Purkaa vai peruskorjata?

12.2.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Yhä useammin törmää erilaisten asumiseen ja rakentamiseen keskittyneiden seminaarien kahvitauoilla huomautukseen, että 1960- ja 1970-luvun betonielementtitalot rakennettiin noin 40 vuoden elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoitus peruskorjata vaan purkaa elinkaarensa lopulla. Siksi esimerkiksi vesijohdot rakennettiin seinien sisälle tavalla, joka tekee peruskorjauksen erittäin kalliiksi.   Ne olisi järkevintä purkaa, kuten oli suunniteltu, mutta ”sehän on poliittisesti mahdotonta”.

Koska minusta järkevät asiat eivät voi olla poliittisesti mahdottomia, otin asian esille kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Lähiöitä on purettu maailmalla paljon. Yleensä purkaminen on kohdistunut slummiutuneisiin betonikolosseihin, jotka on räjäytetty maan tasalle ja tilalle on rakennettu keskiluokan asuinalueita. Syy purkamiseen ei ole ollut vain alueiden fyysisessä ympäristössä, vaan ennen kaikkea sosiaalisessa. Tästä ei ole nyt kyse.  Helsingissä ei ole sellaisia ongelmalähiöitä, joihin tepsisi vain puskutraktori. Naapurikaupunkien lähiöihin en ota kantaa.

Kyse on siitä, että peruskorjaaminen on erittäin kallista ja kuitenkin lopputulos on huono. Ympäristöministeriö alkaa normittaa myös peruskorjattavien kerrostalojen energiataloutta, jolloin peruskorjaamisesta tulee vielä kalliimpaa, mutta lopputuloksesta edes aavistuksen parempi edes energiantehokkuuden kannalta.   Mutta alueiden kaavoitus on huonoa, asuntojen pohjaratkaisut ovat kehnoja, eikä tätä pysty peruskorjauksella parantamaan.

Monet vanhat lähiöt ovat väljiä tavalla, joka ei tuo viihtyvyyttä, vaan haaskaa vain maata. Paljon tiiviimmin rakennetut Pikku-Huopalahti,  Herttoniemenranta ja Arabianranta ovat viihtyisämpiä ja suositumpia.

Talojen purkamiseen liittyy isoja tunneasioita. Arkkitehti ei ilmeisesti pysty suunnittelemaan niin huonoa aluetta, etteivätkö asukkaat niihin kiintyisi. Tunnepuoli olisi helpompi, jos alueiden saneeraus tehtäisiin tavalla, joka tekee vanhoille asukkaille mahdolliseksi jäädä asukkaiksi.

Koko hanke pitäisi suunnitella tavalla, joka olisi vanhoille asukkaille edullista. Se voisi mennä vaikkapa näin: Jos peruskorjaus maksaa 1000 euroa neliö ja uuden rakentaminen 2000 euroa neliö, yhden vanhan tilalle rakennettaisiin kaksi uutta ja myytäisiin se toinen 3000 euroa neliöltä uusille asukkaille. Näin vanhat asukkaat saisivat omansa 1000 eurolla neliöltä eli lasku olisi sama kuin peruskorjausvaihtoehdossa, mutta he saisivat paljon paremmat asunnot ja paremmin suunnitellun asuinympäristön.  Kaupungin omistamissa vuokrataloissa asian ratkaiseminen on paljon helpompaa.

Kaupungin ei kannata havitella kaavoitushyötyä itselleen vaan antaa se vanhoille asukkaille. Ei täswtä muuten mitään tule. Tiivistäminen on joka tapauksessa kaupungille erittäin kannattavaa. Hankkeen on perustuttava vapaaehtoisuuteen – tietysti asunto-osakeyhtiöissä vapaaehtoisuus tarkoittaa enemmistöpäätöksiä. Pakkopäätöksiä ei kannata edes yrittää.

Tämä kannattaa selvittää. Voi olla, että löydetään ratkaisu, joka on parempi kaikille. Voi olla että ei löydetä.

Kovin paljon purettavia kohteita Helsingissä ei olisi, mutta joitain ehkä löytyy.

Asiantuntijat esittivät aikanaan Tapulikaupungin purkamista ja rakentamista tiiviimmin ja paremmin, mutta aluetta peruskorjataan jo, joten tätä ei tarvitse spekuloida. Nyt tätä aluetta tiivistetään tavalla, jota moni pitää viheralueille rakentamisena. Jos olemassa olevia taloja voisi siirtää hiirellä vetämällä, alueesta saisi paljon paremman kuin mitä siitä on nyt tulossa tiivistämisen jälkeen tulossa.

Kommentit

60 Vastausta artikkeliin “Purkaa vai peruskorjata?”

  1. Shakeem kirjoitti 12.2.2011 kello 16:26

    Kyseisellä rakennuskannalla varustettuja lähiöitä on kaiken lisäksi niin paljon, että niitä riittää myös säilytettäväksi. Museovirasto on tietääkseni jokusen lähiön jo ehtinyt suojella.

    Sellaista keskitysleiriä ei ilmeisesti pysty rakentamaan, etteikö museovirasto päättäisi sitä suojella? Oma suosikkini uudistuotannolla korvattavaksi koekaniiniksi, eli Siltamäki, onkin wikipedian luotettavien tietojen mukaan ehditty jo julistaa “rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi”.

    Se siitä sitten. Saattaapi tällainen suojelukohteen omistaminen olla tulevaisuudessa tosi kannattava juttu, kun vuotavia elementtisaumoja ei saa poistaa näkyvistä edes presidentin luvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 12.2.2011 kello 16:31

    Sano ne mielestäsi purettavat kohteet, kun ihan varmasti jokin näkemys sinulla on.

    Sitten päästään paremmin keskustelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2011 kello 16:46

    Sano ne mielestäsi purettavat kohteet, kun ihan varmasti jokin näkemys sinulla on.

    No kun ei ole. Minulla ei ole tietoa talojen teknisestä kunnosta. Munkkivuoreen tätä paremman asuinalueen ilosanomaa ei kuitenkaan voida levittää, koska se on päätetty suojella kaikkine pienine kopperoineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lea Luulinen kirjoitti 12.2.2011 kello 17:41

    Munkkivuoressa on kai lähinnä 50-luvun, eikä 70-luvun asuntoja??? Peruskorjauksiakin jo tehty. Ainakin meidän talossa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 12.2.2011 kello 18:02

    Lea Luuliselle:

    Toi oli vaan vittuilua mulle, koska asun Munkkivuoressa. Sisäpiirijuttu siis…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. LRa kirjoitti 12.2.2011 kello 18:09

    Minusta Munkkivuoressa parasta on väljyys ja samaa mieltä näkyy olevan myös alueella 70-luvulta lähtien asunut Jukka Virtanen IS:n haastattelussa.

    Virtanen: “Munkkivuori on kamalan hyvä paikka. Täällä on tilaa sekä luontoa, jota suojellaan…” Rakentaminen on aikoinaan suunniteltu Munkkivuoressa ilmavaksi eikä aluetta ole myöhemminkään pilattu ylirakentamisella. Talot erottuvat toisistaan isoilla piha-alueilla, joiden puista näkee, ettei niitä ole ihan eilen istutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Matti kirjoitti 12.2.2011 kello 18:23

    Olisi kiva kuulla enemmän perusteluja tuosta oletetusta neljänkymmenen vuoden elinkaaresta. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Tommi LIndh on ollut viime aikoina useassakin yhteydessä asiasta ponnekkaasti puhumassa, mutta muitakin näkökulmia 60-luvun arkkitehtuurin arvosta ja ajankohdan rakennustekniikan kestävyydestä varmaan on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalle kirjoitti 12.2.2011 kello 18:43

    Ei niitä purettavia lähiöitä tarvitse hirveästi miettiä. Käytännössä kaikki Itä-Helsingin lähiöt on halvempaa purkaa kuin kunnostaa. Tasapuolisuuden vuoksi täytyy sanoa, että ei esimerkiksi Tapiolan 60-luvun tuotanto ole yhtään parempaa.

    Mielenkiintoisinta Osmon kirjoituksessa on itse asiassa kohta, jossa hän toteaa, että tällä kertaa ihmisten varalisuutta ei ole syytä sosialisoida! Eli kääntäen, Osmo hyväksytkö jossain muussa tapauksessa sosialismin?

    PS. Neuvostoliitto kaatui jo. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Suikkanen kirjoitti 12.2.2011 kello 18:47

    Munkkivuorta on harmi kyllä jo peruskorjattu. Sinne mahtuisi todella paljon enemmän asukkaita viihtyisyyden kärsimättä.

    Tapulikaupungin olisi sietänyt räjäyttää, kuka olisi jäänyt kaipaamaan? Siitäkin olisi saanut mahtavan asuinalueen erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juho Laatu kirjoitti 12.2.2011 kello 19:23

    Pitäisin pääsääntönä, että vanhan purkamista kannattaa välttää. Jos kyse on homeesta tai vastaavasta, purkaminen voi olla perusteltua. Mutta usein yhden ajan määrittelemä kelvottomuus on toisen ajan mielestä virhe. Puurakennuksia on esimerkiksi pidetty pitkään purkutuomion arvoisina (rottia nurkissa – hui). Ja jugendiakin on purettu modernimman asuntokannan tieltä.

    Alueita ja rakennuksia, joiden purkamista on pidetty myöhemmin virheenä on runsaasti.

    Tiivistämisessäkin tulee jossain raja vastaan. Ja jos tiivistä halutaan, ehkä muutamat tornitalot metroaseman vieressä on parempi rakaisu kuin omakotialueiden tiivistäminen.

    Uutta rakentamalla rakennuskantaa tulee lisää. Vanhaa korvaamalla asuntojen määrä pysyy jokseenkin samana (tai ehkä jonkin verran tiivistettynä).

    Onko jollain hyviä esimerkkejä tapauksista, joissa vanhan (vielä kunnossa olevan) rakennuksen purkaminen ja uuden modernimman rakentaminen on ollut selvästi järkevää? Voin kuvitella joitain pakkotilanteita, kuten esimerkiksi uuden metroaseman rakentaminen keskelle vanhaa taajamaa, ja tornitalojen rakentaminen sen viereen tehokkuussyistä. Mitä muita? Onko neutraalimpia tapauksia, joissa uusi rakennus olisi vain vanhaa niin paljon parempi, että vanha joutaa arvottomana pois? Vai onko tiivistäminen se keskeinen syy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Panu Heinonen kirjoitti 12.2.2011 kello 21:35

    Suomessa ongelma on nimenomaan osakeyhtiömuotoinen omistusasuminen. Purkupäätösten saaminen on lähes mahdotonta, varsinkin kun vanhemmat asukkaat eivät halua lähteä maksamaan kämppäänsä toista kertaa – edes sitä tuhatta euroa neliöltä.
    Toisekseen betonirakentaminen on järjettömän energiaintensiivistä, joten jos mahdollisuus on käyttää vanhoja talojen runkoja niin se tehtäköön. Kaupunkiin kuuluu ajallinen kerrostuma, ja valitettavasti 60-70-80-90-luvun talot ovat tätä kerrostumaa. Suunnittelijoille nämä talot ovat haasteellisia. Suosittelen tutustumaan Raahen Kummatin alueen saneeraukseen, ainutlaatuinen Suomessa, maailmalla ei niinkään. Rohkeutta tarvitaan ja tahtotilasta se on kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Inka kirjoitti 12.2.2011 kello 22:02

    Jos purku+uudisrakennus -pilottihanke käynnistyisi, mä ilmoittaisin meidän taloyhtiön mukaan. Meidän talomme on 1973 valmistunut harakanpesä, energialuokka on G. Kuusi kerrosta, merinäköala paikoittain. Jos saisimme rakennusoikeutta väljälle tontillemme niin, että voitais tehdä seitsemäs kerros (ympärillä on uusia 8-kerroksisia), niin kenenkään ei tarttis laittaa euroakaan lisää rahaa verrattuna siihen, että pian on tulossa julkisivu-, energia-, putki- ja parvekeremontit. MUTTA: kuka järjestäisi muutot väliajaksi? Mihin? Mihin laitetaan tavarat? Missä lapset käy sillä välin koulua ja tarhaa? Koko elämä menis seis uuden talon rakentamisajaksi joka on… 2 vuotta? Vähän alle? Kokonaisremontti ajaa pois vain noin vuodeksi, siitäkin vain osa on asumisen kannalta helvettiä nille jotka jäävät. Tavaroita ei tarvitse roudata pois. Siis taloudellisesti ja kaavoituksellisestikin voisi olla mahdollista purkaa vanha ja rakentaa tilalle uusi, kerrosta korkeampi, mutta miten saada ihmiset järjestelemään kaikki muut asiansa siksi aikaa, kunnes voivat “palata” upouuteen taloonsa? Lisäksi mistä löytyy hallitus, joka ottaa tällaisen uudisrakentamisristin kantaakseen, kun kevyemmistäkin asioista tulee taloyhtiöissä riitaa ja rytmhäiriöitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2011 kello 15:16

    Inka. Se pitäisi tehdä niin, että teidän talon korvataan kahdella talolla. Ensin rakennetaan vanhan viereen toinen talo ja kun se on valmis puretaan se vanha ja rakennetaan uusi talo. Riippuu tietysti tontista, onko tämä mahdollista. Evakkoon joutuu myös, jos talo peruskorjataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jani Holm kirjoitti 12.2.2011 kello 23:41

    Kallelle.

    Aloittaisin purkamisen kuitenkin Espoosta, kun sinne piti mennä mm. sitä Mogadishu Avenue -sarjaa kuvaamaan, kun Helsingistä ei löytynyt tarpeeksi ränsistynyttä aluetta :).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ajattelija77 kirjoitti 12.2.2011 kello 23:53

    “Onko jollain hyviä esimerkkejä tapauksista, joissa vanhan (vielä kunnossa olevan) rakennuksen purkaminen ja uuden modernimman rakentaminen on ollut selvästi järkevää? ”

    Monia esim. vanha hyväkuntoinen omakotitalo purettu ja tilalle rakenettu kuudelle perheelle rivari/omakotitalo. Kyllähän tämänkin tiivistää aluetta, hitaasti mutta taatusti. Kaiken lisäksi nämä ovat vielä hyviä veronmaksajia lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2011 kello 11:39

    Voidaan olla asiasta monta mieltä, mutta Puu-Pasila purettiin kokonaisuudessaan nykyisen Länsi-Pasilan tieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Anna-Liisa kirjoitti 13.2.2011 kello 10:37

    Osmo kirjoitti:

    Monet vanhat lähiöt ovat väljiä tavalla, joka ei tuo viihtyvyyttä, vaan haaskaa vain maata.

    Rajaan lähiön vanhuuden 60-70-luvuille. Epäviihtyisällä tavalla väljiä ovat Laajasalo ja Kontula. Viihtyisällä tavalla väljiä ovat Laajasaloa lukuunottamatta (rakennuskanta 60-lukulaista) 40-luvulla Helsinkiin liitetyt, 50-luvulla rakennetut alueet.

    Erinomainen katsaus Helsingin kaupunginosiin Wikikirjastossa. Siellä on mm. luonnehdinta “luonnonläheistä asumista rumissa betonilaatikoissa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Anna-Liisa kirjoitti 13.2.2011 kello 10:45

    (Yhdyskuntasuunnittelusta yleensä: Kaupunkiympäristöön ei pitäisi rakentaa alueita, joissa jalankulkija joutuu kävelemään ikään kuin keskellä metsää, täysin yksin. Tällainen oli muotia 70-luvulla. Kun ei olla maalla, tuntuu varsinkin pimeään vuoden- ja vuorokaudenaikaan pelottavalta kävellä kävelytietä, jota reunustavat metsäkaitaleet, jotka peittävät kymmenien metrien päässä tiestä olevat rakennukset kokonaan näkyvistä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Anna-Liisa kirjoitti 13.2.2011 kello 10:58

    Kommenteissa on tivattu esimerkkejä purettavista lähiöistä. Wikikirjaston kaupunginosakatsauksen perusteella se olisi Jakomäki:

    Jakomäki on jossain vaiheessa ollut Helsingin huonomaineisin lähiö. Rankkauslistallani se on viimeinen, jopa Tapuli on parempi. Jakomäen huonoin puoli on kaukainen sijainti keskellä erämaata. Yleisilme on ankea, metsäinen, syrjäinen. Mäen päällä olevat talot ovat kolmikerroksisia, koska korkeampia ei voinut rakentaa Malmin lentokentän takia. Pienkoneet melkein hipovat elementtilaatikoiden kattoja.

    Lähiö rakennettiin parissa vuodessa 60-luvun lopulla. Kunnostaminen alkoi vuoden 1996 jälkeen. Elementtitaloja on verhottu tiilijulkisivuilla, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alkuperäinen. Kunnostamattomat talot olivat kesällä 2005 melkein hajoamispisteessä. Pohjoinen osa rakennettiin 70-luvulla omistusasunnoiksi; vaikutelma ei ole kovinkaan paljon parempi, ja sijainti on vanhaa Jakomäkeäkin huonompi. Todellista periferiaa.

    Jakomäen pienessä, rumassa lähiökirkossa on Göran Augustsonin seinämaalaus, joka peittää koko alttariseinän. Ostoskeskus, kirjasto ja terveyskeskus ovat kirkon lähellä. Ostarin fasadi tekee yllättävän hyvän vaikutuksen, mutta lähiöjuottola Pohjanpoika on kammottava. Jakomäentien eteläkaarteessa on Bume, entinen Bumerangi, jonne en uskaltautunut.

    Huhhuh. Mitähän jakomäkeläiset tuosta sanoisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Särelä kirjoitti 13.2.2011 kello 11:07

    Kaupunkiin kuuluu ajallinen kerrostuma kyllä. Mutta kaupunkiin kuuluu myös se, että vanhaa jonkin verran puretaan uuden tieltä. Kaikkea 60-70 -luvulla rakennettua ei kannata purkaa, mutta jotain kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 13.2.2011 kello 13:27

    Panu: “…Toisekseen betonirakentaminen on järjettömän energiaintensiivistä, joten jos mahdollisuus on käyttää vanhoja talojen runkoja niin se tehtäköön…”

    Tuossa se asian ydin onkin. Paikallavalettuja runkoja voi kuvitella käyttävänsä, jos perustukset ovat kunnossa. Elementti runkojen, varsinkin vanhempien sellaisten, käyttöarvo on nolla.

    Joku muu surkutteli sitä, että on purettu hyviä alueita? Kenen mielestä hyviä? Kun kaupungin annetaan kasvaa luonnollisesti, se tarkoittaa laajojenkin, periaatteessa jopa toimivien alueiden purkamista aina silloin tällöin. Muuten kaupungin rakenne pirstoutuu, kuten on käynyt Helsingissä.

    Helsingin epäonnistumiseen suurin syy ovat sodanjälkeiset lähiöt. Niiden takia mm. järkevän julkisen liikenteen luominen pääkaupunkiseudulle on mahdotonta kymmeniin vuosiin, vaikka päätös kaupunkirakenteen eheyttämisestä tehtäsiiin nyt.

    Sama ongelma on ainakin Tampereella ja Turussa! Järkeviä raideliikenneratkaisuja ei tehdä, koska nykyinen rakenne on liian hajanainen, eikä nähdä tilannetta tiivistämisen jälkeen.

    Helsingissä pitää kantakaupunkia laajentaa. Näkemäni jätkäsaaren kaavat esimerkiksi ovat liian pienellä tehokkuudella. Väliin on jätetty tarpeettomia viheralueita, jotka kuvissa näyttävät kivoilta, mutta sekä vievät rakennusmahdollisuuksia että ovat todellisuudessa käyttökelpoisia vain koiran kusettajille.

    Jos puiston sijaan Jätkäsaareen olisi jätetty kanava, olisi se ollut rahallisesti perusteltua, koska vedenrantatontit ovat kalleimpia. Nyt puistosta tulee vain kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Rauli kirjoitti 13.2.2011 kello 13:29

    Miten olisi, jos Helsingin kaupunki toimisi tässä asiassa aloitteellisena?

    Kaupungin asuntokannasta varmaankin löytyy niin huonokuntoisia vuokrataloja, että ne kannattaa purkaa? Tämän jälkeen tontille voisi kaavoittaa reilusti lisää rakennusoikeutta. Kaupunki antaisi tontin rakennusoikeuksineen halukkaalle rakennusrakennusyhtiölle ja saisi vastineeksi tietyn määrän uusia asuntoja valmistuvasta talosta.

    Kaupungin hallussa olevien vuokra-asuntojen määrä ei laskisi ja vapaarahoitteisten asuntojen määrä kasvaisi.
    Näinä ekologisina aikoina kutsuisin näitä “hybriditaloiksi” Hybridi-taloyhtiössä yhtiökokouksessa kaupunki käyttäisi tiettyä äänivaltaa esim. 1/3 ja loppu äänivallasta olisi vapaarahoitteisten asuntojen omistajilla.

    Uskoakseni taloyhtiössä toimisi sisäinen kontrolli suhteellisen hyvin. Enemmistöpäätöksellä voitaisiin antaa häätö häiritsevälle vuokralaiselle tai asuntoyhtiö voisi ostaa itselleen ei-toivotun omistusasujan asunto-osakkeen.

    Koska kaupungin omistamat vuokra-asunnot nauttivat (osaksi aiheettomasti) negatiivisesta julkisuuskuvasta, niin uskon, että hybriditalojen vapaarahoitteisten asuntojen hinta jäisi vallitsevien markkinahintojen alle.

    Tälla tavoin saataisiin uudistettua kokonaisia alueita puistoineen, asuntoineen, koko infran suhteen. Markkinoille tulisia edullisia uudisasuntoja joiden yhteydessä tapahtuisi toivottua sosiaalista sekoittumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kjr63 kirjoitti 13.2.2011 kello 14:52

    Jos uuden rakentaminen maksaa 2000 euroa/neliö (rakennusyhtiön voitto mukaan lukien), miksi uusien asukkaiden pitäisi maksaa siitä 3000 euroa/neliö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2011 kello 15:11

    Kjr63:
    Helsingissä asunnoissa joutuu maksamaan sijainnista. Se tonni on rakennusoikeuden arvo. Kolme tonnia on Helsingissä vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Heikki kirjoitti 13.2.2011 kello 15:03

    Eikö se että ensin puretaan, ja rakennetaan jotain tilalle ole myös peruskorjaamista? Vaikkakin laajemmassa mittakaavassa.

    Mitä jos puhuttaisiin kaupungin peruskorjaamisesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sampo Smolander kirjoitti 13.2.2011 kello 15:39

    Kjr63: tuo 2000e/m2 on sen rakennuksen hinta. Mutta myös se maapläntti sen rakennuksen alla maksaa. Varsinkin lähellä Helsingin keskustaa maan arvo on suuri. Jos rakentaisit kerrostalon jonnekin keskellä metsää Taka-Hikiälle, niin silloin saattaisit saada maapläntin talosi alle lähes ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kjr63 kirjoitti 13.2.2011 kello 17:23

    OS:
    Toki, Vantaalla uusien hinta on >4000e/m2. Se oli vähän provosoiva kysmys.
    Mutta ihmiset tällä palstalla, kuin muuallakin, haluavat maksaa vain rakennusyhtiöille. KariS valitti, kun kunta pyytää tuon tonnin Jätkäsaaresta, vaikka 3000 on uuden markkinahinta ehkä Riihimäellä. Ja siitäkin jo 1000 on maan alihinta.

    Toinen asia on sitten, että kun tuo uusien asukkaiden (nuorten?) maksama maankorko annetaan nykyisille asukkaille, kuka sitten maksaa paikallisen väestönlisäyksen vaatiman julkisen infrastruktuurin investoinnit. Ehkä ihmiset haluavat korottaa kunnallisveroja? Jos taas uudet asukkaat ovat uusia lisäveronmaksajia, heidän tuoma hyötynsä valuu jälleen vanhoille asukkaille. Taloudellin hyöty on vanhoille asukkaille merkittävä, “maattomien” velkaantumisen kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 13.2.2011 kello 19:17

    Elina:

    Sano ne mielestäsi purettavat kohteet, kun ihan varmasti jokin näkemys sinulla on.

    Sitten päästään paremmin keskustelemaan.

    No minä voin nyt antaa pari esimerkkiä, mutta tarkennetaan nyt ensin mistä puhutaan.

    Ensinnäkin on alueita jotka tarvitsevat täydennysrakentamista. Kaupunginosan on tarkoitus olla edes jotenkin itsenäinen. Varsinkin jos on kysymys lähiöstä joka on täysin irrallaan muusta kaupunkirakenteesta, kun ne eivät edes voi tukeutua viereiseen kaupunginosaan. Se että on jonkinlaisia lähipalveluita, kuten koulu, päiväkoti, kauppa, apteekki, edes bussilinja, uimahalli tai kirjasto, edellyttää sitä että niitä joku käyttää. Mikä edellyttää asukaspohjaa. Noin 5000 asukasta on minusta käytännön minimi ettei tarvitse tekohengittää, sen alle tarkoittaa käytännössä loputonta tappelua paikallispalvelujen lakkautusta vastaan, joka laskukausi kerralaan ne kuihtuu. 10 000 asukasta olisi hyvä.

    Tässä on tuplaongelma, alunperin esimerkiksi Siltamäki on rakennettu noin puolet nykyistä pienemmälle asumisväljyydelle eli siellä oli kaksi kertaa enemmän asukkaita ja lisäksi auto oli harvemmalla. Kun oli väkeä ja henkilökohtainen liikkuvuus vähäisempää niin ostari pärjäsi kivasti. Asumisväljyys kasvaa koko ajan, siinä asunnossa jossa alunperin asui lapsiperhe asuu nyt pariskunta ja kahdenkymmen vuoden sisään sinkku. Jos ei mitään tehdä niin ei siellä kohta kannata edes kioskin pitäminen. Minusta kaupunkiasumiseen ei kuulu ettei edes irtokarkkeja, jostain terveyspalveluista puhumattaakaan, saa ilman moottoriajoneuvomatkaa.

    Yksi vaihtoehto on lisää asukkaita eli lisää rakentamista, tätä voi tehdä joko täydennysrakentamalla tai purkamalla ja tekemällä kokonaan uusiksi. Alueita joita tulee mieleen on mäet: Siltämäki, Jakomäki, Pajamäki, miksei se Tapulikaupunkikin. Pystyynkuoleva ostoskeskus on se paras indikaattori.

    Ylläoleva siis ottamatta mitään kantaa yksittäisten talojen kuntoon. Jos talo on hyvässä kunnossa ja muutenkin hyvä niin ei joo kannata purkaa. Tämä on talokohtaista. Purkaminen ja uuden rakentaminen on yksi vaihtoehto, joskus se olisi järkevintä. Sanotaan nyt vaikka niin että huonokuntoinen, hissitön, kolmikerroksinen talo hehtaarikaavoitetulla alueella on hyvä kandidaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. lasse kirjoitti 13.2.2011 kello 19:57

    Kjr63:

    “Jos uuden rakentaminen maksaa 2000 euroa/neliö (rakennusyhtiön voitto mukaan lukien), miksi uusien asukkaiden pitäisi maksaa siitä 3000 euroa/neliö?”

    Haluaisitko itse sijoittaa rakennusoikeuteen ja kuluihin rahaa kolmeksi vuodeksi ilman tuottoa? Esim. 7% vuosikorko riskirahalle tarkoittaa 9,5% asiakkaalle (yhteisövero 26%) grynderirahalle vielä alvi päälle.Laskepa vaikka näin:
    1. vuosi: rakennusoikeus 1500+500 kuluista , korkoa 9,5% > 2000×0,095€=190€
    2. vuosi: rakennusoikeus 1500+1200 kuluja > 2700×0,095=257€
    3. vuosi: rakennusoikeus 1500+ 2000 kuluja > 3500×0.095=333€

    Siis n.780€ pelkkää pääoman korkoa rakentamisvaiheen rahoittajalle! Tämä raha menee siis pääosin rakennusyhtiötä rahoittavalle pankille ja osin rakennusyhtiölle oman kassavirtarahoituksen osalta. Jos tuotto-odotus on alle 7% tai esim. myyntiaika oletettavan pitkä, ei kannata hommaan edes ruveta vaan odottaa kuplan paisumista. Sen alle 7% tuoton saa helpommalla muualtakin kuin rakentamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2011 kello 22:26

    Aika huonot luottotiedot pitää olla, että joutuu maksamaan lainasta 9,5 prosenttia korkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kalle kirjoitti 13.2.2011 kello 20:30

    Rauli: “…Kaupungin asuntokannasta varmaankin löytyy niin huonokuntoisia vuokrataloja, että ne kannattaa purkaa? Tämän jälkeen tontille voisi kaavoittaa reilusti lisää…”

    En pidä järkevänä ensin valita purettavia rakennuksia ja sitten kaavoittaa uudisrakennuksia. Sillä vain hajoitetaan kaupunkirakennetta. Tehdään mielummin uusi kaava sopivalle alueelle. Helsingin vanha rakennusjärjestys on hyvä. Tiukkaa umpikorttelia ja rakenukset kuuteen kerrokseen.

    Muutamassa kymmenessä vuodessa alue on tiivistynyt luonnolisesti. Nyt kun puhutaan 60-luvun rakennuskannasta, tapahtuu tiivistyminen vielä nopeammin.

    Ajelin eilen filarilla Säterin portin takana olevalla alueella. Alueella on pari katua jonkinlaisia townhouse tyyppisiä asuntoja, mutta se town puuttuu. Homma toimisi, jos koko Turun motarin, Säterinportin ja Leppävaaran rajaama alue olisi kaavoitettu kerralla. Nyt talot ovat yksinäisiä piruja keskellä ei mitään.

    Taloissa on toinenkin selkeä kaavoitusvirhe. Autot on kaavoitettu kadulle. Ovat ihmisten tiellä. Autot tulee tuollaisessa paikassa kaavoittaa joko etupuolelta sisään ajettaviin autotalleihin tai sitten piharakennuksiin. Huomaa, ettei kaavoittaja ole ymmärtänyt piirtämäänsä, vaan on vain matkinut jotain näkemäänsä kuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Evert The NeveRest kirjoitti 13.2.2011 kello 21:30

    Ihmeellinen sana tuo suomen sana peruskorjaus. Englannissa on vanhoja ja arvokkaita rakennuksia, jotka Suomessa olisi jo aikoja sitten peruskorjattu pilalle. Suomen eduskunnan peruskorjausvaliokunta tai mikä nimi sillä on, voisi vierailla Lontoossa House of Parliamentissa esittelemässä 180 miljoonan euron peruskorjaustaan. Mitähän ne sanoisivat, jos heidän parlamenttitalonsa oli 100 vuoden välein pantu uusiksi.

    Siinä missä muualla puhutaan entistämisestä niin Suomessa on useimmiten kyse “pura ja kokoa” remonteista. Kunnalliset kouluremontit ovat hyvä esimerkki tästä. Kiveäkään ei jätetä kääntämättä. Valtio tyypillisesti maksaa puolet kustannuksista. Miljoonaremppojen jälkeen ihmetellään, kun ei ole varaa palkata opettajia.

    Kerrostaloissa ei aiheetta pelätä kustannusten karkaamista käsistä ja vahinkoja. Sen verran villiä aluetta peruskorjaus on ja alan julkaisut ovat täynnä varoittavia esimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kutoja kirjoitti 13.2.2011 kello 23:21

    OS

    Aika huonot luottotiedot pitää olla, että joutuu maksamaan lainasta 9,5 prosenttia korkoa.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110156113

    Vaikea sanoa rakennusliikkeiden vakavaraisuudesta mitään, mutta isonlaman aikaan taisi osoittautua, että niiden omaisuus on konkurssin iskiessä menettänyt jo ison osan arvostaan.

    Voi hyvinkin olla että pankit laittavat niille riskilisää vanhasta muisista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2011 kello 7:20

    Ajatuksena ei kyllä ollut antaa noita taloja rakennusliikkeiden gryndattavaksi. Grynderirakentamista Helsingissä on muutenkin aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ville kirjoitti 13.2.2011 kello 23:59

    Uskaltaisikohan Helsinki kokeilla jossain kaupunginosassa, mitä kävisi, jos rakennusoikeutta ei rajoitettaisi neliömetreinä ollenkaan? Sen sijaan annettaisiin määräys, että asuntoihin pitää tulla määrätyin kriteerein riittävästi päivänvaloa ja olla riittävä etäisyys naapuriin. Lisäksi naapurikiinteistöt saisivat halutessaan sopia keskenään, että tekevät liike- ja toimistotiloja alempiin kerroksiin, jolloin voi rakentaa talot korkeammiksi kuin pelkät asuintalot… Uudisrakennettavaa neliötä kohti voitaisiin määrätä jokin kiinteä kaavoitusmaksu, koska tiiviimpi rakentaminen vaatii myös infrastruktuurin parantamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. lasse kirjoitti 14.2.2011 kello 7:13

    Osmo:

    http://www.yit.fi/palvelut/sijoittajat/luvut/7538/13261
    http://www.lemminkainen.fi/WebRoot/10008509/news.aspx?id=10008922&news=1000855&cat=0
    http://srv.fi/media/tiedotteet/tiedote?id=10257080

    Puhuin siis riskipääoman tuottovaatimuksesta, en pääoman hinnasta. Noita lukuja ennen on pankki jo ottanut euriborit ja oman katteensa. Kukahan nuo tuotot+niiden verot maksaa rakennusliikkeille jos ei asiakas?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 14.2.2011 kello 13:11

    Ode:

    “Yhä useammin törmää erilaisten asumiseen ja rakentamiseen keskittyneiden seminaarien kahvitauoilla huomautukseen, että 1960- ja 1970-luvun betonielementtitalot rakennettiin noin 40 vuoden elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoitus peruskorjata vaan purkaa elinkaarensa lopulla.”

    Pitääköhän tämä paikkaansa? Pitäisi katsoa läpi ajanm arkkitehti- ja rakennuslehdet, ehkäpä myös sisäminsiteriön kaavoitusosaston vanhat paperit ja selvittää, mitä todella ajateltiin. Kyllä betonin tiedetiin kestävän 400 vuotta.

    Voi olla, että joku on joskus näin sanonut. Ja grynderiarkkeitehdit eivät olleet kovin korkeassa maineessa. (“Sydänkö sillä prakas? – Ei kun haima.”)- Helposti käy niin, että kun väitettä tarpeeksi monta kertaa toistetaan, sitä vain aletaan pitää totena.

    Vielä vuonna 1975 “Puolimatkan pahviovet” olivat käsite rakennusliikeiden heikosta tasosta. Muunlaisia väliovia ei nykyään löydäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 14.2.2011 kello 14:29

    Kiitos tpyyluoma vastauksesta!

    Onko sinulla ajatuksia siitä, miten Pajamäkeä kehitettäsiin eläväisemmäksi?

    Pajamäkeähän ympäröi Patterimäki ja Talin urheilupuisto. Patterimäki on museoviraston suojelukohde ja Talin urheilupuisto ja viereinen Talin siirtolapuutarha yhtä jämäkästi rakentamiseen ei-käytettävissä olevaa aluetta.

    Eli taloja talojen väliinkö? Ei taida sekään onnistua, mikäli asukkaita kuullaan.

    Pajamäen palvelut ovat surkeat, koska asukkaita on vain vajaat kaksi tuhatta. Siellä on Siwa, apteekki ja parin pyödän kaljakuppilla. Ei mitään muuta. Ehkä se jollekin riittää. Iltapäivästä baariin, aamulla särkylääkkeet ja puoleltapäivin Atria roiskeläppä… 🙂

    Toisaalta sieltä pääsee sentään pois (toisin kuin Munkkivuoresta): Pitäjänmäen juna-asema on lähellä ja Pitäjänmäentieltä on monta bussivaihtoehtoa joka suuntaan.

    Aikoinaan kun olin Munkkivuoren alakoulun johtokunnassa käytiin kova kädenvääntö Pajamäen sivukoulun lakkauttamisesta. Asukkaat tietysti puolsivat minikouluaan viimeiseen asti, mutta lakkautettiin se sitten kuitenkin. Kuihdutti varmasti ympäristöä tämä päätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Raimo K kirjoitti 14.2.2011 kello 14:44

    Ville: “Lisäksi naapurikiinteistöt saisivat halutessaan sopia keskenään, että tekevät liike- ja toimistotiloja alempiin kerroksiin, jolloin voi rakentaa talot korkeammiksi kuin pelkät asuintalot…”

    Kuinkahan naapurikiinteistöt “halutessaan” sopivat keskenään?
    Rakennusvaiheessa kiinteistöt ovat rakennusfirman omistuksessa ja hallinnassa, ei naapureilla eikä asukkailla ole mitään sanomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 14.2.2011 kello 18:18

    Elina:

    Onko sinulla ajatuksia siitä, miten Pajamäkeä kehitettäsiin eläväisemmäksi?

    Et sitten mitään helpompaa keksinyt kysyä? 🙂
    Jos kysyisit vaikka mikä olisi helpoin tada saada Munkkivuoreen lisää asuntoja, jos niitä nyt syystä tai toisesta halutaan, niin sanoisin että se nyt tuskin tuhoaisi aluetta jos Ulvilantien pohjoispuolelle tekisi rivin taloja.

    Mutta siis Pajamäki. Käsittääkseni, enkä tiedä, talot on sinänsä kai ihan kohtuullisen hyvin tehtyjä. Ongelma on se että on niin kovin pieni alue, alle 2000 asukasta. Bussiyhteydet on joo erinomaiset, eli kääntäen tarjontaa on asukasmäärän nähden sen verran reippaasti että seuraavassa linjastouudistuksessa se saattaa tippua puoleen. Se että sekä 14 että 59 ajaa sinne johtuu ihan vaan sitä että se on kätevä paikka päättärille Helsingin rajalla, ja jos nyt vakavissaan HSL:n myötä suunnitellaan seudullisesti niin asia on eri.

    Kerroskorkeutta olisi kyllä varaa kasvattaa ja ehkä sinne pari uuttakin taloa mahtuisi, mutta ei se siitä silmukasta isompaa tee. Pikemminkin minusta niin että yrittäisi jotenkin kytkeä alueen paremmin Pitäjänmäkeen. Pajamäentien ja Pitäjänmäentien risteys on mallia betonibrutalismi eli massiivinen, Pajamäentien viertä rakennukset voisivat jatkua Pitäjänmäentielle saakka ja tuossa risteyksessä voisi jonkinlaiset palvelutkin pärjätä, se on Raide-Jokerin tulevan pysäkin kohdalle.

    Lännessä päin taas on Espoon puolella tekeillä raviradan nurkilla uusi asuinalue, kts. http://berganskiinteistot.wordpress.com/eko-vermo/ Onkos siinä joku suojelualue välissä?

    Ylipäänsä olisi pitänyt tehdä niin kuin setä Eliel sen piirsi, hauska kuva jossa on toteutunut ja Saarisen piirtämä kaava päällekkäin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Munksnas-haga_jfr.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ville kirjoitti 14.2.2011 kello 19:47

    Raimo K: “Kuinkahan naapurikiinteistöt “halutessaan” sopivat keskenään?
    Rakennusvaiheessa kiinteistöt ovat rakennusfirman omistuksessa ja hallinnassa, ei naapureilla eikä asukkailla ole mitään sanomista.”

    Kyse oli olemassaolevien kiinteistöjen uudistamisesta. Jos kadun vastakkaisilla puolilla on 3-kerroksiset talot 45 asteen varjokulmalla, niiden tilalle voitaisiin tehdä 6-kerroksiset, jos alimmissa kerroksissa olisi liiketiloja ja toimistoja, ja asuntojen osalta varjostus olisi yhtä hyvä tai huono edelleen. Tai sitten voitaisiin purkaa toinen talo kokonaan, jolloin toiselle tontille voisi tehdä n-kerroksisen talon – looginen seuraus matemaattisesta rakentamisnormista 😉 Joka tapauksessa saataisiin tehtyä nykyistä enemmän neliöitä nykyisen rakentamismääräyskokoelman puitteissa. Jos ylimääräisistä liike- ja toimistoneliöistä saataisiin voittoa, sillä subventoitaisiin asuntoneliöitä. Tämä tietenkään ei toimi alueilla, joissa ei ole kysyntää liike- ja toimistotiloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mika.H kirjoitti 14.2.2011 kello 20:04

    Mielenkiintoinen ehdotus ja valitettavan totta monessa yhtiössä. Liian monessa voisi sanoa.

    Tuo laskelma on sinänsä mielenkiintoinen. Tuohan perustuu noin 1000euron/rak.oik.m2 laskelmaan. Nykytilanteessa tuo saattaakin pitää paikkansa monessakin osoitteessa, mutta jos kunnan monopoli tuossa samalla murretaan niin lopputuloksena rakennusoikeuden hinta romahtaa. Tilaahan on Helsinki täynnä ja tosiaan noita huonokuntoisia rakennuksia ns. riittää.

    Laissa on kuitenkin useita pykäliä, joissa painotetaan omistamisen suojaa ja maanomistajien tasa-arvoista kohtelua ymym, joten epäilen Osmo, että ehdotuksesi on täysin lainvastainen ja täysin toteuttamiskelvoton.

    Leikkimielessä tietysti mielenkiintoinen ehdotus ja tosiaankin monessa taloyhtiössä tuota purkamista mietitään, vakavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2011 kello 22:18

    Mika H
    En nyt oikein ymmärtänyt tätä omaisuudensuoja-aspektia. Tässähän tarjotaan asunto-osakeyhtiöille mahdollisuutta rahoittaa peruskorjauksensa lisärakennusoikeudella. Sen voi tehdä joko purkamalla vanhan ja huonokuntoisen rakennuksen, korottamalla rakennusta tai rakentamalla tontille enemmän. Ketään ei tähän pakoteta, joten kenenkään omaisuudensuoja ei ole myöskään vaarassa. Omaisuushan on nyt kyllä vaarassa, koska monet rakennukset ovat lähes arvottomia, koska niiden peruskorjaaminen tulee niin kalliiksi.
    Samasta syystä en ymmärtänyt nimimerkki MIVa:n kommenttia. Mitä vikaa siinä on, jos asunto-osakeyhtiöille tarjotaan rakennusoikeutta, jota niiden ei ole pakko käyttää.
    Pelkään pahoin, että jos Katajanokan taloyhtiöille tarjottaisiin pilvenpiirtäjän rakennusoikeutta, monelle tulisi dollarin kuvan silmiin ja tarjous otettaisiin vastaan.
    Minulla ei ole halua pakottaa ketään minnekään. Jos joku haluaa asua keskellä metsää yksin savupirtissä, en pane vastaan. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että Helsingin kantakaupunki on ainakin asuntojen hinnoista päätellen perin haluttua aluetta. Jos se on haluttu asumismuoto, mitä vikaa siinä on, että sitä tarjotaan useammalle. Jokainen, joka vapaaehtoisesti pysyy poissa kaupungeista asuntopulaa synnyttämässä, otetaan kiitollisuudella vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. MIVa kirjoitti 14.2.2011 kello 21:13

    Olen usein pähkäillyt, mitä Vihreät oikein haluavat Suomeen. Helkkarin tiheästi ja korkeasti rakennettuja kaupunkejako? Ne ovat niin hienoja ja ekologisesti oikein.
    Suomalaiset keskimäärin haluavat omakotitalon veden äärelle keskustaan tai sen lähelle.
    Ovatko pääkaupungin ulkopuoliset vihreät hesalaisten kanssa samaa mieltä?
    On tietysti erittäin hienoa ilmastomuutoksen yms:n takia ajaa jengi todella tiukkaan ja rajoittaa/estää yksityisautoilu ja pelastaa maailma. Ei tietenkään muuten, mutta esimerkkihän on tosi tärkeä. Ehkä USA ym rupeavat purkamaan omia juttuja ja hävittämään esikaupunkiensa omakotitaloalueet ja ehkä Kiina ja Intia tekevät jotain hyödyllistä, kun Suomi näyttää mallia.
    Voisitteko nyt laittaa jonkun instanssin selvittämään suomalaisten kannan koko juttuun? Kunta ja valtio ovat kansalaisia palvelevia juttuja, eikä toisin päin. JOs porukka haluaa jotain muuta kuin, olisi esim. vihreiden mielestä ilmaston takia hyvä ja tietävät vielä, kuinka hirveästi haluamallaan tavalla he saastuttavat maailmaa, niin kuka on väärässä? No, vaalithan sen näyttävät. Täällä esitettyjä juttuja ei tosin näy eikä kuulu noilta vihreiden julkipolitiikoilta. Eipä tietenkään. Laittaakohan OS näitä vaalijuttuihinsa?
    Tiedän, että on täällä seudulla ihmisiä, jotka olematta vihreitä. haluavat asua keskustassa, mutta niitä on tuttavissani kovin vähän.
    Niinpä. Tiivistetään, puretaan vanhat pois ja mummot/papat “pihalle”.
    Olen miettinyt, että pannaan Katajanokka lähes totaalisesti sileäksi ja tehdään siitä Hesan “Manhattan”.
    Ehkei kuitenkaan mitään isoa patsasta tarvita, ellei jotain turvapaikanhakijoista muistuttavaa.
    Muuten, ei ne Nokan vanhat talot ole tavalliselle yleisölle sen arvokkaampia kuin jonkun vanhan lähiön talot niissä eläneille/eläville. Kyllä mä sen ryssänkirkon jättäisin.
    Ehkä nyt riittää tältä kerralta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ville kirjoitti 14.2.2011 kello 22:38

    Katajanokan vanha osa on lähes kokonaan asemakaavalla suojeltu ja hyvä niin, joten sen osalta vapaa rakennusoikeus on irrelevantti. Uudemmalle puolelle pilvenpiirtäjät voisivat oikeastaan sopiakin 😉 Niiden mukana voisi tulla kivijalkaliikkeitä ja palveluita ym. mikä olisi vain positiivista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Markku af Heurlin kirjoitti 14.2.2011 kello 23:16

    mietiskelen vain yhtä asiaa: Lauantai-illan huveinani ovat olleet englantilainen murha, yleensä kylässä tai kartanossa sekä Muncheniin sijoittuneet saksalaiset rikossarjat, joissa kauniit ja rikkaat likvidoivat toisiaan. Aina ne sijoituvat huvila-aluieelle. Ja aina tuntuvat köyhemmätkin asuvan 3-4 kerroksisissa taloissa.

    Ja Munchen on miljoonakaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 15.2.2011 kello 9:51

    Tähän vielä ykis huomautus elinkaaresta:
    Vanha talosnpoikaisviisaus sanoi, että talon joutuu kolmesti vuosisadassa rakentamaan uudestaan.

    Välkä vai umpikortteli: Suomessa aurinko on puolet vuodesta ja yli puolet ajasat 30 asteen alapuolella. Ts taon heittämöä varjo on kaksi kertaa sen korkuinen. – Tämä myös merkitsee,e ttä taivaalt auleva hajavalo on usein niukkaa, ja alimmat kerrokset ovat hyvin paljon varjossa umpikorttelissa.

    Olen asuntu Kruununhaassa ja viihtynyt. Mutta on lisättävä, että Heikkilää Kirkkonummella takee viihtyisäksi se, että talot ovat matalia, siinä 3-kerroksisia. Se antaa visuaalista tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ville_ kirjoitti 15.2.2011 kello 9:55

    Ainakin Espoonlahdessa juuri pistettiin vanha kauppakeskus Ulappatori kuorma-autojen lavoille ja vietiin pois. Vanha ostari ei menestynyt Lippulaivan vieressä. Tilalle tulee tiivistä asuinrakentamista ja alakertoihin liiketiloja. Enintään 13 kerrosta.

    Samoin viereinen koulu muuttaa urheilupuiston kylkeen ja puretaan pois. Uusi päiväkoti alueelle ja noin 1200 hlö uudet asunnot asunnot. Tähänkin yksi 13 kerroksinen torni.

    Lisäksi vanhainkodin alueelle tulee paljon täydennysrakentamista. Eli ainakin Espoo tehostaa omien aluetteinsa käyttöä.

    Tässäkin on otettu mallia Leppävaarasta, joka mielestäni on onnistunut alue. Vielä kun joskus saadaan se metro Kivenlahteen asti. En vastusta enää metroa, kun se kerran tehdään joka tapauksessa pilaamaan liikenneyhteydet. Seuraavaksi parasta olisi poistaa vaihdot metroon tuolta Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti suunnalta mahdollisimman pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. pekka kirjoitti 15.2.2011 kello 10:52

    Tässä säikeessä on keskusteltu betonilähiöiden purkamisesta mutta faktisesti Suomessa on piirejä, jotka toiminnallaan ajavat samaa myös vanhoille omakotialueille. Menetelmänä on tehdä asuminen vanhassa talossa sietämättömän kalliiksi siten, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää purkaminen. Viime viikon aikana on tähän toimenpidelistaan tullut kaksi uutta keinoa: Uudet energiamääräykset ollaan tekemässä pakollisiksi myös vanhojen talojen rakennusluvanvaraisiin peruskorjauksiin ja energiatodistukset ollaan tekemässä pakollisiksi myös vanhoille omakotitaloille.

    Jo aiemmin keinovalikoimassa ovat olleet vanhojen (isojen) tonttien kiinteistöveron rajut korotukset ja vanhassa talossa asumisen kustannusten nosto energiaverojen rajuilla korotuksilla.

    Keskeisenä toimijana on ollut ympäristöministeriö ja sen vihreä virkamieseliitti apunaan kokoomuslainen (mutta Osmonkin tällä palstalla kehuma) ministeri Vapaavuori. Saa nähdä koska hän vaihtaa puoluetta.

    On jotenkin käsittämätöntä mitä kaikkea tässä maassa tehdään ilmastonmuutokseen hurahtaneiden poliitikkojen johdolla. Yhteiskuntaa muutetaan rajusti tavalla joka on selkeästi kansalaisten enemmistön etujen vastaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. tpyyluoma kirjoitti 15.2.2011 kello 11:34

    pekka:

    Tässä säikeessä on keskusteltu betonilähiöiden purkamisesta mutta faktisesti Suomessa on piirejä, jotka toiminnallaan ajavat samaa myös vanhoille omakotialueille.

    Juu ja niitä kutsutaan perikunniksi. Normaali setti on rintamamiestontti jossa se on alkuperäinen talo 40-luvulta, etupihalla yksikerroksinen seiskytlukulainen tiilitalo ja takapihalla 90-luvulla tehty omakotitalo. Seuraavana purkuvuorossa se yksikerroksinen 70-lukulainen, tilalle kaksikerroksinen talo. Virkamieskunnalla on asian kanssa hyvin vähän mitään tekemistä, mutta jos siltä tuntuu niin kyllä se foliovuoraus eristääkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2011 kello 12:18

    Tuo pelko, että kiinteistöverolla pakotetaan purkamaan vanhojka omakotitaloja lienee perusteeton. Jos tontti on vajaasti rakennettu, kiisteitövero lätkäistään myös käyhttämättömästä rakennusoikeudesta, joten käytetylle rakennusoikudelle sälytettynä siitä voi tulla korkea. Vaivasta pääsee eroon, kun pyytää tonttinsa rakennusoikeuden puienentämistä. Uskoisin, että sellaiseen suostutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markus kirjoitti 15.2.2011 kello 16:05

    Saataisiinko sitten purkamalla ja uudelleen rakentamalla alueiden arvostus (tuo mystinen käsite) nousemaan. Täällä esimerkkinäkin oleva Tapulikaupunki on tosiaan hyvien yhteyksien varrella, siellä on (vielä) joitakin peruspalvelujakin ja lähes Helsingin halvimmat asunnot. Kuinka tällainen yhtälö on mahdollinen. Onko vain niin, että alueen maine painaa hinnat alas. Onko ihminen asuntokaupoissakin näin rationaalinen.

    Mitä tapahtuu, jos alueen arvostus nousee (eli asunnoiden hinta nousee). Tpahtuuko samalla tuota muutama päivää aiemmin käsiteltyä (muistaakseni) asumisalueiden eriarvoistumista ja vääränlaista kilpailua hyvistä ja huonoista asukkaista.

    Sinällään on kyllä varmasti niin, että yksi lähiöiden (mm. Tapuli) iso virhe ovat kolmikerroksiset hissittömät talot. Mutta olisiko väki aikoinaan 70-luvulla muuttanut pellon laidalle 8 kerroksisiin taloihin?

    En nyt kaipaa mitään massiivista 5-vuotissuunnitelmaa, mutta eivät ongelmat myöskään Tapulissa tai muualla korjaannu sillä, että yhdestä puistosta siellä ja toisesta täällä pieninä osasina napsitaan palasia. Jos muutosta halutaan, niin sitten kyllä pitää suunnitella vähän isompia alueita kerrallaan. Nykyään käy helposti niin, että asukkaiden vastustus johtaa suunnittelukokonaisuuksien pirstomiseen (ja koetetaan palasissa viedä asiaa eteenpäin). Tämä taktiikka on minusta vain asukkaiden kannalta vähän epereilu ja riskinä on myös se, että palasista ei muodosto kunnon kokonaisuutta.

    Jostain syystä täydennysrakentaminen kohdistuu usein näihin kerrostaloalueisiin. Syystä tai toisesta Puistolan puolelle ei kerrostaloja olla tekemässä, mutta Tapuliin niin mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Markku af Heurlin kirjoitti 15.2.2011 kello 21:04

    Jollakin rokkaajalla, en millään muista kenellä, oli oikein mukava kappale Tapulikaupungista, jossa viihtyy ja ihmiset välittävät toisistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville_ kirjoitti 15.2.2011 kello 21:23

    Jos ostat asunnon huonokuntoisesta taloyhtiöstä kaupungin vuokratontilla, missä on sopimus päättymässä, niin mistä maksetaan?

    Jos kerran tontti on vuokrattu 50v ja rakennus suunniteltu kestämään sen, niin eikö silloin arvon pitäisi olla ~0e. Onhan sllä betonirungolla joku arvo, joka pitää maksaa jos sen lunastaa pois, mutta silti. Samoin purkukuluilla on arvo…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Markus kirjoitti 16.2.2011 kello 10:23

    Taisi olla olla tuo lauluntekijä Harri Saksala ja lausussa muistaakseni kerrottiin “Nykysuomen New Yorkista Tapulikaupungista”. No sittemmin on lauluntekijäkin muuttanut pois Tapulista.

    Kuten jo Soininvaaran kirjoituksessa todettiin, niin Tapulissa purkamisen aika meni ohi, kun taloja peruskorjattiin. Nyt yli puolet niin omistus- kuin vuokra-asunnoista on ainakin päällepäin katsottuna peruskorjattu. Jos ajattelee ihan omistusasuntoja, niin täytyy siihen aika kova porkkana laittaa, jotta asukas/omistaja vaihtaisi kalliinkin peruskorjauksen purkamiseen. Ja jos purkaminen olisi aidosti yksilölle kannattavampaa, niin silloin varmasti puretaan. Ainoa porkkana lienisi rakennusoikeuden voimakas nosto ja sitä kautta rahallinen hyötyminen. Vuokratonttien kohdalla kaupunki tietenkin voi käyttää vuokranantajan valtaa.

    Niin Tapulissa kuin muissakin lähiöissä on paljon maata parkkipaikkoina. Toisaalta jossakin ne autotkin täytyy pitää ellei niitä kokonaan kielletä. Muistaakkseni Tapulissa on todettu, että autojen siirtäminen maanalle ja siihen päälle rakentaminen ei ole kannattavaa. Tämä on sinällään mielenkiintoinen yhtälö, halutaan (ja aidosti tarvitaan) lisää taloja, mutta niiden rakentaminen ei ole kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Kaj Luukko kirjoitti 17.2.2011 kello 18:58

    Osmo:

    “Siksi esimerkiksi vesijohdot rakennettiin seinien sisälle tavalla, joka tekee peruskorjauksen erittäin kalliiksi.”

    Vanhat vesijohdot voi tietenkin jättää sikseen ja vetää uudet vaikka pintavetona siististi koteloituna tms. Viemärit voi saneerata sisäpuolisella pinnoituksella rakenteisiin koskematta. Näissä putkiremonteissa rahastetaan tietämättömiä ja ne tehdään usein aivan turhan massiivisesti. Toiminta on melko villiä, kuten rakennusbisneksessä muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Anders kirjoitti 25.2.2011 kello 19:00

    Vanhan asunnon periminen voi romuttaa mahdollisuudet. Pelottaa, että perimme osan tällaisesta vanhasta huonokuntoisesta asunnosta. Leskellä on oikeus asua, joten perintöä ei voi myydä. Perimme neljäsosan. Kun tulee kalliit yhtiöremontit, joudumme maksamaan osamme. Emme voi luopua perinnöstä, koska se menisi lapsillemme, ja sama ongelma olisi edessä. Emme mitenkään pystyisi maksamaan osuuttamme. Mikä avuksi? Perinnöstä ei voi luopua, sitä ei voi myydä, leski haluaa asua kodissaan. Leski on niin pienituloinen, ettei voi rahoittaa remonttikuluja yksin. Meille lakisääteisesti kuuluu maksaa oma osuutemme. Velkaa emme saa, tulot on niin pienet, ja ennestään velkaa. Ainoa mahdollisuus on mennä konkurssiin, jättää osuus maksamatta, antaa mennä ulosottoon jne? Parempia ehdotuksia? Miten vähävaraisten perijien asemaan voitaisiin suojella näiden purkukunnossa olevien betonitalojen asuntojen kohdalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Joel A. kirjoitti 1.3.2011 kello 2:55

    Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että monien talojen kohdalla purkaminen ja uuden, suuremman talon rakentaminen olisi parempi ratkaisu kuin kattava peruskorjaus. Tämä on kuitenkin jokseenkin mahdotonta asunto-osakeyhtiöissä ellei asunto-osakeyhtiölakia muuteta. Yhtiöjärjestys takaa osakkeenomistajille oikeuden hallita tiettyjä tiloja, eikä käsittääkseni ole mahdollista viedä tätä oikeutta pois millään muulla kuin yhtiökokouksen yksimielisellä päätöksellä. Enemmistöpäätös ei siis riitä. Kaikkien (yhtiökokoukseen osallistuvien) osakkaiden on kannatettava yhtiön rakennuksen purkamista, ja jos yksikin vastustaa, hanke ei toteudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. TH kirjoitti 6.11.2011 kello 18:00

    Osmo , nyt puhut asiaa. Uusi talo aivan eritasolla.
    Täällä lauttasaaressa yksistään putkariin meni 700Eur /neliö. ja remppaa riittää.
    Kaupunkia pystyisi ehdotuksesi mukaan järkevästi tiivistämään. Asukaat saisivat uudet asunnot nettohintaan ja uusille myytäisiin markkinahintaan.
    Tulioita olisi kuten esim. uusiin taloihin Vattuniemeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pena kirjoitti 5.10.2014 kello 15:56

    Tiivis rakentaminen ei tosiaakaan aina ole se parhain vaihtoehto. Mielummin rakennetaan väljästi mutta huomattavasti nykyistä korkeampia taloja, jolloin voidaan maksimoida hyöty koko pinta-alasta. On melko vaikea kuvitella mitä Helsingin päättäjien päässä liikkuu, kun nykyisellään lähes koko uudisrakentaminen on 3-4. kerroksisien talojen varassa.
    Lontoon monia “ghettolähiöitä” jos miettii, niin ne ovat juurikin tätä matalaa ja tiivistä asuntopolitiikkaa, ei niinkään korkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus