Alue- ja energiapoliittinen paketti

2.5.2010 · Aihe: _ 

Hallituksen energiapakettia on vaikea analysoida, koska siitä ei ole helpolla saanut kunnon aineistoa. Lahdenseudun kuntaliitos on niin työläs, etten ehdi kunnolla paneutua mihinkään muuhun. Niinpä eräitä hajahuomioita.

Pekkarinen on taitava. Paketti on paitsi voimakas energiapolitiikan linjaus, aivan loistava aluepoliittinen selätys Pekkariselta. Se kuitenkin suurimmalta osalta sallittakoon, koska bioenergian on ollutkin määrä lisätä työllisyyttä maaseudulla. Toki olisi voinut ajaa turvetuotantoa samalla alas, mutta se ei keskustalta onnistu. Aluepolitiikkaa oli myös Fennovoiman suosiminen sillä, että Fortum ei saanut lupaa.

Rakennettavan ydinvoiman määrän suhteen oli aivan samantekevää, myönnetäänkö lupia kaksi vai kolme, sillä kolmeen ei löydy rahoitusta. Kun lupien määrä rajoitettiin kahteen, Fennovoimankin hanke voi lähteä käyntiin. Vapaassa kilpailussa ei voisi.

Lehtitietojen mukaan Fennovoiman lupaehdoissa jätehuollon ratkaisuilla on annettu niin paljon aikaa, että voimala voisi saada rakennusluvan ennen kuin yhtiöllä on hajuakaan, mitä se aikoo tehdä ydinjätteille. Tässä täytyy olla kyse väärinkäsityksestä.

Fortumin jääminen ilman lupaa (tässä vaiheessa) putosi yksi vaihtoehto pois Helsingin energiaratkaisusta. Sekin saattoi olla tarkoitus.

Kepulainen kädenjälki näkyy siinä, että bioenergian edistäminen on täynnä subventiota. Subventio voi olla tervettä, jos se on väliaikaista. Uuden teknologian käyttöönottoa kannattaa tukea. Jatkuva tuki on ajatuksena älytön. Jos naapuri hakkaa halkoja ja lämmittää niillä itselleen saunan, miksi minun pitäisi maksaa hänen saunomisestaan? Ei tarvitsekaan, mutta laajassa mittakaavassa bioenergian pysyvä subventio tarkoittaa samaa. Kun ongelma on fossiilisten saasteissa, pitäisi fossiilisia verottaa eikä tukea vaihtoehtoja.  Miksi kenenkään energiankulutusta pitäisi subventoida?

Puun käytön tuki sähkön tuotannossa on tehty riippuviksi päästöoikeuksien hinnasta. Tuki loppuu kokonaan, jos päästöoikeuksien hinta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta. Tässä on ideaa. Olen pitkään kannattanut päästöoikeuksien huutokauppaa yli kiinteiden hiilidioksidiverojen, mutta alan epäröidä. Jos päättäisimme, että hiilidioksidivero on 23 €/tonni, kaikki uskaltaisivat investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Kun päästöoikeuden hinta voi heilahdella miten hyvänsä, sen varaan ei investoida.

Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hinta megawattitunnilta syöttötariffilla. Tästä pitäisi tietää enemmän. Tuskin paljastan liikesalaisuuksia sanoessani, että maalle rakennettava tuulivoima on huomattavasti tätä halvempaa. Se maksaa Megawattitunnilta suunnilleen yhtä paljon kuin uusi ydinvoima, mutta ei ole läheskään yhtä kannattavaa, koska markkinoilla arvaamattomasti vaihteleva energia on vähemmän arvokasta. Poistuuko tämä tehonvaihteluriski tuottajalta kokonaan? Jos poistuu, tuolla tariffilla tuulivoimaa tulee lisää ja paljon.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Alue- ja energiapoliittinen paketti”

  1. Kalevi kirjoitti 2.5.2010 kello 21:34

    Rakennettavan ydinvoiman määrän suhteen oli aivan samantekevää, myönnetäänkö lupia kaksi vai kolme, sillä kolmeen ei löydy rahoitusta.

    Miksi ei löytyisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2010 kello 22:12

    Melkoinen taloudellinen riski. Jos voimala maksaa kuusi miljardia ja tuottaa 1600 MW 8000 tuntia vuodessa, pelkät pääomakulut ovat 32 euroa/MWh. Sähköstä pitäisi saada kesät talvet 50 €/MWh että kannataisi. Jos voimaloita on paljon, hinta laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Evert The NeveRest kirjoitti 2.5.2010 kello 21:50

    ” kuitenkin suurimmalta osalta sallittakoon, koska bioenergian on ollutkin määrä lisätä työllisyyttä maaseudulla.”

    TV kuvien perusteella se ei ole kovin työvoimavaltaista. Yksi harvesteri, yksi hakekoneen käyttäjä ja yksi rekan kuljettaja.

    Naftaa ja tupakkia palaa ja tukiaiset juoksee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko Särelä kirjoitti 2.5.2010 kello 21:51

    Erityisesti itse korostaisin seuraavissa hallitusneuvotteluissa hiilidioksidiveroa yhtenä tapana kerätä valtiolle niitä paljon kaivattuja verotuloja. Systeemistähän voisi tehdä väliaikaisen, joka sitten korvattaisiin, jos joskus päästään oikeasti kansainväliseen päästökauppaan, jossa oikeuksia vähennetään asteittain seuraavat 40 vuotta.

    Wikipedian mukaan Suomen päästöt 2006 olivat 64,1 miljoonaa tonnia, joten jos tonnin päästöoikeus maksaisi 23€, niin joko päästöt tippuisivat runsaasti tai valtio saisi 1,5 miljardia euroa vuodessa tuloja.

    Tässä olisi aika kova ydin vihreään verouudistukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 2.5.2010 kello 21:55

    Subventio ei ole koskaan tervettä 😉 mutta se tuntuu olevan “maan tapa”. Tuulivoiman osalta se ei ole edes perusteltua.

    Bioenergia on joissakin tapauksissa hyväksyttävää. Mahdollisuus puun käyttöön muun ohessa on myös strateginen huoltovarmuuslinjaus, joten siitä voi maksaa jonkin verran. En kuitenkaan usko, että oikea kohta ketjua on energia tuotanto.

    Vaikka en yleensä ole rakennusteknisen sääntelyn ylin ystävä, 😀 niin tässä tapauksessa se toimii. Rakennuksiin on varattava tila hormille ainakin yhdestä huoneesta kaikissa asunnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sitä mää vaan et kirjoitti 2.5.2010 kello 22:59

    Tässä muutama asiantuntijamielipide risupaketista:
    http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177241.shtml
    Ei hyvältä näytä.

    Mielenkiintoisin on Tiurin muuallakin esittämä ajatus siitä, että puun poltto lisää kasvihuonepäästöjä ja siten jopa kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

    Keksinkin juuri, että risupaketin vastineeksi maataloustuista luovutaan vastaavalla summalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 2.5.2010 kello 23:58

    Fortumin jääminen ilman lupaa (tässä vaiheessa) putosi yksi vaihtoehto pois Helsingin energiaratkaisusta.

    Se kyllä putosi jo aikaisemmin. Ongelma pähnkinänkuoressa: Sähköntuotantotehoa voimalassa putoaa ja lämmönsiirto vie sähköä niin paljon että tuo ydinkaukolämpä tuottaa nelisen megawattia lämpöä per megawatti sähköä. Miten tämä eroaa esimerkiksi merilämpöpumpusta? Siis paitsi että ne eivät sido yhteen monopolitoimittajaan, niitä saa pienemmissä kuin kahden miljardin erissä, niiden tarvitsema sähkö voidaan tuottaa ydinvoimalla tai muulla…

    Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hinta megawattitunnilta syöttötariffilla. Tästä pitäisi tietää enemmän. Tuskin paljastan liikesalaisuuksia sanoessani, että maalle rakennettava tuulivoima on huomattavasti tätä halvempaa. Se maksaa Megawattitunnilta suunnilleen yhtä paljon kuin uusi ydinvoima, mutta ei ole läheskään yhtä kannattavaa, koska markkinoilla arvaamattomasti vaihteleva energia on vähemmän arvokasta. Poistuuko tämä tehonvaihteluriski tuottajalta kokonaan? Jos poistuu, tuolla tariffilla tuulivoimaa tulee lisää ja paljon.

    Syöttötariffi oikein toteutettuna poistaa tuottajalta hintariskin, tilanteessa jossa tuulivoima on marginaalivoimaa sähkön hinta romahtaa tuulivoiman marginaalikustannukseen. Ilman tariffia hyöty tippuisi kuluttajalle, tariffilla se verotetaan pois. Todettakoon muuten että myös ydinvoiman marginaalikustannus on pieni, eli sama riski on ydinvoimalan omistajalla, sen takia ne ovat asiakasomisteisia.

    En ota kantaa siihen onko syöttötariffi oikein asetettu, minua tosin vähän vaivaa se että sitä käytetään investointien tukemiseen. Tähän parempi mekanismi on suora investointituki. Eriävät käsitykset hinnasta johtunevat erillaisista tuotto-odotuksista, jos odottaa pääomavaltaisella tuotannolla samaa tuottoa kuin kaasuvoimalalle on saanut (20%?) niin kyllä se on tietenkin kallista. Ydinvoimalakin olisi toisin tuollaisilla tuotto-odotuksilla mahdoton investointi.

    Spiegelissä on muuten hyvä juttu merituulivoimasta, on täytynyt kehittää täysin uutta tekniikkaa:

    The hope of being able to use technology and equipment from the oil and gas industries proved to be erroneous. The crane and repair ships needed to build large oil platforms were not suitable for the more delicate work on wind turbines. Even the foundations used to build drilling platforms proved to be useless to the offshore wind farm developers.

    “It was like the first flight to the moon,” explains Fritz Vahrenholt, the former CEO of wind turbine manufacturer Repower, who now heads electricity giant RWE’s renewable energy subsidiary Innogy. “Almost everything had to be redesigned and developed.”

    This ranged from extremely strong foundations for the tall towers, to remotely maintained technology rooms, to expensive crane and cable-laying ships. Boats that are capable of making minute adjustments to sensitive rotors and heavy gondolas at great heights and in high seas were simply nonexistent until then.

    http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,691699,00.html

    Ja tuosta syystä nykyistä hintatasoa merituulivoimalle ei kannata pitää pysyvänä, prototyypit maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kaj Luukko kirjoitti 3.5.2010 kello 0:06

    Kepulainen kädenjälki näkyy siinä, että bioenergian edistäminen on täynnä subventiota. Subventio voi olla tervettä, jos se on väliaikaista. Uuden teknologian käyttöönottoa kannattaa tukea.

    Mitä uutta teknologiaa puun polttamisessa on?

    Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hinta megawattitunnilta syöttötariffilla. Tästä pitäisi tietää enemmän. Tuskin paljastan liikesalaisuuksia sanoessani, että maalle rakennettava tuulivoima on huomattavasti tätä halvempaa.

    Mutta merelle rakennettava on huomattavasti kalliimpaa.

    Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan asiantuntijalausunnon James Hansenin esittämästä hiiliveromallista, jonka tuotto palautetaan suoraan kansalaisille. Ne ketkä päästävät vähemmän, voittavat, ja enemmän päästävät häviävät. Hansen kuvailee mallin ideaa mm. tässä:

    http://www.columbia.edu/~jeh1/2009/WaysAndMeans_20090225.pdf

    Itse en ole kuullut parempaa ideaa saada kaikki kansa osalliseksi ilmastotalkoisiin. Yleensä mahdollisuus saada rahaa motivoi ihmisiä paremmin kuin mikään muu. Niin kauan kuin päästöjen vähentäminen nostaa hintoja, sitä vastustetaan. Tämä idea saattaisi voittaa monta estettä nykyisellä tiellä.

    Suomenkielinen kuvaus Hansenin mallista:

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.5.2010 kello 7:46

    Tuokin malli on ollut tällä palstalla esillä vaihtoehtona henkilökohtaiselle päästökaupalle. Siis kattava hiilivero, jonka tuotto palautetaan perustulona tasaisesti kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jukka Jonninen kirjoitti 3.5.2010 kello 2:30

    Ode:
    “Fortumin jääminen ilman lupaa (tässä vaiheessa) putosi yksi vaihtoehto pois Helsingin energiaratkaisusta. Sekin saattoi olla tarkoitus.”

    Tuota samaa asiaa pohdin, kun tieto ydinvoimaluvista tuli. Jotenkin tuntui, että Fortum putosi kisasta aika helpolla. Mutta kun asiaa miettii Helsingin energiapäätösten näkökulmasta, niin jokaisella hallituspuolueella oli intresseissään kampata juuri Fortumin lupahakemus. Kirjoitin tapahtumien kulusta ja osapuolten interesseistä blogimerkinnän: http://hevilmasto.wordpress.com/2010/04/21/hallituksen-energiapaatokset-ja-helsinki/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. luomuviljelijä kirjoitti 3.5.2010 kello 9:16

    Mauri Pekkarinen on taitava ainakin siinä, että hän saa pakettinsa näyttämään hyvältä useammilla tahoilla. Oli tuossa varmaan aika paljon tekemistäkin, että kokonaisuudesta tuli tämän näköinen.
    “Risupaketti” on aika fiksusti koottu, sillä tuki ohjautuu voimalaitosinvestointeihin ja koneyrittäjien työhön. Metsänomistajille ei tässä vaiheessa tule mitään uutta, vaikutus tulee jos tulee sitä kautta, että energiapuulle syntyy kysyntää ja oikeat markkinat.
    Ydinmyllyjen määrällä voi tässä vaiheessa vielä spekuloida. Mitä mahdetaan Fortumille sanoa siinä vaiheessa, kun Loviisan yksiköt alkavat tulla romutuskuntoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jani Martikainen kirjoitti 3.5.2010 kello 9:19

    “Melkoinen taloudellinen riski. Jos voimala maksaa kuusi miljardia ja tuottaa 1600 MW 8000 tuntia vuodessa, pelkät pääomakulut ovat 32 euroa/MWh. Sähköstä pitäisi saada kesät talvet 50 €/MWh että kannataisi. Jos voimaloita on paljon, hinta laskee.”

    OL3 ei ole tyypillinen projekti joten sen numeroita ei ole minusta perusteltua käyttää tuossa yhteydessä. OL3 on tejoltaan huomattavasti tyypillistä ydinreaktoria tehokkaampi ja jos tänne rakennetaan kaksi uutta reaktoria niin olisin yllättynyt mikäli kyseessä olisi kaksi noin suurta laitosta. 2x1GW on konservatiivisempi oletus. OL3 on myös prototyyppi, jonka projektinhallinnan Areva sotki pahasti. Sen kustannukset eivät siis myöskään ole tyypillisiä. Tokihan on mahdollista, että projektin hallinta pettää myös tulevaisuudessa, mutta yleensä sitä ei ole onnistuttu sotkemaan niin pahoin kuin OL3:ssa. Kiinnostavaa muuten nähdä valitsevatko Olkiluotoon enää ranskalaista reaktoria. Tuskin…paitsi jos saavat tosi halvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuomas S. kirjoitti 3.5.2010 kello 11:41

    Jani Martikainen:

    Kiinnostavaa muuten nähdä valitsevatko Olkiluotoon enää ranskalaista reaktoria. Tuskin…paitsi jos saavat tosi halvalla.

    En kyllä usko. Noista Olkiluodon kustannuksista käydään vielä käräjiä pitkään ja luulisin että sekä tilaajalla että rakentajalla ei ole mitään halua yhteistyöhön ennen kuin kaikki sotkut on selvitetty.

    On vain mielenkiintoista katsoa että paljonkohan tuo pannu loppuviimein veronmaksajille tulee maksamaan- ja tietysti että koskahan se saadaan käyntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.5.2010 kello 12:09

    Olkiluoto 3 saatiin aika halvalla, koska sitä käytettiin muurimurtajana. Seuraavat maksavat tuon 6 miljardia, jos ovat tuota kokoluokkaa. Jos ovat pikenempiä, eivät tule tehoyksikköä kohden sen halvemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 3.5.2010 kello 12:44

    Minulle on suht se ja sama montako niitä lupia myönnetään, kunhan pidetään huolta siitä että nämä hankkeet eivät kaadu veronmaksajien syliin esimerkiksi lainatakuiden muodossa. Esimerksi tunnettu ituhippiorganisaatio Citibank on tiukasti sitä mieltä että ydinvoimala ei ole kannattava investointi ilman yhteiskunnan tukea, ja pelkään että he ovat oikeassa. Tämä on esimerkiksi mielenkiintoinen skenaario:

    We believe new nuclear is a classic example of divergent interests between
    credit and equity investors that also create a vicious circle. The inherent risk
    causes credit investors to seek increased funding from the equity side.
    However, with cost of capital the major determinant of break-even prices, an
    increased equity injection increases the power price required, therefore
    increasing the risk of failure, hence increasing the credit market’s aversion for
    such projects. We expect utilities to try to seek support and assurances from
    involved governments, however we continue to argue that the risk/reward
    without such explicit support is skewed against equity investors.

    Muutenkin asiallinen paperi, https://www.citigroupgeo.com/pdf/SEU27102.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jani Martikainen kirjoitti 3.5.2010 kello 13:00

    Osmo: Korealaiset myivät askettäin Arabi Emiraateille laitoksia hintaan 2.7 miljardia/GW. (Käytin nykyistä vaihtokurssia.) Tuota voi verrata OL3 toteutuvaan hintaan, joka liikkuu jossain 3.8 miljardia/GW nurkilla. Tähän asti rakennetut laitokset on rakennettu noin neljässä vuodessa.
    (http://www.world-nuclear-news.org/NN_UAE_picks_Korea_as_nuclear_partner_2812091.html)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.5.2010 kello 13:11

    OL3 on kyllä ostettu kiinteään hintaan, joka on paljon pienempi kuin 3,8 miljardia/GW, muistaakseni alle 2MRD/GW

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mikko Särelä kirjoitti 3.5.2010 kello 14:13

    Jani taitaa sotkea rakennuskustannukset ja myyntihinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jani Martikainen kirjoitti 3.5.2010 kello 15:05

    “OL3 on kyllä ostettu kiinteään hintaan, joka on paljon pienempi kuin 3,8 miljardia/GW, muistaakseni alle 2MRD/GW” Toki, tarkoituksenani ei ollut analysoida sitä kuka maksaa ja mitä vaan huomauttaa, että 6 miljardin hintalappu tulevaisuuden OL3:sta (siis ilman “muurinmurtaja-alennusta”) on heikosti perusteltu. Realistisempi arvio lienee jossain 4 miljardin nurkilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Artturi kirjoitti 3.5.2010 kello 15:44

    Osmo:

    Kun päästöoikeuden hinta voi heilahdella miten hyvänsä, sen varaan ei investoida.

    Ai samalla tavalla kuin vaikka öljyyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko H kirjoitti 3.5.2010 kello 15:48

    tpyyluoma

    Esimerksi tunnettu ituhippiorganisaatio Citibank on tiukasti sitä mieltä että ydinvoimala ei ole kannattava investointi ilman yhteiskunnan tukea, ja pelkään että he ovat oikeassa.

    Ko. ituhippipuulaaki on tänä päivänä pystyssä ‘yhteiskunnan tuen’ (törkeästi kansanedustulaitosta huijaamalla ja kiristämällä omittujen varojen) ansiosta. Ydinvoima-analyysi saattaa olla oikein, mutta mieluummin kuulisin asian joltain muulta taholta. Yhdysvaltalaisessa tilanteessa tuollaiseen tulokseen päätyminen ei vaadi sen kummempaa kristallipalloa. Siellähän ei ole ydinvoimasektorilla ole rakennettu yhtään mitään uutta liki kolmeenkymmeneen vuoteen ennen kuin nyttemmin tyrkytettiin tukiaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi kirjoitti 3.5.2010 kello 16:01

    tpyyluoma:

    Syöttötariffi oikein toteutettuna poistaa tuottajalta hintariskin, tilanteessa jossa tuulivoima on marginaalivoimaa sähkön hinta romahtaa tuulivoiman marginaalikustannukseen.

    No nyt pitäs sit vielä keksiä, että miks tuulivoima olis sitä marginaalivoimaa, jos sen marginaalikustannukset on käytännössä 0?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tuomas S. kirjoitti 3.5.2010 kello 16:38

    Osmo:

    OL3 on kyllä ostettu kiinteään hintaan, joka on paljon pienempi kuin 3,8 miljardia/GW, muistaakseni alle 2MRD/GW

    Joo on ostettu, mutta eikös Areva ole hyvin selvästi ilmoittanut että se ei ole ollenkaan tyytyväinen tilanteeseen ja uskoisin että minkään firman intresseissä ei ole ottaa parin miljardin tappioita tuosta noin vaan. Että kyllä siitä varmasti vielä lakimiesten kanssa neuvotellaan että kuka maksaa ja mitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 3.5.2010 kello 16:46

    Ko. ituhippipuulaaki on tänä päivänä pystyssä ‘yhteiskunnan tuen’ (törkeästi kansanedustulaitosta huijaamalla ja kiristämällä omittujen varojen) ansiosta.

    Eli he ovat väärässä asiassa joihin minä en keksi heillä minkäänlaista intressiä? Citibankin tukijoiden pointti on se että riskit sijoituksessa ydinvoimalaan ovat suuret ja toisaalta vaikka kaikki menisi hyvin niin tuotot ovat aika vaatimattomat. Kuluttajaomistajuus malliin TVO tosin auttaa tuohon asiaan.

    No nyt pitäs sit vielä keksiä, että miks tuulivoima olis sitä marginaalivoimaa, jos sen marginaalikustannukset on käytännössä 0?!

    Riippuu tuulivoiman määrästä, Tanskassa ja osissa Saksaa hyvällä tuulella näin voi olla. Jos ja kun Suomeen tulee lisää ydinvoimaa, lisää tuulivoimaa, ja ehkä energiansäästökin puree, niin voi tulla tilanteita että esimerkiksi ydinvoimala ajetaan alas kysynnän puutteen vuoksi kesäisin koska hinta tippuu alle sen alhaisen marginaalikustannuksen.

    Tähän liittyen, tietääkö joku toimiiko se turpeen ja biokaasun syöttötariffi oikeasti niin että saa takuuhinnan vuodenajasta riippumatta, ja jos kyllä niin mitä järkeä tässä on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. tcrown kirjoitti 3.5.2010 kello 17:32

    Olen pitkään kannattanut päästöoikeuksien huutokauppaa yli kiinteiden hiilidioksidiverojen, mutta alan epäröidä. Jos päättäisimme, että hiilidioksidivero on 23 €/tonni, kaikki uskaltaisivat investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Kun päästöoikeuden hinta voi heilahdella miten hyvänsä, sen varaan ei investoida.

    Juuri näin. Päästökaupan suurempi taloudellisen tehokkuus veroon verrattuna kasvihuonekaasupäästöjen yhteydessä on täydellinen epäargumentti, joka ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tcrown kirjoitti 3.5.2010 kello 17:35

    Ja piti vielä lisätä edelliseen, että tuo päästövero pitäisi saada myytyä fiskaalisena verona eikä pigou-verona, niin päästäisiin eroon kokonaan vähäksi aikaa turhanpäiväisestä jankuttamisesta kasvihuoneilmiön kiihtymisen todellisuudesta luotettavampia tutkimustuloksia odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. pekka kirjoitti 3.5.2010 kello 18:05

    tpyyluoma:

    Tähän liittyen, tietääkö joku toimiiko se turpeen ja biokaasun syöttötariffi oikeasti niin että saa takuuhinnan vuodenajasta riippumatta, ja jos kyllä niin mitä järkeä tässä on?

    Turpeen syöttötariffi on rakennettu siten, että maksetun tuen määrä riippuu kivihiilen ja CO2 päästöoikeuden hinnoista siten, että turvesähkö on edullisempaa kuin hiililauhde. Tukea voidaan maksaa voimalaitokselle korkeintaan 3900 tunnin huipunkäyttöajalle (jos laitos käy täydellä teholla vähän alle puolelle vuodesta), eli tuen avulla ei voi ajaa täyttä tehoa kesät talvet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Syltty kirjoitti 3.5.2010 kello 19:38

    “Turpeen syöttötariffi on rakennettu siten, että maksetun tuen määrä riippuu kivihiilen ja CO2 päästöoikeuden hinnoista siten, että turvesähkö on edullisempaa kuin hiililauhde.”

    Tosi järkevää oikein valtion tukiaisilla kasvattaa hiilidioksidipäästöjä.

    Voi elämä näitä kepulaisten tukiautomaatteja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 3.5.2010 kello 20:52

    pekka, kiitos tiedosta. Tuo kuulostaa järkevältä rajaukselta.

    Tcrownin kommenttia ennen minulta meni ohi tuo Osmon orastava kääntymys verojen kannalle. Lisäsyy on että lähes kaikki päästöttömät energiamuodot, ja useimmat energiatehokkuuusinvestoinnit, on isoja kertainvestointeja joidenka takaisinmaksu riippuu tulevista päästöjen ja energian hinnoista. Epävarmuus käytännössä siirtyy noiden tuottovaatimuksiin. Itseasiassa semmoinenkin sähkövero joka ei tekisi mitään muuta kuin verottaisi kustannusneutraalisesti sähköä sen hinnan noustessa ja subventoisi laskiessa luultavasti leikkaisi päästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 3.5.2010 kello 22:18

    Mitä tulee TVO:n seuraavan ydinlaitoksen tekijään, niin uskon kyllä Arevan saavan kaupan. Ei kuitenkaan nykyisten treferenssien tai kykyjensä takia. Syynä on puhtaasti käytännön helppous yhtiöiden johdolle.

    Olkiluoto III:ssa taitaa olla 2 – 4 miljardin euron klappi ostajan ja myyjän käsitysten välillä. Se koosrtuu useista eri tekijöistä, joiden aiheuttajista on ostajalla ja myyjällä päinvastaiset käsitykset. Normaalia on, että asian käsittely aloitetaan kummaltakin puolelta valmistelluilla listoilla, joissa päädytään määrittelemään kaikki sellainen vastapuolen syyksi, joka ei ole aivan selkeästi omaa syytä. Mukana on myöskin lukuisia “virheitä”, joiden osalta arvon tai sakon määrittäminen on erittäin vaikeaa tai lähinnä makuasia.

    Näiden listojen läpikäynti vie kuukausia tai vuosia. Kumpikaan osapuoli ei voi hyväksyä virheikseen epäselviä tapauksia. Kummankaan osapuolen johtajat eivät voi ottaa yhtiönsä kontolle miljarditasoa olevia lisäkustannuksia. Tilanne alkaa olla liki patti.

    Ratkaisuksi tulee Olkiluota IV. Sen hintaan voidaan helposti “sopeuttaa” siten, että kummankaan osapuolen ei julkisesti tarvitse ilmoittaa yllättävistä miljardiluokan tappioista. Johtajien kasvot voidaan säilyttää. He ovat tehneet hyvää työtä.

    Ostajan osakkaille voidaan aina perustella yllättävän korkea IV:n hinta varmuudella ja halulla jatkaa entisen jo opetetun toimittajan kanssa. Vastaavasti myyjä voi rehellisesti kertoa työnsä laadun olleen niin hyvää, että sama asiakas tilasi myös toisen laitoksen meiltä. Jos nyt hinta jääkin vähän matalaksi, niin positiivisen referenssin varmistamniseksi se kannattaa kärsiä. Kaikki voittavat tässä ratkaisussa. Jos nyt tuotetun sähkön hinta on hieman yläkantissa, niin sehän maksetaan vasta vuosien kuluttua ja uusien johtajien ollessa jo vallassa,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ilpo Pernaa kirjoitti 4.5.2010 kello 8:57

    Soininvaarahan näyttääkin olevan kyläpoliitikko, luulin aikaisemmin toisin. Maaseudulle tulevat investoinnit ovat aluepolitiikkaa, mutta Uudellemaalle tulevat ei. Fennovoima sai luvan ja se oli aluepolitiikkaa, mutta Fortumille tullut lupa ei olisi sitä ollut.

    Soininvaaralla näyttää olevan toinenkin virhearvio. On täysin epärationaalista uskotella, että uusiutuvat energia olisivat yhtä “halpoja” kuin fossiiliset .

    Vuosisadat on maapalloa riistetty fossiilisilla energiantuottomuodoilla. Näiden jälkien korjaaminen pitäisi sitten muka hoitua halvemmalla ja vielä päälle päätteeksi saada aikaan taloudellista kasvua.

    Ideahan on juuri se, että kulutusta vähennetään ja ilmaston muutos hidastuu.

    Lisäksi EU on sälyttänyt Suomen kaltaisille maille raskaimmat velvoitteet ja EU:n keskeisille maille helpoimmat. Kyse on taloudellisesta kilpailusta.

    Hiiliveron suhteen O.S. on oikeilla jäjillä. Se pitää säätää niin korkeaksi, että fossiilinen energia on sikakallista. Maapallon ympäri kulkeva rahti on tehtävä niin kalliiksi, että se ei kannata. Kunkin maan on tuotettava keskeiset hyödykkeet itse. Se lopettaa kasvun, mikä on tarkoituskin.

    Vielä… O.S:” Jos naapuri hakkaa halkoja ja lämmittää niillä itselleen saunan, miksi minun pitäisi maksaa hänen saunomisestaan?”

    Jos Helsinki polttaa hiiltä, niin miksi muun Suomen pitää nostaa uusiutuvien käytön 38 prosenttiin ? Helsinki olisi halunnut Ranskan tavoin laskea ydinvoiman korvaamaan uusiutuvaa energiaa. **** se mitään aluepolitiikkaa ole …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi kirjoitti 4.5.2010 kello 9:20

    tpyyluoma:

    Riippuu tuulivoiman määrästä, Tanskassa ja osissa Saksaa hyvällä tuulella näin voi olla.

    Niin siis tässä vaiheessa kaikki marginaalikustannuksiltaan suuremmat voimalat on jo pitäny laittaa kiinni, eli hiili-, maakaasu- ja turvevoimalat?

    Näitä hetkiä tuskin on niin paljoa, että se vaikuttaisi merkittävästi tuulivoimasta saatuun tuottoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Artturi kirjoitti 4.5.2010 kello 9:20

    listasta unohtui vielä vesivoima!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 4.5.2010 kello 10:40

    Niin siis tässä vaiheessa kaikki marginaalikustannuksiltaan suuremmat voimalat on jo pitäny laittaa kiinni, eli hiili-, maakaasu- ja turvevoimalat?

    Näitä hetkiä tuskin on niin paljoa, että se vaikuttaisi merkittävästi tuulivoimasta saatuun tuottoon.

    Suomessa on päivän Hesarin mukaan suunnitteilla jopa yhdeksään gigawattia tuulivoimaa, tuo on enemmän kuin kulutus Suomessa lämmityskauden ulkopuolella. Samoin Nordpooliin liittyen on Pohjanmerällä erittäin suuria hankkeita. Käytännössä kaikki ei tietenkään heti toteudu, mutta toisaalta ydin- tai hiilivoimalaa ei voi ajaa ihan yhtäkkiä alas, lisäksi patoaltaiden koko on rajallinen, eli sen marginaalin koko jonka tuulivoima täyttäisi ei liene kovin suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. pekka kirjoitti 4.5.2010 kello 11:02

    Artturi:

    tpyyluoma:

    Riippuu tuulivoiman määrästä, Tanskassa ja osissa Saksaa hyvällä tuulella näin voi olla.

    Niin siis tässä vaiheessa kaikki marginaalikustannuksiltaan suuremmat voimalat on jo pitäny laittaa kiinni, eli hiili-, maakaasu- ja turvevoimalat?

    Sähkön pörssihinta Tanskassa on kovan tuulen aikaan usein jopa negatiivinen. Ja tuulivoima ei ole kuvaamasi kaltainen fossiilisten tuotantoa vähentävä automaatti. Itse asiassa tuulivoiman mallimaassa Tanskassa sähköntuotannon CO2 päästöt eivät ole vähentyneet valtavista investoinneista huolimatta. Tämä siksi, että Tanskan hiili- ja kaasulaitokset käyvät täysillä ja ylijäämä tuulisähkö myydään Saksaan ja muihin pohjoismaihin. Kovan tuulen aikaan siis ei pysähdy fossiilinen voimala, vaan Norjassa ja Ruotsissa käännetään patoluukkua vähän pienemmälle ja tuotetaan vähemmän vesivoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2010 kello 11:07

    On täysin oikein käyttää vesivoman säätövaraa tuulivoiman tehoaihtelun kompensointiin. Siinähän säästyy se vesi, jolloin ei-fossiilisen energian teho vakkoidaan. ja näin saadaan maksimimäärä fossiilista polttoainetta korvatuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi kirjoitti 4.5.2010 kello 11:48

    tpyyluoma: Ok, no jos me ollaan jo sillä rajalla missä tuulivoimaan investoiminen ei kannata tuon marginaalihinnoitteluongelman takia, niin sit joo. Tosin kai ne voi myydä vaiks futuureina jonnekin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko Särelä kirjoitti 4.5.2010 kello 12:43

    Osmo, onko Suomessa paljonkin säätövaraa vesivoimalla? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Suomen vesivoimaloissa ei ole ainakaan ylöspäin pumppausmahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2010 kello 13:03

    Suomen vesivoima on lähes kokonaan säädettävää. Siis padon takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tapio Peltonen kirjoitti 4.5.2010 kello 13:03

    Maapallon ympäri kulkeva rahti on tehtävä niin kalliiksi, että se ei kannata.

    Laivarahti on niin halpaa ja energiataloudellista, että se tulee kannattamaan aina. Meillä tulee aina olemaan globaalit markkinat ainakin sellaisista hyödykkeistä, jotka kestävät varastointia. Ja tämä on pelkästään hyvä asia; totta kai hyödykkeet kannattaa tuottaa siellä, missä se muodostuu kokonaisuutena katsoen energiataloudellisimmaksi.

    Minusta on täysin epärealistista ja typerää olettaa, ettei fossiilisia energiavaroja kulutettaisi pitkällä aikavälillä osapuilleen sitä mukaa kuin niitä pystytään kuluttamaan. Öljyn, kivihiilen ja maakaasun kulutusta maailman mittakaavassa säätelevät ensisijaisesti ainoastaan geologiset seikat, eivät poliittiset.

    Sikäli kun puhutaan jostain ilmastotalkoista, olen vakuuttunut, että ne on tuomittu epäonnistumaan. Malthus oli oikeassa. Mutta investointi ei-fossiilisiin energianlähteisiin mahdollistaa edes jonkinasteisen elintason ylläpitämisen siinäkin vaiheessa, kun fossiilisia ei enää saa, tai kun ne ovat niin kalliita, että ainoastaan todella energiataloudelliset tavat käyttää niitä (laivarahti) ovat taloudellisesti kannattavia.

    Kasvu päättyy kyllä aikanaan, ja bkt/asukas -kasvu on jo päättynyt (maailman mittakaavassa). Siitä pitää huolen resurssien rajallisuus, politiikka ei siihen pysty puuttumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. antti kirjoitti 4.5.2010 kello 13:20

    “Suomen vesivoima on lähes kokonaan säädettävää. Siis padon takana.”

    Käytännössä suuri osa vesivoimasta ei ole säädettävää. Esim Saimaan osalta SYKE määrää mikä on virtaama Vuoksessa, ja sitten se vesimäärä sieltä menee. Varsinaista nopeaa säätövoimaa löytyy vain jostain Pohjanmaan joista ja Pielisen koskista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Artturi kirjoitti 4.5.2010 kello 14:06

    Tapio Peltonen:

    Kasvu päättyy kyllä aikanaan, ja bkt/asukas -kasvu on jo päättynyt (maailman mittakaavassa).

    hahahahah… mitä ihmettä!?!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. pekka kirjoitti 4.5.2010 kello 14:48

    tpyyluoma:

    Suomessa on päivän Hesarin mukaan suunnitteilla jopa yhdeksään gigawattia tuulivoimaa, tuo on enemmän kuin kulutus Suomessa lämmityskauden ulkopuolella.

    Tuosta 9000 megawatista valtaosa (2/3) on kuitenkin merituulivoimaa, jonka vaatimaa valtavaa tukiaisautomaattia (nelinkertaista markkinahintaa n. 160 Eur/MWh takaavaa syöttötariffia) ei ole hyväksytty, eikä onneksi talouden nykynäkymillä tulla ikinä hyväksymäänkään. Puhumattakaan siitä, että ajatus 9000 MW tuulivoimatehosta Suomen kokoisessa verkossa on aivan tolkuton. Tuulivoima on yksinkertaisesti niin huono ja kallis sähköntuotantotapa, että sillä voi olla korkeintaan täydentävä rooli. Tai sitten pitää keksiä taloudellinen tapa varastoida sähköenergiaa, joka ei ole ihan läheisessä näköpiirissä. Vedyn tekeminen elektrolyysillä on hyötysuhteeltaan liian huono keino, akut ovat liian kalliita ja ympäristöjärjestöt estävät pumppuvoimaloiden rakentamisen (esimerkkinä vaikka Vaaruvuoren hanke).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tapio Peltonen kirjoitti 4.5.2010 kello 15:39

    hahahahah… mitä ihmettä!?!?

    Maailman inflaatiokorjattu bkt/asukas oli $7367 vuonna 2008 ja $7091 vuonna 2009. Olen äärimmäisen skeptinen sen suhteen, ylitetäänkö tuota vuoden 2008 lukemaa (vuoden 2005 dollareissa) ikinä. Siitä pitää huolen väestönkasvu ja se, että öljyn saatavuuden heikkenemisestä johtuva hinnannousu rajoittaa talouskasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Samuli Saarelma kirjoitti 4.5.2010 kello 16:24

    Tapio Peltonen:

    Malthus oli oikeassa.

    No, ei ollut. Hänen ajatusten mukaan maailman nälässä elävien osuuden koko maailman väestöstä pitäisi olla kasvanut, kun se on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Se on n. miljardi ihmistä ja oli suunnilleen samat 30 vuotta sitten ja tässä välillä on tullut pari miljardia uutta suuta ruokittavaksi.

    Kasvu päättyy kyllä aikanaan, ja bkt/asukas -kasvu on jo päättynyt (maailman mittakaavassa). Siitä pitää huolen resurssien rajallisuus, politiikka ei siihen pysty puuttumaan.

    Siis vedätkö yhden vuoden (2009) perusteella johtopäätöksen, että bkt/asukas kasvu on päättynyt, kun tuona vuotena kasvu sattui olemaan poikkeuksellisesti negatiivinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ohto Tamminen kirjoitti 4.5.2010 kello 17:15

    “Tuki loppuu kokonaan, jos päästöoikeuksien hinta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Miksi näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2010 kello 17:24

    Koska se päästöoikeuden hinta suosii jo muutenkin tarpeeksi uusiutuvia energialähteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 4.5.2010 kello 17:45

    pekka, on lähes varmaa että merituulivoiman hinta laskee, avoin kysymys on kuinka paljon. Vaaditusta tukitasosta on myös monenlaisia käsityksiä, eikä liene mitenkään sattumaa että suurimmat luvut tulevat niitä tukia kärkkyviltä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Järvikylänjuippi kirjoitti 4.5.2010 kello 18:29

    Antti:
    Varsinaista nopeaa säätövoimaa löytyy vain jostain Pohjanmaan joista ja Pielisen koskista.

    Tarkoitit kai että Kemi, Ounas ja Oulujoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tapio Peltonen kirjoitti 4.5.2010 kello 19:31

    Tilannetta nyt jo vuosikymmenen ajan seuranneena olen melko varma, että peak oil ohitettiin vuonna 2008. Jos ei, niin ainakin viimeistään 2015. Ja sellainen havainto on myös tehty, että ainakin USA:ssa inflaatiokorjattu bkt korreloi hyvin tarkkaan ajoneuvoilla ajettujen kilometrien määrän kanssa.

    Öljy maksaa nyt yli 80 taalaa barrelilta, eikä hinnan voi olettaa tulevan alas muuten kuin täydellisessä talousromahduksessa. On epätodennäköistä, että öljyn tuotantoa pystytään maailman mittakaavassa juuri lisäämään; öljykenttien tuotanto hiipuu nopeammin kuin uusia saadaan tuotantoon ja parhaat on hyvin pitkälti kulutettu loppuun. Sellaisia isoja, helposti hyödynnettäviä esiintymiä, joita ei vielä ole tuotannossa, ei yksinkertaisesti enää ole.

    Öljy on tärkein fossiilinen polttoaine, ja koko maailma on nykyisellään siitä hyvin suuressa määrin riippuvainen. Suuri osa siitä tehokkuudesta ja “työn tuottavuuden kasvusta” mikä viime vuosikymmeninä on koettu, on suoranaista seurausta kasvaneesta öljyn kulutuksesta.

    Peak oilin suurin ongelma on, että maailma on hyvin pitkälti rakennettu toimimaan öljyllä, eikä tuotantohuippuun ole varauduttu ennakkoon (googlettakaa Hirsch report, jos kiinnostaa tietää lisää). Näin ollen “peak oil” on “peak everything”. Maailmantalous kasvaa, romahtaakseen jälleen kerran kun öljyn hinta kysynnän myötä nousee talouden sietokyvyn yläpuolelle. Ja sykli toistuu uudelleen, ja jokainen huippu jää edellistä matalammaksi. Ainakin siihen saakka, kunnes maailma on saatu toimimaan jollain muulla kuin öljyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Ohto Tamminen kirjoitti 4.5.2010 kello 20:42

    #

    “Tuki loppuu kokonaan, jos päästöoikeuksien hinta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Miksi näin?
    # Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2010 kello 17:24

    Koska se päästöoikeuden hinta suosii jo muutenkin tarpeeksi uusiutuvia energialähteitä.

    Niin joo, oli itsellä mielessä, että kun päästöoikeuksia on saatu ilmaiseksi lähinnä, niin se on ollut puhdasta nettoa tähän mennessä. Mutta ilmeisesti energiayhtiöt ovat niitä joutuneet ostamaankin, mutta ei muu teollisuus? Jatkossa tilanne tietysti muuttuu, jos niitä ruvetaan huutokauppaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus