Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa

5.3.2010 · Aihe: _ 

Vastaus HS-Raadin kysymykseen

1)  Kyllä

Mutta varovasti. Lakkoase on välttämätön pitämään valtatasapainoa tasapainossa yhteiskunnassa, mutta tasapaino voi horjahtaa myös toiseen suuntaan. Hyvin pienten avainryhmien kiristysmahdollisuus  johtaa eriarvoiseen yhteiskuntaan sekin.

Ammattiyhdistysliike on itsesäätelyllä vastuullisesti kesyttänyt pienten avainryhmien lakkoaseen antamalla sen vain riittävän suurille ryhmille. Jos Riihimäen junansuorittajat perustaisivat 20 hengen ammattiliiton ja pysäyttäisivät koko pääradan liikenteen, elleivät saa 100 000 euron kuukausipalkkaa, lakko murrettaisiin yksimielisesti ja heti; porukka ei saisi sopimusoikeuksia. Sama koskee sähkölaitosten pienen pieniä toimihenkilöryhmiä, jotka voisivat pysäyttää koko maan. Terveydenhuoltohenkilökunnan lakko-oikeutta on supistettu suojelutyövelvoitteella.

Kiusallisimpia ovat lakot, jotka eivät kohdistu työnantajaa vaan asiakkaita vastaan, kuten julkisen liikenteen lakot. Pankkilakko tuotti aikanaan yhteiskunnalle suurta haittaa, mutta pankkien taloutta se vahvisti, koska korot juoksivat ja palkkamenot säästyivät. Suuri yleisö on kärsijänä aseeton, koska ei voi pakottaa myöskään työnantajaa sopuun.

Epävirallinen itsesäätely ei kuitenkaan ole kovin turvallinen tapa. Terävin lakkoase ei ole enää työväenluokalla vaan ylemmillä toimihenkilöillä. Eduskunnan virkamiehiltä on lakko-oikeus viety, joten ei se mahdotonta ole. Kassakaappiin tarvitaan jonkinasteinen, vaikeasti esille otettava pakkosovittelulaki, joka voisi olla eduskunnan määräenemmistön takana.

Kommentit

64 Vastausta artikkeliin “Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa”

  1. uusi kasvo täällä kirjoitti 5.3.2010 kello 7:06

    -ei pidä rajoittaa

    mutta jos poliitikot/kansa näin haluavat niin eikö sen voisi tehdä niin että kaksissa perättäisissä eduskunta vaaleissa pitäisi saada joko 2/3 taakse tai sitten määräenemmistö??

    -ajatuksena asia on tietysti kiinnostava kun meillä on “vasemmiston”presidentti eli saanut kannatusta yli 50% ja silti vasemman puolen puolueet eivät pääse kuin n.30%:iin eduskunta vaaleissa.

    eli jos halutaan että perinteinen vasemmisto halutaan nousuun niin ehdotan porvaripuolueille/vihreille että tuovat pikimmiten tämän tyyppisen lakiehdotuksen.

    eli kannatan kuitenkin ehdotusta ,kunhan sen tekee oikeistopuolue taikka vihreät.

    terv.karvaperseduunari jonka raha ei tule “taika” otto-automaatista vaan teollisuustyöstä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Artturi kirjoitti 5.3.2010 kello 8:49

    Osmo: Mitä muuten tarkoitetaan lakko-oikeudella?

    Onko se sitä, että työnantajalta viedään oikeus palkata tilalle muuta työvoimaa, vai tarkoittaako se oikeutta rikkoa työsopimusta ilman sopimuksen rikkomisen seurauksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tiedemies kirjoitti 5.3.2010 kello 9:21

    Minusta on jonkinlainen retorinen silmänkääntötemppu, että ylipäätään puhutaan “lakko-oikeudesta”. Lakko-oikeuteen ei voi eikä pidä puuttua, jos lakko-oikeudella tarkoitetaan työntekijän oikeutta jäädä kotiin ja jättää työt tekemättä ilman, että poliisi hakee ja pakottaa töihin.

    Sensijaan nykyiselläänhän lakko-oikeus tarkoittaa, ettei työnantaja saa antaa potkuja. Tämä ei ole “oikeus” missään mielekkäässä mielessä, vaan ennemminkin työnantajalle lätkäisty velvollisuus sietää lakkoilua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Riitta kirjoitti 5.3.2010 kello 9:24

    Muistui mieleeni, kuinka tv-uutisissa näytettiin, miten presidentti Koivisto ajoi ihan itse autoa virkamieslakon aikana. Ei mennyt monta tuntia, kun presidentin kanslia ja linna oli rajattu lakon ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. aatelinen kirjoitti 5.3.2010 kello 10:52

    “Hyvin pienten avainryhmien kiristysmahdollisuus johtaa eriarvoiseen yhteiskuntaan sekin.”

    Näin on. Ja sitä ketkä tätä härskeimmin hyväksi käyttää voi seurata omaisuuden määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tomppeli kirjoitti 5.3.2010 kello 11:19

    Soininvaaran vastaus on hyvä ja asiantunteva. Sen sijaan HS-raati muuten on pääosin hukassa, kuten on totuttu odottamaan. Aika moni vastaa mitään asiasta tietämättä ja vielä ilmeisen huonolla yleissivistyksellä. Sovinnaisin vastaus tuntuu säännönmukaisesti saavan suurimman kannatuksen, mikä voi kerto jotain kulttuurieliitin kriittisyydestä tai sitten ei.

    Sovinnaisesta päästä on Jani Leinosen ajatus siitä, että AKT:n sijaan opettajien ja terveydenhoitajien pitäisi lakkoilla. Miksi ihmeessä?

    No, olihan siellä räväköitäkin ajatuksia. Anne Kontulan mukaan ilman lakko-oikeutta ihminen on orja. Harakka vaati AKT:ta lakkoilemaan Kiinan työläisten oikeuksien puolesta.

    Kysymyskin oli hiukan epämääräinen. Lakko-oikeuttahan on jo rajoitettu. Olisi pitänyt siis kysyä: pitkääkö lakko-oikeutta rajoittaa entisestään tai pitääkö lakko-oikeuden rajoitukset purkaa?

    Nyt kun on tullut HS-raati haukuttua sovinnaisuudesta, pitää keksiä jotain räväkkää, hmmm …

    Niin, onhan meillä valmiuslaki. Sen mukaan poikkeusolot on esimerkiksi: “välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille”.

    Poikkeusolojen vallitessa hallituksella/viranomaisilla on valta määrätä käytännössä kuka tahansa mihin tahansa työhön, kunhan se ei ylitä ihmisen kykyjä tai voimia.

    Minusta on hyvä, että on tällainen absoluuttinen lakko-oikeuden rajoitus. Enkä, muuten, ymmärrä, miksi naisten asevelvollisuutta vastustetaan, kun kerran naisetkin voidaan poikkeusoloissa määrätä sotimaan. Eikö olisi naisten kannalta hyvä, että silloin olisi valmiiksi vähän sotataitoja opeteltu.

    Eli vastaukseni on näin komennusta satamaan odotellessa: kyllä, lakko-oikeutta pitää rajoitta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Taustamies kirjoitti 5.3.2010 kello 12:41

    Tuo hesarin kysymys on varmaankin lähtenyt liikkeelle Kokoomuksen tai EK:n aloittamasta keskustelusta, joka koskee itse asiassa laittomia lakkoja.

    Tuostakin on tullut kirjoitettua:

    http://taustamies.blogspot.com/2010/01/suomen-kaenpojat.html

    Eihän varsinaista lakko-oikeutta voi eikä saa rajoittaa. Toisaalta taas lakkoilun ei pitäisi tarkoittaa sitä, ettei työnantaja voisi antaa työtä tehtäväksi muille lakon ajaksi tai pysyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Samuli Saarelma kirjoitti 5.3.2010 kello 13:33

    Vaikka siirryttäisiin siihen, että työnantaja saisi antaa potkut lakkoileville työntekijöille ja palkata muita tilalle, mutta tämän lisäksi ei mitään rajoituksia lakkoilulle olisi, niin tarpeeksi hyvin järjestäytyneellä ammattikunnalla sellaisella alalla, jossa työntekijöitä ei voi kouluttaa touhuun viikon pikakurssilla, työntekijöiden kiristysmahdollisuus edelleen säilyisi.

    Jos vaikka kaikki lennonjohtajat menisivät lakkoon, lentoliikenne pysähtyisi täysin, eikä lakkoa todennäköisesti saataisi suomalaisin voimin murrettua, koska lennonjohtajaksi ei noin vain kouluteta jotain tavallista kadulta repäistyä työtöntä.

    Sama juttu vaikka niiden mainittujen sähkövoimaloiden toimihenkilöiden kanssa. Ei varmaan olisi edes laillista panna jotain pikakoulutettua tyyppiä ajamaan ydinvoimalaa.

    Mitä tällaisten yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten työntekijöiden suhteen pitäisi sitten tehdä? Heidän työnsä eivät välttämättä ole erityisen vaativia ja vaadi suurta osaamista, mutta molempia vaaditaan kuitenkin sen verran, että lakkoa ei pysty murtamaan pikakoulutetuilla rikkureilla. Tämän vuoksi vapaassa kilpailussa (siis kun ay-kartelleja ei ole) heille ei “kuuluisi” mitenkään erityisen korkeat palkat.

    Koko yhteiskunnan kannalta ei kuitenkaan ole järkeä kouluttaa “varamiehistöä”, joka palkattaisiin töihin vain, jos lakko pitäisi murtaa. Normaalitilanteessa tälle varamiehistölle ei ole mitään koulutuksen mukaista työtä. Varalennonjohtajaksi koulutettu joutuu tekemään jotain muuta ja jos lennonjohtajat eivät koskaan mene lakkoon, hänen lennonjohtokoulutuksensa ei tule koskaan mihinkään hyötykäyttöön.

    Ulkomaalaisten maahan pikatuonti ei ensinnäkään ole helppoa (etenkään vähänkään vaativiin tehtäviin) ja toiseksi on hieman tyhmää korvata vaikka koko korkeasti koulutettu suomalainen lennonjohtoporukka yhden lakon vuoksi täysin ulkomaalaisella (eihän heille voi tuosta vaan sitten lakon loppuessa antaa kenkääkään).

    Minusta ainoaksi keinoksi jää lakko-oikeuden rajoittaminen yhteiskunnan toiminnan kannalta avainaloiksi katsotuissa ammateissa. Tietenkään kenenkään ei ole pakko ryhtyä sähkövoimalan insinööriksi, lennonjohtajaksi, lääkäriksi, jne., jos haluaa säilyttää itsellään täyden oikeuden lakkoiluun.

    Ja siis lopuksi, tietenkin niillä aloilla, joilla pikakoulutus on mahdollista, kuten ahtaajien kohdalla käsittääkseni on, pitäisi lakko saadakin rikkoa lakkolaisten tilalle otetuilla rikkureilla. Ei ole oikein, että ne, jotka liittyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saavat määrätä niiden asioista, jotka eivät yhteen halua liittyä (muut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 5.3.2010 kello 14:47

    “Muistui mieleeni, kuinka tv-uutisissa näytettiin, miten presidentti Koivisto ajoi ihan itse autoa virkamieslakon aikana. Ei mennyt monta tuntia, kun presidentin kanslia ja linna oli rajattu lakon ulkopuolelle.”

    Linnavouti Arimo Raeste kirjoiti tästä värikkäisä muistelmissaan Parobi von Raesteen ihmeelliset seikkailut. – kesti lakon alkamisesta 3 päivää, kun virkamiesliitto rajasi Presidentinlinnan lakon ulkopuolelle – siis lyhin käytännöllien aika-. Sitä ennen Tasavallan presidentin henkilökunta vain oli aina rajattu lakon ulkupuolle virkamiesliiton hallituksen päätöksellä..

    Sitten ko rajaus pantiin (lakiin ?ja) virkehtosopimuksiin ja linnan henkilökunta sai lakko-oikeduen poistamisesta korvaukseksi 4 palkkaluokna kuoppakorotuksen. – Tämä on vapaasti muisteltua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pekka kirjoitti 5.3.2010 kello 14:51

    Osmo:

    Terävin lakkoase ei ole enää työväenluokalla vaan ylemmillä toimihenkilöillä.

    Ei kai nyt sentään? Ylemmillä toimihenkilöillä on perinteisesti tarkoitettu yksityisen sektorin akateemisesti koulutettuja (DI, ekon, ins, jne) erotuksena toimihenkilöistä (tekniset- ja konttoritoimihenkilöt). Ylempiä toimihenkilöitä edustaa hampaaton YTN (joka ei ole kai koskaan järjestänyt yhtään merkittävää lakkoa) ja toimihenkilöitä agressiivinen TU (toimihenkilöunioni).

    Ylempien toimihenkilöiden lakkoaseen terävyyttä rajoittaa heikko järjestäytymisaste ja jäsenistön asenne lakkoiluun. Vaikka joku YTN:n ryhmä saisikin aikaiseksi lakon, sen vaikutukset eivät ole läheskään yhtä dramaattisia ja nopeavaikutteisia kuin SAK:n tai TU:n lakoilla.

    Ja jos ylemmän toimihenkilön määritelmää laajennetaan perinteisestä, käsittämään myös julkista sektoria, niin eipä sielläkään juuri ole ryhmiä, joiden lakolla olisi dramaattisia vaikutuksia yhteiskuntaan (paitsi lääkärit, mutta heidän lakko-oikeuttaan on jo jossain määrin rajoitettu laajan suojelutyövelvoitteen kautta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 5.3.2010 kello 14:55

    Tiedemies: ”
    “Sensijaan nykyiselläänhän lakko-oikeus tarkoittaa, ettei työnantaja saa antaa potkuja. Tämä ei ole “oikeus” missään mielekkäässä mielessä, vaan ennemminkin työnantajalle lätkäisty velvollisuus sietää lakkoilua.”

    Onkohan näin?
    Lakon lopettamissopimuksissa yleensä lukee, että osapuolet luopuvat kaikista lakon aikana tehdyistä oikeus- ym. toimista ja jatketaan entiseen tapaan.
    Jos irtisanomisia tapahtuisi, lakon jälkeen kaikki otettaisiin töihin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
    Jos taas olisi kysymys ammattiryhmästä, jolla ei olisi voimaa saada lakko päättymään, ei se lakkoonkaan menisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. sari kirjoitti 5.3.2010 kello 14:59

    pitäisikö lakko-oikeuteen suhtautua kuten alkoholiin?

    pieni määrä viiniä on hyväksi ja aiheuttaa keskustelun vilkastumisen.

    suuri määrä aiheuttaa henkilöistä riippuen apatian tai räyhäämisen. Joka tapauksessa kun on otettu liikaa reaktionopeus laskee ja ajokyky huononee. Raja on laitettu niin alas, että kenenkään henkisesti terveen henkilön ei pitäisi ko. määrästä tulla huolimattomaksi tai tarkoituksettomasti vaarantamaan toisten hyvinvointia.

    Pitäisi olla mahdollisuus kieltää räyhäviinan juominen niiltä joilla liika viinan( lakkovallan) käyttö aiheuttaa vaaraa muiden terveydelle tms.

    Tämän lisäksi on viranomaisilla alkometrejä joilla puhalletaan peli poikki jos aiotaan liikaa nauttineena tehdä jotain joka saattaa aiheuttaa henkilölle itselleen tai muille vaaraa.

    Nyt olisi kyllä tärkeää olla antamatta viinaa niille, jota ovat luonteeltaan räyhäviinan juojia ja kehittää lakkometri johon puhaltamalla voidaan mitatä onko tullut otettua liikaa. Jos on niin ajokortti pois ja sakot. Jos uusii niin putkaan miettimään.

    Yhteiskunnan pitäisi kyllä kehittää suojakseen tämä laite, lakkometri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi kirjoitti 5.3.2010 kello 15:40

    Samuli Saarelma:

    Koko yhteiskunnan kannalta ei kuitenkaan ole järkeä kouluttaa “varamiehistöä”, joka palkattaisiin töihin vain, jos lakko pitäisi murtaa.

    Voi ihan hyvin olla, koska ei mitkään muut ratkaisut oo myöskään ilmaisia.

    Esim. Jos lennonjohtajan ammatissa on riski joutua tekemään orjatyötä, niin lennonjohtajien ammatti ei ole niin houkutteleva kuin muuten ja vähemmän ihmisiä kouluttautuu lennonjohtajiksi ja heille on siksi maksettava enemmän palkkaa verrattuna siihen, että tätä orjatyön riskiä ei ole.

    En siis väitä että tämä ehdotuksesi olisi välttämättä huono, mutta ei se ole mitenkään suoraan parempi.

    Minä olen myös valmis maksamaan kohtuullisesti siitä, että saan elää yhteiskunnassa, jossa valtiolla ei ole oikeutta orjuuttaa kanssaihmisiäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tommi Uschanov kirjoitti 5.3.2010 kello 17:23

    Esimerkiksi omasta HS-raadin vastauksestani saa olla mitä mieltä haluaa. Minusta Osmon vastaus oli sivumennen sanoen ihan hyvä ja perusteltu, vaikka itse kyllä/ei-kysymykseen hän vastasi kyllä ja minä ei.

    Mutta minusta henkilökohtaisesti on yksinkertaisesti psykologisesti mahdotonta samaistua tahoihin, jotka vapaan markkinatalouden ihanuutta joka välissä tolkuttaen vaativat markkinamekanismin tavanomaisen toiminnan rajoittamista valtion pakkotoimin, koska markkinamekanismi sattuu yksittäistapauksessa tuottamaan heidän yksityisten liiketaloudellisten intressiensä vastaisen lopputuloksen. Tämä ilmentää lähes mykistävää älyllistä epärehellisyyttä.

    Pystyisin varmaankin juuri ja juuri ymmärtämään ja hyväksymään sen, ellei työnantajapuoli olisi vain vähän aikaa sitten uhoten ja möykäten irtisanoutunut yksipuolisesti keskitetystä sopimisesta ja koko Suomen vakiintuneesta tupokeskeisestä työmarkkinakulttuurista – leimaten sen vanhentuneeksi muinaisjäänteeksi muka jostain “sosialistisesta” ja “kahlitusta” ja siten kaikkien kunnon ihmisten kammoksumasta “suunnitelmataloudesta”. Työnantajapuoli halusi siirtyä pysyvästi ja peruuttamattomasti liittokierroksiin, ja syyksi ilmoitettiin nimenomaan, että ne heidän silloisen kantansa mukaan olivat enemmän sopusoinnussa vapaan markkinatalouden pelisääntöjen kanssa. Vaikka yksistään jo ns. yleinen elämänkokemus tiesi kertoa, että sitä kautta työntekijäpuolen vaatimukset räjähtävät ennen pitkää käsiin, ja poikkeuksellisen pahasti nimenomaan yhteiskunnan toiminnalle olennaisilla avainaloilla. Pilkka sattuu nyt EK:n omaan nilkkaan todella spektakulaarisella tavalla.

    (Ideologisesti kielletty ajatus: Miksi tyytyä pelkkään lakiin yksittäisen alan pakkosopimisesta, miksei säätää saman tien lakia pakkotuposta? Jos kerran tilanne on niin paha ja akuutti ja kriittinen ja traaginen kuin näiden keskustelujen maalailuissa annetaan ymmärtää, niin asian voisi sitä kautta hoitaa kertaheitolla järjestykseen eikä jäädä hermoillen odottelemaan seuraavan ja sitä seuraavan työntekijäryhmän lakkoilua.)

    Ei ole oikein, että ne, jotka liittyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saavat määrätä niiden asioista, jotka eivät yhteen halua liittyä (muut).

    En sano, että tämä on ainoa argumentti, joka lakko-oikeuden rajoittamisen puolesta voidaan esittää – mutta jos se hyväksytään päteväksi argumentiksi, niin se perustelee kyllä saman tien, miksi paljon muutakin pitäisi kieltää. Vaikka nyt poliittisista puolueista alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Samuli Saarelma kirjoitti 5.3.2010 kello 18:04

    Artturi:”Esim. Jos lennonjohtajan ammatissa on riski joutua tekemään orjatyötä, niin lennonjohtajien ammatti ei ole niin houkutteleva kuin muuten ja vähemmän ihmisiä kouluttautuu lennonjohtajiksi ja heille on siksi maksettava enemmän palkkaa verrattuna siihen, että tätä orjatyön riskiä ei ole.”

    Niin, siihen avainryhmien lakko-oikeuden rajoitukseen pitää tietenkin yhdistää se, että heille lakko-oikeuden puutteesta huolimatta maksetaan kohtuullisen hyvää palkkaa suhteessa työn vaativuuteen. Enpä sanoisi esim. lääkärien elävän orjatyössä, vaikka heidän lakko-oikeuttaan onkin rajoitettu suojatyövelvoitteella, vaan kyllä he kuuluvat yhteiskunnan parhaiten palkattuun joukkoon.

    Ymmärrän, että sinulle on ideologisesti vaikea hyväksyä tällaisia sosialistisia ratkaisuja (palkka päätetään käytännössä muilla kuin markkinamekanimeilla), mutta ei se kannattamasi toinen vaihtoehtonikaan (varamiehistön koulutus) ole sosialismista vapaa, vaan jonkun pitää sekin kustantaa.

    Vapaaehtoisesti ei kukaan varmaan halua omaa aikaansa kuluttaa siihen, että kouluttautuu työhön, jota ei tule tekemään kuin ehkä muutaman kuukauden vuosikymmenessä, jos sitäkään. Tätä ei myöskään maksa se työnantaja, koska hänellehän ei kaadu kaikki lakkoilun kustannukset. Jos vastuuta ei kanneta kollektiivisesti, kannattaa jokaisen olla vapaamatkustaja, eli olla osallistumatta varasysteemin kustannuksiin ja sitten kuitenkin hyödyntää sitä hätätilanteessa.

    Mitä tuohon käyttämääsi “orjatyö”-termiin tulee, niin en sanoisi sitä vielä orjatyöksi, että joutuu tekemään työtä ja saa siitä ihan kohtuullista palkkaa (vaikka ei nyt puhuttaisikaan noista lääkäreistä, vaan jostain matalammin palkastusta ryhmästä). Vasta joidenkin asevelvollisten varusmiespalvelun kohdalla voi alkaa puhua tästä. Siinä oikeasti joutuu pakolla tekemään työtä ilman millään mittarilla reilua korvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Samuli Saarelma kirjoitti 5.3.2010 kello 18:22

    Tommi:”Mutta minusta henkilökohtaisesti on yksinkertaisesti psykologisesti mahdotonta samaistua tahoihin, jotka vapaan markkinatalouden ihanuutta joka välissä tolkuttaen vaativat markkinamekanismin tavanomaisen toiminnan rajoittamista valtion pakkotoimin, koska markkinamekanismi sattuu yksittäistapauksessa tuottamaan heidän yksityisten liiketaloudellisten intressiensä vastaisen lopputuloksen. Tämä ilmentää lähes mykistävää älyllistä epärehellisyyttä.”

    En tiedä, kehen nyt viittaat noilla “tahoilla”. Minusta valtion pakkotoimin pitää rajoittaa vain sellaista lakkoilua, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Täällä on mainittu jo sähkön tuotanto ja terveydenhuolto. Minusta näiden keskeyttämisellä on yhteiskunnalle paljon merkittävämpiä vaikutuksia kuin vain se, että joku kärsii liiketaloudellista tappiota.

    Jos talvella katkaistaan sähköt, niin ihmisiä alkaa kuolla sähkölämmitettyihin koteihinsa. Jos sairaalat ja terveyskeskukset suljetaan, niin seurauksena on siitäkin ruumiita.

    Kuten jo mainitsin, suhteellisen helposti korvattavien ahtaajien kohdalla ei tarvita valtion pakkotoimia. Siinä riittää käytännössä se, että lopetetaan valtion pakkotoimet, joiden avulla lakkolaiset saavat estettyä työnantajaa irtisanomasta heitä ja palkkaamasta uutta porukkaa tilalle.

    Minun kirjoittamaani:”Ei ole oikein, että ne, jotka liittyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saavat määrätä niiden asioista, jotka eivät yhteen halua liittyä (muut).”
    Tommi vastasi:”En sano, että tämä on ainoa argumentti, joka lakko-oikeuden rajoittamisen puolesta voidaan esittää – mutta jos se hyväksytään päteväksi argumentiksi, niin se perustelee kyllä saman tien, miksi paljon muutakin pitäisi kieltää. Vaikka nyt poliittisista puolueista alkaen.”

    En ymmärrä, miksi tämä tarkoittaisi puolueiden kieltämistä. Kyllähän eduskuntaan voi päästä päättäjäksi, vaikka ei olisi puolueen jäsenkään.

    Vai tarkoitatko yleisesti kollektiivista päätöksentekoa (vastakohtana täydelle anarkialle)? Ok, siinä tapauksessa kommenttisi on validi, mutta sitten istut kyllä juuri siellä ääriliberaalien kelkassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Paavo Häikiö kirjoitti 5.3.2010 kello 19:12

    Maailma alkaa olla EU-laajuinen. Ei tarvitse olla omaa varahenkilöstöä Suomessa välttämättä. Nytkin Containersships ahtaa minkä ehtii ja on luvannut tuoda muualta EU:sta väkeä lisää jos lakko pitkittyy.

    Jonoksi asti kuulemma ahtaajaksi haluavia.

    Maailma on muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 5.3.2010 kello 19:43

    Lakko-oikeus on sen verran pyhä asia, etten ihan äkkiä ymmärrä syytä rajoittaa oikeutta. Epävirallinen itsesäätely toimii tässä ahtaajien tapauksessa aivan varmasti, koska he tietävät töiden ulkoistuvan virolaisille ja puolalaisille, jos lakko on liian pitkä.

    Näin on käynyt jo telakoilla. Tosin telakkatyön ulkoistamista puolalaisille on edesautettu Turun veroviraston mielenkiintoisilla verolakien tulkinnoilla. 😉 Tulkinnat ovat tehneet juuri kuten työnantajat ennustivat, suomalaisella työvoimalla ei voiteta urakkatarjouksia ainakaan Suomessa.

    Kokonaisuudessaan kannattaa seurata eurooppalaisia tilastoja. Suomessa suoritustason tehtävistä maksetaan korkeampia palkkoja kuin muualla EU:ssa. Asiantuntijat ja johtajat taas tienaavat selvästi vähemmän. Tilanne ei vapailla työmarkkinoilla ole kestävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 5.3.2010 kello 19:45

    Samuli Saarelma: “Minusta valtion pakkotoimin pitää rajoittaa vain sellaista lakkoilua, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Täällä on mainittu jo sähkön tuotanto ja terveydenhuolto. Minusta näiden keskeyttämisellä on yhteiskunnalle paljon merkittävämpiä vaikutuksia kuin vain se, että joku kärsii liiketaloudellista tappiota.”

    Tämä selvä.
    Mutta taustalla on pelko siitä, että ns. avainryhmiksi katsotaan pikkuhiljaa milloin mikäkin sopivaksi katsottu ammattiryhmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 5.3.2010 kello 20:00

    Suomi lienee periaatteessa markkinatalousmaa. “Markkinat” määräävät yksilön ja yhtiön menestyksen. Ja tämä lienee liki yleisesti hyväksytty.

    Nyt Ek vaatii lakkokieltoa. Toisin sanoen työntekijöiltä viedään pois mahdollisuus käyttää omalta kannaltaan painavinta keinoa ajaa asiaansa. Se tarkoittanee sitä, että joku muu, kuin markkinat määrittää oikean palkan avainalojen työntekijöille. Kuka?

    Ajatus on uusi, mutta sietänee lähemmän tarkastelun. Onko muita etuja, joiden määrittäminen pitäisi jättää muiden kuin markkinoiden ratkaistavaksi.Kait kaikki tarpeet tulisi käsitellä yhtäaikaa. Miten olisi Valtion yhtiöiden johdon palkat ja palkkiot? Miten olisi yleensä yhteiskunnalle tarpeellisten tai välttämättömien yhtiöiden ja yritysten johdon palkat ja palkkiot?

    Keskustelua on käyty ainakin pankkien optioista. Tavallisesta ihmisestä nämä korvaukset ovat usein tähtitieteellisiä. Nordean optioita Ruotsin valtio on pyrkinyt poistamaan. Menestys ei ole kovin vakuuttavaa. Suuren osakkeenomistajan (Ruotsin valtion) toiveen optioiden poistamisesta on torpannutn Suomen valtion pääosin omistaman yhtiön edustajana Wahlroos. Wahlroos edustanee juuri samoja piirejä, jotka ajavat lakko-oikeuden kieltämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paavo Häikiö kirjoitti 5.3.2010 kello 20:57

    Puolueeton tarkkailija ei nyt ole ihan puolueeton.

    Käsittääkseni kyse on laittomista lakoista eikä laillisista lakoista. En ole ainakaan huomannut, että jossain olisi käyty keskustelua laillisten lakkojen rajoittamisesta.

    Laittomien lakkojen salliminen nykyisellä rangaistuskäytännöllä ei voi olla oikein. Mielestäni on ihan oikein, että sinne vaaditaan kovempia taloudellisia sanktioita ja vahingonkorvausvelvollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markkinatalousko määrää? kirjoitti 5.3.2010 kello 20:59

    Puolueeton tarkkailija

    “Nyt Ek vaatii lakkokieltoa. Toisin sanoen työntekijöiltä viedään pois mahdollisuus käyttää omalta kannaltaan painavinta keinoa ajaa asiaansa. Se tarkoittanee sitä, että joku muu, kuin markkinat määrittää oikean palkan avainalojen työntekijöille. Kuka?”

    Markkinat eivät kai tällä hetkellä nimenomaan määrää oikeata palkkaa avainalojen työntekijöille. Ja tämä siksi, että työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa oikuttelevia työntekijöitään ja/tai palkata tilalle uusia ehdoilla jotka olisivat kohtuullisia vallitsevaan markkinatilanteeseen nähden. (Minimi)palkan ja edut sääntelee työehtosopimus, joita liitto ja kollegat vahtii haukan lailla. Puolentoista vuoden irtisanomisaika on aivan kohtuuton vaatimus työnantajalle varsinkin alalla, jonka työtilanne voi vaihdella hyvinkin nopeasti ja suuresti suuntaan tai toiseen. Ja saunalisät ym. muut kummallisuudet kuulostaa jo suuhunkin niin naurettavilta, että luulisi, että 2000 luvulla ei enää voisi edes puhua moisista.

    Jos tuotteiden kysyntä tai hinnat laskee työnantaja ei voin hinnoitella myös työtä sen mukaan mitä siitä kannattaisi maksaa. Ennemmin pitää ajaa vaikka firma konkurssiin ja työntekijät kortistoon. Ja tämä on AY-liikkeen mielestä aivan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Austrian kirjoitti 5.3.2010 kello 21:00

    Työnantajalla pitäisi olla oikeus palkata laittoman lakon aikana tai ammattiliiton kanssa sovitun sopimuksen päättymisen jälkeen muita liittoon kuulumattomia työtä haluavia firmaansa töihin ilman rajoituksia.

    Lakko sopimuksen voimassaoloaikana tarkoittaisi työntekijöiden oma-aloitteista irtisanoutumista jos he ovat päättäneet noudattaa liittonsa ohjeita.

    Kunnissakin pitäisi kriittisesti katsoa läpi eri tehtäviin liittyvät muodolliset vaatimukset.

    On tietysti naurettavaa puhua lakko-oikeuden kieltämisestä tai valtion puuttumisesta työmarkkinoihin. Asiat sujuisivat paremmin jos työnantajalle vain annettaisiin enemmän vapautta. Jos liitto onnistuu painostamaan työnantajaa hyväksymään erilaisia myönnytyksiä suhteessa työntekijöihin niin asia olisi ok. Työnantaja on tehnyt sopimuksen ja saa vastineeksi työvoimaa liitolta.

    Enemmän vapautta molemmille tehdä siinä tilanteessa riittävän hyväksi näkemiään sopimuksia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Sylvesteri kirjoitti 5.3.2010 kello 23:02

    Ensinnäkin laittomuuksista pitäisi räpsähtää kunnon sanktiot. On täysin naurettavaa että samat liitot ovat viikosta toimeen työtuomioistuimessa samoista rikkomuksista ja mitään ei tapahdu.

    Toiseksi, millään yksittäisellä avainryhmällä ei pidä olla mahdollisuutta pistää koko Suomea polvilleen. Jos tämmöinen mahdollisuus on, ennemmin tai myöhemmin joku käyttää sitä hyväkseen.

    Kolmanneksi, mikäli jonkun tehtaan toiminta keskeytyy lakon vuoksi, kyseessä on force majoure-tilanne ja palkanmaksun pitäisi keskeytyä välittömästi. Nythän työsopimuslaki velvoittaa jatkamaan palkanmaksua seitsemän päivää. Tämä on täysin järjenvastainen säännös, kyllähän minun mielestäni työntekijöiltä pitäisi odottaa solidaarisuutta, eikä rokottaa lakkojen takia tapahtuvia seisahduksia työnantajan pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. MIVa kirjoitti 5.3.2010 kello 23:48

    Ei kai mikään nykyäänkään estä työnantajaa palkkaamaan uusia työntekijöitä mistä tahansa EU-maasta lakon aikana? Ongelmia vain tietysti syntyy aika paljon. Majoitus, kieli, suhde vastapuoleen, “rikkureiden” turvallisuus jne. Saatan kyllä ennakoida, että ulkomaalaisten määrä ahtaajissa tulee kasvamaan ja Loimaan kassa saa lisää jäseniä, ellei jäsenyys ole kielletty ulkomaalaisilta. Ahtaajien ansiotaso tuntuu sellaiselta, että halukkaita ulkomailta varmasti löytyy. Heillehän on maksettava sopimuksen mukainen palkka, vaikka tulisivatkin halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riccado kirjoitti 5.3.2010 kello 23:58

    Miksi EU ei kiellä ammattiliittoja kartellilainsäädännön vastaisina? Miksi työnantajat, esimerkiksi asfalttifirmat eivät saa sopia yhteisistä hinnoista mutta työntekijät, esimnerkiksi ahtaajat saavat?
    Voisinko minä perustaa yrityksen, joka välittää ahtaajia satamiin alhaisemmalla korvauksella, vaikkapa nyt aluksi n. 40 000 €:n vuosipalkalla, kun nykyinen ahtaajien vuosipalkka on n. 47 000 €? Voiko joku tämän estää? Kohta se on ainakin mahdotonta, jos työnantaja joutuu maksamaan irtisanotulle vuoden palkan. Mafia on rantautunut Suomeen eikä EU sano mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 6.3.2010 kello 8:20

    Minusta lakko-oikeutta ei tarvitsisi rajoittaa, kunhan tehtäisiin lailliseksi se, että työnantaja voisi kiertää lakon, eikä ole pakko maksaa palkkaa noissa tilanteissa, joita Sylvesteri kuvailee. Eivät pakkotyöt kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jaakko Särelä kirjoitti 6.3.2010 kello 10:10

    Ei kai lakon aikana lisätyövoiman palkkaaminen olekaan ongelma. Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun lakko päättyy ja lakossa olevat palaavat töihin. Tällöin työnantaja ei pääse eroon vanhasta eikä uudesta porukasta. Uudesta ei pääse eroon, koska lakon päättyminen ei ole irtisanomisperuste (työnantaja tietää, että lakko joskus päättyy) ja vanhasta ei pääse, koska on juuri palkattu uutta (tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät täyty). Määräaikaiseksi työnantaja varmaan voisi kyllä palkata porukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jaakko Särelä kirjoitti 6.3.2010 kello 10:26

    Täällä (saattoi olla joku toinen ketjukin) joku esitti, että työantaja voisi noin vain irtisanoa työntekijöitä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja palkata samoihin hommiin vuokratyövoimaa joustavammilla ehdoilla. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos uusi työvoima tekee samoja tehtäviä, tuotannolliset syyt eivät täyty. Ja jos uusi työvoima maksaa saman verran taloudelliset syyt eivät täyty.

    Eri asia on, jos vuokratyövoima on halvempaa. Silloin työnantaja voi korvata pysyvää työvoimaa vuokratyövoimalla. Se tarkoittaa sitä, että työnantaja tulee mielestään toimeen huonommalla henkilökunnalla. Ja minusta sillä pitäisi olla siihen oikeus, vaikka lyhytaikaisen osaamattomamman henkilöstön pitäminen ei kyllä välttämättä ole mitenkään järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kari kirjoitti 6.3.2010 kello 10:41

    Tommi Uschanov:

    Mutta minusta henkilökohtaisesti on yksinkertaisesti psykologisesti mahdotonta samaistua tahoihin, jotka vapaan markkinatalouden ihanuutta joka välissä tolkuttaen vaativat markkinamekanismin tavanomaisen toiminnan rajoittamista valtion pakkotoimin, koska markkinamekanismi sattuu yksittäistapauksessa tuottamaan heidän yksityisten liiketaloudellisten intressiensä vastaisen lopputuloksen. Tämä ilmentää lähes mykistävää älyllistä epärehellisyyttä.

    Mitä pitäisi sitten ajatella sellaisen henkilön älyllisestä rehellisyydestä, joka ensin omassa päässään muodostaa “tahoja, jotka joka välissä tolkuttavat markkinoiden ihanutta” ja sitten väittää näiden samojen “tahojen” vaativat mm. ihmisten vapauden (lakkoilu) rajoittamista?

    Minä koen myös psykologisesti mahdottomana samaistua näiden “tahojen” harjoittamaan pikkulasten syömiseen!

    Kysehän on siitä, että työnantajien vapauksia on rajoitettu; ei saa esimerkiksi antaa kenkää tyypille, joka ei tule töihin, koska kyseessä on “lakko”. Oikea ratkaisu ei noin lähtökohtaisesti ole rajoitusten lisääminen, vaan niiden vähentäminen. Lakkoon saa kuka tahansa mennä, joko porukalla tai yksin, mutta työnantajalla ei pidä olla mitään velvollisuutta moista touhua katsella.

    Minusta erilaisten “työvelvotteiden” tms. säätely on de facto ihmisten orjuuttamista, mikä tietenkin on lähtökohtaisesti väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaista voitaisi joissain olosuhteissa tehdä. Esimerkiksi silloin kuin kyseessä on laillisen yhteiskuntajärjestyksen kaataminen (tämä lienee ainoa relevantti argumentti esim. asevelvollisuudelle) tai ihmisten tosiasiallinen tappaminen (joihin Sampo Smolander viittasi). Ja silloinkin pitäisi vakavasti punnita myös muita vaihtoehtoja.

    Samuli Saarelma:

    Ei ole oikein, että ne, jotka liittyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saavat määrätä niiden asioista, jotka eivät yhteen halua liittyä (muut).

    Tommi Uschanov:

    En sano, että tämä on ainoa argumentti, joka lakko-oikeuden rajoittamisen puolesta voidaan esittää – mutta jo0+iojse hyväksytään päteväksi argumentiksi, niin se perustelee kyllä saman tien, miksi paljon muutakin pitäisi kieltää. Vaikka nyt poliittisista puolueista alkaen.

    Tuohan ei nähdäseni ole minkäänlainen argumentti “lakko-oikeuden” (mitä sillä sitten tarkoitetaankin) puolesta tai sitä vastaan, vaan toteamus siitä, että on oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, jos jotkin tahot tekevät keskenään sopimuksia, jotka velvoittavat myös muita.

    Tässä tapauksessa siis työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt sopivat työehdoista keskenään (mikä on ihan ok) ja velvoittavat yleissitovuudella myös kaikki muut niitä sopimuksia noudattamaan (mikä todellakaan ei ole ok).

    Mikään ei tietenkään muodollisesti estä Eduskuntaa siirtämään lainsäädäntövaltaansa vaikkapa Paaville, EK:lle tai SAK:lle, mutta minusta se ei ole hyväksyttävää.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tiedemies kirjoitti 6.3.2010 kello 13:13

    Uudesta ei pääse eroon, koska lakon päättyminen ei ole irtisanomisperuste (työnantaja tietää, että lakko joskus päättyy) ja vanhasta ei pääse, koska on juuri palkattu uutta (tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät täyty). Määräaikaiseksi työnantaja varmaan voisi kyllä palkata porukkaa.

    Niin, miksi muka lakkoilu ei voisi olla irtisanomisperuste? Lakkoilijahan ihan ekplisiittisesti rikkoo työsopimustaan.

    Ongelmana tässä on yleissitovuus, siis se, että ammattiliitot ja työnantajajärjestöt voivat päättää sekä työntekijöiden että työnantajien puolesta, miten toimitaan, vaikka nimenomaninen työnantaja tai työntekijä eivät järjestöön kuuluisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi kirjoitti 6.3.2010 kello 14:00

    Kari oot liekeissä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Hannu kirjoitti 6.3.2010 kello 14:20

    Tommi Uschanov on kyllä oikeassa tupon suhteen, ja olen pettynyt, ettei Soininvaara kiinnitä tähän argumenttiin mitään huomiota. Kyseessä on kuitenkin todetusti tehokas “itsesäätely”, joka hillitsee liittokohtaisia ylilyöntejä niin palkkavaatimuksissa kuin lakkoilussa. Se ei vaadi myöskään valtion puuttumista vakiintuneeseen sopimiskulttuuriin, joka vahvistaa molempien työmarkkinaosapuolien tunnetta etujen yhtenevyydestä (ainakin verrattuna nyt syntyneeseen tilanteeseen). Tästä on kirjoittanut muistaakseni Kiander (ja kumppanit) osuvasti Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä n. vuosi (?) sitten.

    Lakko-oikeuden rajoittamisessa jonkinlaisella yleisellä yhteiskuntavaaraperusteella on myös laintulkinnan kannalta olemassa vaara kaltevasta pinnasta. Abstraktiin yleiseen etuun perustuvat legaaliset muotoilut ovat enemmän tai vähemmän herkkiä poliittisille ja muille mielipidesuhdanteille, jolloin vaikeina aikoina tehdään ratkaisuja rajoittavampaan suuntaan. Tätä pahentaa oikeudelliseen ratkaisutoimintaan vahvasti liittyvä ennakkotapausvaikutus: tämäntyyppisissä säännöissä tehtyä tulkintalinjaa on hyvin vaikea siirtää takaisin lepsumpaan suuntaan, sillä sitovat prejudikaatit yleensä luettelevat jo kielletyiksi toimiksi tai tilanteiksi luokiteltuja asiaintiloja.

    Yleensäkin pitäisi olla hyvin, hyvin varovainen lähdettäessä puuttumaan sopimisjärjestelmään, joka on ollut voimassa vuosikymmeniä ja jonka vaikutus kaikkeen harjoitettuun politiikkaan on ollut varsin merkittävä 40-50-luvulta lähtien. Kuka osaisikaan sanoa, mikä on täsmällisesti ollut järjestelmän rooli ennenkuulumattoman hyvinvoinnin ajanjakson synnyssä Pohjoismaissa tänä aikana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Austrian kirjoitti 6.3.2010 kello 14:23

    Työnantajan ja liiton pitäisi pystyä myös tekemään ns. closed-shop sopimus, eli että vain liittoon kuuluvia palkataan työhön. Toki työnantaja on tyhmä jos menee tuollaisen sopimuksen tekemään…

    Yhteiskunnassa pitäisi ottaa erilaiset vapaudet nykyistä paremmin huomioon. Positiivinen vapaus ei ole vapautta ollenkaan, koska siinä esitetään muita kohtaan perusteettomia vaatimuksia.

    Arvoja ei voi tietenkään johtaa tosiasioista eikä jonkun muunlaisiin arvoihin uskovan tarvitse hyväksyä liberalismin perusperiaatteisiin kuuluvia sopimusvapautta, yksilön itsemääräämisoikeutta yms. perusvapauksia tietyissä rajoissa.

    J.S Mill olisi ehkä todennut tähän että “Proof of the pudding is in the eating of it”..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tvaara kirjoitti 6.3.2010 kello 14:45

    Jos yleissitovuus koetaan ongelmaksi, kannattaa lehteillä jistoriankirjoja muutamaa aikaa taaksepäin nähdäkseen, miten lakkoja käsiteltiin aikoina, jolloin niillä ei koettu olevan lain suojaa. Ja miten tämä kaikki vaikutti asioihin noin yleensä ja/tai miltä moinen vaikutta nykypäivän perspektiivistä tiirailtuna.

    Ei tosin oel ensimmäinen kerta, kun fiksun oloiset ihmiset päättävät ryhtyä keksimään pyörää uudestaan.

    Onhan se toki ärsyttävää, että pieni ryhmä ali-koulutettuja duunareita pistää kuljetukset jäihin ja saa vielä tolkutonta liksaa tästä kaikesta. Palkkaansa he eivät tosin ole saaneet hilatuksi ylös pelkästään olemalla talouden solmukohdassa, vaan myös siksi, että kyseiset palkat ovat olleet mitätön kustannus talouden kasvaessa läpi kattojen. Vaan sitten kävi niin kuin ei pitänyt ja yllättäen kasvulla olikin rajat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kenlie kirjoitti 6.3.2010 kello 15:30

    “Lakko-oikeus” pitäisi sopeuttaa euron käyttöönottoon. Ennen euroa oli mahdollista -konsensushengesssä – palauttaa lakoissa menetetty kilpailukyky devalvoinneilla, enää niin ei ole.

    Toinen kiinnostava ilmiö on talousoptimismin vaikutus eri ammattiryhmiin.

    Kun yksityistä kulutusta pukataan vauhtiin levittämällä ylioptimistisia odotuksia tulevaisuudesta, voikin käydä niin, että optimismin ottavat vakavimmin ne erityisryhmät, jotka ovat parhaassa asemassa tulevan kasvun ulosmittaamiseen.

    No, jäänmurtajien savumerkkisähköttäjät tuskin ryhtyvät lakkoon satamalakon aikana. Tai kuka tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Austrian kirjoitti 6.3.2010 kello 16:20

    Poliisin tai armeijan käyttäminen lakon tukahduttamiseen on luonnollisesti väärin, mutta samoin on myös työnantajan omaisuuden vahingoittaminen tai kulun estäminen tämän tehtaaseen/tuotantolaitokseen. Liittoon kuulumattomilla pitäisi olla täysi oikeus mennä töihin jos he haluavat.

    Ahtaajien palkkojen kehitys on ollut pientä suhteessa julkisen sektorin virkamiesten ansiokehitykseen 2000-luvulla. Tästä on oltu hiljaa luonnollisista syistä koska esim. kokoomus on hyvätuloisten toimihenkilöiden puolue suurimmassa määrin.

    Luulisin että nimenomaan helsinkiläiset virkamiesperheet ovat irtautuneet taloudellisesta todellisuudesta.

    Missään ei pidä maksaa koulutuksen perusteella, vaan ainoastaan sellaisen kyvykkyyden, jolla on kysyntää.

    Julkisella sektorilla pitäisi alentaa palkkoja ja vapauttaa miehet yksityiselle sektorille tuottamaan vientieuroja. Naisille riittäisi vähempikin koska heillä on sitten perheessä mies ansiontuojana. Tämän todistamiseen riittää ainoastaan se tosiasia, että koulututetut naiset vaativat kumppanikseen valittavalta mieheltä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. juge kirjoitti 6.3.2010 kello 20:32

    Lakko-oikeutta ei tarvitse rajoittaa.

    Sen sijaan pitäisi luopua yleissitovista työehtosopimuksista, mikä aiheuttaisi sen että liikaa kiristäneen avainryhmän tilalle voisi tulla työpanoksensa järkevämmin hinnoittelevia työntekijöitä.

    Toisekseen pitäisi säätää oikeasti tuntuvat rangaistukset laittomista lakoista: aloiteaan nyt vaikka 10 miljoonan maksimisakoista ja täysimääräisestä vahingonkorvausvelvoitteesta. Alkaisi tuntumaan isommankin liiton taseessa.

    Lisäksi poliittiset lakot ja myötätuntolakot pitäisi kieltää työrauhan aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Riccado kirjoitti 6.3.2010 kello 23:45

    Austrian:
    “Missään ei pidä maksaa koulutuksen perusteella, vaan ainoastaan sellaisen kyvykkyyden, jolla on kysyntää.
    Julkisella sektorilla pitäisi alentaa palkkoja ja vapauttaa miehet yksityiselle sektorille tuottamaan vientieuroja.”

    Miten vientieuro eroaa kotimaisesta eurosta? Esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin päivähoidolle on kysyntää mitä suurimassa määrin. (Voisivat joskus mennä lakkoon ja pysäyttää monen työssäkäyvän arjen, välitön vaikutus ainakin meidän perheessä on ahtaajien lakkoa suurempi. No, tätä en suosittele.) Miksi vaikkapa kaikenlaisen Kiinalaisen muovisen krääsän kuskaaminen maailmankolkasta toiseen on kannatettavaa vientiä, jota ilmeisesti Suomessakin pitäisi edistää (muuttajat muuttaen), mutta vaikkapa veroina maksettava hyvä koululaitos on vain kustannus. Ero on vain maksutavassa. Ihmiset, jotka ajattelevat, että vain viennistä saatava euro on hyödyksi kansantaloudelle, elävät mennyttä maailmaa. Itse suosin aineettomia hyödykkeitä (no, mikään ei ole täysin aineeton) kuten vaikkapa klassisen musiikin konsertteja tai kirjastolaitosta. Olen minä kansantaloustieteeni, Ricardoni, lukenut, mutta jos kotimarkkinoilla pärjää, niin mihin tarvitaan niitä vientieuroja? Toki viennin ja tuonnin on oltava tasapainossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Raimo K kirjoitti 7.3.2010 kello 0:15

    No, lakko-oikeuden rajoittaminen merkitsisi pakkotyön/työpakon määräämistä ja se nyt ei tunnu sopivan yhteen vapaan markkinatalouden ja demokratian kanssa. Sehän tarkoittaisi sitä, että työntekijän pitäisi myydä työnsä hintaan, jonka joku ulkopuolinen määräisi. Eipä yritystenkään hinnoittelua näin määrätä.
    Ja tässä lakossa ei ole ensisijaisesti kysymys työn hinnasta, vaan periaatteesta – voiko työnantajaliitto sopia asiasta, jota EK ei hyväksy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Sylvesteri kirjoitti 7.3.2010 kello 18:32

    Raimo K
    “No, lakko-oikeuden rajoittaminen merkitsisi pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Raimolla käynnistyy kyllä aina tuo punapuppugeneraattori täydellä voimalla. Kohta varmaan mm. laittomien lakkojen korvauskäytännön tuntuva korottaminen johtaa duunareiden teloituksiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Shakeem kirjoitti 7.3.2010 kello 19:22

    Lakko-oikeuden tarkastelussa tärkeää on joko työehtojen parannus vaatimus tai seikka, jota vastaan lakolla puolustaudutaan.

    Minusta Suomessa ei pitäisi juurikaan palkkakysymyksien vuoksi ajautua lakkoon. Pakkosovittelulakia toimivampi voisi olla palkkasovittelulaki, jossa olisi – nyt tulee kirosana – “tupomaisia” piirteitä. Niin sanotusta yleisestä linjasta merkittävästi ja ilman hyväksyttäviä perusteita poikkeaminen johtaisi välimiesmenettelyn kaltaiseen pakkosovitteluun, jonka lopputulokseen molempien osapuolten olisi pakko suostua.

    Nykyiset työtaistelut eivät kuitenkaan käytännössä koskaan enää liity palkkaan, vaan muihin seikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 7.3.2010 kello 19:24

    Totta kait yhteiskunnalla pitää olla oikeus määrätä maan työntekijän palkka. Sehän on jopa yhteiskunnan velvollisuus. On täysin väärin kuvitella, että itse työntekijä tai hänen liittonsa olisi jotenkin oikeutettu ottamaan kantaa asiaan. Asia on mitä suurimmassa määrin koko yhteikuntaa koskeva. Ja asian kaikinpuoleisen varmistuksen ja tasa-arvon vuoksi kyseistä palkkaa pitää työnantajan todella noudattaa. Kaikki muutokset suurempaan tai pienempään suuntaan olkoot ankarasti rangaistavia. Rangaistavia ovat tietysti myös kaikki optiot, bonukset ja korvaukset sekä yleensä palkanlisät tai vähennykset.

    Vastaavasti on työllisyys koko yhteiskuntaa koskeva. Työttömyys pienentää kansantuloa, huonontaa yhteiskunnan tuloja ja jopa saattaa aiheuttaa ongelmia työttömäksi joutuville. ON täysin luonnollista, että kukaan ei saa irtisanoa tai lomauttaa työntekijöitä oman tahtonsa mukaa. Yhteiskunnalla pitää olla viimeinen sana tälläisessä toiminnassa. Sama puolueeton elin, joka määrittää työntekijöiden palkat, määrittäköön myös irtisanomisoikeudet.

    Puolueettomaksi elimeksi sopisi erinomaisesti EU jo siksi, että sillä on palveluksessaan mitä moninaisempia töitä tekevä asiantuntijakaarti. Tunnetusti se tietää myös oikeat palkkatasot palveluksessaan oleville.

    Ja Suomen Tasavallan nimi muutettakoon Kommunistiseksi Suomen Tasavallaksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Samuli Kaisis kirjoitti 7.3.2010 kello 19:32

    Syltty:
    Ei Raimon pointti ole mitään puppua.
    Miksi ihmeessä hinnan määrääminen ulkopuolelta olisi yhdessä asiassa (työn hinta) oikeutettua, mutta toisessa ei (yritysten myymät tuotteet).

    Ja tällä palstalla tuntuu joskus joillain olevan käsitys, että työn “vaativuuden” (tai jopa koulutustason) pitäisi määrätä palkka… näin ei ole nytkään, eikä sellaiseen voida mitenkään mennä.
    Tietenkin avainryhmät pystyvät hinnoittelemaan työpanoksensa kovemmaksi kuin muut. Sellaista se on, myös muiden kuin palkkojen osalta.

    Ennen pitkää markkinatalous tietenkin korjaa vääristymät, mutta siihen voi kulua kauankin. Joidenkin avainryhmien osalta korjausliikettä odotellaan edelleen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Sylvesteri kirjoitti 7.3.2010 kello 20:36

    Samuli Kaisis

    Siis häh?

    “Miksi ihmeessä hinnan määrääminen ulkopuolelta olisi yhdessä asiassa (työn hinta) oikeutettua, mutta toisessa ei (yritysten myymät tuotteet).”

    Sitä minäkin ihmettelen. En vain oikein näe sitä ajatuskulkua, jossa kartellien nitistäminen johtaa pakkotyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Raimo K kirjoitti 8.3.2010 kello 9:32

    Raimo K
    “No, lakko-oikeuden rajoittaminen merkitsisi pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Sylvesteri: “Raimolla käynnistyy kyllä aina tuo punapuppugeneraattori täydellä voimalla. Kohta varmaan mm. laittomien lakkojen korvauskäytännön tuntuva korottaminen johtaa duunareiden teloituksiin…”

    Eipäs nyt liioitella. Sylvesteri on aktiivisesti unohtanut niin kaukaisen asian kuin TEHYn työtaistelun. Oliko kokoomusjohtoinen työtaistelu liian punainen?
    Kartellin nitistämisestäkään ei ollut kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Shakeem kirjoitti 8.3.2010 kello 12:17

    Tiedemiehellä oli oiva huomautus sietämisvelvollisuudesta, joka on liitoksissa lakko-oikeuteen.

    Tähän neuvotteluinstituutioon, johon siis liittyy lakko-oikeus, liittyy myös työnantajan hiukan vastaava oikeus. Työnantajapuoli voi työehtosopimuksen umpeuduttua antaa työsulkuvaroituksen (2 viikkoa etukäteen) ja keskeyttää tämän nojalla palkan maksamisen ja estää työntekijöitä tulemasta töihin. Metsäteollisuus painosti po. keinolla menestyksekkäästi paperiteollisuuden työntekijäpuolen työehtosopimuksen heikennyksiin.

    Työsulkutapauksessa sietämisvelvollisuus on työntekijäpuolella. Heidän työsopimuksensa ovat voimassa ja he ovat sen nojalla oikeutettuja työhön ja vastikkeeseen työstä. Jos työsopimuksien ehtojen minimitason määrittävä työehtosopimus umpeutuu, työnantajapuoli voi välttää työsopimuksista seuraavat velvoitteensa työsulun avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Syltty kirjoitti 8.3.2010 kello 12:24

    Suojatyö-pykälää voidaan kyllä ihan hyvällä syyllä pitää pakkotyönä, mutta ainakin tässä threadissa on puhuttu ihan erilaisista toimenpiteistä. Esimerkiksi Tiedemiehen heittämä lakkoilu irtisanomisperusteena toimii täysin päinvastoin kuin pakkotyöhön määrääminen, potkujen jälkeen kun ei tarvitse tehdä enää ollenkaan töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Samuli Saarelma kirjoitti 8.3.2010 kello 14:12

    Kari:”Lakkoon saa kuka tahansa mennä, joko porukalla tai yksin, mutta työnantajalla ei pidä olla mitään velvollisuutta moista touhua katsella.”

    Kuten jo kirjoitin, tämä saattaisi poistaa osan yhteiskunnan halvaannuttamista lakoista, muttei kaikkia. Oleellista on se, että kyseisessä tilanteessa markkinat eivät toimi, eikä työnantajan ole siksi mitenkään helppoa korvata koko työvoimaansa tuosta vaan kadulta revityillä työttömillä. Jos paperityöläiset olisivat lakossa ja omistaisit paperitehtaan, niin antaisitko miljardien arvoisen paperikoneen ajamisen jonkun täysin kokemattoman pikakoulutetun porukan käsiin?

    Toinen ongelma liittyy siihen, että rikkurien pysyvä palkkaaminen ja lakkolaisten irtisanominen voi vain kiristää tilannetta, minkä jälkeen sovun saaminen voi olla entisestään vaikeampaa. Jossain vaiheessa lakkoa molempien osapuolien kypsyttyä tarpeeksi joku kompromissi voidaan löytää, mutta mitäs sitten tehdään, kun työnantaja on pyörittänyt tehdastaan puolella teholla käyttäen rikkureita, joita on puolet vanhasta määrästä ja joiden tuottavuus ei muutenkaan ole yhtä hyvä kuin vanhojen työntekijöiden? Työntekijäpuoli ei tietenkään suostu mihinkään sellaiseen sopuun, jossa osa porukasta menettää työpaikkansa lopullisesti. Työnantajan taas on mahdotonta irtisanoa niitä rikkureita tuosta vaan (tai jos niin tekee, niin seuraavan lakon kohdalla halukkaita tulijoita voi olla aika vähän, kun se “pysyvä työpaikka” ei sitten tarkoitakaan muuta kuin työpaikkaa lakon loppumiseen asti).

    Käytännössä lakkoajan irtisanomisilla homma voidaan saada vain pahempaan solmuun. Näin etenkin, jos koko lakon syy ei edes alun perin ollut esim. palkka, vaan vaikka työpaikkojen säilyttäminen. Jos työnantaja omin päin toteuttaa lakon aikana ne kiistanalaiset irtisanomiset, niin lakkoa on hyvin vaikea saada loppumaan.

    Ja lopuksi, ehkä tällaisin nykyisin “pelisäännöin” toteutetut lakot ovat sittenkin parempia kuin se, että osapuolten olisi aina lakkojen aikana pakko polttaa kaikki sillat sinne toiseen osapuoleen. Lakon jälkeen on kuitenkin pakko toimia yhdessä, eikä tätä välttämättä kauheasti ajatella silloin lakon aikana taistelumielialan ollessa päällimmäisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Raimo K kirjoitti 8.3.2010 kello 15:57

    Onneksi vastakkain asettelun aika on ohi, nyt kun Kokoomuskin on työväenpuolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 8.3.2010 kello 16:05

    “Onhan se toki ärsyttävää, että pieni ryhmä ali-koulutettuja duunareita pistää kuljetukset jäihin ja saa vielä tolkutonta liksaa tästä kaikesta.”

    Ovatko ahtaajat alikoulutettuja duunareita ja ovatko heidän palkkansa kohtuuttoman korkeat, verrattuna esim insinööriin. Täällä unohdetaan, että ahtaajat käsittelevät kalliita koneita ja kalliita lasteja hankalissa olosuhteissa. Vahinko tulee taitamattomalta helposti. Joka jätkästä ei siihen hommaan tosiaankaan ole.

    Täällä tuntuu haisevan sellainen koulutussäätyajattelu, että vain korkea koulutus oikeuttaa korkeampaan palkkaan. Eihän näin ole:

    Itse asiassa jos laskee koulutusjan mentetyt tulot (olettaen että saisi muuten normaalia bussikuskin palkkaa, so 12 – 14 e /t. ilman hankalan työajan lisiä) päästään, opintotuki ja kesäansiot huomioon ottaen maisterilla ja DI:llä n 60.000 euroon. 40 vuoden kuoletusajalla ja 4 %:nkorolla tämän pitäisi tehdä 250 e/kk lisää liksaa. Kaikki muu on korvausta vastuuntunnosta, oma-aloitteisuudesta ja ahkeruudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 8.3.2010 kello 16:15

    Lakko-okikeuden rajoittaminen on askel kohti luokkayhteiskuntaa ja lisää eriarvoisuuutta-
    Ylemmillä luokilla ei ole juurikaan lakkoilutarvetta, sillä he kykenevät sopimaan keskenään korvauksista , hyvä esimerkki on pari Lilius/Fagernäs, tämä pari saattoi määritellä toistensa korvaukset, joten riitaa tuskin syntyi, koska maksaja oli kolmas osapuoli.
    Samoin Eduskunta voi valita itselleen bulvaanin, joka määrittelee kansanedustajien palkkiot “puolueettomasti”
    Kun lakko-oikeutta halutana rajoitta niin aina on kysmys duunareiden lakon rajoittamisesta, sen vuoksi se on hyvin yksipuolinen ja epäoikeudenmuakinen rajoitus, koska enemmistö tällaisessa lautakunnassa on yleensä henkilöillä, joilla on jo nämä eliitin etuudet.

    Ja mikä on avainryhmä ? Ei joku ahtaaja ole mikään avainhenkilö, sellaisiksi määritellään yleensä yrityksen ja yhteiskunnan ylimmät johtajat ja asiantuntijat.

    Ahtajasta tulee avainhenkilö vasta sitten kun hän nousee vastarintaan eliittiä vastaan, muuten hän on hallinnon kannalta henkilö EVVK.

    Ja pisimpään ovat olleet lakossa lääkärit , seitsemän kuukautta, eikä kukan uskaltanut arvostella heitä ,Zyssekin oli aivan hiljaa tai puolusti lääkäreiden lakko-oikeutta.

    Ja lääkärit saivat itse määritellä aiheuttiko lakko vahinkoa vai ei. Tämä sama oikeus voitaisin antaa ahtaajillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Liian vanha kirjoitti 8.3.2010 kello 16:27

    Mitä tulee ns laittomiin lakkoihin niin kysessä on sopimusrikkomus ja näihin korvauksiin on haettu taso ja malli yritysmaailmasta.

    Työehtosopimus-työsopimusjuridiikka on samaa sopimustoimintaa kuin ovat yritysten väliset sopimukset ja lähtökohtaisesti niiihin pitäsi soveltaa samoja periaatteita

    Kyseessä on toimituksen myöhästymiseen verrattavasta asiasta eli yleinen sakko on n 8 % kuukauden eli neljän viikon myöhästymisestä.
    Eli tuollainen 1-3 päivän lakko aiheuttaa n 25000 euron sakon, kun se viivästyssakkona olisi n 3500 euroa max eli siihen nähden lakkosakot ovat korkeat ja niitä pitäsi alentaa.

    Yritysmaailamssa ei myöskään tunneta välillisten vahinkojen korvaamista vaikka viivästyminen olisi tahallistakin esim yritykset ottavat usein urakoita vaikka tietävät, etteivät kykene tekemään niitä . Se ei kuitenkaan velvoita korvaamaan kuin nuo sovitut pienet korvaukset-

    Yrityssopimusten sakkojen periaate on että yritys menettää katteen ,mutta yritys saa välittömät kulut eli välttää konkurssin ellei töpeksi jatkuvasti.
    Nyt yksityisille henkilöille ja ay-yhdistyksille halutaan ankarampi lainsäädäntö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Artturi kirjoitti 8.3.2010 kello 17:12

    Samuli Saarelma:

    Lakon jälkeen on kuitenkin pakko toimia yhdessä, eikä tätä välttämättä kauheasti ajatella silloin lakon aikana taistelumielialan ollessa päällimmäisenä.

    Nyt menee taas vähän yli tämä holhoamisinto. Ei oo mitään syytä olettaa, että sekä työnantajat, että työntekijät olis niin typeriä, että ne lakon aikana suutuspäissään ampuvat itseään jalkaan, jos siihen vaan annetaan mahdollisuus.

    Jos työnantaja haluaa jatkaa lakossa olevien työsopimusta, niin tuskin se antaa niille väliaikaisille työntekijöille lupasta pysyvästä työsuhteesta. Jos taas työnantaja korvaa lakkoon menneet työntekijät pysyvästi uusilla työntekijöillä, niin miksi sen työnantajan pitäisi ylipäänsä päästä sopimukseen entisten työntekijöiden kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Raimo K kirjoitti 8.3.2010 kello 22:54

    Liian vanha: “Ja mikä on avainryhmä ? Ei joku ahtaaja ole mikään avainhenkilö, sellaisiksi määritellään yleensä yrityksen ja yhteiskunnan ylimmät johtajat ja asiantuntijat.”

    Kun lakoista puhutaan, avainryhmä on aina se, joka uhkaa lakolla – muulloin se ryhmä tosiaan on EVVK.

    Ja tämä työsuhdeturva, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elämää suurempi kysymys, missä muodossa jokin ryhmä palkankorostuksensa haluaa, vaikkapa sitten jonkinlaisena kädenpuristuksena erotilanteessa – kultaisesta ei tässä nyt voi puhua. Ja kun se ei tulisi vaikuttamaan korotuksen tasoon yhtään mitään, palkka olisi vastaavasti pienempi, sillä sopimus syntyy tasolla, johon työnantajilla on varaa, niin se aina on.
    Ja tämä jupina siitä, että ei muillakaan aloilla ole sitä (kun unohdetaan ne todelliset avainhenkilöt, joilla on) – ahtausalalla on, kuten olemme tälläkin palstalla oppineet, paljon sellaisia omituisia palkanlisiä, joita muilla ei ole. So what?
    Kysymys ei voi olla muusta kuin arvovallasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Liian vanha kirjoitti 9.3.2010 kello 12:09

    “Ja tämä työsuhdeturva, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elämää suurempi kysymys, missä muodossa jokin ryhmä palkankorostuksensa haluaa, vaikkapa sitten jonkinlaisena kädenpuristuksena erotilanteessa – kultaisesta ei tässä nyt ”

    Näin on, monella ryhmällähän tämä jo on eli toimitusjohtajilla ja ylemmillä toimihenkilöillä se on jo yleinen. Pitäisikö irtisanomiskorvaus olla vain eliitin erityisoikeus ??

    Ja mitä tulee 12 kuukauden irtisanomiskorvaukseen niin se tuskin on AKt:lle kynnyskysymys, vähempikin riittää varmaan ja etuutta voidaan sitten laajentaa palkanmaksuvaran mukaan.
    Näinhän ne on monet uudistukset viety eteenpäin.

    EK:lle se sen sijaan on kynnyskysymys ja se pitkittää lakkoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Samuli Saarelma kirjoitti 9.3.2010 kello 12:25

    Artturi:”Ei oo mitään syytä olettaa, että sekä työnantajat, että työntekijät olis niin typeriä, että ne lakon aikana suutuspäissään ampuvat itseään jalkaan, jos siihen vaan annetaan mahdollisuus.”

    Moni sotakin on syttynyt juuri sillä, että on vain korotettu panoksia niin paljon, että enää ei ole voitu vetäytyä. En näe mitään syytä, miksei työtaisteluissa voitaisi ilmatilaa pilata todella pahasti sillä, ettei ajatella muuta kuin sitä, miten tämä kamppailu voitetaan.

    “Jos työnantaja haluaa jatkaa lakossa olevien työsopimusta, niin tuskin se antaa niille väliaikaisille työntekijöille lupasta pysyvästä työsuhteesta.”

    Voi olla muuten vaikea saada niitä korvaavia työntekijöitä tilalle. Etenkin, jos ulkomailta asti pitää heitä hakea. Toiseksi hän voi hyvin aliarvioida työntekijöiden solidaarisuuden, eli ajattelee, että “voittaa” lakon ja työntekijät (ne, joille vielä työpaikka on tallella) palaavat kiltisti töihin välittämättä niistä, jotka jäävät ilman työtä.

    Ajattele asiaa niin, että eihän lakossa ylipäätään ole mitään järkeä. Sekä työntekijä että työnantaja häviävät siinä. Siihen kuitenkin mennään, koska osapuolet uskovat kestävänsä sitä paremmin kuin vastapuoli ja lopulta vastapuoli joutuu alistumaan voittajan tahtoon. Kummankaan osapuolen ei kannata lähteä lakkoon, jos uskoo sen häviävänsä ja joutuvansa alistumaan toisen vaatimuksiin. Tällöinhän on sekä menettänyt mitä lakossa menetti ja tämän lisäksi joutunut suostumaan siihen, mitä toinen vaati ennen lakkoa.

    Koska koko lakko perustuu siihen, että pannaan kova kovaa vastaan, jotta saadaan toinen pakotettua omaan tahtoon, niin en näe mitenkään mahdottomana, että osapuolet tekevät kaikkensa voittaakseen lakon sen tarkemmin miettimättä sitä, mitä muita seurauksia sillä voi olla. Tästä syystä on hyvä ehkä hillitä jossain määrin sitä, mitä lakossa voi tehdä, jotta ylilyönneiltä vältytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Liian vanha kirjoitti 9.3.2010 kello 14:14

    Eihän tuo irtisanomiskorvaus ole uusi suomalaisessakaan työsuhdekäytännössä.
    Ylemmillä toimihenkilöillä se on ollut yleinen jo pitkään ja myös työntekijöillä se oli voimassa johonki 2000 luvun alkupuolelle erorahan nimikkeellä, mutta siitä luovuttiin työnantajien vaatimuksesta .

    Nyt AKt on vaatimassa sitä uudelleen ja saanutkin jotain lupauksia.
    En usko, että AKT:llekään on tuo 12 kuukauden korvaus kynnyskysymys vaan sopimus voi olla oleellisesti pienempikin ja sitä sitten kasvatetaan palkanmaksuvarasta myöhempinä vuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Syltty kirjoitti 10.3.2010 kello 14:32

    Liian vanha
    “Työehtosopimus-työsopimusjuridiikka on samaa sopimustoimintaa kuin ovat yritysten väliset sopimukset ja lähtökohtaisesti niiihin pitäsi soveltaa samoja periaatteita”

    Tarkoitatko siis, että aivan samoin kuin yrityksille, tärkein uhka sopimuksen pitämiselle pitäisi olla sopimuksen menettäminen ja mahdollinen maineen mustuminen, eli työntekijöiden tilanteessa potkut ja päätyminen työnantajien listalla ei-toivotuksi henkilöksi?

    “eli yleinen sakko on n 8 % kuukauden eli neljän viikon myöhästymisestä.”

    …kun myöhästyminen ei ole tahallista (yleensä määritelty näin alan kuin alan toimitusehdoissa). Lakon tapauksessa se nimenomaan on sitä, joten tuollaisessa tapauksessa ei selviäisi pelkällä myöhästymissakolla.

    Lisäksi sopimukset on yleensä oikeus purkaa, jos sopimusosapuoli ei tartu työhön sovitussa ajassa. Eli taas potkuja lakkolaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Liian vanha kirjoitti 10.3.2010 kello 18:24

    “Tarkoitatko siis, että aivan samoin kuin yrityksille, tärkein uhka sopimuksen pitämiselle pitäisi olla sopimuksen menettäminen ja mahdollinen maineen mustuminen, eli työntekijöiden tilanteessa potkut ja päätyminen työnantajien listalla ei-toivotuksi henkilöksi?”

    Eivät yritykset menetä sopimuksiaan vaikka töpeksivätkin, hyvä esimerkki on Areva. Vaikka voimala on myöhässä vuosia niin ei tilalle oteta uutta toimittjaa eikä sen uhkaa edes todellisuudessa ole.

    “kun myöhästyminen ei ole tahallista (yleensä määritelty näin alan kuin alan toimitusehdoissa). Lakon tapauksessa se nimenomaan on sitä, joten tuollaisessa tapauksessa ei selviäisi pelkällä myöhästymissakolla.”

    Työehtosopimukset ja työsopimusket ovat hyvin pelkistettyjä sopimuksia eikä kaikkiin mahdollisiin vastaantuleviin ongelmiin ole varustauduttu. Myös sopimuksen kierto työnantjan puolella on yleistä. Kun sopimus on vajaa niin oikeus ei voi ratkaista asiaa tai päätös on mitä sattuu.
    Oikeus on taas käyttökelvoton ratkaisu, joskus 10 vuoden kuluttua saatu ratkaisu on auttamattomasti liian myöhässä , hyvä esimerkki on Siemensin tapaus, oikeudenkäynti kesti 10 vuotta. Siinä ajassa suuri osa työntekijöistä ehtii jo eläkkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Raimo K kirjoitti 10.3.2010 kello 20:59

    Palkkaneuvotteluista voisin entisenä (hyvin entisenä) henkilöstöpäällikkönä ja niitä käyneenä todeta, että satamaoperaattorit ja EK ovat valinneet jo valmiiksi linjan joka tulee kalliiksi. Lakkoa ei edes yritetty välttää.
    Jos olisi todella ollut tarkoitus säästää kustannuksia, työnantajapuolen olisi pitänyt menetellä täsmälleen päinvastoin kuin mitä on tehty (siis julkisuudessa olleiden tietojen mukaan).
    Jos on tiedossa, mitä toinen osapuoli haluaa – eli sitä erorahaa – niin lähtökohdaksi ei pitäisi ottaa sitä, että sitä haluttua asiaa ei anneta, lähtökohdaksi pitäisi ottaa, että OK, tottakai se annetaan, mutta sille laitetaan HINTA.
    Ja sen hinnan ja toisen osapuolen halun avulla neuvotellaan muita kustannuksia vastaavasti pienemmmiksi. Ja voipa jopa olla, että toinen osapuoli lakkaa haluamasta asiaa, jos se on liian kallis.
    Mutta periaatehan se tässä kalliiksi tulee – ja yhteiskunta viime kädessä maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Liian vanha kirjoitti 11.3.2010 kello 22:04

    “Lakkoa ei edes yritetty välttää.
    Jos olisi todella ollut tarkoitus säästää kustannuksia, työnantajapuolen olisi pitänyt menetellä täsmälleen päinvastoin kuin mitä on tehty (siis julkisuudessa olleiden tietojen mukaan).
    Jos on tiedossa, mitä toinen osapuoli haluaa – eli sitä erorahaa – niin lähtökohdaksi ei pitäisi ottaa sitä, että sitä haluttua ”

    Näin se on, sopimusneuvottelu on kaupankäyntiä ja kumpikin osapuoli osaa laskea mitä mikin ehto maksaa ja mikä on kummallekin edullinen.
    Nyt EK on juuttunut periaatteeseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Seppo S kirjoitti 11.3.2010 kello 22:58

    Satamaoperaattoreiden neuvottelijan mielestä keskusjärjestöjen edustajia ei tarvita neuvotteluihin, koska osapuolet ovat jo paikalla. Vai ovatko?

    Missä ovat esimerkiksi satamaoperaattoreiden asiakkaat, jotka maksavat koko lystin?

    En halua puolustaa lakkolaisia, mutta televisiohaastattelujen perusteella sanoisin kuitenkin, että satamaoperaattoreiden kannattaisi vaihtaa neuvottelijaansa. Kaverilla ei selvästikään ole vielä kokemusta noin hankalaan tehtävään. Vai onko hän vain juoksupoika?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Artturi kirjoitti 12.3.2010 kello 7:44

    Samuli Saarelma:

    Nuo sotavertaukset ei kuulu tähän asiaan kyllä mitenkään.

    Voi olla muuten vaikea saada niitä korvaavia työntekijöitä tilalle. Etenkin, jos ulkomailta asti pitää heitä hakea.

    häh? Ai niinku on vaikee saada puolalaisia ja virolaisia rakennusmiehiä vaan väliaikaisiin työsuhteisiin? Sitä paitsi, jos työnantaja ei voi uskottavasti luvata määräaikaista työpaikkaa, niin se on ihan sama lupaako se sellaisen nimellisesti.

    Palkalla voi kuitenkin kompensoida työsuhteen epävarmuutta, eli eiköhän niitä työntekijöitä löydy, kun vaan maksaa tarpeeksi.

    Ajattele asiaa niin, että eihän lakossa ylipäätään ole mitään järkeä.

    No tässä nyt ei oo mitään järkeä, koska lakossa ON järkeä. Tämä on vähän sama kuin sanoisi, että rikosoikeudellisessa vastuussa ei oo mitään järkeä. Kaikki häviää, kun joku laitetaan vankilaan.

    Koska koko lakko perustuu siihen, että pannaan kova kovaa vastaan, jotta saadaan toinen pakotettua omaan tahtoon, niin en näe mitenkään mahdottomana, että osapuolet tekevät kaikkensa voittaakseen lakon sen tarkemmin miettimättä sitä, mitä muita seurauksia sillä voi olla.

    No en minä väittänytkään, että se olisi mahdotonta, mutta epätodennäköistä se on, koska ei ihmiset noin yleensä ammu itseään jalkaan. Minulla ei oo myöskään mitään syytä olettaa, että lakkolaiset ajattelis jotenkin enemmän tunteella kuin muut.

    Minusta meidän ei oo syytä rajoittaa asioita mitä osapuolet voivat tehdä lakossa (esim. potkia lakkolaisia pois) sillä perusteella, että sinä luulet lakkolaisten käyttäytyvän vastoin omaa etuaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus