Myanmarin sotilasjuntta luopuu vapaaehtoisesti vallasta?

Oppo­si­tio vei jok­seen­kin kai­ken Myan­ma­rin täy­te­vaa­leis­sa. Kos­ka vain osa par­la­ment­ti­pai­kois­ta oli täs­sä vai­hees­sa jaos­sa, oppo­si­tio ei nous­sut val­taan, vielä.

Olem­me­ko näke­mäs­sä soti­las­jun­tan vapaa­eh­toi­sen val­las­ta luo­pu­mi­sen, kuten Bang­ko­kin suur­lä­het­ti­läs Sir­pa Mäen­pää ker­toi tam­mi­kuus­sa, kun kävim­me tutus­tu­mas­sa uusiu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen mark­ki­noi­hin?  (Kat­so mat­ka­ker­to­mus Bang­ko­kis­ta.)

Soti­la­se­lii­tin nuo­ret jäse­net ovat saa­neet mat­kus­taa ulko­mail­la ja havain­neet, että naa­pu­ri­mail­la menee pal­jon parem­min. Maa on toden­nut poli­tiik­kan­sa hedel­mät huo­noik­si, päät­tä­nyt muut­taa kurs­sia , avau­tua ulko­maa­il­mal­le ja siir­tyä asteit­tain demokratiaan.

Demo­kra­ti­aan ei voi siir­tyä kuin asteit­tain maas­sa, jos­sa oppo­si­tio ei ole jär­jes­täy­ty­nyt ja vaik­ka oli­si, oppo­si­tiol­la ei ole eikä voi olla maan joh­ta­mi­seen vaa­dit­ta­vaa osaamista.

Poliit­ti­sia van­ke­ja on vapau­tet­tu, sen­suu­ria höl­len­net­ty ja nyt pääs­tet­tiin run­saat nel­jä­kym­men­tä oppo­si­tion edus­ta­jaa parlamenttiin.

Olot Myar­ma­ris­sa ovat alkeel­li­set, eikä toi­mi­vaa infra­struk­tuu­ria ole, joten se kai­vat­tu vau­raus on pit­kän tien päässä.

Har­voin on mikään dik­ta­tuu­ri havain­nut ole­van­sa vää­räs­sä ja päät­tä­nyt lak­kaut­taa itse itsensä.

Voi­ko tämä olla totta? 

 

13 vastausta artikkeliin “Myanmarin sotilasjuntta luopuu vapaaehtoisesti vallasta?”

  1. Har­voin on mikään dik­ta­tuu­ri havain­nut ole­van­sa vää­räs­sä ja päät­tä­nyt lak­kaut­taa itse itsensä.

    Voi­ko tämä olla totta? 

    Har­vi­nais­ta, mut­ta ei tämä ennen­kuu­lu­ma­ton­ta ole: aina­kin Chi­les­sä dik­ta­tuu­ri tote­si teh­neen­sä teh­tä­vän­sä ja että nyt on parem­pi luo­pua val­las­ta ja siir­tyä koh­ti demokratiaa.

    Ei Pinoc­het sii­tä tosin kii­tos­ta saa­nut. Etsi­tään­kö­hän Myan­ma­rin val­las­ta­luo­pu­jia kan­sain­vä­li­sil­lä pidä­tys­mää­räyk­sil­lä muu­ta­man vuo­den päästä?

  2. Ehkä on hiu­kan lii­oi­tel­tua väit­tää, ettei maas­sa ole (rautatie)infrastruktuuria. Brit­tien läh­dön jäl­keen rata­verk­koa on laa­jen­net­tu, eikä se pituu­del­taan aivan mitä­tön ole. Suo­ri­tus­ky­vyn nos­ta­mi­sek­si ei siis aivan nol­las­ta ole tar­peen aloittaa.
    http://www.asiatradehub.com/burma/railways.asp
    http://www.seat61.com/Burma.htm

    Aung San oli Bur­man uudel­lee­nit­se­näis­ty­mi­sen ark­ki­teh­ti. Saa­pa näh­dä, palaut­taa­ko tyt­tä­ren­sä Suu Kyi koti­maa­han­sa demo­kra­tian yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä nuo­rem­pien soti­lai­den kanssa.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  3. Tun­te­mat­ta Myan­ma­rin tilan­net­ta lain­kaan, suh­tau­dun skep­ti­ses­ti aja­tuk­seen val­las­ta luo­pu­mi­ses­ta. Saat­taa tie­tys­ti olla, että junt­ta on oikeas­ti luo­pu­mas­sa val­las­ta hyvi­ne aikei­neen, mut­ta yksi mah­dol­li­suus on myös se, että junt­ta on semen­toi­mas­sa val­taan­sa ja ideo­lo­gi­aan­sa muil­la tavoil­la, aivan kuten Tur­kis­sa aikoinaan.

    Tur­kis­sa soti­laat kaap­pa­si­vat val­lan kol­me ker­taa 1960–1980 ‑luvuil­la. Armei­jan pai­nos­tuk­sen seu­rauk­se­na saa­tiin 1980-luvun alus­sa läpi perus­tus­la­ki, joka oli läpi­ko­tai­sin kema­li­soi­tu­nut. Tämän jäl­keen armei­jan ei enää tar­vin­nut teh­dä val­lan­kaap­pauk­sia, kos­ka koko oikeus­jär­jes­tel­mä oli val­jas­tet­tu puo­lus­ta­maan kema­lis­min periaatteita. 

    Vii­me­ai­koi­na kema­lis­tien lin­nak­keet ovat mur­tu­neet yksi toi­sen­sa jäl­keen, mut­ta edel­leen kema­lis­mi elää vah­va­na perus­tus­lais­sa. Sama tilan­ne voi olla Myan­ma­ril­la edes­sä. En tie­dä mitä ideo­lo­gi­aa junt­ta puo­lus­taa, mut­ta sen vai­ku­tuk­set saat­ta­vat näkyä vie­lä pit­käl­le tule­vai­suu­des­sa, vaik­ka val­ta näin muo­dol­li­ses­ti oli­si­kin vaihtumassa.

  4. Cos­ta Rican soti­las­junt­ta­han lopett­ti itsen­sä ja lopet­ti samal­la koko armeijan. 

    USA antoi turvatakuut.

    Vii­me aikoi­na kun huu­me­so­ta on alka­nut sekot­taa koko Välia­me­rik­kaa, Cos­ta Rican mal­li on hiu­kan instabiloitunut.

  5. Ja Syy­rias­sa ei luo­vu­ta vapaa­eh­toi­ses­ti. Tus­kin sekään tie val­lan­pi­tä­jil­le kovin hyvä on, eri­tyi­ses­ti hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä kärsivät.

    Aasial­le uusi tii­ke­ri tekee hyvää, mut­ta minus­ta täl­läi­nen muu­to­saal­to on var­sin glo­baa­li. Esi­mer­kik­si Väli-Ame­ri­kas­sa on his­to­rian ensim­mäis­tä ker­taa uskal­let­tu sanoa ääneen, että huu­me­so­ta ei toi­mi, ja uhma­taan USA:ta sano­mal­la että nämä maat lopet­taa sodan vaik­ka itse.

  6. Näin se on aina mennyt.
    Eliit­ti, so. kunin­kaat, ovat aina teh­neet pesäe­ron hei­tä ruok­ki­vaan rahvaaseen.
    Niin nyt­kin. Bule­var­dil­la asu­va öky­ri­kas väki ei kat­so hyväl­lä kon­tu­lan vaurastumista.

    Se ero, sii­nä se rik­kau­den iha­nuus on.
    P.S. Oli­ko 600 ses­ter­tius­ta hyvä kuu­kausi­palk­ka vuon­na 1 tai 2 ?
    Eihän vih­reät edis­tä eriar­vois­tu­mis­ta, eihän?

  7. Nige­rian soti­las­junt­ta luo­vut­ti myös val­lan 1999 vapaa­eh­toi­ses­ti, Krei­kan soti­las­junt­ta luo­vut­ti val­lan lopul­ta vapaa­eh­toi­ses­ti, vaik­ka asi­aan tosi vai­kut­ti väki­val­tai­set pro­tes­tit ja tap­pio tur­kil­le Kyprok­sel­la. Myös Argen­tii­nan junt­ta luo­vut­ti val­lan demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le presidentille.

    Ylei­ses­ti soti­las­jun­tat tai­pu­vat hel­pom­min luo­pu­maan val­las­ta kuin hen­ki­lö­kul­tin itsel­leen luo­neet diktaattorit.

  8. Wiki ker­too Myan­ma­ris­ta mm. seuraavaa:

    Myan­mar siir­tyi alku­vuo­des­ta 2011 sivii­li­hal­lin­toon lähes vii­den­kym­me­nen vuo­den soti­las­val­lan jäl­keen. Län­si­maat ja oppo­si­tio piti­vät vaa­le­ja epä­re­hel­li­se­nä ja val­lan­siir­toa näen­näi­se­nä. Noin 20 soti­las­joh­ta­jaa luo­pui ase­mas­taan juu­ri ennen par­la­ment­ti­vaa­le­ja voi­dak­seen aset­tua sivii­lieh­dok­kaik­si, ja näi­tä enti­siä soti­las­joh­ta­jia valit­tiin sit­ten kaik­kiin mer­kit­tä­viin vir­koi­hin kuten par­la­men­tin puhe­mie­hek­si, pre­si­den­tik­si, varapre­si­den­tik­si ja ministereiksi.

    Mar­ras­kuun 2010 par­la­ment­ti­vaa­leis­sa soti­las­jun­tan tuke­ma USDP-puo­lue sai jopa 80 % par­la­ment­ti­pai­kois­ta. Par­la­ment­ti valit­si USDP-puo­lu­een joh­ta­jan Thein Sei­nin pre­si­den­tik­si, ja hän van­noi vir­ka­va­lan­sa 30. maa­lis­kuu­ta 2011. Samal­la maa­ta hal­lin­nut soti­las­junt­ta lakkautettiin.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Myanmar

    Eli vähän niin kuin uumoi­lin­kin edel­lä. Kyl­lä näis­sä kehit­ty­vis­sä mais­sa siir­ty­mi­nen demo­kra­ti­aan näyt­tää nou­dat­ta­van häm­mäs­tyt­tä­vän yhden­mu­kais­ta kaavaa.

    1. Se, että Myan­ma­rin ensim­mäi­set vaa­lit oli­vat vähän mitä sat­tuu, sopii hyvin väit­tee­seen vai­heit­tai­ses­ta val­lan­vaih­dok­ses­ta. Täy­te­vaa­leis­sa oppi­si­tio sai jok­seen­kin kaiken.

  9. Bur­man armei­jan joh­ta­va ken­raa­li Min Aung Hlaing puo­lus­taa armei­jan joh­ta­vaa ase­maa poli­tii­kas­sa, kos­ka se toi­mii (yllä­tys yllä­tys) koko maan hyväk­si. Sat­tu­nees­ta syys­tä Ken­raa­li on myös huo­lis­saan perus­tus­lain suojelemisesta:

    Pro­tec­ting the cons­ti­tu­tion is one of the main res­pon­si­bi­li­ties of the army as we build our count­ry into beco­ming a modern, pros­pe­rous and deve­lo­ped democ­racy” he said.

    Perus­tus­la­ki takaa armei­jal­le kes­kei­sen roo­lin maan poli­tii­kas­sa, mikä tar­koit­taa mm. 25% par­la­men­tin pai­kois­ta. Oppo­si­tio­joh­ta­ja Aung San Suu Kyi pitää jär­jes­te­lyä epä­de­mo­kraat­ti­se­na ja toi­voo, että perus­tus­la­kia muutettaisiin.

    http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-17522177

    Same shit, dif­fe­rent country

  10. Oli sii­nä van­has­sa hal­lin­nos­sa jotain hyvää­kin. Kaa­voi­tuk­ses­sa ja raken­ta­mi­ses­sa osoit­ti­vat ete­vyy­ten­sä uut­ta pää­kau­pun­kia rakentaessaan.

  11. Pari ker­taa Bur­mas­sa käy­nee­nä olen vah­vas­ti sitä miel­tä, että EU teki vaka­van kar­hun­pal­ve­luk­sen bur­ma­lai­sil­le aset­taes­saan maan talous­saar­toon. Raja­naa­pu­ri Kii­na­han ei täl­lai­sis­ta moraa­li­sis­ta saar­rois­ta piit­taa yhtään ja ostaa Bur­man raa­ka-aine­va­ro­ja (jalo­puu­ta, jalo­ki­viä). Näin soti­las­junt­ta on saa­nut saar­ron aika­na yllin kyl­lin varo­ja mut­ta kan­sal­ta vie­tiin EU:n pää­tök­sel­lä kaik­ki yhtey­det ulko­maa­il­maan ja käy­tän­nös­sä jätet­tiin yksin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.