Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa

Vas­taus HS-Raadin kysymykseen

1)  Kyl­lä

Mut­ta varovasti. Lakkoase on vält­tämätön pitämään val­tatas­apain­oa tas­apain­os­sa yhteiskun­nas­sa, mut­ta tas­apaino voi hor­jah­taa myös toiseen suun­taan. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiristys­mah­dol­lisu­us  johtaa eri­ar­voiseen yhteiskun­taan sekin.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on itsesääte­lyl­lä vas­tu­ullis­es­ti kesyt­tänyt pien­ten avain­ryh­mien lakkoaseen anta­mal­la sen vain riit­tävän suurille ryh­mille. Jos Riihimäen junan­suorit­ta­jat perus­taisi­vat 20 hen­gen ammat­tili­iton ja pysäyt­täi­sivät koko pääradan liiken­teen, elleivät saa 100 000 euron kuukausi­palkkaa, lakko mur­ret­taisi­in yksimielis­es­ti ja heti; poruk­ka ei saisi sopimu­soikeuk­sia. Sama kos­kee sähkölaitosten pienen pieniä toim­i­henkilöryh­miä, jot­ka voisi­vat pysäyt­tää koko maan. Ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan lakko-oikeut­ta on supis­tet­tu suojelutyövelvoitteella.

Kiusal­lisimpia ovat lakot, jot­ka eivät kohdis­tu työ­nan­ta­jaa vaan asi­akkai­ta vas­taan, kuten julkisen liiken­teen lakot. Pankki­lakko tuot­ti aikanaan yhteiskun­nalle suur­ta hait­taa, mut­ta pankkien talout­ta se vahvisti, kos­ka korot juok­si­vat ja palkka­menot säästyivät. Suuri yleisö on kär­si­jänä asee­ton, kos­ka ei voi pakot­taa myöskään työ­nan­ta­jaa sopuun.

Epävi­ralli­nen itsesääte­ly ei kuitenkaan ole kovin tur­valli­nen tapa. Terävin lakkoase ei ole enää työväen­lu­okalla vaan ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä. Eduskun­nan virkamiehiltä on lakko-oikeus viety, joten ei se mah­do­ton­ta ole. Kas­sakaap­pi­in tarvi­taan jonk­i­nasteinen, vaikeasti esille otet­ta­va pakkoso­vit­telu­la­ki, joka voisi olla eduskun­nan määräen­em­mistön takana.

64 vastausta artikkeliin “Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa”

  1. -ei pidä rajoittaa

    mut­ta jos poliitikot/kansa näin halu­a­vat niin eikö sen voisi tehdä niin että kak­sis­sa perät­täi­sis­sä eduskun­ta vaaleis­sa pitäisi saa­da joko 2/3 taakse tai sit­ten määräenemmistö??

    -ajatuk­se­na asia on tietysti kiin­nos­ta­va kun meil­lä on “vasemmiston“presidentti eli saanut kan­na­tus­ta yli 50% ja silti vasem­man puolen puolueet eivät pääse kuin n.30%:iin eduskun­ta vaaleissa.

    eli jos halu­taan että per­in­teinen vasem­mis­to halu­taan nousu­un niin ehdotan porvaripuolueille/vihreille että tuo­vat pikim­miten tämän tyyp­pisen lakiehdotuksen.

    eli kan­natan kuitenkin ehdo­tus­ta ‚kun­han sen tekee oikeistop­uolue taik­ka vihreät.

    terv.karvaperseduunari jon­ka raha ei tule “tai­ka” otto-automaatista vaan teollisuustyöstä

  2. Osmo: Mitä muuten tarkoite­taan lakko-oikeudella?

    Onko se sitä, että työ­nan­ta­jal­ta viedään oikeus palkata tilalle muu­ta työvoimaa, vai tarkoit­taako se oikeut­ta rikkoa työ­sopimus­ta ilman sopimuk­sen rikkomisen seurauksia?

  3. Minus­ta on jonkin­lainen retori­nen silmänkään­tötemp­pu, että ylipäätään puhutaan “lakko-oikeud­es­ta”. Lakko-oikeu­teen ei voi eikä pidä puut­tua, jos lakko-oikeudel­la tarkoite­taan työn­tek­i­jän oikeut­ta jäädä koti­in ja jät­tää työt tekemät­tä ilman, että poli­isi hakee ja pakot­taa töihin.

    Sen­si­jaan nykyisel­lään­hän lakko-oikeus tarkoit­taa, ettei työ­nan­ta­ja saa antaa potku­ja. Tämä ei ole “oikeus” mis­sään mielekkäässä mielessä, vaan ennem­minkin työ­nan­ta­jalle lätkäisty velvol­lisu­us sietää lakkoilua.

  4. Muis­tui mieleeni, kuin­ka tv-uuti­sis­sa näytet­ti­in, miten pres­i­dent­ti Koivis­to ajoi ihan itse autoa virkamies­lakon aikana. Ei men­nyt mon­ta tun­tia, kun pres­i­dentin kanslia ja lin­na oli rajat­tu lakon ulkopuolelle.

  5. “Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiristys­mah­dol­lisu­us johtaa eri­ar­voiseen yhteiskun­taan sekin.”

    Näin on. Ja sitä ketkä tätä härskeim­min hyväk­si käyt­tää voi seu­ra­ta omaisu­u­den määrästä.

  6. Soin­in­vaaran vas­taus on hyvä ja asiantun­te­va. Sen sijaan HS-raati muuten on pääosin hukas­sa, kuten on totut­tu odot­ta­maan. Aika moni vas­taa mitään asi­as­ta tietämät­tä ja vielä ilmeisen huonol­la yleis­sivistyk­sel­lä. Sovin­naisin vas­taus tun­tuu sään­nön­mukaises­ti saa­van suurim­man kan­natuk­sen, mikä voi ker­to jotain kult­tuurieli­itin kri­it­tisyy­destä tai sit­ten ei. 

    Sovin­nais­es­ta päästä on Jani Leinosen aja­tus siitä, että AKT:n sijaan opet­ta­jien ja ter­vey­den­hoita­jien pitäisi lakkoil­la. Mik­si ihmeessä?

    No, oli­han siel­lä räväköitäkin ajatuk­sia. Anne Kon­tu­lan mukaan ilman lakko-oikeut­ta ihmi­nen on orja. Harak­ka vaati AKT:ta lakkoile­maan Kiinan työläis­ten oikeuk­sien puolesta.

    Kysymyskin oli hiukan epämääräi­nen. Lakko-oikeut­ta­han on jo rajoitet­tu. Olisi pitänyt siis kysyä: pitkääkö lakko-oikeut­ta rajoit­taa entis­es­tään tai pitääkö lakko-oikeu­den rajoituk­set purkaa?

    Nyt kun on tul­lut HS-raati haukut­tua sovin­naisu­ud­es­ta, pitää kek­siä jotain räväkkää, hmmm …

    Niin, onhan meil­lä valmius­la­ki. Sen mukaan poikkeu­solot on esimerkik­si: “vält­tämät­tömien polt­toainei­den ja muun ener­gian sekä raa­ka-ainei­den ja muiden tavaroiden tuon­nin vaikeu­tu­mis­es­ta tai estymis­es­tä taik­ka muus­ta vaiku­tuk­sil­taan näi­hin ver­rat­tavas­ta kan­sain­välisen vai­h­dan­nan äkil­lis­es­tä häiri­in­tymis­es­tä aiheutu­va vaka­va uhka väestön toimeen­tu­lolle tai maan talouselämän perusteille”.

    Poikkeu­solo­jen val­lites­sa hallituksella/viranomaisilla on val­ta määrätä käytän­nössä kuka tahansa mihin tahansa työhön, kun­han se ei ylitä ihmisen kykyjä tai voimia.

    Minus­ta on hyvä, että on täl­lainen absolu­ut­ti­nen lakko-oikeu­den rajoi­tus. Enkä, muuten, ymmär­rä, mik­si nais­ten asevelvol­lisu­ut­ta vas­tuste­taan, kun ker­ran naisetkin voidaan poikkeu­solois­sa määrätä soti­maan. Eikö olisi nais­ten kannal­ta hyvä, että sil­loin olisi valmi­ik­si vähän sotataito­ja opeteltu.

    Eli vas­tauk­seni on näin komen­nus­ta sata­maan odotel­lessa: kyl­lä, lakko-oikeut­ta pitää rajoitta.

  7. Tuo hesarin kysymys on var­maankin läht­enyt liik­keelle Kokoomuk­sen tai EK:n aloit­ta­mas­ta keskustelus­ta, joka kos­kee itse asi­as­sa lait­to­mia lakkoja.

    Tuostakin on tul­lut kirjoitettua:

    http://taustamies.blogspot.com/2010/01/suomen-kaenpojat.html

    Eihän varsi­naista lakko-oikeut­ta voi eikä saa rajoit­taa. Toisaal­ta taas lakkoilun ei pitäisi tarkoit­taa sitä, ettei työ­nan­ta­ja voisi antaa työtä tehtäväk­si muille lakon ajak­si tai pysyvästi.

  8. Vaik­ka siir­ryt­täisi­in siihen, että työ­nan­ta­ja saisi antaa potkut lakkoileville työn­tek­i­jöille ja palkata mui­ta tilalle, mut­ta tämän lisäk­si ei mitään rajoituk­sia lakkoilulle olisi, niin tarpeek­si hyvin jär­jestäy­tyneel­lä ammat­tikun­nal­la sel­l­aisel­la alal­la, jos­sa työn­tek­i­jöitä ei voi koulut­taa touhu­un viikon pikakurssil­la, työn­tek­i­jöi­den kiristys­mah­dol­lisu­us edelleen säilyisi. 

    Jos vaik­ka kaik­ki lennon­jo­hta­jat meni­sivät lakkoon, lentoli­ikenne pysähty­isi täysin, eikä lakkoa toden­näköis­es­ti saataisi suo­ma­laisin voimin mur­ret­tua, kos­ka lennon­jo­hta­jak­si ei noin vain koulute­ta jotain taval­lista kadul­ta repäistyä työtöntä. 

    Sama jut­tu vaik­ka niiden mainit­tu­jen sähkövoimaloiden toim­i­henkilöi­den kanssa. Ei var­maan olisi edes lail­lista pan­na jotain pikak­oulutet­tua tyyp­piä aja­maan ydinvoimalaa. 

    Mitä täl­lais­ten yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta kri­it­tis­ten työn­tek­i­jöi­den suh­teen pitäisi sit­ten tehdä? Hei­dän työn­sä eivät vält­tämät­tä ole eri­tyisen vaa­tivia ja vaa­di suur­ta osaamista, mut­ta molem­pia vaa­di­taan kuitenkin sen ver­ran, että lakkoa ei pysty mur­ta­maan pikak­oulute­tu­il­la rikkureil­la. Tämän vuok­si vapaas­sa kil­pailus­sa (siis kun ay-kartelle­ja ei ole) heille ei “kuu­luisi” mitenkään eri­tyisen korkeat palkat. 

    Koko yhteiskun­nan kannal­ta ei kuitenkaan ole järkeä koulut­taa “varamiehistöä”, joka palkat­taisi­in töi­hin vain, jos lakko pitäisi mur­taa. Nor­maal­i­ti­lanteessa tälle varamiehistölle ei ole mitään koulu­tuk­sen mukaista työtä. Var­alen­non­jo­hta­jak­si koulutet­tu joutuu tekemään jotain muu­ta ja jos lennon­jo­hta­jat eivät koskaan mene lakkoon, hänen lennon­jo­htok­oulu­tuk­sen­sa ei tule koskaan mihinkään hyötykäyttöön. 

    Ulko­maalais­ten maa­han pikatuon­ti ei ensin­näkään ole help­poa (etenkään vähänkään vaa­tivi­in tehtävi­in) ja toisek­si on hie­man tyh­mää kor­va­ta vaik­ka koko korkeasti koulutet­tu suo­ma­lainen lennon­jo­hto­poruk­ka yhden lakon vuok­si täysin ulko­maalaisel­la (eihän heille voi tuos­ta vaan sit­ten lakon lop­pues­sa antaa kenkääkään). 

    Minus­ta ain­oak­si keinok­si jää lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta avainaloik­si kat­so­tuis­sa ammateis­sa. Tietenkään kenenkään ei ole pakko ryhtyä sähkövoimalan insinöörik­si, lennon­jo­hta­jak­si, lääkärik­si, jne., jos halu­aa säi­lyt­tää itsel­lään täy­den oikeu­den lakkoiluun. 

    Ja siis lopuk­si, tietenkin niil­lä aloil­la, joil­la pikak­oulu­tus on mah­dol­lista, kuten ahtaa­jien kohdal­la käsit­tääk­seni on, pitäisi lakko saadakin rikkoa lakko­lais­ten tilalle ote­tu­il­la rikkureil­la. Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­tyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saa­vat määrätä niiden asioista, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

  9. “Muis­tui mieleeni, kuin­ka tv-uuti­sis­sa näytet­ti­in, miten pres­i­dent­ti Koivis­to ajoi ihan itse autoa virkamies­lakon aikana. Ei men­nyt mon­ta tun­tia, kun pres­i­dentin kanslia ja lin­na oli rajat­tu lakon ulkopuolelle.”

    Lin­navouti Ari­mo Raeste kir­joiti tästä värikkäisä muis­telmis­saan Paro­bi von Raes­teen ihmeel­liset seikkailut. — kesti lakon alka­mis­es­ta 3 päivää, kun virkamies­li­it­to rajasi Pres­i­dentin­lin­nan lakon ulkop­uolelle — siis lyhin käytän­nöl­lien aika-. Sitä ennen Tasaval­lan pres­i­dentin henkilökun­ta vain oli aina rajat­tu lakon ulkupuolle virkamies­li­iton hal­li­tuk­sen päätöksellä..

    Sit­ten ko rajaus pan­ti­in (laki­in ?ja) virke­htosopimuk­si­in ja lin­nan henkilökun­ta sai lakko-oike­duen pois­tamis­es­ta kor­vauk­sek­si 4 palkkalu­ok­na kuop­pako­ro­tuk­sen. — Tämä on vapaasti muisteltua.

  10. Osmo:

    Terävin lakkoase ei ole enää työväen­lu­okalla vaan ylem­mil­lä toimihenkilöillä.

    Ei kai nyt sen­tään? Ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä on per­in­teis­es­ti tarkoitet­tu yksi­tyisen sek­torin aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja (DI, ekon, ins, jne) ero­tuk­se­na toim­i­henkilöistä (tekniset- ja kont­tori­toim­i­henkilöt). Ylem­piä toim­i­henkilöitä edus­taa ham­paa­ton YTN (joka ei ole kai koskaan jär­jestänyt yhtään merkit­tävää lakkoa) ja toim­i­henkilöitä agres­si­ivi­nen TU (toim­i­henkilöu­nioni).

    Ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den lakkoaseen terävyyt­tä rajoit­taa heikko jär­jestäy­tymisas­te ja jäsenistön asenne lakkoilu­un. Vaik­ka joku YTN:n ryh­mä saisikin aikaisek­si lakon, sen vaiku­tuk­set eivät ole läh­eskään yhtä dra­maat­tisia ja nopeavaikut­teisia kuin SAK:n tai TU:n lakoilla.

    Ja jos ylem­män toim­i­henkilön määritelmää laa­jen­netaan per­in­teis­es­tä, käsit­tämään myös julk­ista sek­to­ria, niin eipä siel­läkään juuri ole ryh­miä, joiden lakol­la olisi dra­maat­tisia vaiku­tuk­sia yhteiskun­taan (pait­si lääkärit, mut­ta hei­dän lakko-oikeut­taan on jo jos­sain määrin rajoitet­tu laa­jan suo­je­lu­työvelvoit­teen kautta).

  11. Tiedemies: ”
    “Sen­si­jaan nykyisel­lään­hän lakko-oikeus tarkoit­taa, ettei työ­nan­ta­ja saa antaa potku­ja. Tämä ei ole “oikeus” mis­sään mielekkäässä mielessä, vaan ennem­minkin työ­nan­ta­jalle lätkäisty velvol­lisu­us sietää lakkoilua.”

    Onko­han näin?
    Lakon lopet­tamis­sopimuk­sis­sa yleen­sä lukee, että osa­puo­let luop­u­vat kaik­ista lakon aikana tehdy­istä oikeus- ym. toimista ja jatke­taan entiseen tapaan.
    Jos irti­sanomisia tapah­tu­isi, lakon jäl­keen kaik­ki otet­taisi­in töi­hin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
    Jos taas olisi kysymys ammat­tiryh­mästä, jol­la ei olisi voimaa saa­da lakko päät­tymään, ei se lakkoonkaan menisi.

  12. pitäisikö lakko-oikeu­teen suh­tau­tua kuten alkoholiin?

    pieni määrä viiniä on hyväk­si ja aiheut­taa keskustelun vilkastumisen.

    suuri määrä aiheut­taa henkilöistä riip­puen apa­t­ian tai räy­häämisen. Joka tapauk­ses­sa kun on otet­tu liikaa reak­tionopeus las­kee ja ajokyky huononee. Raja on laitet­tu niin alas, että kenenkään henkises­ti ter­veen henkilön ei pitäisi ko. määrästä tul­la huoli­mat­tomak­si tai tarkoituk­set­tomasti vaaran­ta­maan tois­t­en hyvinvointia.

    Pitäisi olla mah­dol­lisu­us kieltää räy­hävi­inan juomi­nen niiltä joil­la liika viinan( lakko­val­lan) käyt­tö aiheut­taa vaaraa muiden ter­vey­delle tms.

    Tämän lisäk­si on vira­nomaisil­la alkome­tre­jä joil­la puhal­letaan peli poik­ki jos aio­taan liikaa naut­ti­neena tehdä jotain joka saat­taa aiheut­taa henkilölle itselleen tai muille vaaraa.

    Nyt olisi kyl­lä tärkeää olla anta­mat­ta viinaa niille, jota ovat luon­teeltaan räy­hävi­inan juo­jia ja kehit­tää lakkometri johon puhal­ta­mal­la voidaan mitatä onko tul­lut otet­tua liikaa. Jos on niin ajoko­rt­ti pois ja sakot. Jos uusii niin putkaan miettimään.

    Yhteiskun­nan pitäisi kyl­lä kehit­tää suo­jak­seen tämä laite, lakkometri.

  13. Samuli Saarel­ma:

    Koko yhteiskun­nan kannal­ta ei kuitenkaan ole järkeä koulut­taa “varamiehistöä”, joka palkat­taisi­in töi­hin vain, jos lakko pitäisi murtaa.

    Voi ihan hyvin olla, kos­ka ei mitkään muut ratkaisut oo myöskään ilmaisia.

    Esim. Jos lennon­jo­hta­jan amma­tis­sa on ris­ki joutua tekemään orjatyötä, niin lennon­jo­hta­jien ammat­ti ei ole niin houkut­tel­e­va kuin muuten ja vähem­män ihmisiä koulut­tau­tuu lennon­jo­hta­jik­si ja heille on sik­si mak­set­ta­va enem­män palkkaa ver­rat­tuna siihen, että tätä orjatyön riskiä ei ole.

    En siis väitä että tämä ehdo­tuk­sesi olisi vält­tämät­tä huono, mut­ta ei se ole mitenkään suo­raan parempi.

    Minä olen myös valmis mak­samaan kohtu­ullis­es­ti siitä, että saan elää yhteiskun­nas­sa, jos­sa val­ti­ol­la ei ole oikeut­ta orju­ut­taa kanssaihmisiäni.

  14. Esimerkik­si omas­ta HS-raadin vas­tauk­ses­tani saa olla mitä mieltä halu­aa. Minus­ta Osmon vas­taus oli sivu­men­nen sanoen ihan hyvä ja perustel­tu, vaik­ka itse kyl­lä/ei-kysymyk­seen hän vas­tasi kyl­lä ja minä ei.

    Mut­ta minus­ta henkilöko­htais­es­ti on yksinker­tais­es­ti psykol­o­gis­es­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan markki­na­t­alouden ihanu­ut­ta joka välis­sä tolkut­taen vaa­ti­vat markki­namekanis­min tavanomaisen toimin­nan rajoit­tamista val­tion pakko­toimin, kos­ka markki­namekanis­mi sat­tuu yksit­täistapauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­ty­is­ten liike­taloudel­lis­ten intressien­sä vas­taisen lop­putu­lok­sen. Tämä ilmen­tää läh­es myk­istävää älyl­listä epärehellisyyttä.

    Pysty­isin var­maankin juuri ja juuri ymmärtämään ja hyväksymään sen, ellei työ­nan­ta­japuoli olisi vain vähän aikaa sit­ten uhoten ja möykäten irti­sanoutunut yksipuolis­es­ti keskite­tys­tä sopimis­es­ta ja koko Suomen vaki­in­tuneesta tupokeskeis­es­tä työ­markki­nakult­tuurista — lei­mat­en sen van­hen­tuneek­si muinaisjään­teek­si muka jostain “sosial­is­tis­es­ta” ja “kahli­tus­ta” ja siten kaikkien kun­non ihmis­ten kammok­sumas­ta “suun­nitel­mat­aloud­es­ta”. Työ­nan­ta­japuoli halusi siir­tyä pysyvästi ja peru­ut­ta­mat­tomasti liit­tok­ier­roksi­in, ja syyk­si ilmoitet­ti­in nimeno­maan, että ne hei­dän sil­loisen kan­tansa mukaan oli­vat enem­män sopu­soin­nus­sa vapaan markki­na­t­alouden pelisään­tö­jen kanssa. Vaik­ka yksistään jo ns. yleinen elämänkoke­mus tiesi ker­toa, että sitä kaut­ta työn­tek­i­jäpuolen vaa­timuk­set räjähtävät ennen pitkää käsi­in, ja poikkeuk­sel­lisen pahasti nimeno­maan yhteiskun­nan toimin­nalle olen­naisil­la avainaloil­la. Pilk­ka sat­tuu nyt EK:n omaan nilkkaan todel­la spek­taku­laarisel­la tavalla.

    (Ide­ol­o­gis­es­ti kiel­let­ty aja­tus: Mik­si tyy­tyä pelkkään laki­in yksit­täisen alan pakkosopimis­es­ta, mik­sei säätää saman tien lakia pakko­tu­pos­ta? Jos ker­ran tilanne on niin paha ja aku­ut­ti ja kri­it­ti­nen ja traagi­nen kuin näi­den keskustelu­jen maalailuis­sa annetaan ymmärtää, niin asian voisi sitä kaut­ta hoitaa ker­ta­heitol­la järjestyk­seen eikä jäädä her­moillen odot­tele­maan seu­raa­van ja sitä seu­raa­van työn­tek­i­järyh­män lakkoilua.)

    Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­tyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saa­vat määrätä niiden asioista, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

    En sano, että tämä on ain­oa argu­ment­ti, joka lakko-oikeu­den rajoit­tamisen puoles­ta voidaan esit­tää — mut­ta jos se hyväksytään päteväk­si argu­men­tik­si, niin se perustelee kyl­lä saman tien, mik­si paljon muu­takin pitäisi kieltää. Vaik­ka nyt poli­it­ti­sista puolueista alkaen.

  15. Artturi:“Esim. Jos lennon­jo­hta­jan amma­tis­sa on ris­ki joutua tekemään orjatyötä, niin lennon­jo­hta­jien ammat­ti ei ole niin houkut­tel­e­va kuin muuten ja vähem­män ihmisiä koulut­tau­tuu lennon­jo­hta­jik­si ja heille on sik­si mak­set­ta­va enem­män palkkaa ver­rat­tuna siihen, että tätä orjatyön riskiä ei ole.”

    Niin, siihen avain­ryh­mien lakko-oikeu­den rajoituk­seen pitää tietenkin yhdis­tää se, että heille lakko-oikeu­den puut­teesta huoli­mat­ta mak­se­taan kohtu­ullisen hyvää palkkaa suh­teessa työn vaa­tivu­u­teen. Enpä sanoisi esim. lääkärien elävän orjatyössä, vaik­ka hei­dän lakko-oikeut­taan onkin rajoitet­tu suo­jatyövelvoit­teel­la, vaan kyl­lä he kuu­lu­vat yhteiskun­nan parhait­en palkat­tuun joukkoon. 

    Ymmär­rän, että sin­ulle on ide­ol­o­gis­es­ti vaikea hyväksyä täl­laisia sosial­is­tisia ratkaisu­ja (palk­ka päätetään käytän­nössä muil­la kuin markki­namekanimeil­la), mut­ta ei se kan­nat­ta­masi toinen vai­h­toe­htonikaan (varamiehistön koulu­tus) ole sosial­is­mista vapaa, vaan jonkun pitää sekin kustantaa. 

    Vapaae­htois­es­ti ei kukaan var­maan halua omaa aikaansa kulut­taa siihen, että koulut­tau­tuu työhön, jota ei tule tekemään kuin ehkä muu­ta­man kuukau­den vuosikymme­nessä, jos sitäkään. Tätä ei myöskään mak­sa se työ­nan­ta­ja, kos­ka hänelle­hän ei kaadu kaik­ki lakkoilun kus­tan­nuk­set. Jos vas­tu­u­ta ei kan­neta kollek­ti­ivis­es­ti, kan­nat­taa jokaisen olla vapaa­matkus­ta­ja, eli olla osal­lis­tu­mat­ta varasys­teemin kus­tan­nuk­si­in ja sit­ten kuitenkin hyö­dyn­tää sitä hätätilanteessa. 

    Mitä tuo­hon käyt­tämääsi “orjatyö”-termiin tulee, niin en sanoisi sitä vielä orjatyök­si, että joutuu tekemään työtä ja saa siitä ihan kohtu­ullista palkkaa (vaik­ka ei nyt puhut­taisikaan noista lääkäreistä, vaan jostain mata­lam­min palka­s­tus­ta ryh­mästä). Vas­ta joidenkin asevelvol­lis­ten varus­mies­palvelun kohdal­la voi alkaa puhua tästä. Siinä oikeasti joutuu pakol­la tekemään työtä ilman mil­lään mit­tar­il­la reilua korvausta.

  16. Tommi:“Mutta minus­ta henkilöko­htais­es­ti on yksinker­tais­es­ti psykol­o­gis­es­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan markki­na­t­alouden ihanu­ut­ta joka välis­sä tolkut­taen vaa­ti­vat markki­namekanis­min tavanomaisen toimin­nan rajoit­tamista val­tion pakko­toimin, kos­ka markki­namekanis­mi sat­tuu yksit­täistapauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­ty­is­ten liike­taloudel­lis­ten intressien­sä vas­taisen lop­putu­lok­sen. Tämä ilmen­tää läh­es myk­istävää älyl­listä epärehellisyyttä.”

    En tiedä, kehen nyt viit­taat noil­la “tahoil­la”. Minus­ta val­tion pakko­toimin pitää rajoit­taa vain sel­l­aista lakkoilua, jol­la on laa­jo­ja vaiku­tuk­sia koko yhteiskun­taan. Tääl­lä on mainit­tu jo sähkön tuotan­to ja ter­vey­den­huolto. Minus­ta näi­den keskeyt­tämisel­lä on yhteiskun­nalle paljon merkit­tävämpiä vaiku­tuk­sia kuin vain se, että joku kär­sii liike­taloudel­lista tappiota. 

    Jos talvel­la katkaistaan sähköt, niin ihmisiä alkaa kuol­la sähköläm­mitet­ty­i­hin kotei­hin­sa. Jos sairaalat ja ter­veyskeskuk­set sul­je­taan, niin seu­rauk­se­na on siitäkin ruumiita. 

    Kuten jo mainitsin, suh­teel­lisen hel­posti kor­vat­tavien ahtaa­jien kohdal­la ei tarvi­ta val­tion pakko­toimia. Siinä riit­tää käytän­nössä se, että lopete­taan val­tion pakko­toimet, joiden avul­la lakko­laiset saa­vat estet­tyä työ­nan­ta­jaa irti­sanomas­ta heitä ja palkkaa­mas­ta uut­ta porukkaa tilalle. 

    Min­un kirjoittamaani:“Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­tyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saa­vat määrätä niiden asioista, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).”
    Tom­mi vastasi:“En sano, että tämä on ain­oa argu­ment­ti, joka lakko-oikeu­den rajoit­tamisen puoles­ta voidaan esit­tää – mut­ta jos se hyväksytään päteväk­si argu­men­tik­si, niin se perustelee kyl­lä saman tien, mik­si paljon muu­takin pitäisi kieltää. Vaik­ka nyt poli­it­ti­sista puolueista alkaen.”

    En ymmär­rä, mik­si tämä tarkoit­taisi puoluei­den kieltämistä. Kyl­lähän eduskun­taan voi päästä päät­täjäk­si, vaik­ka ei olisi puolueen jäsenkään. 

    Vai tarkoi­tatko yleis­es­ti kollek­ti­ivista päätök­sen­tekoa (vas­tako­htana täy­delle anarkialle)? Ok, siinä tapauk­ses­sa kom­ment­tisi on vali­di, mut­ta sit­ten istut kyl­lä juuri siel­lä äärilib­er­aalien kelkassa.

  17. Maail­ma alkaa olla EU-laa­juinen. Ei tarvitse olla omaa vara­henkilöstöä Suomes­sa vält­tämät­tä. Nytkin Con­tain­ers­ships ahtaa minkä ehtii ja on luvan­nut tuo­da muual­ta EU:sta väkeä lisää jos lakko pitkittyy. 

    Jonok­si asti kuulem­ma ahtaa­jak­si haluavia.

    Maail­ma on muuttunut.

  18. Lakko-oikeus on sen ver­ran pyhä asia, etten ihan äkkiä ymmär­rä syytä rajoit­taa oikeut­ta. Epävi­ralli­nen itsesääte­ly toimii tässä ahtaa­jien tapauk­ses­sa aivan var­masti, kos­ka he tietävät töi­den ulkois­tu­van viro­laisille ja puo­lalaisille, jos lakko on liian pitkä.

    Näin on käynyt jo telakoil­la. Tosin telakkatyön ulkois­tamista puo­lalaisille on edesautet­tu Turun verovi­ras­ton mie­lenki­in­toisil­la vero­lakien tulkin­noil­la. 😉 Tulkin­nat ovat tehneet juuri kuten työ­nan­ta­jat ennus­ti­vat, suo­ma­laisel­la työvoimal­la ei voite­ta urakkatar­jouk­sia ainakaan Suomessa.

    Kokon­aisu­udessaan kan­nat­taa seu­ra­ta euroop­palaisia tilas­to­ja. Suomes­sa suori­tus­ta­son tehtävistä mak­se­taan korkeampia palkko­ja kuin muual­la EU:ssa. Asiantun­ti­jat ja johta­jat taas tien­aa­vat selvästi vähem­män. Tilanne ei vapail­la työ­markki­noil­la ole kestävä.

  19. Samuli Saarel­ma: “Minus­ta val­tion pakko­toimin pitää rajoit­taa vain sel­l­aista lakkoilua, jol­la on laa­jo­ja vaiku­tuk­sia koko yhteiskun­taan. Tääl­lä on mainit­tu jo sähkön tuotan­to ja ter­vey­den­huolto. Minus­ta näi­den keskeyt­tämisel­lä on yhteiskun­nalle paljon merkit­tävämpiä vaiku­tuk­sia kuin vain se, että joku kär­sii liike­taloudel­lista tappiota.”

    Tämä selvä.
    Mut­ta taustal­la on pelko siitä, että ns. avain­ryh­mik­si kat­so­taan pikkuhil­jaa mil­loin mikäkin sopi­vak­si kat­sot­tu ammattiryhmä.

  20. Suo­mi lie­nee peri­aat­teessa markki­na­t­alous­maa. “Markki­nat” määräävät yksilön ja yhtiön men­estyk­sen. Ja tämä lie­nee liki yleis­es­ti hyväksytty.

    Nyt Ek vaatii lakkok­iel­toa. Toisin sanoen työn­tek­i­jöiltä viedään pois mah­dol­lisu­us käyt­tää oma­l­ta kannal­taan painav­in­ta keinoa ajaa asi­aansa. Se tarkoit­ta­nee sitä, että joku muu, kuin markki­nat määrit­tää oikean palkan avainalo­jen työn­tek­i­jöille. Kuka?

    Aja­tus on uusi, mut­ta sietänee lähem­män tarkastelun. Onko mui­ta etu­ja, joiden määrit­tämi­nen pitäisi jät­tää muiden kuin markki­noiden ratkaistavaksi.Kait kaik­ki tarpeet tulisi käsitel­lä yhtäaikaa. Miten olisi Val­tion yhtiöi­den johdon palkat ja palkkiot? Miten olisi yleen­sä yhteiskun­nalle tarpeel­lis­ten tai vält­tämät­tömien yhtiöi­den ja yri­tys­ten johdon palkat ja palkkiot? 

    Keskustelua on käy­ty ainakin pankkien optioista. Taval­lis­es­ta ihmis­es­tä nämä kor­vauk­set ovat usein tähti­ti­eteel­lisiä. Nordean optioi­ta Ruotsin val­tio on pyrkinyt pois­ta­maan. Men­estys ei ole kovin vaku­ut­tavaa. Suuren osak­keen­o­mis­ta­jan (Ruotsin val­tion) toiveen optioiden pois­tamis­es­ta on tor­pan­nutn Suomen val­tion pääosin omis­ta­man yhtiön edus­ta­jana Wahlroos. Wahlroos edus­ta­nee juuri samo­ja piire­jä, jot­ka aja­vat lakko-oikeu­den kieltämistä.

  21. Puoluee­ton tarkkail­i­ja ei nyt ole ihan puolueeton.

    Käsit­tääk­seni kyse on lait­tomista lakoista eikä lail­li­sista lakoista. En ole ainakaan huo­man­nut, että jos­sain olisi käy­ty keskustelua lail­lis­ten lakko­jen rajoittamisesta.

    Lait­tomien lakko­jen sal­lim­i­nen nykyisel­lä ran­gais­tuskäytän­nöl­lä ei voi olla oikein. Mielestäni on ihan oikein, että sinne vaa­di­taan kovem­pia taloudel­lisia sank­tioi­ta ja vahingonkorvausvelvollisuutta.

  22. Puoluee­ton tarkkailija

    “Nyt Ek vaatii lakkok­iel­toa. Toisin sanoen työn­tek­i­jöiltä viedään pois mah­dol­lisu­us käyt­tää oma­l­ta kannal­taan painav­in­ta keinoa ajaa asi­aansa. Se tarkoit­ta­nee sitä, että joku muu, kuin markki­nat määrit­tää oikean palkan avainalo­jen työn­tek­i­jöille. Kuka?”

