Purkaa vai peruskorjata?

Yhä use­am­min tör­mää eri­lais­ten asumiseen ja rak­en­tamiseen keskit­tynei­den sem­i­naarien kahvi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun betoniele­ment­ti­talot raken­net­ti­in noin 40 vuo­den elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoi­tus perusko­r­ja­ta vaan purkaa elinkaaren­sa lop­ul­la. Sik­si esimerkik­si vesi­jo­hdot raken­net­ti­in seinien sisälle taval­la, joka tekee perusko­r­jauk­sen erit­täin kalli­ik­si.   Ne olisi järkev­in­tä purkaa, kuten oli suun­nitel­tu, mut­ta ”sehän on poli­it­tis­es­ti mahdotonta”.

Kos­ka minus­ta järkevät asi­at eivät voi olla poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia, otin asian esille kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Lähiöitä on puret­tu maail­mal­la paljon. Yleen­sä purkami­nen on kohdis­tunut slum­mi­u­tuneisi­in betonikolos­sei­hin, jot­ka on räjäytet­ty maan tasalle ja tilalle on raken­net­tu keskilu­okan asuinaluei­ta. Syy purkamiseen ei ole ollut vain aluei­den fyy­sisessä ympäristössä, vaan ennen kaikkea sosi­aalises­sa. Tästä ei ole nyt kyse.  Helsingis­sä ei ole sel­l­aisia ongel­malähiöitä, joi­hin tep­sisi vain pusku­trak­tori. Naa­purikaupunkien lähiöi­hin en ota kantaa.

Kyse on siitä, että perusko­r­jaami­nen on erit­täin kallista ja kuitenkin lop­putu­los on huono. Ympäristömin­is­ter­iö alkaa nor­mit­taa myös perusko­r­jat­tavien ker­rostalo­jen ener­giat­alout­ta, jol­loin perusko­r­jaamis­es­ta tulee vielä kalli­im­paa, mut­ta lop­putu­lok­ses­ta edes aav­is­tuk­sen parem­pi edes ener­giante­hokku­u­den kannal­ta.   Mut­ta aluei­den kaavoitus on huonoa, asun­to­jen poh­jaratkaisut ovat kehno­ja, eikä tätä pysty perusko­r­jauk­sel­la parantamaan.

Mon­et van­hat lähiöt ovat väljiä taval­la, joka ei tuo viihtyvyyt­tä, vaan haaskaa vain maa­ta. Paljon tiivi­im­min raken­netut Pikku-Huopalahti,  Hert­toniemen­ran­ta ja Ara­bi­an­ran­ta ovat viihty­isämpiä ja suositumpia.

Talo­jen purkamiseen liit­tyy iso­ja tun­nea­sioi­ta. Arkkite­hti ei ilmeis­es­ti pysty suun­nit­tele­maan niin huonoa aluet­ta, etteivätkö asukkaat niihin kiin­ty­isi. Tun­nepuoli olisi helpom­pi, jos aluei­den saneer­aus tehtäisi­in taval­la, joka tekee van­hoille asukkaille mah­dol­lisek­si jäädä asukkaiksi.

Koko han­ke pitäisi suun­nitel­la taval­la, joka olisi van­hoille asukkaille edullista. Se voisi men­nä vaikka­pa näin: Jos perusko­r­jaus mak­saa 1000 euroa neliö ja uuden rak­en­t­a­mi­nen 2000 euroa neliö, yhden van­han tilalle raken­net­taisi­in kak­si uut­ta ja myytäisi­in se toinen 3000 euroa neliöltä uusille asukkaille. Näin van­hat asukkaat saisi­vat omansa 1000 eurol­la neliöltä eli lasku olisi sama kuin perusko­r­jaus­vai­h­toe­hdos­sa, mut­ta he saisi­vat paljon parem­mat asun­not ja parem­min suun­nitel­lun asuinympäristön.  Kaupun­gin omis­tamis­sa vuokrat­alois­sa asian ratkaisem­i­nen on paljon helpompaa.

Kaupun­gin ei kan­na­ta havitel­la kaavoitushyö­tyä itselleen vaan antaa se van­hoille asukkaille. Ei täswtä muuten mitään tule. Tiivistämi­nen on joka tapauk­ses­sa kaupungille erit­täin kan­nat­tavaa. Han­kkeen on perus­tut­ta­va vapaae­htoisu­u­teen – tietysti asun­to-osakey­htiöis­sä vapaae­htoisu­us tarkoit­taa enem­mistöpäätök­siä. Pakkopäätök­siä ei kan­na­ta edes yrittää.

Tämä kan­nat­taa selvit­tää. Voi olla, että löy­de­tään ratkaisu, joka on parem­pi kaikille. Voi olla että ei löydetä.

Kovin paljon puret­tavia kohtei­ta Helsingis­sä ei olisi, mut­ta joitain ehkä löytyy.

Asiantun­ti­jat esit­tivät aikanaan Tapu­likaupun­gin purkamista ja rak­en­tamista tiivi­im­min ja parem­min, mut­ta aluet­ta perusko­r­jataan jo, joten tätä ei tarvitse speku­loi­da. Nyt tätä aluet­ta tiivis­tetään taval­la, jota moni pitää viher­alueille rak­en­tamise­na. Jos ole­mas­sa ole­via talo­ja voisi siirtää hiirellä vetämäl­lä, alueesta saisi paljon parem­man kuin mitä siitä on nyt tulos­sa tiivistämisen jäl­keen tulossa.

60 vastausta artikkeliin “Purkaa vai peruskorjata?”

  1. Kyseisel­lä raken­nuskan­nal­la varustet­tu­ja lähiöitä on kaiken lisäk­si niin paljon, että niitä riit­tää myös säi­lytet­täväk­si. Museovi­ras­to on tietääk­seni jokusen lähiön jo ehtinyt suojella. 

    Sel­l­aista keski­tysleir­iä ei ilmeis­es­ti pysty rak­en­ta­maan, etteikö museovi­ras­to päät­täisi sitä suo­jel­la? Oma suosikki­ni uud­is­tuotan­nol­la kor­vat­tavak­si koekani­iniksi, eli Sil­tamä­ki, onkin wikipedi­an luotet­tavien tieto­jen mukaan ehdit­ty jo julis­taa “raken­nus­taiteel­lis­es­ti arvokkaak­si alueeksi”.

    Se siitä sit­ten. Saat­taapi täl­lainen suo­jeluko­hteen omis­t­a­mi­nen olla tule­vaisu­udessa tosi kan­nat­ta­va jut­tu, kun vuo­tavia ele­ment­ti­saumo­ja ei saa pois­taa näkyvistä edes pres­i­dentin luvalla.

  2. Sano ne mielestäsi puret­ta­vat kohteet, kun ihan var­masti jokin näke­mys sin­ul­la on. 

    Sit­ten päästään parem­min keskustelemaan.

    1. Sano ne mielestäsi puret­ta­vat kohteet, kun ihan var­masti jokin näke­mys sin­ul­la on. 

      No kun ei ole. Min­ul­la ei ole tietoa talo­jen teknis­es­tä kun­nos­ta. Munkkivuoreen tätä parem­man asuinalueen ilosanomaa ei kuitenkaan voi­da levit­tää, kos­ka se on päätet­ty suo­jel­la kaikkine pie­nine kopperoineen.

  3. Munkkivuores­sa on kai lähin­nä 50-luvun, eikä 70-luvun asun­to­ja??? Perusko­r­jauk­si­akin jo tehty. Ainakin mei­dän talos­sa on.

  4. Lea Luuliselle:

    Toi oli vaan vit­tuilua mulle, kos­ka asun Munkkivuores­sa. Sisäpi­ir­i­jut­tu siis…

  5. Minus­ta Munkkivuores­sa paras­ta on väljyys ja samaa mieltä näkyy ole­van myös alueel­la 70-luvul­ta läh­tien asunut Juk­ka Vir­ta­nen IS:n haastattelussa.

    Vir­ta­nen: “Munkkivuori on kamalan hyvä paik­ka. Tääl­lä on tilaa sekä luon­toa, jota suo­jel­laan…” Rak­en­t­a­mi­nen on aikoinaan suun­nitel­tu Munkkivuores­sa ilmavak­si eikä aluet­ta ole myöhem­minkään pilat­tu yli­rak­en­tamisel­la. Talot erot­tuvat toi­sis­taan isoil­la piha-alueil­la, joiden puista näkee, ettei niitä ole ihan eilen istutettu.

