Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010

Investoin­tio­hjel­ma

Täl­läkin blokil­la esille otet­tu Topeliuk­senkadun ratik­ka palasi  ohjel­maan esit­telijän muutet­tua ehdo­tus­taan.  Kiitän tpyy­lu­o­maa tarkkanäköiysyy­destä. Muuten esi­tyk­sen mukaan.

Meche­linkadun pyörätie

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Helsin­gin pyöräi­ly­poli­ti­ik­ka on muut­tunut täysin.

Hanasaaren teras­si­talot

Pöy­dälle kolmek­si viikok­si. Ei sik­si, että talois­sa olisi jotain ongel­maa , vaan kos­ka kaavaan oli tuo­tu uusi nor­mi asun­to­jen pin­ta-alalle. Aiem­pi 75 neliön keskiar­vonor­mi oli kor­vat­tu määräyk­sel­lä, että asun­noista korkein­taan 20 % saa olla pienem­piä kuin 50 m2 ja vähin­tään 40 % on suurem­pia kuin 80 m2. Jos olete­taan, ettei alle 30 neliön koppe­ja tehdä, tämä johtaisi vähin­tään 58 neliön keskikokoon. Tätä normia halut­ti­in tutkia tarkemmin.

Minä en pidä esi­tys­tä hyvänä. Parem­pi olisi määrätä vaikka­pa, että 60 % asuin­pin­ta-alas­ta on olta­va asun­nois­sa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavas­sa ehdotet­tu nor­mi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin.

Vaik­ka kaa­va jäi pöy­dälle, julk­isten aluei­den suun­nitel­ma hyväksyttiin.

Lausun­to Sipoonko­r­ven kansallispuistosta

Lau­takun­ta kan­nat­ti kansal­lispuis­toa ainakin Por­voon­väylän pohjois­puolelle. Sen mah­dol­lista laa­jen­tamista väylän eteläpuolelle pitää tarkastel­la yhdessä muiden kaavoituk­seen liit­tyvien tavoit­tei­den kanssa. Äänin 5–3 hylät­ti­in lisäys, jos­sa olisi pain­otet­tu vähän enem­män suo­jelun tärkeyttä.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010”

  1. Eikö Hanasaari ole juuri niitä paikko­ja jois­sa normia ei tarvit­taisi lainkaan ? Se on lop­ul­ta kuitenkin voimalan kyl­jessä ja kaupunki­mo­tarin vier­essä sijait­se­va kaupunki­rak­en­teesta irralli­nen läm­päre, jota parhaal­la tah­dol­lakaan ei voi sanoa lapsiystävälliseksi.

    Sinkkuhotel­li / työ­suhdea­sun­toghet­to sopisi alueelle oikein hyvin. Parkkipaikkanorminkin voisi uno­htaa kun lap­siper­heitä ei tarvitse huomioida.

  2. Osmo: “…Minä en pidä esi­tys­tä hyvänä. Parem­pi olisi määrätä vaikka­pa, että 60 % asuin­pin­ta-alas­ta on olta­va asun­nois­sa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavas­sa ehdotet­tu nor­mi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin…”

    Ilmeis­es­ti on täysin mah­do­ton­ta ajatel­la, että markki­nat hoitaisi­vat asun­to­jen koon määrit­te­lyn 😀 Jotenkin vain tuntuu,e ttä se olisi kaikkien etu lop­pu­jen lopuksi.

    Tarvi­taanko edes ohjaus­ta asun­to­jen ja toimis­to­jen suh­teen? Jos kat­so­taan, että ohjaus­ta tarvi­taan, niin esit­täisin esimerkik­si seuraavaa:
    — 1 ker­ros on raken­net­ta­va liikkeik­si tai toimistoiksi,
    — ker­roksia 2 — 4 voidaan käyt­tää joko asun­toina tai toimis­toina ja
    — siitä ylem­mäs raken­netaan toimistoja.

  3. Osmo:
    “Tätä normia halut­ti­in tutkia tarkemmin.”

    Mihin logi­ikkaan tuo nor­mi perus­tuu? Kun pan­naan yksineläjät ja autot­tomat mak­samaan per­heel­lis­ten asum­is- ja autoilukus­tan­nuk­set? Eikö olisi reilumpaa lait­taa yksineläjille ja autot­tomille kun­nan lisävero?

  4. Tuol­lainen pros­ent­ti­jako on parem­pi tapa kuin jäykkä keskiar­vonor­mi, eli sinän­sä edistystä.

    Onko niitä terasse­ja tarkoi­tus jakaa use­am­man asun­non kesken? Ainakaan havain­neku­vis­sa en huo­man­nut mitään jakoaito­ja. Jos teras­sit ovat asun­toko­htaisia niin niiden asun­to­jen pin­ta-ala on käytän­nössä aika suuri, kun taas muut asun­not voisi­vat olla sit­ten pienempiäkin.

  5. Ajanko­htaiskom­ment­ti­na siihen mik­si niitä kisko­ja pitäisi rakentaa:
    HSL:n talousen­nustet­ta paina­vat eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudun bus­sili­iken­teen kohis­ten kas­va­vat kus­tan­nuk­set. Bus­sili­iken­teen kus­tan­nusten arvioidaan kohoa­van vuon­na 2011 peräti 25 miljoon­al­la eurolla.

    “Suuria tek­i­jöitä ovat ainakin dieselin hin­nanko­ro­tus ja kul­jet­ta­jien palkkakus­tan­nusten kohoami­nen”, HSL:n toim­i­tusjo­hta­ja Suvi Riht­nie­mi kertoo.”
    25 miljoo­nan koro­tus on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin mitä ratikoiden tai metron liiken­nöin­ti mak­saa vuodessa. Ja tätä iloa saadaan jakaa joka vuosi jatkossakin.

    Tähä­nas­tisen taloushis­to­ri­an palkat ovat pääsään­töis­es­ti nousseet nopeam­min kuin muut kus­tan­nuk­set. Samoin on toden­näköistä että polt­toaineet tule­vat kallis­tu­maan jatkos­sa yleistä inflaa­tio­ta nopeammin.

    Bus­sili­iken­teen kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat ensi­jais­es­ti kul­jet­ta­jan palkoista, toisek­si polt­toaineesta ja huol­losta joka on kai myös työ­val­taista. Eli suh­teessa pääo­maval­taisem­paan raideli­iken­teeseen ne toden­näköis­es­ti kallis­tu­vat tule­vaisu­udessa. Raidein­vestoin­tien yhtey­dessä tehtävis­sä kan­nat­tavu­usver­tailuis­sa bus­si­vai­h­toe­htoon en ole näh­nyt tätä otet­ta­van koskaan huomioon.

  6. Muu­ta­ma huomio: Ensim­mäisek­si, tuos­sa ehdote­tus­sa pros­ent­ti­jakosys­tee­mis­sä on turhaa sään­nöstel­lä pie­nien asun­to­jen määrää, kos­ka se vaa­timus että 40% asun­noista on vähin­tään 80 m² säätelee myös pien­ten asun­to­jen kokoa. 

    Esimerk­ki 1.
    Jos talos­sa on yhdel­lä kon­fig­u­raa­ti­ol­la 10 asun­toa, näistä 4 on vähin­tään 80 m² kooltaan. Olete­taan, että 2 asun­toa on juuri ja juuri alle tuon alara­jan (50 m²). Jos nämä kak­si asun­toa jakaisi viidek­si 20 m² asun­nok­si, niin asun­to­ja olisi yhtäkkiä 13, joista vähin­tään 6 pitäisi olla 80 m². 

    Todel­lisu­udessa tietenkin, kun iso­jen asun­to­jen määrää lisätään, niin asun­to­jen määrä tip­puisi esim. 12:een, jol­loin iso­ja asun­to­ja pitäisi olla vähin­tään 5. 

    Eli: ehdote­tus­sa jär­jestelmässä alara­jasään­te­ly kan­nat­taa pudot­taa. Iso­jen asun­to­jen sään­te­ly säätelee samal­la pien­ten asun­to­jen määrää. 

    Toisek­seen: Pide­tään per­hea­sun­to­jen määrä vakiona.
    Täl­löin on tyh­mää yrit­tää min­i­moi­da pien­ten asun­to­jen määrää. Kaupunki­rak­en­teessa on hyvä asia, että moni sinkku pääsee asumaan alueelle, joten voi olla parem­pi että on mon­ta 25 m² asun­toa, vähän harvem­pi­en 50 m² asun­to­jen sijasta. 

    Pide­tään per­hea­sun­to­jen määrä vakiona: pienet asun­not lisäävät alueen väestöti­heyt­tä ja lisäävät eri­tyis­es­ti sinkku­jen määrää, mikä kas­vat­taa alueen palvelu­iden kysyntään. 

    Pieni kor­jaus ehdotet­tuun sään­te­ly­normi­in voisi siis olla se, että ain­oas­taan 80 m²+ asun­to­jen määrää sään­neltäisi­in. (Kan­takaupungis­sa 80 m² asun­to riit­tää main­iosti 4 henkiselle perheelle).

  7. Voisi kuvitel­la, että tuol­lainen keskus­tan lähel­lä sijait­se­va “muus­ta kaupunki­rak­en­teesta irralli­nen läm­päre” olisi nimeno­maan sel­l­ainen alue, joka kel­paisi hyvin lap­siper­heille, jos sinne päätetään rak­en­taa riit­tävän suuria asuntoja.

    Pienet asun­not var­masti lisäävät alueen väestön­ti­heyt­tä ja palvelu­jen kysyn­tää, mut­ta Helsinki­in lap­siper­heille rak­en­ta­mat­ta jäte­tyt asun­not raken­netaan jon­nekkin Kehyskuntiin.

  8. Fem­i­nis­mi liit­tyy kyl­lä nais­ten ase­man paran­tamiseen, mut­ta nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen ei ole mitään nol­la­summapeliä. Hyvin tehty sukupuoli­työ ennem­minkin kas­vat­taa kokon­aishyv­in­voin­tia. Suo­ravi­ivaisim­mat kaikkea fem­i­nis­miä vas­tus­ta­vat miehet tun­tu­vat ole­van täysin valmi­ita tin­kimään omas­ta ja läheis­ten­sä hyv­in­voin­nista, kun­han nais­ten ase­ma vain huononee vielä enemmän.

  9. Peruskysymys on, mihin tehdään uusi Kallio? Hanasaari on var­maan liian kallis siihen, vai onko? Helsinki­in tarvi­taan uusi kaupungi­nosa, jossa:
    — asun­not ovat pieniä ja
    — alueelle tulee raiteet.

    Nykyi­nen sääte­ly­poli­ti­ik­ka luo har­mai­ta, tois­t­en­sa kaltaisia, mitään­sanomat­to­mia aluei­ta. Poli­ti­ikan eri­no­maisu­ud­es­ta on kir­joitet­tu paljon, mut­ta minä en sitä ymmär­rä. 😉 Uudet kaupungi­nosat pitää kyetä roolit­ta­maan selkeäm­min. Jos hanasaari on sijain­nil­taan hyvä, niin tehdään sinne sit­ten kalli­ita ja suuria asuntoja.

  10. Hanasaaren kär­keen mah­tu­isi­vat juuri ja juuri Kata­janokan van­han puolen 5 kort­telia (Sata­makadus­ta itään). Mik­si oi mik­si en jak­sa uskoa, että ehdotet­tu suun­nitel­ma loisi asuinalueen, joka olisi yhtä halut­tu ja asut­ta­va. Van­haa ei pidä apinoi­da, mut­ta jotain siitä voisi oppia:)

  11. tpyy­lu­om­sa
    “25 miljoo­nan koro­tus on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin mitä ratikoiden tai metron liiken­nöin­ti mak­saa vuodessa. Ja tätä iloa saadaan jakaa joka vuosi jatkossakin.”

    Koro­tus on suuri, mut­ta ver­tailus­sa on pien­tä klap­pia. Metron liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set v2008 oli­vat 21 M€ ja raiti­oli­iken­teen 39 M€. Kun mukaan ote­taan myös kul­je­tus­muo­tokus­tan­nuk­set (radat,asemat) metroli­ikenne mak­soi 49 M€ ja raiti­oli­ikenne 55 M€.

    Muuten olen samaa mieltä siitä, että joukkoli­iken­teen kul­je­tus­muo­to­jen valin­nas­sa on hyvä ajatel­la taloudel­lisu­ut­ta riit­tävän laa­jasti ja painokkaasti.

  12. Ei uut­ta Kallio­ta tehdä tekemäl­lä. Muutenkin sel­l­ainen aja­tus on hie­man outo, että nimeno­maan uusille asuinalueille tulisi rak­en­taa asun­to­ja tietylle määrätylle väestöryh­mälle. Ei ymmär­retä sitä, että pääa­sia on että raken­netaan jotain sel­l­aista, mille on kysyn­tää. Jos on kysyn­tää kalli­ille asun­noille niin hyvä sekin. Kun kysyn­tää kohdis­tuu uusille alueille, niin aina­han se on pois muista van­hoista kaupungi­nosista, jois­sa sil­loin vas­taavasti kysyn­tä vähe­nee ja asun­not halpenevat (tai ainakin nousu­vauhti hidas­tuu). Tämä pätee yhtä lail­la omis­tus- kuin vuokra-asun­toi­hinkin. Kär­jistäen, sen sijaan, että raken­net­taisi­in Hanasaa­reen uusi Kallio, voisi tavoite olla rak­en­taa sinne se uusi Kata­janok­ka. Jos Kata­janokan asukkaat muut­taisi­vat joukol­la Hanasaa­reen, Kata­janokan hin­tata­so putoaisi ja se uusi Kallio voisi syn­tyä sinne Katajanokalle.

  13. Mikkä Särelä kirjoitti:

    väestön­ti­hey­den Helsingis­sä lisäämi­nen tarkoit­taa vähem­män lap­siper­heitä kehyskuntiin. 

    Niin tarkoit­taa, jos väestörakenne ei muu­tu. Jos kuitenkin kaik­ki uudet asukkaat ovat sinkku­ja, ei lap­siper­hei­den määrälle kehyskun­nis­sa ole tapah­tunut mitään, mut­ta jos­sain on vähem­män sinkkuja.

    Tietenkään kaik­ki minkään alueen asukkaat eivät koskaan ole sinkku­ja, eivätkä sen puoleen lap­siper­heitäkäään. Mut­ta alle 80 neliön asunois­sa asuu vähän lap­siper­heitä, ja alle 50 neliön tuskin juuri lainkaan. Eli jos Hanasaa­reen raken­net­taisi­in lähin­nä pieniä asun­to­ja, sen vaiku­tus lap­sipehei­den sijoit­tumiseen olisi vähäi­nen, vaik­ka Helsin­gin asukasti­heys toki kasvaisi.

  14. Kalle, Jätkäsaa­res­sa ainakin yritetään jotain tuol­laista kun toiv­ot. Kiskot on ainakin hyvät, ratikkaa sekä keskus­taan että poikit­tain ja lisäk­si on metro Ruoholahdessa.

    Asun­not tosin tuskin tule­vat ole­maan ihan minikokoa. Tuskin kukaan on sitä mieltä että nykyi­nen nor­mi­tus on mitenkään ideaali ratkaisu, mut­ta ei sekään vai­h­toe­hto että annet­taisi­in vain gryn­derin päät­tää oikein houku­ta, ainakaan omistusasunnoissa.

    Ongel­ma on se että talo seisoo paikallaan hel­posti sata vuot­ta, osta­jan ja raken­nut­ta­jan per­spek­ti­ivi taas on lyhyem­pi. Pienessä kalli­o­laisyk­siössä vuosi­mallia 1930 saat­toi aikoinaan asua lap­siper­he, myöhem­min nuori pari ja nyt­tem­min sinkku. Eli asum­isväljyys kas­vaa. Pitkäl­lä aikavälil­lä on ole­mas­sa ris­ki että nois­sa ei halua asua kukaan kos­ka ne koetaan liian pieniksi, eli niistä tulee sit­ten jotain työhuonei­ta tai vas­taavaa. Vähän niin kuin kivi­jalko­jen liiketi­lat on niin pieniä että niitä käytetään jopa varas­toina parem­men puutteessa.

    Ain­oa asia mis­tä voi olla var­ma että nykyi­nen tilan mitoi­tus on jos­sain vai­heesa tule­vaisu­ude­sa johonkin suun­taan väärä, tarpeet muut­tuu mut­ta seinät pysyy. Järkevää olisi että tätä ratkot­taisi­in yhdis­telemäl­lä tai pilkko­ma­l­la huoneis­to­ja tarpeen mukaan, mut­ta kun omis­tus on hajaan­tunut niin se ei käytän­nössä onnistu.

    Sel­l­ainen iso töölöläishuoneis­to useine sisäänkäyn­tei­neen on tähän saak­ka muut­tunut suju­vasti lääkärin vas­taan­oto­s­ta, yhden per­heen asun­nok­si. edelleen kom­muu­niksi, sit­tem­min use­am­mak­si pienem­mäk­si asun­nok­si… Voisi tehdä tuol­laista, tosin gryn­der­it vikisee kun pitäisi rak­en­taa use­ampia sisäänkäyn­te­jä. Hal­val­la ei saa hyvää.

  15. Kalle, minä olen ruven­nut haaveile­maan keskus­ta­mais­es­ta käytävästä, joka yhdis­tää Hert­toniemen ja Itäkeskuk­sen. Esimerkik­si hert­toniemen teol­lisu­usalueesta (n. 1 km²) saisi eri­no­maisen palasen kalliota. 

    Uut­ta Kalli­to­ta ei vain tule ennen kuin kaupun­ki luop­uu nau­ret­tavas­ta 5000 asukas­ta per vuosi tavoit­teestaa. Tavoit­teen pitäisi olla vähin­tään 2% väestön­lisää per vuosi. 

    Ja kaupun­gin pitäisi miet­tiä tarkkaan, miten tuon pystyy rahoit­ta­maan. Luul­tavasti vaatisi esimerkik­si sitä, että nyky­istä suurem­pi osa sinkuista mah­tu­isi kan­takaupunki­in. Hehän tuo­vat (käsit­tääk­seni) merkit­tävästi enem­män net­tovero­ja kuin perheelliset.

  16. Minä en pidä esi­tys­tä hyvänä. Parem­pi olisi määrätä vaikka­pa, että 60 % asuin­pin­ta-alas­ta on olta­va asun­nois­sa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavas­sa ehdotet­tu nor­mi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin.
    Tai sit­ten vaik­ka niin että vähin­tään 40% asuin­noista tulee olla yli 70 neliön kokoisia ja niiden keskip­in­ta-ala tulee olla 80, 90, tms. neliötä.

    Miten olisi sem­moinen porkkana iso­jen asun­to­jen tekemisek­si kuin uus­van­ha palveli­jan huone? Eli vaikka­pa yli sadan neliön asun­toon saa tehdä eril­lisen yksiön oma­l­la sisäänkäyn­nil­lä, ja sen kohdal­la jouste­taan esimerkik­si kylp­pärin koos­ta. Mut­ta täl­laisel­lä huoneis­tol­la on vain yhdet osakekir­jat. Eli huoneis­ton halti­ja voi sit­ten tarpeen mukaan joko vuokra­ta tuo­ta yksiötä eteen­päin tai pitää sen omas­sa käytössään.

  17. Tarken­nuk­se­na vielä, onnis­tunei­ta ratkaisu­ja Kata­janokalla ovat päät­tyvät ja sul­je­tut katu­ti­lat, joille ei pääse tuule­maan suo­raan mereltä; sopi­va kom­pro­mis­si raken­nusko­rkeu­den ja tiiviy­den osalta, mikä estää tuulisu­ut­ta kaduil­la ja sisäpi­hoil­la, mut­ta luon­non­va­l­oa on riit­tävästi; kort­telien jakami­nen ton­teik­si, joil­la on itsenäisiä taloy­htiöitä — tämä syn­nyt­tää vai­htelua katuku­vaan ja syn­nyt­tää hallinnol­lis­es­ti inhimil­lisen kokoisia taloy­htiöitä. Tiiviys vaikut­taa ole­van myös riit­tävä kau­pal­lis­ten perus­palvelu­iden ja joukkoli­iken­teen hyvän palve­lu­ta­son ylläpitämisek­si, joskin jälkim­mäisen osalta laut­tali­ikenne tuo lisää matkustajia.

  18. Kiitos Vep­säläiselle, en jak­sanut kaivaa tarkko­ja luku­ja mut­ta suurin piirtein niin en on kuin muistin. Point­ti­na oli lähin­nä hah­mot­taa suu­ru­u­lu­okkaa, itse asi­as­ta olemme var­maan samaa mieltä.

    Niin ja Kata­janokalla on vähän huonot palve­lut, mikä johtuu ihan yksi­no­maan siitä että se on puss­in­perä. Eli sen läpi ei ole ihmisvir­taa joka myös käyt­täy­isi palvelu­ja, vrt. Punavuori.

  19. Mut­ta alle 80 neliön asunois­sa asuu vähän lapsiperheitä […]

    Kohta­laisen stereo­tyyp­pinen käsi­tys lap­siper­heistä Otsol­la. Helsin­gin lap­siper­heistä liki kol­mannes on yksin­huolta­japer­heitä. Näis­sä on tyyp­il­lis­es­ti kak­si tai kolme henkeä ja asun­to pääsään­töis­es­ti alle 80 neliömetriä. 

    Myös kah­den huolta­jan yksi­lap­siset per­heet asu­vat kehä ykkösen sisäpuolel­la usein alle 80 neliön huoneistoissa. 

    Tilas­to­ja löy­tyy kyl­lä aiheesta.

  20. Tuos­ta keskiar­vonormista (75 m²) ilmeis­es­ti myön­netään poikkeuslu­pia ainakin toisinaan?

    Kat­selin ennakko­markki­noin­nis­sa ole­via uud­isko­htei­ta ja ainakin osas­sa 75 m²-sään­tö ei mitenkään toteudu silmämääräis­es­ti arvioiden; käytän­nössä kaik­ki asun­not ovat luokkaa 50 m².

    Esimerkik­si SRV toteut­taa kohdet­ta Kan­nelmä­keen (AOy Tam­puri­i­ni), jos­sa asun­to­jen koot vai­htel­e­vat 44–67 m² välil­lä. Vai olenko minä vain pudon­nut kär­ry­iltä ja nyky­isin normia ei enää van­has­sa muo­dos­saan ole?

  21. Eli­na,

    tot­ta kai tiedän, että alle 80 neliön asun­nois­sa asuu vähän lapis­per­heitä. Tun­nen usei­ta täl­läisiä per­heitä. Ahtaim­mat tietämäni olot oli­vat 4 henkeä 30 neliön asun­nos­sa, joskin se oli väli­aikaisratkaisu. Mut­ta kyl­lä täl­lä tavoin asu­vat ovat lap­siper­hei­den joukos­sa vähemmistössä.

    En aivan tästä asi­as­ta löytänyt tilas­toa pienel­lä googlauk­sel­la, mut­ta tilas­tokeskuk­sen PX-webil­lä leikkimäl­lä selvisi, että Uudel­la­maal­la yli 2 hen­gen ruokakun­nista 10,3% asuu alle 3 huoneen (plus keit­tiö) asun­nos­sa. Vas­taavasti 1–2 huoneen asun­nois­sa asu­vista ruokakun­nista 5,5% on yli 2 henkeä.

    Toki osa kolmioista on alle 80 neliöä, ja toki osa 2 hen­gen ruokakun­nista on vanhempi+lapsi. Mut­ta kyl­lä tuo minus­ta vah­vasti tukee väitet­tä, että alle 80 neliön asun­nois­sa asuu vähän lap­siper­heitä. Stereo­tyyp­it eivät ole todel­lisu­ut­ta, mut­ta aika usein ne osu­vat vähän sinne päin.

    Niin, ja poimin uuden­maan alueek­si, kun puhe oli siitä mitä kehyskun­tien lap­siper­hemäärille tapah­tuu kun raken­netaan Helsinki­in sitä taik­ka tätä. Pelkän Helsin­gin tarkastelu antaisi täl­löin väärn kuvan.

  22. Täy­tyypä ihan selvit­tää tämä lap­siper­hei­den asum­isväljyys Helsingis­sä; niin paljon särähti silmään tämä Otson “vähän lap­siper­heitä asuu alle 80 neliön asunnossa”…

    Pihapi­iris­säni asuu 15 lap­siper­het­tä + pari yhteishuolta­jaisää, joiden luona lapset asu­vat osan ajas­ta. Näistä varsi­nai­sista lap­siper­heistä kolme asuu yli 80 neliön asun­nos­sa, kak­si neli­henkistä per­het­tä ja yksi viisi­henk­i­nen, eikä heil­läkään ole neliöitä kuin 84. 

    Eli tämä on van­haa ara­va-aluet­ta ja asun­not pieniä. Uusil­la alueil­la tietysti on tilavam­paa ja keskus­tas­sa puolestaan varakkuutta. 

    Mut­ta ei tämä mitään köy­hälistöaluet­ta ole todel­lakaan. Hin­tata­so vähän korkeampi kuin Haa­gas­sa, ehkä samaa luokkaa kuin Ruskea­suol­la. Kaupun­gin vuokrat­alo­ja ei ole, mikä keskus­tan läheisyy­den, hyvien palvelu­iden ja puis­tom­aisen vehrey­den lisäk­si pitää alueen arvostettuna. 

    Ei kuitenkaan voi mis­sään tapauk­ses­sa sanoa, että Helsingis­sä asuu vain vähän lap­siper­heitä alle 80 neliön asunnoissa. 

    Mis­tä muuten Otso olet tähän päätelmääsi tul­lut? Oletko joku nur­mi­järveläi­nen peräkam­marin poika?

  23. tpyy­lu­o­ma:

    Ongel­ma on se että talo seisoo paikallaan hel­posti sata vuot­ta, osta­jan ja raken­nut­ta­jan per­spek­ti­ivi taas on lyhyempi. 

    Ei tämä ole mikään ongel­ma. Hin­tamekanis­mi välit­tää kyl­lä tietoa riip­pumat­ta siitä miten pitkä per­spek­ti­ivi osta­jal­la ja raken­nut­ta­jal­la on.

    Ihan samal­la taval­la met­sän­o­mis­ta­jakin voi kas­vat­taa met­sää, jon­ka voi haka­ta 80 vuo­den kulut­tua, vaik­ka hänen sijoi­tusho­risont­ti olisikin vain 20 vuotta.

  24. Otso, vas­t­a­sit Mikko Särelälle, joka kyl­lä puhui nimeno­maan Helsingistä. 

    Mut­ta määrit­tele nyt aluk­si, mikä on “vähän”, niin on helpom­pi keskustel­la aiheesta. 

    Eli mitä tarkoi­tat sil­lä, että “vähän” lap­siper­heitä asuu alle 80 neliön asun­nois­sa. Ja onko nyt siis kyseessä Suo­mi, Uusi­maa, pääkaupunkiseu­tu vai Helsinki? 

    Nyt ollaan ketjus­sa, jos­sa puhutaan HELSINGIN kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lis­tas­ta ja ole­tusar­vo keskustelus­sa oli min­ulle Helsinki.

  25. Otso, väit­teeni ei ollut ihan niin suo­ravi­ivainen, enkä väit­tänyt että per­heet asu­isi­vat 50 m² asun­nois­sa. (Jos nyt olete­taan, että kaupun­gin asun­topoli­ti­ik­ka ei suo­raan vaiku­ta kovin voimakkaasti ihmis­ten par­i­u­tu­miseen ja las­ten han­k­in­taan; ole­tus ei ehkä suo­ranais­es­ti pidä paikkansa, mut­ta vaikea kuvitel­la, että suurem­pi asun­to­tar­jon­ta ainakaan hillit­sisi lap­sien han­kkimista). Kehyskun­nat omas­ta näkökul­mas­tani eivät sisäl­lä Espoo­ta ja Van­taa­ta, vaan ovat ne seu­raa­va ympyrä Helsin­gin ympärillä. 

    Lap­siper­hei­den pako pääkaupunkiseudul­ta johtuu olen­nais­es­ti siitä, ettei asun­to­ja seudul­la ole tarpeek­si kaikille. Näin ollen asun­noista kil­pail­laan ja mak­sukyky­isim­mät saa­vat asun­not ja vähem­män mak­sukykyiset muut­ta­vat kauemmaksi. 

    Jakaisin alueen vielä kah­teen osaan: kan­takaupun­ki, joka on kallis ja johon vain har­va ylipäätän­sä mah­tuu, ja lähiöt, joi­hin use­am­mal­la on mahdollisuus. 

    Kan­takaupungis­sa lap­siper­heet kil­pail­e­vat tois­t­en­sa ja kom­muu­nien kanssa (kos­ka pieniä kämp­piä ei ole riit­tävästi, kaveri­porukat etsivät yhdessä asun­to­ja ja näin nos­ta­vat vuokrata­soa ja tätä kaut­ta per­hea­sun­to­jen hintoja). 

    Lähiöis­sä taasen lap­siper­heet kil­pail­e­vat suo­raan myös sinkku­jen ja lapset­tomien parien kanssa. Jos ei halua tai ole varaa asua keskus­tas­sa, niin yksinäi­nen ihmi­nen pää­tyy hel­posti lähiökolmioon ja pariskun­ta neliöön. Vuokraa­ja saa lähiökolmion saa melkein samal­la rahal­la kuin pienen kan­takaupun­gin yksiön. 

    Osa lapset­tomista pää­ty­isi kan­takaupun­gin yksiöi­hin, mikäli niitä olisi run­saam­min tar­jol­la ja näin ollen Helsingis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la olisi run­saam­min kämp­piä tar­jol­la perheellisille. 

    Lopuk­si vielä: olen­naista viestis­säni oli se, että jos lap­siper­hea­sun­to­jen raken­net­ta­va määrä pide­tään vakiona, mut­ta pieniä asun­to­ja raken­netaan enem­män — täl­lä on vain posi­ti­ivi­nen vaiku­tus; mah­dol­lis­es­ti tosin pieni sellainen.

  26. Otso: nopeasti kat­sot­tuna Helsingis­sä asuu 3+ asun­tokun­tia 1–3 huoneen asun­nois­sa noin 100 000. Sitä ei voi pitää pienenä määränä mitenkään, se on läh­es viidennes kaupun­gin väestöstä.

  27. Art­turi, Helsingis­sä on pienehköjä kivi­jalka­ki­in­teistöjä joiden­ka arvo lähe­nee nol­laa kos­ka yhtiö­vastike (tuplat yhtiöjärjestyk­sen mukaan) on läh­es sama kuin käypä hin­ta kuukau­sivuokrak­si muutet­tuna. Mitenköhän tämä infor­maa­tio aikoinaan välit­tyi niiden myyntihintoihin?

  28. tpyy­lu­o­ma:

    Mitenköhän tämä infor­maa­tio aikoinaan välit­tyi niiden myyntihintoihin?

    No ihan samal­la taval­la kuin mitkä tahansa tule­vaisu­u­den odotuk­set välit­tyvät hin­toi­hin. Ihmiset tekevät ole­tuk­sia tule­vaisu­ud­es­ta ja hin­noit­tel­e­vat sen mukaan. Jos markki­nat eivä­to san­neet hin­noitel­la tätä arvon­laskua hin­toi­hin, niin siihen ei olis pystyny kukaan muukaan, eli tilan­et­ta ei olis voitu paran­taa sääte­lyl­lä. (Esim. estää rak­en­ta­mas­ta pieniä asuntoja…)

    Samal­la taval­la met­sän omis­ta­jat ja kas­vat­ta­jatkin tekevät ole­tuk­sia tule­vaisu­ud­es­ta, kun he ostavat/myyvät maa­ta, jon­ka met­sä voidaan haka­ta vas­ta hamas­sa tulevaisuudesa.

    Ei kiin­teistö­jen osta­jat oo yhtään sen huonom­pia ihmisiä kuin met­sänkään omis­ta­jat. Jos suun­nit­telee asu­vansa asun­nos­sa 10 vuot­ta, niin kyl­lä se kiin­nos­taa minkä arvoinen se asun­to on sut 10 vuo­den kulut­tua kun sen myy ja tämä hei­jas­tuu siihen myyntihintaan.

  29. Otso Kivekäs kirjoitti:

    Toki osa kolmioista on alle 80 neliöä 

    Luulisin, että Helsingis­sä läh­es kaik­ki kolmiot ovat alle 80-neliöisiä, ainakin kerrostaloissa.

    Käpylässä on 53-neliöisiäkin kolmioita ;).

  30. Itse kir­joitin:

    Luulisin, että Helsingis­sä läh­es kaik­ki kolmiot ovat alle 80-neliöisiä, ainakin kerrostaloissa. 

    Kävin kat­so­mas­sa myy­ty­jen asun­to­jen tilas­toa (http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=Helsinki&r=3). Alle 80-neliöisiä oli myy­dy­istä asun­noista tilas­toin­ti­a­jal­ta 2/3.

  31. Art­turi, point­ti on se että emme mitenkään pysty ennus­ta­maan luotet­tavasti miten raken­nus­ta käytetään vaik­ka 40 vuo­den kulut­tua, eikä tätä tämän takia gryn­deri tai osta­ja hin­toi­hin laske. Voidaan olet­taa että markki­noil­la on paras mah­dolli­nen infor­maa­tio, mut­ta tästä ei seu­raa että markki­noil­la ole­va infor­maa­tio on täydellistä.

    Kaupungilla on kuitenkin intres­si min­i­moi­da riske­jä, esimerkik­si liian pienistä asun­noista, kos­ka mah­dol­lis­es­ti epä­toimi­vat asuinalueet on kuitenkin jos­sain määrin kaupun­gin ongel­ma nyt ja tule­vaisu­udessa. Toki tässä hel­posti men­nään liial­lisuuk­si­in, kun ei tuol­lainen riskien­hallinta varsi­nais­es­ti mak­sa kaupungille mitään.

  32. tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, point­ti on se että emme mitenkään pysty ennus­ta­maan luotet­tavasti miten raken­nus­ta käytetään vaik­ka 40 vuo­den kulut­tua, eikä tätä tämän takia gryn­deri tai osta­ja hin­toi­hin laske.

    tot­takai las­kee. Ethän sinä voi luotet­tavasti ennus­taa paljonko puu mak­saa 80 vuo­den päästä ja silti tämä infor­maa­tio on sisäl­lytet­ty tämän het­ken hintoihin.

    Kaupungilla on kuitenkin intres­si min­i­moi­da riske­jä, esimerkik­si liian pienistä asun­noista, kos­ka mah­dol­lis­es­ti epä­toimi­vat asuinalueet on kuitenkin jos­sain määrin kaupun­gin ongel­ma nyt ja tulevaisuudessa.

    No ne on huo­mat­tavasti suurem­pi ongel­ma niille asun­non omis­ta­jille. Ei kaupun­gin virkamiehet siitä paljookaan häviä, jos joku kaupungi­nosa on huono. Sen sijaan asun­to­jen omis­ta­jat kan­taa taloudel­lisen vas­tu­un, joten heil­lä on suurem­mat kan­nus­timet ennus­taa oikein, kuin virkamiehillä.

  33. Kat­selin noi­ta teras­si­talo­jen piirus­tuk­sia, ja kauhuk­seni näyt­ti siltä, että luku­unot­ta­mat­ta niitä 130 avoteras­sia, muis­sa kämp­is­sä ei näyt­tävän ole­van lainkaan parvekkei­ta! Eihän tämä voi olla oikein?! Vai ovatko ren­deröin­nit vain ylimalkaisia…

    Ylipään­sä suun­nitel­mat näyt­tävät ala-arvoisil­ta kopi­oil­ta tan­skalaisen BIG-arkkite­hti­fir­man hyvin saman­tyyp­piseen 8 house-pro­jek­ti­in ver­rat­taes­sa. Ihailen ko. pro­jek­tis­sa mm. viherkat­to­ja ja parveke­su­un­nit­telua, jol­la fasa­dit on saatu sekä vai­htele­viksi että viimeis­tel­lyn näköisik­si. Olisi upea paran­nus, jos Hanasaari-ver­sioi­hin saisi inte­groitua edes raken­nuk­sia kiertävän, maisemien ihailemiseen tarkoite­tun kulkukäytävän, joka kulk­isi ulko-ja sisäpuolel­la (siis yksi käytävä, joka kiertäessään kulk­isi run­gon läpi. Sisäpi­hat julk­isik­si puis­toik­si, voiko edes toivoa? 

    Olisi kiin­nos­tavaa tietää, miten ylipäätään näil­lä uusil­la alueil­la viher­su­un­nit­telu aio­taan toteut­taa. Tan­skas­ta ja Ruot­sista saisi ottaa mallia hulevesi­jär­jestelmien keinoin ylläpi­det­tyyn kasvis­toon. Ran­nat kas­va­maan kaislaa, eikä pelkästään kiveä! Suo­ma­laisen asuinaluear­kkite­htu­urin tason nosto!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.