    Markki­nat eivät kai täl­lä het­kel­lä nimeno­maan määrää oikea­ta palkkaa avainalo­jen työn­tek­i­jöille. Ja tämä sik­si, että työ­nan­ta­jal­la ei ole oikeut­ta irti­sanoa oikut­tele­via työn­tek­i­jöitään ja/tai palkata tilalle uusia ehdoil­la jot­ka oli­si­vat kohtu­ullisia val­lit­se­vaan markki­nati­lanteeseen näh­den. (Minimi)palkan ja edut sään­telee työe­htosopimus, joi­ta liit­to ja kol­le­gat vahtii haukan lail­la. Puo­len­toista vuo­den irti­sanomi­sai­ka on aivan kohtu­u­ton vaa­timus työ­nan­ta­jalle varsinkin alal­la, jon­ka työti­lanne voi vai­hdel­la hyvinkin nopeasti ja suuresti suun­taan tai toiseen. Ja saunal­isät ym. muut kum­mallisu­udet kuu­lostaa jo suuhunkin niin nau­ret­tavil­ta, että luulisi, että 2000 luvul­la ei enää voisi edes puhua moisista.

    Jos tuot­tei­den kysyn­tä tai hin­nat las­kee työ­nan­ta­ja ei voin hin­noitel­la myös työtä sen mukaan mitä siitä kan­nat­taisi mak­saa. Ennem­min pitää ajaa vaik­ka fir­ma konkurssi­in ja työn­tek­i­jät kortis­toon. Ja tämä on AY-liik­keen mielestä aivan oikein.

  23. Työ­nan­ta­jal­la pitäisi olla oikeus palkata lait­toman lakon aikana tai ammat­tili­iton kanssa sovi­tun sopimuk­sen päät­tymisen jäl­keen mui­ta liit­toon kuu­lumat­to­mia työtä halu­avia fir­maansa töi­hin ilman rajoituksia.

    Lakko sopimuk­sen voimas­saoloaikana tarkoit­taisi työn­tek­i­jöi­den oma-aloit­teista irti­sanou­tu­mista jos he ovat päät­täneet nou­dat­taa liit­ton­sa ohjeita. 

    Kun­nis­sakin pitäisi kri­it­tis­es­ti kat­soa läpi eri tehtävi­in liit­tyvät muodol­liset vaatimukset. 

    On tietysti nau­ret­tavaa puhua lakko-oikeu­den kieltämis­es­tä tai val­tion puut­tumis­es­ta työ­markki­noi­hin. Asi­at sujuisi­vat parem­min jos työ­nan­ta­jalle vain annet­taisi­in enem­män vapaut­ta. Jos liit­to onnis­tuu pain­os­ta­maan työ­nan­ta­jaa hyväksymään eri­laisia myön­ny­tyk­siä suh­teessa työn­tek­i­jöi­hin niin asia olisi ok. Työ­nan­ta­ja on tehnyt sopimuk­sen ja saa vasti­neek­si työvoimaa liitolta.

    Enem­män vapaut­ta molem­mille tehdä siinä tilanteessa riit­tävän hyväk­si näkemiään sopimuksia!

  24. Ensin­näkin lait­to­muuk­sista pitäisi räp­sähtää kun­non sank­tiot. On täysin nau­ret­tavaa että samat liitot ovat viikos­ta toimeen työ­tuomiois­tu­imes­sa samoista rikko­muk­sista ja mitään ei tapahdu.

    Toisek­si, mil­lään yksit­täisel­lä avain­ryh­mäl­lä ei pidä olla mah­dol­lisu­ut­ta pistää koko Suomea polvilleen. Jos täm­möi­nen mah­dol­lisu­us on, ennem­min tai myöhem­min joku käyt­tää sitä hyväkseen.

    Kol­man­nek­si, mikäli jonkun tehtaan toim­inta keskey­tyy lakon vuok­si, kyseessä on force majoure-tilanne ja palka­n­mak­sun pitäisi keskey­tyä välit­tömästi. Nythän työ­sopimus­la­ki velvoit­taa jatka­maan palka­n­mak­sua seit­semän päivää. Tämä on täysin jär­jen­vas­tainen sään­nös, kyl­lähän min­un mielestäni työn­tek­i­jöiltä pitäisi odot­taa sol­i­daarisu­ut­ta, eikä rokot­taa lakko­jen takia tapah­tu­via seisah­duk­sia työ­nan­ta­jan pussista.

  25. Ei kai mikään nykyäänkään estä työ­nan­ta­jaa palkkaa­maan uusia työn­tek­i­jöitä mis­tä tahansa EU-maas­ta lakon aikana? Ongelmia vain tietysti syn­tyy aika paljon. Majoi­tus, kieli, suhde vastapuoleen, “rikkurei­den” tur­val­lisu­us jne. Saatan kyl­lä ennakoi­da, että ulko­maalais­ten määrä ahtaa­jis­sa tulee kas­va­maan ja Loimaan kas­sa saa lisää jäseniä, ellei jäsenyys ole kiel­let­ty ulko­maalaisil­ta. Ahtaa­jien ansio­ta­so tun­tuu sel­l­aiselta, että halukkai­ta ulko­mail­ta var­masti löy­tyy. Heille­hän on mak­set­ta­va sopimuk­sen mukainen palk­ka, vaik­ka tuli­si­vatkin halvemmalla.

  26. Mik­si EU ei kiel­lä ammat­tili­it­to­ja kartellilain­säädän­nön vas­taisi­na? Mik­si työ­nan­ta­jat, esimerkik­si asfalt­ti­fir­mat eivät saa sopia yhtei­sistä hin­noista mut­ta työn­tek­i­jät, esim­n­erkik­si ahtaa­jat saavat?
    Voisinko minä perus­taa yri­tyk­sen, joka välit­tää ahtaa­jia satami­in alhaisem­mal­la kor­vauk­sel­la, vaikka­pa nyt aluk­si n. 40 000 €:n vuosi­pal­ka­lla, kun nykyi­nen ahtaa­jien vuosi­palk­ka on n. 47 000 €? Voiko joku tämän estää? Koh­ta se on ainakin mah­do­ton­ta, jos työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan irti­san­otulle vuo­den palkan. Mafia on rantau­tunut Suomeen eikä EU sano mitään.

  27. Minus­ta lakko-oikeut­ta ei tarvit­sisi rajoit­taa, kun­han tehtäisi­in lail­lisek­si se, että työ­nan­ta­ja voisi kiertää lakon, eikä ole pakko mak­saa palkkaa nois­sa tilanteis­sa, joi­ta Sylvesteri kuvailee. Eivät pakko­työt kuu­lu sivistyneeseen yhteiskuntaan.

  28. Ei kai lakon aikana lisä­työvoiman palkkaami­nen olekaan ongel­ma. Ongel­ma syn­tyy siinä vai­heessa, kun lakko päät­tyy ja lakos­sa ole­vat palaa­vat töi­hin. Täl­löin työ­nan­ta­ja ei pääse eroon van­has­ta eikä uud­es­ta porukas­ta. Uud­es­ta ei pääse eroon, kos­ka lakon päät­tymi­nen ei ole irti­sanomis­pe­ruste (työ­nan­ta­ja tietää, että lakko joskus päät­tyy) ja van­has­ta ei pääse, kos­ka on juuri palkat­tu uut­ta (tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt eivät täy­ty). Määräaikaisek­si työ­nan­ta­ja var­maan voisi kyl­lä palkata porukkaa.

  29. Tääl­lä (saat­toi olla joku toinen ketjukin) joku esit­ti, että työan­ta­ja voisi noin vain irti­sanoa työn­tek­i­jöitä tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la perusteil­la ja palkata samoi­hin hom­mi­in vuokratyövoimaa jous­tavam­mil­la ehdoil­la. Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa. Jos uusi työvoima tekee samo­ja tehtäviä, tuotan­nol­liset syyt eivät täy­ty. Ja jos uusi työvoima mak­saa saman ver­ran taloudel­liset syyt eivät täyty.

    Eri asia on, jos vuokratyövoima on halvem­paa. Sil­loin työ­nan­ta­ja voi kor­va­ta pysyvää työvoimaa vuokratyövoimal­la. Se tarkoit­taa sitä, että työ­nan­ta­ja tulee mielestään toimeen huonom­mal­la henkilökun­nal­la. Ja minus­ta sil­lä pitäisi olla siihen oikeus, vaik­ka lyhy­taikaisen osaa­mat­tomam­man henkilöstön pitämi­nen ei kyl­lä vält­tämät­tä ole mitenkään järkevää.

  30. Tom­mi Uschanov:

    Mut­ta minus­ta henkilöko­htais­es­ti on yksinker­tais­es­ti psykol­o­gis­es­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan markki­na­t­alouden ihanu­ut­ta joka välis­sä tolkut­taen vaa­ti­vat markki­namekanis­min tavanomaisen toimin­nan rajoit­tamista val­tion pakko­toimin, kos­ka markki­namekanis­mi sat­tuu yksit­täistapauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­ty­is­ten liike­taloudel­lis­ten intressien­sä vas­taisen lop­putu­lok­sen. Tämä ilmen­tää läh­es myk­istävää älyl­listä epärehellisyyttä. 

    Mitä pitäisi sit­ten ajatel­la sel­l­aisen henkilön älyl­lis­es­tä rehellisyy­destä, joka ensin omas­sa päässään muo­dostaa “taho­ja, jot­ka joka välis­sä tolkut­ta­vat markki­noiden ihanut­ta” ja sit­ten väit­tää näi­den samo­jen “taho­jen” vaa­ti­vat mm. ihmis­ten vapau­den (lakkoilu) rajoittamista?

    Minä koen myös psykol­o­gis­es­ti mah­dot­tomana samais­tua näi­den “taho­jen” har­joit­ta­maan pikku­las­ten syömiseen!

    Kyse­hän on siitä, että työ­nan­ta­jien vapauk­sia on rajoitet­tu; ei saa esimerkik­si antaa kenkää tyyp­ille, joka ei tule töi­hin, kos­ka kyseessä on “lakko”. Oikea ratkaisu ei noin lähtöko­htais­es­ti ole rajoi­tusten lisäämi­nen, vaan niiden vähen­tämi­nen. Lakkoon saa kuka tahansa men­nä, joko porukalla tai yksin, mut­ta työ­nan­ta­jal­la ei pidä olla mitään velvol­lisu­ut­ta moista touhua katsella.

    Minus­ta eri­lais­ten “työvelvot­tei­den” tms. sääte­ly on de fac­to ihmis­ten orju­ut­tamista, mikä tietenkin on lähtöko­htais­es­ti väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö sel­l­aista voitaisi jois­sain olo­suhteis­sa tehdä. Esimerkik­si sil­loin kuin kyseessä on lail­lisen yhteiskun­ta­järjestyk­sen kaat­a­mi­nen (tämä lie­nee ain­oa rel­e­vant­ti argu­ment­ti esim. asevelvol­lisu­udelle) tai ihmis­ten tosi­asialli­nen tap­pami­nen (joi­hin Sam­po Smolan­der viit­tasi). Ja sil­loinkin pitäisi vakavasti pun­ni­ta myös mui­ta vaihtoehtoja.

    Samuli Saarel­ma:

    Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­tyvät yhteen (ay-liiton jäsenet), saa­vat määrätä niiden asioista, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

    Tom­mi Uschanov:

    En sano, että tämä on ain­oa argu­ment­ti, joka lakko-oikeu­den rajoit­tamisen puoles­ta voidaan esit­tää – mut­ta jo0+iojse hyväksytään päteväk­si argu­men­tik­si, niin se perustelee kyl­lä saman tien, mik­si paljon muu­takin pitäisi kieltää. Vaik­ka nyt poli­it­ti­sista puolueista alkaen. 

    Tuo­han ei nähdäseni ole minkään­lainen argu­ment­ti “lakko-oikeu­den” (mitä sil­lä sit­ten tarkoite­taankin) puoles­ta tai sitä vas­taan, vaan totea­mus siitä, että on oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta ongel­mallista, jos jotkin tahot tekevät keskenään sopimuk­sia, jot­ka velvoit­ta­vat myös muita.

    Tässä tapauk­ses­sa siis työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien etu­jär­jestöt sopi­vat työe­hdoista keskenään (mikä on ihan ok) ja velvoit­ta­vat yleis­si­tovu­udel­la myös kaik­ki muut niitä sopimuk­sia nou­dat­ta­maan (mikä todel­lakaan ei ole ok).

    Mikään ei tietenkään muodol­lis­es­ti estä Eduskun­taa siirtämään lain­säädän­tö­val­taansa vaikka­pa Paav­ille, EK:lle tai SAK:lle, mut­ta minus­ta se ei ole hyväksyttävää.

    Kari

  31. Uud­es­ta ei pääse eroon, kos­ka lakon päät­tymi­nen ei ole irti­sanomis­pe­ruste (työ­nan­ta­ja tietää, että lakko joskus päät­tyy) ja van­has­ta ei pääse, kos­ka on juuri palkat­tu uut­ta (tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt eivät täy­ty). Määräaikaisek­si työ­nan­ta­ja var­maan voisi kyl­lä palkata porukkaa.

    Niin, mik­si muka lakkoilu ei voisi olla irti­sanomis­pe­ruste? Lakkoil­i­ja­han ihan ekplisi­it­tis­es­ti rikkoo työsopimustaan. 

    Ongel­mana tässä on yleis­si­tovu­us, siis se, että ammat­tili­itot ja työ­nan­ta­ja­jär­jestöt voivat päät­tää sekä työn­tek­i­jöi­den että työ­nan­ta­jien puoles­ta, miten toim­i­taan, vaik­ka nimeno­ma­ni­nen työ­nan­ta­ja tai työn­tek­i­jä eivät jär­jestöön kuuluisikaan.

  32. Tom­mi Uschanov on kyl­lä oike­as­sa tupon suh­teen, ja olen pet­tynyt, ettei Soin­in­vaara kiin­nitä tähän argu­ment­ti­in mitään huomio­ta. Kyseessä on kuitenkin tode­tusti tehokas “itsesääte­ly”, joka hillit­see liit­toko­htaisia ylilyön­te­jä niin palkkavaa­timuk­sis­sa kuin lakkoilus­sa. Se ei vaa­di myöskään val­tion puut­tumista vaki­in­tuneeseen sopimiskult­tuuri­in, joka vahvis­taa molem­pi­en työ­markki­naos­a­puolien tun­net­ta etu­jen yht­enevyy­destä (ainakin ver­rat­tuna nyt syn­tyneeseen tilanteeseen). Tästä on kir­joit­tanut muis­taak­seni Kian­der (ja kump­pan­it) osu­vasti Yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka-lehdessä n. vuosi (?) sitten.

    Lakko-oikeu­den rajoit­tamises­sa jonkin­laisel­la yleisel­lä yhteiskun­tavaara­pe­rus­teel­la on myös lain­tulkin­nan kannal­ta ole­mas­sa vaara kaltev­as­ta pin­nas­ta. Abstrak­ti­in yleiseen etu­un perus­tu­vat legaaliset muo­toilut ovat enem­män tai vähem­män herkkiä poli­it­tisille ja muille mielipi­desuh­dan­teille, jol­loin vaikeina aikoina tehdään ratkaisu­ja rajoit­tavam­paan suun­taan. Tätä pahen­taa oikeudel­liseen ratkaisu­toim­intaan vah­vasti liit­tyvä ennakko­ta­paus­vaiku­tus: tämän­tyyp­pi­sis­sä sään­nöis­sä tehtyä tulk­in­tal­in­jaa on hyvin vaikea siirtää takaisin lep­sumpaan suun­taan, sil­lä sito­vat prej­udikaatit yleen­sä luet­tel­e­vat jo kiel­letyik­si toimik­si tai tilanteik­si luokitel­tu­ja asiaintiloja.

    Yleen­säkin pitäisi olla hyvin, hyvin varovainen lähdet­täessä puut­tumaan sopimisjär­jestelmään, joka on ollut voimas­sa vuosikym­meniä ja jon­ka vaiku­tus kaik­keen har­joitet­tuun poli­ti­ikkaan on ollut varsin merkit­tävä 40–50-luvulta läh­tien. Kuka osaisikaan sanoa, mikä on täs­mäl­lis­es­ti ollut jär­jestelmän rooli ennenku­u­lumat­toman hyv­in­voin­nin ajan­jak­son syn­nyssä Pohjo­is­mais­sa tänä aikana?

  33. Työ­nan­ta­jan ja liiton pitäisi pystyä myös tekemään ns. closed-shop sopimus, eli että vain liit­toon kuu­lu­via palkataan työhön. Toki työ­nan­ta­ja on tyh­mä jos menee tuol­laisen sopimuk­sen tekemään…

    Yhteiskun­nas­sa pitäisi ottaa eri­laiset vapaudet nyky­istä parem­min huomioon. Posi­ti­ivi­nen vapaus ei ole vapaut­ta ollenkaan, kos­ka siinä esitetään mui­ta kohtaan perus­teet­to­mia vaatimuksia. 

    Arvo­ja ei voi tietenkään johtaa tosi­a­sioista eikä jonkun muun­laisi­in arvoihin usko­van tarvitse hyväksyä lib­er­al­is­min perus­pe­ri­aat­teisi­in kuu­lu­via sopimus­va­paut­ta, yksilön itsemääräämisoikeut­ta yms. perus­va­pauk­sia tietyis­sä rajoissa. 

    J.S Mill olisi ehkä toden­nut tähän että “Proof of the pud­ding is in the eat­ing of it”..

  34. Jos yleis­si­tovu­us koetaan ongel­mak­si, kan­nat­taa lehteil­lä jis­to­ri­ankir­jo­ja muu­ta­maa aikaa taak­sepäin nähdäk­seen, miten lakko­ja käsitelti­in aikoina, jol­loin niil­lä ei koet­tu ole­van lain suo­jaa. Ja miten tämä kaik­ki vaikut­ti asioi­hin noin yleen­sä ja/tai miltä moinen vaikut­ta nykypäivän per­spek­ti­ivistä tiirailtuna.

    Ei tosin oel ensim­mäi­nen ker­ta, kun fik­sun oloiset ihmiset päät­tävät ryhtyä kek­simään pyörää uudestaan.

    Onhan se toki ärsyt­tävää, että pieni ryh­mä ali-koulutet­tu­ja duunare­i­ta pistää kul­je­tuk­set jäi­hin ja saa vielä tolku­ton­ta lik­saa tästä kaikesta. Palkkaansa he eivät tosin ole saa­neet hilatuk­si ylös pelkästään ole­mal­la talouden sol­muko­hdas­sa, vaan myös sik­si, että kyseiset palkat ovat olleet mitätön kus­tan­nus talouden kas­vaes­sa läpi kat­to­jen. Vaan sit­ten kävi niin kuin ei pitänyt ja yllät­täen kasvul­la olikin rajat…

  35. “Lakko-oikeus” pitäisi sopeut­taa euron käyt­töönot­toon. Ennen euroa oli mah­dol­lista ‑kon­sen­sushengesssä — palaut­taa lakois­sa menetet­ty kil­pailukyky devalvoin­neil­la, enää niin ei ole.

    Toinen kiin­nos­ta­va ilmiö on talousop­ti­mis­min vaiku­tus eri ammat­tiryh­mi­in.

    Kun yksi­ty­istä kulu­tus­ta pukataan vauhti­in levit­tämäl­lä yliop­ti­mistisia odotuk­sia tule­vaisu­ud­es­ta, voikin käy­dä niin, että opti­mis­min otta­vat vakav­im­min ne eri­ty­is­ryh­mät, jot­ka ovat parhaas­sa ase­mas­sa tule­van kasvun ulosmittaamiseen.

    No, jään­mur­ta­jien savumerkkisähköt­täjät tuskin ryhtyvät lakkoon sata­malakon aikana. Tai kuka tietää.

  36. Poli­isin tai armei­jan käyt­tämi­nen lakon tukah­dut­tamiseen on luon­nol­lis­es­ti väärin, mut­ta samoin on myös työ­nan­ta­jan omaisu­u­den vahin­goit­ta­mi­nen tai kulun estämi­nen tämän tehtaaseen/tuotantolaitokseen. Liit­toon kuu­lumat­tomil­la pitäisi olla täysi oikeus men­nä töi­hin jos he haluavat.

    Ahtaa­jien palkko­jen kehi­tys on ollut pien­tä suh­teessa julkisen sek­torin virkami­esten ansioke­hi­tyk­seen 2000-luvul­la. Tästä on oltu hil­jaa luon­nol­li­sista syistä kos­ka esim. kokoomus on hyvä­tu­lois­t­en toim­i­henkilöi­den puolue suurim­mas­sa määrin. 

    Luulisin että nimeno­maan helsinkiläiset virkamies­per­heet ovat irtau­tuneet taloudel­lis­es­ta todellisuudesta.

    Mis­sään ei pidä mak­saa koulu­tuk­sen perus­teel­la, vaan ain­oas­taan sel­l­aisen kyvykkyy­den, jol­la on kysyntää. 

    Julkisel­la sek­to­ril­la pitäisi alen­taa palkko­ja ja vapaut­taa miehet yksi­tyiselle sek­to­rille tuot­ta­maan vien­tieu­ro­ja. Naisille riit­täisi vähempikin kos­ka heil­lä on sit­ten per­heessä mies ansion­tuo­jana. Tämän todis­tamiseen riit­tää ain­oas­taan se tosi­a­sia, että koulu­tute­tut naiset vaa­ti­vat kump­panikseen valit­taval­ta mieheltä enemmän.

  37. Lakko-oikeut­ta ei tarvitse rajoittaa.

    Sen sijaan pitäisi luop­ua yleis­si­to­vista työe­htosopimuk­sista, mikä aiheut­taisi sen että liikaa kiristäneen avain­ryh­män tilalle voisi tul­la työ­panok­sen­sa järkeväm­min hin­noit­tele­via työntekijöitä.

    Toisek­seen pitäisi säätää oikeasti tun­tu­vat ran­gais­tuk­set lait­tomista lakoista: aloiteaan nyt vaik­ka 10 miljoo­nan mak­simisakoista ja täysimääräis­es­tä vahin­gonko­r­vausvelvoit­teesta. Alka­isi tun­tu­maan isom­mankin liiton taseessa. 

    Lisäk­si poli­it­tiset lakot ja myötä­tun­to­lakot pitäisi kieltää työrauhan aikana.

  38. Aus­tri­an:
    “Mis­sään ei pidä mak­saa koulu­tuk­sen perus­teel­la, vaan ain­oas­taan sel­l­aisen kyvykkyy­den, jol­la on kysyntää.
    Julkisel­la sek­to­ril­la pitäisi alen­taa palkko­ja ja vapaut­taa miehet yksi­tyiselle sek­to­rille tuot­ta­maan vientieuroja.”

    Miten vien­tieu­ro eroaa koti­mais­es­ta eurosta? Esimerkik­si julkisen ja yksi­tyisen sek­torin päivähoidolle on kysyn­tää mitä suuri­mas­sa määrin. (Voisi­vat joskus men­nä lakkoon ja pysäyt­tää mon­en työssäkäyvän arjen, väl­itön vaiku­tus ainakin mei­dän per­heessä on ahtaa­jien lakkoa suurem­pi. No, tätä en suosit­tele.) Mik­si vaikka­pa kaiken­laisen Kiinalaisen muo­visen krääsän kuskaami­nen maail­mankolka­s­ta toiseen on kan­natet­tavaa vien­tiä, jota ilmeis­es­ti Suomes­sakin pitäisi edis­tää (muut­ta­jat muut­taen), mut­ta vaikka­pa veroina mak­set­ta­va hyvä koul­u­laitos on vain kus­tan­nus. Ero on vain mak­su­tavas­sa. Ihmiset, jot­ka ajat­tel­e­vat, että vain vien­nistä saata­va euro on hyödyk­si kansan­taloudelle, elävät men­nyt­tä maail­maa. Itse suosin aineet­to­mia hyödykkeitä (no, mikään ei ole täysin ainee­ton) kuten vaikka­pa klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja tai kir­jas­to­laitos­ta. Olen minä kansan­talousti­eteeni, Ricar­doni, lukenut, mut­ta jos koti­markki­noil­la pär­jää, niin mihin tarvi­taan niitä vien­tieu­ro­ja? Toki vien­nin ja tuon­nin on olta­va tasapainossa.

  39. No, lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen merk­it­sisi pakkotyön/työpakon määräämistä ja se nyt ei tun­nu sopi­van yhteen vapaan markki­na­t­alouden ja demokra­t­ian kanssa. Sehän tarkoit­taisi sitä, että työn­tek­i­jän pitäisi myy­dä työn­sä hin­taan, jon­ka joku ulkop­uo­li­nen määräisi. Eipä yri­tys­tenkään hin­noit­telua näin määrätä.
    Ja tässä lakos­sa ei ole ensisi­jais­es­ti kysymys työn hin­nas­ta, vaan peri­aat­teesta — voiko työ­nan­ta­jali­it­to sopia asi­as­ta, jota EK ei hyväksy.

  40. Raimo K
    “No, lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen merk­it­sisi pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Raimol­la käyn­nistyy kyl­lä aina tuo puna­pup­pu­gen­er­aat­tori täy­del­lä voimal­la. Koh­ta var­maan mm. lait­tomien lakko­jen kor­vauskäytän­nön tun­tu­va korot­ta­mi­nen johtaa duunarei­den teloituksiin…

  41. Lakko-oikeu­den tarkastelus­sa tärkeää on joko työe­hto­jen paran­nus vaa­timus tai seik­ka, jota vas­taan lakol­la puolustaudutaan.

    Minus­ta Suomes­sa ei pitäisi juurikaan palkkakysymyk­sien vuok­si ajau­tua lakkoon. Pakkoso­vit­telu­lakia toimi­vampi voisi olla palkkaso­vit­telu­la­ki, jos­sa olisi — nyt tulee kirosana — “tupo­maisia” piirteitä. Niin san­otus­ta yleis­es­tä lin­jas­ta merkit­tävästi ja ilman hyväksyt­täviä perustei­ta poikkeami­nen johtaisi välim­ies­menet­te­lyn kaltaiseen pakkoso­vit­telu­un, jon­ka lop­putu­lok­seen molem­pi­en osa­puolten olisi pakko suostua.

    Nykyiset työ­tais­te­lut eivät kuitenkaan käytän­nössä koskaan enää liity palkkaan, vaan mui­hin seikkoihin.

  42. Tot­ta kait yhteiskun­nal­la pitää olla oikeus määrätä maan työn­tek­i­jän palk­ka. Sehän on jopa yhteiskun­nan velvol­lisu­us. On täysin väärin kuvitel­la, että itse työn­tek­i­jä tai hänen liit­ton­sa olisi jotenkin oikeutet­tu otta­maan kan­taa asi­aan. Asia on mitä suurim­mas­sa määrin koko yhteikun­taa koske­va. Ja asian kaik­in­puoleisen varmis­tuk­sen ja tasa-arvon vuok­si kyseistä palkkaa pitää työ­nan­ta­jan todel­la nou­dat­taa. Kaik­ki muu­tok­set suurem­paan tai pienem­pään suun­taan olkoot ankarasti ran­gais­tavia. Ran­gais­tavia ovat tietysti myös kaik­ki optiot, bonuk­set ja kor­vauk­set sekä yleen­sä palkan­lisät tai vähennykset.

    Vas­taavasti on työl­lisyys koko yhteiskun­taa koske­va. Työt­tömyys pienen­tää kansan­tu­loa, huonon­taa yhteiskun­nan tulo­ja ja jopa saat­taa aiheut­taa ongelmia työt­tömäk­si joutuville. ON täysin luon­nol­lista, että kukaan ei saa irti­sanoa tai lomaut­taa työn­tek­i­jöitä oman tah­ton­sa mukaa. Yhteiskun­nal­la pitää olla viimeinen sana täl­läisessä toimin­nas­sa. Sama puoluee­ton elin, joka määrit­tää työn­tek­i­jöi­den palkat, määrit­täköön myös irtisanomisoikeudet.

    Puolueet­tomak­si elimek­si sopisi eri­no­mais­es­ti EU jo sik­si, että sil­lä on palveluk­ses­saan mitä mon­i­naisem­pia töitä tekevä asiantun­ti­jakaar­ti. Tun­netusti se tietää myös oikeat palkkata­sot palveluk­ses­saan oleville. 

    Ja Suomen Tasaval­lan nimi muutet­takoon Kom­mu­nis­tisek­si Suomen Tasavallaksi!

  43. Sylt­ty:
    Ei Rai­mon point­ti ole mitään puppua.
    Mik­si ihmeessä hin­nan määräämi­nen ulkop­uolelta olisi yhdessä asi­as­sa (työn hin­ta) oikeutet­tua, mut­ta toises­sa ei (yri­tys­ten myymät tuotteet).

    Ja täl­lä pal­stal­la tun­tuu joskus joil­lain ole­van käsi­tys, että työn “vaa­tivu­u­den” (tai jopa koulu­tus­ta­son) pitäisi määrätä palk­ka… näin ei ole nytkään, eikä sel­l­aiseen voi­da mitenkään mennä.
    Tietenkin avain­ryh­mät pystyvät hin­noit­tele­maan työ­panok­sen­sa kovem­mak­si kuin muut. Sel­l­aista se on, myös muiden kuin palkko­jen osalta.

    Ennen pitkää markki­na­t­alous tietenkin kor­jaa vääristymät, mut­ta siihen voi kulua kauankin. Joidenkin avain­ryh­mien osalta kor­jaus­li­iket­tä odotel­laan edelleen…

  44. Samuli Kai­sis

    Siis häh?

    “Mik­si ihmeessä hin­nan määräämi­nen ulkop­uolelta olisi yhdessä asi­as­sa (työn hin­ta) oikeutet­tua, mut­ta toises­sa ei (yri­tys­ten myymät tuotteet).”

    Sitä minäkin ihmette­len. En vain oikein näe sitä aja­tuskulkua, jos­sa kartel­lien nitistämi­nen johtaa pakkotyöhön.

  45. Raimo K
    “No, lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen merk­it­sisi pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Sylvesteri: “Raimol­la käyn­nistyy kyl­lä aina tuo puna­pup­pu­gen­er­aat­tori täy­del­lä voimal­la. Koh­ta var­maan mm. lait­tomien lakko­jen kor­vauskäytän­nön tun­tu­va korot­ta­mi­nen johtaa duunarei­den teloituksiin…”

    Eipäs nyt liioitel­la. Sylvesteri on akti­ivis­es­ti uno­htanut niin kaukaisen asian kuin TEHYn työ­tais­telun. Oliko kokoomusjo­htoinen työ­tais­telu liian punainen?
    Kartellin nitistämis­es­täkään ei ollut kysymys.

  46. Tiedemiehel­lä oli oiva huo­mau­tus sietämisvelvol­lisu­ud­es­ta, joka on liitok­sis­sa lakko-oikeuteen. 

    Tähän neu­vot­teluin­sti­tuu­tioon, johon siis liit­tyy lakko-oikeus, liit­tyy myös työ­nan­ta­jan hiukan vas­taa­va oikeus. Työ­nan­ta­japuoli voi työe­htosopimuk­sen umpeudut­tua antaa työ­sulku­varoituk­sen (2 viikkoa etukä­teen) ja keskeyt­tää tämän nojal­la palkan mak­samisen ja estää työn­tek­i­jöitä tule­mas­ta töi­hin. Met­sä­te­ol­lisu­us pain­os­ti po. keinol­la men­estyk­sekkäästi paperi­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jäpuolen työe­htosopimuk­sen heikennyksiin.

    Työ­sulku­ta­pauk­ses­sa sietämisvelvol­lisu­us on työn­tek­i­jäpuolel­la. Hei­dän työ­sopimuk­sen­sa ovat voimas­sa ja he ovat sen nojal­la oikeutet­tu­ja työhön ja vastik­keeseen työstä. Jos työ­sopimuk­sien ehto­jen minim­i­ta­son määrit­tävä työe­htosopimus umpeu­tuu, työ­nan­ta­japuoli voi vält­tää työ­sopimuk­sista seu­raa­vat velvoit­teen­sa työ­su­lun avulla.

  47. Suo­jatyö-pykälää voidaan kyl­lä ihan hyväl­lä syyl­lä pitää pakko­työnä, mut­ta ainakin tässä threadis­sa on puhut­tu ihan eri­lai­sista toimen­piteistä. Esimerkik­si Tiedemiehen heit­tämä lakkoilu irti­sanomis­pe­rus­teena toimii täysin päin­vas­toin kuin pakko­työhön määräämi­nen, potku­jen jäl­keen kun ei tarvitse tehdä enää ollenkaan töitä.

  48. Kari:“Lakkoon saa kuka tahansa men­nä, joko porukalla tai yksin, mut­ta työ­nan­ta­jal­la ei pidä olla mitään velvol­lisu­ut­ta moista touhua katsella.”

    Kuten jo kir­joitin, tämä saat­taisi pois­taa osan yhteiskun­nan hal­vaan­nut­tamista lakoista, mut­tei kaikkia. Oleel­lista on se, että kyseisessä tilanteessa markki­nat eivät toi­mi, eikä työ­nan­ta­jan ole sik­si mitenkään help­poa kor­va­ta koko työvoimaansa tuos­ta vaan kadul­ta revi­ty­il­lä työt­tömil­lä. Jos paper­i­työläiset oli­si­vat lakos­sa ja omis­taisit paperite­htaan, niin antaisitko mil­jar­di­en arvoisen paperikoneen ajamisen jonkun täysin koke­mat­toman pikak­oulute­tun porukan käsiin? 

    Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, että rikkurien pysyvä palkkaami­nen ja lakko­lais­ten irti­sanomi­nen voi vain kiristää tilan­net­ta, minkä jäl­keen sovun saami­nen voi olla entis­es­tään vaikeam­paa. Jos­sain vai­heessa lakkoa molem­pi­en osa­puolien kyp­syt­tyä tarpeek­si joku kom­pro­mis­si voidaan löytää, mut­ta mitäs sit­ten tehdään, kun työ­nan­ta­ja on pyörit­tänyt tehdas­taan puolel­la tehol­la käyt­täen rikkure­i­ta, joi­ta on puo­let van­has­ta määrästä ja joiden tuot­tavu­us ei muutenkaan ole yhtä hyvä kuin van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den? Työn­tek­i­jäpuoli ei tietenkään suos­tu mihinkään sel­l­aiseen sop­u­un, jos­sa osa porukas­ta menet­tää työ­paikkansa lop­ullis­es­ti. Työ­nan­ta­jan taas on mah­do­ton­ta irti­sanoa niitä rikkure­i­ta tuos­ta vaan (tai jos niin tekee, niin seu­raa­van lakon kohdal­la halukkai­ta tuli­joi­ta voi olla aika vähän, kun se “pysyvä työ­paik­ka” ei sit­ten tarkoitakaan muu­ta kuin työ­paikkaa lakon lop­pumiseen asti). 

    Käytän­nössä lakkoa­jan irti­sanomisil­la hom­ma voidaan saa­da vain pahempaan sol­muun. Näin etenkin, jos koko lakon syy ei edes alun perin ollut esim. palk­ka, vaan vaik­ka työ­paikko­jen säi­lyt­tämi­nen. Jos työ­nan­ta­ja omin päin toteut­taa lakon aikana ne kiis­tanalaiset irti­sanomiset, niin lakkoa on hyvin vaikea saa­da loppumaan.

    Ja lopuk­si, ehkä täl­laisin nyky­isin “pelisään­nöin” toteutetut lakot ovat sit­tenkin parem­pia kuin se, että osa­puolten olisi aina lakko­jen aikana pakko polt­taa kaik­ki sil­lat sinne toiseen osa­puoleen. Lakon jäl­keen on kuitenkin pakko toimia yhdessä, eikä tätä vält­tämät­tä kauheasti ajatel­la sil­loin lakon aikana tais­te­lu­mielialan ollessa päällimmäisenä.

  49. “Onhan se toki ärsyt­tävää, että pieni ryh­mä ali-koulutet­tu­ja duunare­i­ta pistää kul­je­tuk­set jäi­hin ja saa vielä tolku­ton­ta lik­saa tästä kaikesta.”

    Ovatko ahtaa­jat alik­oulutet­tu­ja duunare­i­ta ja ovatko hei­dän palkkansa kohtu­ut­toman korkeat, ver­rat­tuna esim insinööri­in. Tääl­lä uno­hde­taan, että ahtaa­jat käsit­televät kalli­ita konei­ta ja kalli­ita laste­ja han­kalis­sa olo­suhteis­sa. Vahinko tulee taita­mat­toma­l­ta hel­posti. Joka jätkästä ei siihen hom­maan tosi­aankaan ole.

    Tääl­lä tun­tuu hai­se­van sel­l­ainen koulu­tussäätya­jat­telu, että vain korkea koulu­tus oikeut­taa korkeam­paan palkkaan. Eihän näin ole:

    Itse asi­as­sa jos las­kee koulu­tus­jan mente­tyt tulot (olet­taen että saisi muuten nor­maalia bus­sikuskin palkkaa, so 12 — 14 e /t. ilman han­kalan työa­jan lisiä) päästään, opin­to­tu­ki ja kesäan­siot huomioon ottaen mais­ter­il­la ja DI:llä n 60.000 euroon. 40 vuo­den kuo­le­tusa­jal­la ja 4 %:nko­rol­la tämän pitäisi tehdä 250 e/kk lisää lik­saa. Kaik­ki muu on kor­vaus­ta vas­tu­un­tun­nos­ta, oma-aloit­teisu­ud­es­ta ja ahkeruudesta.

  50. Lakko-okikeu­den rajoit­ta­mi­nen on askel kohti luokkay­hteiskun­taa ja lisää eriarvoisuuutta-
    Ylem­mil­lä luokil­la ei ole juurikaan lakkoilu­tarvet­ta, sil­lä he kykenevät sopi­maan keskenään kor­vauk­sista , hyvä esimerk­ki on pari Lilius/Fagernäs, tämä pari saat­toi määritel­lä tois­t­en­sa kor­vauk­set, joten riitaa tuskin syn­tyi, kos­ka mak­sa­ja oli kol­mas osapuoli.
    Samoin Eduskun­ta voi vali­ta itselleen bul­vaanin, joka määrit­telee kansane­dus­ta­jien palkkiot “puolueet­tomasti”
    Kun lakko-oikeut­ta halu­tana rajoit­ta niin aina on kys­mys duunarei­den lakon rajoit­tamis­es­ta, sen vuok­si se on hyvin yksipuo­li­nen ja epäoikeu­den­muaki­nen rajoi­tus, kos­ka enem­mistö täl­laises­sa lau­takun­nas­sa on yleen­sä henkilöil­lä, joil­la on jo nämä eli­itin etuudet.

    Ja mikä on avain­ryh­mä ? Ei joku ahtaa­ja ole mikään avain­henkilö, sel­l­aisik­si määritel­lään yleen­sä yri­tyk­sen ja yhteiskun­nan ylim­mät johta­jat ja asiantuntijat.

    Ahta­jas­ta tulee avain­henkilö vas­ta sit­ten kun hän nousee vas­tar­in­taan eli­it­tiä vas­taan, muuten hän on hallinnon kannal­ta henkilö EVVK.

    Ja pisim­pään ovat olleet lakos­sa lääkärit , seit­semän kuukaut­ta, eikä kukan uskaltanut arvostel­la heitä ‚Zyssekin oli aivan hil­jaa tai puo­lusti lääkärei­den lakko-oikeutta.

    Ja lääkärit sai­vat itse määritel­lä aiheut­tiko lakko vahinkoa vai ei. Tämä sama oikeus voitaisin antaa ahtaajillekin.

  51. Mitä tulee ns lait­tomi­in lakkoi­hin niin kysessä on sopimus­rikko­mus ja näi­hin kor­vauk­si­in on haet­tu taso ja malli yritysmaailmasta.

    Työe­htosopimus-työ­sopimusjuridi­ik­ka on samaa sopimus­toim­intaa kuin ovat yri­tys­ten väliset sopimuk­set ja lähtöko­htais­es­ti nii­ihin pitäsi soveltaa samo­ja periaatteita 

    Kyseessä on toim­i­tuk­sen myöhästymiseen ver­rat­tavas­ta asi­as­ta eli yleinen sakko on n 8 % kuukau­den eli neljän viikon myöhästymisestä.
    Eli tuol­lainen 1–3 päivän lakko aiheut­taa n 25000 euron sakon, kun se viivästys­sakkona olisi n 3500 euroa max eli siihen näh­den lakkosakot ovat korkeat ja niitä pitäsi alentaa.

    Yri­tys­maail­amssa ei myöskään tun­neta välil­lis­ten vahinko­jen kor­vaamista vaik­ka viivästymi­nen olisi tahal­lis­takin esim yri­tyk­set otta­vat usein urakoi­ta vaik­ka tietävät, etteivät kykene tekemään niitä . Se ei kuitenkaan velvoita kor­vaa­maan kuin nuo sovi­tut pienet korvaukset-

    Yri­tys­sopimusten sakko­jen peri­aate on että yri­tys menet­tää kat­teen ‚mut­ta yri­tys saa välit­tömät kulut eli vält­tää konkurssin ellei töpeksi jatkuvasti.
    Nyt yksi­ty­isille henkilöille ja ay-yhdis­tyk­sille halu­taan ankarampi lainsäädäntö

  52. Samuli Saarel­ma:

    Lakon jäl­keen on kuitenkin pakko toimia yhdessä, eikä tätä vält­tämät­tä kauheasti ajatel­la sil­loin lakon aikana tais­te­lu­mielialan ollessa päällimmäisenä.

    Nyt menee taas vähän yli tämä hol­hoamis­in­to. Ei oo mitään syytä olet­taa, että sekä työ­nan­ta­jat, että työn­tek­i­jät olis niin type­r­iä, että ne lakon aikana suu­tus­päis­sään ampu­vat itseään jalka­an, jos siihen vaan annetaan mahdollisuus.

    Jos työ­nan­ta­ja halu­aa jatkaa lakos­sa ole­vien työ­sopimus­ta, niin tuskin se antaa niille väli­aikaisille työn­tek­i­jöille lupas­ta pysyvästä työ­suh­teesta. Jos taas työ­nan­ta­ja kor­vaa lakkoon men­neet työn­tek­i­jät pysyvästi uusil­la työn­tek­i­jöil­lä, niin mik­si sen työ­nan­ta­jan pitäisi ylipään­sä päästä sopimuk­seen entis­ten työn­tek­i­jöi­den kanssa?

  53. Liian van­ha: “Ja mikä on avain­ryh­mä ? Ei joku ahtaa­ja ole mikään avain­henkilö, sel­l­aisik­si määritel­lään yleen­sä yri­tyk­sen ja yhteiskun­nan ylim­mät johta­jat ja asiantuntijat.”

    Kun lakoista puhutaan, avain­ryh­mä on aina se, joka uhkaa lakol­la — muul­loin se ryh­mä tosi­aan on EVVK.

    Ja tämä työ­suhde­tur­va, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elämää suurem­pi kysymys, mis­sä muo­dos­sa jokin ryh­mä palkanko­ros­tuk­sen­sa halu­aa, vaikka­pa sit­ten jonkin­laise­na käden­puris­tuk­se­na eroti­lanteessa — kul­tais­es­ta ei tässä nyt voi puhua. Ja kun se ei tulisi vaikut­ta­maan koro­tuk­sen tasoon yhtään mitään, palk­ka olisi vas­taavasti pienem­pi, sil­lä sopimus syn­tyy tasol­la, johon työ­nan­ta­jil­la on varaa, niin se aina on.
    Ja tämä jupina siitä, että ei muil­lakaan aloil­la ole sitä (kun uno­hde­taan ne todel­liset avain­henkilöt, joil­la on) — ahtausalal­la on, kuten olemme täl­läkin pal­stal­la oppi­neet, paljon sel­l­aisia omi­tu­isia palkan­lisiä, joi­ta muil­la ei ole. So what?
    Kysymys ei voi olla muus­ta kuin arvovallasta.

  54. “Ja tämä työ­suhde­tur­va, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elämää suurem­pi kysymys, mis­sä muo­dos­sa jokin ryh­mä palkanko­ros­tuk­sen­sa halu­aa, vaikka­pa sit­ten jonkin­laise­na käden­puris­tuk­se­na eroti­lanteessa – kul­tais­es­ta ei tässä nyt ”

    Näin on, monel­la ryh­mäl­lähän tämä jo on eli toim­i­tusjo­hta­jil­la ja ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä se on jo yleinen. Pitäisikö irti­sanomisko­r­vaus olla vain eli­itin erityisoikeus ??

    Ja mitä tulee 12 kuukau­den irti­sanomisko­r­vauk­seen niin se tuskin on AKt:lle kyn­nyskysymys, vähempikin riit­tää var­maan ja etu­ut­ta voidaan sit­ten laa­jen­taa palka­n­mak­su­varan mukaan.
    Näin­hän ne on mon­et uud­is­tuk­set viety eteenpäin.

    EK:lle se sen sijaan on kyn­nyskysymys ja se pitkit­tää lakkoa

  55. Artturi:“Ei oo mitään syytä olet­taa, että sekä työ­nan­ta­jat, että työn­tek­i­jät olis niin type­r­iä, että ne lakon aikana suu­tus­päis­sään ampu­vat itseään jalka­an, jos siihen vaan annetaan mahdollisuus.”

    Moni sotakin on syt­tynyt juuri sil­lä, että on vain korotet­tu panok­sia niin paljon, että enää ei ole voitu vetäy­tyä. En näe mitään syytä, mik­sei työ­tais­teluis­sa voitaisi ilmati­laa pila­ta todel­la pahasti sil­lä, ettei ajatel­la muu­ta kuin sitä, miten tämä kamp­pailu voitetaan.

    “Jos työ­nan­ta­ja halu­aa jatkaa lakos­sa ole­vien työ­sopimus­ta, niin tuskin se antaa niille väli­aikaisille työn­tek­i­jöille lupas­ta pysyvästä työsuhteesta.”

    Voi olla muuten vaikea saa­da niitä kor­vaavia työn­tek­i­jöitä tilalle. Etenkin, jos ulko­mail­ta asti pitää heitä hakea. Toisek­si hän voi hyvin aliarvioi­da työn­tek­i­jöi­den sol­i­daarisu­u­den, eli ajat­telee, että “voit­taa” lakon ja työn­tek­i­jät (ne, joille vielä työ­paik­ka on tal­lel­la) palaa­vat kiltisti töi­hin välit­tämät­tä niistä, jot­ka jäävät ilman työtä.

    Ajat­tele asi­aa niin, että eihän lakos­sa ylipäätään ole mitään järkeä. Sekä työn­tek­i­jä että työ­nan­ta­ja häviävät siinä. Siihen kuitenkin men­nään, kos­ka osa­puo­let usko­vat kestävän­sä sitä parem­min kuin vastapuoli ja lop­ul­ta vastapuoli joutuu alis­tu­maan voit­ta­jan tah­toon. Kum­mankaan osa­puolen ei kan­na­ta lähteä lakkoon, jos uskoo sen häviävän­sä ja joutu­vansa alis­tu­maan toisen vaa­timuk­si­in. Täl­löin­hän on sekä menet­tänyt mitä lakos­sa menet­ti ja tämän lisäk­si joutunut suos­tu­maan siihen, mitä toinen vaati ennen lakkoa.

    Kos­ka koko lakko perus­tuu siihen, että pan­naan kova kovaa vas­taan, jot­ta saadaan toinen pakotet­tua omaan tah­toon, niin en näe mitenkään mah­dot­tomana, että osa­puo­let tekevät kaikken­sa voit­taak­seen lakon sen tarkem­min miet­timät­tä sitä, mitä mui­ta seu­rauk­sia sil­lä voi olla. Tästä syys­tä on hyvä ehkä hillitä jos­sain määrin sitä, mitä lakos­sa voi tehdä, jot­ta ylilyön­neiltä vältytään.

  56. Eihän tuo irti­sanomisko­r­vaus ole uusi suo­ma­laises­sakaan työsuhdekäytännössä.
    Ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä se on ollut yleinen jo pitkään ja myös työn­tek­i­jöil­lä se oli voimas­sa johon­ki 2000 luvun alkupuolelle erora­han nimik­keel­lä, mut­ta siitä luovut­ti­in työ­nan­ta­jien vaatimuksesta .

    Nyt AKt on vaa­ti­mas­sa sitä uudelleen ja saanutkin jotain lupauksia.
    En usko, että AKT:llekään on tuo 12 kuukau­den kor­vaus kyn­nyskysymys vaan sopimus voi olla oleel­lis­es­ti pienem­pikin ja sitä sit­ten kas­vate­taan palka­n­mak­su­varas­ta myöhemp­inä vuosina.

  57. Liian van­ha
    “Työe­htosopimus-työ­sopimusjuridi­ik­ka on samaa sopimus­toim­intaa kuin ovat yri­tys­ten väliset sopimuk­set ja lähtöko­htais­es­ti nii­ihin pitäsi soveltaa samo­ja periaatteita”

    Tarkoi­tatko siis, että aivan samoin kuin yri­tyk­sille, tärkein uhka sopimuk­sen pitämiselle pitäisi olla sopimuk­sen menet­tämi­nen ja mah­dolli­nen maineen mus­tu­mi­nen, eli työn­tek­i­jöi­den tilanteessa potkut ja pää­tymi­nen työ­nan­ta­jien listal­la ei-toiv­o­tuk­si henkilöksi?

    “eli yleinen sakko on n 8 % kuukau­den eli neljän viikon myöhästymisestä.”

    …kun myöhästymi­nen ei ole tahal­lista (yleen­sä määritel­ty näin alan kuin alan toim­i­tuse­hdois­sa). Lakon tapauk­ses­sa se nimeno­maan on sitä, joten tuol­laises­sa tapauk­ses­sa ei selviäisi pelkäl­lä myöhästymissakolla.

    Lisäk­si sopimuk­set on yleen­sä oikeus purkaa, jos sopimu­sos­a­puoli ei tar­tu työhön sovi­tus­sa ajas­sa. Eli taas potku­ja lakkolaisille.

  58. “Tarkoi­tatko siis, että aivan samoin kuin yri­tyk­sille, tärkein uhka sopimuk­sen pitämiselle pitäisi olla sopimuk­sen menet­tämi­nen ja mah­dolli­nen maineen mus­tu­mi­nen, eli työn­tek­i­jöi­den tilanteessa potkut ja pää­tymi­nen työ­nan­ta­jien listal­la ei-toiv­o­tuk­si henkilöksi?”

    Eivät yri­tyk­set menetä sopimuk­si­aan vaik­ka töpeksivätkin, hyvä esimerk­ki on Are­va. Vaik­ka voimala on myöhässä vuosia niin ei tilalle ote­ta uut­ta toimit­t­jaa eikä sen uhkaa edes todel­lisu­udessa ole.

    “kun myöhästymi­nen ei ole tahal­lista (yleen­sä määritel­ty näin alan kuin alan toim­i­tuse­hdois­sa). Lakon tapauk­ses­sa se nimeno­maan on sitä, joten tuol­laises­sa tapauk­ses­sa ei selviäisi pelkäl­lä myöhästymissakolla.”

    Työe­htosopimuk­set ja työ­sopimus­ket ovat hyvin pelk­istet­tyjä sopimuk­sia eikä kaikki­in mah­dol­lisi­in vas­taan­tule­vi­in ongelmi­in ole varus­taudut­tu. Myös sopimuk­sen kier­to työ­nan­t­jan puolel­la on yleistä. Kun sopimus on vajaa niin oikeus ei voi ratkaista asi­aa tai päätös on mitä sattuu.
    Oikeus on taas käyt­tökelvo­ton ratkaisu, joskus 10 vuo­den kulut­tua saatu ratkaisu on aut­ta­mat­tomasti liian myöhässä , hyvä esimerk­ki on Siemensin tapaus, oikeu­denkäyn­ti kesti 10 vuot­ta. Siinä ajas­sa suuri osa työn­tek­i­jöistä ehtii jo eläkkeelle.

  59. Palkka­neu­vot­teluista voisin entisenä (hyvin entisenä) henkilöstöpääl­likkönä ja niitä käyneenä tode­ta, että sata­ma­op­er­aat­torit ja EK ovat valin­neet jo valmi­ik­si lin­jan joka tulee kalli­ik­si. Lakkoa ei edes yritet­ty välttää.
    Jos olisi todel­la ollut tarkoi­tus säästää kus­tan­nuk­sia, työ­nan­ta­japuolen olisi pitänyt menetel­lä täs­mälleen päin­vas­toin kuin mitä on tehty (siis julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan).
    Jos on tiedos­sa, mitä toinen osa­puoli halu­aa — eli sitä erora­haa — niin lähtöko­hdak­si ei pitäisi ottaa sitä, että sitä halut­tua asi­aa ei anneta, lähtöko­hdak­si pitäisi ottaa, että OK, tot­takai se annetaan, mut­ta sille laite­taan HINTA.
    Ja sen hin­nan ja toisen osa­puolen halun avul­la neu­votel­laan mui­ta kus­tan­nuk­sia vas­taavasti pienem­m­mik­si. Ja voipa jopa olla, että toinen osa­puoli lakkaa halu­a­mas­ta asi­aa, jos se on liian kallis.
    Mut­ta peri­aate­han se tässä kalli­ik­si tulee — ja yhteiskun­ta viime kädessä maksaa.

  60. “Lakkoa ei edes yritet­ty välttää.
    Jos olisi todel­la ollut tarkoi­tus säästää kus­tan­nuk­sia, työ­nan­ta­japuolen olisi pitänyt menetel­lä täs­mälleen päin­vas­toin kuin mitä on tehty (siis julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan).
    Jos on tiedos­sa, mitä toinen osa­puoli halu­aa – eli sitä erora­haa – niin lähtöko­hdak­si ei pitäisi ottaa sitä, että sitä haluttua ”

    Näin se on, sopimus­neu­vot­telu on kau­pankäyn­tiä ja kumpikin osa­puoli osaa laskea mitä mikin ehto mak­saa ja mikä on kum­mallekin edullinen.
    Nyt EK on juut­tunut periaatteeseen

  61. Sata­ma­op­er­aat­tor­ei­den neu­vot­teli­jan mielestä keskusjär­jestö­jen edus­ta­jia ei tarvi­ta neu­vot­telui­hin, kos­ka osa­puo­let ovat jo paikalla. Vai ovatko?

    Mis­sä ovat esimerkik­si sata­ma­op­er­aat­tor­ei­den asi­akkaat, jot­ka mak­sa­vat koko lystin? 

    En halua puo­lus­taa lakko­laisia, mut­ta tele­vi­sio­haas­tat­telu­jen perus­teel­la sanois­in kuitenkin, että sata­ma­op­er­aat­tor­ei­den kan­nat­taisi vai­h­taa neu­vot­teli­jaansa. Kaver­il­la ei selvästikään ole vielä koke­mus­ta noin han­kalaan tehtävään. Vai onko hän vain juoksupoika?

  62. Samuli Saarel­ma:

    Nuo sotaver­tauk­set ei kuu­lu tähän asi­aan kyl­lä mitenkään.

    Voi olla muuten vaikea saa­da niitä kor­vaavia työn­tek­i­jöitä tilalle. Etenkin, jos ulko­mail­ta asti pitää heitä hakea.

    häh? Ai niinku on vaikee saa­da puo­lalaisia ja viro­laisia raken­nus­miehiä vaan väli­aikaisi­in työ­suhteisi­in? Sitä pait­si, jos työ­nan­ta­ja ei voi uskot­tavasti luva­ta määräaikaista työ­paikkaa, niin se on ihan sama lupaako se sel­l­aisen nimellisesti.

    Pal­ka­lla voi kuitenkin kom­pen­soi­da työ­suh­teen epä­var­muut­ta, eli eiköhän niitä työn­tek­i­jöitä löy­dy, kun vaan mak­saa tarpeeksi.

    Ajat­tele asi­aa niin, että eihän lakos­sa ylipäätään ole mitään järkeä.

    No tässä nyt ei oo mitään järkeä, kos­ka lakos­sa ON järkeä. Tämä on vähän sama kuin sanoisi, että rikosoikeudel­lises­sa vas­tu­us­sa ei oo mitään järkeä. Kaik­ki häviää, kun joku laite­taan vankilaan.

    Kos­ka koko lakko perus­tuu siihen, että pan­naan kova kovaa vas­taan, jot­ta saadaan toinen pakotet­tua omaan tah­toon, niin en näe mitenkään mah­dot­tomana, että osa­puo­let tekevät kaikken­sa voit­taak­seen lakon sen tarkem­min miet­timät­tä sitä, mitä mui­ta seu­rauk­sia sil­lä voi olla.

    No en minä väit­tänytkään, että se olisi mah­do­ton­ta, mut­ta epä­to­den­näköistä se on, kos­ka ei ihmiset noin yleen­sä ammu itseään jalka­an. Min­ul­la ei oo myöskään mitään syytä olet­taa, että lakko­laiset ajat­telis jotenkin enem­män tun­teel­la kuin muut.

    Minus­ta mei­dän ei oo syytä rajoit­taa asioi­ta mitä osa­puo­let voivat tehdä lakos­sa (esim. potkia lakko­laisia pois) sil­lä perus­teel­la, että sinä luulet lakko­lais­ten käyt­täy­tyvän vas­toin omaa etuaan.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.