista ihmistä niistä teoista, jotka eivät aiheuta suoria haittoja muille. Joku tulee nyt varmaa sanomaan, että eettistä ongelaa ei ole, koska yhteiskunta kustantaa päihteiden käytön kustannukset. Se on mielestäni kuitenkin kestämätön perustelu. Samaa perustelua voitaisiin käyttää minkä tahansa toiminnan kieltämiseen.
2. Yhteiskunnalliset seikat. Liberaalin huumepolitiikan ei tiedetä lisäävän käyttömääriä. Viitteitä on jopa päinvastaisesta kehityksestä. Toisaalta kieltolain kumoaminen vähentää muita huumeista aiheutuvia haittoja, kuten syrjäytymistä, rikollisuutta ja harmaata taloutta.
Sananakin jo huume on suomalaisessa yhteiskunnassa sellainen peikko, jota ei haluta käsitellä millään loogisilla argumenteilla. Huumeet käsitetään pelkästään pahana asiana. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Toivoisin kieltolakihenkisten tutkimaan hetken päihteiden käytön historiaa ja kieltolain syntyä. Kieltolaki on peräisin 1900-luvun alun Yhdysvaltain sisäpoliittisesta agendasta. Ei siinä sen jalonpaa syntytarinaa ole.
Etten vahingossa yllytä tai syyllisty avunantoon, en sano sen sienen nimeä enkä kuvaile sitä. Eräästä tunnetusta verkkosanakirjasta kyllä löytyy tiedot. Enkä siis puhu kärpässienestä. Punainen kärpässieni on toki suunnilleen yhtä yleinen, mutta käsittääkseni se on aika huono päihdekäytössä.
Ai niin, semmoisenkin unohdin, että (hiha-arvio) varmaan liki puolella hoidetuista piha-alueista kasvaa eräs hyvin tunnettu koristekasvi, jonka dimetyylitryptamiinipitoisuudet ovat riittävän korkeat jatkojalostukseen. Jatkojalostus on triviaalia tavallisesta supermarketista saatavilla “kemikaaleilla”. Se on sukua eräälle energiakasville, jossa pitoisuudet ovat niin korkeat, että ihan vakavissaan tätä on pidetty esteenä ko. energiakasvin kasvattamiseksi polttoaineeksi.
Olen itseasiassa melkein varma, että lähes jokaisessa kotipihassa on useampia kasveja, joiden jalostaminen huumeksi (lainopillisessa mieleissä) onnistuu. Tämä johtuu siitä, että dimetyylitryptamiini, ja sen sukuiset aineet, kuten psilosiini ja psilosybiini esiintyvät vähäisissä määrissä kaikissa kasveissa ja joissakin suuremmissa pitoisuuksissa. Tämän vuoksi ihmisellä ja eläimillä on ns. veri-aivoeste ja tämän vuoksi myös eläimillä on runsaasti ensyymejä, jotka hajottavat näitä aineita. Nämä aineet ovat osa normaalia biologiaa, mutta jatkojalostuksella niiden pitoisuuksia vain nostetaan sen verran korkeiksi, että ne päätyvät aivoihin häiritsemään niiden normaalia toimintaa.
Saatavuus ei hallusinogeenien kohdalla ole oikeasti ongelma. Niiden “vaarallisuus” keksittiin vasta 1960-luvulla, kun syntyi teorioita, joiden mukaan esimerkiksi hipit ja muut vaarallisia ideoita saaneet ihmiset olivat tulleet hulluiksi hallusinogeenien vuoksi. Teoria menee jotenkin niin, että ne saavat ihmiset kyseenalaistamaan vallitsevat normit (tämä tuskin on oikeasti edes totta; todennäköisemmin vastakulttuureissa käytetään näitä aineita siksi että ne ovat paheksuttuja) ja hylkäämään yhteiskunnan. Tälle ei tietenkään ole mitään oikeasti tukea, mutta kun tämä keksittiin amerikkalaisten konservatiivien poliittiseksi aseeksi 60-luvun lopulla, niin se onnistuttiin myymään ympäri maailman aika tehokkaasti. Oikeastaan tätä todellisuuden uudelleenmäärittelyä täytyy todella ihailla. En tiedä onko missään höpöjutussa onnistuttu koskaan yhtä hyvin ja pitkää aikaa.
Ilmeisesti sekä huumeet että rynnäkkökiväärit ovat sellaisia hyödykkeitä, joiden käyttö ei liity mitenkään saatavuuteen.
Sitä en vaan mitenkään ymmärrä, miten voi yhtäaikaa olla vakaasti sitä mieltä että tuliaseiden saatavuudella ei ole mitään merkitystä ja huumeiden saatavuudella on tai vaihtoehtoiseti jos huumeita saatavuudella ei ole merkitystä, niin rynnäkkökiväärejä pitäisi säädellä.
Kumpaankin tavaraan sopii täysin samat argumentit, yksilön vapaus, rikollisuus niiden hankinnassa ja niin edelleen, mutta jostain kumman syystä aseiden vapautta kannattavat tuppaavat vastustamaan huumeiden vapautta ja huumeiden vapautta vastustavat vastustavat aseiden vapautta.
TM
Jatkojalostus on triviaalia
Niin on pontikankeittokin, mutta se oli silti yllättävän harvinaista vielä silloinkin kun se kannatti (olen omistanut kaksi pontikkapannua ja se herätti suurta ihmetystä opiskelijapiireissä ja jos jonkin kannattaa keittää itse viinansa niin opiskelijan).
Edelleen tätä keskustelua vaivaa eriytymättömys. Mistä täällä oikein puhutaan?
1. Poistetaan regulointi ihmiselle huumaavia vaikutuksia aikaansaavilta aineilta kokonaan. Saa ostaa, myydä, valmistaa ja välittää, kunhan elintarviketurvallisuutta noudatetaan.
2. Sama mutta niin, että valtio myy monopolinsa kautta (à la Alko).
3. Vapautetaan joko mallin 1 tai 2 tavalla joitakin huumeita, vaikkapa halusinogeenit ja kannabinoidit. (Tai vaikkapa kokaiini.)
4. Ei vapauteta mitään, mutta ei rankaista joidenkin huumeiden käytöstä tai pienimuotoisesta kaupasta.
5. Ei rankaista käytöstä, ohjataan hoitoon.
6. Jatketaan nykylinjalla, jossa kaikki on kiellettyä ja sanktioitua.
Vaihtoehto 6 on se tuttu kotimainen, viitosesta on kansainvälisesti hyviä kokemuksia (vaikkapa Hollannin heroinistit). Nelonen tuntuisi olevan aika neutraali ainakin tilanteessa, jossa käyttö on joka tapauksessa laajalle levinnyttä. Toimintatavoista 1–3 moderni kokemuspohjainen tieto puuttuu kokonaan, joten niitä voi perustella vain tutkimustiedolla ja oletuksilla, ei kokemuksilla.
Jotenkin tämä argumentointikin on mennyt kirvesvarsi-linjalle. Tuntuuko tutulta:
A: “Kokaiini pitäisi tuoda Alko-tyyppisesti saataville, koska Etelä-Amerikan huumesota on hävitty.”
B: “Huumeiden vapauttaminen lisäisi saatavuutta meidän oloissamme, mistä seuraisi käytön lisääntyminen.”
C: “Jokaisen kotipihasta löytyy kasveja ja sieniä, joista saa yleisesti saatavilla olevilla kemikaaleilla jalostettua hallusinogeeneja.”
Tässähän kaikki voivat olla oikeassa samaan aikaan…
Oma kantani on se, että huumeidenkäyttäjät ovat keskimäärin säälittäviä reppanoita, ml. etanolin ja nikotiinin käyttäjät. Mutta reppanuus ei ole rikos, ja siksi kaikkia vaihtoehtoja pitäisi tarkastella mahdollisimman realistisilla silmälaseilla ilman ideologisia painotuksia.
Ideologian paikka on vasta sitten, kun eri vaihtoehtojen vaikutukset on mahdollisimman hyvin selvitetty. Sen jälkeen pääsee tasapainottelemaan erilaisten arvojen välillä.
Uhreista:
Naapurit, jotka joutuvat haistelemaan kypsyvää kotikasvatussatoa (siihen ei tarvita todellakaan huumekoiraa, pontikankeittokin on nykyisin hajuttomampaa) ja pelkäämään pöysttelijöiden vesiviljely-sähköasennussysteemin aiheuttmisa tuhoja.
Lähiympäristö, josta pössyttelijät pöllivät jokseen kaiken mikä irtoaa, ihan kotimaisin voimin. Ylipäätään “harrastamisen” rahoittaminen ei onnistu edes ns viihedekäyttäjiltä.
Perhe ja sukulaiset, jotka sekä rahoittavat tapaa että ihmettelevät kiinnostuksen kohteita ja vähän lähimuistin pätkimistä (sekä hajun peittelyä vaikka tupakoinnilla). Syrjäytyminenkään ei ole yhteiskkunnan antaman rikollisleiman vika, vaan yksinkertaisesti arkiaskareet eivät pössyttelijää kiinnosta, kauppa ja toimeentulotuksi ovat ihan ok ja jah man.
Ylipäätään keskustelussa ei paljoa piitata meistä sivullisista.
“Broken windows” ‑mallissa idea on, että kun yhteisön suistuminen alkaa pienemmistä ongelmista ja se myös pysäytetään puuttumalla elämänlaatuun liittyviin asioihin, kuten töhryihin, hajoitettuihin paikkoihin, julkijuopotteluun ja ylipäätään pummeiluun. Jos edes pieniä asioita ei saada kuntoon, menee myös usko isommista muutoksista.
Huumesodassa huomiota kannattaisi suunnata juuri ruohonjuuritason kotikasvattajiin. Ihan vain elämän laadun parantamiseksi.
Subutekxin laillistaminen aiheuttama kierro löytyi tästä ketjusta. Heroiinikuolemat olisivat ehkä muutenkin vähentyneet. Saatavuuden mukana tuli mahdollisusu rahoittaa harrastus helposti katukaupalla ja hankkimalla uutta asiakaskuntaa, joka muuten olisi älynnyt pysyä erossa heroiinista. Tulos — käyttäjien roima lisäys.
Käytön osittainen laillistaminen ja nykyinen käyttörangaistuksen olemattomuus myös nosti kynnystä puuttua väärinkäyttöön, joka samalla lisäsi suvaitsevaisuutta huumekultuuria kohtaan.
Ikävä kierre.
Kannattaa myös muistaa, että suonensisäsiten huumeiden käyttäjä tuotata veronmaksajille miljoonalaskun ja käytännössä on poissa työelämästä.
JTS sulla selvästi asenne peittoaa tietämystä. Ihmisten holhoaminen on ihan herttaista, ja joskus tarpeellistakin, mutta siltä osin kuin se ei ole mahdollista, se on yksistään haitallista. Toi kotikasvatusilmiantohysteria on mm. saanut chili-harrastajien keskuudessa v‑käyrän nousemaan hälytyslukemiin, kun kotietsintöjä on tehty arveluttavan kasviharrastuksen vuoksi. Tötsyttelijöistä suurin osa myös nimenomaan harrastaa touhua samalla tavoin kuin kaljottelua.
Huumehommissa vastenmielistä on sen kytkeytyminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja koska noi mömmöt on nopein tapa rikastua, niiden myynti tuo resursseja kaikkein arvelluttavimmalle väestönosalle. Ton broken windows ‑mallin haittapuolena onkin se, että liian holhoava mentaliteetti synnyttää ennen pitkää mafian.
Asiaa kannattaa tarkastella marginaalilla. Koska hallusinogeenien hankkiminen on triviaalia, kiristäminen ei ainakaan voi niihin juuri vaikuttaa. Teolliseen laboratoriokamaan varmaan voi, ja on onnistuttukin. Esimerkiksi lsdtä ei varmaan saa hankittua juuri mistään, en ainakaan ole kuullut.
Jossain kohtaa lakien valvominen ja toimeenpano tulee kalliimmaksi ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Hallusinogeenien osalta on todennäköisimmin näin.
Kokakauppa kulkee käsikädessä asekaupan kanssa. USA taistelee kokakauppaa vastaan ja se tuottaa kärsimystä, ja samalla se ei tee yhtään mitään ehtääkseen asekauppaa USA:ta väliamerikkaan ja sen aiheuttama kärsimys on vielä suurempi. Mistä muualta mafia saavat aseita? Väli ja etelä Amerikka ovat täynä aseita, Venezuelassa voit helposti ostaa pistooli, revolveri 50 — 100 eurolla aivan kotiovelta. Tämä liittyy suoraan huumekauppaan.
@JTS
Luettelemistasi uhreista: jos sen kannabiksen voisi ostaa laillisesti, sitä harvempi viitsisi kotikasvattaa naapurien kiusaksi, eikä sen takia tarvitsisi varastella, ja perheen ja sukulaisten rahoja menisi vähemmän.
Te huumesodan kannattajat ihan säännönmukaisesti perustelette huumesodan niillä ikävillä asioilla, jotka saadaan juurikin huumesodalla aikaan. Eikö parempia argumentteja löydy?
Tuo tilasto ei voi pitää paikkaansa.
Mitenköhän tilastoimaton kulutus tilastoidaan? Jos se perustuu kyselyihin niin luotettavuus lienee samaa luokkaa kuin seksikumppaneita laskettaessa.
Käppyrän mukaan sekä tilastoimaton että tilastoitu kulutus on ollut kasvussa. Arkikokemus taas väittää, että tilastoitu on noussut ja tilastoimaton laskenut. Toki tämä on subjektiivinen näkökanta johon oma ikä myös vaikuttaa, mutta silti.
80-luvulla oli suhteellisen yleistä keittää pontikkaa. 90-luvun alkupuolella siirryttiin kotiviiniin ja pirtua ja vodkaa salakuljetettiin Venäjältä. Edes spurgut eivät enää juo Lasolia tai kölninvettä ja epäilen matkustajatuonninkin kääntyneen laskuun veronalennusten myötä. Näitä ovat korvanneet marketin halpakaljat eli tilastoitu kulutus.
Missä muodossa kasvanut tilastoimaton kulutus muka juodaan?
Höpönlöpön sentään. Alkossa myytävä kannabis olisi aivan varmasti nykyistä kannaa kalliimpaa. Kylläjän se hampun polttelu oli ainakin omina yliopisto-aikoina jopa halvempaa kuin ryyppääminen ja nopean googlauksen perusteella nykyinenkin loppukäyttäjän gramman hinta on kympin tai alle. Grammalla kyllä leijuu tovin omissa maailmoissaan.
Sitäpaitsi halpuuden ja kasvatuksen mahdollisuuden takia harvemman tarvitse varastella rahoittaakseen käyttöänsä. Varasteluntarve ei vähenisi kalliimman alko-kannan takia.
Eli argumentti laillistamisesta käytön kalleuden takia nyt vaan ei päde, koska aine on jo nyt halpaa.
Huomasin tämän nyt vasta.
Missä kohtaa olen kannattanut aseiden nykyistä tiukempaa kontrollia? Ja toisaalta, jos ne vedetään samalle viivalle (sic!) niin eikö sitten ole niin, että nykyisellään aseet ovat selvästi vähemmän laittomia kuin huumeet, vai kuinka?
En viitannut erityisesti sinuun.
Huumausaineet ovat määritelmän mukaan laittomia päihteitä.
Tehokkain ratkaisu olisi jonkilainen ihonalle asennettava siru, joka mittaisi ihmisten verestä jatkuvasti arvoja ja lähettäisi datan poliisille. Poliisi saisi heti tietoon jos ihmisen veressä olisi kiellettyjä aineita. Rikollisuuden seuranta pääsisi aivan uudelle tasolle. Tähän mennessä mitkään keinot 50 vuotta kestäneessä huumesodassa eivät ole toimineet
http://www.emcdda.europa.eu/userfiles/image/ar2011/ar2011Figure19.gif
Suomi on edelleen huumekuolemisssa kärjen tuntumassa. Portugali oli suomen rinnalla jokunen vuosi sitten, nyt ero maidemme välillä on helvetillinen.
http://www.stm.fi…nt_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-21604.pdf
Tämä linkki ei ole vitsi eikä se ole huumoria. Se kertoo, että seuraavat 4 vuotta mietitään sitä, että olisiko aika alkaa miettimään sitä että pitäisi miettiä että pitäisi tehdä jotain.
http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194758327118/artikkeli/subutex+ei+ole+kadonnut.html
Ja lopulta realismia suomesta. Poliisi keskittyy kannabikseen ja jättää kovat kamat sivulle tutkinnassa koska on resurssipula.
CIA ei valvo huumekauppaa, se kuuluu virastolle nimeltä Drug Enforcement Administration (DEA).*
Noh mummielest se kuuluu aika paljonki jos CIA:n lentokoneita tippuu alas täynnä kokaiinia. Jenkit painosti mexicon presidentin huumesotaan. Tämän sodan ainut motiivi on se että huumeparonit pitää pysäyttää että jenkit saa itse sen monopoliaseman huumeiden myynnissä ja että tulevaisuudessa mexico voitaisiin liittää jenkkeihin. Jenkit nämä maailman “hyvikset” kohottavat imagoaan ja sepittää kaikkee soopaa oikeuttaakseen sodat joilla tavoitellaan vaan lisää mammonaa. Esim. Afganistan ennen ja jälkeenpäin. Nyt siellä kasvaa taas papaver somniferumia. Vaikka sekin oli vain kasvojenkohotus kun media virheellisesti uutisoi että jenkit poltti oopium pellot ja paha on nyt poissa. Vaikka totuus on se että sen jälkeen jenkit käärii ite herska masset. Totuus ei lue iltapäivälehdessä totuus on piilotettu meiltä ammattimaisten valehtelijoiden toimesta.
Järkevä kirjoitus Osmolta. On hyvä myös muistaa, että huumeongelma on kieltolaista huolimatta edelleen varsin mitätön ongelma globaalilla tasolla. Maailmassa on 30–35 miljoonaa huumeiden ongelmakäyttäjää. Joten alkoholin ja tupakan aiheuttamiin haittoihin verrattuna huumeongelma olisi järkevällä huumepolitiikalla sangen helposti hoidettavissa.
Toisaalta huumausainerikollisuus on valtava ongelma, jonka kieltolakipolitiikka on synnyttänyt. Nämä kaksi ongelmaa sekoitetaan keskenään, mikä on taas oma ongelmansa. Vai mitä Osmo?
Milloinkohan tulee aika, että alkoholi kaikissa muodoissaan todetaan huumeeksi, kuten kaikki keskushermostoon vaikuttavat aineet ? Nimittäin juridisesti on aika hassua, että yhteiskunta voi päättää ilman logiikkaa- mikä aine on mitäkin(sallittua tai kiellettyä) — ilman että se pitää paikkaansa itse tuon logiikan kanssa. Laillista siis toinen, mutta toinen ei.
Eli, millä perusteella jokin x‑aine on huume, mutta alkoholi taas ei ole huume. ?
Onhan monia aineita, mitkä ovat myrkkyjä sekä lääkkeitä — kyse on annoksesta. Tupakka on nykytiedon mukaan vaarallisempaa kuin cannabis. Kaikki tämän melko tietävät, mutta myöntäminen on yhtä uskovaisen tiukassa. Soppa siis on samanlaista ruususen unta vuosikymmenestä toiseen — eli vaikka tieto muuttuu, niin mielipiteet ja totuus eivät muutu.