  6. Olisi kiva kuul­la enem­män perustelu­ja tuos­ta olete­tus­ta neljänkymme­nen vuo­den elinkaares­ta. Ympäristömin­is­ter­iön yli­tarkas­ta­ja Tom­mi LIndh on ollut viime aikoina use­assakin yhtey­dessä asi­as­ta pon­nekkaasti puhu­mas­sa, mut­ta muitakin näkökul­mia 60-luvun arkkite­htu­urin arvos­ta ja ajanko­hdan raken­nustekni­ikan kestävyy­destä var­maan on.

  7. Ei niitä puret­tavia lähiöitä tarvitse hirveästi miet­tiä. Käytän­nössä kaik­ki Itä-Helsin­gin lähiöt on halvem­paa purkaa kuin kun­nos­taa. Tas­a­puolisu­u­den vuok­si täy­tyy sanoa, että ei esimerkik­si Tapi­olan 60-luvun tuotan­to ole yhtään parempaa.

    Mie­lenki­in­tois­in­ta Osmon kir­joituk­ses­sa on itse asi­as­sa koh­ta, jos­sa hän toteaa, että täl­lä ker­taa ihmis­ten var­al­isu­ut­ta ei ole syytä sosial­isoi­da! Eli kään­täen, Osmo hyväksytkö jos­sain muus­sa tapauk­ses­sa sosialismin? 

    PS. Neu­vos­toli­it­to kaa­tui jo. 😉

  8. Munkkivuor­ta on har­mi kyl­lä jo perusko­r­jat­tu. Sinne mah­tu­isi todel­la paljon enem­män asukkai­ta viihty­isyy­den kärsimättä.

    Tapu­likaupun­gin olisi sietänyt räjäyt­tää, kuka olisi jäänyt kaipaa­maan? Siitäkin olisi saanut mah­ta­van asuinalueen erit­täin hyvien kulkuy­hteyk­sien varrella.

  9. Pitäisin pääsään­tönä, että van­han purkamista kan­nat­taa vält­tää. Jos kyse on home­esta tai vas­taavas­ta, purkami­nen voi olla perustel­tua. Mut­ta usein yhden ajan määrit­telemä kelvot­to­muus on toisen ajan mielestä virhe. Puu­raken­nuk­sia on esimerkik­si pidet­ty pitkään purku­tuomion arvoisi­na (rot­tia nurkissa — hui). Ja jugen­di­akin on puret­tu mod­ern­im­man asun­tokan­nan tieltä.

    Aluei­ta ja raken­nuk­sia, joiden purkamista on pidet­ty myöhem­min virheenä on runsaasti.

    Tiivistämisessäkin tulee jos­sain raja vas­taan. Ja jos tiivistä halu­taan, ehkä muu­ta­mat tor­ni­talot metroase­man vier­essä on parem­pi rakaisu kuin omako­tialuei­den tiivistäminen.

    Uut­ta rak­en­ta­mal­la raken­nuskan­taa tulee lisää. Van­haa kor­vaa­mal­la asun­to­jen määrä pysyy jok­seenkin samana (tai ehkä jonkin ver­ran tiivistettynä).

    Onko jol­lain hyviä esimerkke­jä tapauk­sista, jois­sa van­han (vielä kun­nos­sa ole­van) raken­nuk­sen purkami­nen ja uuden mod­ern­im­man rak­en­t­a­mi­nen on ollut selvästi järkevää? Voin kuvitel­la joitain pakkoti­lantei­ta, kuten esimerkik­si uuden metroase­man rak­en­t­a­mi­nen keskelle van­haa taa­ja­maa, ja tor­ni­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen sen viereen tehokku­ussy­istä. Mitä mui­ta? Onko neu­traalimpia tapauk­sia, jois­sa uusi raken­nus olisi vain van­haa niin paljon parem­pi, että van­ha joutaa arvot­tomana pois? Vai onko tiivistämi­nen se keskeinen syy?

  10. Suomes­sa ongel­ma on nimeno­maan osakey­htiö­muo­toinen omis­tusasum­i­nen. Purkupäätösten saami­nen on läh­es mah­do­ton­ta, varsinkin kun van­hem­mat asukkaat eivät halua lähteä mak­samaan kämp­pään­sä toista ker­taa — edes sitä tuhat­ta euroa neliöltä.
    Toisek­seen betoni­rak­en­t­a­mi­nen on jär­jet­tömän ener­giain­ten­si­ivistä, joten jos mah­dol­lisu­us on käyt­tää van­ho­ja talo­jen runk­o­ja niin se tehtäköön. Kaupunki­in kuu­luu ajalli­nen ker­rostu­ma, ja valitet­tavasti 60–70-80–90-luvun talot ovat tätä ker­rostu­maa. Suun­nit­telijoille nämä talot ovat haas­teel­lisia. Suosit­te­len tutus­tu­maan Raa­hen Kum­matin alueen saneer­auk­seen, ain­ut­laa­tu­inen Suomes­sa, maail­mal­la ei niinkään. Rohkeut­ta tarvi­taan ja tah­toti­las­ta se on kiinni.

  11. Jos purku+uudisrakennus ‑pilot­ti­hanke käyn­nisty­isi, mä ilmoit­taisin mei­dän taloy­htiön mukaan. Mei­dän talomme on 1973 valmis­tunut harakan­pesä, ener­gialu­ok­ka on G. Kuusi ker­rosta, mer­inäköala paikoit­tain. Jos saisimme raken­nu­soikeut­ta väljälle ton­tillemme niin, että voitais tehdä seit­semäs ker­ros (ympäril­lä on uusia 8‑kerroksisia), niin kenenkään ei tart­tis lait­taa euroakaan lisää rahaa ver­rat­tuna siihen, että pian on tulos­sa julkisivu‑, energia‑, put­ki- ja parvek­er­e­mon­tit. MUTTA: kuka jär­jestäisi muu­tot väli­a­jak­si? Mihin? Mihin laite­taan tavarat? Mis­sä lapset käy sil­lä välin koulua ja tarhaa? Koko elämä menis seis uuden talon rak­en­tamisa­jak­si joka on… 2 vuot­ta? Vähän alle? Kokon­ais­re­mont­ti ajaa pois vain noin vuodek­si, siitäkin vain osa on asumisen kannal­ta hel­vettiä nille jot­ka jäävät. Tavaroi­ta ei tarvitse rou­da­ta pois. Siis taloudel­lis­es­ti ja kaavoituk­sel­lis­es­tikin voisi olla mah­dol­lista purkaa van­ha ja rak­en­taa tilalle uusi, ker­rosta korkeampi, mut­ta miten saa­da ihmiset jär­jestelemään kaik­ki muut asiansa sik­si aikaa, kunnes voivat “pala­ta” upou­u­teen taloon­sa? Lisäk­si mis­tä löy­tyy hal­li­tus, joka ottaa täl­laisen uud­is­rak­en­tamis­ristin kan­taak­seen, kun kevyem­mistäkin asioista tulee taloy­htiöis­sä riitaa ja rytmhäiriöitä?

    1. Inka. Se pitäisi tehdä niin, että tei­dän talon kor­vataan kahdel­la talol­la. Ensin raken­netaan van­han viereen toinen talo ja kun se on valmis pure­taan se van­ha ja raken­netaan uusi talo. Riip­puu tietysti ton­tista, onko tämä mah­dol­lista. Evakkoon joutuu myös, jos talo peruskorjataan.

  12. Kallelle.

    Aloit­taisin purkamisen kuitenkin Espoos­ta, kun sinne piti men­nä mm. sitä Mogadishu Avenue ‑sar­jaa kuvaa­maan, kun Helsingistä ei löy­tynyt tarpeek­si rän­sistynyt­tä aluetta :).

  13. “Onko jol­lain hyviä esimerkke­jä tapauk­sista, jois­sa van­han (vielä kun­nos­sa ole­van) raken­nuk­sen purkami­nen ja uuden mod­ern­im­man rak­en­t­a­mi­nen on ollut selvästi järkevää? ”

    Monia esim. van­ha hyväkun­toinen omakoti­ta­lo puret­tu ja tilalle rak­enet­tu kuudelle per­heelle rivari/omakotitalo. Kyl­lähän tämänkin tiivistää aluet­ta, hitaasti mut­ta taa­tusti. Kaiken lisäk­si nämä ovat vielä hyviä veron­mak­sajia lisää.

  14. Osmo kir­joit­ti:

    Mon­et van­hat lähiöt ovat väljiä taval­la, joka ei tuo viihtyvyyt­tä, vaan haaskaa vain maata.

    Rajaan lähiön van­hu­u­den 60–70-luvuille. Epävi­ihty­isäl­lä taval­la väljiä ovat Laa­jasa­lo ja Kon­tu­la. Viihty­isäl­lä taval­la väljiä ovat Laa­jasa­loa luku­unot­ta­mat­ta (raken­nuskan­ta 60-luku­laista) 40-luvul­la Helsinki­in liite­tyt, 50-luvul­la raken­netut alueet.

    Eri­no­mainen kat­saus Helsin­gin kaupungi­nosi­in Wikikir­jas­tossa. Siel­lä on mm. luon­nehd­in­ta “luon­non­läheistä asum­ista rumis­sa betonilaatikoissa”.

  15. (Yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­ta yleen­sä: Kaupunkiym­päristöön ei pitäisi rak­en­taa aluei­ta, jois­sa jalankulk­i­ja joutuu kävelemään ikään kuin keskel­lä met­sää, täysin yksin. Täl­lainen oli muo­tia 70-luvul­la. Kun ei olla maal­la, tun­tuu varsinkin pimeään vuo­den- ja vuorokau­de­naikaan pelot­taval­ta kävel­lä käve­lyti­etä, jota reunus­ta­vat met­säkaitaleet, jot­ka peit­tävät kym­me­nien metrien päässä tiestä ole­vat raken­nuk­set kokon­aan näkyvistä.)

  16. Kom­menteis­sa on tivat­tu esimerkke­jä puret­tavista lähiöistä. Wikikir­jas­ton kaupungi­nosakat­sauk­sen perus­teel­la se olisi Jakomä­ki:

    Jakomä­ki on jos­sain vai­heessa ollut Helsin­gin huono­maineisin lähiö. Rankkaus­listal­lani se on viimeinen, jopa Tapuli on parem­pi. Jakomäen huonoin puoli on kaukainen sijain­ti keskel­lä erä­maa­ta. Yleisilme on ankea, met­säi­nen, syr­jäi­nen. Mäen pääl­lä ole­vat talot ovat kolmik­er­roksisia, kos­ka korkeampia ei voin­ut rak­en­taa Malmin lento­ken­tän takia. Pienkoneet melkein hipo­vat ele­ment­ti­laatikoiden kattoja.

    Lähiö raken­net­ti­in paris­sa vuodessa 60-luvun lop­ul­la. Kun­nos­t­a­mi­nen alkoi vuo­den 1996 jäl­keen. Ele­ment­ti­talo­ja on ver­hot­tu tiil­i­julk­i­sivuil­la, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alku­peräi­nen. Kun­nos­ta­mat­tomat talot oli­vat kesäl­lä 2005 melkein hajoamispis­teessä. Pohjoinen osa raken­net­ti­in 70-luvul­la omis­tusasun­noik­si; vaikutel­ma ei ole kovinkaan paljon parem­pi, ja sijain­ti on van­haa Jakomäkeäkin huonom­pi. Todel­lista periferiaa.

    Jakomäen pienessä, rumas­sa lähiökirkos­sa on Göran August­sonin seinä­maalaus, joka peit­tää koko alt­tari­seinän. Ostoskeskus, kir­jas­to ja ter­veyskeskus ovat kirkon lähel­lä. Ostarin fasa­di tekee yllät­tävän hyvän vaiku­tuk­sen, mut­ta lähiöjuot­to­la Poh­jan­poi­ka on kam­mot­ta­va. Jakomäen­tien eteläkaar­teessa on Bume, enti­nen Bumeran­gi, jonne en uskaltautunut.

    Huh­huh. Mitähän jakomäkeläiset tuos­ta sanoisivat?

  17. Kaupunki­in kuu­luu ajalli­nen ker­rostu­ma kyl­lä. Mut­ta kaupunki­in kuu­luu myös se, että van­haa jonkin ver­ran pure­taan uuden tieltä. Kaikkea 60–70 ‑luvul­la raken­net­tua ei kan­na­ta purkaa, mut­ta jotain kyllä.

  18. Panu: “…Toisek­seen betoni­rak­en­t­a­mi­nen on jär­jet­tömän ener­giain­ten­si­ivistä, joten jos mah­dol­lisu­us on käyt­tää van­ho­ja talo­jen runk­o­ja niin se tehtäköön…”

    Tuos­sa se asian ydin onkin. Paikallavalet­tu­ja runk­o­ja voi kuvitel­la käyt­tävän­sä, jos perus­tuk­set ovat kun­nos­sa. Ele­ment­ti runk­o­jen, varsinkin van­hempi­en sel­l­ais­ten, käyt­töar­vo on nolla.

    Joku muu surkut­teli sitä, että on puret­tu hyviä aluei­ta? Kenen mielestä hyviä? Kun kaupun­gin annetaan kas­vaa luon­nol­lis­es­ti, se tarkoit­taa laa­jo­jenkin, peri­aat­teessa jopa toimivien aluei­den purkamista aina sil­loin täl­löin. Muuten kaupun­gin rakenne pirstoutuu, kuten on käynyt Helsingissä. 

    Helsin­gin epäon­nis­tu­miseen suurin syy ovat sodan­jälkeiset lähiöt. Niiden takia mm. järkevän julkisen liiken­teen luomi­nen pääkaupunkiseudulle on mah­do­ton­ta kym­meni­in vuosi­in, vaik­ka päätös kaupunki­rak­en­teen eheyt­tämis­es­tä tehtäsi­i­in nyt.

    Sama ongel­ma on ainakin Tam­pereel­la ja Turus­sa! Järke­viä raideli­iken­ner­atkaisu­ja ei tehdä, kos­ka nykyi­nen rakenne on liian hajanainen, eikä nähdä tilan­net­ta tiivistämisen jälkeen.

    Helsingis­sä pitää kan­takaupunkia laa­jen­taa. Näkemäni jätkäsaaren kaa­vat esimerkik­si ovat liian pienel­lä tehokku­udel­la. Väli­in on jätet­ty tarpeet­to­mia viher­aluei­ta, jot­ka kuvis­sa näyt­tävät kivoil­ta, mut­ta sekä vievät raken­nus­mah­dol­lisuuk­sia että ovat todel­lisu­udessa käyt­tökelpoisia vain koiran kusettajille.

    Jos puis­ton sijaan Jätkäsaa­reen olisi jätet­ty kana­va, olisi se ollut rahal­lis­es­ti perustel­tua, kos­ka veden­ran­ta­ton­tit ovat kalleimpia. Nyt puis­tos­ta tulee vain kuluja.

  19. Miten olisi, jos Helsin­gin kaupun­ki toimisi tässä asi­as­sa aloitteellisena?

    Kaupun­gin asun­tokan­nas­ta var­maankin löy­tyy niin huonokun­toisia vuokrat­alo­ja, että ne kan­nat­taa purkaa? Tämän jäl­keen ton­tille voisi kaavoit­taa reilusti lisää raken­nu­soikeut­ta. Kaupun­ki antaisi ton­tin raken­nu­soikeuksi­neen halukkaalle raken­nus­raken­nusy­htiölle ja saisi vasti­neek­si tietyn määrän uusia asun­to­ja valmis­tu­vas­ta talosta.

    Kaupun­gin hal­lus­sa ole­vien vuokra-asun­to­jen määrä ei lask­isi ja vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen määrä kasvaisi.
    Näinä ekol­o­gisi­na aikoina kut­su­isin näitä “hybrid­i­taloik­si” Hybri­di-taloy­htiössä yhtiökok­ouk­ses­sa kaupun­ki käyt­täisi tiet­tyä ääni­val­taa esim. 1/3 ja lop­pu ääni­val­las­ta olisi vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen omistajilla.

    Uskoak­seni taloy­htiössä toimisi sisäi­nen kon­trol­li suh­teel­lisen hyvin. Enem­mistöpäätök­sel­lä voitaisi­in antaa häätö häir­it­sevälle vuokralaiselle tai asun­toy­htiö voisi ostaa itselleen ei-toiv­o­tun omis­tusasu­jan asunto-osakkeen.

    Kos­ka kaupun­gin omis­ta­mat vuokra-asun­not naut­ti­vat (osak­si aiheet­tomasti) negati­ivis­es­ta julk­isu­usku­vas­ta, niin uskon, että hybrid­i­talo­jen vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­ta jäisi val­lit­se­vien markki­nahin­to­jen alle.

    Täl­la tavoin saataisi­in uud­is­tet­tua kokon­aisia aluei­ta puis­toi­neen, asun­toi­neen, koko infran suh­teen. Markki­noille tulisia edullisia uud­is­as­un­to­ja joiden yhtey­dessä tapah­tu­isi toiv­ot­tua sosi­aal­ista sekoittumista.

  20. Jos uuden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 2000 euroa/neliö (raken­nusy­htiön voit­to mukaan lukien), mik­si uusien asukkaiden pitäisi mak­saa siitä 3000 euroa/neliö?

    1. Kjr63:
      Helsingis­sä asun­nois­sa joutuu mak­samaan sijain­nista. Se ton­ni on raken­nu­soikeu­den arvo. Kolme ton­nia on Helsingis­sä vähän.

  21. Eikö se että ensin pure­taan, ja raken­netaan jotain tilalle ole myös perusko­r­jaamista? Vaikkakin laa­jem­mas­sa mittakaavassa.

    Mitä jos puhut­taisi­in kaupun­gin peruskorjaamisesta

  22. Kjr63: tuo 2000e/m2 on sen raken­nuk­sen hin­ta. Mut­ta myös se maaplänt­ti sen raken­nuk­sen alla mak­saa. Varsinkin lähel­lä Helsin­gin keskus­taa maan arvo on suuri. Jos rak­en­taisit ker­rostalon jon­nekin keskel­lä met­sää Taka-Hik­iälle, niin sil­loin saat­taisit saa­da maapläntin talosi alle läh­es ilmaiseksi.

  23. OS:
    Toki, Van­taal­la uusien hin­ta on >4000e/m2. Se oli vähän provosoi­va kysmys.
    Mut­ta ihmiset täl­lä pal­stal­la, kuin muual­lakin, halu­a­vat mak­saa vain raken­nusy­htiöille. KariS valit­ti, kun kun­ta pyytää tuon ton­nin Jätkäsaares­ta, vaik­ka 3000 on uuden markki­nahin­ta ehkä Riihimäel­lä. Ja siitäkin jo 1000 on maan alihinta.

    Toinen asia on sit­ten, että kun tuo uusien asukkaiden (nuorten?) mak­sama maanko­rko annetaan nyky­isille asukkaille, kuka sit­ten mak­saa paikallisen väestön­lisäyk­sen vaa­ti­man julkisen infra­struk­tu­urin investoin­nit. Ehkä ihmiset halu­a­vat korot­taa kun­nal­lisvero­ja? Jos taas uudet asukkaat ovat uusia lisäveron­mak­sajia, hei­dän tuo­ma hyö­tyn­sä val­uu jälleen van­hoille asukkaille. Taloudellin hyö­ty on van­hoille asukkaille merkit­tävä, “maat­tomien” velka­an­tu­misen kustannuksella.

  24. Eli­na:

    Sano ne mielestäsi puret­ta­vat kohteet, kun ihan var­masti jokin näke­mys sin­ul­la on.

    Sit­ten päästään parem­min keskustelemaan.

    No minä voin nyt antaa pari esimerkkiä, mut­ta tarken­netaan nyt ensin mis­tä puhutaan.

    Ensin­näkin on aluei­ta jot­ka tarvit­se­vat täy­den­nys­rak­en­tamista. Kaupungi­nosan on tarkoi­tus olla edes jotenkin itsenäi­nen. Varsinkin jos on kysymys lähiöstä joka on täysin irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta, kun ne eivät edes voi tukeu­tua viereiseen kaupungi­nosaan. Se että on jonkin­laisia lähipalvelui­ta, kuten koulu, päiväkoti, kaup­pa, apteek­ki, edes bus­sil­in­ja, uima­hal­li tai kir­jas­to, edel­lyt­tää sitä että niitä joku käyt­tää. Mikä edel­lyt­tää asukaspo­h­jaa. Noin 5000 asukas­ta on minus­ta käytän­nön min­i­mi ettei tarvitse teko­hen­git­tää, sen alle tarkoit­taa käytän­nössä lop­u­ton­ta tap­pelua paikallispalvelu­jen lakkau­tus­ta vas­taan, joka laskukausi ker­ralaan ne kui­h­tuu. 10 000 asukas­ta olisi hyvä.

    Tässä on tuplaon­gel­ma, alun­perin esimerkik­si Sil­tamä­ki on raken­net­tu noin puo­let nyky­istä pienem­mälle asum­isväljyy­delle eli siel­lä oli kak­si ker­taa enem­män asukkai­ta ja lisäk­si auto oli harvem­mal­la. Kun oli väkeä ja henkilöko­htainen liikku­vu­us vähäisem­pää niin ostari pär­jäsi kivasti. Asum­isväljyys kas­vaa koko ajan, siinä asun­nos­sa jos­sa alun­perin asui lap­siper­he asuu nyt pariskun­ta ja kah­denkym­men vuo­den sisään sinkku. Jos ei mitään tehdä niin ei siel­lä koh­ta kan­na­ta edes kioskin pitämi­nen. Minus­ta kaupunki­a­sumiseen ei kuu­lu ettei edes irtokarkke­ja, jostain ter­veyspalveluista puhu­mat­taakaan, saa ilman moottoriajoneuvomatkaa.

    Yksi vai­h­toe­hto on lisää asukkai­ta eli lisää rak­en­tamista, tätä voi tehdä joko täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la tai purka­mal­la ja tekemäl­lä kokon­aan uusik­si. Aluei­ta joi­ta tulee mieleen on mäet: Siltämä­ki, Jakomä­ki, Pajamä­ki, mik­sei se Tapu­likaupunkikin. Pystyynkuol­e­va ostoskeskus on se paras indikaattori.

    Ylläol­e­va siis otta­mat­ta mitään kan­taa yksit­täis­ten talo­jen kun­toon. Jos talo on hyvässä kun­nos­sa ja muutenkin hyvä niin ei joo kan­na­ta purkaa. Tämä on taloko­htaista. Purkami­nen ja uuden rak­en­t­a­mi­nen on yksi vai­h­toe­hto, joskus se olisi järkev­in­tä. San­o­taan nyt vaik­ka niin että huonokun­toinen, hissitön, kolmik­er­roksi­nen talo hehtaarikaavoite­tul­la alueel­la on hyvä kandidaatti.

  25. Kjr63:

    “Jos uuden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 2000 euroa/neliö (raken­nusy­htiön voit­to mukaan lukien), mik­si uusien asukkaiden pitäisi mak­saa siitä 3000 euroa/neliö?”

    Halu­aisitko itse sijoit­taa raken­nu­soikeu­teen ja kului­hin rahaa kolmek­si vuodek­si ilman tuot­toa? Esim. 7% vuosiko­rko riski­ra­halle tarkoit­taa 9,5% asi­akkaalle (yhteisövero 26%) gryn­deri­ra­halle vielä alvi päälle.Laskepa vaik­ka näin:
    1. vuosi: raken­nu­soikeus 1500+500 kuluista , korkoa 9,5% > 2000x0,095€=190€
    2. vuosi: raken­nu­soikeus 1500+1200 kulu­ja > 2700x0,095=257€
    3. vuosi: raken­nu­soikeus 1500+ 2000 kulu­ja > 3500x0.095=333€

    Siis n.780€ pelkkää pääo­man korkoa rak­en­tamis­vai­heen rahoit­ta­jalle! Tämä raha menee siis pääosin raken­nusy­htiötä rahoit­tavalle pankille ja osin raken­nusy­htiölle oman kas­savir­tara­hoituk­sen osalta. Jos tuot­to-odotus on alle 7% tai esim. myyn­ti­ai­ka oletet­ta­van pitkä, ei kan­na­ta hom­maan edes ruve­ta vaan odot­taa kuplan paisum­ista. Sen alle 7% tuo­ton saa helpom­mal­la muual­takin kuin rakentamisesta.

  26. Rauli: “…Kaupun­gin asun­tokan­nas­ta var­maankin löy­tyy niin huonokun­toisia vuokrat­alo­ja, että ne kan­nat­taa purkaa? Tämän jäl­keen ton­tille voisi kaavoit­taa reilusti lisää…”

    En pidä järkevänä ensin vali­ta puret­tavia raken­nuk­sia ja sit­ten kaavoit­taa uud­is­raken­nuk­sia. Sil­lä vain hajoite­taan kaupunki­raken­net­ta. Tehdään mielum­min uusi kaa­va sopi­valle alueelle. Helsin­gin van­ha raken­nusjärjestys on hyvä. Tiukkaa umpiko­rt­telia ja rak­enuk­set kuu­teen kerrokseen.

    Muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa alue on tiivistynyt luon­no­lis­es­ti. Nyt kun puhutaan 60-luvun raken­nuskan­nas­ta, tapah­tuu tiivistymi­nen vielä nopeammin.

    Ajelin eilen filar­il­la Säterin portin takana ole­val­la alueel­la. Alueel­la on pari kat­ua jonkin­laisia town­house tyyp­pisiä asun­to­ja, mut­ta se town puut­tuu. Hom­ma toimisi, jos koko Turun motarin, Säter­in­portin ja Lep­pä­vaaran rajaa­ma alue olisi kaavoitet­tu ker­ral­la. Nyt talot ovat yksinäisiä piru­ja keskel­lä ei mitään.

    Talois­sa on toinenkin selkeä kaavoitusvirhe. Autot on kaavoitet­tu kadulle. Ovat ihmis­ten tiel­lä. Autot tulee tuol­laises­sa paikas­sa kaavoit­taa joko etupuolelta sisään ajet­tavi­in auto­tallei­hin tai sit­ten piharaken­nuk­si­in. Huo­maa, ettei kaavoit­ta­ja ole ymmärtänyt piirtämään­sä, vaan on vain matk­in­ut jotain näkemään­sä kuvaa.

  27. Ihmeelli­nen sana tuo suomen sana perusko­r­jaus. Englan­nis­sa on van­ho­ja ja arvokkai­ta raken­nuk­sia, jot­ka Suomes­sa olisi jo aiko­ja sit­ten perusko­r­jat­tu pilalle. Suomen eduskun­nan perusko­r­jaus­valiokun­ta tai mikä nimi sil­lä on, voisi vierail­la Lon­toos­sa House of Par­lia­men­tis­sa esit­telemässä 180 miljoo­nan euron perusko­r­jaus­taan. Mitähän ne sanois­i­vat, jos hei­dän par­la­ment­ti­talon­sa oli 100 vuo­den välein pan­tu uusiksi.

    Siinä mis­sä muual­la puhutaan entistämis­es­tä niin Suomes­sa on useim­miten kyse “pura ja kokoa” remon­teista. Kun­nal­liset koulure­mon­tit ovat hyvä esimerk­ki tästä. Kiveäkään ei jätetä kään­tämät­tä. Val­tio tyyp­il­lis­es­ti mak­saa puo­let kus­tan­nuk­sista. Miljoonaremp­po­jen jäl­keen ihme­tel­lään, kun ei ole varaa palkata opettajia.

    Ker­rostalois­sa ei aiheet­ta pelätä kus­tan­nusten karkaamista käsistä ja vahinko­ja. Sen ver­ran vil­liä aluet­ta perusko­r­jaus on ja alan julka­isut ovat täyn­nä varoit­tavia esimerkkejä.

  28. OS

    Aika huonot luot­totiedot pitää olla, että joutuu mak­samaan lainas­ta 9,5 pros­ent­tia korkoa.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110156113

    Vaikea sanoa raken­nus­li­ikkei­den vakavaraisu­ud­es­ta mitään, mut­ta ison­la­man aikaan taisi osoit­tau­tua, että niiden omaisu­us on konkurssin iskiessä menet­tänyt jo ison osan arvostaan.

    Voi hyvinkin olla että pankit lait­ta­vat niille riskil­isää van­has­ta muisista?

    1. Ajatuk­se­na ei kyl­lä ollut antaa noi­ta talo­ja raken­nus­li­ikkei­den gryn­dat­tavak­si. Gryn­deri­rak­en­tamista Helsingis­sä on muutenkin aika vähän.

  29. Uskaltaisiko­han Helsin­ki kokeil­la jos­sain kaupungi­nosas­sa, mitä kävisi, jos raken­nu­soikeut­ta ei rajoitet­taisi neliöme­treinä ollenkaan? Sen sijaan annet­taisi­in määräys, että asun­toi­hin pitää tul­la määrä­tyin kri­teere­in riit­tävästi päivän­val­oa ja olla riit­tävä etäisyys naa­puri­in. Lisäk­si naa­puriki­in­teistöt saisi­vat halutes­saan sopia keskenään, että tekevät liike- ja toimis­totilo­ja alem­pi­in ker­roksi­in, jol­loin voi rak­en­taa talot korkeam­mik­si kuin pelkät asuin­talot… Uud­is­raken­net­tavaa neliötä kohti voitaisi­in määrätä jokin kiin­teä kaavoitus­mak­su, kos­ka tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen vaatii myös infra­struk­tu­urin parantamista.

  30. Ode:

    “Yhä use­am­min tör­mää eri­lais­ten asumiseen ja rak­en­tamiseen keskit­tynei­den sem­i­naarien kahvi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun betoniele­ment­ti­talot raken­net­ti­in noin 40 vuo­den elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoi­tus perusko­r­ja­ta vaan purkaa elinkaaren­sa lopulla.”

    Pitääköhän tämä paikkaansa? Pitäisi kat­soa läpi ajanm arkkite­hti- ja raken­nusle­hdet, ehkäpä myös sisämin­si­ter­iön kaavoitu­sosas­ton van­hat paper­it ja selvit­tää, mitä todel­la ajatelti­in. Kyl­lä betonin tiede­ti­in kestävän 400 vuotta.

    Voi olla, että joku on joskus näin sanonut. Ja gryn­de­ri­arkkeit­e­hdit eivät olleet kovin korke­as­sa maineessa. (“Sydänkö sil­lä prakas? — Ei kun haima.”)- Hel­posti käy niin, että kun väitet­tä tarpeek­si mon­ta ker­taa tois­te­taan, sitä vain ale­taan pitää totena.

    Vielä vuon­na 1975 “Puoli­matkan pahviovet” oli­vat käsite raken­nus­li­ikei­den heikos­ta tasos­ta. Muun­laisia väliovia ei nykyään löydäkään.

  31. Kiitos tpyy­lu­o­ma vastauksesta! 

    Onko sin­ul­la ajatuk­sia siitä, miten Pajamäkeä kehitet­täsi­in eläväisemmäksi? 

    Pajamäkeähän ympäröi Pat­ter­imä­ki ja Tal­in urheilupuis­to. Pat­ter­imä­ki on museovi­ras­ton suo­jeluko­hde ja Tal­in urheilupuis­to ja viere­inen Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha yhtä jämäkästi rak­en­tamiseen ei-käytet­tävis­sä ole­vaa aluetta. 

    Eli talo­ja talo­jen väli­inkö? Ei tai­da sekään onnis­tua, mikäli asukkai­ta kuullaan. 

    Pajamäen palve­lut ovat surkeat, kos­ka asukkai­ta on vain vajaat kak­si tuhat­ta. Siel­lä on Siwa, apteek­ki ja parin pyödän kal­jakup­pil­la. Ei mitään muu­ta. Ehkä se jollekin riit­tää. Iltapäivästä baari­in, aamul­la särkylääk­keet ja puoleltapäivin Atria roiskeläppä… 🙂

    Toisaal­ta sieltä pääsee sen­tään pois (toisin kuin Munkkivuores­ta): Pitäjän­mäen juna-ase­ma on lähel­lä ja Pitäjän­mäen­tieltä on mon­ta bus­si­vai­h­toe­htoa joka suuntaan. 

    Aikoinaan kun olin Munkkivuoren alak­oulun johtokun­nas­sa käyti­in kova käden­vään­tö Pajamäen sivuk­oulun lakkaut­tamis­es­ta. Asukkaat tietysti puol­si­vat minikoulu­aan viimeiseen asti, mut­ta lakkautet­ti­in se sit­ten kuitenkin. Kui­h­dut­ti var­masti ympäristöä tämä päätös.

  32. Ville: “Lisäk­si naa­puriki­in­teistöt saisi­vat halutes­saan sopia keskenään, että tekevät liike- ja toimis­totilo­ja alem­pi­in ker­roksi­in, jol­loin voi rak­en­taa talot korkeam­mik­si kuin pelkät asuintalot…”

    Kuinka­han naa­puriki­in­teistöt “halutes­saan” sopi­vat keskenään?
    Raken­nus­vai­heessa kiin­teistöt ovat raken­nus­fir­man omis­tuk­ses­sa ja hallinnas­sa, ei naa­pureil­la eikä asukkail­la ole mitään sanomista.

  33. Eli­na:

    Onko sin­ul­la ajatuk­sia siitä, miten Pajamäkeä kehitet­täsi­in eläväisemmäksi?

    Et sit­ten mitään helpom­paa keksinyt kysyä? 🙂
    Jos kysy­isit vaik­ka mikä olisi helpoin tada saa­da Munkkivuoreen lisää asun­to­ja, jos niitä nyt syys­tä tai tois­es­ta halu­taan, niin sanois­in että se nyt tuskin tuhoaisi aluet­ta jos Ulvi­lantien pohjois­puolelle tek­isi riv­in taloja.

    Mut­ta siis Pajamä­ki. Käsit­tääk­seni, enkä tiedä, talot on sinän­sä kai ihan kohtu­ullisen hyvin tehtyjä. Ongel­ma on se että on niin kovin pieni alue, alle 2000 asukas­ta. Bus­siy­htey­det on joo eri­no­maiset, eli kään­täen tar­jon­taa on asukas­määrän näh­den sen ver­ran reip­paasti että seu­raavas­sa lin­jas­tou­ud­is­tuk­ses­sa se saat­taa tip­pua puoleen. Se että sekä 14 että 59 ajaa sinne johtuu ihan vaan sitä että se on kätevä paik­ka päät­tärille Helsin­gin rajal­la, ja jos nyt vakavis­saan HSL:n myötä suun­nitel­laan seudullis­es­ti niin asia on eri.

    Ker­rosko­rkeut­ta olisi kyl­lä varaa kas­vat­taa ja ehkä sinne pari uut­takin taloa mah­tu­isi, mut­ta ei se siitä sil­mukas­ta isom­paa tee. Pikem­minkin minus­ta niin että yrit­täisi jotenkin kytkeä alueen parem­min Pitäjän­mä­keen. Pajamäen­tien ja Pitäjän­mäen­tien risteys on mallia betoni­bru­tal­is­mi eli mas­si­ivi­nen, Pajamäen­tien viertä raken­nuk­set voisi­vat jatkua Pitäjän­mäen­tielle saak­ka ja tuos­sa risteyk­sessä voisi jonkin­laiset palve­lutkin pär­jätä, se on Raide-Jok­erin tule­van pysäkin kohdalle.

    Län­nessä päin taas on Espoon puolel­la tekeil­lä ravi­radan nurkil­la uusi asuinalue, kts. http://berganskiinteistot.wordpress.com/eko-vermo/ Onkos siinä joku suo­jelu­alue välissä? 

    Ylipään­sä olisi pitänyt tehdä niin kuin setä Eliel sen piir­si, haus­ka kuva jos­sa on toteu­tunut ja Saarisen piirtämä kaa­va päällekkäin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Munksnas-haga_jfr.jpg

  34. Raimo K: “Kuinka­han naa­puriki­in­teistöt “halutes­saan” sopi­vat keskenään?
    Raken­nus­vai­heessa kiin­teistöt ovat raken­nus­fir­man omis­tuk­ses­sa ja hallinnas­sa, ei naa­pureil­la eikä asukkail­la ole mitään sanomista.”

    Kyse oli ole­mas­saole­vien kiin­teistö­jen uud­is­tamis­es­ta. Jos kadun vas­takkaisil­la puo­lil­la on 3‑kerroksiset talot 45 asteen var­jokul­mal­la, niiden tilalle voitaisi­in tehdä 6‑kerroksiset, jos alim­mis­sa ker­roksis­sa olisi liiketilo­ja ja toimis­to­ja, ja asun­to­jen osalta var­jos­tus olisi yhtä hyvä tai huono edelleen. Tai sit­ten voitaisi­in purkaa toinen talo kokon­aan, jol­loin toiselle ton­tille voisi tehdä n‑kerroksisen talon — loogi­nen seu­raus matemaat­tis­es­ta rak­en­tamis­normista 😉 Joka tapauk­ses­sa saataisi­in tehtyä nyky­istä enem­män neliöitä nykyisen rak­en­tamis­määräyskokoel­man puit­teis­sa. Jos ylimääräi­sistä liike- ja toimi­s­toneliöistä saataisi­in voit­toa, sil­lä sub­ven­toitaisi­in asun­toneliöitä. Tämä tietenkään ei toi­mi alueil­la, jois­sa ei ole kysyn­tää liike- ja toimistotiloista.

  35. Mie­lenki­in­toinen ehdo­tus ja valitet­ta­van tot­ta mon­es­sa yhtiössä. Liian mon­es­sa voisi sanoa.

    Tuo laskel­ma on sinän­sä mie­lenki­in­toinen. Tuo­han perus­tuu noin 1000euron/rak.oik.m2 laskel­maan. Nykyti­lanteessa tuo saat­taakin pitää paikkansa mon­es­sakin osoit­teessa, mut­ta jos kun­nan monop­o­li tuos­sa samal­la mur­re­taan niin lop­putu­lok­se­na raken­nu­soikeu­den hin­ta rom­ah­taa. Tilaa­han on Helsin­ki täyn­nä ja tosi­aan noi­ta huonokun­toisia raken­nuk­sia ns. riittää.

    Lais­sa on kuitenkin usei­ta pykäliä, jois­sa pain­ote­taan omis­tamisen suo­jaa ja maan­omis­ta­jien tasa-arvoista kohtelua ymym, joten epäilen Osmo, että ehdo­tuk­sesi on täysin lain­vas­tainen ja täysin toteuttamiskelvoton. 

    Leikkimielessä tietysti mie­lenki­in­toinen ehdo­tus ja tosi­aankin mon­es­sa taloy­htiössä tuo­ta purkamista mietitään, vakavasti.

    1. Mika H
      En nyt oikein ymmärtänyt tätä omaisu­u­den­suo­ja-aspek­tia. Tässähän tar­jo­taan asun­to-osakey­htiöille mah­dol­lisu­ut­ta rahoit­taa perusko­r­jauk­sen­sa lisäraken­nu­soikeudel­la. Sen voi tehdä joko purka­mal­la van­han ja huonokun­toisen raken­nuk­sen, korot­ta­mal­la raken­nus­ta tai rak­en­ta­mal­la ton­tille enem­män. Ketään ei tähän pakote­ta, joten kenenkään omaisu­u­den­suo­ja ei ole myöskään vaaras­sa. Omaisu­ushan on nyt kyl­lä vaaras­sa, kos­ka mon­et raken­nuk­set ovat läh­es arvot­to­mia, kos­ka niiden perusko­r­jaami­nen tulee niin kalliiksi.
      Samas­ta syys­tä en ymmärtänyt nim­imerk­ki MIVa:n kom­ment­tia. Mitä vikaa siinä on, jos asun­to-osakey­htiöille tar­jo­taan raken­nu­soikeut­ta, jota niiden ei ole pakko käyttää.
      Pelkään pahoin, että jos Kata­janokan taloy­htiöille tar­jot­taisi­in pil­ven­pi­irtäjän raken­nu­soikeut­ta, mon­elle tulisi dol­lar­in kuvan silmi­in ja tar­jous otet­taisi­in vastaan.
      Min­ul­la ei ole halua pakot­taa ketään min­nekään. Jos joku halu­aa asua keskel­lä met­sää yksin savupir­tis­sä, en pane vas­taan. Olen kuitenkin ollut havait­sev­inani, että Helsin­gin kan­takaupun­ki on ainakin asun­to­jen hin­noista päätellen perin halut­tua aluet­ta. Jos se on halut­tu asum­is­muo­to, mitä vikaa siinä on, että sitä tar­jo­taan use­am­malle. Jokainen, joka vapaae­htois­es­ti pysyy pois­sa kaupungeista asun­top­u­laa syn­nyt­tämässä, ote­taan kiitol­lisu­udel­la vastaan.

  36. Olen usein pähkäil­lyt, mitä Vihreät oikein halu­a­vat Suomeen. Helkkarin tiheästi ja korkeasti raken­net­tu­ja kaupunke­jako? Ne ovat niin hieno­ja ja ekol­o­gis­es­ti oikein.
    Suo­ma­laiset keskimäärin halu­a­vat omakoti­talon veden äärelle keskus­taan tai sen lähelle.
    Ovatko pääkaupun­gin ulkop­uoliset vihreät hesalais­ten kanssa samaa mieltä?
    On tietysti erit­täin hienoa ilmas­to­muu­tok­sen yms:n takia ajaa jen­gi todel­la tiukkaan ja rajoittaa/estää yksi­ty­isautoilu ja pelas­taa maail­ma. Ei tietenkään muuten, mut­ta esimerkki­hän on tosi tärkeä. Ehkä USA ym rupea­vat purka­maan omia jut­tu­ja ja hävit­tämään esikaupunkien­sa omakoti­taloalueet ja ehkä Kiina ja Intia tekevät jotain hyödyl­listä, kun Suo­mi näyt­tää mallia.
    Voisit­teko nyt lait­taa jonkun instanssin selvit­tämään suo­ma­lais­ten kan­nan koko jut­tuun? Kun­ta ja val­tio ovat kansalaisia palvele­via jut­tu­ja, eikä toisin päin. JOs poruk­ka halu­aa jotain muu­ta kuin, olisi esim. vihrei­den mielestä ilmas­ton takia hyvä ja tietävät vielä, kuin­ka hirveästi halu­a­mal­laan taval­la he saas­tut­ta­vat maail­maa, niin kuka on väärässä? No, vaalithan sen näyt­tävät. Tääl­lä esitet­tyjä jut­tu­ja ei tosin näy eikä kuu­lu noil­ta vihrei­den julkipoli­ti­ikoil­ta. Eipä tietenkään. Lait­taako­han OS näitä vaalijuttuihinsa?
    Tiedän, että on tääl­lä seudul­la ihmisiä, jot­ka olemat­ta vihre­itä. halu­a­vat asua keskus­tas­sa, mut­ta niitä on tut­tavis­sani kovin vähän.
    Niin­pä. Tiivis­tetään, pure­taan van­hat pois ja mummot/papat “pihalle”.
    Olen miet­tinyt, että pan­naan Kata­janok­ka läh­es totaalis­es­ti sileäk­si ja tehdään siitä Hesan “Man­hat­tan”.
    Ehkei kuitenkaan mitään isoa pat­sas­ta tarvi­ta, ellei jotain tur­va­paikan­hak­i­joista muistuttavaa.
    Muuten, ei ne Nokan van­hat talot ole taval­liselle yleisölle sen arvokkaampia kuin jonkun van­han lähiön talot niis­sä eläneille/eläville. Kyl­lä mä sen ryssänkirkon jättäisin.
    Ehkä nyt riit­tää tältä kerralta.

  37. Kata­janokan van­ha osa on läh­es kokon­aan ase­makaaval­la suo­jel­tu ja hyvä niin, joten sen osalta vapaa raken­nu­soikeus on irrel­e­vant­ti. Uudem­malle puolelle pil­ven­pi­irtäjät voisi­vat oikeas­t­aan sopi­akin 😉 Niiden mukana voisi tul­la kivi­jal­ka­li­ikkeitä ja palvelui­ta ym. mikä olisi vain positiivista.

  38. mietiske­len vain yhtä asi­aa: Lauan­tai-illan huveinani ovat olleet englan­ti­lainen murha, yleen­sä kylässä tai kar­tanos­sa sekä Muncheni­in sijoit­tuneet sak­salaiset rikos­sar­jat, jois­sa kau­ni­it ja rikkaat likvi­doi­vat toisi­aan. Aina ne sijoitu­vat huvi­la-aluieelle. Ja aina tun­tu­vat köy­hem­mätkin asu­van 3–4 ker­roksi­sis­sa taloissa.

    Ja Munchen on miljoonakaupunki.

  39. Tähän vielä ykis huo­mau­tus elinkaaresta:
    Van­ha talos­npoikaisvi­isaus sanoi, että talon joutuu kol­mesti vuo­sisadas­sa rak­en­ta­maan uudestaan. 

    Välkä vai umpiko­rt­teli: Suomes­sa aurinko on puo­let vuodes­ta ja yli puo­let ajasat 30 asteen ala­puolel­la. Ts taon heit­tämöä var­jo on kak­si ker­taa sen korkuinen. — Tämä myös merkitsee,e ttä taivaalt aule­va hajava­lo on usein niukkaa, ja alim­mat ker­rokset ovat hyvin paljon var­jos­sa umpikorttelissa.

    Olen asun­tu Kru­u­nun­haas­sa ja viihtynyt. Mut­ta on lisät­tävä, että Heikkilää Kirkkon­um­mel­la takee viihty­isäk­si se, että talot ovat matalia, siinä 3‑kerroksisia. Se antaa visuaal­ista tilaa.

  40. Ainakin Espoon­lahdessa juuri pis­tet­ti­in van­ha kaup­pakeskus Ulap­pa­tori kuor­ma-auto­jen lavoille ja vieti­in pois. Van­ha ostari ei men­estynyt Lip­pu­laivan vier­essä. Tilalle tulee tiivistä asuin­rak­en­tamista ja alak­er­toi­hin liiketilo­ja. Enin­tään 13 kerrosta.

    Samoin viere­inen koulu muut­taa urheilupuis­ton kyl­keen ja pure­taan pois. Uusi päiväkoti alueelle ja noin 1200 hlö uudet asun­not asun­not. Tähänkin yksi 13 ker­roksi­nen torni.

    Lisäk­si van­hainkodin alueelle tulee paljon täy­den­nys­rak­en­tamista. Eli ainakin Espoo tehostaa omien aluet­tein­sa käyttöä.

    Tässäkin on otet­tu mallia Lep­pä­vaaras­ta, joka mielestäni on onnis­tunut alue. Vielä kun joskus saadaan se metro Kiven­lah­teen asti. En vas­tus­ta enää metroa, kun se ker­ran tehdään joka tapauk­ses­sa pilaa­maan liiken­ney­htey­det. Seu­raavak­si paras­ta olisi pois­taa vai­h­dot metroon tuol­ta Souk­ka, Espoon­lahti, Kiven­lahti suunnal­ta mah­dol­lisim­man pian.

  41. Tässä säi­keessä on keskustel­tu betonilähiöi­den purkamis­es­ta mut­ta fak­tis­es­ti Suomes­sa on piire­jä, jot­ka toimin­nal­laan aja­vat samaa myös van­hoille omako­tialueille. Menetelmänä on tehdä asum­i­nen van­has­sa talos­sa sietämät­tömän kalli­ik­si siten, että ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jää purkami­nen. Viime viikon aikana on tähän toimen­pidelis­taan tul­lut kak­si uut­ta keinoa: Uudet ener­giamääräyk­set ollaan tekemässä pakol­lisik­si myös van­ho­jen talo­jen raken­nus­lu­van­varaisi­in perusko­r­jauk­si­in ja ener­gia­todis­tuk­set ollaan tekemässä pakol­lisik­si myös van­hoille omakotitaloille.

    Jo aiem­min keino­va­likoimas­sa ovat olleet van­ho­jen (iso­jen) tont­tien kiin­teistöveron rajut koro­tuk­set ja van­has­sa talos­sa asumisen kus­tan­nusten nos­to ener­giavero­jen rajuil­la korotuksilla.

    Keskeisenä toim­i­jana on ollut ympäristömin­is­ter­iö ja sen vihreä virkamieseli­it­ti apunaan kokoomus­lainen (mut­ta Osmonkin täl­lä pal­stal­la kehu­ma) min­is­teri Vapaavuori. Saa nähdä kos­ka hän vai­h­taa puoluetta.

    On jotenkin käsit­tämätön­tä mitä kaikkea tässä maas­sa tehdään ilmas­ton­muu­tok­seen hurah­tanei­den poli­itikko­jen johdol­la. Yhteiskun­taa muute­taan rajusti taval­la joka on selkeästi kansalais­ten enem­mistön etu­jen vastaista.

  42. pekka:

    Tässä säi­keessä on keskustel­tu betonilähiöi­den purkamis­es­ta mut­ta fak­tis­es­ti Suomes­sa on piire­jä, jot­ka toimin­nal­laan aja­vat samaa myös van­hoille omakotialueille. 

    Juu ja niitä kut­su­taan perikun­niksi. Nor­maali set­ti on rin­ta­mamiestont­ti jos­sa se on alku­peräi­nen talo 40-luvul­ta, etupi­hal­la yksik­er­roksi­nen seiskytluku­lainen tiil­i­ta­lo ja takapi­hal­la 90-luvul­la tehty omakoti­ta­lo. Seu­raa­vana purku­vuorossa se yksik­er­roksi­nen 70-luku­lainen, tilalle kak­sik­er­roksi­nen talo. Virkamieskun­nal­la on asian kanssa hyvin vähän mitään tekemistä, mut­ta jos siltä tun­tuu niin kyl­lä se foliovuo­raus eristääkin.

    1. Tuo pelko, että kiin­teistöverol­la pakote­taan purka­maan van­ho­j­ka omakoti­talo­ja lie­nee perus­tee­ton. Jos tont­ti on vajaasti raken­net­tu, kiis­teitövero lätkäistään myös käy­ht­tämät­tömästä raken­nu­soikeud­es­ta, joten käytetylle raken­nu­soikudelle sälytet­tynä siitä voi tul­la korkea. Vaivas­ta pääsee eroon, kun pyytää tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den puienen­tämistä. Uskoisin, että sel­l­aiseen suostutaan.

  43. Saataisi­inko sit­ten purka­mal­la ja uudelleen rak­en­ta­mal­la aluei­den arvos­tus (tuo mysti­nen käsite) nouse­maan. Tääl­lä esimerkkinäkin ole­va Tapu­likaupun­ki on tosi­aan hyvien yhteyk­sien var­rel­la, siel­lä on (vielä) joitakin perus­palvelu­jakin ja läh­es Helsin­gin halvim­mat asun­not. Kuin­ka täl­lainen yhtälö on mah­dolli­nen. Onko vain niin, että alueen maine painaa hin­nat alas. Onko ihmi­nen asun­tokaupois­sakin näin rationaalinen.

    Mitä tapah­tuu, jos alueen arvos­tus nousee (eli asun­noiden hin­ta nousee). Tpah­tuuko samal­la tuo­ta muu­ta­ma päivää aiem­min käsitel­tyä (muis­taak­seni) asum­isaluei­den eri­ar­vois­tu­mista ja väärän­laista kil­pailua hyvistä ja huonoista asukkaista.

    Sinäl­lään on kyl­lä var­masti niin, että yksi lähiöi­den (mm. Tapuli) iso virhe ovat kolmik­er­roksiset hissit­tömät talot. Mut­ta olisiko väki aikoinaan 70-luvul­la muut­tanut pel­lon laidalle 8 ker­roksisi­in taloihin?

    En nyt kaipaa mitään mas­si­ivista 5‑vuotissuunnitelmaa, mut­ta eivät ongel­mat myöskään Tapulis­sa tai muual­la kor­jaan­nu sil­lä, että yhdestä puis­tos­ta siel­lä ja tois­es­ta tääl­lä pien­inä osasi­na nap­si­taan pala­sia. Jos muu­tos­ta halu­taan, niin sit­ten kyl­lä pitää suun­nitel­la vähän isom­pia aluei­ta ker­ral­laan. Nykyään käy hel­posti niin, että asukkaiden vas­tus­tus johtaa suun­nit­telukokon­aisuuk­sien pirstomiseen (ja koete­taan pala­sis­sa viedä asi­aa eteen­päin). Tämä tak­ti­ik­ka on minus­ta vain asukkaiden kannal­ta vähän epereilu ja riskinä on myös se, että pala­sista ei muo­dos­to kun­non kokonaisuutta.

    Jostain syys­tä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tuu usein näi­hin ker­rostaloalueisi­in. Syys­tä tai tois­es­ta Puis­tolan puolelle ei ker­rostalo­ja olla tekemässä, mut­ta Tapuli­in niin mahtuu.

  44. Jol­lakin rokkaa­jal­la, en mil­lään muista kenel­lä, oli oikein muka­va kap­pale Tapu­likaupungista, jos­sa viihtyy ja ihmiset välit­tävät toisistaan.

  45. Jos ostat asun­non huonokun­tois­es­ta taloy­htiöstä kaupun­gin vuokra­ton­til­la, mis­sä on sopimus päät­tymässä, niin mis­tä maksetaan?

    Jos ker­ran tont­ti on vuokrat­tu 50v ja raken­nus suun­nitel­tu kestämään sen, niin eikö sil­loin arvon pitäisi olla ~0e. Onhan sllä betonirun­gol­la joku arvo, joka pitää mak­saa jos sen lunas­taa pois, mut­ta silti. Samoin purkuku­luil­la on arvo…

  46. Taisi olla olla tuo laulun­tek­i­jä Har­ri Sak­sala ja lausus­sa muis­taak­seni ker­rot­ti­in “Nyky­suomen New York­ista Tapu­likaupungista”. No sit­tem­min on laulun­tek­i­jäkin muut­tanut pois Tapulista.

    Kuten jo Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa todet­ti­in, niin Tapulis­sa purkamisen aika meni ohi, kun talo­ja perusko­r­jat­ti­in. Nyt yli puo­let niin omis­tus- kuin vuokra-asun­noista on ainakin päällepäin kat­sot­tuna perusko­r­jat­tu. Jos ajat­telee ihan omis­tusasun­to­ja, niin täy­tyy siihen aika kova porkkana lait­taa, jot­ta asukas/omistaja vai­h­taisi kalli­inkin perusko­r­jauk­sen purkamiseen. Ja jos purkami­nen olisi aidosti yksilölle kan­nat­tavam­paa, niin sil­loin var­masti pure­taan. Ain­oa porkkana lienisi raken­nu­soikeu­den voimakas nos­to ja sitä kaut­ta rahalli­nen hyö­tymi­nen. Vuokra­tont­tien kohdal­la kaupun­ki tietenkin voi käyt­tää vuokranan­ta­jan valtaa.

    Niin Tapulis­sa kuin muis­sakin lähiöis­sä on paljon maa­ta parkkipaikkoina. Toisaal­ta jos­sakin ne autotkin täy­tyy pitää ellei niitä kokon­aan kiel­letä. Muis­taakkseni Tapulis­sa on todet­tu, että auto­jen siirtämi­nen maanalle ja siihen päälle rak­en­t­a­mi­nen ei ole kan­nat­tavaa. Tämä on sinäl­lään mie­lenki­in­toinen yhtälö, halu­taan (ja aidosti tarvi­taan) lisää talo­ja, mut­ta niiden rak­en­t­a­mi­nen ei ole kannattavaa.

  47. Osmo:

    “Sik­si esimerkik­si vesi­jo­hdot raken­net­ti­in seinien sisälle taval­la, joka tekee perusko­r­jauk­sen erit­täin kalliiksi.”

    Van­hat vesi­jo­hdot voi tietenkin jät­tää sik­seen ja vetää uudet vaik­ka pin­tave­t­ona siis­tisti koteloitu­na tms. Viemärit voi saneer­a­ta sisäpuolisel­la pin­noituk­sel­la rak­en­teisi­in koske­mat­ta. Näis­sä putkire­mon­teis­sa rahaste­taan tietämät­tömiä ja ne tehdään usein aivan turhan mas­si­ivis­es­ti. Toim­inta on melko vil­liä, kuten raken­nus­bis­nek­sessä muutenkin.

  48. Van­han asun­non per­im­i­nen voi romut­taa mah­dol­lisu­udet. Pelot­taa, että per­imme osan täl­lais­es­ta van­has­ta huonokun­tois­es­ta asun­nos­ta. Leskel­lä on oikeus asua, joten per­in­töä ei voi myy­dä. Per­imme neljä­sosan. Kun tulee kalli­it yhtiöre­mon­tit, joudumme mak­samaan osamme. Emme voi luop­ua perin­nöstä, kos­ka se menisi lap­sillemme, ja sama ongel­ma olisi edessä. Emme mitenkään pysty­isi mak­samaan osu­ut­tamme. Mikä avuk­si? Perin­nöstä ei voi luop­ua, sitä ei voi myy­dä, les­ki halu­aa asua kodis­saan. Les­ki on niin pien­i­t­u­loinen, ettei voi rahoit­taa remont­tiku­lu­ja yksin. Meille lak­isääteis­es­ti kuu­luu mak­saa oma osu­utemme. Velkaa emme saa, tulot on niin pienet, ja ennestään velkaa. Ain­oa mah­dol­lisu­us on men­nä konkurssi­in, jät­tää osu­us mak­samat­ta, antaa men­nä ulosot­toon jne? Parem­pia ehdo­tuk­sia? Miten vähä­varais­ten per­i­jien ase­maan voitaisi­in suo­jel­la näi­den purkukun­nos­sa ole­vien betoni­talo­jen asun­to­jen kohdalla?

  49. Olen ehdot­tomasti samaa mieltä siitä, että monien talo­jen kohdal­la purkami­nen ja uuden, suurem­man talon rak­en­t­a­mi­nen olisi parem­pi ratkaisu kuin kat­ta­va perusko­r­jaus. Tämä on kuitenkin jok­seenkin mah­do­ton­ta asun­to-osakey­htiöis­sä ellei asun­to-osakey­htiölakia muute­ta. Yhtiöjärjestys takaa osak­keen­o­mis­ta­jille oikeu­den hal­li­ta tiet­tyjä tilo­ja, eikä käsit­tääk­seni ole mah­dol­lista viedä tätä oikeut­ta pois mil­lään muul­la kuin yhtiökok­ouk­sen yksimielisel­lä päätök­sel­lä. Enem­mistöpäätös ei siis riitä. Kaikkien (yhtiökok­ouk­seen osal­lis­tu­vien) osakkaiden on kan­natet­ta­va yhtiön raken­nuk­sen purkamista, ja jos yksikin vas­tus­taa, han­ke ei toteudu.

  50. Osmo , nyt puhut asi­aa. Uusi talo aivan eritasolla.
    Tääl­lä laut­tasaa­res­sa yksistään putkari­in meni 700Eur /neliö. ja remp­paa riittää.
    Kaupunkia pysty­isi ehdo­tuk­sesi mukaan järkevästi tiivistämään. Asukaat saisi­vat uudet asun­not net­to­hin­taan ja uusille myytäisi­in markkinahintaan.
    Tulioi­ta olisi kuten esim. uusi­in taloi­hin Vattuniemeen.

  51. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen ei tosi­aakaan aina ole se parhain vai­h­toe­hto. Mielum­min raken­netaan väljästi mut­ta huo­mat­tavasti nyky­istä korkeampia talo­ja, jol­loin voidaan mak­si­moi­da hyö­ty koko pin­ta-alas­ta. On melko vaikea kuvitel­la mitä Helsin­gin päät­täjien päässä liikkuu, kun nykyisel­lään läh­es koko uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on 3–4. ker­roksisien talo­jen varassa.
    Lon­toon monia “ghet­tolähiöitä” jos miet­tii, niin ne ovat juurikin tätä mata­laa ja tiivistä asun­topoli­ti­ikkaa, ei niinkään korkeita.

Vastaa käyttäjälle Matti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.