Alue- ja energiapoliittinen paketti

Hal­li­tuk­sen ener­gia­paket­tia on vaikea analysoi­da, kos­ka siitä ei ole helpol­la saanut kun­non aineis­toa. Lah­denseudun kun­tali­itos on niin työläs, etten ehdi kun­nol­la paneu­tua mihinkään muuhun. Niin­pä eräitä hajahuomioita.

Pekkari­nen on taita­va. Paket­ti on pait­si voimakas ener­giapoli­ti­ikan lin­jaus, aivan lois­ta­va alue­poli­it­ti­nen selä­tys Pekkariselta. Se kuitenkin suurim­mal­ta osalta sal­lit­takoon, kos­ka bioen­er­gian on ollutkin määrä lisätä työl­lisyyt­tä maaseudul­la. Toki olisi voin­ut ajaa turve­tuotan­toa samal­la alas, mut­ta se ei keskustal­ta onnis­tu. Alue­poli­ti­ikkaa oli myös Fen­novoiman suosimi­nen sil­lä, että For­tum ei saanut lupaa.

Raken­net­ta­van ydin­voiman määrän suh­teen oli aivan saman­tekevää, myön­netäänkö lupia kak­si vai kolme, sil­lä kolmeen ei löy­dy rahoi­tus­ta. Kun lupi­en määrä rajoitet­ti­in kah­teen, Fen­novoimankin han­ke voi lähteä käyn­ti­in. Vapaas­sa kil­pailus­sa ei voisi.

Lehti­ti­eto­jen mukaan Fen­novoiman lupae­hdois­sa jäte­huol­lon ratkaisuil­la on annet­tu niin paljon aikaa, että voimala voisi saa­da raken­nus­lu­van ennen kuin yhtiöl­lä on hajuakaan, mitä se aikoo tehdä ydin­jät­teille. Tässä täy­tyy olla kyse väärinkäsityksestä.

For­tu­min jäämi­nen ilman lupaa (tässä vai­heessa) putosi yksi vai­h­toe­hto pois Helsin­gin ener­gia­ratkais­us­ta. Sekin saat­toi olla tarkoitus.

Kepu­lainen käden­jäl­ki näkyy siinä, että bioen­er­gian edis­tämi­nen on täyn­nä sub­ven­tio­ta. Sub­ven­tio voi olla ter­vet­tä, jos se on väli­aikaista. Uuden teknolo­gian käyt­töönot­toa kan­nat­taa tukea. Jatku­va tuki on ajatuk­se­na älytön. Jos naa­puri hakkaa halko­ja ja läm­mit­tää niil­lä itselleen saunan, mik­si min­un pitäisi mak­saa hänen saunomis­es­taan? Ei tarvit­sekaan, mut­ta laa­jas­sa mit­takaavas­sa bioen­er­gian pysyvä sub­ven­tio tarkoit­taa samaa. Kun ongel­ma on fos­si­ilis­ten saasteis­sa, pitäisi fos­si­il­isia verot­taa eikä tukea vai­h­toe­hto­ja.  Mik­si kenenkään ener­gianku­lu­tus­ta pitäisi subventoida?

Puun käytön tuki sähkön tuotan­nos­sa on tehty riip­pu­viksi päästöoikeuk­sien hin­nas­ta. Tuki lop­puu kokon­aan, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta. Tässä on ideaa. Olen pitkään kan­nat­tanut päästöoikeuk­sien huu­tokaup­paa yli kiin­tei­den hiilid­iok­sidi­vero­jen, mut­ta alan epäröidä. Jos päät­täisimme, että hiilid­iok­sidi­vero on 23 €/tonni, kaik­ki uskaltaisi­vat investoi­da vai­h­toe­htoisi­in ener­gia­muo­toi­hin. Kun päästöoikeu­den hin­ta voi heilahdel­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­tar­if­fil­la. Tästä pitäisi tietää enem­män. Tuskin pal­jas­tan liike­salaisuuk­sia sanoes­sani, että maalle raken­net­ta­va tuulivoima on huo­mat­tavasti tätä halvem­paa. Se mak­saa Megawat­ti­tun­nil­ta suun­nilleen yhtä paljon kuin uusi ydin­voima, mut­ta ei ole läh­eskään yhtä kan­nat­tavaa, kos­ka markki­noil­la arvaa­mat­tomasti vai­htel­e­va ener­gia on vähem­män arvokas­ta. Pois­tuuko tämä tehon­va­i­hteluris­ki tuot­ta­jal­ta kokon­aan? Jos pois­tuu, tuol­la tar­if­fil­la tuulivoimaa tulee lisää ja paljon.

51 vastausta artikkeliin “Alue- ja energiapoliittinen paketti”

  1. Raken­net­ta­van ydin­voiman määrän suh­teen oli aivan saman­tekevää, myön­netäänkö lupia kak­si vai kolme, sil­lä kolmeen ei löy­dy rahoitusta.

    Mik­si ei löytyisi?

    1. Melkoinen taloudelli­nen ris­ki. Jos voimala mak­saa kuusi mil­jar­dia ja tuot­taa 1600 MW 8000 tun­tia vuodessa, pelkät pääo­maku­lut ovat 32 euroa/MWh. Sähköstä pitäisi saa­da kesät tal­vet 50 €/MWh että kan­nataisi. Jos voimaloi­ta on paljon, hin­ta laskee.

  2. ” kuitenkin suurim­mal­ta osalta sal­lit­takoon, kos­ka bioen­er­gian on ollutkin määrä lisätä työl­lisyyt­tä maaseudulla.”

    TV kuvien perus­teel­la se ei ole kovin työvoimaval­taista. Yksi har­vesteri, yksi hakekoneen käyt­täjä ja yksi rekan kuljettaja. 

    Naf­taa ja tupakkia palaa ja tuki­aiset juoksee.

  3. Eri­tyis­es­ti itse korostaisin seu­raavis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa hiilid­iok­sidi­veroa yht­enä tapana kerätä val­ti­olle niitä paljon kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja. Sys­teemistähän voisi tehdä väli­aikaisen, joka sit­ten kor­vat­taisi­in, jos joskus päästään oikeasti kan­sain­väliseen päästökaup­paan, jos­sa oikeuk­sia vähen­netään asteit­tain seu­raa­vat 40 vuotta. 

    Wikipedi­an mukaan Suomen päästöt 2006 oli­vat 64,1 miljoon­aa ton­nia, joten jos ton­nin päästöoikeus mak­saisi 23€, niin joko päästöt tip­puisi­vat run­saasti tai val­tio saisi 1,5 mil­jar­dia euroa vuodessa tuloja. 

    Tässä olisi aika kova ydin vihreään verouudistukseen.

  4. Sub­ven­tio ei ole koskaan ter­vet­tä 😉 mut­ta se tun­tuu ole­van “maan tapa”. Tuulivoiman osalta se ei ole edes perusteltua.

    Bioen­er­gia on jois­sakin tapauk­sis­sa hyväksyt­tävää. Mah­dol­lisu­us puun käyt­töön muun ohes­sa on myös strate­gi­nen huolto­var­muuslin­jaus, joten siitä voi mak­saa jonkin ver­ran. En kuitenkaan usko, että oikea koh­ta ketjua on ener­gia tuotanto.

    Vaik­ka en yleen­sä ole raken­nusteknisen sään­te­lyn ylin ystävä, 😀 niin tässä tapauk­ses­sa se toimii. Raken­nuk­si­in on varat­ta­va tila hormille ainakin yhdestä huoneesta kaikissa asunnoissa.

  5. Tässä muu­ta­ma asiantun­ti­jamielipi­de risupaketista:
    http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177241.shtml
    Ei hyvältä näytä. 

    Mie­lenki­in­toisin on Tiurin muual­lakin esit­tämä aja­tus siitä, että puun polt­to lisää kasvi­huonepäästöjä ja siten jopa kiihdyt­tää kasvihuoneilmiötä.

    Keksinkin juuri, että risu­paketin vasti­neek­si maat­alous­tu­ista luovu­taan vas­taaval­la summalla.

  6. For­tu­min jäämi­nen ilman lupaa (tässä vai­heessa) putosi yksi vai­h­toe­hto pois Helsin­gin energiaratkaisusta.

    Se kyl­lä putosi jo aikaisem­min. Ongel­ma pähnk­inänkuores­sa: Sähkön­tuotan­tote­hoa voimalas­sa putoaa ja läm­mön­si­ir­to vie sähköä niin paljon että tuo ydinkaukoläm­pä tuot­taa nelisen megawat­tia läm­pöä per megawat­ti sähköä. Miten tämä eroaa esimerkik­si mer­iläm­pöpum­pus­ta? Siis pait­si että ne eivät sido yhteen monop­o­li­toimit­ta­jaan, niitä saa pienem­mis­sä kuin kah­den mil­jardin eris­sä, niiden tarvit­se­ma sähkö voidaan tuot­taa ydin­voimal­la tai muulla…

    Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­tar­if­fil­la. Tästä pitäisi tietää enem­män. Tuskin pal­jas­tan liike­salaisuuk­sia sanoes­sani, että maalle raken­net­ta­va tuulivoima on huo­mat­tavasti tätä halvem­paa. Se mak­saa Megawat­ti­tun­nil­ta suun­nilleen yhtä paljon kuin uusi ydin­voima, mut­ta ei ole läh­eskään yhtä kan­nat­tavaa, kos­ka markki­noil­la arvaa­mat­tomasti vai­htel­e­va ener­gia on vähem­män arvokas­ta. Pois­tuuko tämä tehon­va­i­hteluris­ki tuot­ta­jal­ta kokon­aan? Jos pois­tuu, tuol­la tar­if­fil­la tuulivoimaa tulee lisää ja paljon.

    Syöt­tö­tar­if­fi oikein toteutet­tuna pois­taa tuot­ta­jal­ta hin­tariskin, tilanteessa jos­sa tuulivoima on mar­gin­aalivoimaa sähkön hin­ta rom­ah­taa tuulivoiman mar­gin­aa­likus­tan­nuk­seen. Ilman tar­if­fia hyö­ty tip­puisi kulut­ta­jalle, tar­if­fil­la se verote­taan pois. Todet­takoon muuten että myös ydin­voiman mar­gin­aa­likus­tan­nus on pieni, eli sama ris­ki on ydin­voimalan omis­ta­jal­la, sen takia ne ovat asiakasomisteisia.

    En ota kan­taa siihen onko syöt­tö­tar­if­fi oikein asetet­tu, min­ua tosin vähän vaivaa se että sitä käytetään investoin­tien tukemiseen. Tähän parem­pi mekanis­mi on suo­ra investoin­ti­tu­ki. Eriävät käsi­tyk­set hin­nas­ta johtunevat eril­lai­sista tuot­to-odotuk­sista, jos odot­taa pääo­maval­taisel­la tuotan­nol­la samaa tuot­toa kuin kaa­su­voimalalle on saanut (20%?) niin kyl­lä se on tietenkin kallista. Ydin­voimalakin olisi toisin tuol­laisil­la tuot­to-odotuk­sil­la mah­do­ton investointi.

    Spiege­lis­sä on muuten hyvä jut­tu mer­itu­ulivoimas­ta, on täy­tynyt kehit­tää täysin uut­ta tekniikkaa:

    The hope of being able to use tech­nol­o­gy and equip­ment from the oil and gas indus­tries proved to be erro­neous. The crane and repair ships need­ed to build large oil plat­forms were not suit­able for the more del­i­cate work on wind tur­bines. Even the foun­da­tions used to build drilling plat­forms proved to be use­less to the off­shore wind farm developers.

    “It was like the first flight to the moon,” explains Fritz Vahren­holt, the for­mer CEO of wind tur­bine man­u­fac­tur­er Repow­er, who now heads elec­tric­i­ty giant RWE’s renew­able ener­gy sub­sidiary Inno­gy. “Almost every­thing had to be redesigned and developed.”

    This ranged from extreme­ly strong foun­da­tions for the tall tow­ers, to remote­ly main­tained tech­nol­o­gy rooms, to expen­sive crane and cable-lay­ing ships. Boats that are capa­ble of mak­ing minute adjust­ments to sen­si­tive rotors and heavy gon­do­las at great heights and in high seas were sim­ply nonex­is­tent until then.

    http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,691699,00.html

    Ja tuos­ta syys­tä nyky­istä hin­tata­soa mer­itu­ulivoimalle ei kan­na­ta pitää pysyvänä, pro­to­tyyp­it maksaa.

  7. Kepu­lainen käden­jäl­ki näkyy siinä, että bioen­er­gian edis­tämi­nen on täyn­nä sub­ven­tio­ta. Sub­ven­tio voi olla ter­vet­tä, jos se on väli­aikaista. Uuden teknolo­gian käyt­töönot­toa kan­nat­taa tukea.

    Mitä uut­ta teknolo­giaa puun polt­tamises­sa on? 

    Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­tar­if­fil­la. Tästä pitäisi tietää enem­män. Tuskin pal­jas­tan liike­salaisuuk­sia sanoes­sani, että maalle raken­net­ta­va tuulivoima on huo­mat­tavasti tätä halvempaa.

    Mut­ta merelle raken­net­ta­va on huo­mat­tavasti kalliimpaa.

    Olisin hyvin kiin­nos­tunut kuule­maan asiantun­ti­jalausun­non James Hans­enin esit­tämästä hiiliv­ero­ma­llista, jon­ka tuot­to palaute­taan suo­raan kansalaisille. Ne ketkä päästävät vähem­män, voit­ta­vat, ja enem­män päästävät häviävät. Hansen kuvailee mallin ideaa mm. tässä:

    http://www.columbia.edu/~jeh1/2009/WaysAndMeans_20090225.pdf

    Itse en ole kuul­lut parem­paa ideaa saa­da kaik­ki kansa osal­lisek­si ilmas­totalkoisi­in. Yleen­sä mah­dol­lisu­us saa­da rahaa motivoi ihmisiä parem­min kuin mikään muu. Niin kauan kuin päästö­jen vähen­tämi­nen nos­taa hin­to­ja, sitä vas­tuste­taan. Tämä idea saat­taisi voit­taa mon­ta estet­tä nykyisel­lä tiellä.

    Suomenkieli­nen kuvaus Hans­enin mallista:

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

    1. Tuokin malli on ollut täl­lä pal­stal­la esil­lä vai­h­toe­htona henkilöko­htaiselle päästökau­palle. Siis kat­ta­va hiiliv­ero, jon­ka tuot­to palaute­taan perus­tu­lona tasais­es­ti kaikille.

  8. Ode:
    “For­tu­min jäämi­nen ilman lupaa (tässä vai­heessa) putosi yksi vai­h­toe­hto pois Helsin­gin ener­gia­ratkais­us­ta. Sekin saat­toi olla tarkoitus.”

    Tuo­ta samaa asi­aa pohdin, kun tieto ydin­voimalu­vista tuli. Jotenkin tun­tui, että For­tum putosi kisas­ta aika helpol­la. Mut­ta kun asi­aa miet­tii Helsin­gin ener­giapäätösten näkökul­mas­ta, niin jokaisel­la hal­li­tus­puolueel­la oli intres­seis­sään kam­pa­ta juuri For­tu­min lupa­hake­mus. Kir­joitin tapah­tu­mien kulus­ta ja osa­puolten inter­es­seistä blogimerkin­nän: http://hevilmasto.wordpress.com/2010/04/21/hallituksen-energiapaatokset-ja-helsinki/

  9. Mau­ri Pekkari­nen on taita­va ainakin siinä, että hän saa paket­tin­sa näyt­tämään hyvältä use­am­mil­la tahoil­la. Oli tuos­sa var­maan aika paljon tekemistäkin, että kokon­aisu­ud­es­ta tuli tämän näköinen.
    “Risu­paket­ti” on aika fik­susti koot­tu, sil­lä tuki ohjau­tuu voimalaitosin­vestoin­tei­hin ja koneyrit­täjien työhön. Met­sän­o­mis­ta­jille ei tässä vai­heessa tule mitään uut­ta, vaiku­tus tulee jos tulee sitä kaut­ta, että ener­gia­pu­ulle syn­tyy kysyn­tää ja oikeat markkinat.
    Ydin­myl­ly­jen määräl­lä voi tässä vai­heessa vielä speku­loi­da. Mitä mahde­taan For­tu­mille sanoa siinä vai­heessa, kun Lovi­isan yksiköt alka­vat tul­la romutuskuntoon?

  10. “Melkoinen taloudelli­nen ris­ki. Jos voimala mak­saa kuusi mil­jar­dia ja tuot­taa 1600 MW 8000 tun­tia vuodessa, pelkät pääo­maku­lut ovat 32 euroa/MWh. Sähköstä pitäisi saa­da kesät tal­vet 50 €/MWh että kan­nataisi. Jos voimaloi­ta on paljon, hin­ta laskee.”

    OL3 ei ole tyyp­illi­nen pro­jek­ti joten sen numeroi­ta ei ole minus­ta perustel­tua käyt­tää tuos­sa yhtey­dessä. OL3 on tejoltaan huo­mat­tavasti tyyp­il­listä ydin­reak­to­ria tehokkaampi ja jos tänne raken­netaan kak­si uut­ta reak­to­ria niin olisin yllät­tynyt mikäli kyseessä olisi kak­si noin suur­ta laitos­ta. 2x1GW on kon­ser­vati­ivisem­pi ole­tus. OL3 on myös pro­to­tyyp­pi, jon­ka pro­jek­t­in­hallinnan Are­va sot­ki pahasti. Sen kus­tan­nuk­set eivät siis myöskään ole tyyp­il­lisiä. Tok­i­han on mah­dol­lista, että pro­jek­tin hallinta pet­tää myös tule­vaisu­udessa, mut­ta yleen­sä sitä ei ole onnis­tut­tu sotke­maan niin pahoin kuin OL3:ssa. Kiin­nos­tavaa muuten nähdä val­it­se­vatko Olk­ilu­o­toon enää ran­skalaista reak­to­ria. Tuskin…paitsi jos saa­vat tosi halvalla.

  11. Jani Mar­tikainen:

    Kiin­nos­tavaa muuten nähdä val­it­se­vatko Olk­ilu­o­toon enää ran­skalaista reak­to­ria. Tuskin…paitsi jos saa­vat tosi halvalla. 

    En kyl­lä usko. Noista Olk­ilu­odon kus­tan­nuk­sista käy­dään vielä käräjiä pitkään ja luulisin että sekä tilaa­jal­la että rak­en­ta­jal­la ei ole mitään halua yhteistyöhön ennen kuin kaik­ki sotkut on selvitetty. 

    On vain mie­lenki­in­toista kat­soa että paljonko­han tuo pan­nu lop­pu­vi­imein veron­mak­sajille tulee mak­samaan- ja tietysti että koska­han se saadaan käyntiin.

    1. Olk­ilu­o­to 3 saati­in aika hal­val­la, kos­ka sitä käytet­ti­in muurimur­ta­jana. Seu­raa­vat mak­sa­vat tuon 6 mil­jar­dia, jos ovat tuo­ta kokolu­okkaa. Jos ovat piken­em­piä, eivät tule tehoyk­sikköä kohden sen halvemmiksi.

  12. Min­ulle on suht se ja sama mon­tako niitä lupia myön­netään, kun­han pide­tään huol­ta siitä että nämä han­kkeet eivät kaadu veron­mak­sajien syli­in esimerkik­si lainatakuiden muo­dos­sa. Esimerk­si tun­net­tu ituhip­pi­or­gan­isaa­tio Citibank on tiukasti sitä mieltä että ydin­voimala ei ole kan­nat­ta­va investoin­ti ilman yhteiskun­nan tukea, ja pelkään että he ovat oike­as­sa. Tämä on esimerkik­si mie­lenki­in­toinen skenaario:

    We believe new nuclear is a clas­sic exam­ple of diver­gent inter­ests between
    cred­it and equi­ty investors that also cre­ate a vicious cir­cle. The inher­ent risk
    caus­es cred­it investors to seek increased fund­ing from the equi­ty side.
    How­ev­er, with cost of cap­i­tal the major deter­mi­nant of break-even prices, an
    increased equi­ty injec­tion increas­es the pow­er price required, therefore
    increas­ing the risk of fail­ure, hence increas­ing the cred­it market’s aver­sion for
    such projects. We expect util­i­ties to try to seek sup­port and assur­ances from
    involved gov­ern­ments, how­ev­er we con­tin­ue to argue that the risk/reward
    with­out such explic­it sup­port is skewed against equi­ty investors.

    Muutenkin asialli­nen paperi, https://www.citigroupgeo.com/pdf/SEU27102.pdf

  13. “OL3 on kyl­lä ostet­tu kiin­teään hin­taan, joka on paljon pienem­pi kuin 3,8 miljardia/GW, muis­taak­seni alle 2MRD/GW” Toki, tarkoituk­se­nani ei ollut analysoi­da sitä kuka mak­saa ja mitä vaan huo­maut­taa, että 6 mil­jardin hin­ta­lap­pu tule­vaisu­u­den OL3:sta (siis ilman “muur­in­mur­ta­ja-alen­nus­ta”) on heikosti perustel­tu. Real­is­tisem­pi arvio lie­nee jos­sain 4 mil­jardin nurkilla.

  14. Osmo:

    Kun päästöoikeu­den hin­ta voi heilahdel­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

    Ai samal­la taval­la kuin vaik­ka öljyyn?

  15. tpyy­lu­o­ma

    Esimerk­si tun­net­tu ituhip­pi­or­gan­isaa­tio Citibank on tiukasti sitä mieltä että ydin­voimala ei ole kan­nat­ta­va investoin­ti ilman yhteiskun­nan tukea, ja pelkään että he ovat oikeassa. 

    Ko. ituhip­pipu­u­laa­ki on tänä päivänä pystyssä ‘yhteiskun­nan tuen’ (törkeästi kansane­dus­tu­laitos­ta hui­jaa­mal­la ja kiristämäl­lä omit­tu­jen varo­jen) ansios­ta. Ydin­voima-ana­lyysi saat­taa olla oikein, mut­ta mielu­um­min kuulisin asian joltain muul­ta tahol­ta. Yhdys­val­ta­laises­sa tilanteessa tuol­laiseen tulok­seen pää­tymi­nen ei vaa­di sen kum­mem­paa kristal­li­pal­loa. Siel­lähän ei ole ydin­voimasek­to­ril­la ole raken­net­tu yhtään mitään uut­ta liki kolmeenkymme­neen vuo­teen ennen kuin nyt­tem­min tyrkytet­ti­in tukiaisia.

  16. tpyy­lu­o­ma:

    Syöt­tö­tar­if­fi oikein toteutet­tuna pois­taa tuot­ta­jal­ta hin­tariskin, tilanteessa jos­sa tuulivoima on mar­gin­aalivoimaa sähkön hin­ta rom­ah­taa tuulivoiman marginaalikustannukseen.

    No nyt pitäs sit vielä kek­siä, että miks tuulivoima olis sitä mar­gin­aalivoimaa, jos sen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set on käytän­nössä 0?!

  17. Osmo:

    OL3 on kyl­lä ostet­tu kiin­teään hin­taan, joka on paljon pienem­pi kuin 3,8 miljardia/GW, muis­taak­seni alle 2MRD/GW

    Joo on ostet­tu, mut­ta eikös Are­va ole hyvin selvästi ilmoit­tanut että se ei ole ollenkaan tyy­tyväi­nen tilanteeseen ja uskoisin että minkään fir­man intres­seis­sä ei ole ottaa parin mil­jardin tap­pi­oi­ta tuos­ta noin vaan. Että kyl­lä siitä var­masti vielä lakimi­esten kanssa neu­votel­laan että kuka mak­saa ja mitä.

  18. Ko. ituhip­pipu­u­laa­ki on tänä päivänä pystyssä ‘yhteiskun­nan tuen’ (törkeästi kansane­dus­tu­laitos­ta hui­jaa­mal­la ja kiristämäl­lä omit­tu­jen varo­jen) ansiosta.

    Eli he ovat väärässä asi­as­sa joi­hin minä en kek­si heil­lä minkään­laista intres­siä? Citibankin tuk­i­joiden point­ti on se että riskit sijoituk­ses­sa ydin­voimalaan ovat suuret ja toisaal­ta vaik­ka kaik­ki menisi hyvin niin tuo­tot ovat aika vaa­ti­mat­tomat. Kulut­ta­jaomis­ta­ju­us malli­in TVO tosin aut­taa tuo­hon asiaan.

    No nyt pitäs sit vielä kek­siä, että miks tuulivoima olis sitä mar­gin­aalivoimaa, jos sen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set on käytän­nössä 0?!

    Riip­puu tuulivoiman määrästä, Tan­skas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuulel­la näin voi olla. Jos ja kun Suomeen tulee lisää ydin­voimaa, lisää tuulivoimaa, ja ehkä ener­gian­säästökin puree, niin voi tul­la tilantei­ta että esimerkik­si ydin­voimala aje­taan alas kysyn­nän puut­teen vuok­si kesäisin kos­ka hin­ta tip­puu alle sen alhaisen marginaalikustannuksen.

    Tähän liit­tyen, tietääkö joku toimi­iko se turpeen ja biokaa­sun syöt­tö­tar­if­fi oikeasti niin että saa taku­uhin­nan vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­ta, ja jos kyl­lä niin mitä järkeä tässä on?

  19. Olen pitkään kan­nat­tanut päästöoikeuk­sien huu­tokaup­paa yli kiin­tei­den hiilid­iok­sidi­vero­jen, mut­ta alan epäröidä. Jos päät­täisimme, että hiilid­iok­sidi­vero on 23 €/tonni, kaik­ki uskaltaisi­vat investoi­da vai­h­toe­htoisi­in ener­gia­muo­toi­hin. Kun päästöoikeu­den hin­ta voi heilahdel­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

    Juuri näin. Päästökau­pan suurem­pi taloudel­lisen tehokku­us veroon ver­rat­tuna kasvi­huonekaa­supäästö­jen yhtey­dessä on täy­delli­nen epäar­gu­ment­ti, joka ei kestä minkään­laista kri­it­tistä tarkastelua.

  20. Ja piti vielä lisätä edel­liseen, että tuo päästövero pitäisi saa­da myy­tyä fiskaalise­na verona eikä pigou-verona, niin päästäisi­in eroon kokon­aan vähäk­si aikaa turhan­päiväis­es­tä jankut­tamis­es­ta kasvi­huoneilmiön kiihtymisen todel­lisu­ud­es­ta luotet­tavampia tutkimus­tu­lok­sia odotellessa.

  21. tpyy­lu­o­ma:

    Tähän liit­tyen, tietääkö joku toimi­iko se turpeen ja biokaa­sun syöt­tö­tar­if­fi oikeasti niin että saa taku­uhin­nan vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­ta, ja jos kyl­lä niin mitä järkeä tässä on? 

    Turpeen syöt­tö­tar­if­fi on raken­net­tu siten, että mak­se­tun tuen määrä riip­puu kivi­hi­ilen ja CO2 päästöoikeu­den hin­noista siten, että turvesähkö on edullisem­paa kuin hiililauhde. Tukea voidaan mak­saa voimalaitok­selle korkein­taan 3900 tun­nin huipunkäyt­töa­jalle (jos laitos käy täy­del­lä tehol­la vähän alle puolelle vuodes­ta), eli tuen avul­la ei voi ajaa täyt­tä tehoa kesät talvet.

  22. “Turpeen syöt­tö­tar­if­fi on raken­net­tu siten, että mak­se­tun tuen määrä riip­puu kivi­hi­ilen ja CO2 päästöoikeu­den hin­noista siten, että turvesähkö on edullisem­paa kuin hiililauhde.”

    Tosi järkevää oikein val­tion tuki­aisil­la kas­vat­taa hiilidioksidipäästöjä. 

    Voi elämä näitä kepu­lais­ten tukiautomaatteja!

  23. pekka, kiitos tiedos­ta. Tuo kuu­lostaa järkevältä rajaukselta.

    Tcrown­in kom­ment­tia ennen min­ul­ta meni ohi tuo Osmon oras­ta­va kään­tymys vero­jen kan­nalle. Lisäsyy on että läh­es kaik­ki päästöt­tömät ener­gia­muodot, ja useim­mat ener­giate­hokku­u­us­in­vestoin­nit, on iso­ja ker­tain­vestoin­te­ja joiden­ka takaisin­mak­su riip­puu tule­vista päästö­jen ja ener­gian hin­noista. Epä­var­muus käytän­nössä siir­tyy noiden tuot­to­vaa­timuk­si­in. Itseasi­as­sa sem­moinenkin sähkövero joka ei tek­isi mitään muu­ta kuin verot­taisi kus­tan­nus­neu­traalis­es­ti sähköä sen hin­nan noustes­sa ja sub­ven­toisi lask­ies­sa luul­tavasti leikkaisi päästöjä.

  24. Mitä tulee TVO:n seu­raa­van ydin­laitok­sen tek­i­jään, niin uskon kyl­lä Are­van saa­van kau­pan. Ei kuitenkaan nyky­is­ten tre­f­er­enssien tai kyky­jen­sä takia. Syynä on puh­taasti käytän­nön help­pous yhtiöi­den johdolle.

    Olk­ilu­o­to III:ssa taitaa olla 2 — 4 mil­jardin euron klap­pi osta­jan ja myyjän käsi­tys­ten välil­lä. Se koos­r­tuu useista eri tek­i­jöistä, joiden aiheut­ta­jista on osta­jal­la ja myyjäl­lä päin­vas­taiset käsi­tyk­set. Nor­maalia on, että asian käsit­te­ly aloite­taan kum­mal­takin puolelta valmis­tel­luil­la lis­toil­la, jois­sa päädytään määrit­telemään kaik­ki sel­l­ainen vastapuolen syyk­si, joka ei ole aivan selkeästi omaa syytä. Mukana on myöskin lukuisia “virheitä”, joiden osalta arvon tai sakon määrit­tämi­nen on erit­täin vaikeaa tai lähin­nä makuasia.

    Näi­den lis­to­jen läpikäyn­ti vie kuukau­sia tai vuosia. Kumpikaan osa­puoli ei voi hyväksyä virheik­seen epä­selviä tapauk­sia. Kum­mankaan osa­puolen johta­jat eivät voi ottaa yhtiön­sä kon­tolle mil­jardi­ta­soa ole­via lisäkus­tan­nuk­sia. Tilanne alkaa olla liki patti.

    Ratkaisuk­si tulee Olk­ilu­o­ta IV. Sen hin­taan voidaan hel­posti “sopeut­taa” siten, että kum­mankaan osa­puolen ei julkises­ti tarvitse ilmoit­taa yllät­tävistä mil­jardilu­okan tap­pi­oista. Johta­jien kasvot voidaan säi­lyt­tää. He ovat tehneet hyvää työtä.

    Osta­jan osakkaille voidaan aina perustel­la yllät­tävän korkea IV:n hin­ta var­muudel­la ja halul­la jatkaa entisen jo opete­tun toimit­ta­jan kanssa. Vas­taavasti myyjä voi rehellis­es­ti ker­toa työn­sä laadun olleen niin hyvää, että sama asi­akas tilasi myös toisen laitok­sen meiltä. Jos nyt hin­ta jääkin vähän mata­lak­si, niin posi­ti­ivisen ref­er­enssin varmis­tam­nisek­si se kan­nat­taa kär­siä. Kaik­ki voit­ta­vat tässä ratkais­us­sa. Jos nyt tuote­tun sähkön hin­ta on hie­man yläkan­tis­sa, niin sehän mak­se­taan vas­ta vuosien kulut­tua ja uusien johta­jien ollessa jo vallassa,

  25. Soin­in­vaara­han näyt­tääkin ole­van kyläpoli­itikko, luulin aikaisem­min toisin. Maaseudulle tule­vat investoin­nit ovat alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta Uudelle­maalle tule­vat ei. Fen­novoima sai luvan ja se oli alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta For­tu­mille tul­lut lupa ei olisi sitä ollut.

    Soin­in­vaar­al­la näyt­tää ole­van toinenkin vir­hearvio. On täysin epära­tionaal­ista uskotel­la, että uusi­u­tu­vat ener­gia oli­si­vat yhtä “halpo­ja” kuin fossiiliset .

    Vuo­sisa­dat on maa­pal­loa riis­tet­ty fos­si­il­isil­la ener­giantuot­to­muodoil­la. Näi­den jälkien kor­jaami­nen pitäisi sit­ten muka hoitua halvem­mal­la ja vielä päälle päät­teek­si saa­da aikaan taloudel­lista kasvua. 

    Idea­han on juuri se, että kulu­tus­ta vähen­netään ja ilmas­ton muu­tos hidastuu. 

    Lisäk­si EU on sälyt­tänyt Suomen kaltaisille maille raskaim­mat velvoit­teet ja EU:n keskeisille maille helpoim­mat. Kyse on taloudel­lis­es­ta kilpailusta.

    Hiiliv­eron suh­teen O.S. on oikeil­la jäjil­lä. Se pitää säätää niin korkeak­si, että fos­si­ili­nen ener­gia on sikakallista. Maa­pal­lon ympäri kulke­va rahti on tehtävä niin kalli­ik­si, että se ei kan­na­ta. Kunkin maan on tuotet­ta­va keskeiset hyödyk­keet itse. Se lopet­taa kasvun, mikä on tarkoituskin.

    Vielä… O.S:” Jos naa­puri hakkaa halko­ja ja läm­mit­tää niil­lä itselleen saunan, mik­si min­un pitäisi mak­saa hänen saunomisestaan?”

    Jos Helsin­ki polt­taa hiiltä, niin mik­si muun Suomen pitää nos­taa uusi­u­tu­vien käytön 38 pros­ent­ti­in ? Helsin­ki olisi halun­nut Ran­skan tavoin laskea ydin­voiman kor­vaa­maan uusi­u­tu­vaa ener­giaa. **** se mitään alue­poli­ti­ikkaa ole …

  26. tpyy­lu­o­ma:

    Riip­puu tuulivoiman määrästä, Tan­skas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuulel­la näin voi olla.

    Niin siis tässä vai­heessa kaik­ki mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan suurem­mat voimalat on jo pitäny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maakaa­su- ja turvevoimalat?

    Näitä het­k­iä tuskin on niin paljoa, että se vaikut­taisi merkit­tävästi tuulivoimas­ta saatu­un tuottoon.

  27. Niin siis tässä vai­heessa kaik­ki mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan suurem­mat voimalat on jo pitäny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maakaa­su- ja turvevoimalat?

    Näitä het­k­iä tuskin on niin paljoa, että se vaikut­taisi merkit­tävästi tuulivoimas­ta saatu­un tuottoon.

    Suomes­sa on päivän Hesarin mukaan suun­nit­teil­la jopa yhdek­sään gigawat­tia tuulivoimaa, tuo on enem­män kuin kulu­tus Suomes­sa läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la. Samoin Nord­pooli­in liit­tyen on Poh­jan­meräl­lä erit­täin suuria han­kkei­ta. Käytän­nössä kaik­ki ei tietenkään heti toteudu, mut­ta toisaal­ta ydin- tai hiilivoimalaa ei voi ajaa ihan yhtäkkiä alas, lisäk­si patoal­taiden koko on rajalli­nen, eli sen mar­gin­aalin koko jon­ka tuulivoima täyt­täisi ei liene kovin suuri.

  28. Art­turi:

    tpyyluoma:

    Riip­puu tuulivoiman määrästä, Tan­skas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuulel­la näin voi olla. 

    Niin siis tässä vai­heessa kaik­ki mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan suurem­mat voimalat on jo pitäny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maakaa­su- ja turvevoimalat? 

    Sähkön pörssi­hin­ta Tan­skas­sa on kovan tuulen aikaan usein jopa negati­ivi­nen. Ja tuulivoima ei ole kuvaa­masi kaltainen fos­si­ilis­ten tuotan­toa vähen­tävä automaat­ti. Itse asi­as­sa tuulivoiman malli­maas­sa Tan­skas­sa sähkön­tuotan­non CO2 päästöt eivät ole vähen­tyneet val­tavista investoin­neista huoli­mat­ta. Tämä sik­si, että Tan­skan hiili- ja kaa­su­laitok­set käyvät täysil­lä ja yli­jäämä tuulisähkö myy­dään Sak­saan ja mui­hin pohjo­is­mai­hin. Kovan tuulen aikaan siis ei pysähdy fos­si­ili­nen voimala, vaan Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa kään­netään patoluukkua vähän pienem­mälle ja tuote­taan vähem­män vesivoimaa.

    1. On täysin oikein käyt­tää vesivo­man säätö­varaa tuulivoiman tehoai­htelun kom­pen­soin­ti­in. Siinähän säästyy se vesi, jol­loin ei-fos­si­ilisen ener­gian teho vakkoidaan. ja näin saadaan mak­sim­imäärä fos­si­ilista polt­toainet­ta korvatuksi.

  29. tpyy­lu­o­ma: Ok, no jos me ollaan jo sil­lä rajal­la mis­sä tuulivoimaan investoimi­nen ei kan­na­ta tuon mar­gin­aal­i­hin­noit­telu­on­gel­man takia, niin sit joo. Tosin kai ne voi myy­dä vaiks futu­ureina jonnekin…

  30. Osmo, onko Suomes­sa paljonkin säätö­varaa vesivoimal­la? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Suomen vesivoimalois­sa ei ole ainakaan ylöspäin pumppausmahdollisuuksia.

  31. Maa­pal­lon ympäri kulke­va rahti on tehtävä niin kalli­ik­si, että se ei kannata.

    Laivarahti on niin hal­paa ja ener­giat­aloudel­lista, että se tulee kan­nat­ta­maan aina. Meil­lä tulee aina ole­maan globaalit markki­nat ainakin sel­l­ai­sista hyödykkeistä, jot­ka kestävät varas­toin­tia. Ja tämä on pelkästään hyvä asia; tot­ta kai hyödyk­keet kan­nat­taa tuot­taa siel­lä, mis­sä se muo­dos­tuu kokon­aisuute­na kat­soen energiataloudellisimmaksi.

    Minus­ta on täysin epäre­al­is­tista ja type­r­ää olet­taa, ettei fos­si­il­isia ener­giavaro­ja kulutet­taisi pitkäl­lä aikavälil­lä osa­puilleen sitä mukaa kuin niitä pystytään kulut­ta­maan. Öljyn, kivi­hi­ilen ja maakaa­sun kulu­tus­ta maail­man mit­takaavas­sa säätelevät ensisi­jais­es­ti ain­oas­taan geol­o­giset seikat, eivät poliittiset.

    Sikäli kun puhutaan jostain ilmas­totalkoista, olen vaku­ut­tunut, että ne on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Malthus oli oike­as­sa. Mut­ta investoin­ti ei-fos­si­il­isi­in ener­gian­lähteisi­in mah­dol­lis­taa edes jonk­i­nasteisen elin­ta­son ylläpitämisen siinäkin vai­heessa, kun fos­si­il­isia ei enää saa, tai kun ne ovat niin kalli­ita, että ain­oas­taan todel­la ener­giat­aloudel­liset tavat käyt­tää niitä (laivarahti) ovat taloudel­lis­es­ti kannattavia.

    Kasvu päät­tyy kyl­lä aikanaan, ja bkt/asukas ‑kasvu on jo päät­tynyt (maail­man mit­takaavas­sa). Siitä pitää huolen resurssien rajal­lisu­us, poli­ti­ik­ka ei siihen pysty puuttumaan.

  32. “Suomen vesivoima on läh­es kokon­aan säädet­tävää. Siis padon takana.”

    Käytän­nössä suuri osa vesivoimas­ta ei ole säädet­tävää. Esim Saimaan osalta SYKE määrää mikä on vir­taa­ma Vuok­ses­sa, ja sit­ten se ves­imäärä sieltä menee. Varsi­naista nopeaa säätövoimaa löy­tyy vain jostain Poh­jan­maan joista ja Pielisen koskista.

  33. Tapio Pel­to­nen:

    Kasvu päät­tyy kyl­lä aikanaan, ja bkt/asukas ‑kasvu on jo päät­tynyt (maail­man mittakaavassa).

    haha­ha­hah… mitä ihmettä!?!?

  34. tpyy­lu­o­ma:

    Suomes­sa on päivän Hesarin mukaan suun­nit­teil­la jopa yhdek­sään gigawat­tia tuulivoimaa, tuo on enem­män kuin kulu­tus Suomes­sa läm­mi­tyskau­den ulkopuolella.

    Tuos­ta 9000 megawatista val­taosa (2/3) on kuitenkin mer­itu­ulivoimaa, jon­ka vaa­ti­maa val­tavaa tuki­aisautomaat­tia (nelink­er­taista markki­nahin­taa n. 160 Eur/MWh takaavaa syöt­tö­tar­if­fia) ei ole hyväksyt­ty, eikä onnek­si talouden nykynäkymil­lä tul­la ikinä hyväksymäänkään. Puhu­mat­takaan siitä, että aja­tus 9000 MW tuulivoi­mate­hos­ta Suomen kokoises­sa verkos­sa on aivan tolku­ton. Tuulivoima on yksinker­tais­es­ti niin huono ja kallis sähkön­tuotan­to­ta­pa, että sil­lä voi olla korkein­taan täy­den­tävä rooli. Tai sit­ten pitää kek­siä taloudelli­nen tapa varas­toi­da sähköen­er­giaa, joka ei ole ihan läheisessä näköpi­iris­sä. Vedyn tekem­i­nen elek­trolyysil­lä on hyö­ty­suh­teeltaan liian huono keino, akut ovat liian kalli­ita ja ympäristöjär­jestöt estävät pump­pu­voimaloiden rak­en­tamisen (esimerkkinä vaik­ka Vaaru­vuoren hanke).

  35. haha­ha­hah… mitä ihmettä!?!?

    Maail­man inflaa­tioko­r­jat­tu bkt/asukas oli $7367 vuon­na 2008 ja $7091 vuon­na 2009. Olen äärim­mäisen skepti­nen sen suh­teen, ylitetäänkö tuo­ta vuo­den 2008 luke­maa (vuo­den 2005 dol­lareis­sa) ikinä. Siitä pitää huolen väestönkasvu ja se, että öljyn saatavu­u­den heikken­e­mis­es­tä johtu­va hin­nan­nousu rajoit­taa talouskasvua.

  36. Tapio Pel­to­nen:

    Malthus oli oikeassa. 

    No, ei ollut. Hänen aja­tusten mukaan maail­man nälässä elävien osu­u­den koko maail­man väestöstä pitäisi olla kas­vanut, kun se on pitkäl­lä aikavälil­lä vähen­tynyt. Se on n. mil­jar­di ihmistä ja oli suun­nilleen samat 30 vuot­ta sit­ten ja tässä välil­lä on tul­lut pari mil­jar­dia uut­ta suu­ta ruokittavaksi. 

    Kasvu päät­tyy kyl­lä aikanaan, ja bkt/asukas ‑kasvu on jo päät­tynyt (maail­man mit­takaavas­sa). Siitä pitää huolen resurssien rajal­lisu­us, poli­ti­ik­ka ei siihen pysty puuttumaan. 

    Siis vedätkö yhden vuo­den (2009) perus­teel­la johtopäätök­sen, että bkt/asukas kasvu on päät­tynyt, kun tuona vuote­na kasvu sat­tui ole­maan poikkeuk­sel­lis­es­ti negatiivinen?

  37. “Tuki lop­puu kokon­aan, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Mik­si näin?

  38. pekka, on läh­es var­maa että mer­itu­ulivoiman hin­ta las­kee, avoin kysymys on kuin­ka paljon. Vaa­di­tus­ta tuk­i­ta­sos­ta on myös mon­en­laisia käsi­tyk­siä, eikä liene mitenkään sat­tumaa että suurim­mat luvut tule­vat niitä tukia kärkkyviltä…

  39. Antti:
    Varsi­naista nopeaa säätövoimaa löy­tyy vain jostain Poh­jan­maan joista ja Pielisen koskista.

    Tarkoitit kai että Kemi, Ounas ja Oulujoista

  40. Tilan­net­ta nyt jo vuosikymme­nen ajan seu­ran­neena olen melko var­ma, että peak oil ohitet­ti­in vuon­na 2008. Jos ei, niin ainakin viimeistään 2015. Ja sel­l­ainen havain­to on myös tehty, että ainakin USA:ssa inflaa­tioko­r­jat­tu bkt kor­reloi hyvin tarkkaan ajoneu­voil­la ajet­tu­jen kilo­me­trien määrän kanssa.

    Öljy mak­saa nyt yli 80 taalaa bar­relil­ta, eikä hin­nan voi olet­taa tule­van alas muuten kuin täy­del­lisessä talous­rom­ah­duk­ses­sa. On epä­to­den­näköistä, että öljyn tuotan­toa pystytään maail­man mit­takaavas­sa juuri lisäämään; öljykent­tien tuotan­to hiipuu nopeam­min kuin uusia saadaan tuotan­toon ja parhaat on hyvin pitkälti kulutet­tu lop­pu­un. Sel­l­aisia iso­ja, hel­posti hyö­dyn­net­täviä esi­in­tymiä, joi­ta ei vielä ole tuotan­nos­sa, ei yksinker­tais­es­ti enää ole.

    Öljy on tärkein fos­si­ili­nen polt­toaine, ja koko maail­ma on nykyisel­lään siitä hyvin suures­sa määrin riip­pu­vainen. Suuri osa siitä tehokku­ud­es­ta ja “työn tuot­tavu­u­den kasvus­ta” mikä viime vuosikym­meninä on koet­tu, on suo­ranaista seu­raus­ta kas­va­neesta öljyn kulutuksesta.

    Peak oilin suurin ongel­ma on, että maail­ma on hyvin pitkälti raken­net­tu toim­i­maan öljyl­lä, eikä tuotan­to­huip­pu­un ole varaudut­tu ennakkoon (googlet­takaa Hirsch report, jos kiin­nos­taa tietää lisää). Näin ollen “peak oil” on “peak every­thing”. Maail­man­talous kas­vaa, rom­ah­taak­seen jälleen ker­ran kun öljyn hin­ta kysyn­nän myötä nousee talouden sietokyvyn yläpuolelle. Ja syk­li tois­tuu uudelleen, ja jokainen huip­pu jää edel­listä mata­lam­mak­si. Ainakin siihen saak­ka, kunnes maail­ma on saatu toim­i­maan jol­lain muul­la kuin öljyllä.

  41. #

    “Tuki lop­puu kokon­aan, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Mik­si näin?
    # Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 4.5.2010 kel­lo 17:24

    Kos­ka se päästöoikeu­den hin­ta suosii jo muutenkin tarpeek­si uusi­u­tu­via energialähteitä.

    Niin joo, oli itsel­lä mielessä, että kun päästöoikeuk­sia on saatu ilmaisek­si lähin­nä, niin se on ollut puh­das­ta net­toa tähän men­nessä. Mut­ta ilmeis­es­ti ener­giay­htiöt ovat niitä joutuneet osta­maankin, mut­ta ei muu teol­lisu­us? Jatkos­sa tilanne tietysti muut­tuu, jos niitä ruve­taan huutokauppaamaan.

Vastaa käyttäjälle luomuviljelijä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.