Salattu sopimus

75 vastausta artikkeliin “Salattu sopimus”

1. Yleen­sä jos huo­maa sopi­vansa hyp­päämis­es­tä kaivoon, kan­nat­taa peru­ut­taa, vaik­ka tulisikin takinkään­tösyytök­set. Moni moka olisi Suomes­sakin väl­tet­ty, jos saisi vai­h­taa mielipi­det­tä ilman takinkääntöä.

   Eikä ole paljoa juh­lim­ista, jos Suo­mi hyö­tyy jotain siitä, että kreikkalaisil­ta ote­taan enem­män. Mitä tahansa tapah­tuukin, niin parem­pi olisi päästää ihmiset roikku­mas­ta löysästä hirrestä. Enkä tarkoi­ta sil­mukan kiristämistä. Epäti­etoisu­us lie­nee tuhoisam­paa, kuin selvä kuva niukas­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Itse asianomaisia nilkke­jäkin voisi tuo­da välil­lä syyte­tyik­si, eikä vain pistää poli­isia kurit­ta­maan mielenosoittajia.

   Toiv­ot­tavasti ei kulunut kovin mon­taa patia tämän sopimuk­sen aikaan saamiseen Brysselissä.

   Vastaa

2. Yleltä tuli jokin aika sit­ten doku­ment­ti, konkurssi­val­tio, jos­sa käsitelti­in Etelä-Euroopan maid­en lisäk­si Argen­ti­inaa. Doku­mentin perus­teel­la Argen­ti­inan tie vaikut­taisi viisaammalta. 

   Muis­taak­seni Argen­ti­inan “EK:n” nokkamies ker­toi Argen­ti­inan talouden laskun pysähtyneen nopeasti dol­larikytkök­sen purkamis­es­ta ja vien­ti oli alle vuodessa jo vah­vasti ylijäämäinen.

   Vastaa

3. Ode:

   Jos Kreik­ka pysyy eurossa, se ei selviä, vaik­ka saisi kaik­ki velka­nsa anteek­si. Maal­la ei ole mil­lä mak­saa tuon­ti. Ain­oa mah­dol­lisu­us on deval­vaa­tio ja se taas edel­lyt­tää, että on val­u­ut­ta joka devalvoida. 

   Val­taosa ekon­o­mis­teista on sitä mieltä, että eurosta eroamisen kaaos aiheut­taisi Kreikan taloudelle enem­män vahinkoa kuin tur­is­mi hyö­ty­isi. Jos Kreikalla olisi merkit­tävää vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta tilanne olisi eri­lainen, mut­ta kun ei ole (ja tur­is­mikin on surkean pieni osu­us BKT:stä). Kreik­ka joutuu tuo­maan jopa merkit­tävän osan elintarvikkeista.

   Myös ylivoimainen enem­mistö taval­li­sista Kreikkalai­sista vas­tus­taa drak­maan palu­u­ta, kuin­ka ajat­telit pakot­taa Kreikan eroamaan?

   Vastaa

   1. En pako­ta ketään, Yritän ennus­taa. En nimit­täin myöskään usko, että muut maat suos­tu­vat rahoit­ta­maan Kreikan ali­jäämiä loputtomiin.
      Ekon omistit ovat asi­as­ta myös eri mieltä. Kukaan ei tiedä totuutta.

      Vastaa

4. Itseäni tässä asi­as­sa arve­lut­taa se, että eräis­sä tapaukissa vaku­us­sopimus voi myös lisätä Suomen riskejä.

   Eli tämä Kreikan mak­sukyvyt­tömyy­den takia otet­tu “vaku­us”, aiheut­taisi lisäkus­tan­nuk­sia Suomelle siinä äärim­mäisen hypo­teet­tis­esa tapuk­ses­sa, että Kreik­ka olisikin yllät­täen maksukyvytön. 

   Selvä… Juuri kuin kuvit­telin, ettei tämä tari­na enää hul­lum­mak­si voi muuttua.

   Jää oikeas­t­aan yksi kysymys: Mikä on oma henkilöko­htainen puo­lus­tuk­sesi tämän jatkok­er­to­muk­se­na etenevän tragiko­me­di­an tukemiselle eduskunnassa?

   Vastaa

5. pekka:
   Val­taosa ekon­o­mis­teista on sitä mieltä, että eurosta eroamisen kaaos aiheut­taisi Kreikan taloudelle enem­män vahinkoa kuin tur­is­mi hyötyisi. 

   Ja mis­sähän tämä äänestys on pidet­ty? (juu, ja henkilöko­htais­es­ti en var­maan olisi anta­mas­sa äänioikeut­ta niille ekon­o­mis­teille, joiden mielestä euro alun­perin oli hyvä ajatus)

   Vastaa

6. Län­si­mainen talousjär­jestelmä on kuin huonos­ti toteutet­tu, sul­jet­tu mon­en kom­po­nentin ja arkkite­htu­urin tieto­jär­jestelmä jos­ta puut­tuu doku­men­toin­ti. Edes tietotekni­ikan asiantun­ti­jat eivät saa siitä enää selkoa. Nyt men­nään kri­i­sistä kri­isi­in, paikkail­laan, tue­taan paketeil­la, rukoil­laan ja toiv­otaan ja rauhoitel­laan markki­noi­ta, sit­ten tulee seu­raa­va kri­isi. Olisi hylät­tävä koko raken­nel­ma mut­ta kenel­läkään ei tun­nu ole­van uskot­tavaa visio­ta mis­tään paremmasta.

   Vastaa

7. Selvä, syy salaamiselle on perustel­tu, mut­ta onko se laillinen?

   Vastaa

8. Salaami­nen ei ole Suomes­sa julk­isu­us­lain takia Suomen hal­li­tuk­sen ja sopimu­sos­a­puolten välil­lä sopimuk­sel­la sovit­tavis­sa ole­va asia. Samal­la perus­teel­la salaamien ei ole myöskään hal­li­tuk­sen oma­l­la päätök­sel­lään päätet­tävis­sä ole­va asia, ellei salat­tavi­in osi­in ole julk­isu­us­lain mukaista perustet­ta. Jokainen sana sopimuk­ses­ta ei voi olla liike­salaisu­ut­ta. Niiden muiden osien pitäisi olla julkisia.

   Vastaa

9. Juhani Salo­vaara:
   Yleen­sä jos huo­maa sopi­vansa hyp­päämis­es­tä kaivoon, kan­nat­taa peru­ut­taa, vaik­ka tulisikin takinkään­tösyytök­set. Moni moka olisi Suomes­sakin väl­tet­ty, jos saisi vai­h­taa mielipi­det­tä ilman takinkääntöä.

   Jos Suomes­sa osat­taisi­in perustel­la mielip­i­teet jotenkin muutenkin kuin yksinker­taisel­la mutul­la, takinkään­tösyytök­siä tulisi vähemmän.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara: Jos Kreik­ka kohta­puoli­in ilmoit­taa, ettei tästä tule mitään, emmekä me aio mak­saa mitään, Suo­mi on lisän­nyt vas­tu­itaan etu­pain­ot­teis­es­ti ja kär­sii enem­män kuin muut. 

    Täl­lä vas­tu­iden etu­pain­ot­teisu­udel­la kai tarkoi­tat etu­pain­ot­teista osal­lis­tu­mista pysyvään vaku­us­ra­has­toon? Nyt saata­vat vaku­udet ovat kuitenkin Kreikan toisen tukipaketin vakuuk­sia. Mikäli pysyvästä vaku­us­ra­has­tos­ta myön­netään mitään tuk­i­lain­o­ja, pitäisi kai hal­li­tu­so­hjel­man mukaan näillekin saa­da omat vaku­udet. Vai onko tästä demarei­den tärkeim­mästä vaalilu­pauk­ses­ta aiko­mus livetä pysyvän vaku­us­ra­has­ton yhteydessä?

    Vastaa

11. Onko “Ekon omistit” taha­ton kir­joi­tusvirhe vai hien­o­varainen piik­ki siihen suuntaan?

    Vastaa

12. Sha­keem,

    siinä Argen­ti­ina-doku­men­tis­sa san­ot­ti­in myös että deval­vaa­tion seu­rauk­se­na yksi­tyisen ja julkisen kulu­tuk­sen volyy­mi las­ki reilusti. Sehän on sinän­sä luon­nol­lista kun velka­an­tu­mi­nen on johtunut siitä että kulu­tus on ollut tulon­muo­dos­tus­ta suurempi.

    Ulko­maankau­pan ali­jäämät jot­ka johtu­vat korkeas­ta investoin­ti­ta­sos­ta eivät ole yleen­sä olleet haitallisia.

    Mitä tapah­tuu kreikkalaiselle ter­vey­den­huol­lolle kun suurin osa lääkkeistä tuo­daan maa­han ulko­mail­ta ja sairaaloil­la on jo nyt ollut vaikeuk­sia mak­saa laskujaan?

    Deval­vaa­tio voi myös taval­laan johtaa pakkosäästämiseen jos yksi­tyi­nen ja julki­nen kulu­tus supis­tu­vat ja resursse­ja siir­tyy nyt aiem­paa kan­nat­tavam­man vien­ti­te­ol­lisu­u­den käyt­töön investoitavak­si. Täl­löin tule­vaisu­udessa myös yksi­tyi­nen tulon­muo­dos­tus voi palau­tua kestävälle tasolle ja kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen jää vain väli­aikaisek­si eikä pysyväksi.

    Itä­val­ta­laisen koulukun­nan edus­ta­jana min­un luul­tavasti pitäisi olla tyy­tyväi­nen täl­lais­es­ta esimerk­istä kollek­tivis­tisen talous­poli­ti­ikan näin suures­ta epäon­nis­tu­mis­es­ta, mut­ta koko sotkus­ta ei var­masti jää kenellekään mitään iloittavaa… 🙂

    Vastaa

13. tuo sop­pari avataan KHOn päätök­sel­lä aikanaan. Salaami­nen on häpeäl­listä Suomelle.

    Samoin kuin kun­ta­selvi­tusten talous­laskelmien salaaminen

    vm kun­nos­tau­tuu oikein stal­in­is­tise­na laitoksena.

    Onnek­si per­sut valit­taa näistä idioot­ti­mai­sista päätöksistä.

    Vastaa

14. Kreikan toinen talouden tuk­i­jal­ka on merenkulku eikä sitäkään voi verottaa.

    Ja jos Kreik­ka siir­tyy drak­maan niin se ei paljoa auta, sil­lä todel­lise­na val­u­ut­tana tulee pysymään euro tai dollari

    Näin kävi Venäjäl­läkin 1990 luvul­la NL romahdettua,kaikki mah­dolli­nen kaup­pa käyti­in dollareilla.Markatkin kel­pa­si­vat ihan hyvin .
    Rupla oli roskaval­u­ut­ta, jota käytet­ti­in ves­sas­sa paperin puutteeseen

    Drak­ma olisi myös roskavaluutta.

    Parem­pi olisi tehdä Kreikas­ta Sak­san eteläi­nen osaval­tio ja jät­tää murhe yhdelle sen aiheuttajista

    Vastaa

15. Soi­ni on muis­taak­seni sanonut jo aika kauan, että tää tukemistie ei onnis­tu. Mitä enem­män nyt lukee eri­laosoa jut­tu­ja, sitä enem­män siihen uskon. Toi jut­tu noista vakuuk­sista vaatisi var­maan jonkun SK:n tason ihmisen ker­toon, onko sil­lä mitään mieltä. Suo­mi ain­oa halu­a­va? Muut val­tiot tyhmiä?
    Voiko jotain puoluetta/politiikkoa pan­na joskus raas­tu­paan hölmöi­ly­istä? Islannis­sa kai jotain sem­moista menossa?

    Vastaa

16. Eurokri­isin hoitoon on alus­ta alka­en liit­tynyt puolit­taista salailua ja asioiden pitämistä tahal­lis­es­ti epä­selv­inä. Välil­lä korot on uno­hdet­tu laskelmista pois ja välil­lä laskelmia ei ole ollenkaan.

    Ihmette­len myös sitä, että kansane­dus­ta­jille riit­tää, että heille annetaan vain mah­dol­lisu­us lukea vakuuk­sista laa­dit­tu sopimusteksti.

    Kyl­lä kaikkial­la, myös yri­tyk­sis­sä, valmis­telijoiden pitää selit­tää vaikeatkin asi­at ymmär­ret­tävästi. Päät­täjille pitää laa­tia per­in­po­h­jainen ana­lyysi, jos­ta käy ilmi lop­putulemat eri­laisil­la skenaarioilla.

    Syy salailu­un ja puut­teel­lisi­in ana­lyy­sei­hin tuskin on kuitenkaan virkamiehissä. Näyt­tää vah­vasti siltä, että asi­aan vaikut­taa poli­it­ti­nen ään­tenkalastelu, joka vie jälleen voiton avoimes­ta, läpinäkyvästä ja rehellis­es­tä toimin­nas­ta. Tämä heiken­tää kansalais­ten uskoa suh­muroivi­in poliitikkoihin.

    Vähin­tä, mitä hal­li­tuk­sen nyt pitäisi tehdä on se, että vaku­us­sopimuk­ses­ta julka­istaisi­in kansan­ta­juinen totu­u­den­mukainen rautalanka-analyysi.

    Vastaa

17. Alku­vai­heessa tuo vaku­us koos­t­uu Kreikan val­tion papereista. Ne on tarkoi­tus vai­h­taa ajan vuo­den 2014 lop­pu­un men­neessä johonkin rahanarvoiseen

    Siis mitä ihmettä tuol­la tais­telu­parin val­tio­varain­min­is­teri — päämin­is­teri korvien välis­sä oikein liikkuu, vai kuka sit­ten ikinä täl­lais­es­ta läh­es rikol­lis­es­ta idi­o­tismista on oikein vas­tu­us­sa? Eihän niitä vakuuk­sia nyt hyvä­nen aika enää vuon­na 2015 tarvi­ta, jos/kun kreik­ka on men­näk­seen nurin, se on sen tehnyt jo aikaisem­min 95% varmuudella.

    Jos Kreik­ka kohta­puoli­in ilmoit­taa, ettei tästä tule mitään, emmekä me aio mak­saa mitään, Suo­mi on lisän­nyt vas­tu­itaan etu­pain­ot­teis­es­ti ja kär­sii enem­män kuin muut. Siinä vai­heessa vakuute­na on niitä Kreikan val­tion papereita.

    Voiko val­tio­varain­min­is­ter­iltä vaa­tia vahin­gonko­r­vauk­sia oikeusteitse, jos tämä on tehnyt veron­mak­sajien rahoil­la jotain näin usko­mat­toman typerää?

    Vastaa

18. Minä olen aivan var­ma, että Suo­mi (SDP?) on “tilan­nut” sopimuk­sen salaamisen. Stasi-lis­takin voitaisi­in muiden maid­en puoles­ta, julka­ista, mut­ta siinäkin Suo­mi on “tilan­nut” sen salaamisen”.

    Ei mene aikaa, kun joku osaa ostaa sen salatun sopimuk­sen Kreikas­ta joltain sopijaosapuolelta.

    Suomen salailu- ja hyväveli­jär­jestelmä jää jatku­vasti kiin­ni epäre­hellisyy­destä housut kin­tuis­sa. Esson baaris­sakin kaik­ki tietävät, mis­tä on kysymys.

    Vastaa

19. Onhan se sopimus huono, kos­ka muut takaa­jat sen vahin­go­niloaan peit­telemät­tä hylkäsivät.
    Salauk­sen syy on oletet­tavasti raho­jen “likainen” määrän­pää joka ei ole pelkästään yksi­tyiset pankit, kos­ka se on jo yleis­es­ti tiedossa.

    Vastaa

20. Joo joo:
    Onhan se sopimus huono, kos­ka muut takaa­jat sen vahin­go­niloaan peit­telemät­tä hylkäsivät.

    Tot­ta kai se on huono, kos­ka se sel­l­aisek­si tahal­laan jär­jestet­ti­in. Se oli ran­gais­tus siitä viivästyk­ses­tä, jot­ka vakuuk­sien vaa­timi­nen aiheut­ti. Se, että viivästys ei johtunut Suomes­ta vaan näistä muista maista, jot­ka päät­tivät alun­perin olla otta­mat­ta vaa­timus­ta todes­ta, luon­nol­lis­es­tikin vain pahen­si rangaistusta.

    Suomen olisi pitänyt jät­täy­tyä sopimuk­ses­ta pois puh­taasti jo siltä poh­jal­ta, että muut osa­puo­let neu­vot­te­liv­at tätä kyn­nyskysymys­tä mala fide.

    Vastaa

21. Palkkavero pois, arvon­lisävero tappiin.

    Vastaa

22. Yliopis­tosäätiöt Oxford Har­vard …pani­vat mil­jarde­ja stipendi­ra­has­toi­hin­sa ja kam­pusten henkevöit­tämiseen taide‑,opintosali- ja oppi­sisältö­plu­ral­is­min ynnä syvyy­den dimen­siois­sa. Mis­täkö mil­jardit ? Rahapeleistä. Toto­ssa voit­taa kun varmis­telee viimeisen päälle kaik­ki vai­h­toe­hdot vaik­ka samal­la oma mar­gin­aali euroa kohti hioutuukin ohkasek­si. Mut­ta latoo sit­ten euro­ja sitä pak­sum­min ! Vielä pitää olla se suo­jaus (=hedge) eli varmis­tus että tallil­la on oma agent­ti. Oli hän sit­ten rav­in­toekspert­ti tai ken­gi­tys-hiekan­sirun-aset­ta­ja tai ohjas­ta­jan heila.

    Tämä on talousilmiökent­tää. Tiedet­tä on osa­ta tätä ja sovelt­a­mi­nen tähtää rahantekoon. Hevosve­to­jen lisäk­si voit pela­ta öljyllä,kahvilla,koroilla,valuutoilla ja
    ostel­la osakepääomapot­te­ja joil­la yhdis­tel­lä liike­toim­intaketju­ja maa­pal­lon ympäryk­sille. Koti­maas­sa yhdis­tä vaikka­pa Mehiläiseen hoito­lat ja Ter­veystaloon leikkaamot, sekä ylläpidä veroval­tio mak­sa­jana. Tar­ja Haloselta saat vielä mitallinkin kuten Indus­tri Kap­i­talis­sa (=MedOne ja Attendo,pj.Michael Lilius.Mitalli meni Ruot­si­in IK:n perus­ta­jalle Björn Save­nille 2008. Ik oli wal­len­bergspin­ni Lon­toos­ta) ‑markki­noin­ti­aineis­tok­si.

    Rahat näi­hin pelei­hin lainataan eläkey­htiöistä ja korko­ra­has­toista. Peliy­htiön osakkei­ta on vähänlaisesti,mutta koko voit­to koituu näille. Sik­si oman pääo­man tuot­to­pros­en­tit ihan tavanomais­es­ti 15 — 30 % . Lainatun pääo­man tuot­to jää mur­to-osak­si minkä varmis­ta­vat keskus­pankit eli val­tio­val­lat. Rahaa on rutkasti,mutta tuot­to laseroidaan osakkeille. Pikkuer­iä osakkeista eri kuviois­sa annetaan myös lakko­ra­has­toille ‑salali­it­to­laisu­u­den tun­non pönkit­tämisek­si koska­pa eläkesäästö­jen ensioikeus ja tärve­ly sekä ylisu­uret asun­tolu­ot­tokip­pauk­set työkansalle ovat a ja o uus­rikkaiden säädylle.

    Pankkien ulkop­uolelle mut­ta talu­tus­nuo­raan syn­tynyt var­jopankki­maail­ma ohjaa ‑henkilöinä ide­olo­giana ja toim­intakäytän­töinä- globaalin kap­i­tal­is­min ja sen ylähuoneen finanssi-insti­tuu­tioiden prak­sista maail­man ja ihmiskun­nan arjessa.
    Jotkut nälkään­sä kurnien jotkut hyvän­tah­toista net­tikir­joit­telu­aan suoltaen.

    Finanssikri­i­sis­sä puh­jeten 2007 meno sai siipeen­sä eikä uut­ta puhkua ala kuu­lua. Onnek­si Suo­mi sen­tään teki mitä van­hanaikaisim­man (kun his­to­ria 1/4 vuo­sisa­taa) johdanais­s­wapin Kreikan tiimoil­ta. Olikin syytä sala­ta moko­ma pankki­i­irien joh­dat­telu kun muu Euroop­pa veit­sen­teräl­lä keikkuen yrit­tää hyö­dyn­tää rahamaail­man heikkout­ta sen pysyväk­si kaven­tamisek­si ja yli­her­ru­u­den tait­tamisek­si ‑poli­ti­ikan ja demokra­t­ian saa­da taas tilaa.
    Juk­ka Sjöstedt

    Vastaa

23. on muuten niinkin, että jos tuo sop­pari voidaan sala­ta vain sik­si että sopimu­sos­a­puoli vaatii ja halu­taan olla höveliä, niin mikäs sit­ten estää esimerkik­si kun­taa salaa­mas­ta liike­tont­tikaa­van perustei­ta tai ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­sa voisi lait­taa luovu­tuskir­jat salaisik­si, sit­ten aikanaan vas­ta nähtäisi­in kuka siihen alkaa rak­en­ta­maan. Itse asi­as­sa kun­nat voisi­vat laitaa salaisek­si ison osan toimin­nas­taan kun ker­ran enem­män ja enem­män käytetään ostopalvelui­ta. Koulu­ruoan koos­t­u­mus voitaisi­in sala­ta liike­salaisuute­na kuten myös van­hus­ten­huol­lon laatu­tiedot. Ihan lin­jasss vm:n kanssa.

    Vastaa

24. Kan­nat­taa muuten miet­tiä niitä rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja, joi­ta kul­lakin suo­ma­laiselle poli­it­tisel­la ryh­mäl­lä kesäl­lä 2011 oli:

    1) Jät­täy­tyä pois tukipaketeista

    2) Jät­täy­tyä pois tukipaketeista

    Ja

    1) Luva­ta rahoi­tus ERVV:n kaut­ta ilman mitään riskien hallintaan liit­tyvää lisäsopimusta

    2) Luva­ta rahoi­tus, mut­ta vaa­tia lisäehtoja

    Kokoomus ei olisi läht­enyt hal­li­tuk­seen sel­l­aisen puolueen kanssa jolle tuo Kreikan rahoi­tus olisi ollut kyn­nyskysymys. Perus­suo­ma­laiset jäivät oman ilmoituk­sen­sa mukaan pois juuri tuon asian vuoksi…

    Peri­aat­teessa siis sopimus suo­jaa jonkin osu­u­den Suomen saami­sista, mut­ta kus­tan­nuksin. Suo­mi joutuu nos­ta­maan lisälainaa mak­saak­seen pääo­mao­su­u­den etu­a­jas­sa rahoi­tusvä­li­neelle ja tästä seu­raa korkoku­lu­ja. Ilmeis­es­ti Suo­mi myös menet­tää rahoi­tusvä­li­neestä tule­via korko­tu­lo­ja, mut­ta näitä tuskin on tulos­sa muutenkaan.

    Ja sulku­tilin velka­pa­per­it pitäisi oikeas­t­aan vaa­tia vai­h­ta­maan Suomen val­tion joukkovelka­kir­joi­hin, jol­loin luot­toriskiä ei pitäisi olla olemassa.

    Vastaa

25. Sopimuk­ses­ta on ker­rot­tu, että se on mon­imutkainen. On san­ot­tu, että sen ymmärtämi­nen vaatii paljon talousti­etämys­tä. Sopimuk­sen san­o­taan myös ole­van varsin laa­ja, usei­ta sato­ja sivu­ja. Lisäk­si sopimus on englan­nin kieli­nen ja siinä käytet­ty ter­mi­nolo­gia perus­tuu amerikkalaiseen käsitteistöön. 

    Hal­li­tus antaa kansane­dus­ta­jalle mah­dol­lisu­u­den lukea sopimus­ma­te­ri­aali valvo­tusti eduskunnassa.
    Kaikki­nainen kopi­oin­ti on kiel­let­tyä. Mukana ei saa olla ketään luotet­tua, jol­ta voisi kysel­lä erim sopimusko­h­tien merk­i­tys­tä tai tarkoi­tus­ta. Koko pitkä tek­sti pitää siis kään­tää mielessään suomek­si ja ymmärtää suo­raan luke­mal­la. Sopii hyvin tämän hal­li­tuk­sen muis­sakin asiois­sa tekemi­in älyt­tömi­in päätöksiin. 

    Kansane­dus­ta­jalle on annet­tu hal­li­tuk­sen hyväksymä lyhen­nelmä sopimuk­sen pääko­hdista. Hal­li­tus­puolueet ovat pet­täneet kansaa pahem­min kuin koskaan Suomen his­to­ri­as­sa. Kuitenkin Soin­in­mä­ki ker­too että kansane­dus­ta­jan voi tässä asi­as­sa luot­taa hal­li­tuk­sen lyhen­nelmään. Mik­si näin?

    Eipä kade­hdi­tu­ta hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­jan tilanne. Toisaal­ta tiedos­sa on puoluei­den nykyi­nen epätel­lisyys. Tiedos­sa on myös yleinen vaku­us­sopimuk­sen vas­tus­t­a­mi­nen ja se, että sopimus saat­taa lisätä Suomen vas­tui­ta. Ja toisaal­ta tiedos­sa on puolue­jo­hta­jien jyrkkä käsky tukea vakuussopimusta. 

    Kyl­läpä tavalli­nen suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja on liris­sä. Olisi kivi kuul­la Soin­in­vaaran tun­teista. Kuin­ka tarkasti Soin­in­vaara kykeni omak­sumaan sopimuk­sen sisäl­lön? Kuin­ka tarkasti Soin­in­vaara kävi läpi sopimuk­sen pienel­lä paine­tut merk­i­tyk­sel­liset osat, liit­teet? Mikä on Soin­in­vaaran käsi­tys taval­lisen suo­ma­laisen kyvys­tä (kansane­dus­ta­ja) sisäistää ja ymmärtää ker­talukemisel­la kyseinen englan­nin kieli­nen siopimus?

    Soin­in­vaara pitää selvänä Kreikan todel­lista mak­sukyvyt­tömyyt­tä. Kun Kreik­ka menee konkurssi­in, Suo­mi menet­tääö takaa­mansa lain­o­jen ver­ran käteitä rahaa. Auki on vain ajanko­h­ta. Jos Kreik­ka menee mak­sukyvyt­tömök­si parin seu­raa­van vuo­den aikana, sopimus aiheut­taa Suomelle lisää rahan menoa heti. Jos Kreik­ka menee konkurssi­in vas­ta myöhem­min, Suo­mi saa 20 % menet­tämistään taku­u­ra­hoista takaisin 15 — 20 vuo­den kulut­tua. Ei hyvältä tunnu. 

    Kat­sooko Soin­in­vaara sopimuk­sen ole­van järkevä toimen­pide. Vas­taako sopimus niitä peri­aat­tei­ta, joi­ta Soin­in­vaara sitou­tui aja­maan pyrkiessään eduskun­taan? Kolkut­taako Soin­in­vaaran omaa tun­toa vihrei­den hal­li­tuk­ses­sa olon hinta?

    Vastaa

26. Anonyy­mi 11.03 0.45
    Aivan, jos Suo­mi on jotakin myötä­tun­tovelkaa saanut vuosikausien kiltin oppi­laan roolis­taan, niin kyl­lä se nyt tuh­lat­ti­in type­r­ään paikkaan.
    Nuo “vaku­udet” ovat SDP:n sisäpoli­it­tista peliä ja ilmeisen kalli­isti joudu­taan maksamaan.

    Vastaa

27. Juuri näin:

    Ja sulku­tilin velka­pa­per­it pitäisi oikeas­t­aan vaa­tia vai­h­ta­maan Suomen val­tion joukkovelka­kir­joi­hin, jol­loin luot­toriskiä ei pitäisi olla olemassa.

    Tätä jotkut tahot — eli lähin­nä kil­pail­e­vat kreikkalais­ten velko­jat — pitävät epäilyttävänä.

    Suomi­han saisi vakuute­na omia bon­de­jaan eli taval­laan etukä­teen sulku­tilin varat käyt­töön­sä, mikä ei sinän­sä ole huono, mut­ta varat ovat yleen­sä sulku­til­i­tal­letuk­sis­sa AAA-velkaa. Nyt vain sat­tuu ole­maan niin, että tässä on luon­tev­in­ta ostaa Suomne val­tion­velkaa. Aiankaan emme voi valit­taa varo­jen hap­pamis­es­ta, jos bondin arvo heikkenee.

    Vastaa

28. Sha­keem:
    Yleltä tuli jokin aika sit­ten doku­ment­ti, konkurssi­val­tio, jos­sa käsitelti­in Etelä-Euroopan maid­en lisäk­si Argen­ti­inaa. Doku­mentin perus­teel­la Argen­ti­inan tie vaikut­taisi viisaammalta. 

    Muis­taak­seni Argen­ti­inan “EK:n” nokkamies ker­toi Argen­ti­inan talouden laskun pysähtyneen nopeasti dol­larikytkök­sen purkamis­es­ta ja vien­ti oli alle vuodessa jo vah­vasti ylijäämäinen.

    Argen­ti­ina on Kreikkaan ver­rat­tuna kehi­tys­maa ja Kreik­ka kehit­tynyt talous. Toises­sa maas­sa asukkai­ta 40 miljoon­aa, toises­sa 10. Toisen BKT per naa­ma kol­mannes siitä mitä toises­sa. Argen­ti­inan kuu­luukin kas­vaa niin kuin kehit­tyvä talous, eihän se kaivon­po­h­jas­ta enää juuri alem­mas voisi päästäkään.

    PS. Argen­ti­ina mak­soi Ven­zue­lan avus­tuk­sel­la velka­nsa IMF:llä ja on jok­seenkin päässyt 10 vuodessa takaisin laina­markki­noille. Eli joku saat­taa taas jopa investoidakin sinne rahaa. Argen­ti­ina voinee nyt 10 vuot­ta myöhem­min sanoa että ratkaisu oli oikea, se ken­ties oli oikea Argen­ti­inalle. Mut­ta onko se sitä Kreikalle… sitä ei voi Argen­ti­inan perus­teel­la kukaan sanoa var­mak­si. Kreik­ka putoaisi alas paljon korkeam­mal­ta kuin Argen­ti­ina aikoinaan, ja se tun­netusti sat­tuu helkkarin paljon enemmän.

    Vastaa

29. Joo joo:
    Anonyy­mi 11.030.45
    Aivan, jos Suo­mi on jotakin myötä­tun­tovelkaa saanut vuosikausien kiltin oppi­laan roolis­taan, niin kyl­lä se nyt tuh­lat­ti­in type­r­ään paikkaan.

    No, ei ole saanut kuin hölmön maineen ja sekin men­ti­in vahvistamaan.

    Nuo “vaku­udet” ovat SDP:n sisäpoli­it­tista peliä ja ilmeisen kalli­isti joudu­taan maksamaan.

    Tuol­la määritelmäl­lä kaik­ki poli­ti­ik­ka on sisäpoli­ti­ikkaa demokratiassa.

    Minus­ta vaku­usa­ja­tus ei ollut huono tai tilanne huomioiden mitenkään väärin. Hölmöä oli suos­tua tuol­laiseen sopimukseen.

    Nyt ainakin pitäisi lähteä siitä olet­ta­muk­ses­ta, että Suo­mi otti tässä muiden puoles­ta pahasti takki­in ja että tätä Euroop­pa-poli­ti­ikkaa on koko ajan har­joitet­tu. Nyt on muiden vuoro alkaa antaa jotain takaisin tai sit­ten on selvää, että tämä on pelkkää oman edun kah­mimista, johon ei kan­na­ta osallistua.

    Vastaa

30. “Sil­lä on vien­ti­tuot­teena tur­is­mi, joka voisi alkaa kukois­taa, jos drak­ma devalvoidaan…”

    Kreikas­sa tur­is­mi on jo nyt 15% BKT­stä ja työl­lisyy­destä, eli Euroopan kärk­iluku­ja. En usko että tätä saadaan kansan­taloudel­lises­sa mielessä merkit­tävästi enää kas­vatet­tua, kaik­ki kreikkalaiset kun eivät kuitenkaan luon­nos­taan sovel­lu kesto­hymyisen ranta­zor­bak­sen rooliin.

    Vastaa

31. Mik­si kreikkalaisia sor­re­taan. Ovathan he tuoneet mei­dän suo­ma­laisillekin met­säläisille vuo­sisa­tais­ten kul­tu­urin opit ja per­in­teen. Jos ne nyt katso­vat ansaite­se­van hyvän elämän, mik­si ei. Ei tietenkään maail­man­jaa­juinen vir­tu­aa­li­nen raho­jen­si­ir­to “poli­ti­ik­ka” anna siihen myötä. Ei raha ole enää vas­tine luon­non­va­roille, osaamiselle,palveluille. Ei rahaa voi enää vai­h­taa kul­taan tai edes oravannahkoihin.Miksi ei anneta kreikkalais­ten opet­taa meillekin elämistä. Hyvää juus­toa kutu­ista, viiniä, kalaa, välimeren sine.Hmm. Pelatkoon ukot Backgam­mo­nia iltaisin ouzo­lasi kädessä.Rauha. Nau­rakoot maail­man­laa­juiselle tuotan­toelämälle, jos­sa ruudinkek­si­jä kiinalaiset ovat nyt vahvo­ja. Se heille suo­takoon. Jos näin menee ja suo­ma­laiset eivät oival­la hyvää elämää, voivat isot talous­mahdit ehkä teet­tää meil­lä vaik­ka elek­tron­i­ikkakom­po­nent­te­ja pienel­lä kor­vauk­sel­la. Ruileipä päivässä. Näin maail­ma kääntynee.

    Ystäväl­lis­es­ti eki

    Vastaa

32. ISDA päät­ti per­jan­taina että Kreik­ka on mak­sukyvytön, CDS:t on lauenneet

    http://www2.isda.org/

    Onnek­si suo­ma­laisil­lakin on oma CDS… vakuute­na Kreikan val­tion papereita.

    Muuten, vih­jaatko tek­stis­sä jotakin sopimuk­sen osa­puolista, kun

    pitäisi tutus­tua amerikkalaiseen […] mui­ta sopimuskump­panei­ta, joi­ta on useita.

    Luu­len­pa, että salauk­sel­la suo­jataan osa­puoli­na ole­via pankke­ja, jot­ka eivät ole kreikkalaisia.

    Vastaa

33. No, odotel­laan se KO:n vas­taus tuo­hon salaamiseen. Ja kyl­lä minä henkilöko­htais­es­ti ihmette­len, että ei ole yhtään niin selkärankaista sopimuk­sen näk­i­jää, että vuo­taisi sen medialle. 

    Mut­ta Timo Soinin ohel­la mm. Attac ja Heik­ki Patomä­ki ovat jo 3 vuot­ta sit­ten esit­täneet rak­en­tavia ratkaisu­ja kri­isin ratkaisemiseen, mut­ta ne eivät kelvanneet. 

    Tal­San Jan Hur­ril­la on myös ollut selkok­ielistä ana­lyysia viimeiset vuodet. Pari uus­in­ta Jan Hur­rin artikke­lia käsit­telee juuri näitä vakuuk­sia ja Suomen hur­jia velvol­lisuuk­sia Suomen Pankin kaut­ta: http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/03/04/tallaiset-kriisitoimet-ovat-kuin-monty-pythonin-sketsia/201224433/170 ja http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/03/07/saksaa-jo-hirvittaa-suomi-maksaa-mukisematta/201224680/170

    Vastaa

34. Minus­ta vaku­usa­ja­tus ei ollut huono tai tilanne huomioiden mitenkään väärin. Hölmöä oli suos­tua tuol­laiseen sopimukseen.Nyt ainakin pitäisi lähteä

    No ei itse vaku­usa­ja­tus ole huono ja on hellyt­tävää että Urpi­lainen yrit­tää pitää kiin­ni vaalilu­pauk­sis­taan, mut­ta tuo omakus­tan­teinen ja epämääräi­nen johdan­naisviritelmä ei ole mikään vaku­us ja syö kohtu­ut­tomasti poli­it­tista pääomaa.

    Vastaa

35. Joe Kreik­ka antaa val­u­u­tan (Drak­man) devalvoitua, sen kil­pailukyky para­nee ja Euro­ja vir­taa maa­han. Tämähän on hyvä seuraus.
    Ongel­mana on Sak­sa, joka tun­tee syyl­lisyyt­tä men­neisyy­destään ja mak­saa js maksaa.

    Vastaa

    1. sep­po
       Sak­sa tun­tee huol­ta pankeistaan.

       Vastaa

36. Mus­ta pitäisi vähän miet­tiä sitäkin, miltä täl­lainen touhu näyt­tää. Meil­lä on kuitenkin toise­na päähal­li­tus­puolueena SDP, joka teki vaali­teemak­seen nuo vakaudet. 

    Voiko avoimuu­teen ja demokra­ti­aan usko­va ihmi­nen aidosti puo­lus­taa sitä, että nyt kansa ei oikeas­t­aan tiedä täs­mäl­lis­es­ti, miten hyvin tuo vaalilu­paus on lunastettu.

    Ei ole oikein 2010-luvun poli­ti­ikkaa jät­tää asia muu­tamien osaavien virkami­esten ja poli­itikko­jen varaan eri­tyis­es­ti, kun poli­itikoista suurin osa ilmoit­taa, ettei sopimus­ta kun­nol­la tajua.

    Hal­li­tuk­sen pitäisi pyrk­iä avoimuut­ta kohti. Nyt sitä ei tehdä ja ihan syys­tä ihmisille herää kysymys moti­iveista. Ja niitä moti­ivei­ta ei voi kukaan hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­ja todis­taa ennen kuin doku­ment­ti on vuodet­tu TAI julkaistu.

    Vastaa

    1. Voiko avoimuu­teen ja demokra­ti­aan usko­va ihmi­nen aidosti puo­lus­taa sitä, että nyt kansa ei oikeas­t­aan tiedä täs­mäl­lis­es­ti, miten hyvin tuo vaalilu­paus on lunastettu.

       Sen kuin­ka hyvä sopimus on Suomen kannal­ta näkee julk­i­sisi­ta asiakirjoista.

       Vastaa

37. John Cochrane kir­joit­ti Kreikan deval­vaa­tios­ta pari kuukaut­ta sitten:
    http://johnhcochrane.blogspot.com/2012/01/should-greece-devalue.html

    Yksi point­ti oli, että deval­vaa­tio toimii vain kun devalvoidaan suht vakaa­ta val­u­ut­taa odot­ta­mat­ta. Jos Kreik­ka siir­tyy drak­maan kaik­ki odot­ta­vat että sitä tul­laan jatku­vasti devalvoimaan, eikä noista devalvoin­neista sel­l­aises­sa tilanteessa ole hyötyä.

    Vastaa

38. Oletko huo­man­nut VM:n sivuilleen per­jan­taina postaa­maan muu­tok­sen vaku­usjär­jeste­lyn kalvoe­si­tyk­seen? Muu­tos on päivät­ty 09.03, eli eduskun­ta äänesti väärän vakaus­sopimuk­sen poh­jal­ta Kreikan tukipaketista.

    Sopimuk­ses­sa ei ole enää main­in­taa siitä, että Kreikan val­tio lainaisi laina­pa­per­it kreikkalais­pankeille, vaan kreikkalais­pankit voivat antaa vaku­us­pros­es­si­in myös hal­lus­saan jo valmi­ik­si ole­via velkakirjoja.

    Tämä muut­taa sopimuk­sen luon­teen melko lail­la täy­delleen. Sopimu­sos­a­puoli ei enää ole Kreikan val­tio, eikä Kreikan val­tio enää lainaa velka­kir­jo­jaan pankeille. 

    Kir­joituk­sesi perus­tuu tuo­hon van­haan sopimusluonnokseen.

    Vastaa

39. Ja minä kun olin satavar­ma, että tämä salaami­nen on tilat­tu jut­tu. Ei olisi ollut ensim­mäi­nen kerta.

    Vastaa

40. “Tähän vai­h­to-oper­aa­tioon liit­tyy omat riskin­sä. Kuka ne ostaa?”

    Osmo olet ymmärtänyt asian väärin. Suomel­la ei ole riskiä Kreikan bon­di­en arvos­ta niiden vai­h­to­hetkel­lä. Suo­mi on sopin­ut euromääräisístä vakuuk­sista. Sil­loin bon­di­en nimel­lis­ar­vol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Käy luke­mas­sa sopimus uud­estaan. Voin pal­jas­taa sin­ulle, että käytän­nössä Suomen vaku­udet tule­vat muiden EU-maid­en kukkaros­ta. Ehkä jokunen hedge-rahas­tokin on ostolaidalla.

    Soinin plokissa on mon­ta virhet­tä ja varsin harmil­lista, että Soinin kir­joituk­si­in ote­taan kan­taa näin kevein rahkein.

    Vaku­udet suo­jaa­vat Suomea 40% bon­di­en leikkaus­ta vas­taan. Suomen vaku­usase­ma para­nee, kun AAA/AA-bon­dit kas­va­vat korkoa salkus­sa. Kos­ka Suomen vaku­usase­ma on parem­pi, niin Suo­mi voi luop­ua osas­ta korko­tuot­toa. Tämä on sama, mik­si pank­ki pystyy anta­maan asun­to­lainan edullisem­min kuin vaku­udet­toman lainan. Pienem­pi ris­ki = pienem­pi tuot­to­vaade. Pienem­mästä koros­ta huoli­mat­ta sopimus ei mak­sa Suomelle net­tomääräis­es­ti mitään, kos­ka saamme lainara­haa niin edullis­es­ti markki­noil­ta. (tähän toki voi tul­la muu­tos, jos Per­su­jen kaltaiset pop­ulis­tit nou­se­vat hal­li­tuk­seen ja markki­nat menet­tävät uskon­sa Suomen kykyyn selviy­tyä velvoitteistaan.)

    “Suo­mi on lisän­nyt vas­tu­itaan etu­pain­ot­teis­es­ti ja kär­sii enem­män kuin muut…”

    Olet totaalisen väärässä, kun seu­raat Soinin ajatuk­sen juok­sua ja luulet Suomen osu­u­den Kreikan lain­oit­tamis­es­ta ole­van het­kel­lis­es­ti suurem­pi, kos­ka mak­samme pysyvän vaku­us­ra­has­ton potin ker­ral­la. Tämä taas johtaa aja­tusharhaan, että mei­dän riskit oli­si­vat het­kel­lis­es­ti suurem­mat. Eivät ole. Usko­ma­ton­ta, että olet näin pihal­la tästä asi­as­ta. Tästäkin löy­tyy infoa Val­tio­varain­min­is­ter­iön sivuil­ta, jos vain jak­saa selvit­tää. Soi­ta Het­emäelle ja varmista asia. Kor­jaa sit­ten tämäkin asia seu­raavas­sa kirjoituksessasi.

    Osmo, ajat­telus­sasi on täy­delli­nen epälo­ogisu­us, jos pidät Kreikan tule­vaa konkurssia var­mana ja silti pidät vaku­us­sopimus­ta huonona.

    Vastaa

    1. Tek­isi mie­leni vas­ta­ta tuo­hon, kos­ka ongel­mana n se, että jos kreikan pape­rien arvo on nol­la, tuo sopimus ei mil­lään uuskot­taval­la taval­la muu­ta niitä arvokkaik­si. Vaik­ka joku on luvan­nut, mut­ta sen jonkin lupauk­sel­la ei ole paljo pain­oa olo­suhteis­sa, jos­sa Krei­ka ilmoit­taa, ettei mak­sa mitään.

       Vastaa

41. Otta­mat­ta kan­taa Kreik­ka oper­aa­tion järkevyy­teen, yritin ymmärtää sen VM:n sivuil­la ole­van kalvosetin vakuuk­sista, kun alkoi kir­joituk­sesi perus­teel­la epäi­lyt­tää koko vaku­us, jos se alkupääo­ma (900milj) olisi nyt vain Kreikan C luokan papere­i­ta Suomelle. Kuten aiem­mis­sa kom­menteis­sa on todet­tu sil­loin­han vaku­udel­la ei olisi mitään arvoa. Ymmärsin kuitenkin että nämä 900milj paper­it on tur­vat­tu Suomelle TRS (total return swap) sopimuk­sel­la kreikkalais­ten pankkien kanssa, kunnes myyn­ti­t­u­lot papereista on tuloutet­tu AAA papereik­si, jot­ka sit­ten kas­vaa korkoa sen 30 vuot­ta, jot­ta “täysimääräi­nen” vaku­us voidaan tarvit­taes­sa lunas­taa, TRS kai hie­man paran­taa tilan­net­ta, ainakin jos luot­taa kreikkalaisi­in pankkeihin.

    Mie­lenki­in­toiset ske­naar­io­than on sil­loin (pros­en­tit kat­sot­tu ouzo lasin pohjasta):

    1. Kreikan val­tion velka­pa­per­it menet­tää arvon­sa, kreikkalaiset sopimus­pankit selviää hengis­sä (30%)
    2. Val­tio ei selviä ja sopimus­pankit menee konkurssi­in (40%)
    3. Val­tio selviää, pankit ei (20%)
    4. Val­tio ja pankit selviävät (10%)

    Vaku­us­sopimuk­sen tuot­to Suomelle eri ske­naar­i­ois­sa (sopimuk­sen 2.2mrd osalta):
    1. 900milj vaku­udelle saadaan pääo­ma + tuot­to (3% korko) 30 v päästä. 2200milj tulot diskon­tat­tuna (3%) ilman riskil­isää se sama n. 900milj.
    2. Suo­mi ei saa vakuuk­sista tulo­ja, pankkien konkurs­seis­sa TRS sopimuk­set raukea­vat. Suo­mi menet­tää osan EVM osin­go­ista, kos­ka ne tilitetään sopimuk­sen mukaan pankeille n. ‑20milj.
    3. Suo­mi menet­tää osan EVM osin­go­ista, kos­ka ne tilitetään sopimuk­sen mukaan pankeille n. ‑20milj.
    4. Suo­mi saa EVM osinko­hyvi­tyk­siä n.20milj.

    Vaku­us­sopimuk­sen odotusar­vo =0.3*900milj+0.4*-20milj+0.2*-20milj+0.1*20milj=260milj

    Viisaam­mat ker­tokaa jos aja­tus ei toimi…

    Sopimuk­sen hin­ta, yksinker­taisim­mil­laan korko­tap­pi­ot 1–4 vuo­den aikana ylimääräis­es­tä 1.4mrd EVM sijoituk­ses­ta on hel­posti jo 100milj, joten sopimuk­sen net­to­vaiku­tus on korkein­taan muu­ta­man sata miljoon­aa, näil­lä toden­näköisyyk­sil­lä, mitään mil­jarde­ja ei olla lähelläkään.

    Ja tämä siis 70%-30% ole­tuk­sel­la että Kreik­ka ajau­tuu konkurssi­in ja kaik­ki velka­pa­per­it mitätöidään ja että val­tion konkur­sis­sa suomen sopimus­pankeista tai TRS sopimuk­sista selviäisi n.43% (30/70).

    Luvuista ja toden­näköisyyk­sistä voi perustel­lusti olla eri mieltä suun­taan jos toiseen, mut­ta mielestäni oleel­lista on, että suomen vaku­us­sopimuk­sen olema­tonkin kan­nat­tavu­us perus­tuu ajatuk­seen että Kreikan sopimus­pankit selviää vaik­ka val­tio menisi alta. Hesarista luin jutun että Kreikan pankit on poikkeuk­sel­lisen paljon lain­oit­ta­neet val­tio­taan, siitä voi arvail­la miten käy. Kreikan val­tion konkur­sis­sa Suomen TRS sopimusten ehdothan saat­taa vielä aiheut­taa paradok­saalis­es­ti sopimus­pankkien kaa­tu­misen, jos kukaan ei osta C‑papereita ennen Kreikan konkurssia ja suo­mi vas­tu­iden osu­us on merkit­tävä pankin taseessa. Sil­loin ske­naario 1 häviää kokon­aan ja tämä paperi on todel­la mus­ta pekka kädessä. Kuten toteat Suo­mi on lisän­nyt vas­tu­itaan etupainotteisesti.

    Salailunäkökul­mas­ta olisi siis nimeno­maan oleel­lista tietää sopimus­pankkien nimet ja sopimuk­sen ja etenkin TRS osu­u­den tarkat ehdot, mah­dol­liset ris­ti­in takaamiset, jot­ta voitaisi­in arvioi­da sopimuk­sen järkevyyttä.

    Vastaa

42. Kyl­lä sen sopimuk­sen voisi julk­istaa siten, ettei kir­joit­taisi auki sopimuk­ses­sa mainit­tu­ja osa­puo­lia näi­den oikeil­la nimillä.

    Miten Suo­mi on voin­ut tehdä sopimuk­sen taval­la, jos­sa ei ole sovit­tu sitä, miten se voidaan julka­ista Suomen lakien mukaisesti?

    Hom­ma haisee.

    Vastaa

43. Porkkanan puri­ja: Argen­ti­ina on Kreikkaan ver­rat­tuna kehi­tys­maa ja Kreik­ka kehit­tynyt talous. Toises­sa maas­sa asukkai­ta 40 miljoon­aa, toises­sa 10. Toisen BKT per naa­ma kol­mannes siitä mitä toises­sa. Argen­ti­inan kuu­luukin kas­vaa niin kuin kehit­tyvä talous, eihän se kaivon­po­h­jas­ta enää juuri alem­mas voisi päästäkään. 

    Argen­ti­ina on maal­i­man rankingis­sa näköjään koh­ta sijan 50 jäl­keen, muu­ta­man köy­hem­män EU-maan edellä.

    Kreik­ka on vielä edel­lä, tosin noista tuor­eim­mas­sa (IMF:n) 2011 arvios­sa suhdeluku on 1,6:1 ei 3:1. Argen­ti­inan talouden usko­taan tänäkin vuon­na kas­va­van, Kreikan tiede­tään supistuvan.

    Argen­ti­inan kuu­luukin kas­vaa niin kuin kehit­tyvä talous, eihän se kaivon­po­h­jas­ta enää juuri alem­mas voisi päästäkään. 

    Jos tuo olisi yleis­es­ti tot­ta, niin ne samat maat eivät oil­isi kehi­tys­mai­ta vuosikymmen­estä toiseen

    Vastaa

44. Jari:
    Otta­mat­ta kan­taa Kreik­ka oper­aa­tion järkevyy­teen, yritin ymmärtää sen VM:n sivuil­la ole­van kalvosetin vakuuk­sista, kun alkoi kir­joituk­sesi perus­teel­la epäi­lyt­tää koko vaku­us, jos se alkupääo­ma (900milj) olisi nyt vain Kreikan C luokan papere­i­ta Suomelle. 

    Kan­nat­taa kat­soa sieltä sivuil­ta myös ne kalvoset­ti­in tehdyt muu­tok­set. Sekä tuos­sa kalvoe­si­tyk­sessä että val­tioneu­vos­ton tiedo­nan­nos­sa asi­as­ta 24.02.2012 esitetään vaku­usjär­jeste­ly kuvaa­mal­lasi taval­la. Kreikan val­tio lainaa velka­kir­jo­jaan kreikan pankeille ja tästä sit­ten lähde­tään rak­en­ta­maan sekä vaku­usjär­jeste­lyä että tuo­ta netotet­tavaa swap­pisopimus­ta sen osana.

    09.03 päivä­tyn muu­tostiedo­nan­non mukaan näin ei enää ole. Kreikan val­tio ei enää lainaa niitä velka­kir­jo­jaan kreikan pankeille vaan pankit postaa­vat asi­amiehelle suo­raan jo hal­lus­saan ole­via velkakirjoja. 

    Muu­tostiedo­nan­to on niin lyhyt ja krypti­nen että tämä muut­tunut vaku­us­rakenne jää paljolti arvailu­jen varaan. Ole­tan että vaku­udet eivät ole enää Kreikan bon­de­ja. Kreikan pankkien hal­lus­sa ole­vat kreikkabon­dithan ovat luul­tavasti kaik­ki jo postat­tuna kol­lat­er­aa­lik­si EKP:n repo-oper­aa­tioi­hin, eikä ole perustei­ta olet­taa että näil­lä konkka­pakeil­la olisi enää hal­lus­saan yhtään mitään kol­lat­er­aa­lik­si kel­paavaa. Kun val­tio ei näitä velka­kir­jo­ja enää lainaa ja Kreikan pankeil­ta tuskin niitä löy­tyy muual­ta kuin EKP:n taseesta, on melkoinen kysymys­merk­ki mis­tä pankkien Suomelle tar­joa­mat vaku­udet koos­t­u­vat, siis ennen escrow ‑tili­in siirtymistä. 

    Joka tapauk­ses­sa Suomen sopimu­sos­a­puole­na ei ole enää Kreikan val­tio vaan pankit, Kreikan val­tio ei enää lainaa Kreikan pankeille niitä bon­de­ja ja pankit postaa­vat myytäväk­si mitä luul­tavim­min kreikkalais­ten pankkien velkokirjoja.

    Näyt­tää siltä että sopimuk­sen tärkein piirre Suomen kannal­ta on Kreikan pankeista muo­dos­tu­vat vastapuoliriskit ja näiltähän ei suo­jaudu­ta tekemäl­lä lisää johdan­nais­sopimuk­sia Kreikan­panki­ien kanssa.

    Täl­läisel­lä vaku­us­sopimuk­sel­la ei ole enää paljoakaan tekemistä tuos­sa kalvoe­si­tyk­sessä että val­tioneu­vos­ton tiedo­nan­nos­sa 24.02.2012 kuvatun vaku­usjär­jeste­lyn kanssa.

    Kun sopimus on salat­tu, VM:n omat selostuk­set sopimuk­ses­ta takau­tu­vasti muut­tuvia ja hyvin kryp­tisiä, on keskustelu sopimuk­ses­ta melko lail­la vaikeaa ellei mah­do­ton­ta. Tuo TRS — raken­nekin voi olla suun­nilleen mitä vain, ihan riip­puen siitä onko siinä sopimu­sos­a­puole­na Kreik­ka vaiko vain Kreikan pankit.

    Mielestäni sopimuk­sen salaami­nen ja VM:n ala-arvoinen tiedo­tuslin­ja sopimuk­ses­ta naker­ta­vat demokra­ti­aa rotan lailla. 

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/istuntopdf/tiedonanto-kreikka-2012/fi.pdf

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: sep­poSak­sa tun­tee huol­ta pankeistaan.

    Lop­ul­ta kaik­ki on sisäpoli­ti­ikkaa, kuten tääl­lä aiem­min todettiin.
    Mikäli Kreikalle ei alu­nalka­enkaan olisi annet­tu tukipaket­te­ja, niin sen suurim­mat lain­oit­ta­jat sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit oli­si­vat kärsi­neet luot­to­tap­pi­oi­ta ja niiden koti­val­tiot oli­si­vat joutuneet ne pelas­ta­maan mit­taval­la pankkituel­la. Tämä olisi ollut kohtalokas­ta aina joi­hinkin vaalei­hin valmis­tau­tuville päät­täjille, joten he onnis­tu­i­v­at pelot­tele­mal­la ja nar­raa­mal­la tyh­mem­piä kollee­go­jaan tekemään tästä koko euroalueen ongel­man ja siirtämään ratkaisut hamaan tulevaisuuteen.
    En ymmär­rä miten Katainen kehtaa vieläkin uskotel­la että Kreik­ka voi tämän viimeisen tukipaketin avul­la selviy­tyä veloistaan.

    Vastaa

46. Ain­oa jon­ka tavis ymmärtää euron kri­i­sistä on se, että riski­ana­lyysi, valvon­ta ja valmi­ik­si mieti­tyt metodit kri­isien hoitoon puuttuivat.

    Miten täl­lainen kupru on mah­dolli­nen, kun kyseessä on euroopan laa­juinen val­u­ut­ta. Sitä ei ker­takaikki­aan voi tavis käsit­tää, mut­ta ilmeis­es­ti siinä on jonkin­lainen ansain­ta­logi­ik­ka jollekin eli­it­ti­in kuu­lu­valle porukalle.

    Vastaa

47. D‑vitaamini ei ole help­po ratkaisu sekään…

    “Deval­vaa­tio nos­taisi tuon­ti­hin­nat kaksinker­taisik­si. Koti­maises­sa kulu­tuk­ses­sa tuon­ti­tuot­tei­den kil­pailukyky katoaisi ja koti­markki­nat elpyisivät.”

    Suomess 70–80-luvun deval­va­tiok­ierre oli mah­dol­lista muu­ta­man syyn takia:
    — yllä­tys onnis­tui, jol­loin ei tapah­tunut valuuttapakoa.
    — met­sä­te­ol­li­u­u­den vien­ti perus­tui koti­maisi­in raaka-aineisiin.
    — polt­toaineet han­kit­ti­in bila­te­ri­aa­likau­pal­la neu­vos­toli­iton kanssa, jol­loin öljyn hin­na nousu lisäsi vientiä.
    Enää tämä ei onnistu.

    Kreikan 50%.n val­u­ut­tade­val­vaa­tio vien­ti­in ja tuon­ti­in perus­tu­vas­sa ulko­maankau­pas­sa on myös katas­trofi, joka on suurem­pi kuin sisäisen devel­vaa­tion kurjuus. 

    Suomen ja Kreikan yhteinen ongel­ma on kek­siä mitä tule­vaisu­udessa tehdään, sik­si kaikkia uusia vien­tiä luovia yri­tyk­siä ja star­tup­pe­ja pitää arviostaa.

    Vastaa

48. Juhani Salo­vaara: Toiv­ot­tavasti ei kulunut kovin mon­taa patia tämän sopimuk­sen aikaan saamiseen Brysselissä.

    Jos pateik­si ajatel­laan tässä poli­it­ti­nen pääo­ma vakuuk­sia antavis­sa mais­sa ja pankkien halu ottaa leikkauk­sia lainapääomi­in­sa, niin voi olla, että tässä Kreikan kohdal­la on hukat­tu näitä aivan liikaa suh­teessa siihen, mitä voidaan saa­da aikaiseksi. 

    Kreik­ka voi men­nä hyvin konkkaan joka tapauk­ses­sa, mut­ta euro­mais­sa voisi olla sel­l­aisia lähi­t­ule­vaisu­udessa vaikeuk­si­in joutu­via, jot­ka voisi pienel­lä tuup­paamisel­la oikeasti pelas­taa (Por­tu­gali, Irlan­ti, Italia), mut­ta joiden kohdal­la on sit­ten vaikea enää saa­da poli­it­tista tah­toa tukipaket­tien taakse, jos Kreik­ka ei edes niiden ansios­ta pelas­tu. Samoin voi olla vaikea saa­da yksi­ty­isiä taho­ja otta­maan enää toista ker­taa leikkaus­ta lainoihinsa.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara: Sen kuin­ka hyvä sopimus on Suomen kannal­ta näkee julk­i­sisi­ta asiakirjoista.

    Liss­abonin sopimus on myös julki­nen asi­akir­ja. Sen bailout pykälää riko­taan surut­ta. EKP:n sään­nöt ovat julk­isia asi­akir­jo­ja. EKP ostaa koko ajan val­tioiden valka­kir­joa, mikä on selkeästi kliel­let­ty julka­is­tuis­sa säännöissä.

    Esimerk­it ker­to­vat siitä, kuin­ka paljon julk­isi­in asi­akir­joi­hin voi EU:n piiris­sä luot­taa. Kaik­ilo­la suo­ma­laisil­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us tark­istel­la omil­la silmil­lä ja omien asiantun­ti­joiden kanssan sopimus kaikkine liitteineen.

    Vastaa

50. Ris­to: Argen­ti­ina on maal­i­man rankingis­sa näköjään koh­ta sijan 50 jäl­keen, muu­ta­man köy­hem­män EU-maan edellä.

    Argen­ti­ina oli maail­man rankingis­sa ihan kärkipäässä vuon­na 1945. 

    Kreik­ka oli vas­taavas­sa ase­mas­sa noin vuon­na 340 eKr. Tai no, kyl­lä Bysan­tinkin voi laskea, siel­lä meni hyvin noin vuo­teen 1070 asti.

    Vastaa

51. Vaalien aikaan Demar­it van­noi­vat kah­ta asi­aa kovasti, takui­ta ja sijoit­ta­javas­tu­u­ta. Har­mi että päät­tivät sit­ten pitää tuon taku­upuolen lupauk­ses­taan ja uno­hti­vat sit­ten tuon vaikeam­man ja tärkeäm­män… Jotenkin tun­tuu, että olis kan­nat­tanu pysyä samas­sa pelas­tusve­neessä, kuin isotkin tek­i­jät, eikä vaa­tia omaa kaislalauttaa.
    Kiin­nos­taako­han ketään suomen/euroopan tasol­la tuon sijoit­ta­javas­tu­un lisääminen?

    Vastaa

52. Sopimuk­sen täy­delli­nen salaami­nen on kyl­lä törkey­den huip­pu. Sopimu­sos­a­puo­let saa puolestani kyl­lä sala­ta, mut­ta mil­lä olet­ta­muk­sil­la sopimus on tehty, kiin­nos­taisi suuresti. Lisäk­si onko sopimuk­ses­sa kat­e­goris­es­ti kielet­ty sijoit­ta­mas­ta vaku­ut­ta Suomen val­tion velkakirjoihin.

    Julk­isu­udessa ollei­den VVMn tieto­jen mukaan, laskelmis­sa on käytet­ty olet­ta­muk­se­na 3% nimel­lisko­rkoa 30 vuodelle. Nyt on kuitenkin niin, että esim. Sak­san 10 vuo­den AAA-bon­deista ei saa kuin 2% nimel­lisko­rkoa ja euroalueen inflaa­tio huitelee päälle 2%, joten reaa­liko­rko on nol­la. Julk­isu­udessa en ole huo­man­nut, että vaku­u­den arvoa olisi käsitel­ty sen tule­van ostovoiman kannal­ta. 30 vuot­ta on toki pitkä aika ja mitä tahansa voi tapah­tua, mut­ta en pidä diil­iä kauhean hyvänä, jos lainaan tänään yhden banaanin ja saan 30 vuo­den päästä puo­likkaan takaisin. No ainakin demar­it näyt­tävät ole­van innois­saan, kun “vaku­udet on saatu ja rahaa rupeaa lirisemään tilille”.

    Vastaa

53. Täy­tyy sanoa, että Soin­in­vaara kir­joit­ti (ensim­mäisenä tässä val­tios­sa!) vakuuk­sista niin, että minä(kin)

    anonyy­mi: Tot­ta kai se on huono, kos­ka se sel­l­aisek­si tahal­laan jär­jestet­ti­in. Se oli ran­gais­tus siitä viivästyk­ses­tä, jot­ka vakuuk­sien vaa­timi­nen aiheut­ti. Se, että viivästys ei johtunut Suomes­ta vaan näistä muista maista, jot­ka päät­tivät alun­perin olla otta­mat­ta vaa­timus­ta todes­ta, luon­nol­lis­es­tikin vain pahen­si rangaistusta.

    Ehkä “mala fide” voi olla hie­man kovasti kir­joitet­tu. Mut­ta san­o­taan nyt niin ettei muil­la ollut intres­siä han­kkia Suomelle hyviä vaku­use­hto­ja. Ties­imme siis jo etukä­teen, että vaku­usjär­jestelystä tulee meille heikko. Se oli puh­taasti mei­dän oma jut­tu alus­ta alka­en ja tulee lop­pu­un saak­ka ole­maan. Itse olin alun­perin sitä mieltä, ettei vaku­usjär­jeste­lyyn pidä men­nä. En usko että siitä on meille mitään eri­ty­istä etua. Kreikan heikkouden tltua entistä selvämmk­si, taitaa men­nä Suomen kannal­ta miinuk­sen puolelle. kansan pitää nyt jatkos­sa muis­taa, että demar­it tähän vaku­ushankkeen esit­tivät ja tekivät siitä hal­li­utk­sen muod­stamisen yhden kyn­nyskysymyk­sen. /Tapio Eskelinen.

    Suomen olisi pitänyt jät­täy­tyä sopimuk­ses­ta pois puh­taasti jo siltä poh­jal­ta, että muut osa­puo­let neu­vot­te­liv­at tätä kyn­nyskysymys­tä mala fide.

    sen ymmärsin. Soi­ni on puhunut yleisem­mäl­lä tasol­la, mut­ta viesti on samaa. Nyt taidan ymmärtää, mik­si vaku­udet eivät ole muille val­tioille kel­van­neet. Nykyti­lanteessa niihin sisäl­tyy siis riskiä. Erikoista, että vaku­u­den anta­ja joutuu lisäämään riskiään sen päälle, mitä takaami­nen muutenkin merk­it­see. Ymmär­rän nyt, että vaku­udet on otett­tu vas­taan ns. sisäpoli­it­ti­i­sista syistä ( lue: Perus­suo­ma­lais­ten men­estymisen pelosta). Demar­it meni tässä ensin räh­mälleen, ja Kokoomus hyvänä kakkose­na perässä. Ei hal­li­tus­ta jun­tan­nel­la tain­nut olla tavoit­teena Isän­maan etu, vaan puolue­poli­it­tiset intres­sit. Kokoomuk­sen ei olisi pitänyt men­nä Demarei­den perässä, vaan pitää perälau­das­ta kiin­ni. ‑uusien vaalienkin uhal­la. Jos Kreik­ka vas­toin kaikkien etua tässä velka­jär­jeste­ly­jen lop­pusuo­ral­la kaatuu, tulee vakuuk­sien todel­li­nen sisältö jul­ki. Huu­dammeko siinä tapauk­ses­sa ” Keis­ar­il­la eli hal­li­tuk­sel­la ei vaat­tei­ta ! ? ” Liike­salaisuuk­sia ei toki pidä julk­istaa. Mut­ta Suomen kansal­la on mielestäni oikeus tietää, miten takaus käyt­täy­tyy eri tilanteis­sa ja eri tule­mis­sa. Kos­ka se on meitä kos­ket­ta­va ske­naar­io­selvi­tys, ei se käsit­täk­seni voi olla Kreikan pankke­ja tai val­tio­ta koske­va liike­salaisu­us. Nyt vas­ta alkaa epälu­u­lot herääämään?

    Vastaa

54. Kaikissa suuris­sa kri­i­seis­sä kuten tässä on kyse rahan siir­tymis­es­tä Aasi­aan. Kaiken voi kor­ja­ta yhdel­lä kok­ouk­sel­la, jos­sa määrätään tuon­ti tulle­ja. Kaikille on selvää että maail­ma ei kestä Aasian vauras­tu­mista. Lisäk­si ne työt menee sieltä joka tapauk­ses­sa kun annetaan Euroopan kaatua.
    Elin­ta­so para­nee val­tavasti kestaväl­lä taval­la kun hal­patyöl­lä tehdyt tuot­teet vai­h­tuu laadukkaisi­in eurotuotteisiin.

    Vastaa

55. Voiko tapah­tua niin, että Kreik­ka velka­sa­neer­auk­sen jäl­keen mak­saa esimerkik­si 50% val­tion­va­l­ois­taan, jol­loin Suo­mi saisi 50% vas­tu­is­taan plus sit­ten joskus jonkun pros­entin vielä näistä vakuuk­sista? Sil­loin vakuuk­sien vaa­timi­nen olisi ollut järkevää siinä mielessä, että Suo­mi saisi enem­män takaisin kuin muut. Eikö nimit­täin ole äärim­mäisen epä­to­den­näköistä, että Kreik­ka ei mak­sa mitään?

    Toinen jut­tu. Kreikan har­maan talouden kook­si arvioiti­in whop­ping 25% vuon­na 2010, vaik­ka eihän siitä tarkkaa käsi­tys­tä kel­lään voi olla. Mikä mah­taa olla nykyään 30% vai vielä enem­män? Kreikan talous taitaa “devalvoitua” har­maan talouden (siis mak­samat­tomien vero­jen) kaut­ta, joka jää tilas­to­jen ulkop­uolelle. Nyt jo Kreikan matkat ovat mutun mukaan aika samoissa hin­nois­sa Turkin matko­jen kanssa val­u­u­tas­ta huolimatta. 

    Har­maa talous ei mak­sa Kreikan val­tion­velko­ja, mut­ta se voi vetää tai on voin­ut jo vetää Kreikan talouden kasvu­un, jos­ta kukaan ei tiedä mitään. Pait­si ehkä kreikkalaiset itse.

    Vastaa

56. Trad­er: Olet totaalisen väärässä, kun seu­raat Soinin ajatuk­sen juok­sua ja luulet Suomen osu­u­den Kreikan lain­oit­tamis­es­ta ole­van het­kel­lis­es­ti suurem­pi, kos­ka mak­samme pysyvän vaku­us­ra­has­ton potin ker­ral­la. Tämä taas johtaa aja­tusharhaan, että mei­dän riskit oli­si­vat het­kel­lis­es­ti suurem­mat. Eivät ole. Usko­ma­ton­ta, että olet näin pihal­la tästä asi­as­ta. Tästäkin löy­tyy infoa Val­tio­varain­min­is­ter­iön sivuil­ta, jos vain jak­saa selvittää.

    Jos olet tuon jo selvit­tänyt, niin voisitko lait­taa viitteen?

    Noin muuten, minä olen vähän sitä mieltä, että tässä tilanteessa sovit­tu­jen pelisään­tö­jen varaan ei kan­nat­taisi paljon laskea, vaan on tur­val­lisem­paa olet­taa, että niitä muute­taan kul­loiseenkin tarpeeseen sopi­vak­si. Jätetään har­joi­tuste­htäväk­si miet­tiä, mikä se tarve on siinä tapauk­ses­sa jos Kreikan vaku­udet menevät mak­su­un ja muut eivät vielä ole ehti­neet lait­taa rahaa likoon.

    Vastaa

57. Hal­li­tuk­sen (SDP) hehkut­ta­ma sijoit­ta­javas­tuu on saman­lainen läpinäkyvä kulis­si kuin vaku­ude­tkin. Kun Kreik­ka on jo kauan ollut mak­sukyvytön, niin yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien luot­to­tap­pi­ot ilman veron­mak­sajien väli­in­tu­loa oli­si­vat olleet paljon suurem­pia kuin tuo veron­mak­sa­jan kannal­ta aivan liian myöhään tehty “tukan­leikkuu” 50%.
    Sijoit­ta­jien toteu­tu­ma­ton­ta tap­pi­o­ta on siir­ret­ty val­tioille. Mik­si tätä yksi­tyisen rahan pelas­tu­sop­er­aa­tio­ta ylis­tetään jonkin­laisek­si voitok­si markkinavoimista?

    Vastaa
58. Paluuviite: FT Alphaville » Finland’s still got a secret [updated]

59. Olen ymmärtänyt niin, että vaku­usjär­jestelyssä Kreikan val­tio toimit­taa kreikkalaisille pankeille riit­tävän määrän Kreikan val­tion velkakirjoja.

    Käytän­nössä tämä saat­taa tarkoit­taa sitä, että Kreikan val­tio ostaa 900 miljoon­al­la eurol­la markki­noil­ta omia velka­kir­jo­jaan ja toimit­taa ne sopimuk­sen tehneille pankeille. Pankit puolestaan luovut­ta­vat ne asi­amiehelle, joka puolestaan myy taas velka­kir­jat markki­noille 900 miljoon­al­la eurolla.

    Sil­lä taval­la Kreikan val­tion käteinen 900 miljoon­aa tulisi eri­ty­is­tilil­lä pidet­täväk­si vakuudeksi.

    Jär­jestelyssä pyöritet­tävien velka­kir­jo­jen pääomien arvo saat­taa olla usei­ta mil­jarde­ja euro­ja. Velka­kir­jo­jen alku­perainen myyjäkin voi olla sama kuin niiden lop­ulli­nen osta­ja. Eli ehkä velka­kir­jo­ja pyöritetään myl­lyn läpi vaan sik­si, että saadaan peit­et­tyä se, ettei kyseessä ole käteis­vaku­us, jos­ta Suo­mi alun­perin neuvotteli.

    Jär­jeste­ly tarkoit­taisi sitä, että se lisää Kreikan pelas­tus­paketin kokoa. Mut­ta onnek­si Suo­mi on pieni maa. 

    Oli tärkeää, että jär­jeste­ly tehti­in mon­imutkaisek­si. Muiden maid­en min­is­ter­it sai­vat siitä tekosyyn kieltäy­tyä vaku­usjär­jestelystä. Mut­ta Suomen hal­li­tus pystyi selit­tämään, että hal­li­tu­so­hjel­mas­ta pidet­ti­in kiinni.

    Entäs jos kaik­ki maat oli­si­vat otta­neet tar­jo­tut vaku­udet. Pelas­tus­paket­ti olisi kas­vanut vakuuk­sien määräl­lä. Lop­putule­ma olisi ollut se, että kunkin maan saa­mat vaku­udet oli­si­vat vas­tan­neet pelas­tus­paketin kasvun aiheut­ta­maa lisäo­su­ut­ta. Eli yhtä tyhjän kanssa. Jär­jestelystä olisi aiheutunut ain­oas­taan lisäku­lu­ja kaikille maille.

    Nyt Suomen vaku­us­vaa­timusten aiheut­ta­ma ongel­ma saati­in näp­pärästi peit­el­tyä mon­imutkaisen ja yksi­tyisko­hdil­taan salatun jär­jeste­lyn taakse. Suo­mi ei saanut läh­estkään täysiä vakuuk­sia, mut­ta pienen eri­ty­isas­e­man. Ja se tul­laan kosta­maan Suomelle sopi­vas­sa tilaisuudessa.

    Vastaa

60. tcrown: Jos olet tuon jo selvit­tänyt, niin voisitko lait­taa viitteen?Noin muuten, minä olen vähän sitä mieltä, että tässä tilanteessa sovit­tu­jen pelisään­tö­jen varaan ei kan­nat­taisi paljon laskea, vaan on tur­val­lisem­paa olet­taa, että niitä muute­taan kul­loiseenkin tarpeeseen sopi­vak­si. Jätetään har­joi­tuste­htäväk­si miet­tiä, mikä se tarve on siinä tapauk­ses­sa jos Kreikan vaku­udet menevät mak­su­un ja muut eivät vielä ole ehti­neet lait­taa rahaa likoon.

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuudet_4.pdf

    Nyt kun olet tarkkana, niin huo­maat, että Kreikkaa rahoite­taan edelleen väli­aikaises­ta rahas­tos­ta (ERVV) ja tuolle lop­pusum­malle Suo­mi saa siis vaku­udet. (40% luottomäärästä)

    Kos­ka Suo­mi saa vaku­udet tuos­sa sopimuk­ses­sa, niin Suo­mi mak­saa ker­ral­la osuuten­sa pysyvään vakausvä­li­neeseen (EVM). Tässä on siis kyse kahdes­ta eri vakautusvälineestä. 

    Soi­ni vetelee asi­at ilois­es­ti sekaisin ja Osmo komp­paa luke­mat­ta sen tarkem­min VM:n esi­tys­tä sopimuk­ses­ta. Tahal­lista vai taha­ton­ta huolimattomuutta?

    Vastaa

    1. Min­ul­la oli alun­perin käsi­tys, että tuo vaku­u­den kier­rät­tämi­nen Kreikan val­tion paperei­den kaut­ta oli tarkoitet­tu hyvin väli­aikaisek­si, mielu­um­min min­u­uteik­si eikä tun­nek­si. Nyt siinä kuitenkin lukee, että paperei­den heikeon kaup­pa-arvon takia myyn­ti­aikaa venytetään vuo­den 2014 lop­pu­un. Niin­si­in, julk­is­dessa osas­sa nyt lukee. Se vähän lisäsi hulestuneisuutta.

       Vastaa

61. Ode on viisas poli­itikko, aivan kuin anti­ikin filosofi nykypäivään sovitet­tuna! Miten toimisit eri tavoin val­tio­varain­min­is­ter­inä Urpi­laiseen näh­den? Ajaisitko Kreikalla velka­sa­neer­aus­ta ja drak­maa? Vaatisitko “nol­latakui­ta” vai Suomen jät­täy­tymistä oper­aa­tion ulkop­uolelle? Kan­natatko pohjoista rahali­it­toa, jos euro pysyy kilpailukyvyttömänä?

    Vastaa

62. Trad­er: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuudet_4.pdf

    Nyt kun olet tarkkana, niin huo­maat, että Kreikkaa rahoite­taan edelleen väli­aikaises­ta rahas­tos­ta (ERVV) ja tuolle lop­pusum­malle Suo­mi saa siis vaku­udet. (40% luottomäärästä)

    Kos­ka Suo­mi saa vaku­udet tuos­sa sopimuk­ses­sa, niin Suo­mi mak­saa ker­ral­la osuuten­sa pysyvään vakausvä­li­neeseen (EVM). Tässä on siis kyse kahdes­ta eri vakautusvälineestä. 

    Soi­ni vetelee asi­at ilois­es­ti sekaisin ja Osmo komp­paa luke­mat­ta sen tarkem­min VM:n esi­tys­tä sopimuk­ses­ta. Tahal­lista vai taha­ton­ta huolimattomuutta?

    Kiitos, tuo sel­ven­si. (Olen kyl­lä tuo­ta doku­ment­tia aikaisem­minkin yrit­tänyt lyhyesti tavata)

    Mut­ta mitä tapah­tuu jos EVM:n (tule­vat?) takaus­si­toumuk­set laukea­vat ennen kuin kaik­ki ovat mak­sa­neet rahansa pottiin?

    Toinen asia, mitä en tuos­ta doku­men­tista saa irti, on kysymys siitä, miten takauk­set käytän­nössä toimi­vat. Jos Kreik­ka default­taa ensi vuon­na, joutuuko Suo­mi mak­samaan takaa­mansa lainan pääo­man heti, vai alku­peräisen lainan erään­tyessä? Jos heti, niin puhe siitä, että taku­ut kat­ta­vat velko­jen nimel­lis­ar­von 30 vuo­den kulut­tua vaikut­taa vähin­täänkin harhaanjohtavalta.

    Ja lop­pu­un sivuhuomio, jos­ta min­un on pitänyt pal­stal­la aikaisem­minkin maini­ta. Vähän väliä Osmoa moiti­taan jotenkin virheel­lis­ten näke­myk­sien esit­tämis­es­tä. Min­un mielestäni se, että poli­itikko uskaltaa olla julkises­ti väärässä eikä tee vain neljään ker­taan oikeak­si tutkit­tu­ja lausun­to­ja on ensin­näkin kun­nioitet­tavaa, ja toisek­si mah­dol­lis­taa selvästi suurem­man määrän artikkelei­ta. (Puhu­mat­takaan siitä, että min­un mielestäni Osmo nyt kuitenkin poli­itikok­si on harv­inaisen har­voin väärässä.) Lisäk­si tämän pal­stan kom­ment­tiosas­tol­la vaikut­taa ole­van sen ver­ran paljon asiantun­te­mus­ta eri aloil­ta, että nuo virheel­liset käsi­tyk­set oio­taan kyl­lä hyvin nopeasti. Eli kokon­aisuute­na tämä on kyl­lä yksi luotet­tavim­mista tiedon lähteistä tässä maassa.

    Vastaa

63. joo joo:

    yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien luot­to­tap­pi­ot ilman veron­mak­sajien väli­in­tu­loa oli­si­vat olleet paljon suurem­pia kuin tuo veron­mak­sa­jan kannal­ta aivan liian myöhään tehty “tukan­leikkuu” 50%.

    Yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien tähä­nas­ti­nen tap­pio on läh­es 75% (lain­o­jen nimel­lis­ar­vo­jen alennus+laina-aikojen pidennys+korkojen alen­nus). Kuin­ka suuri tap­pi­on pitäisi olla, jot­ta sijoit­tavas­tuu-pop­ulis­tit oli­si­vat tyytyväisiä?

    Vastaa

64. Mika:
    Miten täl­lainen kupru on mah­dolli­nen, kun kyseessä on euroopan laa­juinen val­u­ut­ta. Sitä ei ker­takaikki­aan voi tavis käsit­tää, mut­ta ilmeis­es­ti siinä on jonkin­lainen ansain­ta­logi­ik­ka jollekin eli­it­ti­in kuu­lu­valle porukalle.

    Sama ansain­ta­logi­ikka­han tässä on kuin siinä pankkikri­i­sis­säkin. Siinä vai­heessa, kun kort­ti­ta­lo kaatuu, rahat ovat jo muual­la ja tap­pio jää muiden mak­set­tavak­si. Nämä Kreikan poli­ti­ikan mahtisu­vut ovat var­maan kupan­neet val­tio­ta aika reilusti.

    Ellei maail­man­talous kaadu, niistä rahoista kyl­lä jää jotakin jäl­jelle ja siinäkin tapauk­ses­sa, että kaatuu, omaisu­ut­ta on var­masti kiin­ni myös konkreet­ti­sis­sa asioissa.

    Toisaal­ta noil­la lain­oil­la var­masti pelataan vieläkin. Nythän niil­lä on taas jotain arvoa.

    Vastaa

65. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la oli alun­perin käsi­tys, että tuo vaku­u­den kier­rät­tämi­nen Kreikan val­tion paperei­den kaut­ta oli tarkoitet­tu hyvin väli­aikaisek­si, mielu­um­min min­u­uteik­si eikä tun­nek­si. Nyt siinä kuitenkin lukee, että paperei­den heikeon kaup­pa-arvon takia myyn­ti­aikaa venytetään vuo­den 2014 lop­pu­un. Niinsiin, 

    “Vaku­udet ovat viiden korkeim­man luot­tolu­ok­i­tuk­sen omaa­van euroalueen val­tion velka­kir­jo­ja tai mui­ta Suomen hyväksymiä arvopa­pere­i­ta. Näi­den han­kkimi­nen toteutetaan vai­heit­tain myymäl­lä asi­amiehen väl­i­tyk­sel­lä Kreikan val­tion velka­kir­jo­ja, jot­ka Kreikan val­tio lainaa jär­jestelyssä mukana oleville kreikkalaiselle pankille. Pankit luovut­ta­vat riit­tävän määrän velka­kir­jo­ja asi­amiehelle. Asi­amies, joka on kan­sain­vä­li­nen investoin­tipank­ki, myy velka­kir­jat markki­nahin­taan ja niistä saata­vat tulot tal­lete­taan eril­lis­tilille ja sijoite­taan edelleen edel­lä mainit­tui­hin tur­val­lisi­in velka­kir­joi­hin. Eril­lis­til­iä ja sijoi­tus­toim­intaa hoitaa asiamies.”

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/istuntopdf/tiedonanto-kreikka-2012/fi.pdf

    Tuon mukaan Kreikan bon­dit eivät ole vakuuk­sia, vaan kaup­patavaraa vakuuk­sien rahoit­tamiseen. Ne voivat olla vakuuk­sia vain Suomen hyväksynnällä.

    “Kreikan val­tion velka­kir­jo­jen lik­vidi­teet­ti on nyky­isin heikko, minkä joh­dos­ta ei ole perus-
    tel­tua pyrk­iä niiden myymiseen markki­noil­la yhdel­lä ker­taa. Jär­jeste­ly toteutetaan vaiheit-
    tain siten, että asi­amies myy velka­kir­jat eris­sä vuosien 2011–2014 kulues­sa, sitä mukaa kun
    Kreikalle mak­se­taan uud­es­ta lainao­hjel­mas­ta tukier­iä ja Suomelle ker­tyy vastuuta.”

    Eli vakuuk­sia pitäisi olla suh­teessa Suomen kunkin het­kiseen takaus­vas­tu­useen. Tämäkö siis ERVV:n ottami­in lain­oi­hin? Niitähän takaamme. Eri asia siis olisi mil­loin ERVV lainaa varo­ja Kreikalle. Jälkim­mäiseen toimen­piteeseen tosi riskit liittyvät.

    Voiko Suo­mi sanoa kum­mas­sa tahansa vai­heessa ei, jos vakuuk­sia ei ole riit­tävästi? Täl­löin­hän ei mitään etukenoa syntyisi.

    “Talous­valiokun­ta pitää ERVV-puite­sopimuk­sen muu­tosten hyväksymistä nykyti­lanteessa vält­tämät­tömänä. Valiokun­ta pitää olen­naise­na, että Suo­mi voi kus­sakin tilanteessa harki­ta rahoi­tus­päätösten tarvet­ta ja niiden ehto­ja. Tämän tur­vaa sopimuk­sen yksimielistä päätök­sen­tekoa edel­lyt­tävä sään­te­ly kaikessa keskeisessä yksit­täisen jäsen­maan taloudel­lisen vas­tu­un kasvat­tamista koskevas­sa päätöksenteossa. ”

    “Päätök­sen­teossa koros­tuu yksimielisyys­vaa­timus, sil­lä kaik­ki keskeiset päätök­set rahoitus­tukijärjestelyistä edel­lyt­tävät yksimielisyyt­tä joko takaa­jien kesken tai ERVV:n hal­li­tuk­ses­sa. Myös rahoi­tus­tukipäätök­si­in mah­dol­lis­es­ti liit­tyvistä tarkem­mista suun­tavi­ivoista päätetään yksimielis­es­ti ERVV:n hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa Suo­mi on edustettuna. ”

    http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/vavm20110003

    Vastaa

66. pekka:
    joo joo:

    Yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien tähä­nas­ti­nen tap­pio on läh­es 75% (lain­o­jen nimel­lis­ar­vo­jen alennus+laina-aikojen pidennys+korkojen alen­nus). Kuin­ka suuri tap­pi­on pitäisi olla, jot­ta sijoit­tavas­tuu-pop­ulis­tit oli­si­vat tyytyväisiä? 

    Sen suu­ru­inen, että mak­sajik­si ei tarvit­taisi alku­peräiseen transak­tioon osal­lis­tu­mat­to­mia (kuten suo­ma­laisia verona­mak­sajia). Mitä tässä on niin vaikea­ta ymmärtää? 

    Korko­jen leikkauk­sen laskem­i­nen tap­pi­oon mukaan ei ole muuten kovin älyl­lis­es­ti rehellistä, kun korkeat korot perus­tu­i­v­at alun­perinkin Kreikan maksukelvottomuudesta.

    Vastaa

67. Ris­to:

    Korko­jen leikkauk­sen laskem­i­nen tap­pi­oon mukaan ei ole muuten kovin älyl­lis­es­ti rehellistä, kun korkeat korot perus­tu­i­v­at alun­perinkin Kreikan maksukelvottomuudesta.

    75% tap­pi­o­laskel­ma ei suinkaan perus­tu siihen, että uusien lain­o­jen korot ovat pienem­piä kuin näkyvästi uuti­soidut kym­me­nien pros­ent­tien markki­nako­rot (lain­o­jen kreikalle mak­se­tut kuponkiko­rot eivät ole koskaan olleet edes kym­men­tä prosenttia).

    75% tap­pio tarkoit­taa sitä, että kun van­hois­sa lain­ois­sa oli esimerkik­si 10 vuo­den mak­suai­ka ja tyyp­il­lis­es­ti vähän run­sas 5% kuponkiko­rko, niin uusis­sa lain­ois­sa on vaikka­pa 30 vuo­den laina-aika ja 2% korko. Koron lasku ja mak­sua­jan piten­e­m­i­nen ovat ihan oikea­ta tap­pi­o­ta esimerkik­si eläkey­htiölle eikä sen mukaan otta­mi­nen laskelmi­in ole mitään älyl­listä epärehellisyyttä.

    Vastaa
68. Paluuviite: Finnland erhält kein Sonderpfand für seine Griechenland Hilfen? « rechenschaft.net

69. Nyt kun sopimus on julka­istu, voisiko Soin­in­vaara ker­toa mikä oli se perustel­tu syy salailuun?

    “Salaamiseen on aivan perustel­tu syy. Syyn ker­tomi­nen on vaikea­ta, kos­ka sil­loin tulisi pal­jas­ta­neek­si juuri sen, mitä salataan.”

    Vastaa

    1. Pal­jastet­ti­in se, että sopimus voi louka­ta joidenkin Kreikan velko­jien etua kreikkalais­ten pankkien riskien kaut­ta ja se, että kreikkalaiset pankit ovat pan­neet nimen­sä paperi­in, joka heiken­tää niiden luottokelpoisuutta.
       Sen, että kyseessä ole vaku­us vaan johdan­nais­sopimus ja ettei Suomen ja Kreikan välil­lä ole mitään sopimus­ta, saat­toi päätel­lä jo julk­i­sista tiedoista, minkä myös blogillani kerroin.

       Vastaa