Lakkauttakaa hallintoneuvostot

6.10.2010 · Aihe: _ 

Valtionyhtiöiden hallintoneuvostot olivat aikanaan tärkeitä paikkoja – silloin, kun teollisuusyritykset tekivät oikeasti teollisuuspolitiikkaa, alkoholipolitiikkaa tehtiin Alkon hallintoneuvostoissa ja kehitysaluerahaston hallintoneuvosto päätti yksityiskohtaisesti rahoituksesta.

Valtion osittain omistamien pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa ei oikeasti ja onneksi enää tehdä päätöksiä vaan päätösvalta on johtokunnalla. Alkoholipolitiikka on siirretty hallintoneuvostosta ministeriöön, kuten sen perustuslain mukaan asian pitäisi ollakin.

Olen itse ollut Finnveran hallintoneuvostossa. Siellä ei ole van poliitikkoja vaan myös työmarkkinajärjestöjen ja esimerkiksi pankkimaailman edustajia. Minä opin paljon (esim. Talvivaaran kaivoksesta), en tiedä, oliko minusta mitään hyötyä Finnveralle. Kosketuspintaa hallintoneuvosto tarjosi Finnveralle, mutta itse kokouksissa ei mitään merkittäviä päätöksiä tehty. Lobbasimme valtiovallan puoleen erittäin asiallisen verohelpotuksen yhtiölle.

Peruspalveluministerinä yritin, tai meinasin yrittää lakkauttaa Alkon hallintoneuvoston, mutta sitten katsoin, keitä siellä istuu ja ymmärsin, ettei ministerin valta ulotu ihan mihin tahansa.

Hallintoneuvostojen rooli on kuihtunut. Ne voitaisiin hyvin lakkauttaa. Monelle kansanedustajalle ne merkitsevät kohtalaista lisätuloa ja nämä lisätulot taas antavat pontta ryhmäkurille. Kverulanteille näitä paikkoja ei jaeta.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Lakkauttakaa hallintoneuvostot”

  1. teppoteponpoika kirjoitti 6.10.2010 kello 18:26

    Sinä saattaisit olla SE henkilö, joka pystyisi purkamaan tiedoillasi nämä kaikki rötöstelyt. Onko kanttia puolustaa suomalaisia, oikeasti Soininvaara?

    Joku sen varmasti vielä tulee tekemään, eikä siitä opuksesta maksetakaan ihan pikkusummia.

    Ne jotka tietävät, eivätkä kerro, … mitä heistä pitäisi Osmo ajatella?
    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Paavo Häikiö kirjoitti 6.10.2010 kello 18:44

    Tottakai ne pitäisi lakkauttaa, tai sitten laatia säännöt että se kuuluu kansanedustajan normaaleihin tehtäviin kuten esim valiokuntatyö ilman lisäpalkkiota.

    Niillä (palkkioilla) vain taitaa olla niin laaja kannatus, ettei lakkauteta, vaikka Urpilainen totesikin ettei niissä palkkion vuoksi kukaan istu. Ei vissiin, kun ei tarvitse edes istua ja silti palkkio tärähtää tilille:))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Arto Tukiainen kirjoitti 6.10.2010 kello 18:52

    Jos työllä ei ole havaittavaa tulosta, sitä ei kannata teettää. Vastaavia johtoryhmiä, ohjausryhmiä yms. on monessa organisaatiossa. Ihmisparat istuvat turhissa kokouksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. pekka kirjoitti 6.10.2010 kello 19:09

    Pörssiyhtiöiden hallintoneuvostot nykyisine pelkästään kansanedustajista koostuvine kokoonpanoineen ovat mielestäni ainakin osakeyhtiölain hengen, jollei kirjaimenkin vastaisia. Mitä osakkeenomistajien yhdenvertaista kohtelua on, että vaikkapa Fortumissa ja Neste-oilissa ylläpidetään kallista ja toimivan johdon aikaa hukkaavaa instituutioita, jonka käytännössä nimeää vain yksi (joskin 50,1% osakkeista omistava) osakkeenomistaja? Yleensäkin valtion toiminta valtioenemmistöisten pörssiyhtiöiden suhteen on ollut hyvin kaksinaamaista. Kun yhtiö tuodaan pörssiin pitäisi toimia kuten normaali yhtiö osakkeenomistajien edun mukaisesti, eikä ujuttaa toimintaan esimerkiksi alue- tai muita poliittisia tavoitteita. Tai ylläpitää poliitikkojen keskustelukerhoina toimivia hallintoneuvostoja 1000 Euron kuukausikorvauksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 6.10.2010 kello 20:13

    ALKO: Hallintoneuvosto 1.1.2008 alkaen

    Petri Salo hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja
    Markku Rossi hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja

    Muut jäsenet
    Janina Andersson kansanedustaja
    Christina Gestrin kansanedustaja
    Hanna-Leena Hemming kansanedustaja
    Reijo Kallio kansanedustaja
    Saara Karhu kansanedustaja
    Mikko Kuoppa kansanedustaja
    Jari Larikka kansanedustaja
    Heli Paasio kansanedustaja
    Klaus Pentti kansanedustaja
    Pekka Vilkuna kansanedustaja

    Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana toimii johtaja Kari Paaso.

    En tiedä, miten paljon alan asiantuntemusta on kansanedustajajäsenillä, mutta edellisessä Etiketissä oli juuri haastattelu, josta näki, ettei STM:ssä ainakaan ole minkäänlaista realistista käsitystä alkoholipolitiikasta.

    Sinänsä hyvä veto Etikettilehden toimitukselta! Osoittivat kääntäen, etteivät ongelmat johdu ALKO:sta vaan syylliset sekoiluihin ovat STM:ssä. Väittäisin, että tietoinen ulostulo ALKO:lta. 😉 Sen verran osoitteleva “haastattelu” oli. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Paavo Häikiö kirjoitti 6.10.2010 kello 20:23

    @Kalle

    Onkohan jokainen kansanedustaja jossakin hallintoneuvostossa tekemässä tärkeäl työtä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Syltty kirjoitti 6.10.2010 kello 20:53

    Hallintoneuvostot eivät eroa kyllä mitenkään vaalituesta. Johan Odekin tuossa osoitti, että hallintoneuvostoissa istuvat ovat firman miehiä.

    En kyllä yhtään ihmettele että kun kuittaa pari-kolme tonnia kokouksesta, niin kyllä varmasti puhuu aktiivisesti firman puolesta.

    Veikkaanpa että tämä uusi E10-hullutuskin on osaltaan Nesteen onnistuneen lobbauksen aikaansaamaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. TomiA kirjoitti 6.10.2010 kello 21:12

    Hallitusten eli omistajien vallan lisääminen ei ole juuri nyt maailman suosituin idea. Vai unohtuiko viime laman syyt jo? Ehdotankin lisää hallintoneuvostoja ja niille lisää valtaa. Arvovaltaa kai kuitenkin mieluummin kuin varsinaista valtaa. Olisiko arvovaltainen hallintoneuvosto osannut valistaa vaikka Lehmanin veljeksiä yltiöpäisten riskien välttämisen tärkeydestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikko Kiviranta kirjoitti 6.10.2010 kello 21:27

    Niillä (palkkioilla) vain taitaa olla niin laaja kannatus, ettei lakkauteta,

    Viitannet uutisiin Sanna Perkiön 5800€:sta Fortumin kahdesta kokouksesta ja Urpilaisen 14000€:sta Neste Oilin kahdesta kokouksesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Paavo Häikiö kirjoitti 6.10.2010 kello 22:25

    @ Mikko

    No kaikkihan ne saman palkkion saavat. En viittaa kehenkään erityisesti.

    Mikäon hallintoneuvoston yhteiskunnallinen ulottuvuus?

    Siitä kai on kyse, yhteiskunnallinen ulottuvuus pitäisi löytyä.

    Onko se yhteiskunallinen ulottuvuus sitä, mitä Jutta U sanoo yhteiskuntakeskustelusta yritysaailman kanssa (milloinkas muutoin hän onkaan viimeksi ollut tässä keskustelussa mukana läsnä) vai jotain muuta ohjausvaikutusta, jota Neste Oyj:n hallintoneuvoston pj Heidi Hautala edustaa?

    Jää vähän hämäräksi, miten Heidi Hautala on edistänyt yhteiskunnallisia asioita Nesteessä, vähintäänkin yhtä epåselväksi kuin Jutan edistykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Riccado kirjoitti 7.10.2010 kello 0:34

    Hallintoneuvostot alkavat kuulostaa halvalta lobbaukselta (esim. Fortumin ja Nesteen tapauksessa, nyt verrattuna vaikka KMS:ään ja muihin)? Tämä ei liene täysin avautunut kansalle, mikä on hallintoneuvostojen rooli (ja historia). Voi olla, että niiden rooli on käynyt turhaksi, esimerkiksi pörssiyrityksissä, mutta ei kai kaikessa (Yle, Itella, VR…)?

    Esim. VR: “Hallintoneuvoston tehtävä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan terveiden liikeperiaatteiden mukaan ja kannattavuutta silmällä pitäen sekä yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätöksiä noudattaen.

    Hallintoneuvosto antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisista tai periaatteellisesti tärkeistä asioista, käsittelee talous- ja vuosisuunnitelmat ja antaa yhtiökokoukselle lausunnon tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallintoneuvosto myös päättää asioista, jotka koskevat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista.”
    Aika yleisluontoista.

    Syltty: Miksi E10 on hullutus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Roman kirjoitti 7.10.2010 kello 1:57

    Ihan ohimennen pieni huomio. J Urpilaisen selitys on aika ontuva. Valittiin p:ksi 2008 kesällä ja keväällä 2010 hoksasi sitten ettei aika riitä. Melkein 2 vuotta nosteli palkkioita siinä välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. teppoteponpoika kirjoitti 7.10.2010 kello 5:16

    Vastaamatta ei voine tulkita kuin kahdella tavalla. Joko kirjoittaja ei ole vielä lukenut kysymystä, tai.. se vanha korpinsilmä juttu..
    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riitta kirjoitti 7.10.2010 kello 8:37

    Aamun uutisissa Katainen oli lakkauttamassa hallintoneuvostoja. Olikohan hän keksinyt tämän ihan itse? (Sen tarkemmin en kerinnyt kuunnella, kun jo kaarrettiin päiväkodin pihaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pasi kirjoitti 7.10.2010 kello 9:15

    Kysymys on vain ja ainoastaan poliittisista läänityksistä, joilla nuo mainiot yhteisten asioiden hoitajat palkitsevat itseään ja toisiaan. Ilmiö on hallintoneuvostoja yleisempi, ruohonjuuritasolla samoja elementtejä löytyy esim. käräjäoikeuksien lautamiesten nimittämisestä. Hallintoneuvostojen lakkauttaminen olisi hyvä alku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. pekka kirjoitti 7.10.2010 kello 10:25

    Riccado:

    …Miksi E10 on hullutus?

    E10 on samaa sarjaa hehkulamppukiellon kanssa. Se on älytön hullutus koska:
    – Suomi on ensimmäisenä ottamassa käyttöön polttoainetta joka sopii vain uusimpiin autoihin, vaikka meillä on Euroopan vanhin autokanta.
    – E10 ei sovi valtaosaan venemoottoreista ja pienmoottoreista (ruohonleikkurit ja vastaavat)
    – Etanolin ympäristövaikutukset ovat hyvin kyseenalaiset. Etanolin massatuotanto on lähinnä maatalouspolitiikkaa ja pääsääntöisesti energia- ja hiilitaseeltaan aivan älytöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Syltty kirjoitti 7.10.2010 kello 12:44

    E10 on tyhjänpäiväistä humpuukia, jonka kaikkien kustannusten päälle tulee vielä 200 miljoonan euron lisäkustannus siitä, kun vanhempien autojen omistajien pitää siirtyä 95sta kalliimpaan 98siin (perustuu bensiinikauppiaiden arvioon 98in myynnin kasvusta). Tästä ei ainakaan ole bensanmyyjien lisäksi kenellekään mitään hyötyä.

    Tuo lisäkustannus muuten vastaa puolta hallituksen uusiutuviin energioihin laittamasta tuesta.

    Noh, tämän jälkeen Nesteellä taitaa ollakin lähes täydellinen kuristusote Suomen polttoaineen tukkukaupasta. Mutta Suomessahan monopolohinnoitteluhan on täysin ok, kun on kyse valtionyhtiöstä ja polttoaineesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. MariaK kirjoitti 7.10.2010 kello 18:46

    E10 on siis Syltyn mielestä huono juttu, koska autolla ajamisesta tulee taas entistä kalliimpaa. Osa meistä on sitä mieltä, että on vain hyvä, jos samalla tulee lisää kannustimia vähentää polttoaineen kulutusta. Pekan vihjaamat etanolin ympäristövaikutukset olisivat jo parempi argumentti, jos niiden kyseenalaisuuden pystyisi vielä jotenkin perustelemaankin – onnistuuko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio Peltonen kirjoitti 8.10.2010 kello 9:13

    Etanolin tuotannon ongelmat ja ympäristövaikutukset ovat selviä kenelle tahansa asiaa muutaman vuoden seuranneelle. Ainoa merkittävästi nettoenergiapositiivisesti tuotettava bioetanoli tulee Brasiliasta, käytännössä orjatyövoimalla ja sademetsiä sokeriruokoviljelmiksi raivaten. Etanolia ei voida kuljettaa putkessa tuotantolaitokselta jalostamolle, joten se pitää tuoda joko maanteitse tai rautateitse (jos vesiyhteyttä ei ole), mikä on hirvittävän paljon kalliimpaa.

    Etanolihehkutus johtuu USA:n maissinviljelijöiden lobbauksesta. Maissi-bioetanoli ei ole koskaan ollut ehkä jotain murto-osaa enempää nettoenergiapositiivista, ja keskimäärin se on hyvin todennäköisesti sekä hiiltä vapauttavaa että energiaa nielevää toimintaa. Maissiviljelmiä lannoitetaan runsaasti fossiililla lannoitteilla.

    Edelleenkin halvin tapa tuottaa etanolia on tuottaa sitä maakaasusta syntetisoidusta asetyleenista edelleen syntetisoimalla. Tai toki vielä halvempaa on tuottaa sitä valtion tukirahoilla. Ympäristöystävällistä se ei missään nimessä ole.

    Biobutanoli on muuten paljon kiinnostavampi tuote, lähinnä koska se on niin heikosti vesiliukoista, ettei sitä tarvitsisi tislata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kari Koskinen kirjoitti 8.10.2010 kello 22:15

    MariaK:

    E10 on siis Syltyn mielestä huono juttu, koska autolla ajamisesta tulee taas entistä kalliimpaa. Osa meistä on sitä mieltä, että on vain hyvä, jos samalla tulee lisää kannustimia vähentää polttoaineen kulutusta.

    Mietitäänpä vähän.

    Tavoite: halutaan nostaa autoilun hintaa, jotta autoilu vähenisi (esim. ympäristösyistä)

    Vaihtoehto A: nostetaan polttoaineveroa ja käytetään rahat hyvinvointivaltion ylläpitoon tai verojen alentamiseen.

    Vaihtoehto B: nostetaan polttoaineveroa ja käytetään rahat öljy-yhtiöiden ja maataloustuotannon tukemiseen sekä ruoka- ja polttoainemarkkinoiden sotkemiseen

    Kumpikohan kannattaisi valita?

    Pekan vihjaamat etanolin ympäristövaikutukset olisivat jo parempi argumentti, jos niiden kyseenalaisuuden pystyisi vielä jotenkin perustelemaankin – onnistuuko?

    En todellakaan ole asiaan vakavemmin perehtynyt, mutta ainakin pieneen skeptisyyteen lienee aihetta.

    David Pimentel ja Tad W. Patzek [1]:

    Energy outputs from ethanol produced using corn, switchgrass, and wood biomass were each less than the respective fossil energy inputs. The same was true for producing biodiesel using soybeans and sunflower, however, the energy cost for producing soybean biodiesel was only slightly negative compared with ethanol production. Findings in terms of energy outputs compared with the energy inputs were: • Ethanol production using corn grain required 29% more fossil energy than the ethanol fuel produced. • Ethanol production using switchgrass required 50% more fossil energy than the ethanol fuel produced. • Ethanol production using wood biomass required 57% more fossil energy than the ethanol fuel produced. • Biodiesel production using soybean required 27% more fossil energy than the biodiesel fuel produced (Note, the energy yield from soy oil per hectare is far lower than the ethanol yield from corn). • Biodiesel production using sunflower required 118% more fossil energy than the biodiesel fuel produced.

    Asiasta ei nähdäkseni olla aivan täysin yhtä mieltä, mutta pääosa tutkijoista näyttäisi kallistuvan sille kannalle, että nykymenetelmin tuotetuissa biopolttoaineissa ei ole ympäristönäkökulmasta katsoen järjen häivää – ainakaan laajemmassa mitassa. Tulevaisuudessa toki asiantila voi muuttua.

    Kari

    [1] http://www.springerlink.com/content/r1552355771656v0/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paavo Häikiö kirjoitti 9.10.2010 kello 8:48

    Mitenkäkös se bensa nyt liittyikään tähän hallintoneuvostokeskusteluun? Olen vissiin missannut jotain ihan totaalisesti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. pekka kirjoitti 9.10.2010 kello 10:43

    Paavo Häikiö:

    Mitenkäkös se bensa nyt liittyikään tähän hallintoneuvostokeskusteluun?

    Luetaan sitä keskustelua ennen valittamista 🙂

    Kyllähän tuolla ylempänä esitettiin ihan aiheellinen mielipide, että hallintoneuvostot ovat yksi muoto poliitikkojen sitouttamista asianomaisen yhtiön tavoitteisiin. Tässä tapauksessa siis Neste Oil (joka on toinen hallintoneuvostoja vielä käyttävistä pörssiyhtiöistä) on saanut lobattua Suomen aloittamaan Euroopan eturivissä erittäin kyseenalaisen E10-hankkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kari Koskinen kirjoitti 9.10.2010 kello 11:07

    Paavo Häikiö:

    Mitenkäkös se bensa nyt liittyikään tähän hallintoneuvostokeskusteluun? Olen vissiin missannut jotain ihan totaalisesti…

    Taidat olla uusi täällä? 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Paavo Häikiö kirjoitti 9.10.2010 kello 12:31

    @ Pekka

    aha. En kyllä toisellakaan lukemisella havainnut linkkiä bensan ja hallintoneuvoston välillä.

    E10 tulee eu:sta, ei nesteen hallintoneuvostosta. Mitä lobbaamista siinä on? Direktiivi vaatii, ja sillä sipuli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. MariaK kirjoitti 9.10.2010 kello 13:40

    Tapio ja Kari,

    Tarkoitukseni oli nimenomaan saada esille nuo perustelut, koska kaikki lukijat tuskin ovat seuranneet asiaa muutamaa vuotta. Itsekään en ole siihen aiemmin perehtynyt, koska en ole ollut tekemässä tuota valintaa etanolin ja öljyn välillä sen kummemmin päättäjänä kuin autoilijanakaan. Eli OK, siinä on siis ilmeisesti vähän samantyyppisiä ongelmia kuin biodieselissä, mutta tuotantotavan valinta ja tuotantomenetelmien kehitys ratkaisevat, tuleeko siitä joskus jatkossa kannattavaa ja varteenotettava vaihtoehto öljylle. Kritiikki Nesteen hallintoneuvostoa kohtaan koskee siis ilmeisesti lähinnä sitä, että mielestänne olisi kannattanut vielä odottaa ja tarkkailla kehitystä ja lähteä tuohon vasta sitten, kun ne EU-tason päätökset siihen pakottavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Anneli Silventoinen kirjoitti 9.10.2010 kello 21:12

    Tällä palstalla on pohdittu hallintoneuvostojen roolia ja yhtenä esimerkkinä on otettu Neste ja sen uusi E10 polttoaine.
    Nesteellä on pitkä perinne (yli 20 v.) ympäristömyötäisten tuotteiden (polttoaineiden) lanseerauksessa. Tarkoitan, että Neste on tiennyt kuinka saada valtion virkamiehet (osannut lobata) luomaan sellaisen verotuskäytännön, että siirrytään “uuden sukupolven” polttoaineisiin. 1990-luvun alussa Suomessa siirryttiin lyijyttömään bensaan parissa vuodessa nimenomaan lyijyttömän verohuojennuksen ansiosta (vaikka uuden lyijyttömän bensiinin tuotntokustannukset olivat korkeammat kuin vanhan lyijyllisen). Silloinkin Suomi taisi olla yksi ensimmäisistä Euroopan maista.
    Onko hyvä olla ensimmäinen maa? Vastaan: Kyllä. Mielstäni valtion tehtävä on nimenomaan säännellä/toimia niin, että elämisen/liikenteen/asumisen haitallinen vaikutus ympäristöön pienenee.
    Mutta onko nykyisin hallintoneuvostolla joku rooli tässä prosessissa? Epäilen, ettei ole. Mutta valtionyhtiöt ovat erikoistapaus ja poliitikkojenkin tulee olla perehtynyt niiden toimintaan. Kuinka ko. perehtyminen tapahtuu? Ehkä hallintoneuvosto on oikea kanava ja niiden toiminnasta syntynyt kustannus on aiheellinen.

    Minusta tärkeää on pohtia: kenen etua / hyötyä hallintoneuvoston jäsenet vahtivat/ajavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jouni J Särkijärvi kirjoitti 10.10.2010 kello 18:12

    Jos keskustellaan populistisesti, ei tarvitse tietää, mitä hallintoneuvostot tekevät. Jos taas keskustellaan asiallisesti, analysoidaan hallintoneuvostojen funktioita ja arvioidaan, mitä hallintoneuvoston poistaminen niihin vaikuttaisi.
    Jälkimmäiseen aihepiiriin tuon omalta osaltani kaksi funktiota Nesteen muinaisesta hallintoneuvostosta.
    1) Joissain maissa politiikalla ja taloudella on vielä tiukka yhteys. Pelkkä ulkomaalainen öljy-yhtiö ei ole niissä paljon mitään, mutta joukko kansanedustajia ja yksi kenraali on jo enemmän. Samaa ilmiötä tavoitellaan presidentin johtamilla liikemiesvaltuuskunnilla.
    2) Jos yhtiön hallituksella on tulospalkkiojärjestelmä, on perustellumpaa päättää siitä hallintoneuvostossa kuin yhtiökokouksessa. Etenkin silloin kun hallituksen esitys ei mene sellaisenaan läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus