Turha arvovaltariita näennäisistä kynnyskysymyksistä

2.6.2011 · Aihe: _ 

Minun on vaikea ymmärtää niin kokoomuksen kuin demareidenkin kantaa siitä, että verotuksessa on tärkeintä se, minkä nimisiä veroja nostetaan tai lasketaan. Kokoomukselle on kynnyskysymys se, ettei tuloverotus kiristy suhteessa ansiotasoon – eli että inflaatiotarkistukset veroasteikkoihin tehdään ansiotasoindeksin mukaan. (Kaikki näyttävät olettavan, että tämän vuoden jälkeen palkkaindeksi nousee taas hintaindeksiä nopeammin.)

Demareille taas kynnyskysymys on se, ettei välillisiä veroja nosteta; ei ainakaan, jos välillisen veron nimi on arvonlisävero tai energiavero.

Näiden kahden kynnyskysymyksen välistä on hankala löytää ratkaisua, joka turvaisi julkisen sektorin rahoituksen. Minusta molemmat ovat kokonaisuuden kannalta epäolennaisia.  Täsmälleen samaan tulonjakoon voidaan päästä erilaisilla tuloverojen ja kulutusverojen painotuksilla.

Olennaista on kokonaisuuden vaikutus tulonjakoon.  Tällöin pitää ottaa huomioon sekä välittömät että välilliset verot ja lisäksi vielä tulonsiirrot. Jos henkilön tulot ovat Y euroa, mikä on hänen ostovoimansa laskettuna verottomina hintoina. Välissä on erilaisia tuloon perustuvia veroja ja maksuja, mahdollisia tulonsiirtoja ja hintoihin sisältyvät kulutusverot. Koska tuloerot ovat kasvaneet, verotuksen tulisi kokonaisuutena muuttua enemmän progressiiviseksi, mutta verojen nimillä ei ole tähän vaikutusta.

Kulutusveroissa on kaksi hyvää puolta tuloveroihin verrattuna:

1)      Niitä on vaikeampi kiertää kuin tuloveroja, joten veropohja on vankempi. Pääomatulojen saaja joutuu maksamaan kulutusveroja samalla tavalla kuin työtulojen saaja. Tuloveroissa näin ei ole. Samoin veroparatiisien kautta kierrätetyistä tuloista joutuu maksamaan kulutusveroja, ellei muuta sinne veroparatiisiin myös fyysisesti.

2)        Kulutusveroihin kuuluvat myös ohjaavat verot, eli haittaverot. Vihreät suosivat näitä, koska haluamme tämän tulonjakotaiston tiimellyksessä huolehtia myös ympäristöstä ja muista hyvistä asioista. Haittaverot ovat tulonjakomielessä hankalampia kuin arvonlisävero, koska ne ovat usein regressiivisiä. Tämäkin voidaan korvata liikuttamalla useampaa asiaa samanaikaisesti.

Meillä pitäisi verotuksessa tehdä kaksi rakenteellista korjausta.

1)      Pieniin ansiotuloihin kohdistuvaa kokonaisverotusta (tuloverot + alv) pitäisi alentaa työllisyyden parantamiseksi. Arvonlisäveron korotus pitäisi kompensoida voimakkaina pieniin palkkoihin kohdistuvan veron alennuksina, siis ansiotulovähennyksenä.

2)      Työvaltiasiin palveluihin kohdistuvaa verokiilaa tulee alentaa, koska teollisuuden automatisoituessa talouden pitäisi siirtyä kohti palveluja. Tältä osin arvonlisävero on hankala.

Olen hyvin tykästynyt Hollannissa vuonna 2001 tehtyyn suureen verouudistukseen. Siellä toteutettiin voimakas siirtyminen  välillisiin veroihin. Arvonlisäveroa ja ympäristöveroja nostettiin voimakkaasti. Tämä hyvitettiin pienellä (melkein) kaikille maksettavalla perustulolla (siihen aikaan noin 150 euroa/kk) jonka useimmat ottivat ennakonpidätyksen alennuksena, mutta sen sai myös suoraan pankkiin. Ovat olleet tähän hyvin tyytyväisiä.

PS.

Arvonlisäveron nostoa on vastustettu myös sillä, että se houkuttelee ostamaan ulkomaisista nettikaupoista. Lain mukaan nettikaupan tulee tulouttaa arvonlisävero ostajan kotimaahan ostajan kotimaan verokannan mukaisena. Näin ei aina tapahdu.  Tämä ongelma ei kuulu verottajalle. Se kuuluu poliisille.

Kommentit

115 Vastausta artikkeliin “Turha arvovaltariita näennäisistä kynnyskysymyksistä”

  1. Simo kirjoitti 2.6.2011 kello 12:06

    Pääomaveroa voisi alentaa ja alvia nostaa. Se kannustaisi pistämään rahat säästöön turhan kuluttamisen sijasta. Mikseivät vihreät aja tätä? Tällä ohjattaisiin juuri kerskakulutusta säästämiseen ja saataisiin eläkeongelmaakin purettua. Nyt vihreät mielivät päin vastoin eli köyhillekin kulutusta lisää ja säästöt pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hermiitti kirjoitti 2.6.2011 kello 12:15

    Arvonlisävero on siitä metka vero, että se on käänteisesti progressiivinen:

    http://hermiitti.blogspot.com/2011/05/alv-on-kaanteisesti-progressiivinen.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. GranpaIgor kirjoitti 2.6.2011 kello 12:27

    Hyviä näkökohtia. Erityisesti tuo veroparatiiseja hyödyntävänkin verotus kulutusverolla jos oleilee Suomessa.

    Mutta karkeasti yleistettynä kulutusvero ei ole edes tasavero jos ansaitset esimerkiksi kymmenkertaisesti sen minkä kulutat. Silloin kulutat vain 1/10 ja loput 9/10 akkumuloituvat kulutusverotta omaisuudeksi. Eli tasavero muuttuu ymmärrykseni mukaan peräti degressiiviseksi. Ymmärrän demarien ja vasureiden huolen. Kulutusveropainotuksella maksaa eniten veroa se joka kuluttaa kaiken ansaitsemansa eli käytännössä juuri pienituloinen kädestä suuhun eläjä. Vaurautta akkumuloimaan kykenevä kasvattaa sensijaan varallisuuspottiaan verotta.

    Tuo arvonlisäveron tilittäminen ostajan kotimaahan on käytännössä idiottimaista ja aika hankala toteuttaa EU:n sisällä kun idea on ollut että koko EU olisi kotimarkkina-aluetta. Kuten se jo näyttääkin olevan. Arvonlisävero vain vaihtelee ostomaasta riippuen. Sellaista poliisijoukkoa meillä ei ole että jaksaisi ja ehtisi tutkia kaikki “rikolliset”, joille on liian monimutkaista pitää yllä tietoja kymmenien eri maiden arvonlisäverotuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2011 kello 12:39

    Hermiitti, heh. Kyllähän tavan Paavo tallettaa kolmen tonnin kuukausituloista yli puolet säästöön sijoitustille. 🙂

    Ode:

    Työvaltiasiin palveluihin kohdistuvaa verokiilaa tulee alentaa, koska teollisuuden automatisoituessa talouden pitäisi siirtyä kohti palveluja. Tältä osin arvonlisävero on hankala.

    Ja väittäisin että tässäkin tapauksessa ylikorkea verotus saattaa jopa pienentää verotuloja. Näppituntumalta sanoisin että jos ostan kympillä pizzan ja tuopin niin siitä on ALVia, alkoholiveroa ja palkkaveroja jotain kuutisen euroa. Miksiköhän siitä ei saa kuittia? Tai miksiköhän mamujen viralliset työttömyystilastot näyttää miltä näyttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Krtek kirjoitti 2.6.2011 kello 12:48

    Ehkä 1900-luvulla alvia ei voi välttää, mutta kyllä nykyään alv-kilpailu on myös olemassa: Viron tuonti ja verkkokauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tuukka kirjoitti 2.6.2011 kello 12:57

    Suuri ongelma on se, että verojärjestelmä on nykyään niin monimutkainen, että siitä on käydä järkevää julkista keskustelua. Uudistuksista keskustellaa yksityiskohdista (ALV/tulovero/pääomavero ylös/alas) eikä kokonaisuudesta.

    Parempi olisi keskustella brutto- ja nettoverorasituksista per ihmisryhmä (tuloluokka+ikä ym muut tekijät). Lisäksi sukupolvien välinen tasavertaisuus verotuksen suhteen (generational accounting) pitäisi ottaa käyttöön VM:ssä.

    Tasaverossa on se hyvä puoli, että järjestelmä on läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mai kirjoitti 2.6.2011 kello 13:01

    Simolle: Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei ole turhaa kulutusta eikä mahdollisuutta lisätä säästämistaä. Kaikki rahat menevät ruokaan, asuntoon ja välttämättömiin vaatteisiin. Jos käytettävissä on alle 1000 e/kk, ei siitä säästetä! Alvin nosto lisäisi leipäjonoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tommi kirjoitti 2.6.2011 kello 13:04

    Tarkennus arvonlisävero kommenttiisi:
    Arvonlisävero tuloutetaan ostajan kotimaahan vain mikäli ulkomaalainen verkkokauppias on arvonlisäverovelvollinen kyseiseen maahan. Jotta kauppiaan pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi sen myynti kyseiseen maahan tulee olla muutamia kymmeniätuhansia euroja. Tämän vuoksi pienet verkkokauppiaat voivat laillisesti myydä oman maansa arvonlisäveroprosentilla esimerkiksi Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JTS kirjoitti 2.6.2011 kello 13:08

    Persut ovat valehdelleet kaikkien hintojen nousun syyn olevan vihreiden ympäristöverojen ja Kokoomuksen alv:n noston. Tämä on mennyt läpi, koska sen vain toivotaan olevan totta.
    SDP on taas ay-liikkeen asialla, ei köyhien, jolloin voi huudella progression perään, kunhan kenenkään keskituloisen palkansaajan verot eivät nouse.

    Tässä välissä olisi syytä kertoa miten pienimpiä tuloja nostetaan ja jyrkän progressiivista kunnallisveroa kevennetään. Samalla pk-yrityksiä on saatava lisää, erityisesti palvelualalle.

    Alv:n nosto on pientä tukea vientiyrityksille, mikä on hyvä asia. Yleinen alv 24% on sitten maksimi! Ennemmin alennettuja alv:ja voi nostaa.
    Tolkulliselta tuntuu pieni alv:n nosto yhdessä sen kompensaatioon eläkkeissä, ansiotulovähennyksessä ja perustoimeentulossa.

    Mutta miksi ihmeessä nykyinen maksimiprosentti tuloverossa ei riitä? Minusta ylipäätään ketään ei pidä verottaa yli 50% ansiotuloista.

    Hienoa, että Viherät ovat mukana hallitusneuvotteluissa. Onnea matkaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 2.6.2011 kello 13:17

    Osmo:
    “1)Pieniin ansiotuloihin kohdistuvaa kokonaisverotusta (tuloverot + alv) pitäisi alentaa työllisyyden parantamiseksi. Arvonlisäveron korotus pitäisi kompensoida voimakkaina pieniin palkkoihin kohdistuvan veron alennuksina, siis ansiotulovähennyksenä.”

    Työllisyyden parantamiseksi? Vaikea kuvitella, että yritys palkkaa lisää väkeä, siksi että verot laskevat.
    Ja miten kompensoidaan verovähennyksin sellaisille, jotka eivät juuri maksa veroa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. toke kirjoitti 2.6.2011 kello 13:19

    Eli Suomi lopullisesti täydelliseen tasaveroon, jota kompensoidaan pienellä kansalaispalkalla?
    Kaikille ilman tukia pärjääville sama vero riippumatta siitä jääkö pakollisten kulujen jälkeen käteen 1€ vai 5000€?

    Ja millehän tasolle tuo ansiotulovähennys sitten laitettaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. TomiA kirjoitti 2.6.2011 kello 13:22

    “(Kaikki näyttävät olettavan, että tämän vuoden jälkeen palkkaindeksi nousee taas hintaindeksiä nopeammin.)”

    Luulisi kaikkien olettavan, että palkat nousevat jo tänä vuonna hintoja nopeammin. Jo viime vuonna BKT kasvoi yli kolmen prosenttia ja tänä vuonna luulisi menevän yli neljän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sepi kirjoitti 2.6.2011 kello 13:30

    ALV:n nosto lisää suoraan verorasitusta palvelukulutuksessa. Palvelut ovat realistisesti tarkasteltuna ainoa tapa työllistää muut kuin ns. “huippuosaajat”.

    Miten olisi, jos palkoista tehtäisiin osittain ALV-vähennyskelpoisia? Yrityksen kone- ja varaosaostojen ALV:t voi vähentää myynti-ALV:eista, mutta saman lisäarvon tuotto palkkaa maksamalla ja työntekijää pitämällä menee täysimääräisenä ALV:n piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle kirjoitti 2.6.2011 kello 13:51

    Suomen kilpailukyvyn kannalta vain verotuksen laskeminen on kestävää kehitystä. Tällä verokannalla meiltä lähtevät yritykset, pääomat ja osaajat muualle. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuomas kirjoitti 2.6.2011 kello 14:36

    Suurimman osan ihmisistä on melkein mahdotonta kiertää tuloverotusta. Jokainen pystyy halutessaan kiertämään alvia käyttäessään palveluita. Toki nämä kuten nettikauppojenkin veronkierto kuuluu poliisille, mutta harva antaa näitä ilmi. Mm. pienissä kunnissa tunnetaan toiset hyvin ja ilmianto on itsensä eristämistä ja joukon pettamistä. Poliisi on näissä yleensä aika avuton varsinkin näillä resursseilla.

    Tuloveroja pystyy kiertämään niiltä osin kuin valtio sen sallii. Esim. varainsiiroveron poisto auttoi tässä huomattavasti. Resursseja tulee käyttää näiden porsaanreikien tukkimiseen.

    Soininvaara voisi kertoa, miksei missään hyvinvointivaltiossa hänen ajamansa tasaveromalli toimi. Ruotsi, Norja ja Tanska verottavat Suomeakin progressiivisemmin ja ankarammin. Ei kannata ottaa mallia mistään anglosaksisesta maasta, koska on jo osoitettu, että niin ei hyvinvointia synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mirka kirjoitti 2.6.2011 kello 16:09

    Meillä on kymmeniä tuhansia ihmisiä ilman verotettavaa tuloa. Veronkevennykset eivät siis tavoita heitä, ja he ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Siksi kulutuksen verottaminen JA arvonlisävero ovat kohtuuton tulonsiirto heiltä hyväosaisille. Alv myös puree pahiten pienyrittäjiin, joille oman yrityksen perustaminen on viimeinen yritys työllistyä.

    Vihreiden nykyinen politiikka ilman kansalaispalkan toteutumista on köyhille mahdottoman kovaa. Yleisenä esitetty ajatus, että kuluttaminen olisi jotenkin vapaaehtoista, josta voisi luopua tai vähentää on kovin, kovin elitistinen. Siinä ei ole lapsiperheiden tai vanhusten arjesta mitään käsitystä. Ehkä se heijastaa hyvätuloisten, lapsettomien elinoloja Suomessa sitten. Kaipa täällä joillakin on oikeasti mahdollisuus valita rahankäyttötapojaan. Juopa on syvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Abi kirjoitti 2.6.2011 kello 16:13

    Tuomas: “Ei kannata ottaa mallia mistään anglosaksisesta maasta, koska on jo osoitettu, että niin ei hyvinvointia synny.”

    Ottakaamme siis mallia muista pohjoismaista: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ALV on 25%, Islannissa 25,5%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2011 kello 16:33

    Tukka:

    Suuri ongelma on se, että verojärjestelmä on nykyään niin monimutkainen, että siitä on käydä järkevää julkista keskustelua.

    Turkasen totta, ja samoin sosiaaliturvajärjestelmä ja varsinkin noiden kokonaisuus. Varmasti sattumaa, mutta tämä myös tarjoaa puolueille mahdollisuuden höpistä vaalikampanjoissa kaikennäköisiä puolitotuuksia, osa jopa uskonee omia puheitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Vaahto kirjoitti 2.6.2011 kello 17:00

    En näe tuossa 105 paikan hallituksessa mitään järkeä. Sehän olisi lähes identtinen edellisen hallituspohjan kanssa, joka sai melkoisen tappion viime vaaleissa. Jos se kuitenkin toteutuu, ennustan sille lyhyttä ikää ja vähän aikaansaannoksia.

    Jos vasemmistopuolueet eivät palaa hallitusneuvotteluihin, taitaa siirtyä tunnustelijan palli Urpilaiselle. SDP:n neuvottelijoille voi kyllä vielä tulla ikävä Kokoomusta, kun Perussuomalaiset alkavat latoa vaatimuksiaan pöytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Hannu Visti kirjoitti 2.6.2011 kello 17:21

    Jonkun pitäisi rehellisyyden nimissä ja asioiden edistämiseksi paljastaa kaikki se hölynpöly, joka liittyy “tasavero” -käsitteeseen.

    Se tuntuu tarkoittavan suunnilleen mitä hyvänsä, useimmiten negatiivisessa sävyssä, aina kun sana mainitaan. Tämän jälkeen on tarpeetonta analysoida tehtyä veroehdotusta sen pidemmälle, sillä jos joku keksii sen johtavan kohti tasaveroa, ehdotusta pidetään ainakin poliittisessa vasemmistossa kategorisesti huonona aivan riippumatta siitä, mitä se sisältää.

    Itse ymmärrän tasaveron suunnilleen siten kuin se on Virossa toteutettu, eli kaikista tuloista maksetaan tulon suuruudesta ja hankintatavasta riippumatta X% veroa. Tämän tulkinnan valossa arvonlisäveron tai energiaverojen korotus ei ole askel kohti tasaveroa, sillä tasavero tarkoittaa tulojen verottamista eikä kulutusverotuksen taso ja muoto liity asiaan edes etäisesti.

    Vasemmiston hellimä tulkinta on se, että kaikki ei-progressiiviset verot ovat tasaveroja. Kun progressiivisesti kerättävä tulovero on tuottonsa osalta viritetty melko lailla tappiin jo 80-luvulla ja tästä syystä on keksitty muita verotuskohteita, syntyy koko lailla absurdia retoriikkaa. Periaatteessa nämä puolueet haluavat lisää rahaa julkiselle sektorille, mutta kun sen keräämiseen keksitään uusia veroja, kyse onkin “väärin sammutettu” -tyyppisestä ratkaisusta kun progressiivisen tuloveron osuus koko potista on näiden uusien verokohteiden tuoton takia kaventunut.

    Samalla he kuitenkin unohtavat aktiivisesti, ettei tuota rahaa alun alkaenkaan voinut kerätä progressiivisesti, sillä vaikka rikkaimpien tuloja verotettaisiin sataprosenttisesti, ei se tuottaisi tarvittavaa määrää euroja.

    Niin kauan kuin minkä hyvänsä veroehdotuksen voi ampua alas toteamalla ilman minkäänlaisia perusteluja, että se vie verotusta kohti tasaveromallia, kaikenlaiset yritykset uudistaa Suomen verotusta järkevämpään, kannustavampaan ja työllistävämpään suuntaan ovat tuomittuja epäonnistumaan.

    Ihmettelen, miksi poliittisesta oikeistosta tai Vihreistä ei löydy korvin paljoa ääntä tämän asian oikaisemiseksi, sillä kummallakin olisi siihen motiivi. Nyt tasaverosta puhuu lähinnä Eero Heinäluoma määriteltyään sen ensin miten sattuu, ja kansa vapisee kun kuvittelee, että nyt köyhiltä otetaan ja herroille annetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. nos kirjoitti 2.6.2011 kello 17:42

    Onko olemassa köyhän elinkustannusindeksi. Suomessa köyhän tulot menevät (perus)hyödykkeisiin, joiden yhteydessä sana kilpailu on vitsi. Jos alvia nostetaan, onko olemassa riski, että normaali hintaindeksi ei ole kovin sovelias kompensaation mittariksi, kun alvin kohtaanto ei ole samanlainen kaikissa hyödykkeissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jussi Saramo kirjoitti 2.6.2011 kello 17:51

    Tassa on ilmeisesti kyse ns “rikkinaisesta puhelimesta”. Kun Soininvaara sanoo, etteivat demareiden riviedustajat tienneet mista oli kyse, onkin ilmeisesti kyse siita, ettei Soininvaara itse tieda mista oli kyse.

    Talousryhmassa Vasemmisto piti tiukan linjan siita, etta verotuksella on pienennettava tuloeroja. SDP oli samoilla linjoilla. Silloin ei riita, etta ALV:n korotus juuri ja juuri kompensoidaan ja yritysverojen laskemista jatketaan.

    Vasemmiston kaikissa pohjaesityksissa pienituloisten verotusta nostettiin joka tapauksessa koyhyyden vahentamiseksi ja pienipalkkaisen tyon kannustavuuden lisaamiseksi. Jos oikeiston esittama ALV:n korotus olisi hyvaksytty, olisi vasemmiston esitys nollaantunut.

    Kyse oli isoista, ei pienista eroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2011 kello 18:12

    Jussi Saramo
    Vasemmistoliitosta en tiedä, mutta jotkut demarien rivineuvottelijat esittivät lausuntoja, jotka olivat yksiselitteisesti virheellisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. spottu kirjoitti 2.6.2011 kello 18:06

    Tuomas: “Jokainen pystyy halutessaan kiertämään alvia käyttäessään palveluita.”

    Minä ainakin kierrän alveja, sotu-maksuja, työeläkemaksuja, työttömyysvakuutusmaksuja, yhtiöveroa, pakollisia tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja ja ties kuinka monen yrittäjän YEL-maksuja systemaattisesti tekemällä itse palvelujen ostamisen sijaan. Siinä sivussa vähän hiilivuodan vaikkei sitä missään muka havaitakaan.

    Palvelujen verokiila pitää huolta siitä että meidänkaltaisiamme veronkiertäjiä on jatkossakin niin paljon ettei kunnollista pk-yritysten tuottamien palveluiden ympärillä pyörivää taloutta pääse syntymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 2.6.2011 kello 18:16

    Mitä enemmän täällä on neuvotteluihin osallistuneiden erilaisia näkemyksiä tapahtumista, sitä enemmän alkaa tuo toiminta näyttää farssilta.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. U kirjoitti 2.6.2011 kello 18:25

    Naurettavaa, ei sinulta Osmo, vaan muilta!

    Nykyään on muotia ilmiö, että omasta kannasta ei tingitä. Sama ilmiö näkyy työelämässäkin (olen törmännyt monesti), jossa päätöksen teko on paikoin loppunut totaalisesti aivan kuten tämä uskomaton hallitusshow. Minä en ihaile tiukasti aatteestaan kannattavia henkilöitä, vaan kaipaisin kehiin neuvottelutaitoisia henkilöitä. He puuttuvat.

    Helppo räksyttää ja jättää ratkaisun esittäminen muille! Selkärangatonta touhua. Tätä menoa näen työelämässä paljon, ja on jotenkin uskomattoman helppoa kuvitella mielessään säätytalon pelleily!

    Muistaako yksikään puolue, että jos puoluettasi kannattaa 20%, niin 80% EI KANNATA. Eli ei tuolloin puolueella ja aatteella ole enemmistöä vaan asema, jossa joudut neuvottelemaan. Osaako puolueet laskea edes yksinkertaisia prosenttilaskuja???

    Lapsellista ja ammattitaidotonta menoa! Äänestäjät ovat valinneet liikaa hölmöläisiä eduskuntaan. Vika on hyvin pitkälti äänestäjien selonottokyvyssä mutta yhtälailla poliitikkojen ammattitaidossa.

    Tuosta lapsellisesta kiukuttelusta ja mitääntekemättömyydestä EI SAA MAKSAA yli 6000 euroa/kk. HUOM” Veronmaksajat: me maksetaan noille urpoille pari kolme miljoonaa kuussa siitä, etteivät saa mitään aikaiseksija pelleilevät vaan!!! Se kaikki raha on pois sinulta, olit sitten köyhä, perheellinen, rikas tai suomalainen tai mamu tai ihan mitä tahansa!

    Uudet vaalit kiitos, ei tuo porukka ole ansainnut palkkiostaan senttiäkään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. conrad kirjoitti 2.6.2011 kello 19:38

    Ihmettelen miksi tuloverojen korotusta vastutstetaan niin paljon. 20 % raja menee suunnilleen 3000 euron kuukausiansioissa ja jos haluaa päästä maksamaan niinkin paljon kuin 30 % tuloveroa, pitää tienata jo 6000 euroa kuussa. Näin ainakin Espoossa.

    Näin äkkiä katsottuna progressiivinen tuloverotus ei ole viritetty tappiin, vaan kiristämisvaraa kyllä löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 2.6.2011 kello 20:53

    “Näin ei aina tapahdu. Tämä ongelma ei kuulu verottajalle. Se kuuluu poliisille.”

    Tuo verokontrolli on EU:ssa pelkkä vitsi. Poliisin ja verottajan yhteistyö ei toimi kuin ns terrosrismin vastustamisessa.

    Taloudellisessa rikollisuudessa yhteistoiminta on nolla ja useat maat eivät peri rikoshyötyä, jotkut maat jopa suosivat sitä.

    Kun veropohja ja verolainsäädäntö on kansallista niin EU-säädöksiä ei saada täysin voimaan EU-alueella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ekonomi kirjoitti 2.6.2011 kello 20:58

    “Ruotsi, Norja ja Tanska verottavat Suomeakin progressiivisemmin ja ankarammin.”

    Ei ole totta.

    Yhdysvallat, jossa on rikkaiden maiden progressiivisin verotus:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa kolmasosan maan tuloista ja maksaa puolet maan tuloveroista. Progressiivisuuden aste: 1.35.

    Suomi:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa 26.9% tuloista, mutta maksaa 32.3% tuloveroista. Progressiviisuden aste: 1.20.

    Tanska, Ruotsi, Norja ovat rikkaista maista Puolan ja Sveitsin ohella lähimpänä tasaverotusta:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa hieman yli neljäsosan tuloista ja maksaa yhtä suuren osan tuloveroista. Progressiivisuuden aste: 1.02-0.95.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Vesa Laine kirjoitti 2.6.2011 kello 21:01

    Julkisuuden perusteella saa sen kuvan, että lähes kaikki puolueet ovat alkaneet kilpailla siitä, kuka on kaikkein joustamattomin, tai siis “suoraselkäisin”.

    Ehdotan uutta käsitettä:”selkäsuoriainen”. Se on poliittinen otus, jonka tavoitteena ei ole ajaa äänestäjiensä tärkeimpiä tavoitteita, vaan antaa kuva itsestään kuva taipumattomana ja rehtinä tyyppinä.

    Selkäsuoriaisia ei pitäisi päästää päättäviin asemiin. OIkeasti suoraselkäiset ovat asia erikseen – he ovat taipumattomia vain kaikkein keskeisimmissä asioissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 2.6.2011 kello 21:06

    “Yhdysvallat, jossa on rikkaiden maiden progressiivisin verotus:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa kolmasosan maan tuloista ja maksaa puolet maan tuloveroista. Progressiivisuuden aste: 1.35.”‘

    Näin on , USA todellakin verottaa rikkaita ja kerää verot tuloveroina , USA kerää tuoveroina 41 % , Suomi 35 %.
    USA on kova palkkaverottaja Suomen verrattuna

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. az kirjoitti 2.6.2011 kello 21:38

    conrad,

    Tuossa progressiivisuuden kiristämisessä käy niin, että lisäansioista verotetaan yhä suurempi osuus. Tällöin näiden lisäansioiden hankkimiseen ei ole kovin suurta motivaatiota, koska niistä leikkautuu suurin osa veroina pois. Miksi tämä on ongelma? Koska silloin poistuu myös motivaatiota sen työn tekemiseen, jolla nuo lisäansiot hankittaisiin. Tämä progression myötä kannattavuutensa menettävä työ on paljolti kasvualoilta, jolloin talouden dynaamisuus kärsii, laajassa mitassa syntyvien työpaikkojen määrä ja kansantulon suuruus. Taloudellisen kannattavuutensa voi menettää myös vaikka nuorien lääkäreiden into ahkeroida lisätöitä, kun niistä saatava tulo ei näy omalla tilillä. Tämä olisi ongelma maassa, jossa on potilasjonoja.

    Eikä näihin voi vastata hengessä palkataan lisää lääkäreitä, ellei haluta ajautua kohden sitä tienpäätä, missä Kreikka nyt on.

    Talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta keskeisten työnalojen lisätyön, ahkeroinnin, riskien ottamisen (jne.) kannattavuus ei ole uhrattavissa.

    Jos niin tehdään, niin lopulta köyhillekin jää vähemmän. Se hetkellisesti korkeampi “oikeudenmukainen” veropotti on silloin laiha lohtu, ellei sitten suhteellisesti ilahduta, että yhä useammalla menee huonosti.

    Tätä ei vasemmistoliitto tule koskaan tajuamaan, ei ikinä, sehän käytännössä tekisi heistä puolueena tarpeettoman. Vihreistä ainakin Osmo tämän kyllä tajuaa (ja kirjoissaan tuo esillekin, jos olet lukenut), toivottavasti jokunen muukin, vaikka harva heistä kyllä taloudesta kirjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Simo kirjoitti 2.6.2011 kello 21:39

    Maille: Kaikki eivät säästä, siitä olen samaa mieltä. Jos säästämisen verotusta laskettaisiin, löytyisi monta uutta innokasta säästäjää. Silloin ei tarvittaisi niin pitkiä leipäjonojakaan, kun ongelmien koittaessa voisi kaivaa omasta taskusta. Jos kaikki menee kulutukseen, ei pahan päivän varalle jää mitään. Alvia ylös ja kulutus alas, niin jää säästöönkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi B kirjoitti 2.6.2011 kello 22:15

    Osmo:

    Kokoomukselle on kynnyskysymys se, ettei tuloverotus kiristy suhteessa ansiotasoon… …Demareille taas kynnyskysymys on se, ettei välillisiä veroja nosteta; ei ainakaan, jos välillisen veron nimi on arvonlisävero tai energiavero.

    Perussuomalaiset alkaa vissiin vaikuttamaan suht järkiporukalta näiden rinnalla, jos niiden kynnyskysymyksellä oli sentään jotain käytännön merkitystä?

    Koska tuloerot ovat kasvaneet, verotuksen tulisi kokonaisuutena muuttua enemmän progressiiviseksi, mutta verojen nimillä ei ole tähän vaikutusta.

    Ei. Jos tuloerot kasvais ceteris paribus niin sitten kyllä, mutta harmillisesti tuloerojen kasvaminen taitaa johtua samasta ilmiöstä, joka tekee progression jyrkentämisestä typerää.

    Pääomatulojen saaja joutuu maksamaan kulutusveroja samalla tavalla kuin työtulojen saaja. Tuloveroissa näin ei ole.

    heh… oon lähes varma, että oot ymmärtäny tän väärin, mutta silti päätynyt oikeeseen loppupäätelmään.

    Granpaigor:

    Silloin kulutat vain 1/10 ja loput 9/10 akkumuloituvat kulutusverotta omaisuudeksi. Eli tasavero muuttuu ymmärrykseni mukaan peräti degressiiviseksi.

    ymmärsit väärin. Kulutuksesta maksetaan aina se vero ihan riippumatta siitä kulutetaanko pääomatuloja vai ansiotuloja. Jokaisen kulutuksesta menee tasan yhtä iso prosentti verojen maksuun ja sit tästä tehdään progressiivista maksamalla kansalaispalkkaa tai veronpalautusta tai mitä ikinä.

    Raimo K:

    Ja miten kompensoidaan verovähennyksin sellaisille, jotka eivät juuri maksa veroa?

    !?!? Luitko sä alkuperäistä postausta ollenkaan?

    vink: Osmo:

    Tämä hyvitettiin pienellä (melkein) kaikille maksettavalla perustulolla (siihen aikaan noin 150 euroa/kk) jonka useimmat ottivat ennakonpidätyksen alennuksena, mutta sen sai myös suoraan pankkiin.

    conrad:

    Näin äkkiä katsottuna progressiivinen tuloverotus ei ole viritetty tappiin, vaan kiristämisvaraa kyllä löytyy.

    Valitettavasti sitä ei vaan voi kattoo mitenkään äkkiä. Ihmiset reagoi kannustimiin.

    Ekonomi: Kiitos hyvästä kommentistasi. Olisko sulla viitteitä noihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 2.6.2011 kello 22:27

    Vaalien jälkeiset mielipidekyselyt ovat osoittaneet persujen kannatuksen jatkaneen nousuaan myös vaalien jälkeen. Sossut, kokoomus ja vasemmisto ovat vetäneet tästä sen johtopäätöksen, että kansa pitää suoraselkäisistä poliitikoista, jotka ovat valmiita pitämään kiinni periaatteista, vaikka siinä menisi ministeriauton kyyti.

    Edellä kerrottu selittää sen, miksi “pienestä” alv;n korotuksesta voi tulla niin suuri asia, että hallituspohja romuttuu. Kokoomukselle oli tärkeintä palkkaverotuksen lasku, kun taas sossut ja vasemmisto olivat lupailleet tasaverotuksen vähentämistä. Koska kumpikaan puoli ei katsonut mahdolliseksiluopua vaalilupauksestaan, ei sopua voinut tulla.

    Vaikuttaa siltä, että kokoomuksella oli pari todella suurta kynnyskysymystä. Niistä ei voinuy edes neuvotella. Ilman EU:n kriisimaiden “auttamista” ei päässyt edes hallitusneuvotteluihin (persut). Ilman tasaverokehityksen jatkon tukea joutui ulos hallitusneuvotteluista(sossut ja vasemmisto9

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. joo kirjoitti 2.6.2011 kello 22:51

    Ekonomi:
    Valitsemasi verotuksen progression mittari on mielivaltainen ja siitä on kätevästi unohdettu kulutusverot.

    Järkevämpi vertailuluku voisi olla vaikka maan tulojakauman Gini-kerrointen suhde ennen verotusta ja tulonsiirtoja, ja niiden jälkeen. Tällä mittarilla USA jää jälkeen muista OECD-maista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Riitta kirjoitti 2.6.2011 kello 23:30

    Sossut, kokoomus ja vasemmisto ovat vetäneet tästä sen johtopäätöksen, että kansa pitää suoraselkäisistä poliitikoista, jotka ovat valmiita pitämään kiinni periaatteista, vaikka siinä menisi ministeriauton kyyti.

    Näinhän se on. Mutta mitä niillä periaatteilla oikein tekee, jos ei pääse päätöksiin vaikuttamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Desantti kirjoitti 2.6.2011 kello 23:39

    Olisipa asia noin yksinkertainen, Osmo! Unohdat kuitenkin sen, että kulutusveroilla ja progressiivisella tulovetuksella on erilaiset käyttäytymisvaikutukset — se mitä jää pussin pohjalle voi olla sama nyt mutta valitettavan moni ihminen kantaa myös huolta huomisesta. Toisin kuin tuloverot, kulutusverot aina vapaaehtoisia ja näin itse asiassa AINA kierrettävissä täysin laillisesti – rajoittamalla kulutusta.

    Itse yhdistäisin yksinkertaisesti tulo- ja pääomaverotuksen, mikä mahdollistaisi myös kokoomuksen ajaman veroprogression lieventämisen samalla kun verokanta laajenisi. Itselleni tämä on ennenkaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. En ymmärrä miksi suomalaisille on ok, että ylimmän tulodesiilin kokonaisveroaste on itse asiassa alhaisempi kuin toiseksi ylimmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. GranpaIgor kirjoitti 2.6.2011 kello 23:41

    Artturi B missasi pointin: “… ymmärsit väärin. Kulutuksesta maksetaan aina se vero ihan riippumatta siitä kulutetaanko pääomatuloja vai ansiotuloja. Jokaisen kulutuksesta menee tasan yhtä iso prosentti verojen”

    Tottakai näin. Sama se mistä se raha tulee – vaikka siitä että ryöstetään mummoja puistossa. Kunhan vain kulutat niin maksat kulutusveroa. Kyllä minä tuon ymmärrän.

    Mutta en minä tuota tarkoittanut!

    Jos ansaitset niin hemmetin paljon että et kerta kaikkiaan kuluta sitä kaikkea. Ansaittua rahaa jää yli kun ei kykene kaikkea kuluttamaan. Ja kun et kuluta ei veroteta.

    Esimerkiksi kun noilla verottamattomilla ylijääneillä rahoilla ostat osakkeita se ei ole kulutusta. Se on pääoman sijoittamista – ei kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Risto kirjoitti 3.6.2011 kello 0:14

    Ekonomi:
    “Yhdysvallat, jossa on rikkaiden maiden progressiivisin verotus:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa kolmasosan maan tuloista ja maksaa puolet maan tuloveroista. Progressiivisuuden aste: 1.35”

    En ymmärrä mitä virkaa koulutustasolla (tulotason sijaan) on arvioitavissa verotuksen progressiota (tai edes miten koulutusasteesta voisi irroittaa siistejä 10%:n siivuja)?

    2007 luvuilla näköjään joka tapauksessa parhaiten tienaava kymmenys tienasi Yhdysvalloissa puolet kaikista tuloista – ja miltei puolet tästä meni tuon kymmenyksen parhaiten ansaitsevalle kymmenykselle.

    http://elsa.berkeley.edu/~saez/saez-UStopincomes-2007.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. TomiA kirjoitti 3.6.2011 kello 7:38

    Kommenttiosuutta silmäillessä tulee mieleen, että pitäisi olla myös “peukku alas” -vaihtoehto. Ilman sitä saattaa jolle kulle nuorelle tulla mieleen, että älyttömän huonot ajatukset ovat tosi hyviä, kun ne ovat itse asiassa vain suosittuja. 😛

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juuso Koponen kirjoitti 3.6.2011 kello 8:54

    En ihan ymmärrä, miksi se, että joillain jää rahaa säästöön on ongelma arvonlisäveron kannalta. Säästöthän kulutetaan myöhemmin, ja niistä maksetaan arvonlisävero silloin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kari Koskinen kirjoitti 3.6.2011 kello 8:57

    GranpaIgor:

    Esimerkiksi kun noilla verottamattomilla ylijääneillä rahoilla ostat osakkeita se ei ole kulutusta. Se on pääoman sijoittamista – ei kulutusta.

    Talletan rahani pankkiin, sijoitan ja kartutan. Eräänä kauniina päivänä nostan kaikki, kävelen tuuliselle paikalle ja revin setelini pieniksi palasiksi, tuulen vietäväksi.

    Eli suomeksi: eivät ne sijoitetut rahat mene mihinkään mustaan aukkoon, vaan kyllä ne ennen pitkää kulutetaan johonkin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. R. Silfverberg kirjoitti 3.6.2011 kello 9:04

    Tässä kriisissä on kyse isommista asioista kuin mitä veroja korotetaan ja mitä ei. Demarit lähtivät hallitusneuvotteluihin nimenomaan aikeissa savustaa kokoomus ulos. Siksi he pyysivät vasemmistoliitonkin mukaan. Kyse on siitä että heille ajatus että kokoomus saisi värisuoran eli pääministerin, ulkoministerin ja vielä ensi kevään jälkeen presidentin, kauhistutta. Se merkitsisi ennen kaikkea uussuomettumiskauden loppumista ja sitä demarit pelkäävät eniten. Kavereiksi he yrittävät epätoivoisesti haalia nyt kepua ja perussuomalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. R. Silfverberg kirjoitti 3.6.2011 kello 9:15

    Osaako joku veroasiatuntija muuten kertoa kuka venäläisten turistien Tax-free ostosten arvonlisäverot viime kädessä maksaa? Tavaraahan viedään rajan yli tuliaisina aikamoinen läjä nykyisin. Saako suomalainen vastaavasti ostaa Venäjältä tax-freenä tavaraa? Jos ei saa, nin miksi ei venäläisiltä alettaisi periä ALV:tä ostoksistaan Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 3.6.2011 kello 9:32

    Pitäisi perustaa grouchomarxilainen puolue: “Those are my principles, and if you don’t like them… well, I have others.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Artturi B kirjoitti 3.6.2011 kello 9:53

    GranpaIgor:

    Jos ansaitset niin hemmetin paljon että et kerta kaikkiaan kuluta sitä kaikkea.

    No sä maksat sen verron sitten ku kulutat. Jos et kuluta sitä rahaa ikinä, niin mitä välii? Ei ihmisten elintasoerot riipu pankissa olevasta rahasta vaan kulutuksesta!

    Se on pääoman sijoittamista – ei kulutusta.

    Aivan totta, ja sitä sijoittamista ei pidä verottaa, vaan kulutusta, koska se on se elintasoero mitä kantsii tasottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Pete S kirjoitti 3.6.2011 kello 10:07

    Perustulon kytkeminen verotuskysymykseen muuttaisi asetelmia ja mahdollistaisi kyllä kulutusverojen korottamista, mutta julkisuuteen ei ole tihkunut tietoja siitä, että tästä olisi vakavasti keskusteltu. Jos on, ymmärrän paremmin vihreiden halun pysytellä mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Juuso Koponen kirjoitti 3.6.2011 kello 10:08

    Saako suomalainen vastaavasti ostaa Venäjältä tax-freenä tavaraa?

    Saa. Suomessa matkailevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset saavat ostaa alvitta ja vastaavasti suomalaiset EU:n ulkopuolella matkaillessaan. Useimmissa maissa tavaroista pitäisi ainakin jonkun kynnysarvon jälkeen maksaa alv ja tulli sitten kotimaahan palatessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. antti kirjoitti 3.6.2011 kello 10:08

    En ole veroasiantuntija, mutta ei venäläisten Tax Free ostosten ALVeja kukaan maksa, ts vienti EUn ulkopuolelle on verovapaata. Tai jos hiuksia aletaan halkoa, venäläiset maksavat normaalin ALVin ostoksistaan, mutta maasta poistuessaan saavat ALVin takaisin, pl kulut mitä se Tax Free Finland tms firma perii tuosta palvelusta (olisko melkeenpä puolet alv palautuksesta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. TL kirjoitti 3.6.2011 kello 10:16

    Miksi keskustellaan vain verojen korotuksista? Miksi julkisen sektorin rahoitus pitäisi turvata? Julkinen sektori kaipaa lahtikirvestä.

    Valtion menot 2006: 40.8 miljardia.
    Valtion menot 2011: 51.2 miljardia.

    Lainan otto 2009: 10.5 miljardia
    Lainan otto 2010: 11.3 miljardia
    Lainan otto 2011: 9.0 miljardia

    Minusta on erittäin helppoa löytää miljardien säästökohteita budjetista. Vai eikö haluta säästää kun eivät muutkaan Euro-maat sitä tee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tuomas kirjoitti 3.6.2011 kello 10:28

    Ekonomi: “Yhdysvallat, jossa on rikkaiden maiden progressiivisin verotus:
    Korkeimmin koulutettu 10% saa kolmasosan maan tuloista ja maksaa puolet maan tuloveroista. Progressiivisuuden aste: 1.35.”

    Tuohan kuin piru lukisi raamattua. Tuloverotus on selvästi progressiivisempaa pohjoismaissa. Juuri siksi sitä pitäisikin lisätä alvin sijaan, koska se on reilumpi ja tuottanut parempia tuloksia. Yleensä verotus lasketaan koko kansan mittapuulla eikä vain tiettyjen koulutusryhmien. Korkeasti koulutetut tienaavat USA:ssa suhteellisesti paljon enemmän työväestöön verrattuna kuin täällä, joten siksikin vertaus ontuu. Pohjoismaissa ollaan menty 90-luvulta alkaen huonompaan suuntaan ja pian voimmekin olla huonoja mallimaita.

    Ekonomi: “Tanska, Ruotsi, Norja ovat rikkaista maista Puolan ja Sveitsin ohella lähimpänä tasaverotusta”

    Mielenkiintoinen näkökulma. Jos otetaan vertailuun 5000€/kk tienaava niin taatusti pohjoismaissa jää huomattavasti vähemmän käteen kuin USA:ssa. Joskin jenkeissä kaikki palvelut on kustannettava itse.

    Kokoomus haluaisi nostaa alvia korkeammalle tasolle kuin muissa pohjoismaissa. Kokonaisveroaste on Tanskassa ja Ruotsissa suurempi ylipäänsä. Täten ei voida tuijottaa pelkästään alviin, kun tutkitaan progressiivisuutta. Suomen tulisi olla esimerkillinen ja laskea alvia nostamalla aidosti progressiivisia veroja. Ruotsin seuraava hallitus seuraisi perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Viherinssi kirjoitti 3.6.2011 kello 11:53

    Itse yhdistäisin yksinkertaisesti tulo- ja pääomaverotuksen, mikä mahdollistaisi myös kokoomuksen ajaman veroprogression lieventämisen samalla kun verokanta laajenisi.

    Ajatus sinänsä on hyvinkin perusteltavissa, tulo on tuloa riippumatta sen lähteestä. Tässä tulee kuitenkin hyvin vahvasti esiin eräs progressiiviseen verotukseen liittyvä matemaattinen haaste.

    Progressiivisessa verotuksessa veroprosentti riippuu kassavirran aikaderivaatasta. Raha tulee kuitenkin diskreeteissä paketeissa (tietty euromärä kerrallaan), mitään kiinteää senttimäärää minuutissa ei kenellekään tule.

    Tämä ristiriita on käytännössä ratkaistu siten, että otetaan koko vuoden tulot ja oletetaan niiden tulevan tasaisesti. Veroprosentti määräytyy tämän tulon mukaan.

    Säännöllisillä ja vähän epäsäännöllisemmilläkin työtuloilla tämä toimii varsin hyvin, koska syklisissäkin tuloissa on yleensä vuoden sykli.

    Vuoden sykliin sopivat hyvin myös korkotulot ja osingot. Sen sijaan pidemmät sijoitukset sopivat tähän kuvioon erittäin huonosti. Tämä koskee siis lähes kaikkia myyntivoittoverotuksia.

    Yksinkertainen ratkaisu tähän olisi olla välittämättä koko ongelmasta. Tulo verotetaan sen realisoitumisvuonna. Jos esimerkiksi vuokra-asunnnon myyntivoitto lasketaan myyntivuoden tuloihin.

    Seurauksena tästä olisi se, että käytännössä vaikkapa juuri sijoitusasuntojen myyntivoitot menisivät hyvin korkealle veroprosentille. Eri sijoitusmuodot olisivat hyvin erilaisessa asemassa. Asuntoihin ei kannattaisi sijoittaa, kasvuyrityksiin ei kannattaisi sijoittaa. Sijoitusrahastoista tuottorahastot toimisivat, kasvurahastot saisivat laittaa pillit pussiin.

    Yksityiset yritykset olisivat ongelmallisia. Kannattaako kasvattaa omaa yritystä, jos sen myymisestä joutuu menestyksen sattuessa maksamaan yli 50 % veroa?

    Kaikkiin yksittäisiin haasteisiin voidaan löytää verotukselliset ratkaisut, mutta sen jälkeen verojärjestelmä on kaikkea muuta kuin selkeä ja läpinäkyvä. Mitä enemmän poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia verojärjestelmään rakennetaan, sitä enemmän veropohja rapautuu.

    Ansio- ja pääomatuloverot voidaan harmonisoida lähinnä sillä tavalla, että kumpaakin verotetaan samalla tasaprosentilla. Järjestelmään voidaan rakentaa progressiota keskitulon alapuolelle, mutta sen yläpuolella progressio ei saa kiristyä, jos ei haluta yllämainittuja voimakkaita sivuvaikutuksia.

    Tämä olisi kyllä verojärjestelmänä yksinkertainen ja selkeä. Vaikkapa niin, että kokonaistulovero (kunta+valtio) 30000 euron vuositulojen yläpuolella on 30 % ja pääomatulot lasketaan realisoitumisvuodelle. Suurin ongelma on se, että sitten verokertymä jää liian pieneksi.

    Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tiettyjen yrittäjien tekemä puliveivaaminen ansio- ja pääomatulojen välillä perustuu enemmän erilaisten eläke- ja sotumaksujen kiertämiseen kuin tuloverojen kiertämiseen.

    Nykyinen järjestelmä on kiistämättä ongelmallinen, mutta se saattaa silti olla viritettävissä vähemmän ongelmalliseksi kuin vaihtoehdot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Liian vanha kirjoitti 3.6.2011 kello 12:17

    “Tuohan kuin piru lukisi raamattua. Tuloverotus on selvästi progressiivisempaa pohjoismaissa. Juuri siksi sitä pitäisikin lisätä alvin sijaan, koska se on reilumpi ja tuottanut parempia tuloksia. ”

    Höpö höpö, pienituloista ei edes veroteta USA:ssa ja pienituloista suositaan negatiivisella verolla eli pienituloinen saa veronpalutusta vaikka ei ole maksanut dollariakaan veroa
    Korkein veroaste on valtio verotuksessa 31 % päälle tulevat osavaltioiden verot n 10 % tuloista ja kuntien verot n 5 %

    Tämän päälle tulee työntekijän eläkemaksu 6,5 % sairausvakuutus, työttömyysvakuutus etc
    Eli helposti korkein veroaste nousee liki 50 %ja jopa ylikin.

    Mitä tulee veroasteiin niin USA ilmoittaaveroasteeksi 2006 28, Suomi 43,5 %
    Mutta kun laskee valtion, osavltioiden ja kuntien menot niin USA-;ssa ne ovat 36 % bkt
    Ja yllätys yllätys, Suomessakin valtion ja kuntien enot ovat aika tarkasti 36 % bkt:ta

    USA:ssa myös yritykset osallistuvat laajemmin yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseen esim terveydenhuoltomenoista ja eläkkeistä yritykset maksavat suuren osan

    Mutta näitä ei lasketa veroasteeseen kuten Suomessa.

    Käytännössä USA:ssa terveydenhoidon omavastuuosuudet ovat pienempiä kuin Suomessa.
    Vuonna 2004 yritysten vakuutukset kustantivat 36% terveydenhoidosta ja julkinen talous 44%.

    Omavastuu oli n 15 % kun Suomessa omavastuuu on 30 %

    OECD vertailussa eniten maksaa suomalainen ja muutenkin Suomen tervydenhoito oli OECD maiden eriarvoisin

    USA:n ongelma on lähinnä tukien sattumanvarainen kohdentuminen eli vakuutukset ovat joukkovakuutuksia ja työsuhteen ulkopuolella ne eivät ole voimassa .Myöskin perhe jää näissä tapauksissa turvan ulkopuolelle
    Pienituloisella ei ole samanlaisia etuja firmalta kuin hyvätuloisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Matti H kirjoitti 3.6.2011 kello 12:38

    Eli suomeksi: eivät ne sijoitetut rahat mene mihinkään mustaan aukkoon, vaan kyllä ne ennen pitkää kulutetaan johonkin. [siis niistä joskus maksetaan alv]

    No ei. Sijoitettuja varoja ei välttämättä käytetä kulutukseen ollenkaan. Sijoitettaessa ne muuttuvat finanssipelin pelimerkeiksi, joilla on aivan eri tehtävä ja tarkoitus kuin kulutuksella. Niiden tarkoitus on lisääntyä, tuottaa lisää pelimerkkejä, ei kulutusta. Tässä toimessaan niitä lainataan yrityksille ja valtiovalloille tarkoituksena saada merkit korkojen kera takaisin, jotta ne voitaisiin sijoittaa edelleen.

    Eikä kyse ole pikkusummista. Jos, hatusta vetäen, 20% rikkaimmista omistaa 80% maailman varallisuudesta ja he käyttävät kulutukseensa 20% varoistaan, yli puolta maailman varallisuudesta ei käytetä koskaan kulutukseen vaan finanssipelin pyörittämiseen.

    Tällä on se huono puoli, että näiden pelimerkkien osuuden lisääntyessä niitä kannattaa lainata yhä huonompiin ja lyhyemmän tähtäimen kohteisiin, pankkien ponzipeleihin, rakennuttajille, jotka eivät saa talojaan kaupaksi ja valtiovalloille, joiden takaisinmaksuedellytykset ovat minimaaliset.

    Niinpä, aika ajoin tätä peliä ei enää voida jatkaa ja valtavat määrät pelimerkkejä ja myös kuluttajien rahoja katoaa todellakin mustaan aukkoon pörssiromahduksen tai inflaation seurauksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Desantti kirjoitti 3.6.2011 kello 12:54

    “Yksityiset yritykset olisivat ongelmallisia. Kannattaako kasvattaa omaa yritystä, jos sen myymisestä joutuu menestyksen sattuessa maksamaan yli 50 % veroa?”

    Kokonaisveroaste ei missään tuloluokassa taida vielä ylittää 40 %. “Hyvin korkea veroaste” eli progression huippu voisi tulo- ja pääomaverotuksen yhdistävässä järjestelmässä hyvin olla samoilla hujakoilla tai hieman yli jos valtiolle halutaan nykyistä enemmän tuloja.

    En pidä syklisyyttä ongelmana, perustuuhan tuloverotuskin käytännössä vuosituloille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Pekka Taipale kirjoitti 3.6.2011 kello 13:16

    Desantti:

    En pidä syklisyyttä ongelmana, perustuuhan tuloverotuskin käytännössä vuosituloille.

    Ei syklisyys ole ongelma. Mutta se on ongelma, jos kertaluontoisen pääomatulon verotus on niin korkea, että suomalaisen kapitalistin kannattaa muuttaa Ruotsiin veropakolaiseksi.

    Minusta koko tässä keskustelussa on se perustavaa laatua oleva vika, että ei osata kyseenalaistaa ajatusta, että valtio tarvitsee niin paljon rahaa kuin se nyt kuluttaa. Tuo raha ei ole mielekkäästi kerättävissä veroina. Pitää säätää menot tulojen mukaan.

    Kuten me kaikki muutenkin teemme henkilökohtaisessa elämässämme, poislukien elämänhallintansa syystä tai toisesta menettäneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Viherinssi kirjoitti 3.6.2011 kello 13:16

    “Yksityiset yritykset olisivat ongelmallisia. Kannattaako kasvattaa omaa yritystä, jos sen myymisestä joutuu menestyksen sattuessa maksamaan yli 50 % veroa?”

    Kokonaisveroaste ei missään tuloluokassa taida vielä ylittää 40 %.

    Jos yrittäjä X myy yrityksensä miljoonalla eurolla, käytännössä koko tulo verotettaisiin nykyisellä verotaulukolla valtionveroa 30,0 % plus kunnallisveroa ja kirkollisveroa 20 %. Siitä se 50+ %. Kauniaisissa toki pääsee vähän alle 50 %:n.

    On se reilua tai ei, sijoittajat ovat yleensä aika hyvätuloisia. Niinpä heillä marginaaliveroprosentti tuppaa olemaan aika korkea. Ero 30 %:n ja 50 %:n välillä on niin suuri, että sillä olisi suuri merkitys verosuunnitteluun ja veronkiertoon.

    En pidä syklisyyttä ongelmana, perustuuhan tuloverotuskin käytännössä vuosituloille.

    Vuosituloilla syklisyys sattuu yleensä olemaan se tasan vuosi, joka on myös verotuksen sykli. Ongelmia ei siis seuraa. Myyntivoittotuloilla syklisyys voi olla asuntosijoittajan tai yrittäjän tapauksessa vaikkapa neljäkymmentä vuotta. Veroja taas ei voi periä niin hitaasti.

    Reilussa progressiivisessa verojärjestelmässä arvonnousut verotettaisiin arvonnousuhetken mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista, koska ei-noteerattujen sijoitusten arvo on riittävällä tarkkuudella olemassa vain myyntihetkellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Liian vanha kirjoitti 3.6.2011 kello 13:17

    Tietoa USA:n verotuksesta vuodelta 2002
    Kyseessä on kumulatiivinen luku, joten se ei ole suoraan kukin tuloryhmän osusu veroista

    Kumulatiivinen vero-osuus
    Veronmaksajien osuus kaikista
    ylin 1% 5% 10% 25 % 50 % alin 50%
    33.7 54.1 65.8 83.6 96.4 3.6

    Eli 1 % makssa 33,7 % veroista, 5 % eniten anaitsevia 54,1 % 25 % eniten ansaitsevaa 83,6 % ja ylempi tulonsaajapuolikas 96,4%

    Sille köyhemmälle puolikkaalle jää maksetavaa loppu eli 3,6 %

    http://www.taxfoundation.org/blog/show/341.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Samuli Saarelma kirjoitti 3.6.2011 kello 13:27

    Matti H, sinustako siis rikkaat ihmiset sijoittavat rahojaan vain siksi, että voivat sitten tulevaisuudessa sijoittaa ne uudelleen? Jos näin, niin kuten Artturi jo kirjoitti, tästä ei seuraa mitään elintasoeroja rikkaiden hyväksi, koska ne sijoitetut varat ovat pysyvästi poissa heidän kulutuksestaan ja heidän elintasonsa, siis se, paljonko voivat kuluttaa rahaa omaan materiaaliseen hyvinvointiinsa, ei ole yhtään parempi kuin köyhilläkään. Heillä on niitä “pelimerkkejä”, mutta mitä sitten?

    Viherinssi, minulle tuli mieleen, että siitä tulojen jakautumisesta usealle vuodelle syntyvästä ongelmasta progressiiviselle verortukselle päästäisiin eroon sillä, että progressio toteutettaisiin tuloveroprogression sijaan tasaverolla yhdistettynä kansalaispalkkaan.

    Tämä ei toki tuottaisi progressiota veroasteikon yläpäähän, mutta kyllä huolehtisi siitä, että matala- ja keskituloisille tulisi melko lailla nykyisenkaltainen veroprogressio.

    Ongelmaksi jäisi tietenkin edelleen tappiot, joista ei saa negatiivista veroa. Eli jos tekee 10 vuotta tappiota 100 000 e/v ja sitten voittoa 1000 000 e/v, eli ei nettomääräisesti tee voittoa lainkaan, joutuu silti maksamaan siitä viimeisen vuoden voitosta veroa.

    Periaatteessa näin päin asioiden mennessä on tappiot mahdollista huomioida (voisi olla esim. “tappiotili”, jota sitten käytettäisiin voitoista vähentämiseen, kun niitä voittoja alkaa tulla), mutta jos ensin tekee voittoa ja sitten menee tappiolle, niin tätä ei kyllä pysty mitenkään tasoittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kari Koskinen kirjoitti 3.6.2011 kello 13:41

    Matti H,

    En ymmärrä pointtiasi. Tarkoitatko, että jos joku ei törsää kaikkia rahojaan vaan sijoittaa ne, mutta sijoitus epäonnistuu ja hän menettää rahansa, niin on sitten jotenkin väärin, että tämä tyyppi ei maksa ALV:tä?

    Ja miten tämä pitäisi sitten mielestäsi korjata? Vaatia sijoittajan tai yrittäjän tekemistä tappioista ALV, kenties?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. GranpaIgor kirjoitti 3.6.2011 kello 13:48

    Moni on esittänyt näkemyksen että esittämässäni hypoteettisessa tapauksessa kuluttamatta ja kulutusverottamatta säästetty varallisuus kuitenkin joskus kulutettaisiin ja verotettaisiin silloin tuossa kulutusveromallissa.

    Noin se ehkä meneekin keskiluokkaisen ihmisen elämässä. Säästät tänään niin pääset kulututtamaan enemmän sitten myöhemmin.

    Matti H täydensi osuvasti, että ei niitä varoja välttämättä koskaan kuluteta vaan ne muuuttuvatkin finanssipelin pelimerkeiksi.

    Kun lisäksi perintöverotuksestakin pyritään eroon epäoikeudenmukaisena voivat jättivarallisuudet kulkea lukuisten sukupolvien läpikin lievin tai tai kokonaan ilman veroseuraamuksia,

    Sitten takaisin perusasioihin: Mihinkäs noita veroja oikein olikaan tarkoitus periä? Yhteiskunnan yhteisten kulujen kattamiseenhan niitä oli tarkoitus periä. Nyt eikä vasta kymmenien vuosien kuluttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Juuso Koponen kirjoitti 3.6.2011 kello 14:40

    Kokonaisveroaste ei missään tuloluokassa taida vielä ylittää 40 %.

    Olen sattumoisin pyöritellyt tätä vähän Excelissä. Jos huomioidaan kaikki palkasta vähennettävät veroluontoiset maksut, siis kunnallisveron ja valtion tuloveron lisäksi erilaiset sosiaali- ja terveysvakuutusmaksut, 40 % kokonaisveroasteeseen pääsee helsinkiläinen kirkkoon kuulumaton n. 160 000 € vuosituloilla jos ei ole mitään vähennyksiä tehtävänä. 45 % vaatii jo 600 000 € tulot ja 47 % 8 miljoonan vuositulot, siis jos kaikki verotetaan ansiotulona. Eli juu, 50 % tuloverotukseen pääseminen ei onnistu ainakaan Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 3.6.2011 kello 15:22

    “Seurauksena tästä olisi se, että käytännössä vaikkapa juuri sijoitusasuntojen myyntivoitot menisivät hyvin korkealle veroprosentille. Eri sijoitusmuodot olisivat hyvin erilaisessa asemassa. ”

    Tämäkin on mahdollista kohtuullistaa jakamalla tuotto omaisuuden pitoajalle ja verottamalla matalammalla asteikolla.
    Tai hankintaolettamaa rukkaamlla, ei tämä mikään ongelma ole

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. J kirjoitti 3.6.2011 kello 15:44

    Kari Koskinen:
    “Eli suomeksi: eivät ne sijoitetut rahat mene mihinkään mustaan aukkoon, vaan kyllä ne ennen pitkää kulutetaan johonkin.”

    Mutta olennaista lienee missä se tehdään. Mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän mahdollisuuksia tehdä se kulutus ulkomailla, jolloin sen verotus ei auta Suomen julkista taloutta mitenkään. Vähätuloisimmilla näitä mahdollisuuksia on vähiten tai ei lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. kse kirjoitti 3.6.2011 kello 16:08

    Desantti:

    Toisin kuin tuloverot, kulutusverot aina vapaaehtoisia ja näin itse asiassa AINA kierrettävissä täysin laillisesti – rajoittamalla kulutusta.

    No, justiinsa. Samalla logiikalla tuloverot ovat myös aina vapaaehtoisia ja AINA kierrettävissä täysin laillisesti – kieltäytymällä työnteosta ja sosiaaliturvasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Viherinssi kirjoitti 3.6.2011 kello 17:10

    Tämäkin on mahdollista kohtuullistaa jakamalla tuotto omaisuuden pitoajalle ja verottamalla matalammalla asteikolla.
    Tai hankintaolettamaa rukkaamlla, ei tämä mikään ongelma ole

    Kuten jo aikaisemmin totesin, niin mahdollisuuksia kyllä on, mutta ne ovat verotuksen läpinäkyvyyden ja toteutettavuuden kannalta hankalia.

    Omaisuuden tuoton jakaminen omaisuuden pitoajalle on yksi mahdollisuus. Siinä pitäisi kai vielä olettaa eksponentiaalinen (tasakorko) arvonnousu. Sitten vain rukkaamaan esimerkiksi viimeisen 23 vuoden verotusta eri vuosien verolakien ja asteikkojen mukaisesti, kun tuli myytyä kuolinpesän omistama maatila…

    Jos sitten taas tehdään myyntivoittojen verotukselle jokin lempeämpi taulukko, sopasta tulee äärimmäisen vaikea optimoitava kaikille. Nykyisen pääomatuloveron hyvä puoli on sen yksinkertaisuus.

    Kuten Samuli Saarelmakin totesi, systeemi kyllä kestää progressiota (sitähän se kansalaispalkkakin on) sillä edellytyksellä, ettei korkein prosentti ole kunnallisveroineen kovin paljon yli pääomatuloveron nykyisen prosentin. Tätä taas ei valtiontalous kestä.

    Olen kyllä sitä mieltä, ettei pääomatuloja pitäisi kohdella eri tavalla kuin muita tuloja. En vain käytännössä näe mitään poliittisesti ja fiskaalisesti realistista ratkaisua ansio- ja pääomatulojen verotuksen yhdistämiseen.

    Henkilökohtainen suosikkini nykytilanteeseen olisi pääomatuloveroprosentin nosto 30 %:iin ja vaikkapa 2000 euron vuotuisen rajan alle jäävien pääomatulojen verottomuus. (Ei, en ole laskenut tuon fiskaalista vaikutusta. Näppituntumalta tuo toisi merkittävän nousun verokertymään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Samuli Saarelma kirjoitti 3.6.2011 kello 17:15

    GranpaIgor, miten tilanne muuttuu mihinkään siinä, että ne sijoitetut omaisuudet kiertävät usean sukupolven läpi? Niin kauan, kun ne ovat “finanssipelin pelimerkkejä”, niin ne ovat sitä, eivätkä omistajalleen oikeasti hyvinvointia tuottavaa kulutusta. Jos ne sitten jossain vaiheessa otetaan sinne kulutuksen puolelle, niin sitten niistä menee se kulutusvero.

    Mitä taas perimiseen ja sen verottamiseen yleisesti tulee, niin onko siis parempi asia, että henkilö X kuluttaa omaisuutensa ennen kuolemaansa kuin, että säästää sen jälkeläisilleen, jotka sitten kuluttavat sen. Käytännössä perintövero suosii edellistä jälkimmäisen kustannuksella. Käytännössä siis suositaan itsekkyyttä (rahat kulutetaan itse) altruismin (rahat annetaan jonkun toisen kulutettavaksi) sijaan.

    Mitä ulkomaihin tulee, niin tuloveroja voi myös kiertää menemällä ulkomaille töihin siinä, missä kulutusveroja kuluttamalla ulkomailla. Jos kuitenkin haluaa asua Suomessa, on kummankin veron kiertäminen suht hankalaa pl. ehkä joku ulkomaisesta verkkokaupasta ostelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Artturi B kirjoitti 3.6.2011 kello 17:24

    Juuso Koponen:

    Olen sattumoisin pyöritellyt tätä vähän Excelissä. Jos huomioidaan kaikki palkasta vähennettävät veroluontoiset maksut, siis kunnallisveron ja valtion tuloveron lisäksi erilaiset sosiaali- ja terveysvakuutusmaksut, 40 % kokonaisveroasteeseen pääsee helsinkiläinen kirkkoon kuulumaton n. 160 000 € vuosituloilla

    Eiks tähän nyt pitäs ottaa alvi huomioon? Ku ei kai Suomen veroaste tippus nollaan, jos koko verotus hoidettas alvilla ja haittaveroilla?

    J:

    Mutta olennaista lienee missä se tehdään. Mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän mahdollisuuksia tehdä se kulutus ulkomailla, jolloin sen verotus ei auta Suomen julkista taloutta mitenkään.

    No siis kyllä se nykyäänkin menee niin, että jos hoitaa pääosan kulutuksestaan Monacossa, niin ei maksa yhtään veroja Suomeen. (Paitsi alvia sillon kun sattuu käymään kesämökillä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Viherinssi kirjoitti 3.6.2011 kello 17:45

    Olen sattumoisin pyöritellyt tätä vähän Excelissä. Jos huomioidaan kaikki palkasta vähennettävät veroluontoiset maksut, siis kunnallisveron ja valtion tuloveron lisäksi erilaiset sosiaali- ja terveysvakuutusmaksut, 40 % kokonaisveroasteeseen pääsee helsinkiläinen kirkkoon kuulumaton n. 160 000 € vuosituloilla jos ei ole mitään vähennyksiä tehtävänä. 45 % vaatii jo 600 000 € tulot ja 47 % 8 miljoonan vuositulot, siis jos kaikki verotetaan ansiotulona. Eli juu, 50 % tuloverotukseen pääseminen ei onnistu ainakaan Helsingissä.

    Eikä siitä ollutkaan puhe, vaan korkeimmasta marginaaliprosentista. Ei muuten Helsingissäkään selviä ansiotuloilla korkeammalla marginaalilla kuin aivan aavistuksen alle 50 %:n, jos ei kuulu kirkkoon. Pääomatulohan olisi ansiotuloa muttei työtuloa. Työtulon veroprosentti näyttää matalammalta, mutta se on vähän silmänkääntötemppu, joka riippuu sosiaalimaksujen verovähennettävyydestä.

    Oletetaanpa tilanne, jossa pääomatuloja verotetaan ansiotuloina. Raaseporissa asuva kirkkoon kuuluva toimitusjohtaja G. myy 40 vuotta sitten perustamansa metallialan pk-yrityksen. Toimitusjohtaja G:n vuositulot ovat 80 000 euroa, kauppahinta on 500 000 euroa.

    Paljonko kaupasta menee veroa? Tuo 80 000 euroa vie valtionverotuksessa prosentin tukevasti 30,0 %:iin, joten ylimenevästä menee tämän verran valtiolla. Ylimenevästä menee kunnalle lisäksi 21,0 % ja seurakunnalle 1,45 %. Sairausvakuutusmaksua menee noin 1,5 %, joka kuitenkin otetaan ennen verojen määräämistä. Yhteensä lukema on jossain 53 %:n päällä.

    No, mitä sitten oikeasti tässä tilanteessa tapahtuisi:

    – toimitusjohtaja G. eroaisi kirkosta pariksi päiväksi vuodenvaihteen ympärillä (säästöä 7 000 euroa)

    – toimitusjohtaja G. siirtäisi kirjansa Helsinkiin vuodenvaihteeksi (säästöä 17 000 euroa)

    – toimitusjohtaja G. myisi yrityksensä liiketoiminnan toiselle yritykselle, jättäisi rahat firmaansa, ottaisi ne sieltä ulos hitaasti (säästöä perintötilanteessa jopa 200 000 euroa)

    Ja jos toimitusjohtaja G. myy kalliimman firman, hän saattaisi jopa harkita erilaisia Cayman-vaihtoehtoja näiden lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Matti H kirjoitti 3.6.2011 kello 17:58

    Samuli Saarelma,
    Eivät kaikki rikkaat tietenkään kaikkia pelivoittojaan laita uusiin peleihin, mutta mitä suurempia nämä voitot ovat, sitä suurempi osa niistä sijoitetaan uudestaan. Tässä ihmiset ovat tietysti erilaisia, mutta pelaajat ovat pelaajia ja tahtovat voittaa. Heille pelimerkkien kartuttaminen on paljon tärkeämpää kuin niiden kuluttaminen, koska kilpailu rikkauksista käydään omistamisen määrästä, ei kulutuksen määrästä.

    Kari Koskinen,
    Pointti on siinä, että alv on osa, vaikkakin pieni, sitä talouden rakennetta, joka ohjaa varallisuutta pankkien pelimerkeiksi. Ja näiden liiallisella tuotannolla on vakavia sivuvaikutuksia. Aina yhteiskuntien sosiaalista rapautumista myöten.

    Itse olen tuloveroperustaisen verotuksen kannalla. Kaikki tulot samalle viivalle joko riittävän progressiivisena tai tasaverona kunnollisella perustulolla ketään syrjimättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Juuso Koponen kirjoitti 3.6.2011 kello 19:14

    Yksi tapa ratkaista tuo pääomatulojen syklisyyteen liittyvä ongelma ja samalla myös huomioida tappiot olisi, että sijoitukset olisivat sataprosenttisesti verovähennyskelpoisia (ja tämä vähennys olisi siirrettävissä verotuksessa negatiivisena saldona niin pitkälle tulevaisuuteen kuin tarve on), mutta myyntitulot verotettaisiin kokonaisuudessaan ilman mitään hankintameno-olettamia ym.

    Eli tähän tapaan:

    A sijoittaa 10 000 euroa ja saa tästä hyvästä vähennyksen jonka voi käyttää muihin tuloihinsa kohdistuvien verojen vähentämiseen tai jättää verotilille negatiivisena saldona. Oletetaan että A valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.

    Jos sijoitus tuottaa 5 000 € ja realisoidaan, veroa pitäisi maksaa koko 15 000 euron myyntisummasta, mutta koska verotilillä on 10 000 euron investoinnista saatua negatiivista saldoa jonka saa vähentää tästä, vero maksetaan vain erotuksesta, 5 000 €.

    Jos sijoitus tuottaakin tappiota 3 000 € ja realisoidaan, veroa pitäisi maksaa 7 000 eurosta, joka voidaan kuitata kokonaan verotilillä olevasta negatiivisesta saldosta joten veroa ei tule maksettavaksi ja tilille jää vielä 3 000 eurosta saldoa muista veroista vähennettäväksi.

    Jos sijoitus taas tuottaakin niin valtavasti, ettei A halua ottaa kaikkea henkilökohtaiseen kulutukseen heti (ja maksaa siihen liittyvää korkeaa progressiivista veroa), hän voi sijoittaa rahat uudestaan heti sijoituksen realisoituaan vaikkapa annuiteetin maksavalle tilille, jolloin uudesta sijoituksesta saatava vähennys kuittaa myyntivoiton verot sijoitushetkellä ja veroa tulee maksettavaksi vastaa sitä mukaa kun rahat tulevat käyttöön.

    En ole taloustieteilijä, joten en osaa sanoa, esim. millaista korkoa verotilillä olevalle saldolle pitäisi maksaa ja pitäisikö saldo määräytyä investointi- vai realisointihetken verotuksen mukaan (ts. laitetaanko tilille investointihetkellä silloista verotusta vastaava summa, vai merkitäänkö vain investoinnin suuruus ja vero lasketaan vasta realisointihetkellä). Samoin tässä on se ongelma, että pitää erikseen päättää mihin asioihin investoiminen on vähennyskelpoista, eli jos haluaa laittaa rahansa WinCapitaan ei ehkä saa tehdä samanlaisia vähennyksiä kuin pörssiosakkeista tai valtionobligaatioista. Mutta noin periaatteessa näkisin, että tällainen järjestely poistaisi aika paljon näistä pääomatulojen erilaisesta luonteesta palkkatuloihin nähden johtuvia ongelmia ja myös kannustaisi säästämiseen kun vero tulisi maksettavaksi vasta sijoitusten realisointivaiheessa. (Nykyisinhän jos säästää palkkatuloistaan, pitää niistä ensin maksaa tulovero ja verovähennyksen hankintamenoista saa tehdä vasta kun investointi realisoidaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Juuso Koponen kirjoitti 3.6.2011 kello 19:21

    Artturi B:

    Eiks tähän nyt pitäs ottaa alvi huomioon? Ku ei kai Suomen veroaste tippus nollaan, jos koko verotus hoidettas alvilla ja haittaveroilla?

    Joo siis sori epätäsmällisyys ilmaisuissa, ”kokonaisveroaste” vihjaisi siihen että myös välilliset verot pitäisi huomioida. Tässä puhe oli kuitenkin pelkästä (ansio-) tuloverosta. Kokonaiskuvan saamiseksi pitäisi toki välittömässäkin verotuksessa huomioida koko verokiila.

    Sinänsä huvittavaa, että demarit vaativat suureen ääneen sekä progression lisäämistä että työnantajan Kela-maksun palauttamista. Sen poisto kun lisäsi kertaheitolla henkilöverotuksen progressiivisuutta todella muhkeasti, jos siis katsotaan koko verokiilaa (kuten pitäisi). Mutta taas kerran tuntuu olevan tärkeämpää millä nimillä veroja kutsutaan kuin nettovaikutus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. AK kirjoitti 3.6.2011 kello 19:26

    Liian vanha:

    “Eli 1 % makssa 33,7 % veroista, 5 % eniten anaitsevia 54,1 % 25 % eniten ansaitsevaa 83,6 % ja ylempi tulonsaajapuolikas 96,4%”

    En löydä Suomesta vertailukelpoisia lukuja, mutta jotain osviittaa saa tutkimalla Suomen kunnallisverojen jakautumista:

    http://veronsaajat.vero.fi/fi-fi/raportti/Sivut/Maksuunpano.aspx

    Vuonna 2009 suomalaisen palkansaajan mediaanipalkka oli 31000+ euroa vuodessa. Tuosta käppyrästä silmämääräisesti arvioiden väittäisin, että Suomessa köyhin puolisko maksaa kunnallisverosta 30 %:a.

    Kunnallisveron osuus veroista on yli puolet. Valtiolle maksettavasta progressiivisesta verosta köyhin puolisko tuskin maksaa yli 15 %:a (vedetty täysin hatusta).

    Onko tämä sitten reilu jako vai ei?

    Virtuaalinen peukku sille, joka voi heittää tilastot kokonaistuleveron jakaantumisesta tuloryhmittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. anonyymi kirjoitti 3.6.2011 kello 19:58

    Viherinssi:

    Kannattaako kasvattaa omaa yritystä, jos sen myymisestä joutuu menestyksen sattuessa maksamaan yli 50 % veroa?

    Useimmat ihmiset laskevat tulonsa rahassa eikä prosenteissa.

    Liian vanha:

    Tietoa USA:n verotuksesta vuodelta 2002

    Tuon jälkeen on moneen kertaan jaettu rahaa rikkaimmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Pekka Pessi kirjoitti 3.6.2011 kello 23:57

    AK: Tulonjakotilastossa jaetaan väestö vähän hihasta ravistettujen nettotulojen mukaan kotitalouksittain tulodesiileihin.

    Vuoden 2008 tulonjakotilaston mukaan suurituloisin kymmenys maksoi 51,4 % valtion tuloveroista (ansiotulovero ja pääomavero) ja 23,6 % kuntien tuloveroista. Kaksi suurituloisinta kymmenystä maksoi tuloveroista 49,3 %.

    Pienituloisin kymmenys maksoi tuloveroista yhteensä 1,07 %. Pienituloisin puolikas maksoi 12,7 % tuloveroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. kse kirjoitti 4.6.2011 kello 2:36

    Anomuumi:

    Liian vanha:

    “Tietoa USA:n verotuksesta vuodelta 2002”

    Tuon jälkeen on moneen kertaan jaettu rahaa rikkaimmille.

    No, voi vietävä! Niinkö ovat menneet tekemään?

    Sinulta varmaan löytyykin linkkejä tolastoihin, joista tämmlistä voi päätellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Kari Koskinen kirjoitti 4.6.2011 kello 3:31

    Pointti on siinä, että alv on osa, vaikkakin pieni, sitä talouden rakennetta, joka ohjaa varallisuutta pankkien pelimerkeiksi. Ja näiden liiallisella tuotannolla on vakavia sivuvaikutuksia. Aina yhteiskuntien sosiaalista rapautumista myöten.

    No shit Sherlock! Tietenkin verotus vääristää toimintaa ja on sinänsä haitallista – aina.

    ALV on kuitenkin (ainakin, jos se on sama kaikelle) suhteellisen neutraali muihin veroihin verrattuna muutamasta syystä: 1) sen veropohja on todella laaja, eli verokerymä on kohtuullinen varsin pienillä tasoilla ja 2) se kohdistuu täysin yhtäläisesti sekä palkka- että pääomatuloihin. Pallaverotus on paljon huonompi tässä suhteessa.

    Huono puoli (ehkä juuri neutraaliudesta johtuen) on se, että sillä voidaan veroastetta nostaa aivan liikaa. Tuloverolla ei tällainen kokonaisveroaste onnistuisi.

    Ja sivumennen sanoen, en edellenkään ymmärrä mistä sinä vaahtoat. Jos pääoma- ja palkkatulot haluaa samalle viivalle, niin silloinhan ALV on juuri se keino. Jos kaikki muut verot poistetaan, niin silloin molempia verotetaan täsmälleen samoin (pl. ulkomaankauppa/matkustelu)

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2011 kello 9:26

    Arvonlisäv ero ei ole neutraali valintatilanteessa palvelu – itsepalvelu. Tämä valintatilanne on olennainen, kun teollisuudesta siirrytään palveluelinkeinoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Liian vanha kirjoitti 4.6.2011 kello 3:46

    “Virtuaalinen peukku sille, joka voi heittää tilastot kokonaistuleveron jakaantumisesta tuloryhmittäin.”

    Tuo USA :n verotus koskee vain valtionverotusta, joka on progresiiviinen.
    Toisen puolikkaan veroista keräävät osavaltiot ja kunnat ja ne verot ja maksut ovat aika kirjavia, joten kovin yhtenäsitä kuvaa verojen jakaantumisesta ei ole

    “Tuon jälkeen on moneen kertaan jaettu rahaa rikkaimmille.”

    Itse asiassa progressio on vain jyrkentynyt, vuonna 2008 tuo eniten ansaitseva 1 % maksoi 38,02 % verokertymästä ja alin 50 % vain 2,7 %

    http://www.taxfoundation.org/news/show/250.html#Data

    Tuokin voi olla vain harhaa sillä kyseessä on verotus veronalaisista tuloista ja se on eri asia kuin todelliset tulot

    Mutta epäilenpä, että tuo rahankylvö tapahtuu yrityseverotuksen ja armeijan budjetin kautta . Bushin aikakaudella verolainsäädäntö laajeni 10000 sivusta 75000 sivuiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2011 kello 9:25

    Liian vanha osaa valehdella tilastoilla tehokkaasti. Tuo tilasto kertoo tulonjaosta, ei progressiosta. Oletetaan, että maassa on täydellinen tasaverto, kymmenen prosenttia kaikista tuloista. Alkutilassa yli prosentti saa kymmenen prosenttia tuloista ja ja maksaa kymmene prosenttia veroista, lopputi8lanteessa ylin prosentti saa 90 prosxenttia tuloista ja maksaa 90 prosenttia tuloveroista. Onko progressio kiristynyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Juuso Koponen kirjoitti 4.6.2011 kello 10:06

    Ketjun alussa esiteltiin jotain hatusta vedettyjä laskelmia eri tulotason ihmisten maksamista alveista. Tuli tässä vastaan Tilastokeskuksen dataa, ”Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloutta kohti tuloviidenneksittäin” vuodelta 2006 josta tuon asian voisi ihan oikeasti laskea.

    Homma pitäisi tehdä huolellisemmin, mutta itse pyörittelin nopeasti näin ja prossat ulkomuistista:

    elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat; ateriapalvelut MIINUS olut ravintolassa, muut alkoholijuomat ravintolassa 13 %
    vuokra-asuminen, omistus- ja luontoisetuasuminen, muut asumiskulut; lääkäripalvelut, tutkimus- ja hoitopalvelut, sairaala- ja poliklinikkapalvelut; muut yksityisajoneuvojen palvelut; postimaksut; koulutus; sosiaalipalvelut; vakuutukset; pankki- ja taloudelliset palvelut; kulutus erittelemättä; kulutsmenojen ulkopuoliset erät 0 %
    lääkevalmisteet, hoitolaitteet ja -tarvikkeet; kuljetuspalvelut; kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut; kirjat ja lehdet; valmismatkat; majoituspalvelut 9 %
    kulutusmenot MIINUS kaikki edeltävät erät 23 %

    Varmasti meni osittain väärin, mutta noin suuntaa-antavasti, tässä tulos alvin osuudesta kulutusmenoista eri tuloryhmissä:

    1. tuloviidennes: 11,19 %
    2. tuloviidennes: 11,62 %
    3. tuloviidennes: 11,90 %
    4. tuloviidennes: 12,14 %
    5. tuloviidennes: 12,18 %

    Ero 1. ja 5. tuloviidenneksen välillä on yllättävänkin pieni ottaen huomioon että 1. tuloviidenneksen tuloista yli 44 % menee asumiseen ja elintarvikkeisiin kun 5. tuloviidenneksellä tämä osuus on n. 32 %. Aika merkittävä eroa selittävä tekijä näkyisi olevan erilaisten järjestöjen jäsenmaksut (mm. kirkollisvero), jotka ovat alvittomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Juho Laatu kirjoitti 4.6.2011 kello 10:06

    “Työvaltiasiin palveluihin kohdistuvaa verokiilaa tulee alentaa, koska teollisuuden automatisoituessa talouden pitäisi siirtyä kohti palveluja.”

    Ei kai ole mitään erityistä syytä keventää vain palveluihin kohdistuvia verorasituksia ja olla keventämättä vastaavien teollisuuden alojen verorasitusta. Vaikka teollisuus automatisoituu, ei sen kuolemaa kannata epätasapainoisella veropolitiikalla jouduttaa yli luonnollisen kehityksen. Monista syistä on järkevää säilyttää myös jonkin verran teollista työtä ja osaamista. Ja toisaalta ei maa voi pelkillä palveluillakaan elää (paitsi ulkomaisille myytävällä turismilla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Mikko kirjoitti 4.6.2011 kello 10:38

    Osmo: osaltaan kyse on siitä, että tuloerot Yhdysvalloissa ovat jyrkentyneet, mutta osaltaan myös siitä, että Yhdysvalloissa progressiota kiristetään runsaasti vielä tasolla, jossa Suomen verotus on täysin tasaista. Esim. perheellisen liittovaltion marginaaliveroprosentti nousee 25%->35% jos tulot kasvavat $100.000 -> $400.000.

    Toki jenkkien verotussysteemissä ylimmät veroprosentit ovat suhteellisen alhaisia, tosin johtuen enemmän osavaltioiden pienistä veroprosenteista kuin liittovaltion matalista. Vertailun vuoksi Suomen valtion verotuksessa ylin marginaaliprosentti on 30%.

    Lisäksi Yhdysvalloissa on äärimmäisen monimutkainen verotusjärjestelmä, jossa on tuhansia erilaisia poikkeuksia ja vähennyksiä. Näistä Suomessa onneksi päästiin paljon parjatun Holkerin hallituksen avulla.

    Tätä ei sitten pidä ottaa kannanotoksi suomalaisen tai amerikkalaisen verotusjärjestelmän puolesta (tai vastaan). Kunhan ajattelin tuoda jotain konkretiaa tähän keskusteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Kari Koskinen kirjoitti 4.6.2011 kello 10:54

    Ja tartutaanpa nyt tähänkin, koska tämä on varmuudella keskeisin ongelmamme.

    GrandpaIgor:

    Sitten takaisin perusasioihin: Mihinkäs noita veroja oikein olikaan tarkoitus periä? Yhteiskunnan yhteisten kulujen kattamiseenhan niitä oli tarkoitus periä. Nyt eikä vasta kymmenien vuosien kuluttua.

    Tämä ei ole periaatteellisesti vähäisinkään ongelma. Jos meillä on tulevaisuudessa verotuloja odotettavissa, vaikka siis sillä tavoin, että ihmiset rikastuvat (eli ihmisille jää paljon rahaa säästöön), valtio voi aivan hyvin ottaa velkaa.

    Mutta tässä on juurikin se Suomen (ja melkein koko Euroopan) ongelma. Me otamme tällä hetkellä velkaa ihan älyttömästi. Samaan aikaan meillä työssäkäyvä väestö pienenee. Tämä tarkoittaa ceteris paribus pieneneviä verotuloja. Meillä pitäisi nyt siis joko kertyä todella suuria omaisuuksia (jotka toivon mukaan eivät karkaa ulkomaille), tai sitten me tarvitsisimme aivan älytöntä talouskasvua (työn tuottavuuden kasvua). Maahanmuutto voisi myös korjata asiaa. Mikään näistä ei nyt ei näytä oikein lupaavalle, päin vastoin.

    Itseasiassa tilanne on umpisurkea.

    Tällä seikalla on oikeasti vaikutusta siihen, kannattaako Suomeen investoida. Itse en esimerkiksi ole ostanut asuntoa täältä (investointi), koska voi tulla tarve lähteä – ja sen asunnon arvo tipahtaa siinä vaiheessa, kun paska iskee tuulettimeen.

    Ja tässä nyt ei tarvittaisi edes mitään massiivisen suuria muutoksia, jotta tilanne olisi valoisampi. Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt näitä muutoksia jo pidemmän aikaa, ja siellä asiat ovatkin paremmalla tolalla.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Markku Lämsä kirjoitti 4.6.2011 kello 11:06

    Ansiotulovähennys?

    Kirjoitat blogissasi, että ALV:n korotus pitäsi kompensoida voimakkaina pieniin palkkoihin kohdistuvan veron alenuksena, siis ansiotulovähennyksenä.

    Miten se onnisttu kymmenilletuhansille pienillä eläkkeillä eläville, joista ei kerry verotettavaatuloa?
    Nämä ovat kaikkein vähävaraisimpia.

    Välillisetverot ovat pienituloisilla aina suhteellisesti raskaampia kuin suurituloisille, sillä mitä pienempi tulo sitä suurempiosa siittä mene kulutukseen ja sitä kautta välillisiinveroihin.

    Vihreät välillisetverot ovat kaikista raskaimpia, sillä ne ovat kertaantuvia veroja, kun tuottaja maksaa vihreää veroa, se on seuraavan portaan hankintahinnassa, joka lisää siihen oman katteen.
    ALV on hankinnoissa vähennetään ja täyten ALV:n maksaa kuluttaja, mutta se ei ole kertynyt katteisiin.

    Verotus selviintyy sillä kun sieltä poistetaan kaikki turhat vähennykset esim: vapaehtoisten vakuutusten vähennysoikeudet, jotka pitäisi poistaa huomattavati aikaisemmin kuin asuntovelkojen vähennysoikeuden, ja tuottaa valtiolle enemmän, sillä näitä vakuutuksia on ennenmuuta suurituloisilla.

    Vanhasanonta: Verot kansanverta juo.
    Uusi muoto: Välilliset verot raskaimmin kansan veroa juo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Matti H kirjoitti 4.6.2011 kello 11:16

    Tietenkin verotus vääristää toimintaa ja on sinänsä haitallista – aina.

    No tämä selittää aika paljon ajattelustasi. Varmaan evoluutio on jo jossain edennyt lähelle tätä ihannetta; hyvin menestyvä yhteiskunta, jossa verojen määrä on lähellä nollaa? Ainakin kehitys on jossain kulkemassa tätä vähemmän haitan taloutta kohti? Esimerkkejä?

    Ei pointtiani pitäisi olla vaikea ymmärtää. Alv kannustaa säästämään kuluttamisen sijaan. Sellaisessakin tapauksessa, että sijoituksilla voitetut pääomatulot on tarkoitus myöhemmin kuluttaa, koska enemmän rahaa on kuitenkin parempi kuin vähemmän rahaa, vaikka sen kuluttamisesta joutuisikin maksamaan saman alvin.

    Sijoitukset muuttuvat pankeissa finanssipelin materiaaliksi ja mitä enemmän tätä materiaalia on, sitä enemmän liikkeellä on lainattavaa rahaa ja sitä löysemmin sitä lainataan. Sitä lainataan Islannin pankeille, Irlannin rakennusliikkeille, Kreikan valtiolle ja muille vastaaville. Sitten ei takaisinmaksajia löydykään. Koska sijoittajien rahat on kuitenkin maksettava ja pankit on pelastettava, lasku tulee veronmaksajille. Verot nousevat.

    Niin että jos vihaa veroja, ei kannata kannattaa alvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Mari Vuoren kirjoitti 4.6.2011 kello 11:20

    Onko tutkittu, miten suuren verokertymämenetyksen työmatkojen verovähennysoikeus, joka tehdään ansiotulosta (eli näin ollen alentaa kokonaisveroprosenttia) aiheuttaa? Tämä vähennys koskee nimen omaan olennaisesti keski- ja suurituloisia, joilla on varaa pitkiin työmatkoihin, ja vähennyksen luonteen mukaan työmatkakustannuksista korvautuu sitä suurempi osa, mitä enemmän saa palkkaa. Lisäksi vähennys edistää haja-asumisen suosiota kehyskunnissa. Tästä pitäisi tehdä tutkimus! Esimerkiksi asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden vaikutus on kotitaloudelle paljon pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Liian vanha kirjoitti 4.6.2011 kello 11:40

    “Tuo tilasto kertoo tulonjaosta, ei progressiosta. ”
    Tarkasti ottaen tilasto ei edes kerro tulonjaostan vaan verotettavan tulon vero % eri tulonsaajaryhmillä

    Tuo verolainsäädännön laajentuminen lisäsi vähennyksiä ja verotettava tulo 2002 ja 2008 välillä ei ole vertailukelpoinen.

    Mitä tulee progressioon niin tuon 1 % eniten ansaitsevia tuloveroaste putosi 14,6 % ja tuon vähemmän ansaitsevan puolikkaan 19,3 % joten periaatteessa progressio kiristyi.

    Mutta koska verolainsäädäntö muuttui mitään varmaa ei todellisuudesta voida sanoa .

    Sama koskee muutakin tilastointia, ne ovat aina vain osatotuuksia.

    Ja hyvinhän palstallesi kelpaa tällainenkin disinformaatio kun se palvelee sinun tarpeitasi

    “Yli puolet menoista on sosiaali- ja terveysmenoja. Yhden näkemäni laskelman mukaan 72%! ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Samuli Saarelma kirjoitti 4.6.2011 kello 12:22

    Matti H, en edelleenkään ymmärrä, mikä tässä on ongelmana. Ensinnäkin, miten siinä “pelissä” voittamisen voi julistaa muille, jos ei pane pröystäkulutukseen niitä voittojaan?

    Toiseksi, eivätkö kaikki sijoittajat halua voittaa eli saada sijoituksensa kasvamaan? En siis näe siinä mitään eroa näiden pelaajien ja kaikkien muiden välillä.

    Ja kolmanneksi, mikä tässä edelleenkään on se perusongelma? Jos jotkut sijoittavat rahojaan hyvinvointia tuottaviin yrityksiin yms., niin ainakin minusta tämä on parempi asia kuin se, että niillä pelattaisiin vaikkapa kasinolla. Se tietenkin voi olla ongelma, jos pelataan toisten rahoilla ja sitten sijoitusten romahtaessa ei ole varaa maksaa lainoja takaisin, mutta sinä olet tässä käsittääkseni puhunut vain ja ainoastaan omilla rahoillaan pelaavista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. jussi kirjoitti 4.6.2011 kello 13:01

    Onkohan tässä tilastotieteilijälle sattunut nyt isohko asia virhe.

    Minusta yksityishenkilö maksaa ALV:a vastaavat verot sinne EU maahan mistä tavara on ostettu eikä kotimaahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Kari Koskinen kirjoitti 4.6.2011 kello 13:07

    Matti H:

    No tämä selittää aika paljon ajattelustasi. Varmaan evoluutio on jo jossain edennyt lähelle tätä ihannetta; hyvin menestyvä yhteiskunta, jossa verojen määrä on lähellä nollaa? Ainakin kehitys on jossain kulkemassa tätä vähemmän haitan taloutta kohti? Esimerkkejä?

    http://www.youtube.com/watch?v=7QDv4sYwjO0

    🙂

    Ei kai se nyt pääsääntöisesti siihen suuntaan mene, koska asiasta päättävät poliitikot, joilla on insentiivit keskittää valtaa itselleen ja siirtää muiden rahoja omien eturyhmiensä (ja oletettujen äänestäjiensä) taskuihin.

    Mutta onhan näitä nyt esimerkkejä. Esimerkiksi Reagan laski suurituloisten verotusta aikanaan hyvin merkittävästi ja verotulot _kasvoivat_. Suomessa yritysverotusta kevennettiin 90-luvun taitteessa, ja verotulot _kasvoivat_. Toisaalta länsimaissa (jotka nyt kai ovat jossain määrin vertailukelpoisia) näyttää olevan niin, että matalamman verotuksen maissa (Sveitsi, USA) elintaso (BKT/naama) on korkeampi kuin korkeamman verotuksen maissa.

    Mutta ei se olennaisin tekijä ole se veroaste, vaan myös se, mihin ne rahat käytetään ja miten ne verot kerätään.

    Ei pointtiani pitäisi olla vaikea ymmärtää. Alv kannustaa säästämään kuluttamisen sijaan. Sellaisessakin tapauksessa, että sijoituksilla voitetut pääomatulot on tarkoitus myöhemmin kuluttaa, koska enemmän rahaa on kuitenkin parempi kuin vähemmän rahaa, vaikka sen kuluttamisesta joutuisikin maksamaan saman alvin.

    Eli, öö, siis Roopeankka? En oikein tiedä, millainen mielenlaatu pitää olla, että kerää rahaa pelkästään siksi että kerää rahaa. No, keräähän sitä ihmiset postimerkkejäkin. Ja haittaahan tuollaisestakaan toiminnasta ei ole, koska viimeistään monttubileiden jälkeen ne rahat siirtyvät jollekin muulle.

    Sen sijaan me ihan tavalliset ihmiset täällä säästämme ja kartutamme varoja ihan sitä varten, että voimme hankkia myöhemmin jotain, johon ei ole varaa. Toinen motiivi on “pahan päivän varalle” varautuminen. Jotkut jopa haluaisivat tarjota lapsilleen paremmat elämän eväät (taloudellisestikin). Ja tämän touhun suhteen ALV on neutraali.

    Sijoitukset muuttuvat pankeissa finanssipelin materiaaliksi ja mitä enemmän tätä materiaalia on, sitä enemmän liikkeellä on lainattavaa rahaa ja sitä löysemmin sitä lainataan. Sitä lainataan Islannin pankeille, Irlannin rakennusliikkeille, Kreikan valtiolle ja muille vastaaville. Sitten ei takaisinmaksajia löydykään. Koska sijoittajien rahat on kuitenkin maksettava ja pankit on pelastettava, lasku tulee veronmaksajille. Verot nousevat.

    Miten niin sijoittajien rahat on kuitenkin maksettava? Tietenkin, jos poliitikot haluavat pelastaa törttöilleet kaverinsa ja väärille tahoille lainanneet veronmaksajien rahoilla, kuten nyt tapahtuu, niin veroja pitää nostaa.

    Mutta ei se tähän liity.

    Niin että jos vihaa veroja, ei kannata kannattaa alvia.

    Niin, ei todellakaan. Ja kuten totesin, ALV-systeemi johtaa helposti kokonaisveroasteen kasvuun, kun sillä saa nyhdettyä enemmän veroja kuin pelkällä tuloverolla.

    Ja on siinä muitakin huonoja puolia (kuten kaikilla veroilla!), mutta nuo sinun argumenttisi vain ovat hölmöjä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. jussi kirjoitti 4.6.2011 kello 13:55

    Asia oli itse asiassa niin, että tilastotieteilijä oli oikeassa jos nettikauppa suoritetaan siten, että se on kaukomyyntiä on ALV todella maksettava Suomeen. Jos tilaa kuljetuksen itse erikseen on vero maksettava kaupantekomaahan. ELi ALV:in korottaminen suosii tätä etäostomallia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Juuso Koponen kirjoitti 4.6.2011 kello 18:51

    Se, mihin maahan alvit on maksettava EU-maiden rajat ylittävässä kaupassa, riippuu myyjäyrityksen vuosimyynnistä ostajan kotimaahan. Kun se ylittää tietyn tason, alv maksetaan ostajan kotimaahan, muutoin myyjän. Esimerkiksi saksalainen musiikkitarvikekauppa Thomann maksaa Suomeen myydystä tavarasta alvit tänne, kun taas joku pikkukauppa jonka myynti tänne on vain muutamia satasia, maksaa alvit Saksaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Liian vanha kirjoitti 4.6.2011 kello 21:19

    “Toisaalta länsimaissa (jotka nyt kai ovat jossain määrin vertailukelpoisia) näyttää olevan niin, että matalamman verotuksen maissa (Sveitsi, USA) elintaso (BKT/naama) on korkeampi kuin korkeamman verotuksen maissa.”

    Alla olevasta linkistä voit tarkistaa USA:n valtion , osavaltoiden ja kuntien menot ja BKT:een

    Vuoden 2009 ennuste menoille on 5896 miljardia dollaria ja BKT:lle 14119 miljardia eli julkisten menojen suhde BKT:een on 41,7 %
    Ja kyllä se USA:n hallitus kerää rahat kansalaisiltaan veroina ja maksuina, ei heilläkään valtio veroja maksa .Tosin osa on siirrettyä verotusta eli lainaa, mutta ei se verotustarve siitä miksikään muutu

    Päälle on laskettava vielä yksityisen sektorin kustantama sosiaaliturva joka nostaa julkiseksi taloudeksi luokiteltavat menot jo 50 % :iin kansantaloudesta.

    Mitä tulee hyvinvointiin niin USA:n tapa ampua suuri osa verotuloista taivaan tuuliin tuskin lisää kenenkään hyvinvointia. Ei ainakaan niiden joiden niskaan nämä hyvinvointivaltion lahjat tippuvat.

    Ja pitää vielä korostaa, että tuo USA:n yksityinenkin terveys-ja sosiaaliturva on kollektiivista ei siis hebkilökohtaista ja sidottua työsuhteeseen eli vakuutus on voimassa vain työsuhteen ajanja kysymys on useimmiten ryhmävakuutuksesta

    http://www.usgovernmentspending.com/downchart_gs.php?chart=F0-total&view=1&year=2001_2021&state=US&local=b

    Ja päälle Sveitsin sosiaali-ja terveysmenot ovat BKT:ta 27,3 % ,Suomen 25,3 % Sveitsissä euroina 9442 euroa per pää, Suomessa 7321 euroa per pää

    Olen asunut monessa maassa eikä se elämä sen kummempaa ole missään, samat asiat on hoidetaan kaikissa maissa kollektiivisesti eli terveys-,työttömyys-,eläke-, koulutus- etc asiat ja niinpä kehittyneiden maiden julkisten menojen kustannusrakenne ei juuri vaihtele.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. jussi kirjoitti 5.6.2011 kello 0:03

    Hyvä Juuso,

    Taidat olla oikeassa… aika ihmeellinen rajaus tämä on, mutta kertoo osaltaan ongelmista EU alueen tavaroiden vapaassa liikkumisessa. Joka tapauksessa meillä on mahdollisuus äänestää ALV:ta vastaan näillä etäostoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Mikko kirjoitti 5.6.2011 kello 10:39

    Liian vanha: mitenkäs se aluepolitiikka? Meneekö Sveitsissä valtion budjetissa BKT:sta 1,5% maataloustukiin, 0,5% teollisuustukiin ja 3,5% aluetukiin? Perusrakenne kai on sama, mutta niillä viimeisillä prosenteilla on oikeasti väliä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Anu kirjoitti 5.6.2011 kello 20:40

    Kari Koskinen kirjoitti 4.6.2011 kello 13:07:
    “Mutta onhan näitä nyt esimerkkejä. Esimerkiksi Reagan laski suurituloisten verotusta aikanaan hyvin merkittävästi ja verotulot _kasvoivat_.”

    Kai verotulot kasvavat, kun samanaikaisesti väestö kasvaa ja inflaatio jyllää. Kuvaajaa verotulojen kasvusta USA:ssa voi katsoa täältä:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/07/15/carter-reagan-revenue/ ja miettiä, että olivatko veronalennukset ihan niin menestyksekkäitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2011 kello 20:56

    Reaganin tarjonnan taloustiedettä on kutsuttu myös woodoo-taloustieteeksi. Nuo veronalennukset dynaamisine vaikutuksineen epäonnistuivat ja Reagan suisti Yhdysvallat vakavaan budjettialijäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Artturi B kirjoitti 5.6.2011 kello 22:08

    Osmo:

    Nuo veronalennukset dynaamisine vaikutuksineen epäonnistuivat

    Millä perusteella? Eiköhän se nyt oo kaikille ihan selvää, että veronalennuksilla on dynaamisia vaikutuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Kari Koskinen kirjoitti 5.6.2011 kello 23:36

    Anu,

    Ihme, että Krugman on eri mieltä, koska nämä tyypit ovat hänen pääasiallisia poliittisia oppinenttejaan 🙂

    Ja heti alkaa:
    “One common reaction of conservatives, when you point out that the experience of the last 20 years offers zero support for the idea that tax cuts pay for themselves, is to start shouting “Jimmy Carter! Reagan! Supply side roolz!””

    Niin, ihan kuin joku tuollaista olisi väittänyt (?). Veroleikkaukset _voivat_ kasvattaa verotuloja, kuten Reaganin ylempien tuloluokkien veroleikkaukset tekivät, kun ne huitelivat sitä ennen 90 %:ssa (ja Reaganin aikana muuten inflaatio oli pienempää kuin aiemmin).*)

    Yleensä ne eivät sitä tee, eivätkä ne Reaganinkaan aikana tehneet, kun niitä karsittiin aika jyrkästi. Mutta sen sijaan ne kyllä parantavat ihmisten hyvinvointia usein siitäkin huolimatta (tai sen vuoksi), että valtion tulot vähenevät. Mutta tämä edellyttää tietenkin menojen leikkaamista, mikä jäi Reaganilta tekemättä…

    “Vastapuolen” argumentti:
    http://gregmankiw.blogspot.com/2006/07/growth-effects-of-tax-policy.html

    Suomen tapauksessa en usko, että juuri mikään veronkorotus nykytilanteessa _ei_ nostaisi verotuloja, tai kääntäen, mikään alentaminen tuskin lisää niitä. Tai no, jossain väläytelty pörssivero sen voisi verotuloja kyllä pienentääkin (miksi se pörssi ei voisi muka toimia Tallinnassa?).

    Sen sijaan tilanne näyttäisi olevan se, että lähes kaikki veronkorotukset nykytilanteessa tuhoavat enemmän ihmisten hyvinvointia ja talouskasvua verrattuna siihen, paljonko veroja saadaan kerättyä. Epäilen näiden staattisten arvioiden (joita ne kai ovat?) vaikutuksista verokertymään olevan optimistisia, varsinkin pitkällä tähtäimellä.

    Mutta täytyy kyllä sanoa, ettei käy hallitusneuvottelijoita kateeksi. Meillä kuitenkin on 10 miljardin (=2000 euroa/vuosi/suomalainen) vaje budjetissa ja suurten ikäluokkien eläköityminen on samaan aikaan räjähtämässä silmille. Sitä ei millään alv:n prosenttiyksikön muutoksella korjata.

    Kari

    *) sivumennen sanoen, meillä _pienituloisten_ efektsiiviset marginaaliverot huoitelevat noissa lukemissa ja ylikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. tcrown kirjoitti 6.6.2011 kello 0:05

    Ja tämän touhun suhteen ALV on neutraali.

    Millä perusteella sadan vuoden ja neljän sukupolven päästä maksettava 23 euron alv ja tänään maksettava 23 euron alv ovat keskenään “neutraaleja”? Eikö rahan aika-arvolla ole tilaa tässä analyysissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Desantti kirjoitti 6.6.2011 kello 8:15

    Muistaakseni TK:lla pitäisi olla taulukot kokonaisveroasteesta tulodesiileittäin, mutta en myöskään löydä sitä enää mistään. Tästä Jäntin selvityksestä löytyy kuitentenkin kokonaisvertoasteen kehitys 1985-2006: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/Tulonjako_Jantti-300309-muistio.pdf
    Ks. sivu 12, aika karu kuvio progression todellisesta määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Artturi B kirjoitti 6.6.2011 kello 9:10

    tcrown:

    Millä perusteella sadan vuoden ja neljän sukupolven päästä maksettava 23 euron alv ja tänään maksettava 23 euron alv ovat keskenään “neutraaleja”?

    Eivät ne tietenkään olekaan. Sen sijaan tänään maksettava 23% on neutraali neljän sukupolven päästä maksettavaan 23% verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Matti H kirjoitti 6.6.2011 kello 9:57

    Eli, öö, siis Roopeankka? En oikein tiedä, millainen mielenlaatu pitää olla, että kerää rahaa pelkästään siksi että kerää rahaa. No, keräähän sitä ihmiset postimerkkejäkin. Ja haittaahan tuollaisestakaan toiminnasta ei ole, koska viimeistään monttubileiden jälkeen ne rahat siirtyvät jollekin muulle.

    En minäkään ole innostunut Roope Ankan mielenlaadusta tosielämään siirrettynä. Kuitenkaan tällaiset mielenlaadut eivät ole aivan harvinaisia. Maailmassa on toista tuhatta dollarimiljardööriä ja arvatenkin satoja tuhansia, joiden omaisuus luetaan kymmenissä miljoonissa, ja joukkoon pyrkijöitä riittää. Heidän yhteenlasketun omaisuutensa rinnalla Kreikan ja Portugalin velat ovat pikkurahoja.

    Eivät he kuitenkaan tuhlaa omaisuuksiaan kulutukseen – kuinka voisivatkaan – vaan he elelevät ylellisesti jo niistä saatavilla pääomatuloilla, korkotuloilla, joista niistäkin jää yli edelleen sijoitettaviksi.

    Eikä tällainen yksityinen vaurastuminen suinkaan ole haitatonta, kuten jo edellisissä viesteissä kirjoitin. Raha ei ole mitään häviämätöntä ainetta tai energiaa, joka kriiseissä vain vaihtaa omistajaa. Raha on luottamusta arvojen yhteiseen mitattavuuteen. Jos tämä luottamus heikkenee, myös rahan arvo yhteisenä mittana heikkenee; kaupankäynti vaikeutuu ja rahaa häviää mustaan aukkoon niin kuin pörssiromahduksissa ja lamoissa aina käy. Kaikki kärsivät, köyhät eniten.

    Nykytalouden suuri ongelma ja uhka on juuri se, että rahan arvo finanssipelissä ja hyödykkeiden tuottamisessa on vauhdilla eroamassa toisistaan. Tavallisten ihmisten, jotka käyttävät rahansa kulutukseen, luottamus siihen, että finanssipeleissä pyörivät rahat lopulta hyödyttävät heitäkin, alkaa murentua, ja syystäkin. Kapitalistinen talous on rakenteeltaan ponzitaloutta, jossa rahan tekeminen rahalla, siis uskoa ja luottamusta tuottamalla, on yksityisesti arvioiden vähän kannattavampaa kuin rahan tekeminen hyödykkeitä tuottamalla. Kun yhteisesti arvioiden näin ei kuitenkaan tuoteta mitään reaalista hyötyä, aika ajoin suurempia ja pienempiä ponzirakenteita sortuu haitaten kaikkien elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Artturi B kirjoitti 6.6.2011 kello 11:47

    Matti H:

    Eivät he kuitenkaan tuhlaa omaisuuksiaan kulutukseen – kuinka voisivatkaan – vaan he elelevät ylellisesti jo niistä saatavilla pääomatuloilla, korkotuloilla, joista niistäkin jää yli edelleen sijoitettaviksi.

    Eli maksavat alvia ja niiden jälkeläiset ja niiden jälkeläset ad infinitum.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Lassi Hietanen kirjoitti 6.6.2011 kello 13:37

    Miksei nosteta ALV:tä?

    En ymmärrä niitä jotka sanovat että köyhä eläkeläinen kärsii jos hänen lääkkeidensä ALV nousee. Jos mummo ostaa omalla rahalla 1000 eurolla lääkkeitä vuodessa (aika harva?)ja ALV nousee 1 %-yksikön, mummon lasku nousee 10 eurolla/vuosi. Tällöin kuitenkin rikas joka ostaa 100 000 euron Mersun maksaa siitä 1000 euroa enemmän ALV:n korotuksen takia. Tuolla rahalla voidaan maksaa mummon kaikki lääkkeet.

    Kyse on siis siitä että ALV:n alhaalla pitäminen on tehotonta köyhäinapua. Olisi järkevää auttaa ihan oikeasti. Ei auteta mummoa kympillä kuten vasemmisto haluaa vaan tonnilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. GranpaIgor kirjoitti 6.6.2011 kello 14:23

    Lassi Hietanen rinnastaa mummoa, joka ostaa 1000 eurolla lääkkeitä ja rikasta joka ostaa 100000 euron mersun. Taitaa mummoja olla moninkertainen määrä. Ja tuskin nuo Mersun ostajat edes joka vuosi ostavat mersuja. LIsäksi mikä olisi se mekanismi jolla nuo Mersunostajan maksamat ALVit siirrettäisiin mummojen hyväksi?

    Muutama kommentoija on muistanut mainita aika- ja korkotekijän. Tänään veroina maksettu ALV on eri asia kuin vaikkapa 4 sukupolvea aikana kertyneen varallisuuden 4 sukupolvea myöhemmin tapahtuvasta kulutuksesta maksettu vastaavan kokoinen summa. Korkotason oletusarvo on olennainen laskettaessa sen diskontattua nykyarvoa mutta kymmenien vuosien horisontilla kyse on valtavista eroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. tcrown kirjoitti 6.6.2011 kello 23:09

    Eivät ne tietenkään olekaan. Sen sijaan tänään maksettava 23% on neutraali neljän sukupolven päästä maksettavaan 23% verrattuna.

    Pitäisi aina muistaa miettiä yksi päivä ennen kuin kirjoittan vajaita ajatuksiani internettiin. (En nyt ole ihan varma pitääkö tuo diskontata odotetulla tuotolla, mutta en nyt jaksa miettiä loppuun asti)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2011 kello 7:59

    tcrown
    Ei pidä diskontata, koska se pääoma nousee odotetun tuoton verran. Jos ei nouse, tuotto on odotettu väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. GranpaIgor kirjoitti 7.6.2011 kello 8:49

    Jos halutaan verrata jotain rahamäärää (kuten esimerkiksi veroja) tänään ja 40 vuoden kuluttua niin kyllä se tulevaisuuden rahamäärä on diskontattava nykyarvoon jotta summat olisivat vertailukelpoiset tänä päivänä. Oikean korkoprosentin suurudesta voi toki kiistellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Kari Koskinen kirjoitti 7.6.2011 kello 9:34

    No ei sitä diskonttauskorkoa tässä ole tarpeen pähkiä. Se sama 23 pinnaa lähtää käytettäessä sille tuotolle siinä kuin pääomallekin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Matti H kirjoitti 7.6.2011 kello 13:33

    Keskustelijoilta on nyt unohtunut verottamisen perussääntö. Verottaminen tapahtuu tehokkaimmin kun se tapahtuu veronmaksukyvyn mukaan.

    Tässä mielessä tulovero on tehokkain vero, sillä se kohdistuu suoraan veronmaksukykyyn. Kenellä on suuremmat tulot, hänellä on selvästi myös suurempi kyky maksaa veroja. Suora tulovero ei aiheuta muita kuluja eikä kompensaatioita. Omaisuusvero on jo huonompi, koska omaisuuden muuttaminen rahaksi tuottaa aina kuluja. Lisäksi se murentaa veronmaksupohjaa vähentämällä pääoman eli yhden tärkeän tuotannon tekijän arvoa. Huonoimpia ovat ALV ja muut vastaavat, jotka eivät ota huomioon veronmaksukykyä. Siten ALV täytyy kompensoida köyhimmille jollain muulla tavalla. On verotettava enemmän, jotta verotuloja voitaisiin siirtää köyhimmille, jotta he voisivat maksaa veroja. Ei tässä ole järkeä. Sen lisäksi ALV suosimalla pääomatuloja työtuloihin verrattuna kasvattaa rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja sillä tavalla aiheuttaa monenlaista harmia yhteiselle taloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Artturi B kirjoitti 7.6.2011 kello 14:11

    Matti H:

    Tässä mielessä tulovero on tehokkain vero, sillä se kohdistuu suoraan veronmaksukykyyn.

    ööö ei. Verot ei oo mitään virtausta, vaan ne on määriä. Veroja maksetaan omaisuudesta. Veronmaksukyky = omaisuus.

    Sen lisäksi ALV suosimalla pääomatuloja työtuloihin verrattuna

    Ei. Alvi on neutraali. Se verottaa ihmisten elintasoeroja, eli mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat veroa.

    Pääomatulovero suosii kärsimättömiä kärsivällisten yli ja palkkatulovero suosii niitä jotka nauttii vapaa-ajastaan eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Markku Lämsä kirjoitti 9.6.2011 kello 19:57

    On väliä.

    Ihmettelet, mitä väliä sillä on minkä nimistä veroa nostetaan ja minkä nimistä alennetaa.

    Sillä sillä on suuri merkitys, sillä ratkaistaan, kenen vero kiristyy, ja kenen vero lievenee.

    Tuloveron alennus hyödyttä todellisuudessa ainoastaan euroina suurituloisia, samoiten tuloveron nostaminen leikkaa suurituloisten tuloja varsinkin, jos se vielä kohdistetaan suurimpiin tuloihin.

    Kaikkien välillistenverojen kiristäminen vaikuttaa raskaasti pienituloisten talousbutjettiin, suurituloisten taloudessa väillistenverojen osuus on huomattavasti pienempi, kuin pienituloisilla.

    ALV, ei ole ainoa välillinenvero, eikä kaikista pahinkaan, kun se ei ole kertyvä vero, niinkui kaikki energiaverot ovat, joita peritään energiantuottajilta ja jotka kertyvät kertjun katteisiin.

    Vuodenvaihteen sähköveron korotus oli täysin törkeä, sähkölaskujen loppusummat nousivat sen takia yli 20%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus